Vapaus, November 22, 1929

              mm.
-tv:;
)
, t
8iva2 Perjantaina, marrask. 22 p;nä — FrL, NOT. 22 No. 276 --1929
VAPAUS
TAPAUS OölMttr) • , ^ _ •
TILAOSaiKNATi ' ^ .
•«JO, t kk. S kk. n . » 1* 1 kk- « J » ; - J " i f ^
i l Tk. |64«, C k k . $ 3 A S kk. «2J)0 J« 1 k k . t l J » .
l«i 0tt» KiQoia Utxsu au ruUuU «amOtMea kirie*
siaalUi J. V. KAHNASTO, litkkaaaboiu)*.
kHfocistaa ^al^n^^w ittkkaaaaoitaiaa
aloctaJM a a a t » « « p i tM oUa toatuauia k>lto 4 tp. n»a»7"tfiP«IH» ad«tta«al a»k»«ttlal.
T«a«daa taimltat: HaoMuca 30». Haekay B a M f a * 4 DMAMM St. PafccB. SÄW. _ ^
V^aadaa koattacti Ubcity BaOdlac 57 L K M S«. P n M l a 10S8. Po*tox»u« Boa 6». SaÄaiT, O a t
paiao Ja b M a o t Qlxrty BaiMia», W tor^a S u PakaUa g « 7 W . .
Mikä pakotti Britannian ryhtymään diplomaat­tisiin
suhteihin Neuvostoliiton kanssa?
SqierKista sooieoIliäDi&Ji^^
TgOVXEKVALTA K K T O I T T A A E D I S T X K S E N K A H L E ET
Tätä kyeymystä on näillä palstoilla pohdittu myös aikaisemmin, On
osotettu, että Britannian teollisuus- ja finanssitilanteen" jatkuva lasku-suunta,
kapitalistisen talouden yleinen rappeutuminen, jota jouduttaa si-
«äiaten ja ulkoisten ristiriitain korostuminen, pakotti brittiläiset finanssi-porhot
etsimään kauppamahdollisuuksia Neuvostoliitosta ja ryhtymään
sen kanssa ystävällisiin diplomaattisiin suhteihin. Britannian yhtenä vai­keimpana
sisäisenä vastoinkäymisenä on. yhäti laajeneva tyottömäin ar
meija, jonka jäseniä on, tosin huonolla menestyksella, karkotettu .Cana-daan
ja muihin siirtomaihin. Suurimpana ulkoisena vastoinkäymisenä
Britannian kapitalismilla on ollut, ja edelleen on, taistelu Yhdysvaltain
kanssa vientipaikoista, markkinoista. Tässä taistelussa on Britannia vetä­nyt
lyhemmän korren. Eika ainoastaan Yhdysvaltain, vaan myös toisten
kehiuyneitten teollisuusmaitten, kuten esim. Saksan kanssa. Tämän to­teaa
muuan canadalaipen porvarilehti saamiensa tilastotietojen perus­teella,
kirjottaen: / \
• "Tämän vuoden kuuden ensiraäisen kuukauden aikana kohosi Saksan
.vienti 1,870,000,000 dollariin. Täten pääksi Saksa toiselle tilalle viennin
suuruuteen nähden^ ensimäisellä ollen Yhdysvallat. Mainittuna aikana
nousi Britannian vienti vain 1,790,000,000 dollariin," joka on 80,000,000
dollaria pienempi Saksan vientiä. Britannian ja Saksan välinen nykyinen
vientisuhde on ominainen, ottaen huomioon, että ennen sotaa Britannian
vienti aina ylitti Saksan viennin. Saadaksemme eroavaisuuden selvemmin
esille, ^itämme kummankin maan viennin arvon 1913. Silloin nousi Bri-
.tannian vienti 2,625,000,000 dollariin ja Saksan vain 2,545,000,000 dol­lariin.
On siis ilmeistä, että vientimaana on Britannia jäänyt kauaksi
jälkeen Saksasta suhteellisesti puhuen- Ja vielä eräs seikka tekee tilan-teot
yhä epäedullisemmaksi Britannialle. Britannian tuonti on näet, Bri.
tanhian kauppakamarin esittämäin tilastojen mukaan, yli viisikymmentä
prosenttia vidrtnin arvosta, jotavastoin Saksan tuonti ei ole täyteen kahta-kymmentäviittä
prosenttia vieiinistä."
Nuo Vertailevat numerot osottavat, että imperialistien rosvojen väli­sessä
taistelussa maailmanmaikkinpista, ovat brittiläiset rosvot jäämässä
alakynteen^ siirtymässä ensimäiseltä kolmannelle tilalle. Maailmansodassa
voit^Uu ja'raskaan sotaverotaakan alla''huokaava Saksakin-on, tietysti
Yhdysvaltain -dollarin turvin, pääsemässä edelle Britanniasta^, Se on kiu'
sallinen tilanne Britannian imperialisteille. Pelastuakseen siitä täytyi
heidän tarttua mihin oljenkorteen hyvään. Täytyi ryhtyä ystävällisiin ja
kaupallisiin suhteihin Neuvostoliiton kanssa. Ja Neuvostoliiton sanele­milla
ehdoilla. Britannian imperialistien täytyi vaieta vaatimuksestaan
Kominternin ,propagaiidan rajottamiseksi. , Tähän pakotti Britannian se
epätoivoinen taistelu, jota se käy toisten imperialististen rosvomaitten
kanssa. '
B/biailman salamenot
'../••T'-'^' "•''''^'''••y^ .//v-v^-v
: .Kapitalistien: äänenkannattajassa ^''EconomisV^-julkaisussa julkaistaan
mielenkiintoinen ikatsaus eri maiden sotavarusteluihih. Ensinnäkin siinä
osoitetaanV'että :koko maailmassa' käytetään sotavarustuksiin 89P milj.
puntaa. Tästä tulee Europan maiden bsalle 60 ^pros., lYhdysvaltain 20
pros. ja muiden maiden 20 prosi Kun Yhdysvaltain 120 miljoonan asuk­kaan
tulot ovat vuosittain n. 80 mii jaardia dollaria eli yhtä suuret kuin
Europanymaidep 480 miljoonan asukkaan, niin näemme;: nuteit ankarat
• ovat "sotilasrarftulcsetEuropaäsiÄ.' Yhdysvalloilla otf' '35 'prosi' m{^£il^an'
kaäcista tuloista ja sen sotamenöt ovat 17 pros.. maailman sotilasrasituk-sista
» kun taas Europan sotarasitukset ovat kbkonaiäta^ iSÖ pros. maailman
sotilasmenoista. Todelliset sotilasm^ot ovat kuitenkin paij on suuremmat;
sillä edelläolevat' numerot käsittävät ainoastaan sotilasbudjetteja. Mutta
strat^istenriautateideny.m. menoja ei ole edelläoleviin numeroihin" si*
säilytetty, joten todelliset sotilasmenot ovat paljon suuremmat Amerikan
Yhdysvallat ön ankaran militaristinen ja imperialistinen maa. Mutta^ jos
Europan.vallat asettuisivat sotilasräsituksiin nähden edes sen tasolle, pi­täisi
niiden alentaa sotilasrasituksensa 524'milj. punnasta 160 • milj. pun­taan.
- Englannissa käytetään kokonaista 70 pros. kaikista valtion menoista
sotatarkoituksiin. Valtion menoista käytetään 55 pros. menneiden sotien
: : rasitusten suorittamiseen Ja 15 pros. tuleviin /Sotiin valmistautumisiin.
Rräskän 'raldbn budjetti ö^^ samanlaista äuHdetta, 70 pros. kaikista
. menoista köhdistMvat sotarasitusten suorituksiin. Ranska käyttää kaikiäta
menoistaan 40 pros. sotavelkojen suorituksiin, 11 pros. sotaeläkkeisiin,
19 pros. sotalaitoksen ylläpitämiseen j.n.e. Varsinkin vuodesta 1924 läh
tien ovat sdcäpikkuvaltojen^ että suurvaltojen sotilasmenot huomattavasti
lisääntyneet. Lehti \majnitsee erikoisesti Suomen ja Puolan, joiden' äota>
varustelumäärärahat ovat jatkuvasti lisääntyneet. Jos Europan maat aset­tuisivat
sotilasrasitulcsiin samalle tasolle kuin V. 1908, niin täytyisi nii­den
vähentää sotamenojaan vähintäin 30 pros.'
Lokakuun 12:sta[' vuosijuhlan tunnukset
Niavöstoliiiössa
Päättävästi toteuttaiaaan sosialistisen rakennustyön suurta suunni­telmaa
mitä lyhinunässä ajassar , ,
^Kiihdyttäkää sosialistisen rdcennustyÖn vauhtia!
Neuvostoi^aaseudun teoUisj^ttamisen ja kollektiivisoimisen puolesta!
Säälimätön taistelu kulakkeja, nepmanneja ja byrokraatteja vas­taan!.'
• ' '
. . Sosialistisen iyökurin puoleäta, tyosta poisjäämisiä ja lorvailua
V i ^ ^ ! ", V , X '
-TeolliMiUstuotteiaen tuotantokustannusten alente ja laadun pa-rantainisen
puolesta!.
Sosialistiseen kilpailuim!
Kiilttuurihyokkäykseen väestön orjä-ajan jätteen— lukutaidottomuu­den
likvidöunis^i! . - . , ,
Proletaaristen teknikkojen^ r insinöörien ja agrönoomien kaaterijouk-kojen
m.uodostamisen puolesta!
vKorkealle: proletaarisen itsekritiäÄ» lippu!^^^^^ ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Punaisen Armeijan ja maan puolustuskuntoisuuden lujittumisen
puolesta! . . ^
Työläisten veljesliiton puolesta..siirto kanssa!
Oikeistolaisia huojmnisia.ja "vasemmistolaisia** kiegräilyjä vastaan!
^^^^^^^^^^ yh­tenäisyyden
puolesta! ' '
aatteidrai voiton puolesta! Voittoon proletaarinen vallan
kumous koko-maapallolla!
' . S a n a Siperia «m vuosika^usien ajat
lEäytetty nmf.i<umiftffn kaubunkäsitettä.
Tämä johtuu sUtä, että Siperia j ä ä -
fcenttineen Ja äärettämine Jtorptneen
muodosti karlEOitusalueen. Jonne tsaa­r
i n ajkulnen Venäjä vei rangaistavak­si
poliittiset vastustajansa j a raskaim­mat
rikollisensa.
Venäjän vallankumouksessa Joutu
Siperiakin^ mukaan. K u n fydväki a a l
vallan käsHnsäTälkoi ankara taistelu
Siperiasta Ja lopulta saatiin valkokaar­tilaiset
karkoitetuiksi muille xnaHle:
Siperian puhdistuksessa' näyttelivät
huomattavaa osaa taIonpoikain_sissi-joukot,
partisaanit; J o ^ äkUyllätyk-sillään
levittivät kauhua riistäjäin
palkkakaarteissa. Samana k u n Siperia
Joutui työväen valtaan,
alkoi - sieUäMn vaivalloinen» matta,
sitkeä sosialistinen rakennustyö.
K u n Siperia on luonnonrikkauksil­taan.'
melkein mittaamaton, on sillä e-rinomaiset
mahdollisuudet kehittyä
suureksi teoHisuusmaaksL
A i v a n äskettäin tiedotettiin, että e-räs
geolooginen tutkimuskunta oli
Nertshinskissä löytänyt erittäin rik­kaan
rautamalmiaiueen. Joka läpimi­taltaan
on 11 k m . J a malmikerroksen
paksuus soo'm. Malmin rautai^toisuud
c n 50% Ja laadultaan mitä parhainta.
Rautamalmin ohella o n Siperiassa r i k ­kaita
klvihiillkenttiä. Niistä mainitta­koon'
KusnetzTrin, bkutskln; M i n u -
sinskin Ja Ob-Jenisein valtavat alueet.
Näistäjon tähän mennessä perusteelli­simmin
tutkittu
Kusnetzkin aine, jossa' yksin on n.
500,000 m i l j . tonnia, eli 10 prost
maailman
kaikesta kivihiUestä! ^ämän hiUen
polttoteho o n erittäin korkea. Alue on
monta kertaa rikkaampi kxiin. kuului­sa
Donetsin hiiUkenttä. ,
Raudan Ja h i i l en ohella löytyy Sipe­riassa
paljon muita täri^eitä j a arvokp
k a i t a mmeraaleja. Sen maakaiji arassa
on kultaa,. hopeaa, sinkkiä^, tinaa, k u ­paria,
platinaa J-n.e. Se. o n yks^ maa­ilman
huomattavimmista kuitantuot-tajista.
.Vuosititain se-itoimittäa mark-klnbille
6—8 m i l j . kilQa.. /
A i v a n viime aikoihin saakka e i S i -
pej^assa ole ollut, k u i n yksi rautar. Ja
terässulatib, GivJeTvskissa.' Se tieten-käöi
ei pysty lähimainkaan tyydjrttä-mään
maan tarpeita., K u n raaka-ainei­ta
on yltältyllin, on' Siperiaa rjThdyt-ty
voimaperäisesti ^ .teoUlstuttamaan.
Erikoisesti kiinnitetään l^uomiota ' o-man
raskaan teollisuuden kehittämi­seen.-
Kusnetzkin. alueella '.
raJtennetaankln p a r i k i l l a a n sunrta'
ranta- Ja terästehdasta
joka saattanee käyntiin v. 1931—32.
Sen yalmlstuskyky tulee olemaan 410,-
000 tonnia valssirautaa. Jo kuluvana
vuotena käytetään' ^ rakennuskustan­n
u k s i n 5 ibUJ.'ruplaa. '
E l u 'Knusn'etzkln alue tuotti v. 1913
kijvihiiltä 77S'000 tonnia, tuotti se t a -
lousvuonna 1926^27^ 2i325,600t. Ja v-
1027—23:3 itoilj. mOOO tonnia!. V i i s i -
vuotiso^elman mukaan sijoitetaan a -
lueen hiUitUbtantoon 80' niiilj. ruplaa
j a tulee tuotanto' kaksinkertatstu-r
maan.: Samanaikaisesti koksintuotan-
Hiilestä viedään suuri osa K a s a k s t a -
el voi usko^-jBttärJ;W.W:n johtajisto
missään, j o u u ^ -t9Öcoituksessa vaaö/
näitä selostuksia j a yllyttää työläis^
niitä vaatimaan, kuin. tarkartukselia
n i i n j a sdisäle Volgan alueelle. U r a l i -
k i n saa siitä.'o8an.
KusnebSkiO alueelle on alettu r a^
kentaa myöhin 25 m i l j . ruplaa mak­savaa
sinkkitehdasta. Jonka •
taaUälkskjr tulee nonsemaan 12,800
tonniin sinkkiä, 38,000 t o n n i i n lyijyä
j j i . e . Kuluvan vuoden aikana .aletaan
w<TiinrfnBk<<ti rakentaa suurta kupari­tehdasta
Ja viisivuotiskautena vielä
kaksi muuta suurtehdasta värUlisiä
metalleja varten.
Siperian maatalouskoneteollisuus
pystyi päät^meen* talousvuoden aika­na
valmistamaan 20-kertaa enemmän
hajoittaa ^öläisten T&tamaa J a a u t t ^
käynnis^.* olevassa taistelussa t y & i a n -
t a j i a . Tödkö I.W.W; selvää Coloradon
lakkovarojen käytöstä, vaikka todet-
''IfllbsDoinalaisseani''---
t i i n varoja tarkastuksessa puuttuneen
kokonaista noopJlO^ . E i tehnyt, e i e-des
omalle jäsenistölleen, kun taas
L:WX17nio o n e s i t t i n y t tilinsä, eduste-
Jakokouksen tarkastettavaksi. Joka ei
ole havainnut niissä mitään väärin
käytöksiä.
Olemme.: aikaisemmin Iterttmeet
k u i n ^ valkoisen Suomrai '*nlkosuo-malais^
ö" bn valkohallituksen p o l i i t ­tista
propagandaa tämän maankin
suomalaisten keskuudessa Ja kuinka
sitä .valkoinen v ^ ä o ylläpitM yiOtkm
varoilla. T^män fcefioimme aifcasem-mlste
salaisen kiertokirjeen perus­teella,
jota o l i lälietetty ympärl-Ame-.
rikaa erinäisissä s e u r o i ^ j a yhdistyk­sissä
toimiville valkohallityiksen propa-koneita
kuin ennen sotaa. Mutta vie­läkään
se e i pysty tyydyttämään kuin
noin 20% tarpeesta, sillä laajoilla a -
roilla tarvitaan suunnattomat kone>
määrätä: Tämän vuolcsi suunnitellaan-to
tulee nouseäiaan kuusikertaiseksL
k i n parhaillaan monen suuren m a a -
talouskonetehtaan rakentamista. Oms-k
l l n rakennetaan rautatievaunutehdas
SokerivllJ^lyksen laajuus on luonut
erinomaiset''edellytykset sokeriteolli­suudelle.
Pian aletaan rakentaa suur­t
a sokeritehdasta Allejsklssa. 15 vuotto
käsittävässä ' ' ^ : - ^
sunnnltHmassa eddlytetään 15 sokeri­tehtaan
rakentamista
Joiden tuottokyky olisi 402,000 tonnia,
Suuret karjalaumat, j a .turkiseläin-paljous
luo'r- erinomaisen , edell3^yksen
nahkateollisuudelle. Ensi vuonna pan­naankin
kaukaisessa Jakutskissa käyn­t
i i n suuri nahkatehdas.. . Parhaillaan
suunnitellaan^ - nahkatehdasta (vuosi
tuot. 200,000 vuotaa), jalkinetehdasta
(vuosituotanto 1;000,000, paria) j a t u r -
klstahdasla, Jonka vuosituotanto "tuli­si
olemaan yksin .lammasnahoissa
600,000 kappaletta. . » '
PnutavarateaUIsnotta odottavat: n.
235 m l l j . desjatihian laajuiset metsät,
joista on tiäteeUisesti tutkittu vasto
23%.;Siperia^,puu on kuitenkin^ l a a ­dultaan
n i i n :^ hyvää, että se pystyy
kilpailussa' lyömään kaikki. - Hu(mo*
kulknyhteydH - j a suuret etäisyyde
vaikeuttavätNttuitepkin sanomattomasti
metsärikkauksien.v»^käyttöä.'r. ^^isialussa
tullaankin : käyttämään v^in p a l j a i ta
puulajeja,t< kuten^,^. kuusta,.-' setripuute
Ja lehUkuusto. Valkokuusta- j a siper
rialaista kuusta ei vielä kannata o t ­taa
jalostettavaksL Parhaillaan suun­nitellaan
6 ;5uuren sahalaitoksen r a ­kentamista.
,
Afetsät luovat ed^ytykset myöskin
suurelle papeilteollisnndelle
Mmuslnsklipi r^keiinetoan parhail­laan
suacta.jpaperipuuyhtymää,, joka
valmistuttuaaii tulee , valmistainaan
20,000 ton. paperia, 20,000 toxmiaj sel­luloosaa
j.n.e, Useita m u l t a a n teh­taita
suuimltellaan,; esim.: kemiallisia
BamauUin rakennetean puukemiallis-
Työläiset kämpillä J a missä,hyvänsä
teille Lw.w:lälsten -hejrain taholta e-sitetäänkin
kehoituksia ^ vaatia L . W J
TThlota, tekeoiään ipelvää Jakkotileistä,
vaatikaa heidän JuOcaisemaah.edes ke-räyksensä'
tulokset: E i suinkaan k u ­kaan
ajatteleva ihminen voi pitää to-sapuoUsena
j a oikeutettima menetel­mää,
jonka mukaan., toisella järjes­töllä
on oikeus kerätä varoja lakko-gandisteille.
' :
Edelleen on lehdlssämine kerrottu
kuhika tämä valkohallituksen ellix on
jakanut toimintansa.,' sellaisen työQj»m
perusteelia, minkä inukaan s en
nistön "sisäisen renkaan" tehtävänä
on toimia tämän maankin suomalais­ten
työläisten keskuudessa Suomen <ih-ranan
ala-elimenä,
•ramän homman touhiilssa oli a l -
lalsten avustuksen dbnessä j a pidättää kaisemmin kaksi yhdistys^,. Suomi­ne
itsellään, julkaisematta edes kerä­yksen
tulosta. J a sen Jälkeen ryhtyä
syyttämään väärinkäytöksistä toisto.
Järjestöä, joka o n julkaissut kaikki k e ­räysten
tulokset Ja: Jonka tiedetään
Seura j a UlkosuomalaisyhdJstys. SUtö
johtui kahnausta j a epätehoai selitti­vät
Suomen porvaillehdet. Siitäpä
syystä suunpiteltiin näitten seiurojen
yhdistömlstä: J a Johdon keskltlÄmlaäl
maksaneen.lakkolaisten kulut, sekä o- tiukemmin valkohallituksen käsiin.:Tä^
levän «delleenkin vastuussa maksa-mattomiste
eristä, j a Joka on tiUnsä
tä asiaa varten pidettiin Helstoglssä
joitakin kuukausia sitten kokous, mis­sä
seurat päätettiin yhdistää j a suun­nitelma
hyväksyttiin uudelleen järjes­tetylle
keskitetylle Johdolle, r -
Tämän maan suomalaiset poryari-lehdet
sekä niitten liittolaiset — mm
t a tehdasta, jonka tuotonto tulee nou­semaan
• 40iOQPi! tonniin.;;Se valmistaa
tärpättiä, kolofonlumla y j n . ,; C .
RautotieverkkO;r ' kakslnkertäistute-taan
v.: 194l>—41 mentenssä. Turkes-tanilals-
slperialalnen r^to, - J o k a , ' v a l ­mistuu
ensi 1 vnoima. Jouduttaa, jo huo-mattovasti
Siperian teollistuttoinista.
Työväen v a l t a luo^ korpien 4& aavik­kojen
Siperiasta teollistetun kulttuuri­maan.
Ii.WXU. of banadan taholta on tilit
tyydyi^rastl selvitetty
• U n i o n kbnvehtsibnlssa .viime, kevää-i^
ä esitti unIöh:sUiteert^
' 1 . • « 1 1 • tilit edustojaih tarkastettavaksi, ollen
JiapilSKaSlIlgill lakKa ja tileissä myöskin] K^J;^
¥ "W ( W'' tiiit.'Joicalselie 'edusta|alle ;jaettUri^ti-
T » . T T . Uotteet, tarkcäyksella,".että Jokaisella
, . — ! olisi kylUn liyyä mahdollisuus tutkia
. k o s k a I.W,W:n johtajisto yhä edel- ^"I^J^lL°°^l!f5^*^:*^''^T* ^
leenkto', yrittää seate joukkojen i i e U - ^sittönyt / » « « ä a j ^ ä vastaan. Joten
plteitä, syyttämällä L.WJ,Uniota l a k - ^^"'^^ hjrväksytyiksL
ko-avus{usvMoJen .väärin käytöstä Ja I,W.W;n Johtajiston 'parjaustulvan
aglteeraä joukkoja väathpaaa selostus- t ^ d e n on asiää käsitelty ^ l ä J a l ­t
a niiden käytöstä, n i i n pidän tarpeel­lisena
vielä kerran kä^IteUä asiaa,; a u t -
teakseni kalkkia työlälislä näkemään
tänään syytöstul!^an" todellisen tarkoi­tuksen
Ja luonteen.
I.W.W^'I^tääMbaidcknmainivaa yllä
peittääkseen omia' rötokslään
On tarpeellista vielä kerran palaut­taa
kaikkien mielUn että pn-«dnifify"rsn
lakkokoUksessa, joka pidettiin K a -
puskashigissa j a Jossa valittiin paikal­linen
lakkokomitea, johon komiteaan
v a l i t t im kummankin union Jäseniä,
(kaksi, suomalaista I.W.W:n jäsentä
Ja kaksi slaavilaista L.W. u n i on Jäsen­tä,
sekä yksi järjestymätön, kansalii-suudeltaan
ruotsalainen, jonka kerirot-t
i i n lukeutuvtm I.W.Wm kannattajiin)
hyväksyttiin Lw.iv:n Port A r t h u r i n o-saston
lähetin ehdotuksesta päätös
jonka mukaan molemmat uniot vas­taavat
tasan lakon k u l u i s t a . ' '
Kummankin; union taholta Julkais­t
i i n tämän päätöksen mukaisesti a -
vustusvetoomukset K W X U n i o n tahol­t
a Canadassa, I.W.W:n J t d a i s t e s ^ se­kä
Canadaa, että Yhdysvaltoja käsittä­vän
avustuskeräyksen. K a i k k i avustus­summat,
mitä L . W X U : l l e saapui,
julkaistun Vapaudessa j a MetisälTöläl-sessä,
L W. W. ei Jolkaissat mitään,
eikä myöASSa loovnttannt- sentti­kään
lakkidaisfen avostaih&seicsi.' '
Kumpaakohan on 'pareinpi näroa,
jo^o sitä, että LW.W. on menettänyt
n i i n tarkkaan työläisten luoton, että
se e i saanut dollariakaan k(&oon, vai
sitäkö, että LW;W:nJohtajäkopla pis­t
i rahat omiin tariooituksiinsa J a «en
jälkeen' nosti metelin I i . W i U . avus­tusvarojen
käytöstä: plinitaskseen o-man
petoksensa. X W . W a i Jäsenet e h ­kä
voivat tähän vastata?
keenkin päin,"sekä ' pohjois-öntarion
metsämiesten, kokouksissa e t ^ v i i ­meksi
pidetyskl^ Port A r t h u r i n alueen
kämppien , e d u s t a j a a on
näissä koköt^£sisaEi t u l t u yksimieliseen
päätökseen sUtä, e ^ , parjaus on a l -
heetonta« f a eitH Olit ovat'slllbih l o p u l ­lisesti
hyväksytyt, k u n ne o n t a r k a s t a -
nut j a hsrväksynyt union yleinen kon-ventsionL
Kalkkien mecnoerien. juikai-semlsfe"
« i katsottu tarpeelliseksi, eikä
suotavakslkaa&i^; sen tähden,' että n y~
kyisen kärjistyneen tilanteen aikana
ei ole: työväestön ; ttdsteluille eduksi
julkaista Ikaifckia.mehoeriä, niillä vaan
autettaisiin; porvaristoa: Ja työnanta­j
i a yrityksissään estää työläisten tais-telutotoUntaa;;
K a i k k e i n vätilmmän
katsottihi . L.WiW:llä olevan oikeutta
vaatia tämmöistä selontekoa. Joka i t ­se
ei ole edes .julkaissut keräyksiensä
tuloksia, eikä ole sentOläkään avusta­nut
lakkolaisia; ' >
XW.W:n johtajlstölltt. «m toinenkin
taikoltos
Km nyt kärjis(9nyt lakkotaistelU
Port Arthurinpiirlssä o n käynnissä Ja
sen voittoisaaa. loppuun viehiisekBi t a r ­vitaan
toisten "työUUsten v e n s t t a i n yk­simielistä
tukea, ovat i.w.w:Iäiset joh­tajat,
uskollisin» ^rönantajato palve-iljoina.
lähteiieet tidstelemaan tätä-dn
lakkotaistäua. vastaan, . s a m o i n
min viimesyksyistä Kapuskasingin
lakkoakin, tatjooitaksena auttaa, työn­antajia
^^ölälstennujertami^ssa; L e ­vittämällä
epäluuloa työUÖstm' kes­kuuteen
l^^J^ir]61ötä««Dt(t(ai£; koete-^
t a a n ^saada iä^ialsät {k&Häly^sih&ätt;^^
vostamasta lai^koR;^ l\ävcimsksenl «UsL
että jokaineq^^^^äinoi ajatte!lsl.;i&ikS
katala t a i f c o t t a ^ ' ^ tämän «yyt&tal-esittänyt
Järjestön jäsenten valitseman
edustajakokouksen . tarkastettavaksi.
K i m tämän arvostelun olette läpikäy­neet,
n i i n uskallan olla vakuutettU:
että j o ^ e U e työlälseUe selviää missä
tarkoituksissa moista agiteerausta har* j Raivaaja — ovat näistä asioista va^-
Joitetaan. Selviää kuinka tällä toisen enneet. Vaikenemalla koettavat ne tä-union
sysrt^täinisellä halutaan peittäLä' niän maan suomalaisilta työläisiltä
omat rötökset. Johtaa työläisiä har-1 peittää, asiain todellisen tilan. Vaike-haan,
seka vaikeuttaa. käynnissä ole-inemlnen on se verho, jonka alla he
v i a työläisten taisteluja.. Sekin, että luulevat valkösuomalalsen ohranajär-
I.W.W:n port j^rthurilainen •Johtejiisto j e s t ön voivan toimia työläisten kes-on
alentimut halpamaiseksi rikkurien
värväystoimistoksi, saa jokaisen.va­kuutetuksi
heidän tarkoituksistaan.
. Jokaisessa järjestössä on a i n a riittä­nyt,
että järjestön omat jäsenet tar­kastavat
järjestön tilit j a sen tulee
o l l a riittävän edelleenkin. E i ole oikein
asettaa tilejä jonkun r i k k u r i - tai por­vari
järjestön tarkasteitavaksi, vaikka­pa
he sitä vaativatkin, eikä kellään ole
oikeutta sitä' yaatlakäan. '
Älkää uskoko I.W.W:läislä petturi-
Johtaliä. J a heldäii.uskottelujaan, vaan
vetäkää. heldät»!tllille omista edesotta-mlsistaan.
— K . S.
TYÖPAIKOILTA
Pöytäfeirja
tehty paperipuytyölälsten aluekor
, kouksessa Lauri Tähden kämi»llä
. m a l l i 122 A-CHy. Ont. marrask.
3 p:nä 1929. .. • '
1. ; Kokouksen kutsui kokoon Antti
Mäki. Puheenjohtajaksi vaUttiin Ant­t
i , Mäki. j a : sihteelriksia^ekirjoittanut.
2. Edellisen, kjpkouksen pöytäkiirjp
luettiin j a hyväksyttihx.
3; Otettiin. kesH^telUh. alaiseksi, i n i -
ten saataisiin- poistettua täinä säkkäys-systeemi.
Monipuolisen keskustelun t u ­loksena
I n t e t t i i n , että pannaan kqe-äänestys,
Joka isuoiätetaan. umpinaisilla
lipuilla Joissa toisissa pn ,"pois piiäsä-ys",
Ja "el pois" säkkäys". '•Pqls.^säk-käys;;
s a i 22 ääntä Ja 1 ääni säkkäyk-sen
puolesta,
4. Ehdotettiin, että tämä p ö y t ^ ja
Julkaistaisiin .«MpftW7nTfi^'«^ti?sj^ Ja pää­tettiin
Julalsta Vapaudessa Ja tndus-trialistlssa.
5. ..Ehdotettiin Ja hyväksyttiin että
aluekomitea oUsi kirjeröihdossa toisten
AlgomalinJan Aluekomiteain kanssa jos
vain niitä llmiaantou.
6. Kokous valitsi, pöytäkirjan tarkas­tajiksi
Arne Niemen j a P i i t i Hannu­l
a n . 'M
7. Päätettiin pitää kokous 17 päivä
marraskuuta.
Kokoiiksen puolesta.
Wm. "Suon, pöytäklrJuri.
'Peter Hannula Aren Niemi
' Pöytäkirjan tarkastajat
kuudessa. Ennen kaikkea mielitään
peittää se tosiasia,' että mainittu - ' u l -
kosuomalaistyö" on valkohallituksen
elimen hommaa, vaikovaltion rahasta­maa.
E i ole "Independenf-lehtikään
tätä asiaa käynyt kertomaan.
Mutta tosiasia on tosiasia. Sitä ei
ajan oloon käy julkisuudessakaan k i e l ­täminen,
täytyypä siitä itse porvari-lehtlenidu
kertoa.
Julkaisemme seiuraavasJsa "Lännen
Suomettaressa" äsken Julkfdstun tie­donannon
tästiä asiasta. Kirjoitus o l i
julkaistuna' '.'Lännen Suometteien*^
toimitusosastossa ensimäiseiÄ artik­kelina,
Ölenmie kirjoituksessa kittssii-villa
merklitoeet, eräitä kohtia. Jotka
erikoisesti antavat valaistua asiassa.
•Nata kuuluu tuo ttedbnanto:
"Mikäli Uusi Suomi on k u ^
ovat ulkostibmalaistohnlpiKuii
yttämispyrklmykset nyttemmin e-dlstyneet
Jo niin pItfeäUe. että ui.
k(»uomialaisseura Bubmi voi piak
k o i n Q^jT
seura perustettiin, kuten muistetta-neen,
viime kesäkuun 6 p:nä jatka-
.HMian- m b l e m i i i a i ; aikaisempien
kosuomaJaisseurpJen, Suomi-Se
sekä : Ulkbsuomaialsylidistyksen
- työtä. -
-"'Asianomäfeelta taholta saatujen
tietojen.mukaan on uuden seuho
työn atoltteuniisejit viivästynd^
Johtuhut sUtä, että on tahdotta^
vielä kesän aikana Jättää ulkosi».
msOalstyto ^tiaj^jasäsen olennai­simman
osanV M t t i ö a ^ n vastaan-ottamisen,
^käiseiÄiäen seurojen
huostaan. Erää* nnmtkin seikat, jois.
ta tässä yhtej^ilessä. e i lialatamai&i.
tä, jorät äuieuttä^ ^i.
kosuomtd^työn yhtenäistyminen
on Jätetty syksyyn.
yUJkosuoniatodsseura^
työn suunta^voista mainittakoon,
että n e seuraavat pääasiassa mo­lempien
aikaäsempien, seim)jen työ­suunnitelmia.
Eintistä tehokkaam-mta
ryhdytään työsikeritelemääa ui-kosupmalaistyön.
JärjestehnäUistyt.
tämiseksi, ' älkosnomalaistilastia
lybdytään laiaitJbnaan. valtamcRn-taJkälsta
alaosastoja ryhdytään p».'
mstemaan, sannaitdaaan erikolsai
esitelmöitsijän lähettämistä valta­merentakaisiin
m a i U n jji.e.
''UlkosubinaJaifteara Suomen joh­tokunnan
. ipnheenjohtajan nimit­tää
)yalti!iuiieayostok Puheenjohta-;
j a n a pn n y t kouluhallituksen. yli­johtaja,
tohtori ' O. . ManteKf
Sitäpaltsi\ , , kuuluu, johtokuntaa»
nlkqasifUn^iiaiste^^^ sekä sosiali..
ministeriön edustajat, joten imd
järjestö kantaa tavallaan pnolivi-raUlsta
leimaa. K u n johtokuntaan
kuiiluu sitäpaitsi- useiden sivistys-
/ ja talöudelUsteh. järjestöjen edus^
tajia, peru^tou s i l s . u i i s l sfiyra laa­j
o j en kansalaispiirien kannatok-
; .seen".. -,
TosdaanktalMeistakta tuntuu, että
Ulicoisuomalaisseura "kantaa tavallaan"
äinakln^^olivirallista'^' leimaa! Mutta
mlnkälaiiai?n;,sit;(« ^pU^^ se, täysiviraBl-nen
Jeima,, jias; jtäinä "yato^ biisi puoli­virallinen?
^Me^^h^
Joka ^jtapaukses^'^.<m^ M nyt i a :
nottu suoriksi ;--rei^
seita'- i teholta, -.mutta, ihan pätevältä
täysiviralUselta!? Tämj^n maan suoma­laisilla,
työläisillä e i ole olemassa enSä
mitään epäselvyyttä tähän hommaan
nähden^ ~ Toveri. V -
Tapahtuma i p n - , , herättänyt/.pmljbn
puheen aihetta fetetikiii jkiomalaiistfen
keksuudessa, j a melkein yksimielisesti
nykyään; p n ; ^ e t t u tuomitremaa^ klu-f
pln toimintaa. Öikeuskuidustelut ja
käynti, joka tästä mahdollisesti syn-;
tyy, tulee luultavasti näyttämään sen­k
i n puolen, onko klupta toiminnasta
mitään muistuttamista, vai onko l a i ­tos
toimtaut'sellaisena kuin lupakirja
määrää.
S. J . osaston kokous pidetään t.k.
24 p. kello 3 Utapäiväliä. Muistakaa-pa
silloih kaikki saapua kokoykesen.v J .
ile, kiiihka asiat oiketa on ja siksi
jäinime vartomaan lisätietoja.Syylliset
saakoon* ansaitun rapsutuksen, josj
eivät aikoinaan timnuste.-väärin teh­neensä
J a v ^ a erehdystään korjatta-'
vaksi, pilaan me"laumaelälmet"
koossa. "Tähäii tapaan siitä vasta näille'
ensihätään arveltUn. Kuten sanottu;
puolue Ja; Järjestö säiyköot, niin on
paras toiyomme.
Sitten vielä tulevista huvipuollsta,
joku sana,, koska se tuottaa iloa Ja c-lämää.
Naiset on enkeleiksi luotu, sa­noi
pastori Jussilainen, j a sen täy-i
tyy~ tutmustaa, sellaisia ilosielujs nej
ovat. Joulukun 8 p. taas aikovat näyt­tää
" N a i s t e n vaunutallissa". Sillä on
h i i n mukava tilmlkta, ette kyllä sen
nrealbi
Scandinavian klopin laakereita. Suo­malaisten
keskuudessa Montrealissa
huomiota herättavä Scandinavian
Elupin elämä on t u l l u t . kruunattua
yhdellä-miestapoUa, joka on tapahtu-n
i i t itse klupin yhden omistajan I J n d -
fc-.sji kautta. Asian, k u l k u on seu-r.'^
va: Metsatyölätaen Bruno Toivonen
c L mennyt toisten tovereittensa kans­s
a slupiiie vähän: eimen kahtatoista
yöllä j a pyrkifieet sisälle vanhan t a ­van
jälkeen. Kuitenkaan ei heitä o l -
i u laskettu. Mutta kun pojat oli vaa-ineet
sisällepääsyä, oli hisslmies käs­kenyt
Ltadforsia, joka oh Isäntä, kat­somaan
josko voidaan:-laskea sisäUe
Undfors tultuaan heti oli antanut
komentavan,, määräyksen poistua ja
viimeta heittänyt yhden joukosta, T o l -
On siitä bnlnnut Jo pitkä aika '
kun olen mustaa Valkoselle pilrustel-^
lut ainakaan sanomalehden palstoille
asti. vaikkakin nota osaston kotitar^
peen tähden on täytynyt sitätehd^,
Mutta nyt ^ 13 p. osaston, kokoukses­sa
annettiin nuuskaa Ja u h a t t i in s a ­kata
koko toimesta, kuten n i i n > m o n ­ta
toista l a i s l p u l a eimen minua. Sata
sentään armon k u n selitin k ^ t am
e t t ä . . . . . . Sillbta rupesi "selkäni ta­kana
kuulumaan mutinaa, että k i r j o i ­t
a tolevista eikä: vanhoista.vOttasUtä
oppiakseni ja. lapasta, sillä ehdolla
että se hienompi sukupuoli joka sitä
mutiiuia piti,.kertoo:ensta mtaulle.
' Menneestä hnvipnriesta. kerron s en
että niistä o l i ollut aikamoiset menot
koska laskut o l i suuret. Nykytaen t a ­loudenhoitaja
on oikea mies, se • y m ­märtää
antaa joukon tietää mistävken-kä
puristaa, että ei se haalitoimtata
näyttämöllä ^ ole sentään aivan sitä
varten että sUiä saadaan rahaa Jonne-kta
muualle^ p i t ^ i sUtä tullä^ vähän
kotitarpeiksikir^ , , . ^
Näytdmän Johtaja kyllä „ oU sitä
mieltä että,.i^yttely~onjoi)kbn kokoa­mista,
eikä ralum'vuoksi, muCtavmta-kähän
tähden -nuo inonet teatterit o-vat
täällä kaupungta ?kesktäcsessa 'ja
syrjäseuduilla'-TT eivät ble ainakaan
pitäisi nähdä heti, mutta kestää var-*
rbta. E i hätää^sentään. Meillä on fau-vitoin^
ikurmiassa parhaimmat veturit
piiämässä" huoltaneetta jo ennenkin on
tacossa'iloatarJoll^.:pitten 14 p'jou­lukuuta
on ompeluseiEran myy^isOia- [
mat: Näistä' ompeltiseuran hommista j
ei täällä ole. ennem puhuttu paljon, j
mutta onpa tehly sen sijaan, vartaat j
J a neulat ovat olleet liikkeellä aina |
k^Sstä astii n i h i , kaupungin sIsSDi
kuta naapurikylissäkin. Silloin saaj
kaimlsta. J a hyvää;
Webster Comers'in toverit näyttää {
Joulufc,22 p.>UtJEU>a- "Poika naitettua'^:
Kyllä sitaä; vanbaipojat löytää oppi-j
mlsenaihetfta.miten se siippana £aa-joukkbja^^
Jesiäny^^^ £3^ 'täsisä .osas^
honunassa 'sentään, ole' yhfäi hii^onceti
tullut uusia, . ä ^ ^
kortteja Jbn;lcbkbu£^
tettuna kolmeissa: S^a^^^^^^
, ^ „ . kuten lokakuun :kokouksessakta "Oli
' f . ^ ? * * ^ * ^ ^ ^ ^ ^ lujasti f 17. j a ataa vaan paisuu Joukko. J a
että Toivoselta .««irinH naa„„, -««IjiiteiT se p a l s u i ^ i k ^ j o s 4 im W -
van takasa. Rukaan^JSrkevä :^r6Uinen
että Toivoselta särkyi pääluu Ja häh
meni heti tainnoksita. Sen Jälkeen b li
L . käskenyt Toivosen kumppanien kor-aamaan.
raato pols; Pojat olivat käs-ceneet
hänen korjaamaan itse raa­tonsa
Ja samana olivat lähteneet poUi^
s i a etsimään. Koetettuaan ensta p o l i i ­siasemalta
n:o 10 turhaan, tulivat he
poliisiasema kuutoselle. Josta saivat
poliisit liikkeelle. Poliisien j a paikata
mennessä klapille oli Ltadfors sillä
aikaa kulettanut uhriosa kellarita Jos-
Ja,poliIsit hänet löysivät. Loukkaantu­nut
kuletettita sairaalaan, missä hän
kuoli tuntoihinsa tulematta t.k. 17
päivän illalla. Ltadfors o n vangittuna
Ja odottamassa tutktotoa. K u b l l u t T o i ­vonen
o n kotoista Porta kaupungista,
missä hänellä on perhe.
täyskomiteanjägoaet tekisivät tehtär
vänsä. Se k o l m s e l ble t£hän päivään
mennessä tuonujt'yhtä^ kortta uutta
Siis herää s i n ä . j b ^ nuka^tl^Kuten
näette uuäen^Jäsen^ tulosta; niin
^ l l ä täälläkta':j^5tjöä prakenpetaan.
Te pmrfneen smnlndehet, Icun'te sieW
lä puhutte, niin' selvittäkää^ ns- ^yyt
mistä.se melunne. j o h t u u i ; . e t ^ s a ä ^ -
sita asiasta tositledot. K y H ^ kp^täuime
sitten tutkia Ja^ .tupmitakta Joa iärvlt^
see.. Emme kuiterikaao iiipea'tät>pele-
«naan. n i t a ataakin btiä;toiv^bnlpyiai--
me. Siltä aipakta tuntui E ^ k P i ^ ^ o-saston
kcftouksessa,. j ( & a rjobftd Jta-
Jestön tolmeenpanevap. könötein lc£e^
Jeen lukemisen : Jälkmi; ' ^PäStetttta
varrota siksi kuin ifiäsemme selvfl-'
daan,.ettäiei, tarvitse.Jäädä yksin. Ja
tytöt Ja muut poikamiehet, ette te-j
kääh osatta,Jää. - ]
:. 23 TpäiVänä.. on sitten arpavoitto-tanssit.;^,
Silloin saa jokainen ra­hansa
edestä J a enempikin, jos cm hy­vä;
onn^ ,25%. ioluk. on se kuulnla
:^'Hinge^ian.'*, Se cm mainetta saamit
nä3rtöskVpiÄle,yil maailman t u u n^
Ja. täSi^kta. |£qua^ odotettu. Nyt «
sitten Jou}tinj9^ nähdään. i
' 31 p.l:ön.,kanievaalitanssit. Nwn
väki.edusliäa ö i n ä itseänsä, se on tat-|
t u kaikHIe. - «frl
Tammikuun ' ensimätaen päivä 1S*J
esitetään. "Bievospalmen". iTästä ej
taifritse puhua, ei kirjoittaa, se^.J
itse kuuluisuus kPten edelllnei^j
Hauska Jakömea. Seuratkaalln«»«*'
s l a lähemmitoL yappnden jollaön »-l
v u l l a Ja ätte paikallisia, niissä v-kemmin^
— 0,,17.
m
WiJbstei''s Corner, B.C|
Venäjän /vaUankumousjuhlaa ^
tettito tääns W . pomerin ^"^0.
puolueen toimesta 7 p. n^^S^ii»^
useammanlalB&i <^^°^J"Soe*^
l u a uaeainida numeroita ^\,r^r^
l a u l u k u o r o t t a ; , pienistä * ( ^ ^ ^
myöskto muodostettu lauliJ*?f»
Jilttua- i l t a m a a va|rten j a l a a j j ^
kbH' stevänriäidu^
laulamaan q p y s^
Kynä
kun on J * * ,
vShfin ohjaa.. Pn Icata
iisäta> numeroita
noa ;koko. 3nniBa Joiikan
pojista tulee ti^ttajla.
sdttoa * . ! *