Vapaus, December 24, 1929

              i ^ A U S
XbsSiori» HzjMkMzpj», osuu
e: V^na, Boa O, SssJJmrr. 0»t-
"P-uplHcea kasvojen pdSläinin^i" lati "pei^^j^jä jf^jrtyytfn^
on ilgfkpg^aktn topauksessa j-etkajstava sen mukaan, mikä <m yjf^j^
selle iiikkeei^ie ednllisinta. Tämän Araleisemis^al iroidaan v i i t a l i a i -
Jben» miten Yhdysvaltain puoluejohto suhtautui Neuvostoliiton len­täjien
Amerikan vierailuun. Elok. 5 pnä lähetettiin poohie^KBile
ja piireille P, Smithin a
mnodot.
"Missään tapauksessa teidän
illekirjoitiasiia objdla, joissa sanottiin min. tl ^"^^^^^
idän ei ole vhdi=lettävä nämä lentäjien v a s - : ^ ^ * ^ _^
totapa mäiiitääe • y l e n ^ elämän
•• en pvs^äen «isSofe. » Ä -
a lenlajien^vas-jj^jäg^ ^ päinvastoin heidin
taanottoa koskevat toin^ituskirjoitukset tahi määräaikoina julkaistavat ^ ^ m n a l K n ^ ^ S ^ ^ S
K - ! ; . «n« »nrnwiTTtr;':jr Vt.i6jo/6 i t - a i o i» 1 u : . irpo. ' • : •. . .
• rUMTUSKINSAT VAPAUDESSA: . ^ '• '
" IflKv rc-|Kfcf«»^^ fceci, «J C O kak»j iKt«. — ATioHiucroa o«iseii:e_oiae3Wrtc>tBkia
lirtlllllteg OB. «s»£tUeau. l i i e t e t t i t i Hricisiirsa « t i i t e e a . , . . _ _
ria\';>i^isV;v.'• — •
artikkelit Neuvostoliion puolustamiseen, Neuvostoliiton ttnumstaiaajs-vaatimukseen,
tahi mihinkään muuhunkaan ryntäykseen, mit^ po^joe
ja Komintern on suorittamassa.."Lentäjien vastaanettokcmutean
^sxce». a^eSEkk iöähac^
nan aige^Uset b»t^nto?iäniat ris-politiikka,
sellaisena kuin puolue on h>-väks>-nyt, ei ole näyäaä i ^ ^ ^ . . . ^ j ^ ^ ^ ^ ^
puolueen kasvoja...^ Htna» 1»mmU. W , r t « t ^ c c . ^ H M ^^
Meidän asiana ei ole arvostella naapurimaan puoltf^n taViiilAga, fcanssa. Joiden iHiittelssa ne siilien
>: iL'n^ tij^ ^ - ^ ylläolevissa ohjeissa ''puploeen kasvojen peittäntbe^
rt cio krr-t. tJÄj lufas iKt»*. — cijte«j=:c«ikKt Neuvostolentäjien vastaanotossa oikeistolaista oppoituni^ma tahi i<Äa-t4!=-:
k^riu. — TUafiiuisetiaj-Ua ja Cassa» « n muuta tiarcaoppia, vaan on se ainoastaan todistuksena siitä, että
y-'-'.''•••Je»'ett£ BlJix>(s tii»3ia m mtxaiu rarösiiKOJ kirjee«e«ase, iizj3iizkt* oxäelieea lUUea-
Kttliwmtnwden taistelut ja tyQväen puolustus
^yt päättv-mässä oleva vuosi on ollut iufcuisten taii^lojen vopsi
Canadan t>-oväenluokalle. Tälle vuodelle ssirrvttäesää oli suomalaas-
E|SiM|^ ta ja erikoisesti ulkomaalaissyntyistä tyiSväestöä vastaan kohdisleUu
Mm %Sklcay5 "A^apaus"-lehteä vastaan nostetun jutun inuodossa ja md-r
& taa samoihin aikoihin alkoi hyökkäys vierassvntyisten työläisten ka-
' koönhnmsvapautta vastaan Torontossa. Poliisipäällikkö Draper ja
} antoivat ennenkuulumattoman satraappimaiscn
xnSäöyksen^^ kokouksissa ei saa kä)ttää muita icuin eng-
V J^DODBiaki^tä
Tästä lähti alkuun pnhevapanstaistelu Tojontossa, j^ota tmsteW
4m iayty iöko tämän vuotta muodossa ja loisessa. Hyvin pian käan-siltä,
toimintataktiikka kussakin asiassa on määriteltävä esillä olevan asian
ja olosuhteiden mukaan, sillä luokkataistelu on sotaa, jos^a otkea
strat^ia on yksi menestyksen tärkeimmistä ehdoista.
ssLsiki» 9V^t k^bit^rneet. Tuotänto-
TOimten fcäntysmqodoista orat nämä
KARL MARX
K i r j . N. LENIN
2. Blaniiaismis I «esti eikä feaikinpuollsesti kehij^-
' sen katsantokantaa; 3> sitä, että ee
MM
m määrästään tietoisuus kehottaa seke- j ™^^^^'stä.
tamaan marxilaisuuden lÄäsisältoä,!
1^ tdstelnn kärki suoraan kommunistipaorluetta vastaan. Virkavalta
mahdottomaksi sovelluttaa hiiUiia vieimden kidteri käyl-iBSc^
ltoa alkuperäisessä muodossaan, mutta vielä tähän päivään nien-y
' nesi» ÄI mainittua määTäystä ole muodollisesti peruniettn. Sensijaan
[> Ittiifedisti virkavalta huomionsa kommunistipuolueen tilaisuuksiin^ eri>
toisesti «Ikoilmakokouksiin, hajoittaen niitä jä vangiten niiden osan-
" ' | i «Äaiia. Samalla keksittiin uusi vainomeneieJmä: h^idien inpaiaffa^
1 || peraitftaminen niiltä järjestöillä yan., jotka vuokraavat haaleja kom-taistelu,
jossa ^ehte^Ime päätdiimttajalle' uha^
fön 20 vuotta vankeutta, ja jonka y^tfeydessä laanltjjna^kgellisten pii-äien,
legionalaist»]^ pappien yan. taholta painotettiin iikaksi lehden
^>;jjpif^^^ kieltämistä aina parlamenttiin saakka os<ubätuiUd
^™ -«eioomnskirjelmiHä, päättyi työväm voiihäkkaiden protestien väiku- ^ . , , .
Älarx oli vuosisadan kolmen - v. i , , „
pääaatesuunnan, kolmes^ eturivin • " ^ . v H!^'^^^'
maassa ilmen^ien. nim. SS
klassiHJsen filasofian fiigSn t ^ - ^ ^ ^ ^ ^ i määriteltyjen) yh-laisen
sosialismin Jateaja j a ^ S i sitä varten vain -seUttl- maafl-nerokas
mulHstaja. Vastasta-jalnkir. ,i maa, sillom kun on Igrsymys s o i
myöntämä hänen katsantokantansa
pierkilHnea johdonmukaisuus ja
i muuttamis^ta,
i kaytännöllken
sx). ei ymmärtänyt
oudistustoltnianan
saht«§t tömtttuneet niiden iraiiTp4^
Silloin ssoityy yhteiskunnalUsen
mullistaksen betkL Taloudenisten
^itj^tirUinf Tnpirtrttgcjp nzuksns sen*
hitaäTnmfn tai nöp<^mmih m u l -
listns koko vtt^T^ssa itaäOysraken-te
«ss9u BSitä iB^JUatidcsIft tarkastel­lessa
m valttämatenUL -aina erot­taa:
aineeTlfiifh (asiallinen, materi-aaläien).
kokeellis-tieteellisellä tark-
^toodella todettava talaudeUistei
tiwtflntowtW^deH suäUstos siitä.
Jöicft esfiixi^ry Jarti(ifeiffa>t. pelHtliais-
Iil060fiiäs!<ia, J j r i i y i ^ ^ JdeoKMgisisa
stäitässa, joissa iiuniset tulevat Ue-
^l^SliKi iästä ristiriidasta Ja taifstele-
Vät-JtedcttiSän sen I^pmf»tJ»1^^ Kuten
yk^tyistS ihixdstä ei ole arvosteltava
se^ rperusteeUa, mitä hän itse itses­t
ä . 4Jsetdee.niiii ei ny^cääh öte
QPKistelfeiya 'jätekin ioii&steskaatta
tf»:ia naftöuttUi a^glsf»-' J a tästä
' ^ p U selitllS ^ J t T O T i ^ «devassa
l^ltgttEmatän jprti^^igiiBCi työnosta-j
i ^ jraknattamsiiän työSäisiä, riletvät
tyanosta^t halua sitä täiä» vapaa-
«»^sestL Ja Ulf «ivat nsam^isesä
hahiS} koäca isiitä aiheutuisi hsäi
m o j a . sdtkft -löäieBt&isbät i^ce-
TOi»oa. Brät lie välitä. Jos työläi­nen
i B O i e ^ kiiatsä, eEkä siä» edes
*Bta ehkä suuri ansio tulee P . Jahs^'
stmin-rasva- Ja tervasaIaisuukHiE|i
saUe. Mutta näistä matnttaan "Kisan
bsigessä" ensi vriosikn^rnHksp»» pa-remnSin.
Hiaitäjät läii^ettiin msäraae
kaStki yhtäaikaa, oli siinä pjrrinä
«ssänäiseäsi ehtii iadoHe
sitä kurjaa komista, minkä laki
edellyttää.
Työlliset ovat täOä kämiäalae^
oOee^ Ainnsunalta osaltaan järjes-
^nD^ttömiä. s i i ^ vaan aniharvat
Oftrat kmduneet JäijeSbömnme — Ca--
poutBranM^j^iistea tec^-
CTislnHpoe- iossrit mo­ni
» ä t ä o ^ i < ^ ^ talpa pitäisi kon-ioa
d^tjei^öönunioon. Yksi näis­tä
kjisyBiylcsfetä on timä viUanttns-äsiskin^
pöjumatedtaan työPalkois- Sellä näkyikin etäällä kovaa vauh
ta» työpäivän pittmdcsta, Iräinp^- tia I j ^ v ä n kolme pinkamiestä. M e -
oSoista yjn. Vaan fiijestyneinä me tiaisen johtaesra. nwitta heidän t a -
paikamiie^en Partanen oli nf^tein,
sitte Mgriläinffn> Sankala y-m. S i t ­ten
itMtöCTriesten ^imsalo. HeidcaBfiD
yjTL SisBä hdtä takaisin odot§Iles-sa
an^eStun piicSess j a t g ^ e ^ fpi'^
ka tiilee edellä ja kutka vfiittaa
joukbieaoa, johon tulee 10 paraan
^iriss^rstzOas. Sähköä taisi olla 0-
piassa, sen .näki Hämärin Jallun
naamastakin, joka oli huutosakin
Johtaja. Jo tulevat takaisin! kun- j^smjxx. että anncteah kannafa,,
luu hmito.. ^ n i i n ^ ^ e e t k ^ s y ^ ^ S ^ t o S S T v ^ f i
a p O E U i ^ ^ iJpMgniffn t-^mt: «o
jo i&ätanuEt iädopla dongnau
"Efiäistä nöliSän- j f c ^ i ^
pa <de mlHcjäÄaan tömyt eikä tiS
vastalSCTdfSsakiytn i^^igän.
Äiäpattae, wik pm, ajatea»
tjöläiastä, j o ^ perustavat itsäi
lensä lukfceen Ja sitten vetäytyyit
syrjään ^^^^ttaaäsesta, Haan
» Ä ä ä K i J ^ ? M :iE?ytä. kiätei
kin useista Sudtauyn suo-malaisSMrin
työläisistä sanoa täi-l
ä i ^ /mmi I^30ttafei2a ei «fe
m i t l i n |t^t^ idetään |EHdcat|t, g ^ .
p& tavaransa mistä tahaiisa. Matta
tämän kirjottaja pitää «nkeuiöiaaD
seeOaa-kyseearseksi e/^OB^ea mg.
sinne ^ josta hiihtäjät tJÖeva*. loaadxi}^ liSskKp qpiSS
scttamaan tayaila Sridbu^
suomalainen-työväestö tidee omaan eaatamme saada parannnksia oUd-, kapiö.ie!taan crkaantnu tefsille l a - kaupj^im^ 'suhtautumaan. J S S
Unune. fifits kaikki toverit - Järjes- '.daflle lätkähkö mies. joka tunnetaan "^3*»^^ su^uramaan. Jarkeva
töön. Oktt loiäBtit, että onio on )^wtäksi Hän, oli jäännyt a l i ^a
ottama ^taakseen tämän korvaus- pajjai Ja oH yritettävä hiihtää
asian sObc» ggontaan. ^fet-ä sitä- p i•­toisten
ohi. jos mieli kunniana poo-täisi
maksaa Jiakmbääjöinekin.
Joululomaa saanut imion mies
BänrtkusD. tfetofsoqiden perteteeOa.
}%E(naj^6in. täQsä tietoisuas <m sei-v
t t a t ^ TOatffrimtftsen i^azSn väs-takohden,
y^eisktmmrtlfeten tuotanr
tov^Bolen Jä ^äiotantosiihttiden jris-firiidad
p e r i a t e ^ . . Y l e i^
te& veSdaan tocrt^totayat: aasialais
nä^ anäikkinen. feodaaUoen Ja oy-i^
sSc^p^angicfOä^^ nKHT^ta tfäoB-Ifegelin
dialektiikkaa Mars ja
M a r i i n taloudetisla oppeja sekä y-'^^^ pitivät "monipuolisimpana, slsäl-leensä
hänen maaihnankatsomus-' törikfcamipana ja syvimpänä opphia
taan- j kehityksestä ja tunnustivat sen Sak-
' r jseri klassiDisen filosofian smtHäi'
Alkaen y:ste I844-.-45, jolloin hä-' maisi _ ^
pen katsant^antansa muodostui, oli kehityperiaattcen, evolutsionto. nrao-. de^seg ybtgiti^mitamnpdqsti^ e-
Marx materialisti, L. Feuerbachin dcstelmaa he pitivät y»crti»T"^i,c^o j -f^iyfy^n flftyqtr^Mt^irrf PortssrilUset
kanpatt^Ja. pitäen myöhemminkin köyhänä, todellista kehityksen tail-| tuotantosuhteet ova^i vi^ij^inen yh-
^pjän heittona puolena ainoastaan kua luonnossa ja yhteiskuhniassa (o- telskunhallisen tuptanti^prosessln ris-hanen
matertolisminsa johdonmukai-fsein tapahtuvine hyppäykstaeen.^^^K^ - .
Fuuden ja monipuolisuuden puutetta [ mahduksinen, vallankmnouksineen)
Feuerbadiln maailmanhistoriallisena siipeen ja rampauttaen esittävinä
"uraa-uurtavana" merkityksenä Marx 'Me olimme Marxin kanssa mötd
piä juuri hänen iräättävää erkane- ainoat ihmiset, jotka panimme p i S -
mlstaan Hegelin idealismista j a m a - ' määräksemme pelastaa tietoisen dia-loeutta
ja 1.000 dollaria sakkoa. Tässäkin saatiin siis hy^ojdcayjksen
^pSäkärki^m luokkati^oiscii työväestön järjeslj^eel-
" :IS';;y^ Itseasiassa hyjokkäys **yapaiulta" vastaan -muuttui
vastahyökkäykseksi taahtuniuksellisia vastaan^ jopa siinä määrin että
;ii]||)Iäisten ja^^j^ jtitu|i jradcaat oi-
:^^is3si^^ saatiin körvatnksi, joten «iBomä^^^t^ tyoiäisteti <^aänen-
;i^|R|p4?l^j^ll^ ei koitunut mitään taloudeUisia itapp^^ ju*
'^^•f^Bv^fPiäah'' yuOtta on iaiisielu puhe- i^jJ^ifjikQfm piip|esla
^l^^mofin^ maa-
, ' tejqn jouduttu taistelemaan JcapitaUsitis^a oiMeitii!^^ iyöyäenliiokan
^ ' pKnisvapanlksien säiljr^ R^in.«tssa tuomittiin fiäirilyola^^
' V^kllaan ja karkoitetlaviksi, koska rohkenivat johtaa työttömien roic-g||
i|j|^^igi|f«^ y Punmaen uspdanvasr;
t i r i i t n f n i ^ m t t ö t o . . . .'
i l . «tili »-irii
kassa, oli taistelua kaikkea metafy-tuna
hegeliläisyyden) häviöstä j a
siirtää sen materialistiseen} luc^- j
ilillKIN
sliltkaa vastaan" ("Pyhä perhe", j u l - : non käsitykseen". ''Luonto on dia-
P . !^]c^[ainispäivän mieloiosoitusteh ytiteyd^ä vangittiin - työläisiä* «ym-^
P's-yf maiAa ja liajoitettiin kokoul^ia. Ifainiltonissa vangittiin lal^^
l a ^ a . ' Torontossa uhattiin työläisiä karkoitiikfeilia.^^^^^^^^^^^:^":" f
ön iyoyaen puplustusliifto suorittanut iarlccä-
;psa# työ avustamisessa. Torontossa pn se
^ mukana puolustamassa syytettyjä työläisiä. Sen Vn-
' 3 ) ^ 1 ^ tuomio, joka pii tnic-f^
taiiksti langetettu puhevapansmielenosoituksiin osallistuneita vas-lentqlehtbten
1 ^ yastaah. Lukuisia oikeusjuttuja on
ä. Myösldn^^ viittaavat siiheii, että taistelu
suinkaan ole yiela päättynyt, sillä poliisir
^^||ji^wll|ki^ 0ra|^ jälkeeh on jatkanut kokouksien hajoiltainisr
i^'Pl^«y!^lE& oli pakoitettu toteamaan hänen menetelleen mieli-j
: w^ ^^^^^^^ istelujerri yhteydessä on osoil-
V ^^|iiDt tuiceytensä, ja sen merkitys tulee ehdottomasti kasvamaan sitä
lupkkayas^kphdat kärjistyvät. Työläisten jouduttua ka
^ ^ J ^ i ^ i ^ t i ^ öje luryaji muualla,
-''•^l^aä pinan luokkansa taholta. Silloin astnu esille työväen puolus-
||||l^(llttto^^^^^^ erikoisena t^^htäyänä ön vainottujen puolustamiiien.
jpu<^ vuorostaan ansaitsee työläisten yksinuel^eu
IV
l
l , ' ^' Puolueemme loiminhassä on kuluvan vuoden jälkipuoliskon äi-f
j^ana kiinnitetty melkoista, Uuomiota yiss?ibin menetteiytapakysymyk-
^ ^ l l l^gj^^jkan^ toimia jöukköjärjcstöissä, osuus-
J , , toimintaliikkeissä y.m. Kun tällöin on jouduttu rä^ mii-l^
tpjisTOcn puolueen arvovaUon ja vaikutuksen lisää-on
jo>udultu hayaitseniaan,
, pupIyeJäseniUä on taipumusfa kieltää puolue ja kommunistisuu-
Tämä raeiieltely ttinnelaan '^'puolueen
^^ij-v j /kajojen peittämisenä".
Sliililiiife^?^^^ "'^ - ^ähelieily taisieleniaan' puolumr jäscii-
-j- aktiivisuuden kohottamiseksi seka tämän heikkouden poistamiseksi,
| | | | | | | p f M i|n^ liarjoittamaan' sellaista taktiikkaa
^ , t^axi* osuustoimintaliikettä kptja^, jossa on mqily tqiseen ääriinä
% l l l l l S l ^ l ^ Mläfadelty W!kaamse$U kofaottan^aau puolueen auktoriteettia,
I 4 tÄl?^f^l(||&alf^^^ yÄi^ äiOTOTiivai^^ lävitse pää-
I * f||||;i||i^ä;ji^3^ tjloja ja
l ' 1 , ' " Jl^fca vaikutus kyseessä olevalla menettelyllä on ei-pudliieeseiBh kuu-
I jilllgläTOM olisi
*^ f lursVatettava-harj^tsevalia.^^^^^^^^ va-
" -| , k u U M u k s i siitä että puolueeimtie ja sen jäsenten ajamat asiat fivat;
i myöskin Jieid^ asiansa. f
plp^^lfi^^feje^ vakavia erelidyksiä, joi-
• ^M^ii^^^^}-^^^'^'^^^^-. ^viä^ PM*M yahingpllKia pupl^eelieinme., Sultfeessa
f i i ^l^gopiltillisffin liikkeeseen. op tämä sdvjille lu^^^ silla puo-
' - j^een vaikutusvallan suunnaton iieiklcenemincnanmialiilisessäliikke^^
' (lEonlvoUin luisuminen vasemmistolaisten- käsistä Äibertän ja Nova
a:ii?^-SiaÖan^;^"fc^ juuri l^iiav
^ a n ) ^ l l a muuttaa .it^naiseks^ j(Jukon * aineksia; ;^;ösottapn, t a viikossa. Nykyään ne o v a t ^ j ^
pUpkslkin. todellisuuden demiurgi että asiat ovat luonnossa viime kä- SrS^Seam^^KöfeSt
anoja). Minulle läinvastoin ei aat- d e ^ dialektisesU eikä metafyysU- ^^^^^m^i^^^^
Shauiiav^n, Sask.
lUstaa lÄkomiesten mainetta. Kaikki
tenset hän saikin sivutettua, mtttta
pbfkamiesien Meriläin«i oli saanut
Inka pitiäh etumatkan ja nihi hän
o3i voittaja näille huomatmlle ensi
kifpaikElHe ajalla 7 m. 53 s. Jans-s
c n ^ PatOI läheni kyllä uäEäavasti:
sjättehr'Ja asian ar?Käiti. teki^
sUä mitä näkökohtia tahansa sil-mällä
pitäen, osottaa, että viisain
menettely on se, etta Jökainien työ-
Iäinen kanhttaa omaa liiket£aän.
Ösunstoizniiitamies.
täfOlä Oli päSjö « h ( ^ ^ mafidoUi-s^
vÄ i^xaliinm^^ Kuih oikeal-
^eellinen ole muuta kuin Ihmisiäissä
piupkatt^ ja käännettyä aineelli-
^ u t t a . " ("Pääoma", toisen painoksen
^piihe). T S y ^ : yhdeiöpukaisesii
tämän Maniin niaterialistisen filo­sofian
kanssa kirjoit» Ebgeis "Ahti-lyTaailman
yhte­näisyys
ei ole sen olenusessa, vaan
lL<»sti." (Engels.)
, ''Suuri perusajatus"^; k i r * ) i ^ a a E n -
^|s. rim. fse^ «ttä ma^iikna: !eiiPIe kp-
Jumpä^Ui ,yälnäi$ta lopnll^ifita kiap^
' . p ^ e i ^ . vaan esibitj^itixip^^sim k c -
kcmaisuuteikk^ Säd^ .cälot nmuttumat- \
tornilta näy£tävät/'^kultenikin
niiden pä^spmme luomat kuvat.
vppjpaiftai; v ^ 9 ^ enepapäan
purjeen l^upimilafeeen
iikäj jjfi .Mojiti«afe$a;4tf
la ii^Ua önniBJ^iumseen, että laai
t ^ l S ptfttalähf^ paO^öon, niin t u -
lep k i ^ a ' yi^taäii. Eumminkra
sj^uH iöukico: ^ liarhailee
1^0. 0^'iöWö'äBSi, lettS isä kapi-i
t l ^ ^ |*0i*n enhi
P^tlämsit'^ iiiams^päassa knrjnn-
'4€m.-.\: itse -tyo^
llU&et^ % j i t e 1 i / ^^
tin?$atitoutanu}ien työläipiii se
iäko^ senaaUsana jolloin siqf niitä^ei tar-
^-^ ' ^iatfse^J^' "t^ditin ö^si työläisten
« i v ^ f i t^fkistettäya livtt j a sxäje^
i a v ^ eiÖ3sefc,iilp^^ Tarvits^-.
tae oe^en)i|9^ J a . enett^^i^ yhteis-'
"•"•^ "eidäii iyoläisteix fin
^ n aöieellisuudessa, jota osottaa.'.,. jaiaiKse^, KesMyiiymaua vamtuvac,i;^-i,^ " f i r ^ i ^ provo^
pjlpniupto. Ei/.inissään eikä koskaan
voi ölia ainetta UiPan liikettä, eikä
liikettä ilman ainetta, . J . jos ase
itetaan kysymys.... mitä on ajatus
ja tieto, mistä ne tulevat, niin näem­me;
.että ne ovat ihmisaivojen tuo^
tetta ja' että itse ihmhien on luon­nontuote,
kehittynyt' eräissä luon­non
oloissa j a yhdessä sen kanssa.
Qn itsestään selvää, tämän nojalla,
ett^ ihiEdSaiyojeh tuotteet, ilmeten
viime Mdeäsä myös luonnon tuot­teina,
eivät ole tistiriidassa muun
Uuönnon yhteyden kanssa,
Vaan sen alaiset". "Hegel oli
ideälistt ee on, hänelle eivät
Idämme aatokset olleet todellisten
olfplden Ja' ;Epimintojen enemmän
tai vähmmän abstraktisia heijas-iE
»lksiä (Äbbider: Engels~puhuu vä­liin
inyös kuvavedoksista"), vaan
ajoista, jsiiten määrin pienpyt ylei­seen
tietoisuuteen, ,cttä täsltm.iqj-
' ^m'^ • jslitysf Viitteenään sitä vas-päinvastoin
olioita ja niiden l^elii-tykset
olivat Hegelille jonkun, jo
j ^ s a ^ ennen -maailman syntyä olr
leen aatteen (idean) heijastuksia."
Kirjotelmassaan "lAidvlg Feuerbach".
j Q ^ Priedrich Engels selostelee omi-asm
Jä J^ax^sin i^uer-bacbin
iilpaoifi^ Ja jonka Eilgels
tpumtti piiinGPn ennen luettu-a
^ vanhui.' M kanssa y. 1844
-r45 laätt^m^ä käsUurjoituksen He4
gelistä^ Feuerbabchista; j a materia­listisesta
historiankäsityksestä, hän
kirjoittaa: "ICaiken, j a erikoisesti
uudemman filQspfian suilrena peniö-kysymyks,
f!nä: on kyi^ymys ajattelun
suhteesta, olemiseen, hengen suh­teesta,
lupntppn.... kumpi on ollut
ennen: henki ennen luontoa vaiko
luonto ennen henkeä.... Filosofit
jakautuivat kahteen suureen leiriin
seh mukaan kuinka vastasivat tähän
kysymykseen. Ne jotka väittävät, että
henki pn oUut ennen luontoa, j a jot­ka"
siis muqdc«sa tai toisessa tunnus­tavat
maailman luomisen . . . . muo-dtstavat
idesdistisen leirin. Taas ne
j b ^ pitävät luontoa aiuperusta-nä.
kuiiiuvat materialismin eri kou­luihin."
Erityisesti ön pantava mcr-klle
Marxin' käsitys väpaudeir ja
välttämättömyyden suhteesta: •'"So­kea
on Välttämättömyys, nun kauan
jkuia se el ole tietoinen. Vapaus on
välttämättömyyden tietoisuutta"
(Engels, "Anti-During") — luon­non
idkokohtaisuuden lain-alaisuu­den;
j a välttämättömyyden dialekti­sen
vapaudeksi muuttumisen tun-
, luistamista (niinkuin tuntematon,
tautta tunnettava "oho itsessään"
muuttuu "olioksi meitä varten", " o -
l i o ^ B olemus" — nuden "ilmauk-Äfl-
j a feitssi-iftih^sa*
iiiaiäiin oli jär|esie^ p i t k e t H ^ ^ -
j & e t ^ joitei hyvin'KinU^
tuisen. TuTo*^^!^^
itbr^isten lakon
taan yleeiisä. Mutta t o i t ^ JuttU PÖ
^ tmmustaa se sandbsa,; toinen —
sovelluttaa se jokaiseen ejrikoistar
paukseeh ja kuhunkin esiilet^evaah ^ , ,, .
tutkimusalaan." "Dialektiselle filo-1 J y p s km l a h e f c ^ 10 dollana
Sofialle ei ole mitään keriakaikkinan Suomeen^politttmtte nausvangeiHe
määrättyä, ehdontonta, pyhää. JKal- JOtÖupakieSni. ^arjestaimste y a ^
keila j a kaikessa näkee $6 ktertä-inättpmän
tapauksen leiihanf. e|kä
sen edessä voi olla pysyvä mik&an
muu kuin syntymän ja tuhoutumi­sen,
loppumattoinan alemmasta y -
lempään kohoamisen inrpsessL J a se
itse esiintyy pelkkänä tämän p r o s^
sin heijastuksena ajattelevissa a i ­voissa."
Täten dialektiikka Marxta
o^'' Ifei^ hajäanhäs ntA-li^
tiä^ne-iaM oie;
'n^däp pudleä^i se o^' anStä vas-vielä
ifeSKsi "ken VaivPjaii-valk
«iti« oh >raiyöjöisä v a i ^ i ' *;
k u k k i i ei' meiUe vapaatta änhlf-jös
Kilölim «iaälfÄiai Äiitti yhden
t i P f ^ n ' jöulmdfamB^^ Qäcar .Hiilin,
Jöläi; pilkin "Oääa^ hrvat-sithnlmtainä
iM. 29 pnä, alkaen
pUpii 9 i l l a l l a . Siellä fulee ol^aJap
olijelniaä jä lopuksi Isappäle*?^^
lon^^smäslä*'. f ^ < ^ ö a k a i k lB
mukaan on "tiede liikunnan ssekä u l ­konaisen
maailman että 'ihUiisajä-tuksen
liikunnan yleisistä laeista"
Tämän, Hegelin fil<»öfi{m v^idlän-kumouksellisen
puolen. Marx dmak.^
sui j a kehitti edelleen. l^iaiekUhffla
materialismi "ei tarvitse öötääö möl!^
den tieteiden yläpuolella otefraa j ^*
losofiaa." Entisestä fik^oQastä Jää
jälelle vain "«ppi -ajatt&sesta Ja sax
laeista — muodollinen logiikka ^
dialektiikka." Ja djaTekfeJigka. i^äric-in
ja myös Hegelin käsityiaseii mu­kaan,
sisältää kaiken sen. #4tä |pi|li-''.
ten sanotaan tietofepil^ksi,
logiaksi^ jonka on katsottava
musesinettään etuiäässä hi^tögfiaiVn
sesti, eritellen ja yleisiäeih,
syntyä ,ja kehitystä, siirtymistä tie­tämättömyydestä
tietoisuuteen.
Vaiinuus vanhan materialismin.e-päjohdonmukaisuudesta,
muudesta ja yksipuolisuudesta saatr
toi Marxin siihen väkiuimuäee»,
että on välttämätön "sovittaa yhteis­kuntatiede
materialististen peirustei-dcn
kanssa yhteen j a rakentaa "se
uudelleen näiden: pmisteid^ mii-
Kaan." Jos material. yleensä ^Johtaa
tietoisuuden eläihäsfä, eikli päJnvas^
tom, niin soven»tettjma"lhiniKle^mnan
yhteiskuiinailiseen- elämään materia­lismi
vaatii yhteiskunnaUlsen 4ietcä-suuden
johdettavaksi yhteiskunnal­lisesta
elämästä. "Oppi tekniikasta
vanhat Ja nPP^^3^°^ 8iipnu;J|^,
haaiiile. N^aisjao^n JSsen^si p a l -
«ee ipkä
tjjlpa jtöi^imaäh j a keiät-"
Haftraiiehet saaneet jonl^dEahjra
"pu^Weeii. j^a$yoj(^K^^^
- sitä, etta pyiolueen jynläyköel on
| ^ ä | ^ ^ g | t J 5 | ^ ^ a tSiha ledeilyta seHaiseea typeräin t i k -
**%ii;4^rvantiii^^ 'i& niinka i^-»l^/.t»i»t-t a —pru»o—lu e menefttää _sjy mpaatti:n en;
i!^pfipÄPiSJ%ä taM sen Väikutiifeen äläi-'
Pg?siÖk<Ä hyokkäyksaie, jotka koituvat nuolueelle i " ^ MstorialUsta, ei dia
m^^^^^mmm:^ - i»^ ««uivat puomeeue. ^fekyysnistä anö-dialekti
cteknologia) — seUttää Marx VPäär
oma I") — selvittää ihmisen a k ­tiivisen
suhteen luontoon, hänen e-lämänsa
yhteiskunnalliset eh?tot |a
nusta johtuvat sielulliset mielteet".
TaydeUisen määritehnän mhhnilU-ssen
yhteiskuntaan ja sen historiaan
sovellutetusta materialismista SXi-toi
Marx "Valtiollisen taloustieteen
arvostelua" teoksensa esipuheessa
Sekfi"). "Vanhan" myös feuerbachl- j seuraavin sanoin
l a ^ n (ja sl«^ eiieraman '^vulgaann , I -rinäniäusä yhteiskunnallisessa tuo-
Buchneym ^ Vqgtm - r r Molescottm) i tannossa ihmiset joutuvat mwritdl-mafeo^
smin peruspuutt^ma Mai\ i>ihin kiertämättömun, heidän taijn
ja JEtagefe pitivät: 1> sitä, että tämä s dostaan riippumattqmim stihteisiii)
materialigmi.Qh "etupääs^ iW^aa-j— tuotas$osuhteisiih. jotka vastas^
ninen". ottamatta hupmlopn kemian i vat heidäiT aineellisten (materieiUs-
Ja biologian tmdemps^ käiitysta; 2)
dtä. että vanha- materialismi el ol-
Uit historiallista, ei dialektista (me-anti-
dialektisessa merki-iohdonmukai-ten)
tuotantovoimlensa kehh^^iä^
määrättyä astetta. imidentUÖtailtäi^
suhteiden kokonapuus muodostaa
yhteiskunnan tallu(tenisen';ia&ai-teen:
realisen peru^puv JoUa-btäiaa-
Oh, perin harvinaista, ..eUS vai"
l a ^ p v a o hiptoKi^. Ja - 1^
toimita mjdlteliMi riieitä ktäl^jii-li^
sS JoithdahJaUa; s i j ^ tedelllsmi
dessa ei meiUä kuusen kukistaJUla
Ja se|kä?epTO jid-tääh
- iloa' JPulUsta. Bs^i iuojiyat
meidän: täMlä halkokämpillä kniten-kjhi
kaijräavui Joulua, Itoska Mitwl-,
vat meille Joululomaa läiiettäen mei-'
oät: t a l v ^ muideh työttö­mien'lisliksL
.-T'
SahdfflFd' Chemical X3o^ on teet­tänyt
täällä b^taija - useilhi käm-
0& vBPsil%isien aJau. M^mejt 4yör
oval}' 5?»aoeet Vupelkäup^
I^cl^ifapitissa Sbauöaväti,
Saiskl Vainija^ o l i syntjiiyt Vaa-ssm
lä»njb^ -iSSO, joten oli kuol-
Ii^äaa ^ e s VEH^e^ HSdtä: jäi
sureroäaä ifäimP^ k a l ^ poikaa j a
JaÖtS^^ 4yttSä tytoi^ on
Be^it^^Ssaf Hieli.') J a laaja tovieri-jöuklco.'
N j ^ ö ; jouduit jo kyolle, kun
tiSi^&^tät itiivaä^mih käyvät, kun
ViillaStay' . #ftmpp»Hlh<flifl,
n^^d i^odc^tB pois jo j ^ ^ u f t .
ifiäeiisä ty^Qi^^teiemaksl.- Hyt
jbqrat laimein muisUvät työläinä;
antaen' heine Joululahjan r - .mät­tämällä
heldäfl tuhanäen tj^ttör
mi^ atm^äan.
Iföiliä kämpiHä on vallimiut':^^
leen^ äätäailalset ölöt ä d h kittjim-mllla
kämpillä Canadassa. Ruokai­l
u - Ja a&BiXK^test eivät ote olleet
lavaI]Qsta käinppätasoa kummempia.
Mlttt4 ktdldsein IkavintS ön se^etä
yöläislä - ei oSe vAuutettu tapa-bmqgan
varalta^ typp-antajj^
t eivät ple haiuf(kaitä kiiluta
täip$aa v ^ j a ty^SIätetenäl va^nfft^
tamiaeen. e i ^ iolsaaltä Öntäij^
työläistä' t ^ t { i ? p i a i n |;pr^u|Ian-
Nauj««sto0 .'naäi<M; tavap-i
i f i t :|u63ä fcPk^ kuun
^tco^en : ^ i | ^ i ^ f a l , j a ,oii3^^ ipyer
t ^ 4 i ^ |d]^ ^ P ^
ifSsj^, eUÄ -olemme voineet^
tiast^^.^ä^i^e j a toimia lupauk-
J/.Mtäta . t ^ joulukuun;. toinen
SUhänntai oli ;kai nnofitbnnt tove-fliu^
jtaiieetT^aajpma koko-
Jlksen -mäailainään p a i k l ^ ja
oESäj^iifetyt^^^^^
katsomme^^^teh vähyyden vuok­si^
p^ridafei^^tää J»öy*^ijä ph
iänpättä^^ i a i P^ää. seuraava kokous
i^äien iw»na 12 p^ tammik.
"m^i^sdme^^^^mam jEokoo»-
sieltä laduKa laahtm yksi toi­sensa
jalkeoi. viimeisenä ukkomles-ten
V; Kivinen, ainoastaan poika-^
miesten I. Korpi keskeytti.
Tulokset ovat: 1) E. Meriläinen
aika 7 m. 53.s. poilcam..- 2) P. Jans­son.
7 ih. 55 6. ukkom.; 3) E. Par­tanen,
8 m. -08 s. pm-; 4) E. San­kala,
8 m. 41 s. pm.; 5) L. Sinisalo
8 m. 44 s. ujn.; 6) A. HeiskanerL
9 m. 17 s. u.m.; 7) L. Salo, 9 m. 19
s. nsa-: 8) O. länd St m. 2 l ' s . u-m-;
9} K. Ristimäki, 9 m. 26 s. pjn.;
10) y . Kangas, 9 m. 3? s. pjn.;
11) P. HälÄinen, 9 m. 33 s. pjn,;
12) BL Suutuinen 9 m. 35 s. uJn.;
13) p. Ruohonen, 9 m- 37 s. u-m-;
14) O. Häkkinen 9 m, 42 s. uon.;
15) J . Seppälä 9 m. 55 s. u j n . ;
16) L. MyBynen, 9 m. 58 s. pjn.;
17) A. Salminen 19 m. 14 s. pjn.;
18) Eetu Meriläinen, iO m; 28 s
ujn.; 19) A. Myllynen, lö m., 29 e
pjn.; 20) U. Kivinen 11 m. .05 s.
uJn.
Ottaen huomioon 10 : järjestystu-
;Li3ksen, saavat u k k o m i e i j e t ^ pis-
,i*ttä, PaitomiesteÄ "antaen h e i ^
be:ö6ceyt*ä^ viiuieisen
tUsn eU 21 pistettyä, t * ^ hej^;!!}^
•pisi^ft^.Jps tB4s" 9 t t ^ ya^;_.9
m i e ^ kumi}aai:^^ ,^6ukkues^:
on lii^kpiniested; yöii^rsätteix^
TipVp3t JA PIENTJIJEUJAJN
EDVSTASAT PCHStETTAYAksi
JÄ 9tENÖ.
Km O B työttömyys enimniältä
osalta p$ffi^tj^e}ä|sUtä taas osana, näntta ma&a lopixu ja eroa jäi 2
Viinanssiasia^' hiin j a n i i n — sekuntia- Seuraavina olivat pöka-tpjst^
ssa faykPi'?^ ele mitään j a ; mfesfen Partanen ja Sankala, ukko-tpjncä
aiv?w t y h j i niin onpa nrfesten Sinisalon. Heläasen. Salon sfCf,j^j^. _ EHDÖtTAVÄT sos
pmöin vaikea kysymys, mitä olisi Ja Lindhx heitä ahdistelussa. Niin
t d i t ä v ä ^ ^ saisi jouluilosta naut­tia-
-— t^Iv^ on mlia ähkärin tää -
lä preerillä, vafisihEh näillä ympä-ristöiUä.
Xuntä on tullut oikein
Pfvvpoh mi^äl^, tällä ketiaa ci
voi I%kua jöiiatiten kuin hevösiDa
j a sekin pii linoiiöa, autoissa pu
Hupai^t^^le^'^ ^ on ^
y0 P0iäoi<in Vä^ ei näillä
aetiduiSIa n i i i ^ ttflveh aikana öle-kun.
t^niä oh f a n x ^ ja
^fi^iflSehel!^ en :''äai^^ stiu-
•riä mä|iilo|!l8Ui&sia täynnä Gaila-
Cflen jpskus kanlfat niih pu­it
nii|i(ä ymfnarjäiikö mini
-.•olen kuöiiiBävähaBS, että
ntakBl^'' päf^ ^^Lsah'^utoiila?
ätikmintäMk ''Jäätäiiiää' -sSL-,
inas&ei'- paikkaa^;i<) Ölönletriilä ta^;
Näihin tilpaäuifidn rpn ^Fajolah
veljesten -'suksitefid^- la^oittantit
pariueft stiksehs^^ Vöi^a ken
hyvaäil?'j<&a öir molemmö*-matkat
stient^ut^ siUä^t nos­tamaan
kelle sukset- ~ kuuluu. SiW
vaikka ohsi-vihnein^ niin on mah-dcdlisuus
Päästä sukäep. voittaj£d^L
Ensi pyhänä tavataan j a t o i -
votasoi että yhtä suurin joukoin.
R. S.
Valti6V£UBinyaliOkunhan tulo- Ja
menoaririomieiintöön liittyy yksi­toista
vastalausetta, joista enamäi-neh
m sosialidemol^atiien, töinea
kokoomuksen, kolmas maaläiäiiton
j a neljäs SOS. työväen j a {Henviljeli-jäinseM
loput valiokunnan yksttjös-ten
poryarinisten Jäsehteh.' .
Sos. työvSm jä piehVfljeHjätn e-dusktmtaryhmäii
vastalauseessa eh­dotetaan
muut^siä lähes^ parHnsa-taah
menrähoihehtt^. -YläoSäräineti
puolustusinenoarvio ehddletaan ko­konaan
poistettiavaksi jä y^tldnalses-tä
vähennet^yäksi h.'270 s|iilj. njk.
Ehdöteftit vähennyk^t höttsevrs^t yli-tfehsa
- pdin 560.(^9,000 markkaan.
Toiselta' putäffh ehdPtetaan va^ttdati-seessa.
huqniattayia. lisäyksiä erinii'.
siin*^ ts^tpiarärghol sekä asutus-niääraraliolhili.'^''
i U:,:i*>-J. i d - . . . - - - - r . ^ - '
!tAtAlU|iA|bi¥XffAT, ANDOA-TläAilAl!
ir:^lUESTl»Ji^'
.yai^ .l^hjoi^tdan?^^ eimfn.&asdem
'A^ttäin pit
§a faafpit^fjain Jc^ettayissa . oleva
Ek> i ^ sbl^^fitehfesua^^
män: paateänyt; Ikih^itiaä 200 Mk
soisdeib iducuisb^osastölle/^. 2 ^
i^Qsdem liaibltusurheihiise^i^ Ja
• «it: • * y ^ i l ^ a n , ; ; i^ö^vastl W -
i a ^ ^ Itihamia, so^ i t i ^ ' ^ ^ ^ ^ d ^*
taa"*. , Samana^^^^^; pidei^srssä
Kotkan , kivimiesten osaston koko-,
uksesM, pvaib ehemmisticinä J^eet
spsdeinit ^^I^ttäneet varpustaan luo:
vuttaa 6,W|J mk.^ raittiusosas-t(
äle j a lerota" Uitpsfe. K i m yi§Iä
lisäksi znajnitseinnie
OSUUSKAUPPA J4 SEN OSTAJAT
Sudl)Ufyssa. ,on osimskauppa
siiöä kiicänKsa, etfö sP luijall^n
alkaa JteFetä. palvelemaa^ pstajafam-taa
Olastaan pn
hs* ^ sä^ JpKapäjL-yäiseoi
elämään tarvittavaa tavaraa.
I)»i(^^PvaFa Vära^ pn jo -melkoisen
monipuoiinen ja-^ft^^dii lihakauppa
:£^kaä. t ^ ^ •^l^^inMfim
meneviä vai^imu^a, inäitöliikke^tä
puhumattakaan.
' i ^ i t a Sudburyn työläiset, niiden
mukana suomaiaisetMn työläiset-jpme
tämä kirjotu^ätkä
cnilstetaaa, eivät ote vielä a&aneei
ten j a suutarien osastpjin k^ispojen
tyJiiBiaami^ niin Jp^iäien tiw-
Iptien' ItUiu^^, että pn l^ji^i j^y oM
v^riiiuaan inpisten osastojen ^ a s ^
ien tyhjeptajäin suhteen. Kiikaan
rMieUinen työläinen ei voi hyvf^?i
stiä,, etiä Jbeidän hiillä Ja JyäiysJla
kgptut yhteiset varansa luoviitetasfp
Sf^s^eni vaaiiT ja propaj|^|ldf^
Vaaten, jonka t a r k p i ^ j k s ^ pii yali)
•saada yirisa- jä jbhtäjäpaikböif
milutamilie ;yksilöilie.
LASSONPEITTAJIA POBISSA
Kun: eräjs lämpimien ma^ka^
den Jsa(H)Plas, rouva ^ / ^^ pJI W9
12 ailman tulossa asuntoonsa- F
viide^teeii- kaupunginosa seurasi
Iränt^ pidenucSn matkaa . takaa
kohne;leDiies*|^ iuil«?kaan
k i i h n l t t a i ^ : h^hjtt mitään hupmleta.
i t r a a y i i T i i - i i MMM
KISAMT PftOPAÖAÖAä
Mkonta aitrori;men*s jCcahpeiissttian
:^Dard) hafaiA jfa^ottäa
talfin . vakuuttrt/nt'yen, /^vpso ssiQp^
tää työläisille, että he <mt§ - l - ä
työlait - f vaan p&kU tnafeoätäjidtaf
Jotka t9ÖBkentelevat omaan l a t u u n -
sa"^tvätkätmuonprt «^-^htjätJab-.
BkkttBielief ««ittfipat Idistasasti
M a m l e h e l y
jStmmmtalnaperitettiin Sudbu-lyssa
Ramsay Ji^ven Jäällä at suur­i
a hnmfiioli» ^^sauieet Jtuiht<ddlpaifut
'^Qsdn^.jikkOf. > poikamiesten kes­ken-
] M & oli pa^ viikkoa jo teh­ty
|P.Haamia. loten e i . o l ^ t Saas:
paikka yleisöä oU kc^oönttinyt seu-t99iamn
sm, ^ r n J y l g n ^ aHta
pälipq. J l i g B u a j0av& sU 9 kSpmet-riaT
V^gp^mi&r^, i ^ l p h p n saotas-iean-.
.^gränrnSI^^ että
jsaiääm J l ^ ^ l ^ n f i p S h i ^ p a i l n l h in
nain i^niiri teB^QiHa|a|0nkko. Polka-j
n i e B B t d l - lo; -iabäA^ yksi laäääsm^
yksimie.lst& .kannBtukseh
ezM-oa pinaUe .kaupallensa. i.Qik
itaau fmätulsen .valituksen tekee
etta sangen useat o:^ikkeenomis:'
- haitevat t^rarasisa fpäbai^
mätiäta. Seii^ksenä on vaan, että
3Bi ole tullut muutetuki^ entisestä
paikasta uutP^n. Vep£C k u p p aa
^ f i * i n - vaadifeaÄn Ja q&ej^sfc^
siitä se taicfetaaTtfcin pääasiassa teh­dä
syy m&iäi e i omaa liikettä kanna-
^ t e t a . . ^ v : . V::v-..-;;':--r.^?
MliiUa piiakfiemme celiellisiä, IB»;
^mnnttstet^a^. e t i ä l u i^
j p ^ veikakaupi}» ea^kay^nr.
Äössäi Joutuvat rehelliset kuluttajat
suorittamaan epärelKpsteai ostokset
Miten tämä on schtgttä^^? S i ­ten,
.että jos -joku Jättää ostoik­sensa
maksamatta^ täydytään < h i n r
tqja kotoUaa ^iinä määrässä, että
täten .l$yntynyt mec^eis^s ^saadaan
korvatuksi,-sillä eihän kauppias voi heen^rasttönon t ^ ^ ^ .
ndtenkaän muuten tällaista -mene-j jftfcPntfuVa^*^ Bg<r<'"^^^ tp|ioiö?^ j
tystä kmvata. Nyt voidaan väittää
ovatlian osuuskauiiassa hipnat
3*t8 ImriBEiat • kuhi s&ätyiscnkin
Mutt»Ji&oen js^vuttuaan
tu 51 kohdalle; kävivät niiehet yhr
täkkiä:' iiäiien kimppuunsa,, yhdeP
miebfefei ' ihrittäesÄ lasson ^ e t r
J a U l a a c ^ toisen yrittäesäi i ^ ' '
@äv hieltä'käsilaukun. Ennenkuin
r0^to|ih^tM»kaan ehtivät s a ^ las^ |
m «r^ile, ehti rouva Ttefl hini-ia^
ä^L -.Huuto fcultön lähtl/afoie-sa
ja;;yä^eä- saapui- paikalle, jolloin
ryö^äjät^" lähtivät pakoon saamatta
rmtä&i:^sJwU^ oli tietääk;;.#
isehme "iPnsätnäi^n! Ipssraorestöyrit^ « /
P p r i ^ ^ P W i i s i tutsli aä«a i a ivu?
.- Äskettäin ^ t y i tuBp^o Tainioa-iPskeiiä
Tomator-yhäön,
Neitsytnfeinen kartpnt^ kä^ep
llkkandehef; Ittniltaan 21. hiihtivät
](aildd^mati»a:I(9iteim: Bi$ oUvatkhi
kaupassa. Tämä voi pUa tetta, mut^
t a 3%sij^^isen kaupassa maksaa osta­j
a faihtaa yfeä^^lfe, Jotävastölp
jos- cfiuaskaujrässa- saadaan voittaa
synCirmään, Pn se ^ l a n lii^ceen
yottto, j d | a osiopnisenfenä eah^n^
mmvtalfcka myöhemöah mldEsetäaa
takasin..
, latä -yDäoteva^ ole -ainoar, hyöty
niltä:.Qämskaupasta mi.' Silloin kuin
kannitftaiHt ovat ^^avon
^m-N OGöuätmq^STjas^
p^rasttteraan iBsigten^ k q ^ . j
wpstiy äimin: «uiuJlislQtft öJfc ,
t e i K n , : eöäi:ty*n: jBashaaksent**;^;
viioöas tyttö jäi liekkien iaaltkBl^a?;
mmm 1^»^^
imnliöiBta. ^ %y
lierieg'iäaanut^alkmisa lasten t«lw;';:^
k^ila'J6ikfclmi&BstB,- -^•^y^'^'•'•^^•:••'^•^>^^^^