1929-02-14-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No. 38 — 1929
AHAA
Kurssi Saomen Markkaa
(Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUTx
40e lähetyksistä alle f20.00. €0 e lä^
hetyksistä $20.00—$49.99, 80e lähetyksistä
$50.00—$79.99 j a 11.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 aekä
25e jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollanlta.
SihkosanomalSlietyluUtS OVat lähetyskulut
$3.60 lähetyksdtä.
Saötnea rahaa ostetaan. Eorssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset ösotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJft MYYDXXN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Torstaina, helnuki^un M^ingrn-ll^qr,, Feb. 14
Osuustoiminnallista pakinaa ^ t i sh
Columbiasta
Tjpi^eD ji$ep Äi^entnnassa karja
K I E L f k ' T A r r l M S T r O H A l ^ SiKtOIJklSEN KOHTALO KAUKAISESSA
HAASSA: TÄYDELLINEN ORJUUS TEEVILIELYKSILLA
Työväen osuusliikkeitten syntymisen
aikakausi oikeassa muodossaan
näyttää olevan käsissä näissä Tyynenmeren
rannikkovaltioissakin. Idässä
ja keskivaltioissa on se jo aikaisemmin
päässyt jonkunlaiseen vauhtiinsa.
Vaan siitä huolimatta, -vaikka tätä
meidän länttä on yleensä nimitetty
"rennoksi länneksi'
nallisessa suhteessa me olemme olleet
huomattavasti jälessä varsinkin
B. C:n kalastajiin, oman osnustoimin-rallfsen
kaTakunnnttimon peras-tamlstonhu
Puhuttelin juuri tässä erästä L a -
dysmithin toveria, P. Partasta, osotie:
Box 272. Ladysmith. B. C. Hän on
tätilän B. C. Fishermen's Co-i^erative
niin osuuÄoimJn- Association'in valtuutettu asiamies
Häneltä voivat kalastajat cstaa osakkeita
,25 dollarilla kappaleen. Yksi
täällä Canadan puolella. Se ei mleles- voi ostaa aina 25 osakkeeseen
täni ole ollut kovinkaan rentoa myöskään
Yhdysvaltain puoleisella lännel-
- STapandelie ottara: rahavS!ityksiS
vastaan myöskm:
VAPAUS PORT ARTHUR B R A N C H
816 Bay Street.
Port Arthnr. 'hilario
VAPAUS MONTREAL B R A N C H
1387 St. Antoine St.,
Montreal, Qae.
asti, vaan ei enemi^ä. Tov. Partanen
sanoi, että tähän mennessä ei vielä
ole paljoa oisakkeita myyty, vaan sen
sijaan sanoi fdevan jo paljon kalastajia,
jotka ovat lupautuneet ostamaan
noita osakkeita ja myöskin kalastamaan
tälle työläisten omalle laitok-lä.
Sittenkin on vähän ennemmin ja
enempi toimittu tämän asian eteen,
kuin täällä.
Täälläkin on kyllä aikaisemminkin
ollut jonkunlaisia alkuperäisempiä o- selle sitten kun se valmistuu. Ja.vää-suustoimlnnallisia
yrityksiä, samoin rinhän se olisi kalastajUta kieltäy^
kuin vähän ennemmin Yhdysvaltain r>mnn 7ii>i;i^n«ä. ^^lf«>itjj>»sfft-puolellakin,
vaan ne ovat melkein sl-{ Ensimä,lset >^dkeu'det tän^n bmar
tä myöten menneet pyllylleen, kuin Uikket^i p^rus^mlssksi on" j i r f i g n i c i i in
ovat syntynee^in. Tietystikään el voitettu.* dilä englantOainen osuus-niinkään
paljon kannatuksen puutteen uike on luvanifut )puolen miljoonao
kuin huonon ja löysän johdon takia.
Itsepuolestani en erikoisemmin ole
osuustoimintamiehiä, vaan olen siihen
kuitenkin erikoisesti innostunut ja haluan
tehdä parhaani sen eteenpäin
dollarin" liibtohV' 'Jos vain kalastajat
täällä saavat järjestetyksi vähintäin
300 jäsentä käsittävän ryhmän ko-kcon.
•
Siis nyt ei tfihdtse muuta kuin ka-viemiseksi.
siitäkin huolimatta vaikka lastajat yain; innokkaasti asiaan kiin-
Jo pari kertaa ennemmin olen persoo- ni. l i i n . kyjläjjsiitä jhyvä tulee koska
nakohtaisesti joutunut csakkeeni me-nettämäänkln.
osuuskaupan langetessa
vararikkotilaan.
Vaan- näiden heikkoustapausten sattuessa
on jokseenkin aina tultu huomaamaan
ne syyt, jotka ovat tuohon
kompastuskiveen johtaneet. J a syjmä
siihen pääasiassa on ollut, että johto
on ollut huonoa ja leväperäistä.
Tarkoitan sitä, että jäsenistö ei ole
kerran Juottoa .on jo varmassa tiedossa.
Ja samalla tämäi englantilainen o-suusllike
tekaa sen, että tämän osuus-kannuttimoh
tuotteet tulevat mene-määiv
kaupaksi, sillä se voi ne helposti
ostaa. '
Kaimuttimbn rakentaminen kuuluu
alkavan aivan niin pian kuin vain on
saatu riittävä määrä osakkeita myydyksi.
Ja . räkennustouhuihin nähden
ainakin Sointulan kalastajat kuuluvat
olevan sitä mieltä, että mentäisiin
SivaS
(Suopienrtos eöperantokielisestä kirjeestä).
Argentinan työväen olojen Ja elämän
kuvaaminen ei ole niinkään happo
tehtävä. Maa on hyvin laaja jä
alituisen siirtolaisuuden vuoksi sekä
asukasluvun kasvaessa, elintaso vastaavasti
alituiseen huononee.
. Mutta saadaksemme edes jonkin-lajgpp
kuvan proletariaatin taistelus-ta
elSxoisensä puolesta täällä, koetan
lyfeQF^stl kuvailla kahden työläisen e-linmahdollisuuksia,
joista toinen työläinen
kuuluu parhaiten ja toinen huonoimmin
palkattuihin. Näiden kahden
oloifun mahtuu koko Argentinan
työräestö.
Tarkastelkaamme ensikslmainitua
— Siirtolainen saapuu maahan, asettuen
heti asumaan silrtolalshotellUn.
jossa asuu ja elää valtion laskuun
kaksi tai kolme viikkoa, kunnes löytää
työpalkan. Olettakaamme sUrto-
Buenos Airesissa.. Lopulta hän ottaa
\>altiolta ilmaisen rautatiepiletin toiselle
pgi>fk'^^iinnnUp Hän saapuDcc
MLssionesin lääniin, jossa pääai^itUU-sesti
ovat •'verba mate~-viljelykaet
(Lue: "Jerba m ^ " = kassallinen
4. Lasti oU kehnosti pantu.
5. kaivan oikeanpuolinen kone
oli epäkunnossa.
6. Laivan lähtiessä viimeiselle
matkalle sen pohjaonkaloissa oli
4,000 tonnia merivettä.
7. Cydopsin miehistö oU enimmäkseen
kokematonta, joka "ei tietänyt
miten tehdä työtä laivalla eikä
tuntenut laivaelämää". niinkuin
laivan komentava luutnantti George
W. Worley' kirjoitti laivastohalUn-nolle
protestissa ennen matkalle
lähtöä.
Maaliskuun 4 päivänä, 1918, laiva
tee.) l^ppiröaUbi^^ 8arhadoes.saaielta. Asiapape-
Jelysmäat, Joilla ;t3^1älset,n.''iaä»wt"^ että Cyclops oli mat-kaUa
J o k o Baltimoreen tai Hampton
Roads*iin.
Sata vuorokautta myöhemmin
Cyclops oli merkitty matkalla "^'ka-nääntyvät
inltä i'&skalnunassa .oiiuu-dessa.
He ovat suurimotalta Oisnltaan
loukattu, .isäntä, odottaa, ja mustat' on saanut munia liikkeen kmnoon, Jo-tunteet
täyttävät ylpeän isännän rinnan;
kädessä välkkyy kitkasta teräst
ä . . . : Aitassa juo soittaja elämän
sahtui isännän suonissa, otsalle ilmestyivät
tuhca ennustavat vihan uurteet,
hampaat yhtehen narskahtivat.l hoksannut pitää johtajiansa aitoissa. _ _^
Aitan kulmassa odottaa ylpeydestään' Liikkeen johtaja monissa tapauksissa i ^'^'Tila^mvere JrJe^ minne kan
nutuslaltos tullaan rakentaman, suorittamaan
tuota rakerfiustyötä hyvän
Johtajan mukana, niin että rakennuskustannukset
eivät nousisi Ulan k a l -
liiksil
Todellakin iö>^erfllista Ja yhteishy-vää
-tarkoittavaa:: .•meininkiä. . Tämä
homma • siis- i yleensä, c ansaitsee kaik-r
kien työläisten myötätunnon osakseen.
Nyt on vain kysymys siltä ryhtyvätkö
kalastajat todenteolla kannatko
paikatakseeiä'- täslSijanSff^fl tavalla,
tai sitten muuten, huolimattoman
liikkeestä huolehtimisensa ta-hurmaa
vaalean tytön huulilta. Ja kla, joskus mahdollisesti kannatuksen-mustat
silmänsä syvälle upottaa sini- kln puutteessa. Ja tuon leväperälsyy-sen
kaihoavaan katseeseen Ja veri den takia on osuustoiminnallLselle
virtaa suimissa kohisten kuin keväl- j liikkeelle vihamielinen: porvaristo
nen puro, mutta nurkalla odottaa'päässyt rahoinensa vaikuttamaan o-
Jäyheä isäntä. Narahtavat viimein suuslilkkeelle tiirmiblliseen suuntaan.
aitan ruostuneet saranat. Ja haitari
selässä soittaja ulos työntyy. Niinkuin
haavoitettu peto hyökkää isäntä
piilostaan, kirkas teräs ihriässa välähtää,
mutta puukkoonsa tarttui toinenkin,
niin nopeana kuin salama; ja
kuusi 'tuumaa kirkasta terästä uppoaa
isännän keuhkoihin; punaista verta
virtaa kevään vihreälle nurmelle matojen
ruuaksL Ja aitassa Itkee/vaa-<
leä tyttö kuumia kyyneleitä kotkesn
tuskaisesta povestaan. Että niUn sen
piti käydä,...
TullvaUi sitten ruunim miehet Mrk-kalssa
napeissaan röyhkeinä ja Tlpeir
nä, ja raudat vahvat Ja painavat soittoniekan
j?ilkolhin laltettäm. Kylän
seppä, jonka hiuksissa o& seätsemän-kymmenen.
talven limiet, mttstessa pajassa
ne kiinni takoL Rutmxm kyydillä,
linjaarilslesissä, ruskean tamman
vetämänä nimismieaien "luo kyy-ditiettiln
soittaja. Ja jonkun ajan kuluttua
tuomarit v i h r ^ n pöySan takaa
tuomion jiillstivat. Vankilaan vahvaan
Ja kiviseen, neljän seinän sisälle,
ja kanki ovelle.-.;.;
Kului aika, vierivät vuodet, laimeni
suonissa kuumeinen veti, sameni silmien
tulinen lieska. Mutta Icoukkuuri
ei painu ryhdikäs vartalo ruunun raitaisen
sarkatakin aHa- Ja taas oli
kevät, tuo^isuivat tuomet, 'kukkivat
punaiset ruusut, oli luonto täynnä elämän
hurmaa; ilmoine kohosi laulava
pääskynen. Silloin se avautui vankilan
vahva rautainen pori;ti, avautui
ja jälleen kiinni paintu, mutta i h misen
lapsen vapauteen päästi. Rinnassa
riehahti entinen tu^E, n i i n kuumana
ja kirvoittavana leimahti silmien
säJDämunutlles^ -TTapaa olen
vapaa!" 'Muistuivat mieTeen armahat
aho£, jossa kerran pieneöä tenavana
leikkiä löi. myös ammhän äati, joka
oli hänellä elämän antanut. Kohtl-korpea
samosi mies ja; riiinmi täyttivät
niin oudot haaveet, ja, -nyt hän
seisoi kotinsa pihalla; j a katseli vanhaa
ja lahonnutta synnyint^öään
jonka katto kasvoi keitosta sammalta.
E i elon merkkiä missään. Ktiolleet
olivat vanhemmat ja nmllafcö naaan-tuneet
kirkkomaan hellässä sylissä
Soittoniekan rinnan täytti tnäna ja
ahdistus. Mutta pirtin niukkaan katsoi
mies, katisol ja hurja onnekas riemu
täyttää tuskaisen rinnan, tSe
tulvii esiin vanhoista latköistä, sydämen
sjrylmmästä sopukasta, ja repii
rikki ^rmmenen vuoden hämärät tra-t
i m e t . . . . Siellä nurkassa maata retkotti,
haitari niin huolettomana kuin
juopuoout maantien ojassa. Mies
pyyhki pois vuosien pölyn sen pal-kieläik
j a Idrkkalsta näppäimistä. Heitti
sen rennosti olalleen, astui viina-kanMJiaän
luo, veti välkkyvän puukon
tupestaan. täytti pullonsa kirkkaan
mdievällä^^nesteellä, j a painautui
maantien siloiselle raiteelle.
Ja taas soi hanuri, kymmenen vuoden
lepbcisa: jälkeen, mutta arkana
katsovat nyt läiat soittajaa. Ja taloc
^rtöt tuntevat pelkoa rinnassaan, nähdessään
hänen mustien silmiensä lieskan.
Madot ovat syöneet ja lahonneet
ovat sen y l p ^ isännän lihat j a luut
jraika keuhkot soittajaa puukko kerran
puhkaisL.^ Ja 'sen suuren talcr
vaalea tyttö puhelee isättömälle lapselleen
avarassa plräsrä, mutta soittaja
soittaa kuip ennenkin j a kulkee
rentona kylien kujilla. Mutta soitossa
on jotain, jotain semmoista, jota
eivät ymmärrä ihmiset.
lainen hyväksi ezikoistyöläiseksl, joka
siis saa työpalkan helposti. Sellainen
työläinen saa palkkaa 12 pesca päivältä.
Hänen vaimonsa hoitaa
kodin taloutta hyvin säästeliäästi
ja aikaansaa joka kuukausi
pienen säästön, miehen palkasta,
etenkin Jos Itsekin^ onnistuu saamaan
jonkun helpon toimen. Jonkun
ajan kuluttua j a parhaassa" tapauksessa
kykenee siirtolainen ostamaan pienen
maapalstan kaupungin läheisyydestä;
3,000 neliömetrin maa-alan voi
ostaa vähittälsmaksulla, ^orittaen .30
pesoa kuukauden aikana. Juuri tämän
järjestelmän avulla on Buenos
Airies saavuttanut nykyisen suuruutensa
ja nopean kasvimsa. Ostamallensa
maapalalle työläisemme tovereittensa
auttamana rakentaa itselleen taa^ el kelpaa muu kuin isännän oma
vanhoista, käytetyistä puutavaroista ja raha. Mitään kyliä tai kaupun^ceja.
muista mahdollisesti saamisinaan ra- i joissa he voisivat käydä ostoksensa te-kennusäineista
huoneen ja keittiön kemässä. el ole läheisyydessä, koska
alkuasukkaita, ansaiten 10. kiloa ^yer-ba
matea" lajiteltuaan r~;17 pesoa.
Tuota; p a l k k a a -M ei^^t kjiitenkaan
saa käteeiu» . ^ t i o n , ^rahana, vaan,
mttanomistajlen tfiettämlnä erityisinä
rahamerkkelnä. Noilla '"rahoilla" he
luonnollisesti voivat ostaa vain välttämättömimmät
tarvikkeensa Isäntänsä
pystyttämistä kaupoista. Isännän hyötyessä
siten edelleen työntekljälnsä
kustannuksella. Hinnat nimittäin o-vat
näissä kaupoissa erikoisen korkeat.
NUnpä maksaa sokeri --:60 pesoa
(Buenos Airesissa —:38). Jauhot — :50
(Buenos Airesissa —35). makaroonlt
—:45 (—:43) Jne, Ymmärrettävää on
että tämä viekas Järjestelmä on riistäjille
sangen hyödyllinen, Sitenhän
työläisille suoritettu palkka viimeistä
kolikkoa myöten tulee takaisin Jo lyhyen
kierron jälkeen.
Jos työläiset haluavat, voivat he
kyllä saada nämä yksityiset rahamer-klt
vaihdettua valtion rahaan, mutta
niiden vaihtaminen el suinkaan ole
työläisille edullista. Ensinnäkin vaihdettaessa
laskettavan kurssivähennyk-dpnneeksi"
j a koko miehistö viimeistä
henkeä myöten "kuolleeksi".
Tyynenmeren laivaston ylikomen-taja
esitti laivastohallinnolle seuraavan
raportin, joka tukee sitä teoriaa,
että laiva kaatui j a upposi:
" . . . 10,835 tonnia raanganeesia
oli lastattu suoraan asettelupuiden
päälle laivan pohjaan. Raporteista
ci ilmene selvästi oliko lasti tasoitettu
vai jätetty koskipaikalta korkeammaksi.
Jälkimäinen seikka lienee
ollut asianlaita. Laivassa oli
myös 4,000 tonnia vettä, enimmäkseen
kaksois-pohjassa. Niin pitkälle
kun on saatu selvää, c i oltu estetty
metasentrisen korkeuden l i sääntymistä
(toisin sanoen laiva ja
lasti eivät oUcct tasapainossa), jo.
ten metascntrinen korkeus oli huomattavasti
lisääntynyt".
"Lastin raportin alla on seuraava
merkittävä muistutus:
"Lastin äkillinen siirtyminen kaa-
SyOMALAINEN
otan vastaan kotonani kaikkea
partnrialaan kuuluvaa työtä (toinen
kerfos). . (T
ELSSA GLADE
426 Qaeen St., Toronto, Ont.
Aterioita ja huoneita
RyvfiS mokaa ja siistejä nades-taan
sisustettuja huoneita kohtuni-lifcilla
hinnoilla tarjoaa poikatalolla
Conaomera Siocletr
Sadbury, Ontario. — Elm Street
Puhelin 1«8<.
PoatipBote: Box 1298. (lUn.)
sen vuoksi, Ja toiseksi sen vuoksi, että J^^^jjj?," ja se täyttyi heti
he voivat täällä tehdä ostoksensa vain
oman isäntänsä myymälöistä. Näissä Cyclopsin miehistö joutui siis so-takapitalistien
ahneuden uhriksi.
sisältävän pikku hökkelin.
Tällä tavoin häh vapautuu vuök
viljelykset ovat syvällä maan sydämcs
sä. kaukana rautatieasemilta tai j o k l -
Pelastettu leikkauksesta
sanmaksulta .Joka täällä tietää sangen varren satamista. Tämä seikka Joh-'ic;kiu.ukiiki.""raän ".nV.n°'*»i^n* KkJ^a
suurta säästöä.. Sunnuntait ja,muut. .taakln ,.sUhen.. että valtion kontrolli " i u u ' " « ; h . « " n . ^ « ^ " N - ^ U " " . ^ ! " ' "
juhlapäivät hän käyttää nyt kotinsa on hyvin "lempeä". Työläiset elävät limi " U U P P U M 'iill«i"3i*?i'iat leVT, ibmTnln . ' M .
kunnostamiseen ja laajentamiseen., täällä sangen kurjissa kämpissä. Jois- J^'»'..•[•.'i."^ y»""""'»-
.... , , T , , V u u i «"«liiiBO HiraaUl clkS USkärit voineet hSnli
FINNISH BAKEBY
I Box 39 Schamacher, Oat.
Korppu- ja leipä-tilaukset no>
peaan ja huolellisesti täytetään.
(TTL
Näistä seikoista meillä monillakin
on ikävät muistot, vaan el niin ikävät,itämaan tätä o m ^ hyvänsä eteen
ettemme uskaltaisi uudelleen yrittää, • taistelevaa yritystä sen kalkissa vaiheissa.
SUlä varmaa on, että porvanl-
Alna tulee niieidän snrittää uudelleen, nset kannutuslaltosten omistajat tukun
vain näemme, että tilaisuus sen i levat tekemään kaikkensa tämän työ-suihkin'
sallii. Mutta valh sillä ym-j i ^ t e n oman yritykseiisä epäormlstu-märryksellä,
että säännöt ja johto se-; miseksl, esim. nostamalla kalaln h i n -
bäpecäänkatsonta'. tulee olla Uukem-, nati väIiaikai^U;;j{X)rkeammaUe kuin
pl fcain mitä noilla vanhemman al-kafsilia
Ja huonon, löysän johdon takia
pyllylleen menneillä liikkeillä on
oUut.
Nyt näj^tää täällä Canadankin län-länsirannlkoliakln
tämä uudemmalle
"pohjalle perustuva osuustoiminta alkaa
yhä laajemmin ja varmemmin astua
varmemmalle osuustoiminnalliselle
tielle.
Yhdysvaltain puolella, kuten alussa
mainitsin, ovat toiminnassaan jo
paljon pitemmällä. Siellä on osuustoimintaa
jo useammilla eri aloilla, k u ten
csuustoiminnallineu kalakannutti-mo
Ästorissa ja Warrentonissa, Ore.
Nyt näyttää täällä anadankin lännellä
uudempi ja irmostuneempi o-suustoiminta
lähtevän. kävellä pylkki-mään
eteenpäin. Sitä osottaa
tniifkä osuuskabnuttimo voisi maksaa
Tulevaisuus varmasti tulee nä3rttä-mään
Hänen päiväpalkkaiisa on ehkä tällöin
Jo saattanut kohota 14—15 pesoon.
Vähitellen hän myös suurmit-telee
rakennuksen uudistamista. Lopulta
hän rakentaa sen vähin osin
kokonaan tiilistä, voi ehkä lopulta
vuokrata toisille 1—2 huonetta. Jolloin
voinee säästää enempi kuin .400
pesoa kuuk. Ehkä. hän aVaa tayyva&'
Iän, tai perustaa pienen teollisuuslaitoksen.
Saattaahian hänestä tulla
pienempi tsil' suurempi p<)rvarl, taj
ehkäpä Jäädä valh "aristotaraattiseksi
työläiseksi". — Mlkseipä....
.sa el voi tulla kysymykseenkään min- «uita.! i i s a»
käänlalset mukavuudet, eivätkä hygieeniset
näkökohdat. He ovat ehdottomasti
Isäntänsä Ja tämän käskyläis-aacmaaaa
buoDonI pliivä pIl>äUä.
ViimeltcD TUOII» ajan h i n ei ole p i i u y l vuoteella
jrtö» lainkaan, IIIDCH oli tiXlki, |a heti ayS-tydän
mitään väkcvämpii tai hapanta ruokaa, hä-tien
vataanu luU klpeäkai )a oinlul ihan kuin ae
, „ „ . , . , , , ... , l u räjäbtäial. UiäkEr:i lanUval blncau olevan arö. ten "pyhän" tahdon alaisina. Yleisiä ra» ia halaalval lebdä leikkaukaen. TimS vanl»
nainen Joka tuli hltnelle vienuka). kelioitll blintä
LUONNOLLINEN SUKUPUOLI-kLXMX
(Ainoa teos alaltaan)
Jokaiselle — mutta erittäinkin kaikille
avioliitossa oleville ja avioliittoon
aikoville — pituis välttämättS-musti
olla tämä opas. Hinta (1.50'
Tilatkaa osoitteella:
Dr. Ko»ki'« Heahh Serrice
Box 1197, San Francisio. Calif.
Erik Piiraisen
Parturiliike, Tupakkakauppa J»....^
PALLORUUMA
sijaitsee :
57 L A N G STREET* COBALT, ONT.
Nauten hIuUtla myo» Uiltataan.
PALLOHUONE ja
Matkaili jakoti
961—963 St. Antoine S t,
Montreal, Que,
NISULA ja MATTILA, omUt.
ovat noilla maatiloilla rangaistuslaitokset,
omat vankilat. Joissa saavat
"levätä" luokkatletolsimmat työläiset.
Samoin on maatiloilla omat poliisivoimat.
Vaikka tämän maan työläisten e-nemmlstö
el kyllä eläkääii ensiksi ku-vatiin
eikä myöskään ..Jälkimmäisen
] työläisen olosuhteissa, tapaa työläi-
Katsokaamme sitten kuvan .töistä nen täällä kuitenkin useammin Jä
puolta. Siirtolainen, • kauan aikaa 'rO- ,.he^pofiamiri ' JlltklintAäisert ' ikbhtalon
^ „ v « , - isskeltuaän sllrtolalshoteUissa, osaa^j. kuin ensiksi kuvatim.
:;—J's^pn±kiln^ :r^ii'ttiäLäk^ö tolastaiilSa a^m^mPa*t"ti^a^, e^l® v^o'i' ^te^h^d^ä mitään " A. Barrot.
oman liikkensä takana silloinlnn, kun
yksityiset kannutthhojen' omistajat a-settavat
noita hintasuhteissa esllnty-
-dä kavalia ansojansa k a l a ^ J a l n o-suustoiminnalUselle
polulle.
JJyt kuitenkin kaikki aScotpimenpi-teet
näyttävät hyvältä. Kalastajain
Neuvostoliitossa sä& osakseen. A i kaisemmin
oli Tallgrenkin antanut
erittäin edullisia kuvauksia tieteen
asemasta nenvostoTiiDassa. Hänen
yhtäkkinen kinkun purkauksensa ci
voinut olla vaiknttaroatta siltä kuin,
yksimielistä-voimaa., omam Ulkkeensä että hänen avoimen kirjeensä olisi-Ihjrväksi
vain .tarvitaan, kalkkl t u -
lee menemään hyvin.
Nykyinen liikkeien jääkonttori eli a-
"siain hoito on csoitteeilan
J . T. MynttI,
SOTHtula, B. C,
Kaikenlaisia liikettä kcfskevia tietoja
•voitte saada kirjoittamalla yllä olevalla
osoitteella. Ostaa osakkeita y.m.
TTESIPGIKA
SUOMESTA
suuremmat
TYÖLÄISTEN OLOT . OULU-KIE-mMÄ
RATATÖISSÄ KUBJAT
VJ£. 13 p;nä pitämässään kokouksessa
päätti Itökcnnustyöväen liiton
Melalahden osasto ilmoittaa paikallisille
kauppiaille, että jos he eivät lak-k
^ kauppoihinsa tuomasta lakomnur-täjain
tuotteita, kuten Nokian kumi-tehtaan
valmisteita ja Paasivaaren
margariinia yjn., niin siinä tapauksessa
Julistetaan heidän liikkeensä
boikottiin ja työläiset tekevät ostoksensa
muualta. Tästä tiedon saatuaan
niin silloin ollaan
mattomasti köyhimyfcSä.
SUOMESSA «UHCOKULLATTUJA"
5-MAElKKASIA
eräs kauppias oli heti valmis luopumaan,
mainittujen tehtaiden tuotteista.
Samalla päätti kokous pyytää Uiton
hiottaniusmlestä saapumaan paikan
päälle tutus1»aks^n rautatieraken-nustyölälsten
nykyisiin oloihin Ja r y h tymään
niistä asian vaatimiin toimenpiteisiin,
sillä olot ja palkat Klehl-män
rautatierakennuksella ovat sietämättömän
kurjat.
EI OLLA K0YHIA EIKÄ KIPEITÄ
KUN ON HOTELLEISTA KYSYMYS
, Ggr. JFInlandia Punkaharju Ab.
tarjonnut valtiolle PunkahacjuUa
jaitsevan hotellinsa ostettavaksi
on
sija
lattua."
Suurisuista professoria
nolattu
tämän tarjouksen vuoksi on kulkulai-1 Suomen lehdet kertovat seuraa-neet
mahdollisena tai sopivana se-kaantua
heidän sisäisiin asioihinsa.
Voimme vain valittaa, että Te vastoin
kaikkia kansainvälisiä tapoja
olette katsoneet sen mahdollisekisi.
Tehtäväksemme vain jää toivoa,
että Te tunnustatte erehdyksenne,"
Akatcmikkb Mafr kirjoittaa m,m,:
"Olette katsoneet niahdollisek.'>i käydä
pohtimaan akatcmikko Shebelje-vin
asiaa ja sillä tavalla olette sel-västi
osoittaneet, kuinka vähäisessä
arvossa pidätte sitä laitosta, jonka
johtajan kanssa olette suhteissa ja
jonka johtajan kanssa ette ole pitäneet
tarpeellisena vaihtaa mielipiteita
asiasta. Teidän vastalauseenne
on ehdottomasti sellainen, ettei neu-vostovenäläisen
tiedemiehen moraalinen
arvo voi sitä sietää."
"TJ.S.'" on kysellyt prof, T a l l ^ e -
nin mielipidettä ylläolevan johdosta,
mutta on professori katsonut v i i -
saimmaksi vaieta.
Hiililaiva Cyclopin kohtalo
selvinnyt
Washington, D. C. — Mihin joutui
hallituksen hiililaiva Gyclops?
Tämä kysymys on ollut arvoitus
suurelle yleisölle ja sanomalehdille
yksitoista vuotta, mikä aika on kulunut
Cyclopsin katoamisesta t«ille
tietämättömille. Laivan mukana meni
koko miehistö, viitisenkymmentä
henkeä. Laivastohallinto on mo-apua
silloinkaan, kun on kysymys neen kertaan selittänyt, että se ei
heidän työnsä asemasta Neuvosto-! tiedä minne laiva joutui, mutta nyt-iiitoEsa."
— Akatemikko Shebeljev' temmin on salaisuus saatu päivän-peruuttaa
kategorisesti kaikki hu-'valoon laivastohallinnon salaisesta
hut hänen karkoittamisestaan j a se- arkistosta.
vat inspiroineet jotikut
poliittiset voimat.
"Isvestya" julkaisee akateemikkojen
Oldenbnrgin, Shebeljevin ja
Marnn vastauteet prof, Tallgrenin
avoimeen kirjeeseen, Oldenburg
kirjoittaa m,m, seuraavaa: " E n vpi
olla ilmaisematta syvää valittelua
sen johdosta, että Te, epäillessän-ne
neavDStgvallan selityksiä tieteen
jä kulttuurin edistämisestä, nim.
Ei olla: siis köyhiä eikä kipeitä kun niiden vilpittömyyttä, ette ole haon
herrojen loistopesistä kysymys, ipnnut ottaa selvää tässä kysymyk-mutta
jos työläiset tarvitsevat jonkun sessä. kaikkien pätevimpien mielipi-pennosen
autta-1 teestä, nim. itsensä tiedemiesten.
He olisivat voLneet esittää Teille
lukuja j a tosiasioita, jotka osoittavat,
että neuvostovalta ei vain selitä
asettavansa- tiedettä neuvostora-kennostyön
perustaksi, vaan myös
tekee kaiken voitavansa tieteen soveltamiseksi
elämään ja tieteellisen
työn -edistämiseksi. Neuvosto-Venä-nautlimaan
hjrvän lapaBtatovalmlateen ennenkuin me
ni tiiUe le;kkaukaelle. He tilaaival lapamatovalmia-trrn.-
aellalaen, joka mrr*"» nJiatakaU:n takauk-
•elia. Joa ae e i poiau lapamatoa, nimltllln alinii ta-paukteiu
joa bcnkilSlli todella oo lapamato. Ja
kakii tuntia Jjilkeca läiöiiB Uiikkeco naultimlacn
uloilutti faän 28 j a h a pitalaen lapamaton ja myii-liemmin
yhden iöka o l i 4 Jalkaa potkii, NiimH
kakai loitetiilmS olivat ayödä bSnellii elämän. Tänä
päiväDV h2n oo Jälleen tiskin ^takana aulU-iniiiu
ra^eatäuo kauppaliommlaaa..
Munct m!ebe<. saiaM Ja lapaet Jotka k S r a i v i l , l o b •
loroldaan innaata taudista vaikka heidän oikea vai-vanaa
on U|>amato. Varma meirkU tSatS oa lapamadon
u l o a l o l r i i i l i i e i i plenlaaä «rlaaä. Myikkln roerkkel-nS
tnat nokahalun katoaminen, tahmainen k!eli, ar-i)
Hnkii>u. kivut aeläaaii. pjrönjrtjikael. päänklpna.
laihlumihra y.m. Vataa tuntau painavalle, turpoaa,
tuntee rrSmlväo va'kutukaen vataaaaa. Myöakln
kurkkuun tunlc« aaman vaikutuksen. Potilaalla on
keltainen . ihn, vähentyy palnnssa. pahanhalii^nen
hencitya, aylkee alilnlaeati, ehdottoraasti haluton,
ei lua.ta työ, vain laiakotlaa. Kaatuvatauti' usein
j o b i u B lapanudixla, jotka kasvavat yli SO Jalan.
Kun tämä ryömii heakllorvecn tukcbdutlaa ae.
iVifalakaa tämä heti,, ennenkuin on royiihäistä. Lähettäkää
>I0.48 I. a t l a o parannaalääkkcelle, fos haluatte
piiiistä • eroon liiatä kaubeaala Ipiskasvlala.
Malan on nuraton joa niin on cllä teillä el otiai-kasn.
lapamatoa. Myydään-«InoastaaD floyal Lalio-ralury.
Box lOt, Wiodsar. Ont. Joi haluatte lähe-tvka-
nnr vukunllaa l'«Btkää 2Sc läiS varten, FA
Uhrti jXlkivaatimoksclla. (Copy Nu. 113.) Ilm.
Rahapajassa on alettu lyödä 5 markan
pronssin värisiä metallirahoja.
Näitä rahoja öh määrä kaikkiaan lyödä
2 milj. markan, arvosta, mutta on jän tiedemiehet julkaisevat kirjoituk-aikoiiiufcseha
ensin lyödä pienempi erä.jsia j a teoksia nlkomailla, m&tta vain
joka tammikuun'lopulla annetaan puhtaasti tieteellisissä julkaisuissa.
Suoihen Pankille. Balmt; v a l ^ ^ tiedemiehet itse
n.s. "alutniniiirniprbnsslsta, jossa ön nystyvät pitämään yllä niitä ulko-alumtnimriia,
kuparia ja vähän nik- maisia tieteellisiä suhteita, joita he
keliä. ,• •. arvostavat, eivätkä he tässä suhtees-
Kun edellämainittu erä oh jätetty sa tarvitse apua, eivätkä he tarvitse
Suomen- Pankille, ryhdyföän rahapa- ulkomaisten sanomalehtikirjoitusten
jassa lyömään 10 maikan metallirahoja.
Toistaiseksi el ole vielä tietoa
sntä, milloin ryhdytään lyömään 20
markan metallirahoja.
Pitkälti ei siis kiilune, kunnes iSuo-me^
sa lopultakin saavat käsitellä " o i keita
kultarahoja". Sehän osoittaa
maan taloudellisen tilanteen parantumista.
Ellei se olisi iriin ^'uQudnil-
Vapauden lukijat
tekevät ostoksensa ainoastaan niiV
lä liikkeistä mitkä Vapaudessa il-mottaa
ja kehottavat naapureitaan
kin tekemään samoin. Siten mene-teljen
tycmme omaa liikettämme
•ickä autamme sitä palvelemaan il-mottajia
rahansa edestä.
Yhteisf,yöllä oremme liikkeemme
rakentaneet jä väin set» avulla me
voimme situ edelleenkin kehittää.
Siitä syystä älkäämme unhottako
Vapaudi^n ilmottajia. ' ' •
Suosittelen
yleisön käytettäväksi
Tov.
Mim Aalto
SCHUMACHER PNTARIÖ.
Matkaili jakoti
Siistiä huoneita vuokrataan tila-puismatkailijoillti,
kuin myöskin viikottain
vakiintuneille asukkaille.
Kahvia myös, tarjcllaan.
A. Kovanen,
1334 St. Antone St,, Montreal, Que,
PALLOHAALI
. ja • •
PARTURI
LINDFORSIN .SAUNAN ylfikerras-sa.
Pallot pyörii, tukka lyhenee ja
parta siliää. (Tr)
Box
AARO KIVINEN,
23, Kirkland Lake, Ont.
littää, ettei kukaan ole tehnyt ehdotusta
hänen karkoittamisestaan.
; Cyclops katosi sodan aikana matkalla
Rio, de Janeirosta %iljtiinoreen.
Shebeljev kirjoittaa edelleen: "Vää-:Se bli lastattu manganfieisi^loorjliä,
riä myös ovat tietonne, että min»a Laivastohallinto j a 1^
olisi erotettu aineellisen kulttuurin Inomalehdistö on kuitannut laivan
historian osaston johtajan paikalta.'katoapjisen sijHä' selityksellä/ että
Jo marraskuun 16 pnä olin itse pyy- "tajjäus oh ykisi .nierpn selVittämat-tänjrt
koska
vapautusta sen tehtävistä,
ne Jiäiritsivät käsillä oleväaE.
tömiä tragedioita.'* ,. ^,
- _ , v ' iOTutistoimis^ TJnite^^^
vaikeata tieteellistä työtäni. Set-^ jastaai' nyt mintätähderi laivastohal-
^ ^ ^ ^ uaacu vuu&aa vu. ,- laisct kirjeet kuin Teidän avoin kir- linto on katsonut viisaimmaksi jät-t^
ten W^yldstm*"töiden"ministo^ hauskan jutun, jolla kiihkovan-1 jeenne, eivät ole omiaan paranta. tää tämän laivan kohtalon »elvittä-
M ^ u t ^ a r i herrasmiestä — tietysti hoillinen tiedemies tuli perinpohjin maan ja lujittamaan tieteellisiä suh- mättä. Toimisto esittää seuraavat iSsua vastaan - tu&hnaan nolattua, hänen bölshevikivihassaan teitä, päinvastoin ne voivat niitä seikat: _ ^
kaunan edullisuutta. Nämä herrat suo- puhuttuaan valhetta: • huonontaa, voivatpa tehdä ne suo-, 1. Maaliskuussa,- 1918, Cyclops
sitt^evat lämpimästi että valtion oli-1 Joitakin'äikdjS-sitten julkaisivat;rastaan mahdottomaksi, koska pe- oli matkalla manganeesi-lastiB-^a Rio
si ostettava hotelli ja tehtävä siitä suomalaiset taaiitiimuslehdet hur-i rättömien loukkaavien huhujen jul- de Janeirosta Baltimoreen.
loistohotelli, että se kel- Jan ryövärijutun Neuvostoliiton' kaiseminen ei ole omiaan heratta- 2, Tällä matkalla hiililaiva ei ol-aalaisille
vierailleen käy- tiedemiesten oikeudettomasta ase- m p n luottamusta niiden julkaisi- lut välittömästi hallituksen palve-
Kotimaiset vieraat ehkä masta- Kerrottiin eräiden nimet-'jaan. Neuvosto-Venäjän tiedemie-luksessa vaan oli se vuokrattu U -
ensiluokan
paisi uiko:
riBun^ Oit, ikoitiiliaa
J U O K A A
Lemon and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale, y.m,
hyviksi tunnettiaja pehmeitä juomia.
Tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella.
ORANGE SMASH BOTTLING WORKS
Boa 1749. 61 Biree St.. K.. Timmiha. On;.—Teleg 646 J . — K . A. MerikaIHa
Lapset pitävät meidän
jääkermasta
Meidän " B r i c k " jääkerma (paiinoi,- , >^*^f ,
hin laitettuna) on erikoisessa suosiossa^??^' 9 %•.^-'^
nuorten keskuudessa. Valmistettu nw^$'5. g%5* ^ ^
nen eri mausteen kans-sa, joten s© •bllg'^
mainio käyttiiä päällyruokana. tSaät^
kaa sitä säännöllisesti. - " - " ' « -^ *
Pleasure Ice Cr
Parlor
Vastaista tullpalol
TIMMINS
Alex Koskelan Sauna
Avoinna 4 kertaa viikossa:
KesLirfilckoBS, torstaina, perjantaina
ja lattantaina.
Pnbeiin 696W,
75 REA ST. N. TIMMINS
o '5." «sS* l i "
voisivat käyttää sitä toi-en luokan ho- tyjen professorien karkoittamisesta- het ovat suorittaneet j a aikovat he^^ States & Brazil Steamship-yh-tellinakin
ehkä. arvelevat herrat, m u t - i k i n j a JÄetettiin - oskotella neuv tiölle manganeesin kuljetukseen 15
ta ulkcmaalaisia vieraita ja maan ar-*Hotiedemiesten asejna mitä epävar- rittaa suurta tieteellistä; työtä ja dollarilla tonni.
voa silmäliä pitäen on siitä tehtävä ,mimmaksL Tekeleen oli allekirjoita heillä on laajat kanisainväL suhteet, i 3. Laivaan o l i pantu suurempi
<insilm*kainen. Kustannukset nou^r jtanut prof. Tallgren, joka i t ^ on civätkä,heuläh ulkomaat toverinsa lasti kuin se oU oikeutettu otta-sivBt-
i;270,00a markkaan. nauttinut siitä tnesta. j o t a . tiede ^ole ainakaan tähän mennessä "pitä-^maan.
ien tOaus
on edallisin tehdä 3. E . EimckseltSf
Lähellä snomalaistia haalia.
58-4 Avö. Timmins
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, February 14, 1929 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1929-02-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus290214 |
Description
| Title | 1929-02-14-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
No. 38 — 1929
AHAA
Kurssi Saomen Markkaa
(Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUTx
40e lähetyksistä alle f20.00. €0 e lä^
hetyksistä $20.00—$49.99, 80e lähetyksistä
$50.00—$79.99 j a 11.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 aekä
25e jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollanlta.
SihkosanomalSlietyluUtS OVat lähetyskulut
$3.60 lähetyksdtä.
Saötnea rahaa ostetaan. Eorssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset ösotteella:
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJft MYYDXXN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Torstaina, helnuki^un M^ingrn-ll^qr,, Feb. 14
Osuustoiminnallista pakinaa ^ t i sh
Columbiasta
Tjpi^eD ji$ep Äi^entnnassa karja
K I E L f k ' T A r r l M S T r O H A l ^ SiKtOIJklSEN KOHTALO KAUKAISESSA
HAASSA: TÄYDELLINEN ORJUUS TEEVILIELYKSILLA
Työväen osuusliikkeitten syntymisen
aikakausi oikeassa muodossaan
näyttää olevan käsissä näissä Tyynenmeren
rannikkovaltioissakin. Idässä
ja keskivaltioissa on se jo aikaisemmin
päässyt jonkunlaiseen vauhtiinsa.
Vaan siitä huolimatta, -vaikka tätä
meidän länttä on yleensä nimitetty
"rennoksi länneksi'
nallisessa suhteessa me olemme olleet
huomattavasti jälessä varsinkin
B. C:n kalastajiin, oman osnustoimin-rallfsen
kaTakunnnttimon peras-tamlstonhu
Puhuttelin juuri tässä erästä L a -
dysmithin toveria, P. Partasta, osotie:
Box 272. Ladysmith. B. C. Hän on
tätilän B. C. Fishermen's Co-i^erative
niin osuuÄoimJn- Association'in valtuutettu asiamies
Häneltä voivat kalastajat cstaa osakkeita
,25 dollarilla kappaleen. Yksi
täällä Canadan puolella. Se ei mleles- voi ostaa aina 25 osakkeeseen
täni ole ollut kovinkaan rentoa myöskään
Yhdysvaltain puoleisella lännel-
- STapandelie ottara: rahavS!ityksiS
vastaan myöskm:
VAPAUS PORT ARTHUR B R A N C H
816 Bay Street.
Port Arthnr. 'hilario
VAPAUS MONTREAL B R A N C H
1387 St. Antoine St.,
Montreal, Qae.
asti, vaan ei enemi^ä. Tov. Partanen
sanoi, että tähän mennessä ei vielä
ole paljoa oisakkeita myyty, vaan sen
sijaan sanoi fdevan jo paljon kalastajia,
jotka ovat lupautuneet ostamaan
noita osakkeita ja myöskin kalastamaan
tälle työläisten omalle laitok-lä.
Sittenkin on vähän ennemmin ja
enempi toimittu tämän asian eteen,
kuin täällä.
Täälläkin on kyllä aikaisemminkin
ollut jonkunlaisia alkuperäisempiä o- selle sitten kun se valmistuu. Ja.vää-suustoimlnnallisia
yrityksiä, samoin rinhän se olisi kalastajUta kieltäy^
kuin vähän ennemmin Yhdysvaltain r>mnn 7ii>i;i^n«ä. ^^lf«>itjj>»sfft-puolellakin,
vaan ne ovat melkein sl-{ Ensimä,lset >^dkeu'det tän^n bmar
tä myöten menneet pyllylleen, kuin Uikket^i p^rus^mlssksi on" j i r f i g n i c i i in
ovat syntynee^in. Tietystikään el voitettu.* dilä englantOainen osuus-niinkään
paljon kannatuksen puutteen uike on luvanifut )puolen miljoonao
kuin huonon ja löysän johdon takia.
Itsepuolestani en erikoisemmin ole
osuustoimintamiehiä, vaan olen siihen
kuitenkin erikoisesti innostunut ja haluan
tehdä parhaani sen eteenpäin
dollarin" liibtohV' 'Jos vain kalastajat
täällä saavat järjestetyksi vähintäin
300 jäsentä käsittävän ryhmän ko-kcon.
•
Siis nyt ei tfihdtse muuta kuin ka-viemiseksi.
siitäkin huolimatta vaikka lastajat yain; innokkaasti asiaan kiin-
Jo pari kertaa ennemmin olen persoo- ni. l i i n . kyjläjjsiitä jhyvä tulee koska
nakohtaisesti joutunut csakkeeni me-nettämäänkln.
osuuskaupan langetessa
vararikkotilaan.
Vaan- näiden heikkoustapausten sattuessa
on jokseenkin aina tultu huomaamaan
ne syyt, jotka ovat tuohon
kompastuskiveen johtaneet. J a syjmä
siihen pääasiassa on ollut, että johto
on ollut huonoa ja leväperäistä.
Tarkoitan sitä, että jäsenistö ei ole
kerran Juottoa .on jo varmassa tiedossa.
Ja samalla tämäi englantilainen o-suusllike
tekaa sen, että tämän osuus-kannuttimoh
tuotteet tulevat mene-määiv
kaupaksi, sillä se voi ne helposti
ostaa. '
Kaimuttimbn rakentaminen kuuluu
alkavan aivan niin pian kuin vain on
saatu riittävä määrä osakkeita myydyksi.
Ja . räkennustouhuihin nähden
ainakin Sointulan kalastajat kuuluvat
olevan sitä mieltä, että mentäisiin
SivaS
(Suopienrtos eöperantokielisestä kirjeestä).
Argentinan työväen olojen Ja elämän
kuvaaminen ei ole niinkään happo
tehtävä. Maa on hyvin laaja jä
alituisen siirtolaisuuden vuoksi sekä
asukasluvun kasvaessa, elintaso vastaavasti
alituiseen huononee.
. Mutta saadaksemme edes jonkin-lajgpp
kuvan proletariaatin taistelus-ta
elSxoisensä puolesta täällä, koetan
lyfeQF^stl kuvailla kahden työläisen e-linmahdollisuuksia,
joista toinen työläinen
kuuluu parhaiten ja toinen huonoimmin
palkattuihin. Näiden kahden
oloifun mahtuu koko Argentinan
työräestö.
Tarkastelkaamme ensikslmainitua
— Siirtolainen saapuu maahan, asettuen
heti asumaan silrtolalshotellUn.
jossa asuu ja elää valtion laskuun
kaksi tai kolme viikkoa, kunnes löytää
työpalkan. Olettakaamme sUrto-
Buenos Airesissa.. Lopulta hän ottaa
\>altiolta ilmaisen rautatiepiletin toiselle
pgi>fk'^^iinnnUp Hän saapuDcc
MLssionesin lääniin, jossa pääai^itUU-sesti
ovat •'verba mate~-viljelykaet
(Lue: "Jerba m ^ " = kassallinen
4. Lasti oU kehnosti pantu.
5. kaivan oikeanpuolinen kone
oli epäkunnossa.
6. Laivan lähtiessä viimeiselle
matkalle sen pohjaonkaloissa oli
4,000 tonnia merivettä.
7. Cydopsin miehistö oU enimmäkseen
kokematonta, joka "ei tietänyt
miten tehdä työtä laivalla eikä
tuntenut laivaelämää". niinkuin
laivan komentava luutnantti George
W. Worley' kirjoitti laivastohalUn-nolle
protestissa ennen matkalle
lähtöä.
Maaliskuun 4 päivänä, 1918, laiva
tee.) l^ppiröaUbi^^ 8arhadoes.saaielta. Asiapape-
Jelysmäat, Joilla ;t3^1älset,n.''iaä»wt"^ että Cyclops oli mat-kaUa
J o k o Baltimoreen tai Hampton
Roads*iin.
Sata vuorokautta myöhemmin
Cyclops oli merkitty matkalla "^'ka-nääntyvät
inltä i'&skalnunassa .oiiuu-dessa.
He ovat suurimotalta Oisnltaan
loukattu, .isäntä, odottaa, ja mustat' on saanut munia liikkeen kmnoon, Jo-tunteet
täyttävät ylpeän isännän rinnan;
kädessä välkkyy kitkasta teräst
ä . . . : Aitassa juo soittaja elämän
sahtui isännän suonissa, otsalle ilmestyivät
tuhca ennustavat vihan uurteet,
hampaat yhtehen narskahtivat.l hoksannut pitää johtajiansa aitoissa. _ _^
Aitan kulmassa odottaa ylpeydestään' Liikkeen johtaja monissa tapauksissa i ^'^'Tila^mvere JrJe^ minne kan
nutuslaltos tullaan rakentaman, suorittamaan
tuota rakerfiustyötä hyvän
Johtajan mukana, niin että rakennuskustannukset
eivät nousisi Ulan k a l -
liiksil
Todellakin iö>^erfllista Ja yhteishy-vää
-tarkoittavaa:: .•meininkiä. . Tämä
homma • siis- i yleensä, c ansaitsee kaik-r
kien työläisten myötätunnon osakseen.
Nyt on vain kysymys siltä ryhtyvätkö
kalastajat todenteolla kannatko
paikatakseeiä'- täslSijanSff^fl tavalla,
tai sitten muuten, huolimattoman
liikkeestä huolehtimisensa ta-hurmaa
vaalean tytön huulilta. Ja kla, joskus mahdollisesti kannatuksen-mustat
silmänsä syvälle upottaa sini- kln puutteessa. Ja tuon leväperälsyy-sen
kaihoavaan katseeseen Ja veri den takia on osuustoiminnallLselle
virtaa suimissa kohisten kuin keväl- j liikkeelle vihamielinen: porvaristo
nen puro, mutta nurkalla odottaa'päässyt rahoinensa vaikuttamaan o-
Jäyheä isäntä. Narahtavat viimein suuslilkkeelle tiirmiblliseen suuntaan.
aitan ruostuneet saranat. Ja haitari
selässä soittaja ulos työntyy. Niinkuin
haavoitettu peto hyökkää isäntä
piilostaan, kirkas teräs ihriässa välähtää,
mutta puukkoonsa tarttui toinenkin,
niin nopeana kuin salama; ja
kuusi 'tuumaa kirkasta terästä uppoaa
isännän keuhkoihin; punaista verta
virtaa kevään vihreälle nurmelle matojen
ruuaksL Ja aitassa Itkee/vaa-<
leä tyttö kuumia kyyneleitä kotkesn
tuskaisesta povestaan. Että niUn sen
piti käydä,...
TullvaUi sitten ruunim miehet Mrk-kalssa
napeissaan röyhkeinä ja Tlpeir
nä, ja raudat vahvat Ja painavat soittoniekan
j?ilkolhin laltettäm. Kylän
seppä, jonka hiuksissa o& seätsemän-kymmenen.
talven limiet, mttstessa pajassa
ne kiinni takoL Rutmxm kyydillä,
linjaarilslesissä, ruskean tamman
vetämänä nimismieaien "luo kyy-ditiettiln
soittaja. Ja jonkun ajan kuluttua
tuomarit v i h r ^ n pöySan takaa
tuomion jiillstivat. Vankilaan vahvaan
Ja kiviseen, neljän seinän sisälle,
ja kanki ovelle.-.;.;
Kului aika, vierivät vuodet, laimeni
suonissa kuumeinen veti, sameni silmien
tulinen lieska. Mutta Icoukkuuri
ei painu ryhdikäs vartalo ruunun raitaisen
sarkatakin aHa- Ja taas oli
kevät, tuo^isuivat tuomet, 'kukkivat
punaiset ruusut, oli luonto täynnä elämän
hurmaa; ilmoine kohosi laulava
pääskynen. Silloin se avautui vankilan
vahva rautainen pori;ti, avautui
ja jälleen kiinni paintu, mutta i h misen
lapsen vapauteen päästi. Rinnassa
riehahti entinen tu^E, n i i n kuumana
ja kirvoittavana leimahti silmien
säJDämunutlles^ -TTapaa olen
vapaa!" 'Muistuivat mieTeen armahat
aho£, jossa kerran pieneöä tenavana
leikkiä löi. myös ammhän äati, joka
oli hänellä elämän antanut. Kohtl-korpea
samosi mies ja; riiinmi täyttivät
niin oudot haaveet, ja, -nyt hän
seisoi kotinsa pihalla; j a katseli vanhaa
ja lahonnutta synnyint^öään
jonka katto kasvoi keitosta sammalta.
E i elon merkkiä missään. Ktiolleet
olivat vanhemmat ja nmllafcö naaan-tuneet
kirkkomaan hellässä sylissä
Soittoniekan rinnan täytti tnäna ja
ahdistus. Mutta pirtin niukkaan katsoi
mies, katisol ja hurja onnekas riemu
täyttää tuskaisen rinnan, tSe
tulvii esiin vanhoista latköistä, sydämen
sjrylmmästä sopukasta, ja repii
rikki ^rmmenen vuoden hämärät tra-t
i m e t . . . . Siellä nurkassa maata retkotti,
haitari niin huolettomana kuin
juopuoout maantien ojassa. Mies
pyyhki pois vuosien pölyn sen pal-kieläik
j a Idrkkalsta näppäimistä. Heitti
sen rennosti olalleen, astui viina-kanMJiaän
luo, veti välkkyvän puukon
tupestaan. täytti pullonsa kirkkaan
mdievällä^^nesteellä, j a painautui
maantien siloiselle raiteelle.
Ja taas soi hanuri, kymmenen vuoden
lepbcisa: jälkeen, mutta arkana
katsovat nyt läiat soittajaa. Ja taloc
^rtöt tuntevat pelkoa rinnassaan, nähdessään
hänen mustien silmiensä lieskan.
Madot ovat syöneet ja lahonneet
ovat sen y l p ^ isännän lihat j a luut
jraika keuhkot soittajaa puukko kerran
puhkaisL.^ Ja 'sen suuren talcr
vaalea tyttö puhelee isättömälle lapselleen
avarassa plräsrä, mutta soittaja
soittaa kuip ennenkin j a kulkee
rentona kylien kujilla. Mutta soitossa
on jotain, jotain semmoista, jota
eivät ymmärrä ihmiset.
lainen hyväksi ezikoistyöläiseksl, joka
siis saa työpalkan helposti. Sellainen
työläinen saa palkkaa 12 pesca päivältä.
Hänen vaimonsa hoitaa
kodin taloutta hyvin säästeliäästi
ja aikaansaa joka kuukausi
pienen säästön, miehen palkasta,
etenkin Jos Itsekin^ onnistuu saamaan
jonkun helpon toimen. Jonkun
ajan kuluttua j a parhaassa" tapauksessa
kykenee siirtolainen ostamaan pienen
maapalstan kaupungin läheisyydestä;
3,000 neliömetrin maa-alan voi
ostaa vähittälsmaksulla, ^orittaen .30
pesoa kuukauden aikana. Juuri tämän
järjestelmän avulla on Buenos
Airies saavuttanut nykyisen suuruutensa
ja nopean kasvimsa. Ostamallensa
maapalalle työläisemme tovereittensa
auttamana rakentaa itselleen taa^ el kelpaa muu kuin isännän oma
vanhoista, käytetyistä puutavaroista ja raha. Mitään kyliä tai kaupun^ceja.
muista mahdollisesti saamisinaan ra- i joissa he voisivat käydä ostoksensa te-kennusäineista
huoneen ja keittiön kemässä. el ole läheisyydessä, koska
alkuasukkaita, ansaiten 10. kiloa ^yer-ba
matea" lajiteltuaan r~;17 pesoa.
Tuota; p a l k k a a -M ei^^t kjiitenkaan
saa käteeiu» . ^ t i o n , ^rahana, vaan,
mttanomistajlen tfiettämlnä erityisinä
rahamerkkelnä. Noilla '"rahoilla" he
luonnollisesti voivat ostaa vain välttämättömimmät
tarvikkeensa Isäntänsä
pystyttämistä kaupoista. Isännän hyötyessä
siten edelleen työntekljälnsä
kustannuksella. Hinnat nimittäin o-vat
näissä kaupoissa erikoisen korkeat.
NUnpä maksaa sokeri --:60 pesoa
(Buenos Airesissa —:38). Jauhot — :50
(Buenos Airesissa —35). makaroonlt
—:45 (—:43) Jne, Ymmärrettävää on
että tämä viekas Järjestelmä on riistäjille
sangen hyödyllinen, Sitenhän
työläisille suoritettu palkka viimeistä
kolikkoa myöten tulee takaisin Jo lyhyen
kierron jälkeen.
Jos työläiset haluavat, voivat he
kyllä saada nämä yksityiset rahamer-klt
vaihdettua valtion rahaan, mutta
niiden vaihtaminen el suinkaan ole
työläisille edullista. Ensinnäkin vaihdettaessa
laskettavan kurssivähennyk-dpnneeksi"
j a koko miehistö viimeistä
henkeä myöten "kuolleeksi".
Tyynenmeren laivaston ylikomen-taja
esitti laivastohallinnolle seuraavan
raportin, joka tukee sitä teoriaa,
että laiva kaatui j a upposi:
" . . . 10,835 tonnia raanganeesia
oli lastattu suoraan asettelupuiden
päälle laivan pohjaan. Raporteista
ci ilmene selvästi oliko lasti tasoitettu
vai jätetty koskipaikalta korkeammaksi.
Jälkimäinen seikka lienee
ollut asianlaita. Laivassa oli
myös 4,000 tonnia vettä, enimmäkseen
kaksois-pohjassa. Niin pitkälle
kun on saatu selvää, c i oltu estetty
metasentrisen korkeuden l i sääntymistä
(toisin sanoen laiva ja
lasti eivät oUcct tasapainossa), jo.
ten metascntrinen korkeus oli huomattavasti
lisääntynyt".
"Lastin raportin alla on seuraava
merkittävä muistutus:
"Lastin äkillinen siirtyminen kaa-
SyOMALAINEN
otan vastaan kotonani kaikkea
partnrialaan kuuluvaa työtä (toinen
kerfos). . (T
ELSSA GLADE
426 Qaeen St., Toronto, Ont.
Aterioita ja huoneita
RyvfiS mokaa ja siistejä nades-taan
sisustettuja huoneita kohtuni-lifcilla
hinnoilla tarjoaa poikatalolla
Conaomera Siocletr
Sadbury, Ontario. — Elm Street
Puhelin 1«8<.
PoatipBote: Box 1298. (lUn.)
sen vuoksi, Ja toiseksi sen vuoksi, että J^^^jjj?," ja se täyttyi heti
he voivat täällä tehdä ostoksensa vain
oman isäntänsä myymälöistä. Näissä Cyclopsin miehistö joutui siis so-takapitalistien
ahneuden uhriksi.
sisältävän pikku hökkelin.
Tällä tavoin häh vapautuu vuök
viljelykset ovat syvällä maan sydämcs
sä. kaukana rautatieasemilta tai j o k l -
Pelastettu leikkauksesta
sanmaksulta .Joka täällä tietää sangen varren satamista. Tämä seikka Joh-'ic;kiu.ukiiki.""raän ".nV.n°'*»i^n* KkJ^a
suurta säästöä.. Sunnuntait ja,muut. .taakln ,.sUhen.. että valtion kontrolli " i u u ' " « ; h . « " n . ^ « ^ " N - ^ U " " . ^ ! " ' "
juhlapäivät hän käyttää nyt kotinsa on hyvin "lempeä". Työläiset elävät limi " U U P P U M 'iill«i"3i*?i'iat leVT, ibmTnln . ' M .
kunnostamiseen ja laajentamiseen., täällä sangen kurjissa kämpissä. Jois- J^'»'..•[•.'i."^ y»""""'»-
.... , , T , , V u u i «"«liiiBO HiraaUl clkS USkärit voineet hSnli
FINNISH BAKEBY
I Box 39 Schamacher, Oat.
Korppu- ja leipä-tilaukset no>
peaan ja huolellisesti täytetään.
(TTL
Näistä seikoista meillä monillakin
on ikävät muistot, vaan el niin ikävät,itämaan tätä o m ^ hyvänsä eteen
ettemme uskaltaisi uudelleen yrittää, • taistelevaa yritystä sen kalkissa vaiheissa.
SUlä varmaa on, että porvanl-
Alna tulee niieidän snrittää uudelleen, nset kannutuslaltosten omistajat tukun
vain näemme, että tilaisuus sen i levat tekemään kaikkensa tämän työ-suihkin'
sallii. Mutta valh sillä ym-j i ^ t e n oman yritykseiisä epäormlstu-märryksellä,
että säännöt ja johto se-; miseksl, esim. nostamalla kalaln h i n -
bäpecäänkatsonta'. tulee olla Uukem-, nati väIiaikai^U;;j{X)rkeammaUe kuin
pl fcain mitä noilla vanhemman al-kafsilia
Ja huonon, löysän johdon takia
pyllylleen menneillä liikkeillä on
oUut.
Nyt näj^tää täällä Canadankin län-länsirannlkoliakln
tämä uudemmalle
"pohjalle perustuva osuustoiminta alkaa
yhä laajemmin ja varmemmin astua
varmemmalle osuustoiminnalliselle
tielle.
Yhdysvaltain puolella, kuten alussa
mainitsin, ovat toiminnassaan jo
paljon pitemmällä. Siellä on osuustoimintaa
jo useammilla eri aloilla, k u ten
csuustoiminnallineu kalakannutti-mo
Ästorissa ja Warrentonissa, Ore.
Nyt näyttää täällä anadankin lännellä
uudempi ja irmostuneempi o-suustoiminta
lähtevän. kävellä pylkki-mään
eteenpäin. Sitä osottaa
tniifkä osuuskabnuttimo voisi maksaa
Tulevaisuus varmasti tulee nä3rttä-mään
Hänen päiväpalkkaiisa on ehkä tällöin
Jo saattanut kohota 14—15 pesoon.
Vähitellen hän myös suurmit-telee
rakennuksen uudistamista. Lopulta
hän rakentaa sen vähin osin
kokonaan tiilistä, voi ehkä lopulta
vuokrata toisille 1—2 huonetta. Jolloin
voinee säästää enempi kuin .400
pesoa kuuk. Ehkä. hän aVaa tayyva&'
Iän, tai perustaa pienen teollisuuslaitoksen.
Saattaahian hänestä tulla
pienempi tsil' suurempi p<)rvarl, taj
ehkäpä Jäädä valh "aristotaraattiseksi
työläiseksi". — Mlkseipä....
.sa el voi tulla kysymykseenkään min- «uita.! i i s a»
käänlalset mukavuudet, eivätkä hygieeniset
näkökohdat. He ovat ehdottomasti
Isäntänsä Ja tämän käskyläis-aacmaaaa
buoDonI pliivä pIl>äUä.
ViimeltcD TUOII» ajan h i n ei ole p i i u y l vuoteella
jrtö» lainkaan, IIIDCH oli tiXlki, |a heti ayS-tydän
mitään väkcvämpii tai hapanta ruokaa, hä-tien
vataanu luU klpeäkai )a oinlul ihan kuin ae
, „ „ . , . , , , ... , l u räjäbtäial. UiäkEr:i lanUval blncau olevan arö. ten "pyhän" tahdon alaisina. Yleisiä ra» ia halaalval lebdä leikkaukaen. TimS vanl»
nainen Joka tuli hltnelle vienuka). kelioitll blintä
LUONNOLLINEN SUKUPUOLI-kLXMX
(Ainoa teos alaltaan)
Jokaiselle — mutta erittäinkin kaikille
avioliitossa oleville ja avioliittoon
aikoville — pituis välttämättS-musti
olla tämä opas. Hinta (1.50'
Tilatkaa osoitteella:
Dr. Ko»ki'« Heahh Serrice
Box 1197, San Francisio. Calif.
Erik Piiraisen
Parturiliike, Tupakkakauppa J»....^
PALLORUUMA
sijaitsee :
57 L A N G STREET* COBALT, ONT.
Nauten hIuUtla myo» Uiltataan.
PALLOHUONE ja
Matkaili jakoti
961—963 St. Antoine S t,
Montreal, Que,
NISULA ja MATTILA, omUt.
ovat noilla maatiloilla rangaistuslaitokset,
omat vankilat. Joissa saavat
"levätä" luokkatletolsimmat työläiset.
Samoin on maatiloilla omat poliisivoimat.
Vaikka tämän maan työläisten e-nemmlstö
el kyllä eläkääii ensiksi ku-vatiin
eikä myöskään ..Jälkimmäisen
] työläisen olosuhteissa, tapaa työläi-
Katsokaamme sitten kuvan .töistä nen täällä kuitenkin useammin Jä
puolta. Siirtolainen, • kauan aikaa 'rO- ,.he^pofiamiri ' JlltklintAäisert ' ikbhtalon
^ „ v « , - isskeltuaän sllrtolalshoteUissa, osaa^j. kuin ensiksi kuvatim.
:;—J's^pn±kiln^ :r^ii'ttiäLäk^ö tolastaiilSa a^m^mPa*t"ti^a^, e^l® v^o'i' ^te^h^d^ä mitään " A. Barrot.
oman liikkensä takana silloinlnn, kun
yksityiset kannutthhojen' omistajat a-settavat
noita hintasuhteissa esllnty-
-dä kavalia ansojansa k a l a ^ J a l n o-suustoiminnalUselle
polulle.
JJyt kuitenkin kaikki aScotpimenpi-teet
näyttävät hyvältä. Kalastajain
Neuvostoliitossa sä& osakseen. A i kaisemmin
oli Tallgrenkin antanut
erittäin edullisia kuvauksia tieteen
asemasta nenvostoTiiDassa. Hänen
yhtäkkinen kinkun purkauksensa ci
voinut olla vaiknttaroatta siltä kuin,
yksimielistä-voimaa., omam Ulkkeensä että hänen avoimen kirjeensä olisi-Ihjrväksi
vain .tarvitaan, kalkkl t u -
lee menemään hyvin.
Nykyinen liikkeien jääkonttori eli a-
"siain hoito on csoitteeilan
J . T. MynttI,
SOTHtula, B. C,
Kaikenlaisia liikettä kcfskevia tietoja
•voitte saada kirjoittamalla yllä olevalla
osoitteella. Ostaa osakkeita y.m.
TTESIPGIKA
SUOMESTA
suuremmat
TYÖLÄISTEN OLOT . OULU-KIE-mMÄ
RATATÖISSÄ KUBJAT
VJ£. 13 p;nä pitämässään kokouksessa
päätti Itökcnnustyöväen liiton
Melalahden osasto ilmoittaa paikallisille
kauppiaille, että jos he eivät lak-k
^ kauppoihinsa tuomasta lakomnur-täjain
tuotteita, kuten Nokian kumi-tehtaan
valmisteita ja Paasivaaren
margariinia yjn., niin siinä tapauksessa
Julistetaan heidän liikkeensä
boikottiin ja työläiset tekevät ostoksensa
muualta. Tästä tiedon saatuaan
niin silloin ollaan
mattomasti köyhimyfcSä.
SUOMESSA «UHCOKULLATTUJA"
5-MAElKKASIA
eräs kauppias oli heti valmis luopumaan,
mainittujen tehtaiden tuotteista.
Samalla päätti kokous pyytää Uiton
hiottaniusmlestä saapumaan paikan
päälle tutus1»aks^n rautatieraken-nustyölälsten
nykyisiin oloihin Ja r y h tymään
niistä asian vaatimiin toimenpiteisiin,
sillä olot ja palkat Klehl-män
rautatierakennuksella ovat sietämättömän
kurjat.
EI OLLA K0YHIA EIKÄ KIPEITÄ
KUN ON HOTELLEISTA KYSYMYS
, Ggr. JFInlandia Punkaharju Ab.
tarjonnut valtiolle PunkahacjuUa
jaitsevan hotellinsa ostettavaksi
on
sija
lattua."
Suurisuista professoria
nolattu
tämän tarjouksen vuoksi on kulkulai-1 Suomen lehdet kertovat seuraa-neet
mahdollisena tai sopivana se-kaantua
heidän sisäisiin asioihinsa.
Voimme vain valittaa, että Te vastoin
kaikkia kansainvälisiä tapoja
olette katsoneet sen mahdollisekisi.
Tehtäväksemme vain jää toivoa,
että Te tunnustatte erehdyksenne,"
Akatcmikkb Mafr kirjoittaa m,m,:
"Olette katsoneet niahdollisek.'>i käydä
pohtimaan akatcmikko Shebelje-vin
asiaa ja sillä tavalla olette sel-västi
osoittaneet, kuinka vähäisessä
arvossa pidätte sitä laitosta, jonka
johtajan kanssa olette suhteissa ja
jonka johtajan kanssa ette ole pitäneet
tarpeellisena vaihtaa mielipiteita
asiasta. Teidän vastalauseenne
on ehdottomasti sellainen, ettei neu-vostovenäläisen
tiedemiehen moraalinen
arvo voi sitä sietää."
"TJ.S.'" on kysellyt prof, T a l l ^ e -
nin mielipidettä ylläolevan johdosta,
mutta on professori katsonut v i i -
saimmaksi vaieta.
Hiililaiva Cyclopin kohtalo
selvinnyt
Washington, D. C. — Mihin joutui
hallituksen hiililaiva Gyclops?
Tämä kysymys on ollut arvoitus
suurelle yleisölle ja sanomalehdille
yksitoista vuotta, mikä aika on kulunut
Cyclopsin katoamisesta t«ille
tietämättömille. Laivan mukana meni
koko miehistö, viitisenkymmentä
henkeä. Laivastohallinto on mo-apua
silloinkaan, kun on kysymys neen kertaan selittänyt, että se ei
heidän työnsä asemasta Neuvosto-! tiedä minne laiva joutui, mutta nyt-iiitoEsa."
— Akatemikko Shebeljev' temmin on salaisuus saatu päivän-peruuttaa
kategorisesti kaikki hu-'valoon laivastohallinnon salaisesta
hut hänen karkoittamisestaan j a se- arkistosta.
vat inspiroineet jotikut
poliittiset voimat.
"Isvestya" julkaisee akateemikkojen
Oldenbnrgin, Shebeljevin ja
Marnn vastauteet prof, Tallgrenin
avoimeen kirjeeseen, Oldenburg
kirjoittaa m,m, seuraavaa: " E n vpi
olla ilmaisematta syvää valittelua
sen johdosta, että Te, epäillessän-ne
neavDStgvallan selityksiä tieteen
jä kulttuurin edistämisestä, nim.
Ei olla: siis köyhiä eikä kipeitä kun niiden vilpittömyyttä, ette ole haon
herrojen loistopesistä kysymys, ipnnut ottaa selvää tässä kysymyk-mutta
jos työläiset tarvitsevat jonkun sessä. kaikkien pätevimpien mielipi-pennosen
autta-1 teestä, nim. itsensä tiedemiesten.
He olisivat voLneet esittää Teille
lukuja j a tosiasioita, jotka osoittavat,
että neuvostovalta ei vain selitä
asettavansa- tiedettä neuvostora-kennostyön
perustaksi, vaan myös
tekee kaiken voitavansa tieteen soveltamiseksi
elämään ja tieteellisen
työn -edistämiseksi. Neuvosto-Venä-nautlimaan
hjrvän lapaBtatovalmlateen ennenkuin me
ni tiiUe le;kkaukaelle. He tilaaival lapamatovalmia-trrn.-
aellalaen, joka mrr*"» nJiatakaU:n takauk-
•elia. Joa ae e i poiau lapamatoa, nimltllln alinii ta-paukteiu
joa bcnkilSlli todella oo lapamato. Ja
kakii tuntia Jjilkeca läiöiiB Uiikkeco naultimlacn
uloilutti faän 28 j a h a pitalaen lapamaton ja myii-liemmin
yhden iöka o l i 4 Jalkaa potkii, NiimH
kakai loitetiilmS olivat ayödä bSnellii elämän. Tänä
päiväDV h2n oo Jälleen tiskin ^takana aulU-iniiiu
ra^eatäuo kauppaliommlaaa..
Munct m!ebe<. saiaM Ja lapaet Jotka k S r a i v i l , l o b •
loroldaan innaata taudista vaikka heidän oikea vai-vanaa
on U|>amato. Varma meirkU tSatS oa lapamadon
u l o a l o l r i i i l i i e i i plenlaaä «rlaaä. Myikkln roerkkel-nS
tnat nokahalun katoaminen, tahmainen k!eli, ar-i)
Hnkii>u. kivut aeläaaii. pjrönjrtjikael. päänklpna.
laihlumihra y.m. Vataa tuntau painavalle, turpoaa,
tuntee rrSmlväo va'kutukaen vataaaaa. Myöakln
kurkkuun tunlc« aaman vaikutuksen. Potilaalla on
keltainen . ihn, vähentyy palnnssa. pahanhalii^nen
hencitya, aylkee alilnlaeati, ehdottoraasti haluton,
ei lua.ta työ, vain laiakotlaa. Kaatuvatauti' usein
j o b i u B lapanudixla, jotka kasvavat yli SO Jalan.
Kun tämä ryömii heakllorvecn tukcbdutlaa ae.
iVifalakaa tämä heti,, ennenkuin on royiihäistä. Lähettäkää
>I0.48 I. a t l a o parannaalääkkcelle, fos haluatte
piiiistä • eroon liiatä kaubeaala Ipiskasvlala.
Malan on nuraton joa niin on cllä teillä el otiai-kasn.
lapamatoa. Myydään-«InoastaaD floyal Lalio-ralury.
Box lOt, Wiodsar. Ont. Joi haluatte lähe-tvka-
nnr vukunllaa l'«Btkää 2Sc läiS varten, FA
Uhrti jXlkivaatimoksclla. (Copy Nu. 113.) Ilm.
Rahapajassa on alettu lyödä 5 markan
pronssin värisiä metallirahoja.
Näitä rahoja öh määrä kaikkiaan lyödä
2 milj. markan, arvosta, mutta on jän tiedemiehet julkaisevat kirjoituk-aikoiiiufcseha
ensin lyödä pienempi erä.jsia j a teoksia nlkomailla, m&tta vain
joka tammikuun'lopulla annetaan puhtaasti tieteellisissä julkaisuissa.
Suoihen Pankille. Balmt; v a l ^ ^ tiedemiehet itse
n.s. "alutniniiirniprbnsslsta, jossa ön nystyvät pitämään yllä niitä ulko-alumtnimriia,
kuparia ja vähän nik- maisia tieteellisiä suhteita, joita he
keliä. ,• •. arvostavat, eivätkä he tässä suhtees-
Kun edellämainittu erä oh jätetty sa tarvitse apua, eivätkä he tarvitse
Suomen- Pankille, ryhdyföän rahapa- ulkomaisten sanomalehtikirjoitusten
jassa lyömään 10 maikan metallirahoja.
Toistaiseksi el ole vielä tietoa
sntä, milloin ryhdytään lyömään 20
markan metallirahoja.
Pitkälti ei siis kiilune, kunnes iSuo-me^
sa lopultakin saavat käsitellä " o i keita
kultarahoja". Sehän osoittaa
maan taloudellisen tilanteen parantumista.
Ellei se olisi iriin ^'uQudnil-
Vapauden lukijat
tekevät ostoksensa ainoastaan niiV
lä liikkeistä mitkä Vapaudessa il-mottaa
ja kehottavat naapureitaan
kin tekemään samoin. Siten mene-teljen
tycmme omaa liikettämme
•ickä autamme sitä palvelemaan il-mottajia
rahansa edestä.
Yhteisf,yöllä oremme liikkeemme
rakentaneet jä väin set» avulla me
voimme situ edelleenkin kehittää.
Siitä syystä älkäämme unhottako
Vapaudi^n ilmottajia. ' ' •
Suosittelen
yleisön käytettäväksi
Tov.
Mim Aalto
SCHUMACHER PNTARIÖ.
Matkaili jakoti
Siistiä huoneita vuokrataan tila-puismatkailijoillti,
kuin myöskin viikottain
vakiintuneille asukkaille.
Kahvia myös, tarjcllaan.
A. Kovanen,
1334 St. Antone St,, Montreal, Que,
PALLOHAALI
. ja • •
PARTURI
LINDFORSIN .SAUNAN ylfikerras-sa.
Pallot pyörii, tukka lyhenee ja
parta siliää. (Tr)
Box
AARO KIVINEN,
23, Kirkland Lake, Ont.
littää, ettei kukaan ole tehnyt ehdotusta
hänen karkoittamisestaan.
; Cyclops katosi sodan aikana matkalla
Rio, de Janeirosta %iljtiinoreen.
Shebeljev kirjoittaa edelleen: "Vää-:Se bli lastattu manganfieisi^loorjliä,
riä myös ovat tietonne, että min»a Laivastohallinto j a 1^
olisi erotettu aineellisen kulttuurin Inomalehdistö on kuitannut laivan
historian osaston johtajan paikalta.'katoapjisen sijHä' selityksellä/ että
Jo marraskuun 16 pnä olin itse pyy- "tajjäus oh ykisi .nierpn selVittämat-tänjrt
koska
vapautusta sen tehtävistä,
ne Jiäiritsivät käsillä oleväaE.
tömiä tragedioita.'* ,. ^,
- _ , v ' iOTutistoimis^ TJnite^^^
vaikeata tieteellistä työtäni. Set-^ jastaai' nyt mintätähderi laivastohal-
^ ^ ^ ^ uaacu vuu&aa vu. ,- laisct kirjeet kuin Teidän avoin kir- linto on katsonut viisaimmaksi jät-t^
ten W^yldstm*"töiden"ministo^ hauskan jutun, jolla kiihkovan-1 jeenne, eivät ole omiaan paranta. tää tämän laivan kohtalon »elvittä-
M ^ u t ^ a r i herrasmiestä — tietysti hoillinen tiedemies tuli perinpohjin maan ja lujittamaan tieteellisiä suh- mättä. Toimisto esittää seuraavat iSsua vastaan - tu&hnaan nolattua, hänen bölshevikivihassaan teitä, päinvastoin ne voivat niitä seikat: _ ^
kaunan edullisuutta. Nämä herrat suo- puhuttuaan valhetta: • huonontaa, voivatpa tehdä ne suo-, 1. Maaliskuussa,- 1918, Cyclops
sitt^evat lämpimästi että valtion oli-1 Joitakin'äikdjS-sitten julkaisivat;rastaan mahdottomaksi, koska pe- oli matkalla manganeesi-lastiB-^a Rio
si ostettava hotelli ja tehtävä siitä suomalaiset taaiitiimuslehdet hur-i rättömien loukkaavien huhujen jul- de Janeirosta Baltimoreen.
loistohotelli, että se kel- Jan ryövärijutun Neuvostoliiton' kaiseminen ei ole omiaan heratta- 2, Tällä matkalla hiililaiva ei ol-aalaisille
vierailleen käy- tiedemiesten oikeudettomasta ase- m p n luottamusta niiden julkaisi- lut välittömästi hallituksen palve-
Kotimaiset vieraat ehkä masta- Kerrottiin eräiden nimet-'jaan. Neuvosto-Venäjän tiedemie-luksessa vaan oli se vuokrattu U -
ensiluokan
paisi uiko:
riBun^ Oit, ikoitiiliaa
J U O K A A
Lemon and Orange Smash, Goldfield Pale Dry Ginger Ale, y.m,
hyviksi tunnettiaja pehmeitä juomia.
Tilaukset toimitetaan nopeaan ja huolella.
ORANGE SMASH BOTTLING WORKS
Boa 1749. 61 Biree St.. K.. Timmiha. On;.—Teleg 646 J . — K . A. MerikaIHa
Lapset pitävät meidän
jääkermasta
Meidän " B r i c k " jääkerma (paiinoi,- , >^*^f ,
hin laitettuna) on erikoisessa suosiossa^??^' 9 %•.^-'^
nuorten keskuudessa. Valmistettu nw^$'5. g%5* ^ ^
nen eri mausteen kans-sa, joten s© •bllg'^
mainio käyttiiä päällyruokana. tSaät^
kaa sitä säännöllisesti. - " - " ' « -^ *
Pleasure Ice Cr
Parlor
Vastaista tullpalol
TIMMINS
Alex Koskelan Sauna
Avoinna 4 kertaa viikossa:
KesLirfilckoBS, torstaina, perjantaina
ja lattantaina.
Pnbeiin 696W,
75 REA ST. N. TIMMINS
o '5." «sS* l i "
voisivat käyttää sitä toi-en luokan ho- tyjen professorien karkoittamisesta- het ovat suorittaneet j a aikovat he^^ States & Brazil Steamship-yh-tellinakin
ehkä. arvelevat herrat, m u t - i k i n j a JÄetettiin - oskotella neuv tiölle manganeesin kuljetukseen 15
ta ulkcmaalaisia vieraita ja maan ar-*Hotiedemiesten asejna mitä epävar- rittaa suurta tieteellistä; työtä ja dollarilla tonni.
voa silmäliä pitäen on siitä tehtävä ,mimmaksL Tekeleen oli allekirjoita heillä on laajat kanisainväL suhteet, i 3. Laivaan o l i pantu suurempi
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-02-14-03
