Vapaus, August 20, 1926

              V M Pcrfantaina, elok, 20 p:nä—Eriday^ August 20
VAPAUS
Canadan saomalaisen tydväestön ainoa ä ä n e n k a n n a t t a j a,
ilmestyy Sndbnrys^^^ O n t , maanantaina;, keskiviikkona
. J a perjantaina.
T o i m i t t a j a t : ^
S, G. N E I L . AEVO V A A R A -
V A P A U S (Liberty) , _ ^
The bply organ o£ F i n n i s h .Worker8 i n Canada; Pnb-lished
in Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
and Friday.
Be^bstered at the Post Office Department/ Ottava,
as second £las8 matter. . '
Maanantain lehteen aiottnjen ilmotosten j > i t ^ olla
konttorissa lanantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 pähralllL
T I L A U S H I N N A T .* , ^
Canadato yksi vk. $4.00, pnoli vk, | 2 . 2 5 , kolme k k .
$1.50 j a y k d klc. 75c.
Yhdysvaltoihin j a Saomeen, yksi vk. $5.50, pnoli v k .
13.00 j ä kolme ltk. $1.76. , -
Tilaoksia, j o i t a ei seuraa raha, ei t a l l a ; l ä h e t t ä m ä ä n,
paitsi asiamiesten j o i l l a on takaukset.
1.'
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
N^mailmotukset $1.00 k e r t a , $2.00 kaksi kertaa.
Aviolifttoonmeno ilmotokset 60e palstatnnma.
Nimenmuntosilmotnkset 60e kerta, $1.00 8 Icertaa.
ayntymäilmotnkset $1.00 k e r t a , $2.00 8 kertiaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00. kaksi kertaa.
Kuolemanilmotnkset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoslauseelfa tai muistovärsyltg.
Halntaantiedot j a osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
kolme kertaa.
' Tilapäisilmottajien j a ilmotosakenttuurien on, vaa-dittaessa,
l ä h e t e t t ä v ä ilmotushinta etukäteen.
General advertisins: raieä 76c per coL inch. H i -
nimnm charge' f o r single insertion'76c. The Vapaus
Is tife best advertising medium among the Finnish
Peonle i n Canada.' ' . •
Vapaöden konttori j a toimitus: Liberty BldgLovne
St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
; Jos ette milloin talmnsa saat vastausta «nsimäiseen
kirjeeseennei, k i r j o t t a k a ä uadelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
.T, V . K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja^
IVöväenpuolustus ja liittoparla-
^ mehtiii yäalit
' Canadan työläisille «sottamassaan julistulcsessa, mi­kä
on laadittu syyskuussa toimitettavain^liittoparlamen'
' Un,vaalkn johdosta, kdiolta^
tusliittö Canadan työläisten vaatimaan kaiken työväen-vastaisen
lainlaadinnan kumoamista. ,
- l l u n a n vaalitaistelu!^ kuluessa « n Canadan työväen
puolustusliiton. lausuttava julki vastustava kantansa
luonteeltaan selvästi tyoväenvastaisiin lakeihin - j a la*
kien tulkintojiiin nähden. Tämä on ^sitäkin välttämät-
Jtömämpää, koska työväestö eiole vielä tähän menujessä
eaavuttänut' sitä asemaa, jossa sillä olisi suuri )a voi­makas'
ry)imä edustajia ajamassa vaatimuksiaan läpi
]iittoparlamentis£!a. Tämä tehtävä on ollut ja on liian
ylivoimainen vain kahden työväen edustajui suoritet­tavaksi.
- Kaikki, mitä nämä kytcemvpt telemaan, oli
paljastaa se oikeudettomuus, midcä alaisena työläiset
kärsivät. . . - ^ . - . .
TUdäUekö, että työväenliikkeessä toimeliaat brittilais-syntyiset
työläisel ovat nykyisten lakien mukaan
, alttiita karkotuksille Uman oikeuden-*
kuulustelua
Winnipegin'J|akkovuoden, 191'9, jälkeen on Canadan
työväenludkka elänyt mustan iihkapilven alaisena. Jo­kaisen,
palkkariidan ja-lakon, jokaisen toimenpiteen
yllä järjestetystä vastalauseesta kehnoja ja epäoikeu-dettuja
elih^ ja työsuhtcita^^^^^^
siitä, etta toiineliaimmat niihin osaaottavista lyöläisis^^^^
tullaan karkottamaan maasta.
: Sf lisäys siirtolaislakiin; jonka Meighenin hallitus
Vuonna 1919 hyväksyi neljässäkymmenessäiiunuuti
tekee: mahdolliseksi briltiläis-synlyisten henkilöiden asi­ain
salaisen kuulustelun, ilman etta edes syytetty saisi
tijaisutiden olla läsnä.i Sanomalehdistön edustajain ja
yleisön läsnäolo tällaisissa kuulusteluissa voidaan myös
; kieltää. Ei tarvita todellista oikeutta, ei kuijlustelua
valamiehistön toimesta ja päätöksistä on mahdoton ve­dota
inihinkään tuomariin tahi oikeuteen maassa^
^Tiediuteko, että' canadalaisilta työläisiltä on kielletty
J' ' ' \ oikeus lakkojen vartioimiseen
Kone- ja' tehdastuotannon aikakaudella ovat palkka-
• työläiset-vain järjestymisen ja lakon nimellä tunnetun
aseen käyttämisen kautta ^saaneet, kohoteltua palkko­jaan
ja kyenneet säilyttämään elintasonsa edes vähä
siedettävää muistuttavana. Vartioiminen on "aina ollut
tärfceästä meAityksestä lakkojen menestykselle. Vuo­teen
1892 takasi laki oikeuden lakkojen vartiointiin Ca-nadassa.
Kun canadalaiset asetukset rikoksbta koottiin,
jätettiin lakikokoelmasta pois kohta, joka määritteli oi­keuden
lakkovarliointiin. .
Canadan yljoikeuden äskeinen päätös kaivosmies Re-nersin
laldcovaVtiointijutussa käytännöllisesti kieltää
työläisiltä oikeuden vartioida lakkoja. Rikoslain nykyi-fiessä;
asussaan. ollen voidaan lakkojen vartioiminen
määritellä vahtimiseksi ja ahdistamiseksi, lakivastai-seksi
kokoontumiseksi, häiritsemiseksi ja pelottelemi­seksi,
ja lakkoja vartioivat työläiset voidaan leimata
tavallisiksi rikollisiksi.
Tiedätteko, että Pohjois-lännen alueitten laki kieltää
valamiesoikeuden kuulustelun työväenliikkeessä
toimeliailta työläisiltä?
Albertan maakunta on säilyttänyt itselleen erikoisia
oikeuksia-lakien täytäntöönpanoon nähden. Oikeuslai­tokset
voivat määrätyissä olosuhteissa kieltää oikeuden
valamiesoikeuden kuulusteluun tahi rajottaa valamies­ten
lukumäärän. Tällaisen oikeudenkäytön kautta tuo­mittiin
Drumhellerin lakkoon osaaottanut luokkatie-!
toinen kaivosmies kolmen vuoden ja-neljän kuukauden
pituiseen vangeusrangaistukseen rikoksesta, josta, hä­nelle
olisi jossakin: itä-Canadan' oikeudessa tuomittu
neljätoista päivää vankeutta tai pieni sakko. Tuomion
antoi tuomari ilman valamiehistön edessä toimitettua
kuulustelua. Tämä on selvä, loukkaus brittiläisen oi-keudeidcäytön
perintätapoja vastaan.
Tiedättekö, että hallituksen tarvosteUmirienyv^
määritellä kapinallisuudeksi?
Nykyisen lain mukaan voidaan kaikenlainen halli­tuksen
arvosteleminen määritellä kapinallisuudeksi;
Vuoteen 1919 eaakl^ määriteltiin, rikoslaissa' mitä ei
tulisi selittää kapinallisuudeksi. Nyt ei siitä enää löydy
sellaista kohtaa. Työläiset^ jotka joutuvat' kärsimään
palkkajärjestelmän kiroista ja jotka ovat. pakotetut
lausumaan julki arvostelunsa ja suunnittelemaan pa-rannuslKinoja,
ovatjue, joiden vapauksien räjottami-seen
tämäkin mielivaltainen aäetus tähtää. Vapaus mie­lipiteiden
julkilausumiseen on ehdottoman välttämätön.
Ehdokkaat pakotettava ilmaisemaan kantansa
Canadan työväen puolustusliitto julistaa, etta edellä-'
mainitut lait ovat tähdätyt työväkeä vastaan. Tuonlais-ten
lakien alaisina eivät työläiset ole yhtään parem-t
massa asemassa kuin vanhanajan maa- ja kahleorjat.
Kun luokkataisteluun osaaottaneille työläisille jaettua
oikeutta veripataan siihen; mistä korkeissa viroissa halli­tuspiireissä
ja pankkilaitoksissa olevat lainräckojat pää­sevät:
osallisiksi, niin^Caiiadah lidceja ja niiden"tämän-päiväistä'täytäntöönpanoa
voidaan tulkita vain yhdellä
tavalla — ja He on — että lait ovat riistäjäluokan la­keja,
ja niitä täytäntöönpanemassa ovat riistäjäluok-kalaiset.
, *
Tähän kakso^p on Canadan työläisten itsepintaisesti
vaadittava kaiken työväenvastaisen lainlaadinnan ku­moamista.
Nyt on aika järjestää kannatusjoidckoja
tässä'tarkotul^essaV Nyt on aika palkottaa kaikjuen
puolueiden näissä vaaleissa olevat didokkaat ilmaise­maan
kantansa.; On saatava selvä heidän kannastaan
työväenludcan vapautta koskevan tärkeän kysymyksen
8ithteen.
Kaikkien^^4yöläisten kehotetaan näin ollen joko suul-liseisti
tai icirjallisesti eittämään seuraavat k:y8ymykset
vaalipiiKissäan olevien ehdokkaitten vastattaviksi:
1) : Kahnattäisitteko te lamlaadintaa,millä kumottai­siin
siirtolaislain se pykälä, Joka on erikoisesti tähdät­ty
brittiläis-syntyisiä kansalaisia-vastaan, jotka ottavat
toimeliaasti osaa toimintana sellaisia olosuhteita vaa­taan,
jotka olosuhteet he .katsovat työväenluokan hyvin­voinnille
vahingollisiksi?
2) Kannattaisitteko te lainlaadintaa, millä kumottai­siin
vuonna 1919 rikoslain 146 lu^un lisätyt kohdat,
97ä ja 97b, jotka koskevat kapinallisuutta, ja lainlaa­dintaa;
milla rikoslakiin otettaisiin uudelleen v. 1906
rikoslain 146 luvun 133 kohta, mikä kohta määritteli
mitä ei tulisi selittää kapinallisuudeksi?
3) "Kannattaisitteko te lainlaadintaa» millä ^ rikoslain
501 kohtaa muutettaisiin, niin että siinä erikoisesti jur
listettaisiin rauhallinen lakkovartiointi lailliseksi?
4) Kdnnattaisitteko te lainlaadintaa, millä kumot­taisiin
Pohjois-lännen alueitten laki? ^
Nämä työläiset ovat vankilassa seurauksena, osanotos-
^ - 'taan iupkkataisteluuu. Vaalikaa heidän
" - ~ " vapauttamistaan.
Prince Albertin kuritushuonevankilassa, Saskatche-wanbsa:
Lewis McDonald, palvele^kolmen: vuoden ja
neljän kuukauden tuomiota.
Lethbridgen, Alta., vankilassa i Cecfl Boone, palve-liee
yhden vuoden ja kuuden kudcauden tuomiota.
Dorchesteriä kuritushuonevankilassa, New Burns-wickissa:
Frank White, Tim Robinson, G?met Cox,
Patrick Wal8h, Peter Moseychuk ja James Crane, pal­velevat
kah^n vuoden tuomiota kukin, ja Tennyson
Marshall, palvelee kolmen vuoden tuomiota.
Älkäämme unohtako näitä luokkasoiavangeikai jou­tuneita
tovereitamme, vaan vaatikaamme heidän pi­kaista
vapauttamistaan ja niiden kiristyslakien kumoa­mista,
joiden nojalla heidät on tuomittu toimintansa
johdosta tämän maan työväenliikkeen ja työläisten
eduksi yleensä! Ottakaa puolustusliiton kehotus huo­mioon
ja toimikaa!
EoghntOaiDeii tyHväe!
' E n g l a n n i s t a tuli työväenlähetys»
t ö Amerikaan. .
Siihen 'kuuluu ammattiimionisti-sen
liikkeen edustajia j a parlamen>
t i n jäseniä, f Lähetystön johtajina
on Tiilet, Pureell j a Ellen W i l -
kerson.
L ä h e t y s t ö n tarkotuksena on; koo­t
a varoja taisteleville englantilaisille
hiilenkaivajille.
Amerikalaisten järjestyneitten
t y ö l ä i s t e n j a yleensä tyolvsten t u ­l
i s i ^ ottaa tämä lähetystö vastaan
sydameilisimmm, sanoo Daily W o r -
ker.
Mutta ei r i i t ä se, e t t ä lähetystö
vain^ virallisesti lausutaan tervetul­leeksi,
jatkaa lehti, jotakin muuta
on tehtävä. - Lähetystö ei tullut
t ä n n e vain tuomaan, veljellisiä ter­veisiä
brittiläisUtä tySläisOtä, se t u ­l
i saamaan nopeata j a runsasta a-vustusta
kaivosmiehille, jotka ovat
olleet lakossa j o y l i kolme kuukaut­ta,
kaivosmiehille, joitten perheet
ovat nälkäännääntymyksen partaal­la.
Vähin, mitä amerikalainen työvär
e s t ä voi t e h d ä , on se, e t t ä se kak-sinkertaistuttaa
sen $2,600,000 k ä ­s
i t t ä v ä n avustuksen, minkä Neuvos4
t o v e n ä j ä n ammattiunionis|;i8et työ­l
ä i s e t ovat antaneet. Tällainen - k i l ­p
a i l u Neuvostovenäjän ja Yhdys­valtain
-työläisten välillä on sitä;
mikä lujittaa työväenliikkeen kan­sainvälistä":
solidaarisuutta. - Ameri­kkalaiset
:ammattiuniotovat virallis^
t en ;puhemiesten8ä kautta väittä-
•neet, e t t ä ne ovat voittaneet jäse­nilleen
paljoa- korkeamman elinta­son
j a enemmän etuoikeuksia j a v a l ­taa
teollisuuteen ja hallitukseen
nähden, kuin ovat saavuttaneet ve­n
ä l ä i s e t työläiset.
ten työläisten taisteluja; Me -olem­me
varmoja, . e t t ä jos amerikalaiset
t y ö l ä ä t antavat L enemmän •^ apua
b r i t t i l ä i s i l l e lakkolaisiU^ kuin venä­l
ä i s e t t y ö l ä i s e t , :floitse
set työläiset ' s i i t ä : enimmän.
: B r i t t i l ä i s t e n . ammattiunionistien
l ä h e t y s t ö n toiminta tulisi j ä r j e s t ää
perusteellisesti j a niiden ^ matkat
j ä r j e s t ä ä ' siten, e t t ä .^e^ e i v ä t iper
n e t t ä i s i : aikaa päästessään^ amerika­laisten
unionistien myötätuntoon - j a
rahakukkarolle. ^
Työväenpankitj joita on 22 uniol-la
nyt k ä y t t ä ä ^ tulisi valtuuttaa' an­tamaan
runsaita lainoja Suurbri-tannian^
- kaivostyöläisten .liitolle.
Unioitten rahastoista tulisi vetää
huomattavia summia.
M u t t a t ä r k e i n t ä kaikista on se,
e t t ä lähetystön tulee saada järjes­t
ä ä puhujiaan unioitten erikoisko-kouksiin
j a - suuriin jonkkokokbuk.
s i i n kaikissa suuremmissa, kaupun-;
geissa, n i i n e t t ä amerikalainen työ­v
ä e s t ö saa p ä t e v ä t tiedot^ s i i t ä j ä t -
titaistelusta, : m i k ä on: -käynnissä
Suurl^ritanniassa.
Tietysti olisi ollut ^ paljoa pa­rempi,
>'jos lähetystö • olisi .7; v o i ­nut
tulla kertomaan t ä n n e mahta­vasta
yleislakosta; joka: olisi käyty
ilman raukkamaista petosta monien
virkailijoiden taholta; tai e t t ä ne
olisivat voineet sanoa, e t t ä hiilen-kaivajia
ei ole " j ä t e t t y kamppaile­maan
yksinään.
Sillä . n ä i s t ä rikoki^ista työväen­luokkaa
vastaan - on r s y y t ö k s i ä tehty
j a . t ä y t y y tehdä. Mutta lähetystö
menettelee : hyvin^ . j o s y se vei y r i tä
p e i t e l l ä tosiasioita', j a yksinkertai­sesti
vetoo saadakseen apua brit­t
i l ä i s en ammattiunionistisen liikkeen
etuvartiastoUe, \käivosmi?hilIe, joil-
T ä s s ä p ä : on nyt mainio tilaisnusj l e ijamerikalainen työväestö on vel-saada
brittiläiset työläiset vakuu-! kaa sellaisen veIvo'iisi:uden suori­tetuiksi,'
että korkeampi elintaso tuksen, mikä osittain voidaan suo-merkitsee
kykyä auttaa toisten mait- rittaa dollareilla.
ToroDtoD Untisia
VapaudenmunerosM 95, elokuun.
16 päivältä, etusivulla julkaistussa
Taportissanr/Canadan työvaenpuolu-;
een Ontarion jaoston: y l i m ä ä r ä i s e s tä
konventsionista mainitsin edustajain
luvun olleen 137. Tämä oli jkuiten-kin
vain kokouksen alussa ilmotettn
numero, joka ' l i s ä ä n t y i vielä niin;
e t t ä edustajia o l i kaikkiaan 142 j a
edustettu jenr: j ä r j e s t ö j e n 1 l u k u m ä ä r ä
ollen 51. — Topi Poju.
kien parasta hänenlaiselleen - oliolle.
Kuulojen! mukaan hänen pitäisi
mennä jonnekin metsäkämpälle kir­j
a n p i t ä j ä k s i / j a siksipä sopiikin nii­den
työläisten, jotkav sattuvat jou­tumaan
. t y ö s k e n t e l e m ä ä n samalle
tkämpälle hänen kanssaan, antaa h ä ­n
e l l e s e l l a i n e n ;k'<>hteln,'^ j o n k a » h än
« n :;todella r e h e l l i s i l t ä . t y ö l ä i s i l t ä .an­sainnat.
Ft ^iHiamin ootisia
Konservatiivinen hallinta
Konservatiivinen Baldwinin hallitus Suurbritanniassa
on juuri senlainen hallitus kuin minkä Arthur Meighe;;
antaisi meille Canad^ssa. Konservatiivit Englannissa
toimivat kuumeisella kiireellä ammaltiyhdistysliikkeen
murskaamiseksi. «Perustuslaki» estää heitä yhtä vähä
kuin se esti Arthuria määrätessään Winnipegin lakon-johtajain
vangitsemisen, kehottaessaan, että heidät kar-.
koteltaisiin ja luvatessaan «laillistuttaa» nämä toimen­piteet
V myöhemmin,. huolimatta epäilyksistään niiden
laillisuuden suhteen sillä kertaa.
Lontoossa ilmestyvä Sunday Worker on paljastanut
suunnitelmia, joita on laadittu yleislakosta lähtien.
William JoynstonHicks ja Birkenhead ovat esittäneet
suunnitelman «kansallisen turvallisuuskaartin», rikkuri-armeian
muodostamisesta. Nämä turvallisuuskaartilai-set
tultaisiitl värväämään upseeriluokasta ja korkeista
oppilaitoksista. Suunnitelmaan vsisältyy lisäksi lainlaa­dinnan
läpiajaminen, jolla te)i(dään teollisuusriitojen
sovittelu pakolliseksi, määrätään lakkojen aiheuttamat
tappiot työläisten maksettaviksi ja kielletään siviili-palvelijoilta
oikeus kuulua jäseninä ammattiyhdistyk­siin
ja yhtiöiden unioiden muodostamisen edistäminen
y.m. Koska jokainen lakko välttämättömösti «aiheuttaa
tappiota» työnantajille —? samaten, kuin työläisillekin
— tekisi tällainen laki lakot mahdottomiksi.
Kapitalististen liikeyritysten yhteen­sulautumiset
Suurten liikeyritysten, yhteensulautumisten luettelo
kasvaa melkein viikko \-iikolta. Menneinä päivinä, en-nenkun
ne tulivat niin kunnioitettaviksi, kutsuttiin' näi­tä
'trusteiksi ja pikkuliikemieliet tapasivat sanomatto­masti
suuttua niiden johdosta. Tänään muodostetaan
niitä .vapaasti ja pieni liikemies, joka kiemurtelee suur­ten
liikkeiden jaloissa, ei päästä pienempääkään ääntä
protestiksi. Viimeisin tällä alalla on Torontossa te­keillä
oleva meijeriyhtymä, johon aiotaan sulattaa
kuusi kaupungin suurinta maito!iikettä.
"Herra Rodmanin; holhokki", re­päisevän
hanska ^ kolminäytöksinen
huvinäytelmä, e s i t e t ä ä n P i r t i n näyt^
t ä m ö l t ä torstaina 26: ipäivä tätä
kuuta. Ihminen, joka haluaa taa­sen
viettää hauskan illan, saapuu
varmasti katsomaan t ä t ä näytelmau.
Koska näytelmän esitys ottaa
vain noin p ^ r i t u n t i a , niin - on varat­t
u tanssiakin lopuksi, joten tanssi­haluisetkin
tulevat saamaan tyydy­t
y s t ä . ' Tanssia tulee myöskin ole­maan
noin parin tunnin ajan.
Esitys aletaan kello 9' i l l a l l a . L i ­put
etukäteen maksavat 35 s e n t t i ä ; konetta," ja* tukkeja j a metsää, k u -
Metsäpalojen aika on taasen par­haillaan.
Kolmeen päivään ei ole
näkynjrt aurinkoakaan muuten kuin
punaisena pallona savun j a pölyn
läpi. Ilma on raskas j a painostava,
joten sade olisi aivan hyvään tar^
peeseen
. . Mietsäpaloja onkin taas monin
paikoin maakuntaa, vaan en tiedä
kuinka paljon ne pvat eri paikoilla
tehneet vahinkoa, paitsi juuri mitä
tapahtuu tässä kotinurkilla. Elok.
9 p:n iltana, vähän jälkeen kuin
miehet heittivät työnsä, räjähti A .
& -L. t u k k i y h t i ö n metsässä tukin-vetokoneen
hösrrypannu, josta sit-teri
tuli pääsi irti j a levisi pitkin
yllämainitun tukkiyhtiön aluetta; s i l ­l
ä seurauksella, e t t ä t ä h ä n mennes­sä
on j o palanut 6 tukkien- veto-
TnC >tiäosi jokseenkin.^kaiklä Tmitä
s i s ä l l ä piikin,- sillä tuli levisi ' n i in
nopeaan, e t t ä ei .ollut. aikaa tayaxain
ulos siirtämiseen. > ^ ' -
< T u l i D U p ä ä s s y t i r t i "jostain, sa-vnjohdosta
välikaton kohdalta t ai
yläpnoleltal Rakennus o l i kummuin
kin vakuutuksessa, joten kaikM~~ei
tuUnt x^omistajäUeii" vahingoksi v -mitä
p ^ o L Latomäellä sajini kuumiinkin
okmaaA - u u s i ; isompi asuinrakennus
puolitekoisella;' niin e t t ä v o i j o .siir­t
y ä perheenjö k ^ s s f i . lainne asu-,
maan. Vesipoika.-^
TIMHINS, ONT: ,
kappale.
Työnpäivänä, 6 päivä syyskuut?»,;
e s i t e t ä ä n mahtava peräpohjolan tuk-kityöläisten
taisteluita kuvaava l au
lunäytelmä "Rorpivirroilta" 4:ssä
näyt. Jokainen rientää varmaan
katsomaan tätä arvokasta näytel­mää.
Johnny J. Joneain suuri hum-puukinäyttely
vierailee parhaillaan
kaupungeissamme j a n ä y t t ä ä siltä,
e t t ä tuo sakki kaikenlaisia 'keinoja
k ä y t t ä e n tulee^" v i e m ä ä n uhriensa
rahat viimeistä s e n t t i ä myöten.
Joka. i l t a virtailee ihmisiä tuhany
sittain tuon joukon kynittäväksi ja
n ä y t t ä ä siltä, e t t ä nuo kynittävät
ovat suurimmaksi osaksi työläisiä,
jotka ovat, niin ikävää kuin. se o n .
kin, valmiit uhraamaan hiellä ja
tyiflllä ansaitut pennosensa moisten
hnmpunkikeinottelijain kukkaroon,
j ä ä d e n sitten itse kärsimään puutet­ta,
kun nuo keinottelijat ovat saa­neet
heidät k y n i t t y ä kellin puhtaik­si,
lähtien itse paikkakunnalta liha-vine
kukkaroineen. Milloinkahan
työläiset viisastuvat niin, -että j ä t ­t
ä i s i v ä t moiset keinottelijat "bman
onnensa nojaan?
Einari Pelto, Nipigonin i.w.w:läis-ten
p o i k a t a l o n - i s ä n n ö i t s i j ä , , joka te-k\
itsensä niin. kovin surkuteltavan
kuuluisaksi j a samalla näyttäen^ kai­ken
häikäilemättömyytensä^ j a rauk­kamaisuutensa,'
tuQmalla / paikallisen
poliisivoiiqan osaston haalille, mei­dän
f o r t w i l I i a m i I s i ^ n ollessa siellä
v i e r a i l u n ä y t ä i t n ö l l ^ n ä y t t ä ä . j ä t t ä ­vän
toimensa ' p a i n i t u n isännöitsi­j
ä n tehtävistä. <^ SO lieneekin, kaik-ten
tavallista \ silloin, kun t u l i ker­ran
i r t i pääsee näin kuivana aikana.
Työläiset eivät vain meinaa saada
palkkojaan täkäl»:seltä Hall . &
C l a r k pikku puutavarayhtiöltä, jos­t
a j o kerran vähän pakisinkin.
' Miehet kun alkoivat jo v ä h ä n uh-;
kaavammin palkkojaan: vaatimaan
(palkkojaan, . j o t k a : ovat noin 2 ja
% kuun ajalta maksamatta), esitti
3rhtiö miehille, e t t ä ottakaa kolmeksi
kuuksi tämä koko hoito käsiinne,
e t t ä saatte tienata rästissä ^ olevat
palkkanne. J a miehissä päätettiin-
•Inn siten,^ e t t ä se tehdään; hahiaa
y h t i ö tai e i , jos kerran ei muuten
t u l l a palkkojamme saamaan. Mitään
m ä ä r ä a i k a i s i a sopimuksia ei t u l la
tekemään siinäkään tapauksessa,
vaan niin kauaksi . k u i n olemme
saaneet palkkamme. . ;
Nyt ovat asiat 'parhaillaan seu­lomisen
alaisena. Lakimiestä käy­tämme
apunamme. Käsityksenäm-me
on, e t t ä nykjrinen 'yhtiön liik­keenhoitaja
on syypää - siihen, että
miehet eivät ole :saaneet palkkojaan,
joten aiomme panna hänet kävele­mään
koko yhtiöstä. Ja t ä s t ä lä­hin
tulemme ainakin / toistaiseksi
huolehtimaan niistä rahoista, mitä
puutavarasta tulee, «niin että mies­ten
palkat maksetaan ensin/ loppu
saa joutua minne Jiyvansä.
Nyt olemme j o monta päivää teh­neet
t y ö t ä . m e t s ä s s ä j a sahassa i l ­man
yhtiön herruja. Heitä ei: ole
kuulunut eikä näkynyt.
Asunhaone paloi > poroksi kansa­laiseltamme
Mr. L a t o m ä e l t ä elok. S
päivän i l l a l l a jcello: n e l j ä n tienoissa.
Yleiset rata- ja kenttanrheilnldl.:
pailnt j ä r j e s t ä ä . Db liiton lavana
2Ö päivä elokuuta Timminsissä P a l -
t ö n i n kentällä. " Kilpaflut alkavat
täsmäUeen k l o 1 i p .
i Yleisöä j a ennenkaikkea urheili­j
o i t a p y y d e t ä ä n , pitämään nämä
m i e l e s s ä ä n ' j a v saapumaan ]dlpailui.
hin. ^ ^ - ,
K i l p a i l u i s t a luullaan tulevan l u - :
jat. ottelut, sillä osanottajia^^ulee
liittomme parhaita myöten.: Juok­suihin
tulee osah<>ttajakri Sudbnryn
Kisan Jansson j a voittoja hän: ei
t u l e h ^ I l ä saamaan, sillä Ilon mie­het
Saloranta, Jermilä, Salmiset,
Kumpula, G r ö n h o h n J Ä V a l e n i u s t u ­levat
koettamaan parastaan.-. S a ­moin
Ilon entinen jäsen-, Soim,r/tu-lee
juoksussa olemaan mies, joka
e i voittoa vähällä luovuta. Samoin
K i r U a n d Laken Jymyn Hellman ja
Saarinen tulevat seuraansa edusta­maan,
joten ei t i e d ä kuka voittaa.
Myöskin monia muita tulee juoksui­hin,
joista ei vielä olla varmoja.
A l l e 18-^uotisten 3-otteluun t u.
lee myös lujia p o i k i a , . s i l l ä näissä
pohjoisen seuroissa on monta hyvää
tulevaa urheilijaa, jotka vielä ehkä'
tunnetaan : liittomme parhaimpina.
N i i t ä on Viestissä j a Ilossa useam­pia,
vaikkakaan he eivät ole paljon
kilpailleet. Nyt toivotaan heidfii»
runsaslukuisena esiintyvän nuorten
sarjassa. —
Naisten kilpailuista en t i e d ä sa­noa
paljon, sillä naiset e i v ä t paljon
harjottele j a k i l p a i l u i h i n he ottavat
hyvin vähän osaa. Kainous, vai mi­k
ä lienee syynä. ,
V i i s i o t t e lu muodostuu ehkä hy.
rinkin mielenkiintoiseksi,, sillä ,Don
Schneder saa t ä l l ä kertaa lujan
vastuksen, että ei tiedä voittaako
ottelua, ainakaan voitto ei tule h e i .
polla.
Lasten kilpailuja juoksussa tulee
myös olemaan j a ehkä ne ovat mie-lenkiintpisia.
Don ; lasten> osastossa
on paljon lapsia,' jotka ottavat i n ­nokkaasti
osaa urheiluun; samoin
Viestistä luultavasti tulee osanotta­jia.
K i l p a i l u i h i n eivät pääse .muut
k u i n urheiluseurain jäsenet.
I l l a l l a tulee haalilla olemaan mo.
nipuolisella ohjelmalla iltama, jon­k
a j ä r j e s t ä ä osaston torvisoittokun­ta,
lauluseura j a .urheiluseura. V o i -
misteiuesityksiä antavat Hon lap­set,
naiset j a miehet. Muusta oh.
jelmasta mainitaan lähemmin V a ­pauden
^ilpiotusosastossa.
HORNEP^YNE, ONT.
Kurssi SmenMaFkkaa
10
Canadan Dollarista
LXHETYSKULUTt
40e lähetyksiiBtä aUe «30.00 EO*
lähetykristä ? ?30.00—$59.99. §2
läheiykaistä |60.llo--9?99 j a t i S
kaikflta $100:00. taikki sitä roS!
nulto lähetyksiltä. ^
^^SSUousomalahetyksille on kulnt
#8.60,.
-t iSeÄ^t-u*na^s^s a -eVriakpoaluBdkeunr.s aKfi. m t S
. « Ö U H pfihkSlahettyksct tchdälB
saoraan Sudburyste H e l a m k i i n^
ipfalsnjrMfe va pSkivoänntfäo ri^iInn;u n saapuvat V«.
LAIVAPILETTEJÄ MYYOXXM
TIEDUSTAkAA PILETTlASroiTA
Tehkää lähetykset osotteelS
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. ONT.
Vapaudelle ottavat rshaviUtrUi
fastaaa myöskin:
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay Street,
Port Arthnr,- Ontario.
DAVID HELIN
eripalUcakunnilla Pofij.-OntBtioaL
Tama on paikkakunta, josta a l ­kaa
kolmas divisiona Sudburystä
l ä n t e e n käsin C. N . R : n varrella.
Tämä pikku kylä muodostuu rau-t
a t i e t y ö l ä i s i s t ä ; ^ kuten junankuljet­tajista,
lämmittäjistä, jarrumiehis-t^
j a . y l e e n s ä niistä; jotka : tavalla
t a i toisella ovat rautatien palveluk­sessa.
Näin • siviikulkevalle jätkämiefaelle
antaa tämä pienoinen kylä aika ta­valla
mielenkiintoisen näkemisen,,
josta ei malta . o l l a kirjottamatta
lehteen- Etuisuus ^vielä siinä, että
tuskinpa on: m e i d ä n suomalaisten o-'
massa lehdessämme • ollut kirjotus­t
a Hornepayn6'sta. ennen t ä t ä . _
Työläisten henkinen taso järjes­tyneen
työläisen silmällä katsottu­na
on aika tavalla alhainen. M i
t ä ä n järjestyneiden työläisten yh-^
teistoimintaa ei ole havaittavissa
s i l t ä puolelta. On tietysti olemassa
unioita sellaisia kuin insinöörien,
lämmittäjien,' : jarrumiesten ja ra­dankorjaajien'
unioita. Mutta toi­minta'
näissä unioissa on k u i n kuol­l
u t . Pääasia on jäsenmaksujen Ko-lehteeraaminen
ja sisäisten .asiain
j ä r j e s t e l y . Siihenpä se supistuu^'
kin koko foiminta. Nämä uniot,
ainakin täkäläiset osastot, ovat tyk­k
ä n ä ä n ' m e n e t t ä n e e t ; kaiken elinvoi­maisuutensa,
j a eteenpäinpyrkimys-mahdollisuutensa.
Sikäli kuin -näi­den
union j ä s e n t e n kanssa puhuu
union tarpeellisuudesta j a sen tais-telukuntoisuudestäv
niin heidän
mielipiteensä onkin, e t t ä näiden u-nioiden
kautta koetetaan säilyttää
ennen saavutetut voitot, että ei
t y ö n a n t a j a enää voisi n ä i s t ä k i n pie-surkuteltayaa,
mutta kuitenkin se
on totta. '
Katsotaanpas mitaliin toUtakia
paolta.' Kirkkoja kylässä on kol­me,
...vaikka .: asukasluku on vaan
muutama sata henkeä. Tästä hno-'
maakin, e t t ä kylässä on ranskalaisia
suurin enemmistö. Hehän ovat ko­via
kirkkomiehiä. Mutta luulisi to­tisesti
.^kaikkien mahtuvan yhtm
kirkkoonkin, ettei niitä tämmöisesi
s ä kylässä kolmea tarvita. Kirkot
j a papit nylkevät kylän väestön
8iinä~ m ä ä r i n , että eipä sentit mun­alle
riitä ja voidaanpa vielä mo­kaakin
käyttää niukemmalta, eitä
papit jaksaisivat pokkuroida.
' Liikkuvatkuvat, - joita esitetään i
kolme".kertaa viikossa 80 sentin si­säänpääsyllä,
nylkevät ja pimittä.
v ä t ' k a i k k i loput, joita ei kirkko
voi ja: j o t k a ovat kirkosta jo pääs­s
e e t . v ä h ä n erilleen. Kerrassaan
h ä v y t ö n t ä : kiskomista sellaisista kn-vista
ottaa sisäänpääsyä 80 senttiä,
kun on esim. se, kuinka entisajan
Mooses' 'kokosi kansalta kullan ja
teetti niistä kultaisen vasikan, jota
orjat palvoivat. Samoin Mooses kir-;
j o t t a a jumalan kjmimenen käskyi-
T ä l l a i s i a ovat' kuvat, joilla kisko­taan
h ä v j ^ ö m ä t rahat ja ylistetp
vapaan taiteen nimessä ajetaan vä­k
i s i n : työläisten päihin sitä, mitä
ei enää kirkko eivätkä papit voi
tehdä. '
Koiratorppia ja viinapetlereitä on
samanverran kuin kirkkojakin. Mö-käöljsm
viljelys kylässä on etnti-l
a l l a , viinapetlerit kävelevät pullot
taskussa keskellä kylää. Onhan 0-
Icmassa järjestyksen valvojakin,
mutta eipä:, viinamiehet häntä näy •
paljoa pelkäävän. Tämä viimemai-nittuTAl
i i k e on heti vieraan silmään-;
kin niin hyvin edustettuna, että
tuskinpa monessa suuremmassa
kaupungeissakaan sitä niin reilusti
käsitellään. Tässä lienee jo edus­tettuna
kansalaisiammekin, yaikb
n i i t ä on kylässä muuten kovin vä­hän.
•
Yleensä elämä tulee äärettömän
k a l l i i k s i näin kulkevalle, kun täy^
t y y pysähtyä tänne. Ruoka, huo-;
ne ja vaatetus on kallista; varsin­kin
vaatteista-^peritään kalleimman
j ä l k e e n mitä yleensä hinnat ovat
muualla; . .,
Tervehtien järjestyneitä työläisiä,
t e i d ä n ^
FINLAND. ONT.
Piioluejarjestön ke.kuskomite^»
kokous pidettiin tämän kuun
p:näi E ä l l ä oli monenlaisia asioita..
L u e t t i i n muun muassa kommunidJ-j
puolueen keskusvirastp.sta tullut kir­j
e ' jossa kehotettiin pitämään ilta­mia
nyt elokuun ajalla agitataom-j
a valistustyörahaston ^^^^'^'^
seksi. Päätimme luovuttaa kesij- :
komitean kassasta kymmenen doj
l a r i a sanottuun rahastoon, ^coska v
katsottiin edullisimmaksi, silla ^
lä on ollut nykyään iltamia
t i h e ä ä n , e t t ä niistä olisi varsin F
net tulot. • . V
Viinatrokareista on ollut kokou-n
i s t ä palkoista nyhtää pois j a s i ­sissa
usein keskustelua. Vaan
ten polkea palkkoja aivan olömat-j rinstatiintuu hullunkuriselta
torniin. Tämä kaikki onkin totta, t ä me 'teemme päätöksiä ja-
Sillä näillä unioilla ei i i n ä n s ä , ta-.' p ä ä t ö k s i ä , einmekä pyri nntä
vaUaan kuoleentunema laitoksina,* teuttamaan. Miksi emme pane ^
olekaan : e n ä ä muuta mahdollisuutta t y j ä päätöksiä käytäntöön? - ^ ^^
k u i n vahtia, josko voi edes p u o l u s - ' m i n ä sanon teille «antamille o
tautua- Sillä kaikki ^hyökkäys- j a ton jäsenille, että' V^^^^^
taistelukuntoisuns on kadonnut. U - tamatilaisuuksissa vähän^ l^^^^tfV
niot ovat hyökkäyksen asemasta ot- Ia n i i s t ä viinatrokarien "^^f^J>
taneet puolustusaseman. Tämä ön n i i n minä uskon että suierM»^.