Vapaus, January 12, 1929

              MW
0^
1^
i
mi
mu
•
Lauantaina, tammik. 12 prna — Sat, January 12 No. 10 — 1929
VAPAUS rjMa. Ontuio.'ksiUuca. pcxai i«nrumt«i- j« «niirSttriaa jaUcyiifiai.
A . VAAKA.
T O I M I T T A J A T :
B . A. TE.NHU.NE.N. H . P E H K O . N EN
&c(uUTed ct the P o B OHie» Dep«rtm»nt, Otttm, »ecosd C U M &«u«r.
V A l - A l i i i ( U t - e n y;
l i e oaly o r f u of Finniöi WurkeT» in C i M d a . Pal,U«b©d 4^l7 " Saätcrj, Onuno.
T I L A C s H ^ V V A T : «
* T r . 6 kk. I2.S0, S kk. JJ.7S > . ' 1 ' k k : SIJXC - fhdjtrtiioihin i* S o o n ^ o - i i cr^iuUl»
BMille: I Tk. $6JaO 6 kk. 13.50. S kk. tZVl I k k . n.OO. : •
I L M O T U s H I . V N A t V A P A I I D E S 5 A.
lizimMiimotxi)ltet. « I J O O ken». 12-00 k * k j i kert*». — A r > c . U i i t ' x . n j M o o i l a « . t o k « . 50c. ptiJtttooffi*. ^
. «i=ienB:outtoilci.->iofc»«t 50c. kert*, H JDO i keiiAM. — S r a t y m i i l n n r t o k j e t tJ.O0 kert», »Z-00 5 •
• * T i o t r o V . a o t u k « - t t2.0u kena, »3.<rj k*k»i kerta*. — Kiito«;unotDk*e< I I Ä ) krrt». — Kooleaj«niUaota*
tat 12.0. ken*. S^)c. i j u m * l u a kinoil*ii»relu c*i
t J e . kert*. I l i l O ki>liL.e k e r t u . — TiUj<äi«iliaoti«)i
u a o t i u i i i D U etokiiee]>. — T i U a x i i * . joit* ei «cari
«> i a u n l u e i:
t o t e e n »iofot ilnioitk»et p i t i i i oi:» konttori.», kello 4 ip. iloietI!'B" « p « ' ' ' »n "i^'""
» « p j o d c o toimiin»: UuoDcmUj 207, .Mackejr B u i M i n j . 4 Onrhun St. Puhebo 5 3 6 ».
t c ^ o d e n t o n l t o r i : U b e r t y Boäd.n». 35 L o m e St. Ptihelin 1038. Po«lo»««>' &<>» <>».
i l o i e t l r i » " « p « ' ' »n edelli*e«ii »xkJpiitktiiu
Sadl>BT7, Out
Kofflinternin kuudennen ionp^^^ teesit ja päätöslauselma
tensainvälisen sodanvastaisen kamppailun iärjestämisestä
<^ Jatkoa edelliseen numeroon.)
28. Kansainvälinen työväenluokka
iMnerti tdrenUy^ «te. 7 i c . r<er eoi: inrh. MiniiBom ch.fC» for »JojJe 1 i i . e f t i « . 75« The V , p , o.
0 ts» t>e»t «drertificc mediani, ««non» , tS.« Finiii«b People In C»ii«d«. -
jom ette m i l l n i o i»h«D«« »u » M t i c t l a e n » i m a i t e «D
• m u l l i M r U e i m - l l i . J V. K A N V A s T O . l i i l t k e r n b - » i « iJ
kirjeeseenne, kirlol»»**» nndellei^o liikkeeohoiuj»»
''Mitenkä Canadaa voitaisiin puolustaa?"
Otsikossa esitelty kysymys on täl­lä
haavaa varsin konkreettinen.
Yhdysvallat ja Englanti näet va­rustautuvat
sotaan kuumeisella kii­reellä.
Sodan puhjetessa näiden
suurvaltojen välille joutuisi Cana
riallisesti, maantieteellisesti ja ta­loudellisesti
yhtä ja sarnaa. Että
se nykyisenä helpon liikeyhteyden
aikakautena ei voi poliittisesti olla
erUlisenä pitkääkään aikaa, näyt­tää
epäilyttävältä.
da, joka on osana viimeksimuini- On totta, että Canada muodostaa
tusta suurvallasta mutta joka on yhden lenkin brittiläisessä maail-paljoa
lähempänä ensinmainittua, manympäri-väylässä — Atlantin
varsin kriitilliseen asemaan. Sen poikki Canadian Pacific rautatie-saatamme
helposti käsittää, kun o-tamme
huomioon muutamia tärkeitä
tosiseikkoja.
tä myöten Tyynellemerelle^ Tämä
kulkutie on kuitenkin vähempiar­voinen
verrattuna Englannin "pää-ja
työtätekevien laajat joukot, nähdes­sään
Neuvostoliitossa puolustajansa,
suhtautuvat siihen yhä suuremmalla
myötätunnolla. Jos tämän lisäksi o-tetaan
huomioon, että laajat työväen-joukot
pikemmin kuin viime maail-man-
sodassa tulevat ymmärtämään tä­män
sodan avoimen luokkaluonteen
ja että työväenjoukoilla nyt ensimäl-sen
imperialistisen maailmansodan
kokemukset ja että työväestön etujou­kolla
on Kominternissa luja kumouk­sellinen
järjestönsä, niin voidaan väit­tää,
että taistelun mahdollisuudet so­taa
vastaan ovat kasvaneet, että on
olemassa edellytykset rohkeamman
menettelytavan sovelluttamiseksi:
a) Mahdollisuudet sodan ehkäise­miseksi
luokkataistelun tehostamisen
kautta aina kumouksellisiin joukko­esiintymisiin
saakka ' hallitusta vas­taan
jo ennen sodan julistamista, ovat
sodassa Neuvostoliittoa vastaan pal­jon
suuremmat kuin v. 1914. Havain­nollisen
esimerkin tällaisesta kumouk­sellisesta
esiintjTnisesta antoivat Eng-d)
Sodan sattuessa Neuvostoliittoa
vastaan on sorrettujen maiden ja im­perialististen
valtioiden pyrittävä kai­kin
voimin nostamaan kansallisten
koko maailman työläisiUe sosialistuc-r. | sun suhteisiin i ^ d e n tämä poli-
Isänmaan —'Neuvostoliiton. Neuvo:- | tiikka merkitsee taistelua imperialis-toUiton
puolustaminen kansainvälis- tisia sotia, siirtomaihin tehtäviä ros-
KOMMCNISTIPUOLUEEN SUOMA-LAIDEN
EDUSTAJAN TOV.
S. G. NEILIN MATKA­OHJELMA
Muutoksia aikaisemmin
julkaistuun ohjel­maan
tä porvaristoa vastaan vastaa ka:> voretkm j a niitä verhoavaa pa^msmia '^^^''^ZJ^ 2
sainvälisen työväestön luokkaetuja ; a , v a 5 t a a j _ kaisemmin j u l k a i s t u u n toveri N e i l in
on sen kunniavelvollisuus. Vucsm?; Proletaarisen valtion rauhanpohtuk- matkaohjelmaan. NeiKn matkaoh-
1919—21 neljäntoista valtion, r.iicer ka ei missään määrässä todista sitä. jelma . t u l e e olemaan seuraavanlai-vähemmistöjen
kapinoita Europassa
ja siirtomaissa sekä. puolsiirtomaissa
ja järjestämään kansallisia vapautus-sotia
Neuvostoliiton imperialistisia vi- joukossa mahtavien imperialistister. että neuvostovalta olisi tehnyt sovun ä e n :
hollisia vastaan. j maiden, interventioniarmeijat voitti j kapitalismin kanssa,^kuten panette-j
\^ . • (neuvostovalta, sen vuoksi, että kan-'levät sosialidemokiuatit ja heidän!
29. Kun imperialistinen sota suun- ^^^^älinen proletariaatti taisteli sen: trotskilaiset kumppaninsa häpäistäk-puolesta,
järjestäen vallankumoutsel-; seen neuvostovaltaa kansainvälisen
lisiä joukkoesiintymisiä. Uusi impe-j proletariaatin silmissä. Se on prole-rialismin
hyökkäys Neuvostoliittoa tariaatin diktatuurin leniniläistä po-vastaan
on osottava, että huolimatta iitiikkäa." Se on vain toinen — jaj
tämän hyökkäyksen valmistele.misesta | nykyisessä tilanteessa edullisin — tais-
Tammikutilla:
tautuu Neuvostoliittoa, kansainvälisen
proletariaatin isänmaata vastaan, niin
muuttuu menettelytapa verrattaessa
sitä menettelytapaan "puhtaasti" im­perialistisessa
sodassa, seuraavalla ta­valla:
/
a) Imperialististen maiden työväes­tön
ei ainoastaan ole taisteltava oman
hallituksensa tappion puolesta tässä
sodassa, vaan on myöskin aktiivisesti
edistettävä Neuvostovallan voittoa.
b ) Sen . vuoksi . sen menettelytapaa
ja taistelukeinojen valintaa ei määrää
ainoastaan luokkataistelun edut omas­sa
maassa, vaan myöskin rintamalla
ermakolta, työväen kansainvälinen so-; telun muoto kapitalismia vastaan, jo-käytävän
sodan edut, joka sota on
lännin työläiset v. 1920, jolloin he, pe-•. Porvariston luokkasotaa proletaaris-
Yhdysvaltain finansiaalincn, ra-1 tiehen", mikä kulkee Välimeren ja
hallincn, tunkeutuminen Caiiadaan ' Suetzin kanavan kautta itään. Jos
voinnistuu päivä päivällä. Kauppa­vaihto
näiden maiden välillä on
helppoa. Etäällä olevat osat Ca­nadaa.
ovat lähempänä Yhdysvalto-
'''^::^^-0]ia kuin toinen tosiaan. British Co­lumbia
voi tehdä paljoa helpom-iin
kauppaa Californian kuin Onta­rion
kanssa, ja Winnipeg on pal­joa
lähcmpiinä Chicagoa kuin Van­couveria
tai Halifaxia. Näiden mai­den
välillä ei ole oikeastaan min­käänlaista
rajaa — enempää maan­tieteellisesti
kuin kielellisestikään,
tai poliittisessa tai taloudellisessa
kehityksessä. Viiva ja eri väri kar:
talla eivät juuri muodosta mitään
esteitä. Pohjois-Amerika on histo-kuvittelemme
Britannia valtakunnan
käyttävän vain Suetzin kanavan tie­tä,
jää Canada eristetyksi alueeksi.
Tosin ilmatie pohjoisnavan kautta
suuresti lyhentäisi Canadan ja Eng­lannin
välistä matkaa — mutta sit­tenkin
Canada jäisi paljoa lähem­mäksi
Yhdysvaltoja. Canadan hiili,
öljy ja vehnä sekä NWfoundlandin
rauta ovat tärkeitä tekijöitä Eng­lannin
rikkaudessa. Mutta tämä
seikka ei suinkaan vähennä Wall-kadun
pankkiirien halua saada ne
haltuunsa. Jos Yhdysvallat tekisi
hyökkäyksen, mitenkä Canadaa voi­taisiin
puolustaa?" lausutaan teok­sessa
'Talousmaantiede".
Neuvostoliiton uusi huijetti on rauhan budjetti
Neuvostoliiton toimeenpanevan
keskuskomitean 4:s istunto käsitteli
ja vahvisti valtion budjetin talous­vuodelle
1928—29. Sen suuruus on
lähes ,8 miljardia ruplaa. Viime
vuoteen verrattuna on budjetti suu­rentunut
noin 20 pros., s.o. yli mil­jardin
ruplan.
Budjetin tulopuolta laadittaessa
on noudateltu tiukkaa luokltaperi-aatetta.
Erikoisesti lisääntyvät tu­lot
tuotannon ja ylivoittojen vero­tuksesta-
Maatalousvero on myöskin
suurentunut, vaikkakaan ei samassa
suhteessa kuin koko budjetti. Maa-talousveroa
on suurennettu 6.7 pro­sentilla,
Tämä veron lisäys tulee
koskemaan kuitenkin vain kulakkeja
ja varakkaimpia keskivarakkaita.
• Köyhät ovat kokonaan vapautettu
mäitalousverosta.
Vaikka verotulotkin ovat budje­tissa
viime vuosina jossain määrin
kohonneet, niin sittenkin niiden
osuus valtion biidjeUssa on vuosi
vuodella pienentynyt. Sen sijaan
ovat valtion tulot kaupasta, teolli­suudesta
ja pankkitoiminnasta, vii­meisen
viiden vuoden aikana lisään­tyneet
melkein kahdeksankertaisesti.
alkavat näytellä yhä suurempaa osaa
maaseudim siirtämisessä kollektiivi­sille
raiteille, on myönnetty varoja
3Ö0 milj. ruplaa; viime vuonna tä­hän
tarkotukseen käytettiin 175
milj. ruplaa.
Yleensä käytetään kansantalouden
kohottamiseen melkein kolme neljäs­osaa
koko budjetista, valiätustarko-luksiin
15 pros. ja maanpuolustuk­seen
kaikkiaan 10 pros. Puolustus­menot
käsittävät siis vain yhden
kymmenesosan budjetista. Sitävas­toin
Puolan ja Rumanian budjeteis­sa
käsittävät sotilasmenot yli kaksi
viideltäosaa. Yhdysvaltojen budje­tissa
puolet, mutta Ranskan ja Eng-lanni
budjeteissa lähes 60 pros.
Täydellä syyllä voidaan siis sanoa,
että Neuvostoliiton budjetti on rau­han
budjetti.
Puolueen ohjeiden mukaisesti luo­vutetaan
kapitaaliseen rakennustyö­hön
varoja entistä enemmän. Teol­lisuus
saa l)udjelista yli miljardin
ruplan ja siitä kolme neljäsosaa
käytetään raskaan / teollisuuden ko­hottamiseen,
uusien tehtaiden raken­tamiseen
ja koneiston uusimiseen.
Uusi budjetti täyttää kaksi perus­vaatimusta.
Siinä noudatetaan mitä
rustaen toimintakomiteoita, pakotti­vat
hallituksen kieltäytymään sodan
julistamisesta Neuvosto-Venäjälle.
b) Edellytykset NeuvostoUittoa vas­taan
käytävän imperialistisen sodan
muuttamiseen kansalaissodaksi kapi­talististen
maiden työväestön, taholta
omaa porvaristoaan vastaan tulevat
kypsymään pikemmin kuin imperialis­tien
keskeisessä sodassa.
c) Vaikka kapitalististen maiden
kommunistit sodan sattuessa Neu­vostoliittoa
vastaan hylkäävätkin pu­heenparret
"suurlakolla vastaamises-sesta"
eivätkä antaudu sentapaisten
harhaluulojen valtaan, on heidän otet­tava
huomioon he suuret mahdollisuu­det,
joita on olemassa joukkolakon ja
suurlakon aseen käsittämiseen ermen
sodan julistamista, vielä liikekannal­lepanon
aikaij^.
ta valtiota vastaan.
c) Punainen armeija ei ole "viholli­sen"
armeija, vaan . kansainvälisen
proletariaatin armeija. Kapitalististen
maiden työväestö ei aima Neuvosto­liittoa
vastaan käytävän sodan aikana
porvariston pelotella itseään syytök­sillä
valtiopetoksista eikä heidän uh­kauksen
pakosta kieltäyty tukemasta
tätä armeijaa ja antamasta sille a-puäan
taistelussa omaa porvaristoaan
vastaan.
Udarisuus on tosiasia, kaikista sosia­lidemokratian
vastavallankumoukselli­sista
ponnistuksista huolimatta.
Kansainvälisen proletariaatin liit­tolaisia
Neuvostoliiton puolustuksessa
ta NeuvostolUtto johdoiamukaisesti
noudattaa lokakuun vallankiunoukses-ta
alkaen,
32. Neuvostoliiton proletariaatti ei
antaudu harhaltitUoJen valtaan lujan
rauhan mahdollisuuden suhteen im-ovat:
1). Neuvostoliiton maalaisköy-j pgj.jaijgtig„ kanssa. Se tietää, että
hälistö ja valtavat keskivarakkaiden hyökkäys neuvöstoval-talonpoikien
joukot ja 2) kansalUs- vastaan on kiertämätön, että pro-vallankimiouksellinen
vapausliike siir­tomaissa
ja puolsiirtoniaissa.
31. Neuvostoliiton kansainvälinen
politiikka, joka vastaa Neuvostoliitcn
hallitsevan luokan —- proletariaatin
— ja kansainvälisen proletariaatin etu­ja.
Joka mitä kiinteimmin liittää kaik­kia
proletariaatin liittolaisia proleta­riaatin
diktatuuriin, ja joka luo pe
letaarisen maailmanvallankumouksen
kulussa ovat kiertämättömiä ja vält­tämättömiä
proletaaristen valtioiden
Canmore, 16 j a 17 p.
Sylvan Lake, 19 j a 20 p.
E c k v i l l e , 21 ja 22 p.
E o c k y Mountain House, 23 j a 24
T h o r h i l d , 25 j a 26 p.
Warspite, 27 p.
Trochu, 28 p.
Dunblane, 30 j a 31 p.
Heimikuulla:
Cateau H i l l , 1 j a 2 p.
Tov. Neil on juuri palannut matkal­taan
Neuvostoliitosta, jossa hän oli
Canadan Kommunistipuolueen edusta­jana
Kommunistisen Kansainvälisen
kuudermessa kongressissa (heinä- ja
elokuussa), ja vieraili Neuvosto-Kar­jalassa,
sekä tältä mantereelta slirty-neitten
työläisten muodostamissa
Kommuuneisssa. Näissä tilaisuuksissa
sodat porvarUlisia valtioita vastaan. 4^3^ ^ov. Neil selostelemaan tämän
_ I.
sodat maailman vapauttamiseksi kapi­talismista.
Senvuoksi on sen ensimäi-nen
velvollisuus sosialismin taisteli­jana
tehdä kaikki tarpeelliset poliit­tiset,
taloudelliset ja sotilaalliset val­mistelut
sodan varalle, lujittaa Pu­naista
Armeijaa, tätä työväestön val­tavaa
asetta, ja opettaa työllisten
laajoille joukoille aseittenkäyttöä. Im­perialistisilla
valtioilla on huutava
ristiriita niiden rajattoman aseistuspo-sano-rustan
kapitalististen valtioiden vä­listen
ristiriitojen hyväkseen käyttä­miselle
— on rauhan politiikka. Sen
tarkoituksena on suojella kansainvä­listä
vallankumousta ja varjella so-^^^ ....-v..^ . L « , j „ u v u i . i o x i »o^x
30. Jos "isäimnaan puolustus" im- slalismin rakennustyötä, joka pelkällä i ji^jijjan ja niiden liikuttavien
perialistisissa maissa ei ole sallittua, olemassaolollaan ja kasvullaan vallan-! välillä, joita he puhuvat rauhasta,
niin proletariaatin diktatuurin vaiti- kumouksellistuttaa maailmaa; se pyr-1 j^guypstoyällalla ei ole sellaista ris­assa
se on ehdoton vallankumoukseni- kii mahdollisimman pitkäUe lykkää-j tiriitaa puolustuksen vahnistelun, vai­nen
velvollisuus. Tässä tapauksessa mään aseellista yhteentörmäystä im-' lankumouksellisen sodan valmistelemi-on
puolustuksen .suorittajana Neu- periaUsmin kanssa. Kapitalistisiin sen ja johdonmukaisen rauhanpoUtii-vostoiiiton
aseistettu työväki. Loka- valtioihin, niiden keskinäisiin suhtei- kan välillä.
kuun vaUänkumouksen voitto antoi siin ja niiden sekä siirtomaiden väli-' (Jatk.)
Canadasta Suomeen prameiden m^tsäi^^^
nuelipiteitä Caimd^^^
samoin myöskin tiilot, valtion lai- ankarinta säästäväisyyttä ei-tuolan-
JjnoUislen menojen suhteen ja suurin
Budjetin nienopuoli on laadittu
huomioon ottaen maan yleiset teh­tävät
- r - sosialistisen rakennustyön
jouduttaminen. Kansantalouden tar­peisiin
tarvittavat menot lisääntyvät
CO prps; Maatalouden avustarniseksi
on myönnetty varoja 86 pros. enem­män
kuin viime vuonna. Viljelys-sopimuksiin
(kontralileihin), jotka
osa varoista käytetään kansantalou­den,
etupäässä teollisuuden uudesti-rakentamiseen.
'
Kahdeksan miljardin budjetti oh
iso budjetti. Sen toteuttaminen ei
ole helppo tehtävä, mutta kuitenkin
täysin mahdollinen. Viimevuotinen
kokemus osolli, että Neuvostoliitto
pystyy siitä selviytymään.
Englantilais-japanilaisen ystävyyden loppuko?
Viime kuun 22 päivän numeros­saan
kirjottaa Suomessa ilmestyvä
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja
Canadan metsätyöläistert' oloista seu­raavaa:
s
V i i m e torstai-iltana saapui Cana­dasta
Helsinkiin 24. henkilöä, joista
v a i n yksi oli nainen. Eräs näistä
saapuneista kävi toimituksessamme
ja kertoi,, että Canädassa, vallitsevat
työolot ovat pakoittaneet kysymyk­sessä
olevat työläiset' takaisin Suo­meen.
Kaikki saapuneet ovat metsär
työläisiä j a j u u r i tällä työalalla v a l ­litsevat
Canädassa kurjimmat olot.
Palkat ovat niin pienet, että riittä­vät
hädin tuskin ruokaan j a vaate­tukseen.
Paljon metsätyöläisiä tulisi
mielellään takaisin Suomeen, mutta
heidän on mahdotonta atisaita mat­karahoja.
>
Luonamme käynyt toveri kertoi
edelleen', että sikäläisten. metsätyö-
Iäisten asunto-olot ovat kauhistutta­vat.
Ne eivät kykene tarjoamaan
tarpeellista suojaa. Harvoin tapaa
sellaista asuinkämppää, joka olisi
lainmukaisesti rakennettu. Tukkiyh-tiöt
eivät välitä rahtuakaan laista,
vaan rakennuttavat asuinkämpät
n i i n huonoiksi, että niissä oikeas­taan
ihmisen on mahdoton asua. Ne'
ovat hatarat ja kylmät. Senvuoksi
raivoavatkin lukuisat taudit metsä-työläisten
keskuudessa. Mutta näi­täkään
kämppiä ei ole tarpeeksi.
Työläiset joutuvat usein kulkemaan
pitkiä matkoja j a yöpymään taivas»-
alla. Mitä terveydellisiä vaaroja
tällaisissa oloissa on, ymmärtää jo­kainen
kertomattakin. Sitäpaitsi v a l ­litsee
Pohjois-Ontarion alueella par­haillaan
lakko. Metsätyöläisten on
o l l u t ' pakko , t u r v a u t u a siihen saa­dakseen
olojen edes jossain mää­rin
pai^nemaan. Täm^n lakon joh­dosta
ovat olot mubdostuneet vielä­kin
kurjemmiksi kuin tavallisesti,
mutta se on kuitenkin työläisten a i ­noa
keino palkkojensa parantami­seen.
Dollarikapitalistit eivät anna
mitään ilman lujaa taistelua. Jos
työläiset eiyät jaksa - yhteisvoimin
pakottaa tukkiyhtiöitä taipumaan,
n i i n ei mitään muuta.-, toivoa ole.
L a i t eivät turvaa heitä edes seii-kään
vertaa, että pakoittaisivat k e i ­nottelijat
maksamaan sovitun pal­kan
tehdystä työstä. On sattunut
tapauksia, että työläiset eivät o}e
saaneet penniäkään tekemästään
työstä.
Tällaisia, o l o j a ovat nyt Helsinkiin
saapuneet metsätyoläiset paenneet.
Suomessa vakituisesti asuvat_^työläi-set
toivottavat heidät tervetulleiksi.
M u t t a muistettava on, että olot
Suomessa eivät n y k y i s i n ole paljoa­kaan
paremmat. Suomalaiset kapi­talistit-
osaavat riistää työläisiä sa-moin
kuin amerikalaisetkin.
IMATRA ANTANUT ENSI KER-RAN
SÄHKÖÄ
Oppoilumstien hajotustoiminta idän valtioissa
Yhdysvalloissa
V.k. 21 pnä antoi Imatran voi­malaitos
ensimäisen kerran virtaa
Lappeenrantaan j a Imatran lähim­pään
ympäristöön. Jännitys oli vain
6,000 volttia,^ k u n lopullinen kor- ke^rs^7kömmun^t7)"proVur^^
Eteenpäin kertoo:
Puolueesta ja Eteenpäistä erote­tut
toimittajat A a r o Hyrske j a Aar­ne
Halonen ovat kirjoitelleet eri
työväenyhdistyksille Massan alueella
kehoittaen niiden järjestämään heil-le\
puhetilaisuuksia. Parissa - t i l a i ­suudessa
onkin Hyrske j o esiinty­nyt
taistellen puoluettamme ja S.
T. Järjestöä vastaan. Maynardin
.yhdistyksen kokouksessa ori hän l u ­vannut
nostaa sellaisen iriyrökyn,
että "Puro sen varmasti tuntee."
Kyareessä ei siis ole mikään muu
k u i n tarkoituksenmukainen hajoitus-toiminta.
Työväenyhdistykset pitäisi
nyt saada tappelemaan puoluetta
vastaan sen johdosta, että he (Hyrs­ke
j a Halonen) ovat pelanneet it­sensä
siitä ulos. Sama oli Sulkasella
tarkoituksena, mutta hän siinä täy­dellisesti
epäonnistui. New Yorkin
alueen suomalaiset työväenyhdistyk­set
päättäväisesti asettuivat Sulka­sen
hajoitustoimintaa vastaan j a jo­pa
hän on joutunut vähemmistöön
siinäkin yhdistyksessä; johon itse
kuuluu jäsenenä.
Uskomme, että suurempaa menes­tystä
ei voi olla tällä Hyrskeen suun­nittelemalla
hajoitustoiminnalla, j o n ­ka
lopputarkoituksenä ei suinkaan
ole mikään muu k u i n repäistä'suo­malaisia
työläisiä i r t i järjestöstäm­me
tukemasta Kominternia j a Wor-että
sen tilaisuuksissa puhutaan ja
harjoitetaan propagandaa järjestön
omaksumien periaatteiden mukaises­ti.
On aivan kohtuullista, että se
vaatimus sovellutetaan k a i k k i i n n i i ­hin
puhujiin, jotka pyrkivät työ-väeriyhdistyksissämme
puhumaan.
A v o i n t a hajoitustyötä emme saa su­vaita.
vallankumouksellisen proletariaatin
maailman kongressin päätöksiä ja
merkitystä. Tämän kongressin mer-
"kityksen tärkeys ilmene? siitä, että
nyt lopullisesti hjrväksyttiin Kommu­nistisen
Interaaticnalen ohjelma, kä­siteltiin
sotavastainen työskenteäy,
siirtomaasuhteet ja imperialismin .1a
sen aseenkantajain nykyinen asema
ja merkitys, sekä perinpohjin selven­nettiin
menettelytavat työskentelylle.
Myöskin tarkistettiin canadalaisen
puolueemme edessä olevain kysymyksi­en
ja tehtäväin ymmärtäminen.
Puolueen Jäsenille ja työläisille y-leensä
on tärkeää tutustua tov. Nell­in
selostuksiin, sekä keskustella niiden
johdosta. Puolue-elimien yllämainituil­la
paikkakuhnlUa tulee siis Järjestää
tilaisuudet ja ilmoittaa'ne mahdolli­simman
hyvin. Myöskin toivotaan p o ­kallisten
toverien harkitsevan varojen
hankintaa matkakustaiinuksien kor­vaamiseksi.
Kommimistisen tervehdyksin.
Kp. keskustoimeenpanevan komitean
puolesta,
A. T. HILL. sihteeri.
t Montrealin uutisia
Joka viikko sillen englantilaiset
lykit lauloivat jälleen Nankingis-sä.
Tällä kerralla eivät kuulat kyl­läkään
olleet lyijystä eikä tapahtu­nut
Nankingin pammilusta, vaan
allekirjotelliin Englannin ja Kiinan
välinen sopimus.
Eä ole myöskään vielä kauan sii­tä,
kun englantilais-japanilainen so­pimus
allekirjolettiin, jolloin mo­lemmat
puolet juhlallisesti julisti­vat,
eitä tulevat esiintymään yhte-näbesti
Kiinassa. Näin ollen tun­tuisi
siltä, että niin tärkeän aske­leen
kuin tunnustamisen ja uuden
"tasapuolisen" tariffisopimuksen
solmiamisen olisi pitänyt olla en-simaisena
esimerkkinä Englannin ja
Japanin hallituksien yhtenäisestä
esiintymisestä Kiinassa- Kuitenkin
EnglanniiT esiintyminen on puhtaas­ti
ykshyisluonloinen.
Juuri tällaiseksi katsotaan uutta
sopimusta Tokiossa. Xaajavaiku-luksellinen
tokiolainen lehti "Tokio
Asahi" nimiltääkin jo "nauretta­viksi"
kaikkia puheita englantilais-japanilaisesta
sopimuksesta ja pitää
Japania "täysin eristettynä Kiinas­sa'.'.
Japanin ulkoasiain ministe-ristön
edustaja suoraan ilmolti, että
"Englannin ja Kiinan välisen sopi­muksen
seurauksena voi olla Nan­kingin
hallituksen jyrkempi kania"
(tietenkin suhteessa Japaniin). Sii­nä
tapauksessa — jatkoi hän —
"Japani tulee vastaamaan tähän
myöskin jyrkentämällä kantaansa",
s.ö. nähtävästi tulee lähettämään
R U N S A A S T I V A R K A U K S IA
Kun silmäilee täkäläisiä päiväleh­tiä,
niin niissä on jokalselsa uutisia
varkauksista j a näpistelyistä. Useim-niiten
varastettuja t a v a r o i t a on vaa­te-
ja ruokatavarat. T;k. 7 p:nä
syytettiin poliisioikeudessa erästä
ranskalaista nuorukaista päällysta­kin
varkaudesta. Kysymykseen, mik­si
hän sen oli varastanut, hän se­litti
sen tapahtuneen siksi, kun hä­nellä
oli kova v i l u j a takkia ei k u ­kaan
käyttäiyt, niin hän otti sen.
Lisäksi hän selitti olevansa työtön
ja ilman rahaa.
Tässä on selvä kuva " h y v i n v o i n ­nista".
Tavaraa on suunnattomat
määrät, mutta ostohaluinen väestö
pidetään ostokyvyttömänä huonoilla
palkoilla j a työttömyydellä. Jos s i t ­ten
joku nälkäinen j a v i l u i n e n unoh­taa
lain omistusoikeudesta, n i i n hän
t u o m i t u l i ; mitä^;ankarampaan ran­gaistukseen.
Näistä tapauksista
muodostuu nykyisen yhteiskuntajär­jestelmän
kukkia.
V a n k i l a t täällä nykyään " k a n s o i t -
tuvat" nopeasti, sillä p o l i i s i j o k a yö
vetää apajaif, m i l l o i n suuremman ja
milloin pienemmän. Maanantain yas-tain
vastaisena yönä o l i " s a t o " erit­täin
hyvS; sillä vangittiin toista­sataa
henkeä, pääasiassa pelipai­koista,
.ä
S U R U N S A I T S E K U L L A K I N . . .
Täkäläinen patavanhoillihen lehti
.cx, ^ - v . v . . ^ « j~ — - _ , ^ ^ . . . "The Gazette" on ollut suuresti p a -
täkäsin ilmotettu Englannin edes- suhteessa on ^Raiva^ja jo avo- hoillaan kahden "suurmiehen" kuo-lakasm
umotenu r j i g n mielisesti lausunut heidät tervetul- 1^0,33^^ , n m i . Venäjän h a l l i t s i j a t u o -
oltamisisla K i m a s s a , joten on m a h - j i e , k s i suorittamaan sen kannalta «tJeriJän'' N i k o l a i n j a Tex Rick-d
o l l i s t a , että uusi sopimus ei la- erittäin tärkeää hajoitustyötä S. T . ! hardsin. On tosiaan suruUista, että
kein jännitys tulee olemaan 120 tu­hatta
v o l t t i a . -
Voimalaitos voinee tässä kuussa
antaa virtaa täydellä jännityksellä
kaukaisemmillekin -seuduille, m.rii.
H e i s i n k i i n , T u r k u u n j a V i i p u r i i n.
dellinen kriisi ajoi Englantia suh­teittensa
järjestämiseen Kiinan kans­sa.
Tällaisten tekijäin edessä ei
ollut merkitystä edes englantilais-japanilaisella
ystävyydelläkään.
ke j a Halonen tietävät hyvin, ettei­vät
työväenyhdistykset ole niitä
paikkoja, j o i h i n vedotaan sellaisissa
tapauksissa, jos puolueen kanssa
joudutaan r i s t i r i i t a a n . Jos kommu­n
i s t i , joka aikoo edelleenkin edus­taa
kommunistisia katsomuksia, jou­tuu
ristiriitaan puolueen kanssa, ei
hä'ii heti riennä asiaansa vetoamaan
ulkopuolisiin joukkojärjestöihin, vaan
koettaa sen saada ratkaistuksi puo­lueen
niissä elimissä, j o i h in hänellä
on oikeus vedota. Mutta Hyrske ja
Halonen eivät pyri siihen, vaan sen­s
i j a an koettavat nostattaa työväen-
Ei ole silti ollenkaan mahdoton- yhdistyksiä taisteluun puolueen ja
Kiinaan uusia joukkoja taM vallot^|i^\ettgi^ö Japanille olisi jo edel- Kominternin toimintaa vastaan. Sii-lamaan
uusia' alueita Kiinassa.
Miten sitten on selitettävissä tä­mä
Englannin petos?
Englannin koko ulkömaanpolitiik-ka
on tähdätty Amerikaa vastaan.
Yhdysvallat on ainoa suurvalloista,
jolla on normaaliset suhteet Kii­nassa.
Tästä johtuu sen etuisuu­detkin
siellä. Ehglannin kauppa
pahlunut Japanille aivan odotta­matta.
Tiedetäänhän, että Japa­nikin
neuvottelee (Vaikkakin epävi­rallisesti)
Kiinan kanssa. Paljon
mahdollista, että Japanin suuttu­mus
on vain näennäistä. Sen tar-
Kiinan kanssa jatkuvasti vähenee kotuksena voi olla vain englanti-jä
Japanilla on sangen epäedulli- lais-japanilaisen liiton olemassa-hen
asema Kiinasäa."^ Sentähden
kilpailun kannalla Yhdysvaltojen
kanssa tällä sopimuksella on suuri
merkitys Englarmille. Lopuksi,
Englannissa vallitseva raskas talou-
Järjaetön yhdistyksissä. Mutta ko- bolsheviikit olivat n i i n itsepintaisia
konaan en asia on, saUivatko työ- etteivät antaneet tämän N i k u 4:n-yaenyhdlstykset
keskuudessaan har-1 ^en kuolla keisarina, eikä kuolema
joitettavan moista hajoitustyötä, jos- suogt^^^t 'odottamaan siksi, että
ta ei voi hyötyä kutkaan muut k u i n ; bolsheviikit olisivat suostuneet ot-kommunistisen
hikkeen viholliset. ; t a k a a n keisarin-.
Luotamme työväenyhdistyksiimme' Samoin pfÄoittelee lehti suuren
siinä suhteessa, että niitä ei voida ; " n e r o n " riyrkkeilypromoottorin
horjuttaa tällaisella hajoitustyöllä. ' muuttoa isäinsa tykö. Tämä mies
Saisihan silloin edies haudankaiva­j
a t työtä j a sekin vähentäisi työt­tömiä.
,
P R O T E S T I K O K O U K S I A
iSunnuhtaina t.k. 6 pmä öU pro-testikokous
Prince A r t h u r haalissa,
jossa oli läsnä n. 400 henkeä. H y ­väksyttiin
" vastalause lähetettäväksi
yirariomaisille t o i m i t t a j a A . Vaaraa
ja Vapautta vastaan nostetussa
syytteessä. Samoin John G i l b e r t in
maasta karkoittamisen johdosta.
Sunnuntaina t.k. 13 pmä pidetään
sotavastainen mielenosoituskokous
samassa paikassa. Työläiset, saapu­kaa
joukolla panemaan vastalause
pääministeri/ K i n g i n sotavarustelul­ta-
vastaan.
M U I S T O J U H L A A
L e n i n i n muistolle vietetään Prince
A r t h u r H a l l i l l a sunnuntaina t.k. 27
p:nä. Tilaisuus ori- kansainvälinen
ja ohjelma, tulee kaikesta päättäen
olemaan hyvä. Pitäkää mielessä.
H U V I T I L A I S U U K S I A
Tavalliset tanssit Stanley haalin
alasalissa pidetään joka torstai ja
lauantai. Kaikki tanssihaluiset, saa-""
pukaa sinne, siellä kyllä riittää t i ­laa
ja i l o a vaikka millä mitalla.
Puolueen asuntoryhmä No. 2 jär­jestää
ohjelmailtamän osaston luku-tiivalle
sunnuntaina t.k. 20 p:nä.
Ohjelmassa hauskaa j a vakavaa. R a ­vintoa
löytyy sekä henkistä että
r u u m i i l l i s t a .
E r i k o i s t a j a harvinaista Montrea­lissa
bn j o n a k i n helmikuun sunnun­t
a i n a , nim. näytelmätilaisuus. Osas­ton
huvitoimikunnalla bn harjoituk­sen
alaisena 4-näytöksinen huvinäy­telmä
" P a s t o r i Jussilainen". Näy­telmän
tapahtumapaikka on vanhan-maan
Savossa j a aihekin siis maa-lamen.
Tekijän nuni, Gustaf v.
Numers, takaa näytelmän laadun.
Esityspäivä ilmoitetaan lähemmin. .
N . A.
lOta
pileen muokkaaminen Japanissa po-.Järjestöämme, hän älköön yrittäkö Meidän työläisten kannalta katSoen
liiiikan muutosta varten suhteessa SSSp.^^^^iSSSS^tr.^"—
f^.. Jokaisessa järjestössä on järjestö- minen tuonen tuville sureta, vaik­k
u n a a n , toiminnan alkeellisin vaatimus se, j k a p a heitä TUeniä^^^^s^^
Cob8.lt, Ont.
TyYPniJNEN TYÖLÄINEN
Paikkakunnalla hyvin ' tunnettu to­veri,
kommimistipuolueen Cbbaltin o-saston
vanhimpia jäseniä Herman
Bousu, suuren perheen isä, joka kuo­l
i kotonaan Joulukuun 20 p, Mo 4 lp.
51 v. vanhana kuumeeseen j a sydän­tautiin,
oli tyypillinen j a esimerkiksi
kelpaava kaikille työlälsdne. Se seikka.
näemme Ja saamme katsoa itse­ämme
aivan k u i n peilistä, että k u i n ­k
a me joudumme tarpeettomaksi h y l ­kiöksi
jota, e i enää tarvita missään ja
jolie ei löydy enää wii«gfiän t i l a a k a -
No.
Knri
Ci
4ÖC läl
helyksi
hetyksi
lähetyl
25c jo
sadalta
Sähb
hetyskx
Suon
$2.45 !
Tehk
LAI\
TIEÖU;
Vapa
vastaan
v A P / iU
F
VAp;
pitalistis
keen ku
menettäi
lyt main
ta. Coba
Co:n hl
vuotta. 1
lamaansa
joittajalli
sanoi hs
masiinan
mokata £
ten main
tuksiaan
etsimään
niihinkää
tuollakin
sesti niir
18 vuotta
Eikö tä
työläisestä
vaativat,
ja sitte ]
etteivät
jäisi kom
voin sano.i
jaista on
jat. niin
tällä kertt
• neista on
malle". M
lut jonkun
kin" mäin
miestä un
koetettu m
ti vähän, j
olen sitä n
het osaa
palkamnak
keinpä kok
en uskalla
olen kuullu
tavaksi pial
en uskalla
sille on mu
luttua kuii
muutenko r
sensa istuii
ta sUIoin h
tuolilla sair
joittajalla e
tiedossa kuh
siinä on na
enempää ku
kauan salasj
Otteita
YHDYSVAL-NEN
KO:
RAA'.
Sulkanen j
kineet selittä
tään väärin
he "elv$t tie
destä", jne.
kanen itse 1
New Yorklssfi
iestetyssä ko
TyöväenyhdisJ
ulos kuore
trotskilaisella
maila sUiä ki
reitten, selial
Manin, kokoo
I^euvostoIUtost
munistipuoluet
«Kommunisti)
tisesta Intenu
enää tuon tap
massa pienintä
teikö Sulkanei
olisi trbtskilai
ovat tullet ka
tien, ;kommu]
Porvaretttenkin
käyksissä kansi
ta liikettä vast
Mihin trotsk
antanee Trotsk
^ valaisevimn
hänet salalsferi