1929-10-19-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
»n kolutua UQ.
ott 12 tienoilla
^Jleen aios. Hän
ssä broTsningin
'fe^ järjestys-
I«isE avoimesta
• Jossa oli nm-sattui
Jaakko
tunsalosta. Am-ässään
maahan
italon edustaUa
sattui A -
!vaa Matti Sö-i
puolen rin.
elä ampumisen
*röm lyömään
Mtonmat kaa-
& olleet henki.
Ualta hrownin-miehet
kuletti-
Itpkselle. Mo-vietiin
lääkäri
heffle ensiavun
- haavoittuneet
hoidettaviksi
INEN LIIAN
onxE
antaman keJ
>n maatalous-n
valmistettu
kunnalle laiksi
Kemijärven ja
an pieniUe t a -
iamon kunnan
mettavasta l i -
Issa kunnissa
asutusalueiden
älksi tUolksL
Itioneuvostolle,
»ah valiokun-i
.
«NE -
a—Tukholman
toukok. 1 päi-lessa
oU Un-joten
lisäys
on 10 pros.
liikeime vas-s.
siitä, mitä
aa Jos kaikki
tut.
on linjalla
cg. Ja rahtia
le jätetty yh-la
tekemättä,
jyys on lOO-sa
harvassa
}ääteasemalta
i jonkim tun-a
LASKETA
DN
aherra kielsi
uvostoliittoon
ästä päätök-
Inministerllle,
lonut olevan
iästä. V. oU
valitukseen
isa sanottiin
Itossa pysyvä
./Hän tar-
Ja Inm hän
»mesta, niöi
tää leipään-sitä
saa.
mitenkin e-
Släiseltä lei-
ATEILLÄ
i on herat-imujien
hen-isU
palkitti
[otka kuulu,
h. Vaxsinkiv
Minulippujec
tattiin ovat
tapaa koh-lita.
Tämän
alkaen mat-
;u taulukot,
snnesäännön
henkildkun-lla
kielletty
tä yleisöltä
n:}inistä tai
aa
ta Ja seka-
Jotka, siinä
s. Ja vaatii
tta "sattu-
: voi ilmoi-lössa.
Huo-
]\aielessänl
i ajatuksia
el§sa. Jotka
at. Ehkäpä
ikkaa"^""*"
mutta ät-keni,
ettei
;tanyt. e&ä
tEoi tuntua
kallaan. Ja
ma ' tSxaän
[aa, ,J(Bika
ndcset oli-sten
kans-
»iTtm, nim.
ijnln painetta
mikä
m pahaa.
arpeeninen
nnemmepr
jytästäkin
tajia ioSi-i
en ole
Iialonnnt.
Ualsia Ja
-sjdnaldn
m maksa-
Jokaisen luokkatietoisen toverin j a toverit+,»«.„ « •
PERIAATTEELLISET K Y S Y M Y K « ? FT
TYÖLASTEN TAISTELUT
URHEILUKySYMYKSIÄ
T A I D E A L A A , Y . M.
NäytenuÄCTO ilmestyy 15 p. joulukuuta ja siksi olisi hyvä
että saisunme ikaikki tilaukset postituslistalle ajoissa, jotta J o k a SS
tulisi saamaan myoskm näytenumeron. . J ^ i ^ joKamen
Tilaushinnat Canadassa: $2.50 vk. ja $1.40 % vk.
Leikatkaa. W ^ e , i ^ ja antakaa tilauksenne paikkakuntanne
asiamiehelle, tai lähettäkää suoraan konttoriin.
VAPAUS. Box 69, Sudbury, Ont.
Haluan tilata tietorjulkaisun "VIESTI'
Osote
Saksan hallitus suhtautui kuitenkin
verrattahi kylmästi näihhi Suomen a -
lueen laajentamissunnttelmiin. EUin
Suomen hallitus kiitoskirJelmSssääh
saksalaisen retkikunnan lähettfimisen
johdosta ^ u s u l toivomuksen, että saksalaiset
viipyisivät Suomessa niin
eli kiihkeät taudit
KirJ. T:RI JOHN KOSKI
Aknuttinen tanti ei koskaan vahingoita
sairasta, vaan siXheD-kehdistetat laon-
Bottomat hoitotavat — Kaikki lääkkeet,
pilleri^ pulverit, ••sopimaton
ravinto yjOLS. h^elkontavat potilasta,
lisääTOt hänen kärsimyksiään,
kehittävät kroonlllisen taudin,
ta^bka lopettavat hänen
elämäiuS
Akuuttineh " t a u t i on taudin ensi-mäinen
Umehemismuoto j a kehittyy se
silloin, kun ruumiiseen on kerääntynyt
siinä määrin vierasahieita jamyrk
kyjä, ettei se voi niitä enempää sietää,
ja kun nämä "itsemyrkyt" rupeavat
siellä liikehtimmin s.o. alkavat
käymistilan.
sääntyvän ylityön painostuksesta. Jos
ruumiissa löytyy kylliksi "itsesuojelus-voimaa",
niin kehittää se jonkunlaisen
taudin, ruumiin puhdistusta varten,
näiden elimien avuksi. (Huom. Jos kenessä
et löydy tätä "itsesuojelusvoi-maa",
niin täyttyy hänen ruumiinsa
aivan esteettömästi vierasaineilla
ja kuolee ihniihen silloin yhfäkkiä.
ihnaia minkäänlaista edelläkäyjÄä taudin
oiretta tai varotusta.
Akuuttlsen taudin aikana erityseli-rcet
ja muutkin' ruumiin elimet menettävät
normaalisen tasapainonsa ja
alkavat rajununassa ja kfihkeämmäs-sä
muodossa työskentelemään ruu-mlin
puhdistamiseksi. Taudin tuHes-
Diminen on luonnottomilla elämän- ^ avukseen kaikki voitavoilla
jo pitemmän aikaa valmistanut
ruumistaan taudin tilanteeseen;
pääasiallisesti, nauttimalla sopimatto-mfaravintoaineita,
hengittämällä p i laantunutta
ilmaa, liiallisesti rasittamalla
itseääii joko ruumiillisesti tai
henkisesti, yjn.s. tavoilla. E r i t s ^ l i -
met, kuten keuhkot, .suolisto, munuaiset
ja liikirauhaset, työskentelevät,
voimakkaasti, ruumiin puhdistamiseksi
ja edellä esitettyjen vSerasalnelden
poistamiseksi; mutta ne rasittuvat ja
viimein uupuvat i^ivä päivältä^ l i -
KAMALA MUBHA MÄNTY- «
HARJULLA
V.k. 13. päivän iltana, oU talonemäntä
Seöna Rossi Mäntyharjun pitäjän
Parksinan kylästä lähdössä naapuritalossa
pidettäviin taikoihin, jolr-loin
hänen poikansa 23-vuotlas Väinö
Rossi „kovasti kielsi häntä sfaine me.
nemästä, nontta äiti lähti kuitenkin
Palattuaan yöllä takaisin hän peläten
poikaansa meni nukkumaan saunaan.
Seuraavana aiamiina kim talon tytär
meni äitiään saunaan tapaaman ej
hän äitiään löytänyt. Toissaviikolla
löydettiin ^tten Selma Rossin ruumis
puolen kilometria päässä olevan
järven Kaimasta. Ruuniiinavauk-sessa
todettiin, että ön kysymyksessä
törkeä rikos. Vainajan v|ise& relsival-tlmo
oli nimittähi puukolla katkaistu
»ilslÄ kuolema oH ollut seurauksena
ja ruumis sen jälkeen viety edellämainittuun
Järveen. E ^ u u l o t kohdistuivat
mainittuun vainajan poikaan Väinö
Rossiin. S^ntyharjun piirin nimismiehen
määräyksestä Väinö Rossi p i dätettiin
viime'maanantaina talon r i i hessä.
Jonne hän oli piiloutunut Hän
kieltää syyllisensä.
Selma Rossi pU syntynyt 1880-
misen vuoro, kätten voi ilmetä muutakin,
riippuen asianhaaroista. Tämän
verran irie-heistä tiedänime Ja
lisäksi sen; että afir^ "ihnaiseksi'^
eivät he^ tälÄ ttäunat^ harjoita, o l koonpa
ddessä rikas tai köyhä. Sanokaamme
esimeMksi, että vähintään
sata doUaria maksaa sellahien tbimL
tus, joka kohtalaisten taksojen mukaan
olisi korvattu vajaalla kahdella
kympillä. Eikä ole kuultu, että ketään
köyhää ojisiarmatidettu.
'Sen verran me näistä täliän asti
tiedämme Ja se meille meikein riit-täislkhi.
Mutta äskettäin pääsi yh-teJEskuntammb
kauniin verhon alta
pujahtamaan vähän Msäväiälstusta
pieni, mutta laadultaan kamala mä-,
täpaise. Oikeen selältä karmiL H
meni näet, että meidän kuuluisassa
ja kauniiSssa Torontossamme, Josta e'
pitäisi oHa mitään pahaa sanottavaa,
eräässä sen hautaantölmlstossa
maksettaisiin lääkäreille korvausta
kundien hankkimisesta. Joo, kirjat
sen osoitti tnmnarlsmfes oU tatkl-jana
— J a klrjanidtajä mySnd asian
niin olevan vieläpä vakouttdi että
kaftfasa hattt^QtolmlstoIssa tehdään
samalla-tavalla!
mat ja tavallisesti lamaannutti^
muut tehtävät, kuten ruuansulatuksen,
liikunta-, työ- ja ajatuskyvyn.
Luonto käyttää tämmöisiä vohnak-kalta
ja tehokkaita apukeinoja ruumiin
parantamiseksi, vaan ihmiset
(ja lääkärimme etupäässä) ovat ^inä
määrin vieraantuneet luonnosta, etteivät
he ymmärrä luoimon tarkoitusta,
vaan aivan sokeasti taistelevat s i tä
vastaan kaikilla mahdollisilla ja
mahdottomilla' keinoilla, siten saattaen
itsensä yhä vaarallisempaan t i laan.
"Kun lääkkeillä. pUlereillä y.m.s.
luonnottomilla hoitotavoilla koetetaan
tukahuttaa ruumiin' luonnollista puhdistustyötä,
lisätään sillä vaan yhä
enemmän sairaan kärsimyksiä j a tuskia,
ehkäistään tai täydellisesti lopetetaan
tämä puhdistustyö, ja kehite,
tään vällaikaSsesta, akuuttisesta Sairaudesta
— pitkäaikainen pyssnräinen
kroonillinen sahraus, joka täydellisesti
turmelee Uimisen elämän ja tuottaa
hänelle ennenaikaisen kuoleman.
AkUuttihen tauti voi ihnetä lukemattomissa
erlmuodoissa kuten tavallisena
kuumeena, influensana,
keuhkokuumeena, aivokuumeena, suo^
llstokuumeena, lavanta,utlna, kurkkumätänä,
vilutauthia, erilaldna rokko-tauteina
y.m.s. Huqm. Lievemmässä
muodossa ilmenee se yskänä, nuliana
kauan knhi Karjalakhi olisi valloitettu
niin ei tätä kohtaa esitetty oUenkaan
Saksan hallitukselle, kosika sen ölis)
kuitenkin pitänyt kieltäytyä suimia-laisia
siinä avustamasta. Kirjan kirjoittaja
väittää, että Wilhehn n: k hi
olisi 2. 3. 18 selittänyt: Meidän Joukkojemme
osanotto on heti kiellettävä
Jos suomalaiset tahtovat laajentaa
tähän astisia valtiollisia rajojansa
Kun kuitenkin n^uu^ lahtariretkuc
hyökkäsi Vienan Karjalaan, niin se.
Utettiin saksalaisiUe, että se Joukkc
ei muka kuulunut välittömästi Man-nexheimhi
komennon aUe. Nähtävästi
piti Saksan hallitus Karjalan valtausta
liian suurena haukkapalana. Beye
antaa myös ymmärtää että Saksa p i ti
tärkeämpänä rauhallisten suhteiden
aikaansaamisen Venäjän kanssa, kuin
Suomen porvarien haaveiden toteutta<
misen. Toiselta puolen el sie luonnollisesti
tahtonut situoutua kuittaamaan
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Omdsesti koetti välttää iiudeh rintaman
muodostumista. Jota olisi vabc
Jouduttanut Saksalaisten Joukkojen
Karjalaan tunkeutuminen.
'Koettaessaan innostuttaa saksalait
sia imperialisteja Karjalaa vaUoltta;"
maan. kehuivat suomalaiset lahtari}
antamansa avun korvausta vielä am-piunattoman
karhun nahirftftT^, sik&*
epävarmalta siltä täytyi Karjalan
valloittaminen tuntua. Joka tapauksessa
olisi se vaatinut Saksalta suu.
rempla Joukko-osastoja kuUi mitä sr
silloiseen asemaansa katsoen olisi voinut
luovuttaa. Tosin se sitten Arkangelin
rintaman muodostuttua suunnit-teU
1918 syksyllä Suomessa olevier
Joukkojen lisäämistä vastapahioksi
Muurmannilla oleville ympärysvalto-jen
joukoille. Mutta alkujaan Saksa
että sinne on kiinnitetty suuri vaS&ci
ympärysvaltojen pääomia. Ja^^todelU.>
suudessa seurasivatkin Ranska Ja Ensif
lanU suurdia mielenkiinnolla tapaus;
ten kehitystä Vienan Karjalassa. Hul4
tikuun lopussa 1918 antoivat ne yhtel^
sen uhkavaatimuksen Suomelle, Ur
moittaen siinä, että Jos Suomi hySkr
kää omien rajojensa ulkopuolelle Vei.
näjän alueelle, nihi kiätävät uhkar
vaatimuksen esittäjät siltä eUntarpei;
den saannin. Vastauksessaan uhkavaatimukseen
lupasikin valkoisen Sumne
hallitus, että se jättää Muurmannin
radan rauhaan, mutta koetti väitelT:
Karjalan valloittamisen ~ puolesta. Sa^
molhin aikoihin koetti Rudolf Holst)
saada s^pärysvaltojen/kanssa asiasta
kompromissia. Hallituksen valtuutta*
mana ilmoitti hän Englannille^ett?
Suomi on Karjalan valloittamisen jäi*
keen valmis Julistamiin Aleksandrows*
kln sataman Ja Muurmannin radar
kansainväliäksi alueiksi.
Vaikka Suomen porvarien hallitus
tiesi, että se el voi tunkeutua Karjalaan,
niin koetti se siitä huolimatts
yhä pitää asiaa vh%Illä. Vihnetaienkit)
toivo Saksan .avun saamisesta hävisi
heiltä elokuun 27 p. 1918 Salcsan ja.
Venäjän välillä tehdyn Usäsopimukser'
jälkeen. T^ssä sophnuksessa oli kohta
jonka mukaan "Saksa ottaa vastatakseen
siltä, että Suom»"ei hyökkää VeV
näjän alueelle, varsinkaan ei Pietaria
vastaan. Tällaisen sitoumuksen
Enem^iftt aeuvottäut. Saksan Ja Suomen
tJMvaöstpn väiaiä: K a r j a t o yal
lodttaniisestft katkasi- Saksan vaUan-iRxmous:
-jSoQAen ^poEV^riston- vika. ei ,si^
äuinkaa&.j^lei.^.ett^ KurJalan metsä-
Tlkksiidet: Joutuneet rOcastuttamaan
8uomenr.4s-iSaksan kapitalisteja Ja
tulleet Saksalle pantatuiksi. Jolta sei
luonw^lfeS^. jOjSivat-jQitt^ Jinpä
rysyallat\ sotakorvauksena. Joka ta-pgätäessär^
misl-hyöty ^ sittä: langennut
kökdnäah^vieraine riistäjille, eikä öU'
^ koiitöj^ut^^K^ elänoä-
^ täme^tidda. Karjalan kansa oUs.*
joutmÄit^lmiierialiardn orjuuteen, eik'
öftä " M i i t ^ a haltijansa.: niinkul
se^ 'on^^E^alan' Neuvostotasavallassa
ÄÖitta Suoäneh" poirvarlsto eJ ole vieläkään
iöiolftiMiul! noita suuruudenhullun,
haaveita. Kai-jalan metsärikkaudet
ovat tulleet sen mieleen entistä
•hoaricutfaeleyimpUia, nyt, kun sen
oma metsätalous on joutunut umpikujani,
nyt"-kbh' Karjaflan kanasn- met.
säföbnisuu&csta- '^ftlkaä • tUlla • slUe vaa-fafihi^
n ^piaUjW^^ suui1)orva-iistön
vsiäil%itatsiöni on kulkenut ko-kbna&
iof iötattm^ inerkeissä.
Karjalan v^bittiEmilskysymys on Jäl-leeri'
btiettu Julkis^tl esille; Nyt alko-viät''
suomen kapitalistit : yrittää sen
vioittamista Englannin^ iniperialls-riiitf
ävtilla; liuönholllsestiklh; on se
tttiiä keiitaa''Jö ' lui^hnut engianUlal-sUieri^
täjille-istitä pttrhaäinmat palat
seh töaell^^^ kiiphän Itse
vahi SEttPp^ftäÄ hUnellisen Isännyyden.
Mutta", kunhan ei olisi taaskhi valr
myynyt karhun nahkaa ennen kar-l^
un kaatamista. — J . L—rt
kylmyytenä, kipeänä kurkkuna, ripu-hna
y.m.s. Nämä taudit voidaan kaikkein
parhaiten hoitaa ja parantaa
luonnollisUla tavoilla, Jotka\ohjeissani
esitetään. ,
Knnme
Kuumetta todMaa ruumiin lämmön,
nousu yläpuolelle normaaBn, s.o.'yi}
97-^8 astetta Pahrenheittiä (noin 37
astetta Celsiusta). Se voi,ilmetä Joko
yksityisenä tautina taikka Jonkun
tan uskoa teitä, Hamiltonin liautaan
toimittajat, ja lakkiani kohottaen sanon:
kUtoksia paljon, te olette vielä
kunnon ihmisiä. Ah, että -olisimme
Hamiltonissa! Mutta Jos asiat kaik<
kialla muualla ovat niin, että ne, J(ril-
Mitäs sanotte tähän, hyvät Ihmiiset
vai ettekö osaa sanoa mftään. Onkc
^ ylerasä nain, vai eficff ele nähi
•itä me emme ttdstalsäcsi tfedä. Lob-dutuksefcd
meme knolevai^IIe kuifen-o
n Hamfltonin hautaantoimlttajat a
vat vaatineet heidän ktojaasa tarkastettavasi
Ja vakauttaneet että he e l -
vat menettde sfflä tevaHa. Minä koe-le
me sairaana ollessa itsemine iiskom.^
me parannettavaksi. Ja ne, jotka korjaavat
meidän raatomme kuoleman
jälkeen, • ovat tuolla tavalla yhteistoiminnassa,
niin onpa siinä kamala
yhtiö. Sen uhriksi Joutumista ei voi
ainakaan köyhänpuolelnen ihminet)
välttää mitenkään muuten kuin siten,
että shinlkkäästi pysyy aina tervennä,
kunnes vanhuuttaan kuolla kuukahtaa.
No ehkäpä sentään. Johtui tuossa
mieleeni yksi keino, jota luultavasti
minä ase koetan. Kkjotan heti
testamentin. Joka on näytettävä lääkärille
dinä tapauksessa Jos Joudun
hänen kynsiinsä. Se ehkä tulee knu-lumaan
näin:
Viimeinen tahtoni —
allekirloittanut
muun taudin yhteydessä, myöskin voi
se esiintyä Joko yleisenä koko ruumiissa,
taikka paikallisena Jollakbi erityisellä
ruunrHn osalla.
Kuume voidaan niitata erityisesti
sitä varten valmistetulla lämpömittarilla,
joka suusta,-kielen alta; kainalokuopasta;
jolloin olkavard on tarkkaan
painettava kuvetta vasten; taikka
peräsuolesta, sillä näihin paikkoihin
ei pääse helposti ulkomdnen i l manvaihto.
Huom. Tottunut silmä ja tunteellinen
käsi, huomaa ja tuntee sen uiko.
naisista ruumiin ilmiöistä, kuten ihon
lämmöstä ja väristä, silmien ilmeestä
y.m^; Lievemmissä taudintapauk-slssa
.ei niin ollen lämiiömittaria tarvita.
'
Kuume tavallisesti saattaa sairaan
sitä tuskallisemmaksi ja rauhattomammaksi,
mitä korkeaminalle se nousee.
Jos se nousee liian korkealle niin
se voi saattaa sairaan vaaranalaiseen
tilaan, siksf tulee sahrasta näissä t a pauksissa
hoitaa mitä suurimmalla
huolella.
Kuumeessa ilmeneviä taudinolreita:
valtimonlyönti Ja sydämen sykintö
kohoaa; ruokahalu häviää Ja kieli
tulee tahmaiseksi; hengitys pahanhajuiseksi;
iho muuttuu kuumaksi
kuivaksi ja punertavaksi —(taikka
keltaisen väriseksi) Ja Joskus ke.
luttyy.^siihen näppyjä tai rohtumiia;
silmät muuttuvat kellertävän. värisiksi;
pyörrytystä tai huimausta; virtsa
muuttuu luonnottoman väriseksi Ja
sameaksi, ulostus kovaksi; lyhempt-tai
pitempiaikaisia vilunväreitä voi
kulkea ruumiissa.
Sisäisen ^ehduksen vaikutuksesta
muuttuu veri tahmeaksi Ja verisuonet
pullistuvat. Yskimistä Ja liman
erittymistä kurkusta ilmaantuu silloin
kun i n f l u e n ^ henkitorven tulehdus
tai keuhkotulehdus yjas. taudit
esiintyvät kuumeen yhtö^dessä. Ta-^
vallisesti menettiiä sairas. Joko osittain
tai täydellisesti, li&tmtakykynsä
ja henkisen tasapainonsa. -
Huom. Silloin kun muita taudin
oireita esiintyy kuumeen yhteydessä
tulee niille kohdistaa eritj^tetä huomiota,"
sinä niistä voi fcehltiyä suurempi
vaara sairaalle kuin Itse fam-meesta.
Etenkin ruumiillisesti Beikos-
£a tilassa oleville sairaille voi kehittyä
hengityshäiriöitä; tajunnan häiriöitä
raivokohtauksia yjns: kuh taas ruumiillisesti
vahvemmat eivät^ näistä fie-
Kmimeen hoitotavat
Kuumesairas on pidettävä vuoteessa,
rauhallisessa, aurinkoisessa Ja i l mavassa
huoneessa (Huom. Jos kuume
ottaa silmiin niin tulee huone
i l l o i n pitää hämäränä.) Kuume rasittaa
sydämmen toimintaa Ja silcsl sairas
t»rvitsee lepoa Ja rauhaa. Hänen
tulee välttämättömästi saada raitista
ilmaa.' ja siksi on katsottava että
huoneessa on ylenaikaan hyvä ilman.'
vaihto. Ikkunaa on pidettävä auki
ylhpltä 'Ja alhaalta, että ilma pääsee*
huoneessa perusteellisesti vaihtumaan.
Kylmeinmilläkin ilmoilla on
ikkuna pidettävä Jonkun^-verran auki
Ja silloin on huonetta, lämmitettävä
öin Ja päivin. Juuri niin paljon, että
siinä pysyy tasainen lämmin j a että
ilma pysyy kuivana. (Huom. Kostea
ilma on vahingollista sairaalle ja se
ön myöskin raskasta hengittää.)
Eiaikkein ensiksi on sairaalle annettava
peräruiske lämpimillä vedellä;^
Senjälkeeh tulee hänelle antaa
ruokalusikalllneh mineraaliöljyä, "cas-tor"-
öljyä taikka pikku annos suoloja
Joka puhdistba -ruuansulatuskanavan.
Huoni. Peräruiskeita on käytettävä
Jatkuvasti illoin ja aamuin koko sairauden
olo aika, mutta öljyä tai
suolaia*ei anneta muuta kuin kerrab
tai kahdesti sairauden alussa.
(Huom. Jos sairaus Johtuu ruoka-myrkjrfyksestä.
on vatsalaukku silloin
ensiksi puhdistettava. Se tapahtuu
siten että kvarttiin haaleaa vettä sekoitetaan
teelusikallinen sinappi^. S i -
napptvesi annetaan sitte ruokalusL
kalUsittaIn sairaalle Ja sen Jälkeen
Berljmn-^tettinr--
- M^^':|t5iz^4F^i^. v ^
NeJw»ioliIt^
pida
Kun minä
kuolen, mikä Joskus
tai^thtunee, niin ei minua saa an^
taa kenenkään hautaantoimittajsa
haudattavaksi, vaan on minut käärittävä
vanhaan säkkihi Ja niin kuopattava
Johonkin paskan Juureen. Lää-kärSle,
Joka mhiua on hoitanut Ja
näyttää todennäkSis^ ettei hän ole
minua tappanut, voi Jälkeenjäävistä
rääsystäni Jotakin antaa, mutta Jos
. . . . (tähän voi Jatläa tarpeen m u kaan)..
Aina sitä sentään pahaakin J u tusta
Jotenkuten selvftrtyy-
' * FANNJtNEN.
dä mitään.
Siis heikommi^a sairaissa: ei
kuumeen antaa nousta niin korkealle
e<tä saattaa heidät vaaranalaiseec
flaan. Tavallisesti. Jos kuume ei nouse
y l i 103 tai 104 ast^n Pahrenbeit^
tiä, polttaa se ainoastaan tdoskulu-nelta
soluja Ja taudinaineita ruumiista,
t^an kun se pääsee kohoa-^
maan yli tämän määrän niin voi se
silloin polttaa nqrOskln terveitä soluja
Ja saattaa \^flTy»'<»^}*^''y^ tilanteeseen
ruumiin tärkeämmät elimet Heikossa
tilassa cdevissa sairaissa ei p i dä
kuumeen antaa nousta yli 101—X02
asteli P.
Ounnioon otettava on 8^ että Innu
mettä ei saa täydellisesti tukahntta^
taikka lopettaa, vaian s i ^ talee h a l -
työnnetään sormi hänen kurkkuunsa,
ja-hän silloin heti oksentaa vatsa-laukkimsa
tyhjäksL (Huono, f Siinä tapauksessa
Jos e i sairas voi sinappi-vettä
nauttia, annetaan hänelle Juo-^'
tavaksi ialnöastaan haaleaa vettä Ja
kun hän on sitä saanut vatsalaukkunsa
aivan täyteen niin ^önnetääh
sormi hänJen kurkkuunsa Ja vatsalaukku,
silloin puhdistuu okseimuksen
avulla. Jos enstmäiseUä kerralla . ei
saada tj^dyttäyää tulosta niin mainittu
menettely? uudistetaan.)
Sairaan tulee välttämättömästi
paastota, mutta Jos hänelle annetaan
ravintoa, niin annettalcocm ainoastaan,
hedelmän mehua. Bappi^itois»
ten hedelmien mehut ovat suositeltavimpia,
kuten a i ^ l s i l n i n , "grapefriiit-in^
(pompelmuksen), vliniryi^een
grape Juice) y.ni.s. mutta miiikä marjojen
mehu hjrvänsä sopii. :Huam.
Mehmm on sekoitettava toiiien puoli
vettä Joukkoon jä sitä on fumettava
ainoastaan pienissä annoksissa, noin
puoU laduista taikka korkeintaan l a sillinen
kerrallaan, kolme tai neljä
kertaa päivässä. Tarpeen vaatiessa
voidaan sitä maustaa hunajalla.
Jumniavetfö, kylmää, ~ h a i a l ^ tai
lämmintä tulee sahraalle ahtaa n m -
saasti, mutta sitäklii vain pienissä
annokgiasa. Juomaveteen voidaan se-
) JQ.^iiQjnm^ %in.,y]^toista v^^
iniljoQij^"'"%ksala^ . ainpas..
taaj}.^'a^^ig^^r työlSl^e^^
lu£t%:\tut,^^a^ma{^ilt^
t^-ö^valtipfmr^aiiidetes^ olg
^ k ^ ~ . . ^ i ä i i ^ m ^
iprTjJjvan^nplel^ia esti'. niiriuä 1 ixf-teuybtac^
a^ ' . ^ t a rMihkifelntä .iialuan|
Vilidoln ' mha&i 9 päivänä elokuilta
6tejr^5d^}iä''/iäb^ saatetuin
[J^i^ngtfiäiä BJaJ^
tehigjde1|^j^|läl?ed
;!ät.,minya^jiJinvsydämellJbB^ti; ja niiip
iBn(^tjunMs|^'v^^ tbyerlen
jpid/Bn-j]^ej]Ä"minä; en yromärtäöyt, ip
miniin väiuiähi heti, sgityi ^^^i^
beiglQ, yhtjej^^.^, Mintun vankilassaolon^
pit^e{;i:. yi|oa^,aik^^ , työr
Iäiset j%,.^onix)jat'. oma?
my^t^}^^^^^ jji.>eUeill^
i^u^ttoaij.Q^nuä J^^ mönilukulT
s>BS^,,"j^jj^isJ5ä.;j^
v^ankilaan' Möprin kautta, niokat»i)eiT
tp. Sitten minut pii valittu'"Lehln.
gradin, neuvoston^ -jäseneksi; työläis^
edustajistojen Joukossa'611*"3^
kaikkien maailman porvarelden uhalla
oli Tilmdttänyt' craifmf: te^
Ma}^ Hölziä niniellib. Tänaä' ediistajls.
to olkaimillaan kantoi minut^ autoon
ja kuletU Leningradin neuvoston is-tuntoonxi-
Jphen -minä sitten; osamstuhi.
Eräsi hyyht-reaksaa' RHhuva toveri
Mpprista^itei:!^: minulle miinkälaister
ksByiffSaben käsittelylle istunto oli o-mistettu.
' Vilkkaasti käsiteitlto-kysymystä*
l a ^ ^ - (ottamisesta tehdas-kpuhiis^
v^itiem vei
minut i/ltax B^lzin- nimelle nmlste-
LXHETYSKULUT
40c lähetyksiltä alle $20.00,
60e,iahetykustfi $20.QQ-^$49.
99, 80c lähetyksistä $50.00—
$79.99 ja $1.00 lähetyksistä
$$0..Q0--$100.p0 sekä 50c jokaiselta
seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SShlcosanomalalietylnittfi
ovat lähetyskulut $3.50 lä.
het;^seltä.
VAPAUS
POM^ARTHUR BRANCH
«16 Bay Stireet,. '
Port Aarthur^ Ontario
VAPAUS •
MONTREAI< BRANCH
1196^ St. Antoine St,
;,Mon1^al, Que.
Suomen rahaa oatetaan.
~ Kurssi $2.45 sadasta
men markasta.
Suo-
AARb KIVINEN
Kirkland Lake,-Ont.
JOHN VUORI
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN
Osuuskauppa,. TimminBj Ont.^
Laivapilettejä
myydään
- JOHN WIRTA .
957 BroadvioW' Avenue,
Toronto,- Ont
Tiedustakaa pilettiasioita.
DAVID-HELIN
eri paikkakunnilla Pohjois-
Ontariossa-
• Yli kymmenen miljoonaa
Suomen markkaa on lähetetty
tämän vuoden ajalla ja jokainen
lähetys on mennyt hyvästi
perille.
/-...Me ehihie -katalin kiihota.jra-hojansa
Supmeen lähettämään^
mutta joa niitä kerran lähetetään,
tehtiiköön lähetys. tyS-läisten
oman liikkeen, Vapauden,
kautta;, • -; :. •:.
Jpuliilähjaksi^^ O
Pliohögrapheja sekä levyjä saa Vapauden Sudburyn ja Montrealin
^ . y _ • ^ könttoriBta: • - -
Lähettäkää toisilta paikkakunnilta iiilevät välitykset nimellä ja
osotteella: '
VJiPMSrBox 69, ^Sa^ r i v , Oitf.
X^.ttitstnnin nnDiTiKni?BffitTnuiniifDniii
koittaa hiukan^sitruunan mehua;cie-m<
m Juice), sQiä se suuresti jouduttaa
niumiln pnhdistusfyötä. (Huom. Jäävettä
el saa! koskaan s^raaiUe antaa.)
. ^•'.;C-^Jätk.---.
Iita alapnoläla vaaraa kehittävän, asteen.
Sen Jälkeen Iran ruumis on pnh^
distunut tanmn aineista yjn.s. niin
häviää kmune itsestään ja sair]^ vä-^
hän kerrallaan paranee Ja voimlstnu
pp<; kuume on luonnon kehittämä
ruumiin volmaklain puhdistaja- {)a
parantaja. JPs ny^rftltt{^. jentpitti. oikealla
tavBÖa hol<Tpt^*aT^ •yt^ rn^Tfl^i^tt"*- ^
hänen nramHnsa aftran perinpohjin.
eikä mmään tavalla VBhlngtdta sitä.
Yapanden tol^äf
tekevät ostoksensa afaoairtaan niiata
ItikkeiBtä mitkä Vapaudessa 9-
mottaa Ja kehottavat naapureitaan
kin tekemään samoin. Siten menetellen
tuemme omaa Jiitettämmr
sekä antamme sitä pahreleniaan il-mottajia
rahansa edestä.
: Ybteistydllä oremme liiUceemmr
rakentaneet ja vain sen nvalla mt
vohnme sitä edelleenidn kehittää
Siitä syystä ittSämme mihottakr
Vapsoden Umottajia.
tulle mekaniselle tehtaalle. Siellä työä^
kentelee 500Jyöläjtetö,. T^ yahnls.
taa koneita savukehjilsyjen täyttämiS'
tä varten J a tarkoissa mittauksissa
tarvlttsiyia ;yälineltä^ ^^vr:
Yksi paäxi tehtaan työllistä keksi
uuid^^^ylsyjen täytt|;p^<^peen
Joka täjptt^ tunnissa 400i]f^|^^palet-ta.
Nä»^4^oneita viedään liJitoyallle.
Minä olin kovasti IhAelssänl,! ett-
Neuvosio-Venäjältä, Jota niin parjaavat
l^aksan f soslali-f aseistit • j a Jotr
eUhvoImattomana znaana,
tämmöl
oU
n
Ja ivhkaisemmista vaikutehnlsfcdC --
NeiivostoUitto, maailman ensUnälnen
työläisvaltip, {uuiremmp^^ viisaan
viisiyuotissuuimj&lmän aviilla kulkee
liikomiaisteh kapitalistien rUppuvai^
siiudesta vapautumisen tietä. 1
yiiod sitten tällä tehtaalla "paloJ
Ixkonainen kerros Ja nyt se Jo on
uudestaan rakennettu, vieläpä on rakennettu
suuri ||sätal»n^ Tehtaalla
on <nna vakltttta^ palokimtansa
joka. osastolla on sanltaeölryhmä. Punainen
tirehtööri näyttiminullei kalk.
U osastot ja minä voin tutustua
kaikkeen mihin haliisln. Monet tyd-
CANMIAN ' kOMMtlNISflPUOLtlEEN - SIHTEEtllN
• 'OSPTE
Kommunlitipnolueells, llbetetUTi; Ur)*T*U>to ra
ototetura' •llaoIaTalU'; oiotteeUat .Mr. J.HcDooaU,'
Vobm IS,I(i3^ Chiirch fii., Toronto 3, Oat.
..'W. I. U. of.CANADAN. i>afa)oU.ÖBtarlon alar
komitea, Porenplne, Ool
BEAVER LAKEN a. ötuioo kokonkict Joka knoa
•nd luanoBtai kello 1 vlUiXVt outton talolla.
Oiaiton oiotat 801 87. 'Wott]>Ii>itoB. .Oot.
VoM^taliuMurä . Jehnii oiota ODfama.
CANADAN .SUpUAtAISEN >iAmESTON. bllUfta
tuu, fibteerin osota ooi A . T, Hill. 957 Bread
»le» A»».. Totönto. Oat.
CANADAN SUOMAUISTEN TYÖLÄISTEN VR
HEILm.IITTO. ' LUtioioIatkaBDaB. kotipaikka 01
.Sudbnti^ Oot. Liitos albtaed ra P. Bnoboora,
OI. Boi 69,"'Soitearf,' Ooi;
COBALTIN a. a. otaitra oiota oat Box BIO..Co*
balt. Oat. .,
S. J, CBEICHTON MINEN OSASTON kokbakaaf
oTtt Joka kuofcaadeji toiaeo aannnntal, klo ^ ip.
Ktrjevalbtb-ofote" ötii"S. S. Otatto. Bos 91i
Crelchton HlntrOnt; - .
S. J. CpLEk^NDf oaaaira / lurkoglcart pidatUa
jol^ tolnaa' jä '•rUmoioai»- aOnännuI--klo 1 l.p.
Kirjeenratbto-oaotat S—t.- Oaaito, Bai Ki, Co»
S. I.; FINLANDIN imitoD fcoke^kaat; pldaälo
-joka' ebalatlioaft -rararatal: ktKUMa. kali* t i
»SM; iOiota* .n»tead,i tJa Baniek. ;0»t.,.u;i
•"o«ridtaiato;itfiub a<0»v^
sootal - keila-'tf'-lilaiul'' /olitdkiiiiaaa- ilelumkaM
adflUaapI.'.^Uuiaa otaallal^iaooaaiaolk' ni.Jto.
cÄNADAN"koH«ninni3i^ nim UÖLAN
•euM<m-• irSkoK«akaät^'^p(deaaii^Vk««M •^Hmiii
.iriimeio^ | j>|^.f, Oaoitoi
s. 1. NOLAjbON:[ öaAfi) lki>k|^t «n {okalaae
kaakaaden atbeo' auDnantaCketlo t l.p. \KIr)«*
:ral]ito.owt«r Traäc Nnnal,' Notaln. PJkJ).; Ou^
S. J. MONTREALIN '0SA8TON trBkokonkaet p|.
.'. detSHa oMilon buoDeuitolla 144S Notre Daao
. St. ..Wc>t. .'JokaiMo kuun -aailmillnea aaaBnatai
kello.8 illapillvaill. Joblokttnoan kokoakaet a i .
iqaiia pXiYaoa,k9llo..3 illipaivalU. JClrJemvaibt*-^
motet S. J; Montrealin Oudto, IMS Notro"
Dime St,, W^ti,^ Montreal, Quebec, .
S.;JrTORT ARTtfimiNi OSASTON kokookaat Joko
kuukaodea . anilmJInea^ luanuBtal, JohtokaaaM
kokoukiet Joka knukaudeq toioeo Ja vUaalaaa
.Jiaanantai. ..nayteliailMitraa • kokonkaet loka lolsMk
k e i k i T i l k k o , ' Bolvjaöito - kokoontua . Joka^ aailBll»
aen <« kolmai tilital koukattdetaa. KaikUaa kä»
koniteo aika vra; kello 8 Ulalla. KliJeMralhM»
oioite 316 Bar St., Port Aitbnr, Ont.
6 POTTSVILLEN oitato No. 14, reretplaa.
.Ontario....,.,:...,..!
TOmSNÄTSTEr^ttlTON-TimÄVnXEl» OSAS."
' aer Ollea eniimBInen ,ketki*tlk;ko kallo I pIlTllU
; Ja .ob)elmakokottk(etvioIc«'|fcOl«ka ka*kIWIkkd klo
l ilblla. OaoKe^C. To; Ultra StiMulalao»
:d;.0»att«><,«»orc«pla«j?-iOafc..Caa.,.. ^^; £';-^-si. ...
S'jJi^<OiiltTK<l)HN ,o»ttlda; tbkottÄat.pldMlta
jokai kuokaadra loioea aaaanbtal'^ S
sri7äKmjtlnz7'i^^ OSASTONO. stys.
kokoukaet pldetaiir Joka'toinen muaamakt alkam
j"iior«Ä»f3iÄii< h Ä v r o Ä u»
Tbompaon St., Saolt Sta. Mario, Oat. .
kaokaidatf ^ k o f a a a t ^ - ' 'OBMM.'
8OINTULAN OSASTO <Caaadaa Soomlalara lU.
jeatBn Oaaafi» C^A k<A»6oAitf O M l b HaaliOaaa
Jok» kaakaadra malmUaaal aaaaaatalaa Mlar
S . v i . ^ I C p N - . o w ^
.ka.kaan 2a.. jär4»,oeiiiimw< lUrirailiM.^aota
. Ont.
Iäiset puhuivat saksaa. Kassakhrjoistii
minä nIUn, että ammattitaitoinen k o isinen:
saa palkkaa 280 ruplaa jä
enemmänkin. Ottaen huomioon Saksan
r markan nykj^sen ost<dEyvyD, on
tämä palkka '. tuntuvasti korki«mirf
sitä, minkä saa sama-anunattlnen työmies
vahaavassa ^tellHaaBs^, ^iOcsasa^
JBrlkoise^ti hämmästytti, minua se.
nilten vapaasti ja omanarvonsa tuntevasti
käyttäyty^t^ työläiset neuvost»^
tehtaassa, aivan päinvastoin kuin
käyttäytyvät iydläiset^ saksalaisissa
s. J , L A K E CÖTEAU ««aatoi Nä. « ^kookiot
-pidatsao oaäatoö lwäBtla-JoSo'-laHäi- loiaea -oa».
annlal .kello J l pll»MH;: Po^tloaotoc Box; «7i
Otinblafle. Saak. .
8. i. LAOYSmtniN oautoB kekoekaat yldotaia
Joka Imna oaljla aoanaäial, alkaaa kt» T tllaOa.
KlrJtitaraibto^aotot Boa tSS, LadrHrith, B. C
9/ X. LONC LAKEN' oaättoii UrjaesTalkto-eaotoi
Vliipt' naonrnei^; Bboa-olt, «a Sadbair, Oat.
Koköokaet M'Jolcriam laaa'aaUaatai 'fanato
. kello-1 -'^ •
LtlMBER VORKERS IlälllSnUAL VKON Of
CANADAN itaineb piiri. KIijaTa]kto.«o«lo «ai
A!/. Bantaailki; 22S Seeord i»., fatt Aithn.
Ont. Ba]iattka(>ka«t « i jahUfl fllMMlBa
. .oaottaalla-
S. J, KJBXLAim L A n ^ «aaatra «ooco w.
fr. X. tEVACKm oaaatM N*. «S hAmikm yMo
(Ua Joka Imdtaadra tttbua
(to. oaoior Bra : «1,, Lovaalu . Oat.
• | O | A m ^ L ^ ^ kAloniLÄm
4Ja.ra ediatrnlail JIrjeadjty«laaa kalvaaso. la;i;
jioataXt^SlKi^ »rilUfi.. ? Vk
, T « ^ ^ . SM^yri.8eu^^:tiiM>«l«Ii.,<4t/|::
JBroadrlaar ATO.. jokalaaa kraktadaa «arfiriUaaa^^
|a Iiolnaa niaouial>Ilta, aOara kallo SM^.;
J}faJeIjaa. ja kaakaitalakokoBkaat pIdotUp Jakal^;
Ifra koBkaBda»- Mina^.. 'J* ,.a«qi4 rauamM-OtaJil;
^»IkMa Utto* BM. iMui" %. S. •tan*. mi'-.
|Brdjadri#ipj A»o. v -^-X'jrif^'hriSf^M
$1. WtSSTBWB W oaaaM» kokMitMl
• pidetUar-eSri '
raibio-oäotar O. S^ai, W'<ä>ftar'o CatMr, B. C
s. h WANUPlN eaaatoi) toBkaoaikokoakaat yMo-taaa-
Joka ksokaodea Sm asnBaaMl klo S J.f.f.
Poatloäotäi Qoatts, Oat,
S, J . VANdOVVEkm OSASTON Ho.. C9 toketia
ra jokalaeo kaokaBdeo tolaraa kcakiriOdtoaa
kello 7.30;aialb: Oiatra BaaliSa, tm TmUt
V.. Ja V..SEliRA «'JYMYN" oaotot
KlriUaad Lake,.Oat.,
Box tMk
AHEBnCAN WOBn»SPtrOLOEEII Saoiaditaa
Toiadatoi^ Saraulateaa T*rSrte}li<lairrtaB K«»
kakara ja; ICTyttiarfBUtra «rattoa»f>t« Ihaafc:
Pedenjira; SS. Eait UStb St.. Hra Todi^ Itt,
KaikiridtjaamtfOkto ja fafcalXhotykao» m « b .
ia»! vtttoaiaJiBlIa
Minä vsaln n^Sskln tUaisttuden olla
tehtaan yleisesi kokouksessa ja sain
näinollen rinnastaa Netnrostidliton oikeaa
iydlälsdemokrattsa Saksaa reformististen
ja sosialidemctoftatUsten
ammattillittovixkaadesten kovakourat
seen diktatuuriin. TSaeA kokouksessa
valittiin tetadaskomltean jäsetttä «sfiäti
telitalssa, jossa heitä' W^ pl- *a*»u<lett takia pcrfstuneen tovierln
tävät sihnällä ja-kUi»^
j3 tehdassitoiit;"'-'^ — > - r -
tilalte.
«t • •
Minä ijiiellyin Leningradiin katuineen,,
taloineen, tehtatneen ja yk-sinkertalsine,
sosialistisen rakennustyön
aatteen Innostamine UunlslBeen.
Minä rakastaa tätä kaoponUa Jft nBS-tä
llmiisia, näitä^nudm TlifelÄanuui'
enrimaislä xakentajla.
mmi
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 19, 1929 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1929-10-19 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus291019 |
Description
| Title | 1929-10-19-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
»n kolutua UQ.
ott 12 tienoilla
^Jleen aios. Hän
ssä broTsningin
'fe^ järjestys-
I«isE avoimesta
• Jossa oli nm-sattui
Jaakko
tunsalosta. Am-ässään
maahan
italon edustaUa
sattui A -
!vaa Matti Sö-i
puolen rin.
elä ampumisen
*röm lyömään
Mtonmat kaa-
& olleet henki.
Ualta hrownin-miehet
kuletti-
Itpkselle. Mo-vietiin
lääkäri
heffle ensiavun
- haavoittuneet
hoidettaviksi
INEN LIIAN
onxE
antaman keJ
>n maatalous-n
valmistettu
kunnalle laiksi
Kemijärven ja
an pieniUe t a -
iamon kunnan
mettavasta l i -
Issa kunnissa
asutusalueiden
älksi tUolksL
Itioneuvostolle,
»ah valiokun-i
.
«NE -
a—Tukholman
toukok. 1 päi-lessa
oU Un-joten
lisäys
on 10 pros.
liikeime vas-s.
siitä, mitä
aa Jos kaikki
tut.
on linjalla
cg. Ja rahtia
le jätetty yh-la
tekemättä,
jyys on lOO-sa
harvassa
}ääteasemalta
i jonkim tun-a
LASKETA
DN
aherra kielsi
uvostoliittoon
ästä päätök-
Inministerllle,
lonut olevan
iästä. V. oU
valitukseen
isa sanottiin
Itossa pysyvä
./Hän tar-
Ja Inm hän
»mesta, niöi
tää leipään-sitä
saa.
mitenkin e-
Släiseltä lei-
ATEILLÄ
i on herat-imujien
hen-isU
palkitti
[otka kuulu,
h. Vaxsinkiv
Minulippujec
tattiin ovat
tapaa koh-lita.
Tämän
alkaen mat-
;u taulukot,
snnesäännön
henkildkun-lla
kielletty
tä yleisöltä
n:}inistä tai
aa
ta Ja seka-
Jotka, siinä
s. Ja vaatii
tta "sattu-
: voi ilmoi-lössa.
Huo-
]\aielessänl
i ajatuksia
el§sa. Jotka
at. Ehkäpä
ikkaa"^""*"
mutta ät-keni,
ettei
;tanyt. e&ä
tEoi tuntua
kallaan. Ja
ma ' tSxaän
[aa, ,J(Bika
ndcset oli-sten
kans-
»iTtm, nim.
ijnln painetta
mikä
m pahaa.
arpeeninen
nnemmepr
jytästäkin
tajia ioSi-i
en ole
Iialonnnt.
Ualsia Ja
-sjdnaldn
m maksa-
Jokaisen luokkatietoisen toverin j a toverit+,»«.„ « •
PERIAATTEELLISET K Y S Y M Y K « ? FT
TYÖLASTEN TAISTELUT
URHEILUKySYMYKSIÄ
T A I D E A L A A , Y . M.
NäytenuÄCTO ilmestyy 15 p. joulukuuta ja siksi olisi hyvä
että saisunme ikaikki tilaukset postituslistalle ajoissa, jotta J o k a SS
tulisi saamaan myoskm näytenumeron. . J ^ i ^ joKamen
Tilaushinnat Canadassa: $2.50 vk. ja $1.40 % vk.
Leikatkaa. W ^ e , i ^ ja antakaa tilauksenne paikkakuntanne
asiamiehelle, tai lähettäkää suoraan konttoriin.
VAPAUS. Box 69, Sudbury, Ont.
Haluan tilata tietorjulkaisun "VIESTI'
Osote
Saksan hallitus suhtautui kuitenkin
verrattahi kylmästi näihhi Suomen a -
lueen laajentamissunnttelmiin. EUin
Suomen hallitus kiitoskirJelmSssääh
saksalaisen retkikunnan lähettfimisen
johdosta ^ u s u l toivomuksen, että saksalaiset
viipyisivät Suomessa niin
eli kiihkeät taudit
KirJ. T:RI JOHN KOSKI
Aknuttinen tanti ei koskaan vahingoita
sairasta, vaan siXheD-kehdistetat laon-
Bottomat hoitotavat — Kaikki lääkkeet,
pilleri^ pulverit, ••sopimaton
ravinto yjOLS. h^elkontavat potilasta,
lisääTOt hänen kärsimyksiään,
kehittävät kroonlllisen taudin,
ta^bka lopettavat hänen
elämäiuS
Akuuttineh " t a u t i on taudin ensi-mäinen
Umehemismuoto j a kehittyy se
silloin, kun ruumiiseen on kerääntynyt
siinä määrin vierasahieita jamyrk
kyjä, ettei se voi niitä enempää sietää,
ja kun nämä "itsemyrkyt" rupeavat
siellä liikehtimmin s.o. alkavat
käymistilan.
sääntyvän ylityön painostuksesta. Jos
ruumiissa löytyy kylliksi "itsesuojelus-voimaa",
niin kehittää se jonkunlaisen
taudin, ruumiin puhdistusta varten,
näiden elimien avuksi. (Huom. Jos kenessä
et löydy tätä "itsesuojelusvoi-maa",
niin täyttyy hänen ruumiinsa
aivan esteettömästi vierasaineilla
ja kuolee ihniihen silloin yhfäkkiä.
ihnaia minkäänlaista edelläkäyjÄä taudin
oiretta tai varotusta.
Akuuttlsen taudin aikana erityseli-rcet
ja muutkin' ruumiin elimet menettävät
normaalisen tasapainonsa ja
alkavat rajununassa ja kfihkeämmäs-sä
muodossa työskentelemään ruu-mlin
puhdistamiseksi. Taudin tuHes-
Diminen on luonnottomilla elämän- ^ avukseen kaikki voitavoilla
jo pitemmän aikaa valmistanut
ruumistaan taudin tilanteeseen;
pääasiallisesti, nauttimalla sopimatto-mfaravintoaineita,
hengittämällä p i laantunutta
ilmaa, liiallisesti rasittamalla
itseääii joko ruumiillisesti tai
henkisesti, yjn.s. tavoilla. E r i t s ^ l i -
met, kuten keuhkot, .suolisto, munuaiset
ja liikirauhaset, työskentelevät,
voimakkaasti, ruumiin puhdistamiseksi
ja edellä esitettyjen vSerasalnelden
poistamiseksi; mutta ne rasittuvat ja
viimein uupuvat i^ivä päivältä^ l i -
KAMALA MUBHA MÄNTY- «
HARJULLA
V.k. 13. päivän iltana, oU talonemäntä
Seöna Rossi Mäntyharjun pitäjän
Parksinan kylästä lähdössä naapuritalossa
pidettäviin taikoihin, jolr-loin
hänen poikansa 23-vuotlas Väinö
Rossi „kovasti kielsi häntä sfaine me.
nemästä, nontta äiti lähti kuitenkin
Palattuaan yöllä takaisin hän peläten
poikaansa meni nukkumaan saunaan.
Seuraavana aiamiina kim talon tytär
meni äitiään saunaan tapaaman ej
hän äitiään löytänyt. Toissaviikolla
löydettiin ^tten Selma Rossin ruumis
puolen kilometria päässä olevan
järven Kaimasta. Ruuniiinavauk-sessa
todettiin, että ön kysymyksessä
törkeä rikos. Vainajan v|ise& relsival-tlmo
oli nimittähi puukolla katkaistu
»ilslÄ kuolema oH ollut seurauksena
ja ruumis sen jälkeen viety edellämainittuun
Järveen. E ^ u u l o t kohdistuivat
mainittuun vainajan poikaan Väinö
Rossiin. S^ntyharjun piirin nimismiehen
määräyksestä Väinö Rossi p i dätettiin
viime'maanantaina talon r i i hessä.
Jonne hän oli piiloutunut Hän
kieltää syyllisensä.
Selma Rossi pU syntynyt 1880-
misen vuoro, kätten voi ilmetä muutakin,
riippuen asianhaaroista. Tämän
verran irie-heistä tiedänime Ja
lisäksi sen; että afir^ "ihnaiseksi'^
eivät he^ tälÄ ttäunat^ harjoita, o l koonpa
ddessä rikas tai köyhä. Sanokaamme
esimeMksi, että vähintään
sata doUaria maksaa sellahien tbimL
tus, joka kohtalaisten taksojen mukaan
olisi korvattu vajaalla kahdella
kympillä. Eikä ole kuultu, että ketään
köyhää ojisiarmatidettu.
'Sen verran me näistä täliän asti
tiedämme Ja se meille meikein riit-täislkhi.
Mutta äskettäin pääsi yh-teJEskuntammb
kauniin verhon alta
pujahtamaan vähän Msäväiälstusta
pieni, mutta laadultaan kamala mä-,
täpaise. Oikeen selältä karmiL H
meni näet, että meidän kuuluisassa
ja kauniiSssa Torontossamme, Josta e'
pitäisi oHa mitään pahaa sanottavaa,
eräässä sen hautaantölmlstossa
maksettaisiin lääkäreille korvausta
kundien hankkimisesta. Joo, kirjat
sen osoitti tnmnarlsmfes oU tatkl-jana
— J a klrjanidtajä mySnd asian
niin olevan vieläpä vakouttdi että
kaftfasa hattt^QtolmlstoIssa tehdään
samalla-tavalla!
mat ja tavallisesti lamaannutti^
muut tehtävät, kuten ruuansulatuksen,
liikunta-, työ- ja ajatuskyvyn.
Luonto käyttää tämmöisiä vohnak-kalta
ja tehokkaita apukeinoja ruumiin
parantamiseksi, vaan ihmiset
(ja lääkärimme etupäässä) ovat ^inä
määrin vieraantuneet luonnosta, etteivät
he ymmärrä luoimon tarkoitusta,
vaan aivan sokeasti taistelevat s i tä
vastaan kaikilla mahdollisilla ja
mahdottomilla' keinoilla, siten saattaen
itsensä yhä vaarallisempaan t i laan.
"Kun lääkkeillä. pUlereillä y.m.s.
luonnottomilla hoitotavoilla koetetaan
tukahuttaa ruumiin' luonnollista puhdistustyötä,
lisätään sillä vaan yhä
enemmän sairaan kärsimyksiä j a tuskia,
ehkäistään tai täydellisesti lopetetaan
tämä puhdistustyö, ja kehite,
tään vällaikaSsesta, akuuttisesta Sairaudesta
— pitkäaikainen pyssnräinen
kroonillinen sahraus, joka täydellisesti
turmelee Uimisen elämän ja tuottaa
hänelle ennenaikaisen kuoleman.
AkUuttihen tauti voi ihnetä lukemattomissa
erlmuodoissa kuten tavallisena
kuumeena, influensana,
keuhkokuumeena, aivokuumeena, suo^
llstokuumeena, lavanta,utlna, kurkkumätänä,
vilutauthia, erilaldna rokko-tauteina
y.m.s. Huqm. Lievemmässä
muodossa ilmenee se yskänä, nuliana
kauan knhi Karjalakhi olisi valloitettu
niin ei tätä kohtaa esitetty oUenkaan
Saksan hallitukselle, kosika sen ölis)
kuitenkin pitänyt kieltäytyä suimia-laisia
siinä avustamasta. Kirjan kirjoittaja
väittää, että Wilhehn n: k hi
olisi 2. 3. 18 selittänyt: Meidän Joukkojemme
osanotto on heti kiellettävä
Jos suomalaiset tahtovat laajentaa
tähän astisia valtiollisia rajojansa
Kun kuitenkin n^uu^ lahtariretkuc
hyökkäsi Vienan Karjalaan, niin se.
Utettiin saksalaisiUe, että se Joukkc
ei muka kuulunut välittömästi Man-nexheimhi
komennon aUe. Nähtävästi
piti Saksan hallitus Karjalan valtausta
liian suurena haukkapalana. Beye
antaa myös ymmärtää että Saksa p i ti
tärkeämpänä rauhallisten suhteiden
aikaansaamisen Venäjän kanssa, kuin
Suomen porvarien haaveiden toteutta<
misen. Toiselta puolen el sie luonnollisesti
tahtonut situoutua kuittaamaan
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Omdsesti koetti välttää iiudeh rintaman
muodostumista. Jota olisi vabc
Jouduttanut Saksalaisten Joukkojen
Karjalaan tunkeutuminen.
'Koettaessaan innostuttaa saksalait
sia imperialisteja Karjalaa vaUoltta;"
maan. kehuivat suomalaiset lahtari}
antamansa avun korvausta vielä am-piunattoman
karhun nahirftftT^, sik&*
epävarmalta siltä täytyi Karjalan
valloittaminen tuntua. Joka tapauksessa
olisi se vaatinut Saksalta suu.
rempla Joukko-osastoja kuUi mitä sr
silloiseen asemaansa katsoen olisi voinut
luovuttaa. Tosin se sitten Arkangelin
rintaman muodostuttua suunnit-teU
1918 syksyllä Suomessa olevier
Joukkojen lisäämistä vastapahioksi
Muurmannilla oleville ympärysvalto-jen
joukoille. Mutta alkujaan Saksa
että sinne on kiinnitetty suuri vaS&ci
ympärysvaltojen pääomia. Ja^^todelU.>
suudessa seurasivatkin Ranska Ja Ensif
lanU suurdia mielenkiinnolla tapaus;
ten kehitystä Vienan Karjalassa. Hul4
tikuun lopussa 1918 antoivat ne yhtel^
sen uhkavaatimuksen Suomelle, Ur
moittaen siinä, että Jos Suomi hySkr
kää omien rajojensa ulkopuolelle Vei.
näjän alueelle, nihi kiätävät uhkar
vaatimuksen esittäjät siltä eUntarpei;
den saannin. Vastauksessaan uhkavaatimukseen
lupasikin valkoisen Sumne
hallitus, että se jättää Muurmannin
radan rauhaan, mutta koetti väitelT:
Karjalan valloittamisen ~ puolesta. Sa^
molhin aikoihin koetti Rudolf Holst)
saada s^pärysvaltojen/kanssa asiasta
kompromissia. Hallituksen valtuutta*
mana ilmoitti hän Englannille^ett?
Suomi on Karjalan valloittamisen jäi*
keen valmis Julistamiin Aleksandrows*
kln sataman Ja Muurmannin radar
kansainväliäksi alueiksi.
Vaikka Suomen porvarien hallitus
tiesi, että se el voi tunkeutua Karjalaan,
niin koetti se siitä huolimatts
yhä pitää asiaa vh%Illä. Vihnetaienkit)
toivo Saksan .avun saamisesta hävisi
heiltä elokuun 27 p. 1918 Salcsan ja.
Venäjän välillä tehdyn Usäsopimukser'
jälkeen. T^ssä sophnuksessa oli kohta
jonka mukaan "Saksa ottaa vastatakseen
siltä, että Suom»"ei hyökkää VeV
näjän alueelle, varsinkaan ei Pietaria
vastaan. Tällaisen sitoumuksen
Enem^iftt aeuvottäut. Saksan Ja Suomen
tJMvaöstpn väiaiä: K a r j a t o yal
lodttaniisestft katkasi- Saksan vaUan-iRxmous:
-jSoQAen ^poEV^riston- vika. ei ,si^
äuinkaa&.j^lei.^.ett^ KurJalan metsä-
Tlkksiidet: Joutuneet rOcastuttamaan
8uomenr.4s-iSaksan kapitalisteja Ja
tulleet Saksalle pantatuiksi. Jolta sei
luonw^lfeS^. jOjSivat-jQitt^ Jinpä
rysyallat\ sotakorvauksena. Joka ta-pgätäessär^
misl-hyöty ^ sittä: langennut
kökdnäah^vieraine riistäjille, eikä öU'
^ koiitöj^ut^^K^ elänoä-
^ täme^tidda. Karjalan kansa oUs.*
joutmÄit^lmiierialiardn orjuuteen, eik'
öftä " M i i t ^ a haltijansa.: niinkul
se^ 'on^^E^alan' Neuvostotasavallassa
ÄÖitta Suoäneh" poirvarlsto eJ ole vieläkään
iöiolftiMiul! noita suuruudenhullun,
haaveita. Kai-jalan metsärikkaudet
ovat tulleet sen mieleen entistä
•hoaricutfaeleyimpUia, nyt, kun sen
oma metsätalous on joutunut umpikujani,
nyt"-kbh' Karjaflan kanasn- met.
säföbnisuu&csta- '^ftlkaä • tUlla • slUe vaa-fafihi^
n ^piaUjW^^ suui1)orva-iistön
vsiäil%itatsiöni on kulkenut ko-kbna&
iof iötattm^ inerkeissä.
Karjalan v^bittiEmilskysymys on Jäl-leeri'
btiettu Julkis^tl esille; Nyt alko-viät''
suomen kapitalistit : yrittää sen
vioittamista Englannin^ iniperialls-riiitf
ävtilla; liuönholllsestiklh; on se
tttiiä keiitaa''Jö ' lui^hnut engianUlal-sUieri^
täjille-istitä pttrhaäinmat palat
seh töaell^^^ kiiphän Itse
vahi SEttPp^ftäÄ hUnellisen Isännyyden.
Mutta", kunhan ei olisi taaskhi valr
myynyt karhun nahkaa ennen kar-l^
un kaatamista. — J . L—rt
kylmyytenä, kipeänä kurkkuna, ripu-hna
y.m.s. Nämä taudit voidaan kaikkein
parhaiten hoitaa ja parantaa
luonnollisUla tavoilla, Jotka\ohjeissani
esitetään. ,
Knnme
Kuumetta todMaa ruumiin lämmön,
nousu yläpuolelle normaaBn, s.o.'yi}
97-^8 astetta Pahrenheittiä (noin 37
astetta Celsiusta). Se voi,ilmetä Joko
yksityisenä tautina taikka Jonkun
tan uskoa teitä, Hamiltonin liautaan
toimittajat, ja lakkiani kohottaen sanon:
kUtoksia paljon, te olette vielä
kunnon ihmisiä. Ah, että -olisimme
Hamiltonissa! Mutta Jos asiat kaik<
kialla muualla ovat niin, että ne, J(ril-
Mitäs sanotte tähän, hyvät Ihmiiset
vai ettekö osaa sanoa mftään. Onkc
^ ylerasä nain, vai eficff ele nähi
•itä me emme ttdstalsäcsi tfedä. Lob-dutuksefcd
meme knolevai^IIe kuifen-o
n Hamfltonin hautaantoimlttajat a
vat vaatineet heidän ktojaasa tarkastettavasi
Ja vakauttaneet että he e l -
vat menettde sfflä tevaHa. Minä koe-le
me sairaana ollessa itsemine iiskom.^
me parannettavaksi. Ja ne, jotka korjaavat
meidän raatomme kuoleman
jälkeen, • ovat tuolla tavalla yhteistoiminnassa,
niin onpa siinä kamala
yhtiö. Sen uhriksi Joutumista ei voi
ainakaan köyhänpuolelnen ihminet)
välttää mitenkään muuten kuin siten,
että shinlkkäästi pysyy aina tervennä,
kunnes vanhuuttaan kuolla kuukahtaa.
No ehkäpä sentään. Johtui tuossa
mieleeni yksi keino, jota luultavasti
minä ase koetan. Kkjotan heti
testamentin. Joka on näytettävä lääkärille
dinä tapauksessa Jos Joudun
hänen kynsiinsä. Se ehkä tulee knu-lumaan
näin:
Viimeinen tahtoni —
allekirloittanut
muun taudin yhteydessä, myöskin voi
se esiintyä Joko yleisenä koko ruumiissa,
taikka paikallisena Jollakbi erityisellä
ruunrHn osalla.
Kuume voidaan niitata erityisesti
sitä varten valmistetulla lämpömittarilla,
joka suusta,-kielen alta; kainalokuopasta;
jolloin olkavard on tarkkaan
painettava kuvetta vasten; taikka
peräsuolesta, sillä näihin paikkoihin
ei pääse helposti ulkomdnen i l manvaihto.
Huom. Tottunut silmä ja tunteellinen
käsi, huomaa ja tuntee sen uiko.
naisista ruumiin ilmiöistä, kuten ihon
lämmöstä ja väristä, silmien ilmeestä
y.m^; Lievemmissä taudintapauk-slssa
.ei niin ollen lämiiömittaria tarvita.
'
Kuume tavallisesti saattaa sairaan
sitä tuskallisemmaksi ja rauhattomammaksi,
mitä korkeaminalle se nousee.
Jos se nousee liian korkealle niin
se voi saattaa sairaan vaaranalaiseen
tilaan, siksf tulee sahrasta näissä t a pauksissa
hoitaa mitä suurimmalla
huolella.
Kuumeessa ilmeneviä taudinolreita:
valtimonlyönti Ja sydämen sykintö
kohoaa; ruokahalu häviää Ja kieli
tulee tahmaiseksi; hengitys pahanhajuiseksi;
iho muuttuu kuumaksi
kuivaksi ja punertavaksi —(taikka
keltaisen väriseksi) Ja Joskus ke.
luttyy.^siihen näppyjä tai rohtumiia;
silmät muuttuvat kellertävän. värisiksi;
pyörrytystä tai huimausta; virtsa
muuttuu luonnottoman väriseksi Ja
sameaksi, ulostus kovaksi; lyhempt-tai
pitempiaikaisia vilunväreitä voi
kulkea ruumiissa.
Sisäisen ^ehduksen vaikutuksesta
muuttuu veri tahmeaksi Ja verisuonet
pullistuvat. Yskimistä Ja liman
erittymistä kurkusta ilmaantuu silloin
kun i n f l u e n ^ henkitorven tulehdus
tai keuhkotulehdus yjas. taudit
esiintyvät kuumeen yhtö^dessä. Ta-^
vallisesti menettiiä sairas. Joko osittain
tai täydellisesti, li&tmtakykynsä
ja henkisen tasapainonsa. -
Huom. Silloin kun muita taudin
oireita esiintyy kuumeen yhteydessä
tulee niille kohdistaa eritj^tetä huomiota,"
sinä niistä voi fcehltiyä suurempi
vaara sairaalle kuin Itse fam-meesta.
Etenkin ruumiillisesti Beikos-
£a tilassa oleville sairaille voi kehittyä
hengityshäiriöitä; tajunnan häiriöitä
raivokohtauksia yjns: kuh taas ruumiillisesti
vahvemmat eivät^ näistä fie-
Kmimeen hoitotavat
Kuumesairas on pidettävä vuoteessa,
rauhallisessa, aurinkoisessa Ja i l mavassa
huoneessa (Huom. Jos kuume
ottaa silmiin niin tulee huone
i l l o i n pitää hämäränä.) Kuume rasittaa
sydämmen toimintaa Ja silcsl sairas
t»rvitsee lepoa Ja rauhaa. Hänen
tulee välttämättömästi saada raitista
ilmaa.' ja siksi on katsottava että
huoneessa on ylenaikaan hyvä ilman.'
vaihto. Ikkunaa on pidettävä auki
ylhpltä 'Ja alhaalta, että ilma pääsee*
huoneessa perusteellisesti vaihtumaan.
Kylmeinmilläkin ilmoilla on
ikkuna pidettävä Jonkun^-verran auki
Ja silloin on huonetta, lämmitettävä
öin Ja päivin. Juuri niin paljon, että
siinä pysyy tasainen lämmin j a että
ilma pysyy kuivana. (Huom. Kostea
ilma on vahingollista sairaalle ja se
ön myöskin raskasta hengittää.)
Eiaikkein ensiksi on sairaalle annettava
peräruiske lämpimillä vedellä;^
Senjälkeeh tulee hänelle antaa
ruokalusikalllneh mineraaliöljyä, "cas-tor"-
öljyä taikka pikku annos suoloja
Joka puhdistba -ruuansulatuskanavan.
Huoni. Peräruiskeita on käytettävä
Jatkuvasti illoin ja aamuin koko sairauden
olo aika, mutta öljyä tai
suolaia*ei anneta muuta kuin kerrab
tai kahdesti sairauden alussa.
(Huom. Jos sairaus Johtuu ruoka-myrkjrfyksestä.
on vatsalaukku silloin
ensiksi puhdistettava. Se tapahtuu
siten että kvarttiin haaleaa vettä sekoitetaan
teelusikallinen sinappi^. S i -
napptvesi annetaan sitte ruokalusL
kalUsittaIn sairaalle Ja sen Jälkeen
Berljmn-^tettinr--
- M^^':|t5iz^4F^i^. v ^
NeJw»ioliIt^
pida
Kun minä
kuolen, mikä Joskus
tai^thtunee, niin ei minua saa an^
taa kenenkään hautaantoimittajsa
haudattavaksi, vaan on minut käärittävä
vanhaan säkkihi Ja niin kuopattava
Johonkin paskan Juureen. Lää-kärSle,
Joka mhiua on hoitanut Ja
näyttää todennäkSis^ ettei hän ole
minua tappanut, voi Jälkeenjäävistä
rääsystäni Jotakin antaa, mutta Jos
. . . . (tähän voi Jatläa tarpeen m u kaan)..
Aina sitä sentään pahaakin J u tusta
Jotenkuten selvftrtyy-
' * FANNJtNEN.
dä mitään.
Siis heikommi^a sairaissa: ei
kuumeen antaa nousta niin korkealle
e |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-10-19-03
