Vapaus, June 25, 1930

              oikeas. ia M
" O , että u^M
a o s a l t a a n " ^
hm
• ° " tehty
Keski-Ontarion alueen kesäk. 28,29, 30 ja heinäk
asvatustyötä, on o
porvariston
tyÖTäen iä^;
'roinen on ikääi
samalla
^stolle.
ä kieitolain
syytä huomautti*
yksi työväen',
tavutuksia. Sen pa
tarmokkaasti
it työväenluokan
vakijuomieji hö,
a ollut työväeUetäTM
«lukysyn^ys. T y ö ^
'•^tcEia 3iitä. että I
>nnsta vapautuneina
'in taistella yhtei
eränsä puolesta.
kieltolakikysymj,,
i^.t työväenluokalb
joista se ei ttile
1- Työväenluokka .1!
heikkouksista hno,
astele kieltolakia
kannalta eikä T(
symyksenä, niin'
-Varistosta. Viinap,
ishan on kieltolain
iästä siihen, etti^
iojain verottamisell,'
)ioi:a olevaa yal
äenluokan on
-Variston pjikimy
rmokfcaammaUa
Ja niin kanan hin^k,
Jdyttää tätä taistefe
)lustettava.
A H A A
si Suomea Htkkaf
TUKUNINGAä KiOi^
KARKASI
muistetaan joutui
pirtukuningas" Algot
1 kiinni Ruotsissa
sovittiin Ruotsin jV^g
anomaisten kesken
nisestaan Suomeen
Niskaa hl. von
Lsta Suomeen. NisksBi
olivat Jomalan
a saman pitäjän
tarjosi heille
llalliset. pjysl siUen
uuslaitokseen ja sillji
•päsi mereen ja ui;
kan luona erääseen
iva pysäytettiin ja
i t i in ajamaan takai 1
löyti hänet eräästä
ta. •
vietiin tämän jälkesij
laan, jossa häntä"i
karkaus oli järjesteöj;]
Niska sitä kan häzesi
i, joita oli järjestet^:]|
ckaan, m.m. edell
een, eivät olleet
L AIHETTA SOHin
MMENPITEISnir
Canadan Dollarista
lähetyskulut:
lihetyksistä aito 120.00, 60i
Jgbtä ^20.00—*49.99, 80«
S ä $50.00—$79.99 j8
S y k s i s t ä ?80.00-|100.0B
60c jokaiselta seuraavaltft w-sBadalU
dollarilt*. - ^
etykiet $500-00 j « «nta ylot
LnolimatUi' »tiinmaö »tionin»
kö..nom.Khetyk.Uli OVfct U-Qlut
$3.50 lähÄtykselt»;
jien rahaa octetMO. KtUBS
'Bfldasta Smkata. ' '
. lähetykset osotteelto:
VAPAUS,
f Box 69. SUDBURY, OnV
I Uivapilettejä myydään.
Tiedustakaa phettiasioUt»
Iripaodelle ottavat raliaTfilityk-
JTastaari myöskin: ..^.^
PAUS MONTREAL BRANCB
1196 St. Antoine St.,
Montraal, Qae.
VAPÄVS
\mT ARTHUR BRANCB
316 Bay Street,
Port Arthur, OntarK,
Lontoon laiifastotonlerenssi:
Mitä se antoi ja mitä
se
1.
Kirj. KARL RAOEK
SaYorerho liilvaai
AARO KIVINEN
Kirklaad Lake, O n t
JOHN VVORJ
South ^orcuplne. On..
CHARLES HAAPANEN.
{OronBkanppa, Timmihs, Oo|.
:GHN WIRTA,
Broavievr Ave., Toronto, Ont
DAVID HEUN,
paikkakiinnilla Keski-Ontv^öiiii
DSSÄ PILKKAAJAT ISTUVAT"
dosta, että valtion
1 Euperfosfaattit*
ja tehtaiden toii
X Hedmania vastitej
julkisuudessa
ehtaiden toimlmasa 1
eistä ep
itaiden toimiknMMn
1, vuorineuros V.'
TT:lIe ilmolttanat
linisteriö, • jonka
t ovat. on,
i s>7tösten j
itaiden toimlktnauMI
ivisionioikeadelti,'
ia kuluvaa tonkoBM;^
nassaan päätöksöSi
vät esitetyt £
mihinkään
okolahden käräjillä 30. 5. oli
Bvänä syyte Hannes Kasas-t
mtaan jumalan pilkkaamises-
'jonka sanottiin tapahtuneen
joulupakinassa, toista vuot-
Isitten. Syyttäjä vaati rangaistus-
I töftcästä jumalanpilkasta. Vas­ojaa
väitti, ettei pakinassa ollut
aa ollenkaan ja pyysi lykfcäys-f
kirjallisen vastineen laatimista
Syyttäjä vastusti lyEiäystä.
iloistuin tuomitsi Kasasen r i -
10 luvun 11 $:n mukaan
sanan pilkasta" neljäksi
|ksi vankeuteen.
nen Ilmoitti tyytymättömyyt-
[piatökseen.
OSTI KARJAA SUKLAA^-
PAPERtLLA
tammikuun '9 pö*
mä "aatto" toi
; myöskin hJTia_
toveri Jlolotor
aivan oikein
ole kirjoitetta,
ikumouksellisen
ijhe olisi erotetta
Uankumoukselfiä^
jonkinlaisella '
rämä siirtymnieD Ji
1 toiseen riipF'^
ä. missä määnn
puolueemme
oliittista
vallankumoa
•n jUeetm^l
ettäin pidätettiin Kouvolassa
öostsja Väinö Vatjalainen, k o -
Ktiusankosken Ruotsulasta.
ainen oli v.k. 7 p:nä tehnyt
puksen karjan ostamisesta t a -
etta Taavi Urposelta 'Jaalan
arven kylästä.' Käuppaldii-^
sovittiin 3,800 mk., josta os-totoi
käsirahaa 100 mk. Myö-saapui
Vatjalainen hake-karjaansa
ja: maksoi Urpo-soVifciift
summan' antaen^4
— Fazerin maitosuklaareklaa-
' atmark&asiai keiiuen niitten
V. 1927. painettuja setelei-
«intä antoi takaisin 300 nik.,
T östija hyötyi paitsi k a r j in
• • ^ mk. rahassa.
epäili rahoja j a näytti
«freOeen. joka luki setelistä sä-
Fazerln hienointa maltosok-
Näin selvisi isännälle, että
titä on petetty. Hän teki ilmol-
Tiränomaisille. Vatjalainen
syytteeseen petoksesta.'
"Käjrtämme sanaa "*««i«lJt-riitnminen".
Faremp! ^ olisi
käyttäS^anaa a*ei*tantaminen,
koska oh selvää, että tontöön
konferenssin tuloksena ei voi
b l la kansakuntien' laivastojen
todellinen supifitaminen.'' (A'u-gur
"Fortnigthly Reviev'n"
irtaalisk; nuinerossa.) '
Lontoon konf^rdhssin pitämi­seen
johtaneita englantilais-ame-r
i k k a l a i s i a neuvotteluja käytiin —
elleikään aseistariisumisen, niin j o ­ka
tapauksessa varustelujen vähen­tämisen
merkeissä. • > '
Siinä lokak. 9 pnä annetut.
j o l l a MacDonald j a Hoover ilmoit-tivat
maailmalle säavnttamastaan
sopimuksesta, viittasivat he siihen,
että Kelloggin sopimtis on tehnyt
sodan Englannin j a Amerikan vä­lillä
"mahdottomaksi ajatellakin"
j a että merivarustelujen "vakava
supistaminen on siitä syystä vält­tämätön
j a mahdollinen. He kut­suivat
kaikkia muita merivaltoja
ottamaan osaa Lontoon "konferens-sjin
tarkoituksella poistaa tulevai­suudessa
kaikkinaisen kilpällitn
merellä. "Tulevan ' konferenssin
onnistumisen seurauksena tulee
olemaan meriväfuötelöjeh huomat­tava
väheneiriinert jä —— rtiikä on
yhtä tärkeätä — uusien varuste­lujen
tulevien ohjelmien supista­minen,
mitkä-Varustelut pälnvastai-sessa
tapauksessa (s.o., ellei kon­ferenssia
pidettäisi tai ellei sillä
olisi menestystä. — K. R.) johtai­sivat
loppumattomaan kilpailuva-
T u s t e l u u i i " .
E i tietenkään kannata edes i m -
huäkaan siitä, millaisia tuloksia
konferenssista haltioitunut MacDo­nald
ennusti. Kaikki hapen p u ­heensa
olivat oikeita pääsiäissaar.
noja. Mutta ' '
"koncreuin epäonnUtumi.
nen varustelujen vatientä-miskäysymyk
«e«»ä oliti ei
feaeknpää eikä Tahetnpää
kuin täydeIHnen~»oniäIii)us*'.
Tämän johtopäätöksensä peruste­luna
kuvasi Borah maailman tilan­netta
seuraavalla tavalla:
" S a l l i k a a tarkastella tilannetta,
missä konferenssi kutsuttiin koolle
j a missä se nyt kokoontuu. Konfe­renssissa
edustettuina olevat kan­sakunnat
kohtaavat toisensa -— ei
vastustajina, joilla olisi toisiaan
kohtaan epäystävällisiä aikeita.
Konferenssiin kokoontuu sellaisten
kansakuntien edustajia, jotka inaa-ilmansodassa
olivat liittolaisina.
KansakUntift, joilla toisiinsa näh­den
on mitä ystävällisimmät aiko­mukset."
Saksalla ei enää ole lai-
Vastoa eikä armeijaa, jotka olisi
otettava laskuissa huomioon. Itä­valta'
on voimaton. Unkari on pa­l
o i t e l tu . . . Vain voittajat kokoon­tuivat
Lontooseen.
Elleivät nämä vallat voi to.
pia varustelu jenaa supitta-mitecta,
niin cilloin ei ole
pienintäkään toivoa aseista­riisumisesta
tulevaisuadettä.
:annaIIepianoa
ästä profetffliaaö
olesta käytäTifiJ^^
aralia on .
imän silrtym^
uuri poIiittiflöT
niIäL=elIä totaa»
:tämään tämä *
suksetta laS^
i vaihetta
[hin. minö one
isten taistÖ3rf«fi^
le^ joIKnn
iolakon «
imisesta
limitU
unL=;tL=äKa
Ödesä- -
iSL ^»^«'iNVÄÄRENiirinK-
|W8TÄ 254.000 MK. SAALIS-KAHAA
JA 9 VUOTTA
KUElTUSinJONETtA
^»nijSeresn raastuvanoikeuden toi-
«astolla oli v.k. 30 p:nä kuu-
» kerran käsiteltävän syyte-fampereen
neulomo oy : n ent.
'jaa Enok Myöhästä vastaan­pa
tuomittiin 20 eri v e k s e l i i -
nyksestä kustakin 8 knukau-kuritus-
riuoneeseen eU ran-
S ^'^^^'ettyinä pidettäväk-
^ j ^ t a kuritushuoneessa j a me-
^ « J^ansalaisluottamukaensa
Jj^^ yii kärsityn vapausran-
' ^ a n . Sen ohella Myöhänen
korvaamaan asianomäi-
^aärennettyjen vekseliä» a*va.
yhteensä 254,6M mk. 5
Tuomittu passitettihi Hä-lääninvakilaan
rangais-
? «S^töönpanoa varten.
I^Tiodeks
niinkin kuivakiskoinen m i^
kfaih HooVer Ifeimasl asele­von
vnosipiuvän julistukses­saan
Ja " v^toomiiksessaan
kongressille kilpaVarustelnn
polttomerkillä
ja vieläpä viittasi hän sellaisiin
epämiellyttäviin tosiseikkoihin kuin
esim. siihen, että Amerikan ai*-
hieija- ja laivästömenot kiiluvana
vuonna ovat 1,146 milj. ruplaa
(57Ö hiilj. doll.) ja ovat nämä iiie-not
suuremmat kuin ainoankaan
toisen, militaristisimmankaan maa­ilman
valtion vastaavat m6not. Täs-tä
veti hän 'jolitöpSätöksen, että
on välttätnätdntä supistaa varus­teluja
Xdntöort konferenssissa teti-tävän
sopimuksen pohjalla. Edel­leen
selitti hän, että mitä vähem­män
on varusteluja,, sitä parempi.
Hänen sydämelleen on rakkain
kaikkein pienin varusteluohjielmä.
Millaisen laajuuden yarustelumct
not olivat saavuttaneet Englannis­sa,
siitä kertoi feillbin''herra Snöw-den,
«työväenpuoluÄett rahaministe­ri,
joka valitteli koko maailmalle
radiossa, että Englannin kansallis-velka
on yli 70 mii jaardia ruplaa
(43 milj. doll.), tänlän velan kor­kojen
maksu viff 'iJSivittSin ' 1 0
milj. ruplaa -(5 milj. doll.), s.o.
2 miljoonan ihmisen työn, jos ote­taan
huomioon englantilaisen työ­miehen
tavallinen palkka. Kolme
iiisljasdsaa valtion tuloista uppoaa
valtiovelan nräksuun ja . kansallL
peen puolustukseen, selitteli Snow-den
katkera^stt '
Snowdanta - säesti Lloyd
' George,' joka parlamentissa
selitti, etta on lopaliakin et­sittävä*
jotdpniamen . nlos-piäsy
tilanteesta; ' '
"Genevessä kokoontuu varustelu­jen
vähentämiskomissionL Mitä se
on tehnyt? E l mitään! Se öh' mi­tä
suorinta ilveilyä. Mutta mehän
lujpäsimme maailmalle BufAstavflm-mö
varosteldt turvallisuutemme
etujen sallimaan määrään." Hän
meni niin pitl^lle, että pani vasta­lauseensa
Kansainliiton komissibq^
halveksivaa suhtautumista vastaan
Litvinovin' ehdbtdksiin ' nähden^
jotka tämä Neuvostoliiton nimessä
esitti varustelujen vähittäisestä hä­vittämisestä.
Mutta laajemmin asetti kysy;
myksen republikaaiunen "senaattori
Borah, senaatin kansainvälisen -po­litiikan
valiokunnan pttfaeenjohta.
ja, mauaa Ainerikan ' vailnitnsval-taisiinmista
politiibistal Ön san­gen
ldiBtoi«aa nyt uudelleen lu­kea
puhe, jonka hän niaalisk. 1
p:nä p in WaBhingtonj3.<^ Siinä se­litti
hän, « t t»
Nämä kansakunnat ovat sellaises­sa
asemassa, että ne sanelevat
maailmalle tahtonsa varustelun ja
sodan kysymyksissä. Jos ne sopi­vat
varustelutaqfian vähentämises­tä,
ei niitä uhkaa mikään Vaara
ulkoapäin. Mutta on otettava huo­mioon
vieläkin tärkeämpi seikka.
K a i k k i nämä vallat ovat juuri
sitoutuneet juhlallisiin velvolli­suuksiin,
etteivät ne koskaan enää
etsi kansainvälisten riitojen rat­kaisua
muilla k u i n rauhallisilla kei­noilla,
etteivät ne koskaan turvau­du
voimaan, etteivät ne koskaan
sytytä sotaa kansainvälisten riito­j
en ratkaisemiseksi. Lontoon kon­ferenssissa
ovat edustettuina kan­sakunnat,
jotka hallitsevat maail­maa
j a j o t k a ovat sitoutuneet ole­maan
sotimatta toisiaan vastaan.
Elleivät ne tässä konferens­sissa
saavuta varustelnjefa
vähentämistä, niin tiuskin
voidaan toivoa, että dlösuk-
(cet joskus maalioin taliii-vat
sudtuiiaMmik'ii.
Jos varustelujen vähentäminen, tä.
män valtavan taistclukoneiston taa­kan
pienentäminen tästä huolimat­ta
osoittautuu mahdottomaksi,
n i i n kansat tulevat sangen vähän
luottamaan Kelloggin ^sopimuk­seen
j a hallitusten vilpittömyyteen,
mikäli on kysymys' aseistariisumi­sesta-
Itse äsiaäsa ei konferenssis­sa
ole kysymyksessä ainbastaann
aseistariisuminen vaan kysymys on
kansanjoukkojen luottamuksesta
hallituksiin. Nykyaikainen kirjal-lisuus
on täynnä todisteita kun­nioituksen
puutteesta auktoriteet­tejä
kohtaani lojaalisuuden puut­teesta
hallituksia kohtaan kansan­joukkojen
taholta. Sanotaan^ et|:ä
kommunismi uhkaa l a i l l i s i a halli­tuksia.
Niin, on paljon siihen vai­kuttavia
syitä. Suurten mullistus­ten
kaudet eivät synny ilman syi­tä.
Yhtenä tärkeimmistä syistä
nykyhetkellä on
verojen loppumaton kasva­minen,
joista 85 pros.' kulu-tetaan
varusteluihin,
sotien valmisteluun sellaisten kan­sojen
välillä, jotka ovat sitoutuneet
olemaan milloinkaan sotimatta toi­siaan
vastaan. . . Maailman järjes-tetyt
sotilaalliset voimat, reservit
mukaanluettuina, käsittävät 30
miljoonaa miestä. 30 miljoonaa
miestä sellaisten kansojen aseisiin
kiitsiiminä, jotka ovat sitoutuneet
olemaan sotaa käymättä. Millais­t
a petollisuutta! Viime vuonna k u ­luttivat
Lontoon konferenssissa
edustettuina olevat valtiot miljar­din
dollaria merivarusteluihin. Y k ­sistään
Yhdysvallat kuluttivat tä­nä
vuonna tähän tarkoitukseen 374
m i l j . dollaria. Maailman kaikki
kansakunnat kuluttavat nykyään
noin 5 miljardia dollaria aseellis­ten
voimiensa ylläpitoon. iSuun.
naton enemmistö näistä menoista
lankeaa Lontooseen kokoontuneille
kansoille."
E t t e i Lontoon konferenssi voi­nut
johtaa, aseista riisumiseen, sen
tiesi jokainen pikkulapsikin. Mutta
oliko olemassa edes jonkin*
laisia nalidöllisaaksia ••ras.
telajeo vähenfämiscen Lon­toon
konferenssin töiden tn-loksena?
Sama5.sa " N e w Y o r k Timesin" n u ­merossa,
josta iainasimme Borah^n
puheen selostuksen (maaliskuun 2
p :n no.), löydämme lehden Lon­toon
kirjeenvaihtajan Jamesin säh­kösanoman.
Vältellen senaattori
M a c K e l l a r i a vastaan, joka vaatii
Amerikan edustajien poiskutsumis­ta,
ellei konferenssissa onnistuta
pääsemään varustelujen supistami­seen,
k i r j o i t t i James: "Minulle on
epäselvää, miten senaattori Mac-
K e l l a r voi työntää syyn vain tois­ten
maiden edustajien niskoille, s i l ­lä
onhan tosiseikka, että Ameri­kan
edustajisto lähtee matkalle
mukanaan suurin laivastorakenhus-ohjelma,
mitä kukaan täällä on
esittänyt. Elleivät Yhdysvallat p i ­dä
Kelloggin sopimusta merivarus­telujen
syitä poistavana tekijänä,
n i in miten voi senaattori Kellar
vaatia, että muut kansat luottai­sivat
Kelloggin sopimukseen enem­män
kuin amerikalaiset?"
" M e tiedämme, että senaattori
MacKellar puolustaa Amerikaa t a ­savertaisuuden
periaatteella, mutta
Ranska käyttelee turvallisuuden
periaatetta, Englanti imperiumin
puolustamisen periaatetta j.n.e.,
j.n.e. Kaikki johtavift samaan, n i m .
ettei tule minkäänlaista va­rustelujen
supistamista, kos­kei
ainoakaan tässä konfe.
renssissa edustettuina ole­vista
suurvalloista supitta*
miseen pyrikään.
E i kannata työntää syytä sen t a i
tuon niskoille. Kaikki viisi valtaa
istuvat samassa venheessä. Ame­rikalaiset
pyrkivät suurempaan so-taiaivamäärään,
koska he tahtovat
tasavertaisuutta Suurbritannian
kanssa. Ranska tahtoo rakentaa
enemmän, koska se n y t löytää v a ­r
o j a varustelumenojen suorittami­seen.
Italia pyrkii varustelujen
Euurentamiseen, koska se haluaa
o l la Ranskan veroinen. Japani l u -
j i t t a a aseistustaan, koska se ha­luaa
päästä parempaan asemaan
Amerikan j a Suurbritannian suh­teen.
Suurbritannia tarvitsee suu-ren
laivaston, koska sillä on suuri
valtakunta. Sihteeri Stimson var­maankin
toivoo, että senaattori
MacKellar ja muut arvostelijat
muistaisivat, että Amerika ei voi
saavuttaa muiden valtojen varuste­lujen
supistamista suostumatta i t ­se
supistamaan Amerikan varus­teluja.
Mutta miten voi se saa­vuttaa
tasavertaisuuden Englannin
kanssa, ellei varustelujen suuren­tamisella?"
^
Esitimme tarkoituksellisesti
aika jotikon näitä porvaris­ton
jotitavlen politiikkojen
lausuntoja,
mitkä osoittavat, että kaikki jutut
— ei ainoastaan aseistariisumises­ta,
vaan vieläpä varustelujen vä­hentämisestäkin
-— o l i alun alkaen
tarkoitettu kansanjoukkojen pettä-miseksi^
Ainoakaan aseistariisu-miskonferenssiin
edustajistonsa lä­hettäneistä
valloista ei ajatellut
edes varustelujen vähentämistä­kään.
Kaikkein tunnusmerkillisin-tä
on, että Lontoon neuvottelujen
koko aikana ei havaittu minkään­laista
sotalaivojen rakennusyhliöit-ten
osakkeiden hintojen laskua.
E i voida edes sanoa, että konfe.
renssi olisi saatu aikaan erikoises­sa
tarkoituksessa aiheuttaa pasifis­t
i s ia harhaluuloja kansanjoukois.sa.
Sillä suurten merlvaltojien hallituk­sethan
tiesivät erinomaisen hyvin,
että 2—3 kuukauden kuluttua käy
selville, ettei voi o l la puhettakaan
mistään vakavasta varustelujen su­pistamisesta.
Koko heidän pasifis­tinen
jutustelunsa oli vain savu­verho,
jonka takana Amerikan ja
Englannin diplomaatit halusivat
joukkojen asiaan sekaantumatta
määritellä heidän sopimansa va-rustelusuhteet
Englannin j a Ame­r
i k an välillä j a tunnustella maa­perää
liittolaisten värväämiselle.
Tämän savuverhon luomi­sessa
auttoivat heitä eniten
ne porvarilliset ja sosdem
politikoi, jotka eniten muka
vaativat varustelujen vä­hentämistä.
K u n Stimson tai T a r d i eu .^anovat
muutaman sanan rauhasta, varus­telujen
vähentämisestä, niin jokai,
nen tietää, että se on v a in porva­r
i l l i s en säädyllisyyden kansainväli­sille
tavoille maksettu vero, j a ku­kaan
ei ota heidän sanojaan vaka­vasti.
Mutta kun senaattori Bo­rah,
joka näyttelee edistykselIistä
tai vanha kettu L l o y d George esiin­tyvät
äänekkäinä j a tärisyttävät i l -
maa .syyttelemällä tavattomia va­rusteluja
j a j os he vielä o.solttavat,
että kansa voi lopultakin kadottaa
kän;ivällisyytensä, kun Snowdenit,
MacDonaldit kääntyvät radio.^sa
kansojen puoleen, ilmoittaen näille
todellakin järkyttäviä numeroita
asevarustelumenoista, niin heidän
onnistuu aiiieuttaa kanganjoukois^
E3 sellainen vaikutelma, että kuli-s.
sien takami jotenkin taistellaan va-ruÄfelujen
vähentämiseksi, että on
jonkinlai.~ta toi%'oa uuden maail­mansodan
valmistelumenojen .«^upi.--
tamlsesta k8p!taUsti<?tcn ' valtojen
taholta.
TämiJiän on peliä merki­tyillä
korteilla.
Si!lä senaattori Borah, senaatin sen
valiokunnan puheenjohtaja, joka
j'hdi'.«sä Amerikan hallituksen
kanssa laati uuden varusteluohjel­man,
hän, j o k a on yksi vallassa-olevan
republikaanipuolueen johta­jista,
hän kyllä tietää, missu kala
kutee. MacDonald puhuu nyt va­rustelujen
supistamisesta. Mutta
juuri hän alkoi v. 1924, lyhyenä
valla.^saolonsa aikana, sen uusien
risteilijöiden rakentamisen, johon
Yhdysvallat vastasivat uudella
suunnattomalla rakennusohjelmal­laan.
Lontoon konferenssi ei het­keksikään
ai/ettanut itsel­leen
varustelujen vähentä­misen
tehtävää.
E i ole puhettakaan siitä, että edes
jokukaan suurvalta olisi halunnut
varustelujen vähentämistä, mutta
että toiset vallat vaatimuksillaan
olisivat tehneet mahdottomaksi tä­män
ohjelman toteuttamisen. Se
ylläesitetty tosiseikka, mihin " N ew
York Timesin" kirjeenvaihtaja
James viittaa, nim. että Amerika
t u l i konferenssiin mukanaan ohjel­ma,
jossa oli ainakin 18 risteilijän
rakentaminen, tukahuttaa alkuun­sa
jokai-sen yrityksen laoda sellais­t
a tarua, että Englannin j a Ameri-kan
rehelliset aikomukset varuste­lujen
vähentämisestä olisivat tu­houtuneet
Ranskan vastustukseen.
Lontoon konferenssin tulokset
vahvistavat täydellisesti sen, mitä
odotti jokainen, joka huolella ön
seurannut viime vuosien imperia­listisen
kehityksen kulkua, konfe­renssin
valmistelua ja kehitystä.
Konferenssi vahvisti Eng­lannin
ja Amerikan ennak-kosopimukset,
myöntäen edelliselle oikeuden r a ­kentaa
541,700 tonnia. Yhdysval­l
o i l le 526,000 tonnia j a Japanille
367,or>0 tonnia. Tämä merkitsee,
että Amerikalla j a Englannilla on
melkein tasavertainen risteilijulai-vasto.
Ja Japani saa hiukan suu­remman
määrän kuin mitä. Was.
bingtonin sopimus edellyttää. Ja
ktin ' tiedetään, että Ranska vielä
suuremmassa määrässä kuin Japa­ni
kieltäytyy hyväksymci^stä sille
edellytettyä määrää j a pidätti i t ­selleen
täydellisen toimintavapau­den
risteilijälaivaston rakentamises­sa,
ja kun tiedetään, että Italia
tulee jännittämään kaikki voiman­sa,
jottei se jäisi jälkeen, niin
edessämme on tosiseikkana
jättiläismäisen laivastora-kennuskilpailun
alkaminen.
Tavanmukaisesti nimitetään tä-tä
laivastoa "apulaivastoksi", vaik­ka
itse asiassa, kun on kysymys
Wa8hrngton-tyyppi8istä 10 tuhan­nen
tonnin laivoista, joilla on .8-
tuumaiset tykit, tämä "apulaivas-t
o " on mahtava sotalaivasto. Eng­lanti
takaa itselleen oikeuden, e l ­lei
Ranskaa .saada luopumaan l a i -
vasto.ohjelmansa toteuttamisesta,
kohottaa risteilijä- j a muiden va­rustelujen
määrää. Mutta silloin
sen perässä tulevat Amerika j a J a ­pani,
mikä edelleen voi aiheuttaa
Ranskan taholta lisävarustcluja.
Läivdstoasiain ei-ikoistuntija k e n -
worthy oli täysin oikeassa, kun
hän tämän aavistaen kirjoitti riip­pumattoman
työväenpuolueen ää­nenkannattajassa
"New Leader":
"Ja tätä konferenssia nimi-tetjiän
aseistariisumiskonfe.
renssiksit"
Uudesta rakennettaviin laivoihin
otetaan tietysti kaikki teknilliset
uutuudet, j o i ta on käytetty Saksan
risteilijöissä, joiden rakentamisen
alkoi Saksan sosdem hallitu.s, mi­kä
kykeni luomaan uuden risteili-jätyypin,
jolla on suunnaton t o i .
mintasäde j a suunnaton tuliteho.
J a näitä uu-iia risteilijöitä koske­via
tietoja seurasivat tiedot veden­alaisista,
jotka ylittävät kaiken, mi­tä
tähän asti on nähty ja jonka
on suunnitellut tunnettu laivanra­kentaja
prof. P'lamme.
Uutta varustekilpailua yrit-tiiä
Lontoon konferenssi
p«ittää sopimuksella dread-nougbteista
ja vedenalai­sista.
ruplaa ($40,000,000), voidaan täy­sin
korvata 10,000 tonnin r i s t e i l i ­jöillä.
Vanhoillinen " T i m e s " puo.
lusti 20,000 tonnin laivoja, muttf^
viimeisen mallin mukaiset dread-noughtit
ovat jo y l i 40,000 tonnin
kantoisia. Siten
selitetään suurvalloille vält­tämätön
ajan voittaminen
päätöksen tekoa varten lin­jalaivojen
tyyppiä koske­vassa
teknillisessä kysymyk­sessä
"varustusten vähentä­miseksi".
Vielä naurettavampi on veden,
alaisia koskeva juttu. Vallat s i ­toutuvat
sodan sattuessa olemaan
upottamatta kauppalaivoja ilman
varoitusta/ j a turvaamatta matkus­tajien
j a laivamiehistön pelastn.
mistä. Mutta sodan koko koke­mus
osoittaa, että tällaisilla rau­han
aikana hyväksytyillä rajoituk­silla
ei sodan aikana ole pienintä­kään
merkitystä. Sitäpaitsi on epä­tietoista,
tullaanko tämä sopimus
ratifioimaan. Joka tapauksessa c i
tällä vedenalaisten tapojen parun-tamisyritykscllu
ole mitään takc.
mistä varustelujen vähentumisky-symyksen
kanssa.
Mikäli on kysymys pikku­porvarillisten
politiikkojen
Ja sosialifascistion kansan­joukoissa
herättämistä toi­veista,
on Lontoon konfe­renssi
siis täydellisesti ro­mahtanut.
Kommunistisen sanomalehdistön
tehtävä tässä suhteessa on hyvin
helppo. Riittää, kun panee vas­takkain
sen, mitä MacDonaldit' l u ­pailivat,
mitä kirjoitti Saksan sos­dem
lehdistö — j a ykHinkertaisct
tosiseikat, joilla työväenjoukoille
osoitetaan, miten ruokottomasti
heidän johtajansa heitä harhaan
johtivat. Mutta tämän tehtävän
lisäksi on kommuniBtisclIa Ichdis.
töllä toinenkin yhtä tärkeä tehtä­vä:
paljastaa työväenjoukoille Lon­toon
konferenasin koko koneisto,
mitä merkitsee Englannin, Ameri.
kan ja Japanin väliaikainen sopi­mus
j a miksi ei saatu aikaan sopi­musta
Ranskan j a Italian kanKsa.
Näiden seikkojen selvittäminen
muodostuu tulevan sodan valmis­telukoneiston
selvittämiseksi, se
muodostuu hahmoittautuvain im­perialististen
voimien tulevaa maa­ilmansotaa
varten sijoittelun sel­vittämiseksi.
Amerika, Englanti j a Japani s i ­toutuivat
vuoteen 193G asti ole­maan
korvaamatta vanhoja dread-noughteja
uusilla, vaikka v : n 192i
Washingtonin sopimuksen mukaan
niillä olisi oikeus alkaa uu.sien
dreadnoughtien rakentaminen van­hentuneiden
tilalle jo V. 1931. Tä­män
päätöksen on aiheuttanut se
seikka, että suurilla merivalloilla
on
syviä epäilyksiä näiden jät­tiläisten
taistelussa tuotU-man
hyödyn suhteen.
Amiraali Richmond, eräs Englan­nin
etevimmistä mcriasiaintunti-joista,
puhui v i i m e vuoden marraK-kuu^
"Time. s i n " kautta siihen
suuntaan, että nämä jättiläiset,
j o i s ta jokavicn makisaa 80 milj.
S|urmasi perheensä jä
itsensä hirvittä­vällä
tavalla
NBW HAVEN, Conn, kcsäk. 22. —
Raymond Sprang, Anslnlasta, voi el­len
vaimonsa Ja neljä lastaan iha­naan
West Rock puistoon täällä.
Juhlimaan parantolasta polspääse-mlstään
ja Joutuikin yhfäkklä mur-haamlshulluuden
valtaan Ja syöksi
koko perheensä alas 400 jalan kor­kuiselta
jyrkänteeltä. Poliisien ja
palokuntalaisten ahdistaessa häntä,
syöksyi Sprang Itsekin alas kuiluun
alempana olevalta kukkulalta.
Sprang liikkui nopeasti Juuri kuin
vaimonsa Ihaili kaunLsta näköalaa,
potkaisten ensin tämän alas, sen Jäl­keen
kauhistuneet lapset, yhden toi­sensa
perä.stft, Lap.set olivat: Helen.
12 V. Lorelein 7 v,, Raymond 5 v.
Ja Donald 3 v.. Raymind oli hengis­sä,
kun 4iänet löydettiin läheltä kuk­kulan
juurta, vaan hän kuoli myö­hemmin.
Toiset kuolivat hctl. Kym­menet
ihmiset joutuivat katsomaan
tätä kaameata näytelmää, .sillä kijk-kula
näkyy isclrästi Westvnien k a ­duille.
Br. S. J. Mier HAMMASLXXKÄRI
Spesialisti
tekohampaiden ja kruunujen l ai
tossa sekä siltatyöalalla
Acme apteekin yläkerrassa
Cedar j a Durhara kat. kulmassa
P. O. Box 536 Puhelin 52
SUDBURY, ONT. (K
Karjanhoitoon
m.m. lypsyyn perehtynyt nuori­mies
haluaa tointa farmille. Vas­taukset
lähetettävä palkkatarjouk-sineen
o.sotteella: (14&
NUORIMIES.
Box 903, Kirkland Lake, Ont.
SUOMALAINEN
TALONRAKITAJA
antaa kustannusarvioita ja piirus­tuksia
on nähtävänä. Kolmenkym­menen
vuoden kokemus. Tavatta­vana
Alex Beck,
Vastapäätä meileria
236 SprQca St., Siunbary. * Ont
Teemme putkitus- ja
lämmitystyötä
Myöakin polti.^^epän sekä sähkö­alaan
kuuluvia töitä. Antakaa mei­dän
arvioi<la .seurnnvanne työn.
Grant &iiiscock
PUHELIN 1056
79 Elm Street, Sudbury. Ont.
I. S. SALO
_ Kalu- !• kcUoMppI, uk— « B U I S»
(«•A Uo trulli btUimmtlU. Saari ramt*
liBUDiteli. k»UoJ« jja. kalu. |a h»pM
UTUia.
192 s. Algona Stratt,
Port Arthur - Puh. N. 123t
Päakonsulmraslo -
koko Canadaa Tarten toozfftMl
kaikkia maan viralliselle «do^ttde*
selle kuuluvia tehtäviä, imtaa pai^
B«ja matkustusta varten 'kotima*'
faan tai muualle. vahviBtaa' Bsia1di>
joja. käännSksiä y,m., selvittää M *
rintk- ja muita Snomeii IuuualJtl>
siin kohdistuvia asioita. < ~
Osoite:
Room 918
Consolata General of finlandir
1410 Stanley Street, MonfreaL
(Comcr St. Catharine And Stanley)
' AKSELI RAUANHEIUO, -
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella «dustajiai
Canadassa: Konsoli Erick J . iuof^
te. Port Arthur. Ont —
Saarimäki, 31» Bay S t , TorontOi
Ont. — H. P. Albert Hcrmansoifi
479 Main St, Winnipcg, Man.
Thomas Franesi. Box L, Ooppez
Cliff, Ont — CharlcB E . MagnQft*
ion, 64 Dock S t , Saint Juhn, N.Br
— G. W. Tornroo», 651 Howe St»
Vancouver. B C
r=jf=ir=iir=Jf=l
Puhelin 777
Sudbury» Ont
Parturiliikkee)rii
7 Durham St. Sndbtiry, Ont*
KUNHALUAnE
nähdä hyviä kuva
esityksiä, tulkaa
EIf==Jf=ir=if=
Matti Aho
Palvelee teitä aina auliisti an^»»
nmttitaitoi.sella työllä. Samalla
voin myöskin ilmoittaa että habtei»
liuHtcn kähcrrystyötä tehdään meil­lä.
Työ ensiluokkainen Ja hinnat
kohtuulliset.
Barrette & Miitte
KAIKENLAISTA TUORETTA
LIHAA ' ; ;
JAUHOJA JA EEHUJA j
Nopea palvelus !
Hearst, Ont.
East Wiiidso]rin Saunk
auki joka keskiviikko, torstai ja
perjantaina kello 1—11 j.p.p.
Lauantaina 12—12 j . p . p .
John Mekkonen
Puhelin Burnside 1831 J.
265 Cadillac St, Wiadsor. Oofc.
Miehet pitävät tästä piirakan j
kuoresta
Valmista sc Purity jauhojen kanssr
Kii) i ; i U liri{>. 1'urity jgulioju, >{. f » l i i i l k a U i i U .u<i\ta,
Ix liic- « l i o r l p d l d K . Vi kup, k r l i u j l » v c t l ä . S r k / i l l»
iatihn ia utiitla, li.nli « b o r f / r n i n ^ j « >it«-r'/ » i k u l kiinii''*
•<; ful<<? Iii.-ri')ik.( iiiur'-iH> i l » i , .Sckoila hytin » n t rn
k i i i » « . Kulia» nhni-ns, pii. f r n tuikitut kutvona, TiiKi;i
" « r(>tijv:j.il kahlrrrn pittjikka^n. Kitkiti^ti rika*ia
ktjorU Itttlufr.o.innr, k^yfii j M i f r l f l t H i vinta j d puolrjtvi
J / i o f - D » .
ViiiHy ..n y-nnukn; rikn«(a j-iuliiia. « l l . n <Tlk<,i,cn
. hytii.! t.fkiittv tt'tMiittdmi'^fi'ii, Vurity jdiihoja ynttfi
kkyliltii aiiiä v.iliiitiniäa koin muila l o V « l l ) » i a r j l « u - lai
ruikjaijbuji.
tilein llltru.
h<ih<iUu-i 'jhjrlln Vuiily iiulfjhi-Ut'>iihj'f.irj(i%:a,
Wrti<:r/i CunaiU l')''Ur Mill» (>>. U n i i l r d , T'/»onlo
i U A IM PAJU—Mnlreil I
.saan täten arv. yleisölle j a o.stajapiirilIeni Ilmoittaa, että yhä
edelleen omistan j a ylläpidän Montrealissa "Scandinavian D i -
nin;? Room"-nimiKen ravintolan sekä "Scandinavian Grocery"-
nimiKen sekatavarakaupan. Ravintolassani saa a i na hyvää suo­malaista
ruokaa sekä hyvää kahvia, tupakkaa jne. j a varastoni
sckatavarakaupafiaa on kuten ennenkin hyvin-lajiteltu.
Kunnioittaen:
HJALMAR PAJU
Scandinavian Dining
, Room.
979 St. Antoine Street.
Scandinavian droeary
Store.
'.967 Sc. Antoine 5tr«»t.
MONTREAL. <iUE.