Vapaus, September 16, 1927

              Sivu 2 Perjantaina, syysk. 16 p:nä—FrL, Sept 16 No^l07^ 1927
VAPAUS
Ouiädan snoiaal&isen tydväestön ainoa Sänehkannsttaja,
timeatyy Sadbaryssa, Ont., maanantaina, keskiviiiikona
i a perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
E G. imiL, T. N - C A R L S O N . R. P E H K O X E K .
Englanti tarvitsee liiton Japanin kansaa vielä sen
imperialistisen salalilttoisen politiikan vuoksi, jota se
barjottaa Neuvostoliittoa vastaan. Hyökkäyksen vai-1
misteluissa työläisten ja talonpoikain hallitsemaa maata
vastaan tuntee Englanti tarvitsevansa Japanin apua ja
kiinteää vhteistöimintaa. Japanin valtiomiesten kan-
^^itn^m^er.''"' ^"'"^ ^epartm^t. 0«awa. ^^^^^ ^_^„^ ^^^^^^^ ^..^j„ ^.^^^^^-^^^^^^-^
yhteistoiminta Englannin kanssa Kiinan kumousUikkeen
Kommunistipuolue Mutta kun k u l u n viikko t a i p a r i ,
! n i i n silloin kuljetaan allapäin j a
i murheellisena siitä^ että kun koval-i
l a työllä hankitut rahat taas noin
" ^ ' ' ' ' ' " ' " ' ^ ' ' ' ' • • ' ' " ' " ' ' ' " ^ ^ ^ " ' • ' " ' • ^ ^ " • ' " ' ' " " • " " • • " ' • • " • ' ^^ j p i an 'menivät yksilöitten kassaho!-
VAUfENTAUTUKAA WORKERIN L E V ^
j Taskut puhtaina j a tyhjinä j o u -
> dumme silloin kulkemaan^ sippitau-
1 l u i t a toiselle j a etsimään taas tois-
JA AVUSTUSRYNTÄYKSEEN
V A P A U S (Liberty)
The only organ of F i n n i s h Workera In Canada. Pub- vaoksi. Japani tietää, että samalla kuin Englanti on; K A ^ * ^ U . E
Uehed in Sodbury, Ont.. every Monday, Wednesday valmis päättäväiseen ja hyökkäävään esiintymiseeni
»ai F»1_d«y- —-^iKiinassa, ei se voi tulla toimeen tässä riippumattomana'jj-^
?. ; T . . f • T f_ • 1 -.1. !
K O M M U N I S T I P U O L U E E N YKSIKÖILLE,
J A KYLÄ. SEKÄ PIIRIJÄRJESTÖILLE
General advertising^ rates 7oc
ins<
medium among
i Japanista.
Dimum charge f o r single insertion 7oc. The Y.apaujs; .«^
El the best advertising
«^»«nle i n Canada,
t
per col^ mch- Mi- jjapanista. Se tarvitsee Japanin apua ja on valmis yh- j
the Finnish •teisloimintaan asiassa. Tämän seurauksena saadaankin;
J . V . K A N N A S T O , liikkeenhoitaja.
'*Vain kourallinen kommunisteja"
Yh^svalloissa
Maan
demokraatit
ja muut enemmän tai vähemmän porvarillista järjestel­mää
pönkittävät suuruudet tuon tuostakin virittävät vei­suja
tässä maassa toimivan kommunistisen puolueen
moka väliäpätolsyydcstä, saamattomuudesta ja jäsen­määrän
pienuudesta, kirjoUaa toverilehti Eteenpäin.
Tallä kommunisteja vastaan viritetyllä veisulla, jatkaa
lehti, on oilut tarkotuksena todeta, että maan iurkean-kiinluisa
prokuraattori Palmer, joka vuosina 1919 ja
1920 toimeenpani mielestään aivan perusteellisen kom­munisti
jahdin poiskitkeäkseen tyyten kommunismin sie­menen
tästä maasta, toimenpiteillä on ollut jotakin
merkitystä. Suurella riemulla ovat monet suomalaiset­kin
lehdet, kuten porvaripilli New Yorkin Uutiset ja
noskelainen Raivaaja, virittäneet laulun toisensa pe­rään,
jobsa on jritetty todeta miten Palmerin ajomet-sastys
oli onnistunutta ja miten muka koinmunismilla
ei ole jalansijaa Yhdysvalloissa. Kaikista porvarien
ja noskelaisten ennusteluista ja sisäisistä toivomuksista
huolimatta näyttää kommunistien lukumäärä maassa
vain lisääntyneen samalla kertaa kuin heidän toimin­tansa
saa yhäkin suuremmassa määrin pontta ja si-
'Saltoa." ' / , ' •;
Esimerkkinä puolueen voimakkuudesta ja siitä suu­resta
myötätunnosta, jota se saa osakseen, mainitsee
lehti puolueen viidennen edustaj^okouksen avajais­tilaisuuden,
joka vietettiin New- Yorkin Central Opera
Housella elokuun 30 päivän iltapa. Tähän tilaisuu­teen
oli kerääntynyt kaikkiaan 3,000 työläistä huoli­matta
siitä, että: kannettiin 50 sentin sisäänpääsymaksu.
Ken oli tässä tilaisuudessa niukäna, hän tuli vakuute-
Uiksi, siitä, että mitkään vainotoimehpiteet, enempää
loiin porvarien ja noskelaisten salaiset ja julkiset toivo­muksetkaan
eivät ole vaikuttaneet ehkäisevästi köm^
xustipuoluccn kehitykseen. Puolueen voima ja merki­tys
sekä sen jäsenistön kuntoisuus ja palava taistelu-faafu,
ja juuri koolla ollut puolueen viides kbnventsioni
oli siitä mitä loistavin näyte.^
maila, eitä edustajakokouksessa vedetyt suuntaviivat
tulcn>'aa toimintaa varten lisäävät suuresti puolueen
ennestäänkin tehokasta taistelukuntoa ja takaavat siten
sille yhäkin suurempaa joukkojen luottoa ja kannatusta.
Toivomme Amerikan Wprkers- (kommunisti-) puo-
Jnyt uutisista nähdä Japanin politiikan kärjistymistä
Jt/6 ette* milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen ; Kiinassa ja yleensä Aasian mannermaalla. Yhdysval-ttrjeeseenne,
kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-j^j gj^.gj ggmalla tavalla tue Japania, sillä Yhdysvaltain
Monaiin^IIa mmella. imperialistien tarkotuksena on tulla yksinomaiseksi
I hallitsijaksi myöskin Kiinassa ja sen vuoksi Washing-tonin
hallitus noudattaa ainakin osittaista Japanista ja
my:Dskin Englannista riippumatonta roolia- Wall-katu
jhaluaa isännöidä yksinja sen vuoksi Japani ja Eng-kapitalistiluokka
ja heihin liittyneet sosiali-|ja„|j tuntevat lähempää yhteistoiminnan tarvetta Kiinan
Iit ja vanhoillisten ammattiliiUojen johtajat kumousliikkeen nujertamiseksi.
Luonnollista on, että Japanin ja Englannin imperia­listisilla
eduilla on myöskin omat ristiriitansa, jotka
johtavat kahden maan politiikkaa ei^ suuntiin^ huoli-1
matta niiden halusta toimia yhdessä tämänpäiväisten
prohleemien ratkaisemiseksi Aasian politiikassa. Te­nään
saattaa Japanin nouseva imperialismi tehdä sopi-nmksen
Englannin kanssa toivolla voidakseen hi?omen
na sysätä se syrjään ja esiintyä riippumattomana hallit
sijana. Englanti taas tavottelee tänään liittoa JapaniJ
kanssa tarkotuksella huomenna tulla senkin hallitsijaksi
ja Yhdysvaltain imperialismi taas tarkottaa syrjään
sysätä nämä molemmat omien etujensa tieltä.
, Uuden mahdollisen sopimuksen tärkeimpänä luonne-piirteenä
on kuitenkin sen hyökkäävä luonne Neuvosto­liittoa
vastaan. , Englanti on järjestellyt sotaa varten
useita Europan renkaaseen sitä vastaan ja nyt kaiken
todennäköisyyden mukaan se on ulottanut ketjun myös­kin
Aasiaan. Samalla kuin tällä Uitolla vahvistettaisiin
Kiinan kumousliikkeen vastaisia voimia ja organisoi­taisiin
imperialistien despotismia siellä, sen kautta as­tuttaisiin
askel lähemmäksi suurta sotiaa Neuvostoliittoa
vastaan. Viimemainitun luokkavihollisten rintamaa
organisoidaan ja voimia kootaan joka puolelta samalla
kuin kaiken maailman propagandbtit ovat toiminnassa
kylvääkseen epäilystä ja vihaa työläisten hallitsemaa
maata vastaan.
Jos'Englanti, kuten todennäköiseltä näyttää, on saa­nut
aikaan uuden sopimuksen Japanin kanssa, niin
merkitsee se maailman iitiperialististen ristiriitojen kär­jistämistä
yhdeltä puolen ja toiselta puolen se merkit-se^
tehoisaa askelta hyökkäyksen ja sodan orgahisoimi-seksi:'.
Neuvostoliittoa ja sen kautta kaikkien maiden
kumouksellisia työläisiä vastaan. Tällä sopimuksella
tulee olemaan sen vuoksi nrita tuhoisaihmat seurauk­set.
— T-o. V
L o k a k u u ei ole enää perin kaa>
kana j a meidän edessäznme on W o r -
lueelle parhainta menestystä.
Onko Englannin ja Japanin liitto
i uudistettut >
Jt'ku \-iikko sitten levisi huhu san liiton uudistami-sssta,
mikä 1921 purettiin Englannin ja Japanin väliltä.
Titmä huhu liittyi läheisesti siihen .epäjärjestykseen ja
luzaokspen, minkä Geneven konferenssi jälkeensä jätti.
Sen jälkeen ovat eräät kapitalistiset sanomalehdet seli-tellect
asiaa puoleen ja toiseen ja useat niistä ovat kicl-läneet
uuden liiton olemassaolon. Samoin on myöskin
tehnyt Japanin ulkoasiain virasto, joka lisää vielä, ettei
ToUion hallttus tahtoisikaan mennä tämänlaatuiseen
sala\^hLcc-ecn Ylidys\'altoja vastaan.
Tämäntapaiset kiellot ja selilyksel eivät kuitenkaan
vckuuta milääii. Pikemminkin ne ovat omiaan vahvis-
In-^naan käsitystä uuden liiton todellisesta olemassa­ololta;
johon muuten kaikki merkit viittaavat.
Irapcrlalic-tisen politiikan: nykyisessä vaiheessa on
•pcljon seikkoja, jolka saattavat luonnolliseksi ja ym-märrelläväksi
Englannin ja Japanin uuden sopimuksen
ja Uiton. Salaisesta diplomatiasta ei ole luovuttu, eikä
nyt lipoessa oleva ole lainkaan ainoa salainen sopi­mus,
miiä Englanti viime aikoina on tehnyt. Presi­dentti
Coolidgen koolle kutsuma Geneven konferenssi
muodostui täydelliseksi pannukakuksi tuloksiinsa näli-den,
mutta s^ä osaaottajilleen että maailmalle yleensä
se opetti jotakin. Japanille se opetti ennenkaikkea
sen seikan, että Yhdysvaltain imperialismi tarkottaa
tul la Tyynenmeren hai 1 itsi jaksi ja sen militariseksi ko­mentajaksi.
Tässä mielessä Yhdysvaltain edustaj istö
vastusti jokaista Japanin esitystä, joka tarkotti sen
kilpailukyvyn kehittämistä sötalaivastokysymyksessä
TyjmsIIämerellä. Englariti miltei poikkeuksetta tuki
Japania Yhdysvaltoja vastaan. Voimakkaan Yhdysval­tain
: imperialbmin painostus täten loi luonnollisen pe­rustan
Englannin ja Japanin yhteistoimiimalle ja johti
.nämä kaksi maata uuteen liitto<(^n. Tämän lisäksi vielä
©n muistettava, että 1921 Englannin—Japanin liitto
^purettiinkin silloin ^'onnistuneesti" lasketun sopimuk­sen
perusteella laivastokysymyksestä ja kun nyttenunin
tässä suhteessa ei ole saatu uutta sopimusta, niin jo
tältäkin kannalta kateoen ui^i liittosuhde käy ymmär­rettäväksi.
'Englanti tuntee tarvetta liittoutua Japanin
kanssa vastustaakseen Ylidysyaltain imperialismin he­gemoniaa
Kaukaisessa Idässä ja Japani tuntee tarvetta
samasta, syystä turvautua Englantiin. Geneven konfe-
^xenssi-^lvitti naita imperialistisen. politiikaoti suunta­viivoja
ja sen ^^T^ uusi liitto todennäköisesti onkin
sohnitto. : ' ..,
Huomioitk ja huomautuksia
k e r i n ryntäys. Te olette tietoisia
siitä, tosiasiasta, että lokakuu on
W o r k e r i n kuukausi; tällä tarkotam-me
me, että tämän kuukauden a i ­kana
täytyy kaikkien yksikköjemme
koota rahaa Workerille. Me emme
ole moneen k u u k a u t e ^ vedonneet
t e i h i n rahaa saadaksenune. E i s i k ­s
i , että emme olisi tarvinneet rahaa.
Tosiasiassa olemme me hyvin l u ­j
i l l a rahasta nj^kyään. Meistä on
tuntunut, että kaikki voimamme on
pantava lokakuun ryntäykseen ja
vain siksi emme ole vedonneet use­ammin.
\
Tällä kirjeellä tahdomme ilmot-taa
teille, että nyt on a i k a järjes­tää
konsertti, näytelmänesitys- t a i
j o k u muu ,tila>£uus Workerin yllä­pitämiseksi.
.
Lokakuun ryntäys on ryntäys
ylläpitorahaston kartuttamiseksi,
koska meidän täytyy koota erikoi­nen
rahasto tätä tarkotusta varten
sen lisäksi, minkä saamme t i l a u k s i s ­ta.
Wcrker ei ole itsenisäkannatta-valla
pohjalla. Meidän täytyy saa­da
lahjotuksia omilta tovereiltam­me,
j o t k a . arvostavat Workerin tar­vetta
j a sen esittämää osaa. N y t ,
enemmän kuin milloinkaan ennen,
täytyy Workerin laajentaa vaiku­tustaan
j a saada uusia t i l a a j i a . Äs­keiset
tapahtumat tekevät' p a k o l l i ­seksi,
että meidän virallinen äänen­kannattajamme,
"The W o r k e r " , l e ­vittää
kommunismin sanomaa. Kom­munistipuolueen
jäsenet j a Worke-r
i n l u k i j a t j a kannattajat ovat aut­taneet
lehtemme levikin lisäämises­sä,
ovat auttaneet lehtemme tuke­misessa.
He ovat osottaneet luokkauskolli-suutensa
konkreettisella tavalla, lä­hettämällä
meille tilauksia j a dol­lareita,
milloin hyvään heihin ^ on
vedottu. Taasen ilmotamme, että
Wprker tarvitsee rahaa. Me vetoam­me
puolueemme yksikköihin, k?iu-punki-,
kylä- j a pfirijärjestöihin,
kehottaen niitS järjestämään koxni-teat
lokakuuti ryntäystä varten^
Komiteoitten on taasen puolestaan
valvottava, että jokainen puoluejä-
4) . Keskusteltiin ajasta että TSH
l o i n l ä h d e t ^ taistelemasn ja e-tä
k a i k k i kämpillä työsksntelevit - ^ 5 .
Iäiset t a l i s i saada mukaan yhibeen
iyömaataisteluun. !Ajaksi fab- ie
päivän iltana jätetään palkka v-^ati-mus
sisään, _ j a työnjohtajan tuiee
antaa siihen "vastaus viimeiHtäln -^ö
päivään syyskuuta.
5) . Päätettiin lähettää nile: si'-
l o in Sudbnryyn kun viedään vsar;.
! n u o r i a , niin silloin emme huomaa mus sisään sekä samalla '-'••^,^1^
sen uhraa väsymättömän tarmonsa; roissä kuljeEjme, vaan eletään k u - i t i e t o a Sudl)nryssa oleville tvöläi-
W o r k e r i n hyväksi ryntäyksen aika- :• viimeistä päivää. Mutta m i h i n . s i l l e .
johtaa tällainen elämä lopuksi? Eiköj 6). Päätettiin jatkaa trö.-naatais.
se johda syvimpään kurjuuteen, telua siksi kunnes työnjohtaja suo"!
Siihen joka tällälrin hetkellä r e h o i t - . t u u yaatimuksiin. Työmaataistelun
t a a j a saattaa paljon nuorisoa en- ••-•<• . -
nenaikaiseen kuolemaan noista k o i -
K A U P U N K I - ; t a työpaikkaa, saadaksemme taas
i " i l o n " irti elämästSl Kun ollaan
na. Älkää jättäkö tätä tehtävää l o ­kakuuhun.
Nyt on a i k a alkaa työ.
Me lähetämme teille keräyskortteja;
jakakaa nämä kortit j a alkakaa työ.
T o v e r i , älkää viivytelkö; toimikaa
h e t i ; avustakaa tässä työssä. Tuke-kaa
asiaanne. Rakentakaa voima­kas
Worker.
• • • .
Tänä vuonna on meillä mainio t i ­laisuus
yhdistää kansainvälisen s a ­nomalehdistön
päivä ryntäyksemme
kanssa. Lehden toimitusneuvosto on
päättänjrt, että ine* emme tänä
vuonna jakaisi Workeria pajoissa,
kaivoksissa, koteihin j.n.e. vain kan­sainvälisenä
sanomalehaistön päivä­nä,
vaan että me koko kuukauden
ajan keskitämme voimamme Wor-.
k e r i n jakamiskamppailuun,' voidak­semme
tutustuttaa työlä?£iä leh­teemme.
K u n olemme antaneet työ­läiselle
lehteämme neljän viikon
ajan, voimme me pyytää häneltä t i ­lausta.
Lehden jokainen lokakuun ajal­l
a ilmestyvistä numeroista tulee kä­sittelemään
sanomalehdistön voimaa
j a yleensä sisältämään kvrjotuksia
j o h t a v i l t a tovereiltanvme. Tämä
W o r k e r i n laaja jakaminen tulee v e ­tämään
kaikki toverimme tähän tär­keään
kommunistiseen työhön. Se
tulee elvyttämään toimintaa. Se
tulee opettamaan" meille kuinka t u ­lee
tehdä työtä joukkojen keskuu­dessa.
Ottaen huomioon sen tosiasian,
että lehteä tullaan jakamaan ilmai­seksi,
tulee 'Worker perimään yksi­köiltä
ylimääräisistä numeroista
vain yhden sentin kappaleelta, kah­den
j a puolen asemesta.
Toverit, järjestäkää joukkokoko­uksia
lokakuun kolmanneksi, päiväk­s
i , kansainväliseksi sanomalehdistön
päiväksi. Tilatkaa heti ne lehdet,
mitkä tulette jakamaan y l i t a v a l l i ­sen
määrän. Tehkää kaildd, mitä
voitte, tehdäksemme lokakuusta
Workerille punaTsin k i r j a i m i n m e r . -
kittävän- kuukauden. .
Kommunistisin tervehdyksin,
A n n i e S. B u l l e r,
liikkeenhoitaja.
ratorpan tuottamista iloista.
N i i n , eiköhän olisi aika käydä
taistelemaan noita paheita vastaan,
ettei ne pääsisi sortamaan kaikkea.
Sillä onhan paljon hauskempi kul­kea-
pää pystyssä, reippaana j a t e r ­veenä,
ettei olisi sitten vanhana o l ­lessa
katumista, kuinka vietin nuo­ruuteni
päivät, ymmärtämättä sil­l
o i n j a ajattelematta eteenpäin elä­määni.
Luulin vain olevan itselläni
k y l l i k s i aikaa, korjatakseni elämäni,
mutta sitä en kuitenkaan voinut e-n|
ä tehdä, koska maailman pahuus
o l i saanut n i i n suuren vallan itses­säni,
etten voinut sitä enää vas­tustaa!
Niin sitä sitten vanhana o l ­lessa
saa katkerasti katua, että m i ­ten
on eletty elämä j a miten nuo­ruus
mennyt, jonka t u l i n l i i a n äk­kiä
tuhlanneeksi j a väärin käyttä­neeksi.
—
K u n palataan taas metsästä
takaisin kaupunkiin, niin osta­kaamme
hyviä Idrjoja j a lukekaam-me
niitä. Ja-onhan paikkakunnalla
l a i n a k i r j a s t o j a , joista saa lainata.
Hyvä kirjallisuus on kodin kaunis-a
j a l l a korkeimmaksi työi^iääräkEi
.esitettiin että katkaisija saa katkais-t
a H koordia päivää kohti. Kyväk-
-eyttiin. ^ '
7 ) . Päätettiin kutsua koolle e-dustajakokous
Sudburyssa sllloia
kun se on tarpeellista.
8) . Keskusteltiin koordin suhteen,
että tehdäänkö se tavallinen koordi
vaiko sellainen kun kompaarJa sen
tahtoo. Päätökseksi tuli, että teh­täisiin
sellainen koordi, kun paperi­puu
komppania sen tahtoo.
9) . Keskusteltiin työpäivän pituu­desta
j a päätökseksi tuli, että noc-
-datettaisiin 8-tunnin työpäivää ja
pyhätyön poistajnista. Katkaisija
saa katkaista 26 koordia S jalan pa-peripuita
ja*^4 j a l a n paperipuita 45
koordia kuukaudessa.
Iff). Ehdotettiin ja ka.inatettiin
mittauksen-suhteen, että puut tulee
m i t a t a j o k a kahden viikon kuluttua!
Työläisten tulee saada keiiip iiii m.
tä, että kuinka paljon oli hänellä
puita mitattavana. , -
11) . Tehtiin yksimielinen päätös
että jokaisen metsätyöläisen tulee
liittyä ehdottomasti; unioon.
12) . Keskusteltiin siitä että isän-nistöUe
viedään kirjallinen vaatimus.
tus. Ja hyvä k i r j a on yhtä hyvä j a jokaisen työläisen tulee kirjoin
Kuten muistettaneen oli se Venäjän kansa, työläiset
ja talonpojat, joka sekä kotona.että sotarintamilla jou­tui
ehkä kaikkein enimmän kärsimään viimeisessä im­perialistisessa
maailmansodassa, jota käytiin markki­noista,
rcaka-aineista, siirtomaista ja vaikutusalueista.
Maailmansota Ja siihen osanotto synnytti Venäjällä
vuoden 1917 alkupuolella tilanteen, mitä ei enää voitu
sietää, missä Venäjän proletariaatin kärsimysmalja
täyttyi ja missä se kukisti tsaarivallan, kun sen vaati­mukset
rauhasta ja leivästä kaikuivat kuuroille korville.
Tsaarivallan kukistuttua eivät Venäjin työläiset, soti­laat
ja talonpojat kuitenkaan vielä saaneet pyytämään-sä
rauhaa ja leipää. Tämä johtui siitä, ellä he eivät
vielä tässä (maaliskuun) vallankumouksessa saaneet
valtiovaltaa omiin tai omien edustajiensa käsiin. Val­tiovalta
joutui kerenskiläisten ja venäläisten työväen-pcttäjien,
es-errien ja menshevikkien käsiin, jotka "Iiy-vähyivät
hyökkäys politiikan (riniamalla saksalaisia
vastaan) ja siliä tavoin möivät kokonaan itsensä sekä
'vallankumouksen''', kuten Venäjän sosialidemokraatti­sen
työväenpuolueen (bolshevikkien) kuudennen edus­tajakokouksen
kaikille työtätekeville. Venäjän työläi­sille,
sotilaille ja talonpojille mainitun vuoden elokuun
25 pmäosottamassa julistuksessa lausuttiin.
"Yhtäniitlaisesli sovittelemalla imperialistien kanssa'*,
"osollaniaita lainkaan päättäväisyyttä, he antautuivat
kokonaan hurjien ryöstäjien vangeiksi", lausuttiin
julistuksessa edelleen. "Riemuitsevat pankkien ja
pörssien pösöt työnsivät nyi syrjään demokratian ku­lissit
ja avoimesti ilmottivat haluavansa käydä sotaa
'loppuun', 5.0^'Joputtomiitt, siihen saakka, kunnes haa-
Utusta kullasta halkeavat amerikalaisten morganien kel-laritJ'*
Asiain ollessa tällä kannalla lupasivat venäläi­set
kommunistit edellämainitussa julistuksessaan, että
"tähän yhteenottoon meidän puolueemme käy auki-levitetyin
lipuin. Se on lujasti pitänyt niitä käsissään.
Se ei ole laskenut niitä alas väkivallantekijäin ja saas-täisten
vaUhtelijain edessä, se ei ole tahrannut niitä
vallankumouksen pettäjien ja kapitalismin palvelijain
tavoin. Ja se tulee edelleenkin pitämään nutä kor­kealla,
taistellen t sosialismin ja kansojen veljeyden
puolesta. Sillä puolueemme tietää, että lähestyy uusi
liike ja koittaa vanhan maailman kuolinhetki."
Venäjän bolshevikit täyttivät lupauksensa; siitä on
todistuksena pian kymmenvuotias jä proletariaatin dik­tatuurin
tjirvin yhä voimistuva ja lujittuva työväen-valta.
Työläisten sietää pitää mielessään, että kussakin
maassa olevat kommunistit ovat sen maan bolshevik­keja
canadalaisel kommunistit canadalaisia bolshe­vikkeja
— ja työskennellä heid^ puolueittensa, kbm-munistipuolueitten,
rakentamiseksi ja lujittamiseksi seka
ottaa huomioon niiden oprtukset ja neuvot. /• _
farempikin kuin huono toveri. J o -
apäiväinen elämä on meille oppi­mista,
sillä tulemme aina huomaa­maan
yhtä j a toista elämän varrelta.
Käykäämme taisteluun xeippain
ottein, ympärillämme rehoittavaa
pahuutta vastaan j a ohjatkaamme
toisiamme, niitä jotka pahuuden
tiellä kulkevat, että saataisiin tais­telurintama
arvoansa Vastaavaksi.
Ettemme tulevaisuudessa enää hor­j
u i s i , silloin kuin meiltä työläisiltä
tarmoa kysytään, sillä kolttaahan
ehkä kerran aika j o l l o i n mekin o r ­j
a t vapaaksi pääsemme j a saavutam­me
kauan toivotun päämäärämme.
M u t t a , ^ i h a n se ole helposti voitet-v
a i n taisteluitten kautta
i\letsämies — minne johtaa kulkusi?
K u n nyt käymme tarkastelemaan
tätä aikaa, joka on t a r j o l l a meille
metsässä työskenteleville työläisille,
n i i n huomataan että meille tarjo-teen
unioon, että tulevaisuudessa
voisimme saada itsellemme parem­mat
olosuhteet. Pieninä yksilöinä
emme voi saada paljon aikaan, mut-taan
ainoastaan nälkäpalkkoja, 35:- ta joukkoina voimme taistella k a p i ­sta
40 dollariin kuukaudessa, j o l l a t ä l i s t e j a lastaan. Ja millä keinoin
palkalla saamme ainoastaan hädin j — ' s i i t ä kysymys? Ottakaamme pit-tuskin
leivän, vaatteista paljon pu-| kä askel eteenpäin j a käykäämme
humattakaan. J a näillä palkoilla taisteluun jotaid voittaaksemme, s i l -
j o u t u u kumminkin enin osa olemaan lä; elämmehän jo kahdennellakymme-töissä,
sillä onl^an niin pieni osa neliä vuosisadalla, j a pitäisihän j o tä-mlehiä,
jotka saavat olla varsinai­sessa.
yhtämiltaisesKa työhommassa,
kuten mainissa j a muualla. Vaikka
onhan niissäkin enimmältä osalta
pienenlainen palkka mutta kun j o ka
päivä on työssä, on parempi mahdol-lisuifc
toimeeh tulla.
Nyt kun alkaa katkasukausi met­sissä,
' j a täällä : Sudburyn yriipäris-män
aikaV.:uden nuorison tietää,
minne johtaa kulkunsa — kulkeeko
se metsästä suoraan koiratorppaan
tai holseeniin j a taas koiratörpasta
metsään. Sillä kuuleehan usein
nuorten miesten sanovan, että kun
joudumme olemaan niin kauan siel­lä
yksinäisellä metsäkämpällä, niin
käydäänpäs ottamassa ryyppy mur-töUä
kuuluu olevaa huononlaisia hecseen. Sitten viinan "lohdutta-metsätyöt
3'leensä, n i i n eiköhän olisi
meidän aika järjestyä j a liittyä y h -
mana" ollaan iloisia j a ylpeitä siitä,
kun on kämpältä tullessa rahaa.
sen saavutamme.
Liittykäämme kaikki työläiset u -
nioon, sillä järjestyneinä voitamme.
Älkäämme enää tuhlatko rahojamme
tuohon kauhistuttavaan. väkijuo­maan,
vaan ottakaamme union kort­t
i j a keskustelkaamme näistä asioista
miehissä. Ja k u n aika kuluu, niin
varmasti kaikki tunnustamme että
tämä oli oppi joka meidät oikeaan
j o h t i . Ja kaikkien aika kuluu pal­j
o n , paljon paremmin oikeista asiois­t
a keskustellen kuin sellaisen pöy­dän
ympärillä, jossa viina vapaana
rehoittaa. Sillä siveyskin on kau­nistus.
•— N u o r i metsätyöläinen.
t a a nimensä vaatimuspöytäkirjaan.
13) . V a l i t t i i n kämppäkomiteaan
5 miestä. V a l i t u i k s i tul\ Sulo Ranta,
N i i l o Vahanko, Jalmari Kangas,
A a d i Halonen j a A n t t i Riutta»
14) . Kokouksen pöytäkirja pää­t
e t t i in julaista työläisten sanoma­lehdissä,.
Vapaudessa. j a Industria-listissa.
15) . Lopetettiin kokous.
Kokouksen puolesta:
K a l l e Salo. Niilo Vaianko
(p:johtaja) (sihteeri)
Pöytäkirja
M u l l i g a n ' i n , Whit6 & Plaunt,
8 jalan paperipuunkatkai-su-kämpällä,
syyskuun 10 p:nä
1927, pidetystä' kämppäkökouk-sesta.
,
1) . Puheenjohtajaksi valittiin K .
Salo j a sihteeriksi ' a l l e k i r j o i t t a n u t,
2) , L u e t t i i n Sudburyssa pidetjm
metsätyöläisten, ^ kokouksen pöytä­k
i r j a . ; Pöylkkirjan luki K a l l e Salo.'
Hyväksyttiin. •
3) . Keskusteltiin paDikataksoista
8 Jalan paperipuun katkaisusta. V a a ­timukseksi
t i i l i 5 dollaria koordi S
j a l a n paperipuista j a 4:jän jalan
3 dollarisi koordi.
" K i r j o t e t t u sana on ammuttu luo­t
i vihollisen 'hävittämisen luvallisel­l
a tarkotuksella". Jotenkin noin
määritteli ruotsalainen nmoilija
V i c t o r Rydberg kirjottamisen.
Pitää siis tähdätä j a ampua, mutta
pitää myöskin o l l a p i l k k a , johon am-puu.
Ne, jotka vuodesta vuoteen pvat
kirjottaneet Työmiehen Jonlnan, 0 -
vat vuosien takaakin huomanneet,
että huonosti ammuttu luoti e i ole
jättänyt jälkeä, se e i ole hävittänyt
vihollisen leiristä mitään, kun taas
hjnrä osuma tuntuu vuosien jälkeen­k
i n . " Lehti säilyy. Sitä selaillaan
yhtä hartaasti tänään k u i n kymme­nen
vuotta sitten. Siksi o n k i r j o -
tus huolitellen laadittava-
K i r j o t t a j a , joka arvelee tilajäis-lehdessä
pitkän kirjotnksen tulevan
yhtä hyvin luettua k u i n lyhyenkin,
tietää, ettei asia ole n i t n .
Moni Idrjottaja, j o k a rakastaa p i t ­kää
kirjoittamista, a r v e l e ^ että l u ­k
i j a varaa ihan erikoisen hetken
pi&än ystävän seuraan, pukeutuu
erikoisesti, hankkii oikein juhla-asen­teen
j a lukee. Mutta asia e i . ole
n i i n . Pitkä kirjoitus jää v i i m e i ­seksi.
Pitkä kirjoitus saa luvan o-dottaa.
Pitkä kirjotbs ön k u i n kie- työmailta,
ro kaveri, jonka kohtaamiselle ei
tahdo jäädä aikaa. Mutta annappas
o l l a , että tuossa on lyhyt, kirjotus.
Luetuksi tulee. J a Jos on h y v i n l a a ­d
i t t u , n i i n luetaan moneen .kertaa*.
Vieläpä esitetään iltamassa, v.n--:
Toisinaan täy^ry kirjottaa pit­kästi.
Mutta silloin valnäistetaan
l u k i j a k i n siihen. Maanitellaan, k e ­hutaan,
j o t t a tuossa se sitten o n k i r -
jotusten kirjotus, Otappas j a luep-pas.
Ja lukee. Mutta erikoisesti
Jonlnlehdessi, johon täytyy saada
paljo kirjotuksia, olisi pitkän M r j o -
tuksen suosiminen, samaa kuin k a t -
kaiseisi kaulan muilta M r j o t t a j i l t a.
Toisista timtuisi ktdn värtierattai-s
i i n hänen älynsä ^hedelmä arvotto­mammaksi
kniit toisen.
• Pyydämme siis Tyom!eIi«B Joa-
Imta lyhyitä k i r j o i t u k s i a . Y k s i , kak­s
i , kolme liuskaa. Ehkäpä v i i s i k n n -
Australiah amniatiHir
set järjestöt
Eln^antilaiset siirtolaiset muo­dostivat
A u s t r a l i i s s a ammattiyhdis­tyksiä
jo 1870-Iuvulla. Nämä jär­jestöt
saivat melkoisen vaikutus­v
a l l a n . Vuoden 1890 suuret lakot
antoivat kuitenkin takaiskun. Seu­ranneena
vuosikymmenenä koetti
työläisluokka viedä etupäässä poliit­t
i s i l l a keinoilla läpi vaatimuksiaan.
Saatiin melkoisia voittoja. Vuosi­sadan
vaihteessa kehitettiin taasen
ammatillisia järjestöjä.
V . 1901 o l i ammattiyhdistTksiä
189. 139 järjestössä oli jäseniä yh­teensä.
68,218. V , 1906 oli yhdistyk­siä
302 j a 253 järjestössä jäseniä
147,049. V. 1914 o l i kaikkisn jär­jestöjen
jäsenmäärä 523/270, V ,
1918—581,755 j a v. 1925 lopussa
o l i se noin 800.000.
Järjestömuodot ovat hyvin erilai­sia.
Australiassa .on lukuisia pilkalli­s
i a ammattiyhdistyksiä, j : i : ' a on
pääasiallisesti sairaskassan ter.tiivat.
Suuremmasta merkityksestä orat ne
järjestöt, joiden toimialana on koko
v a l t i o . Monet niistä ovat höllästi
yhdistettyjä toisten valtioiden^^^vas-taavien
järjestöjen kanssa. Vihon
viimein on myös yhtenäisiä liittoja,
j o i l l a on k e s k i t e t ty hallinto ja joiden
toimialana on koko maa, joskaan
niiUä ei ole Australian jokaisessa
valtiossa paikallisosastoja.
s i k i n menee. SiJIoin tulee kaikki
luetuksi. . , •
Jos kirjotuksen höysteeksi sat­t
u u olemaan käsillä kuvia, alkupe­räisiä
j a ennen painettuja j a n i i ­den
avulla voi komistaa lehteä sekä
piristää kirjotukseen väriä, n i i n anr
taa tulla. Haluaisunmte nyt saada
k u v i a työmailta- Suurkaupunkien
farmeilta, kaivoksista,
Irämpiltä — haluaisimme saada kämp-päkuvia
arkioloissa, ei juhlakuvia.
Niitä voi lähettää. Jos eivät ole
painokelpoisia, niin eihän siinä ole
tapahtunut suurta .vahinkoa, jos
- l ä h e t ä tutkittavaksi. Jos lähe­tätte,
^valokuvia, jotka auttavat kir­jotusta,
n i i n älkää pyytäkö k u i n ää­rimmäisessä
tapauksessa niitä t a ­k
a i s i n . Tämä syystä, k u n kuvat e i ­vät
sinänsä kelpaa, vaan usein teh­dään
n i i h i n k i n k o r j a u k s i a — j a n e
korjaukset hieman ; turmelevat a l ­kuperäistä,
mutta parantavat pmno-kuvaa.
Otamme siis k u v i a — " m u t - "»*'^«=^" " " " ^ - ~ I Z ~ ^ O T , maista­t
a niiHä täytyy olla yleiste merki^t*»^ y^*^^ ^
etteikö niistä saisi kirjottaa. Mutta
huomautamme tässä asiasta syystä,
että e i t u l i s i l i i a n monta sar.23 ai­hetta
käsittelevää kirjotusta.
: _ M o n i kynäniekkamme kaihtii hu­morististen
aiheiden viljelyä. Tai
varoo kirjottamasta humoristisesti.
Miksikähän ? Kyllä voi kL-jotella
vakaasti, emme kiellä. Mutta yleen­sä
emme p y r i siihen, että lehtemme
o l i s i surullinen. Sumllinen l eW
o n surullinen lukea. Tietysti «
v o i kirjottaa Sacco-Vanzettin jn-t
u s t a sSnänsä, " i l o i s e s t i " . JlB«a
senkin e r i puolia tullaan pohtimani
k a i k i s s a tunneasteikoissa, ^"^f^^
sa- •
seen t u l i s i - s a a d a kärkevyyttä,
l a n kantaan osumista", lyhyttä
nphtatapaa. • SaaraatyyU ktioica
k i r k o n etnoikeuksiin.
Toivomuksia nuo vain ovat.
Saammehan me tietysti
k i r j o t u k s e n lyheriemäankin, ^
niikseen> tulee. Mutta saasaefisn
t y s t a . Jos e i niistä tarvitse maksaa,
n i i n sitä pafempL
; Yleiastä asioista, kuten Sacco-
V a n z e t t i n jutusta. K i i n a n kumouk­sesta
j a muista sellaisista aiheista
toimitus t i l a a kiijoitnksen joltain
asiantuntijalta. Tämä. e i merkitse.
^ s e k s i J a ' « i t i s t en kokemusten 0 -
pettamana toivomuksemme-
. E i j o t u s t e n tulee ^
gyjsk. 30 pSiv£iitt i n e n n » « -
avomiehen Joulun . toimitus,
553, Superior, Wis.
Box