Vapaus, December 12, 1930

              miVEIJlT
4siamiehillemme. osastoille sekä muille liike-evillemme
on lähetetty tSot^ keidän Va-löudelle
olevasta tilivelastaan Vs^a«s tMi tällä
Jetkellä hyvin ahtaalla käteisestä rahasta, io-
" 1 olisimme hyvin kiitölKset, jos^asiaiiBeket ^
etuttavamme v o i j a t saorittaa tSvelkaiisa
Icnnen joulukiHB* Ic^iia, jdloin teJNiaän viro-täinen
tilinpäätös. Tämä ei ©fe t a v ^ s en
ollinen huomautus, vara Fälia-ah^gosta joh-anut
pyyntö.
Jäämme odottämaaii suorituksia, e n n en
joulu k. l o p p u a ,
LIIKKEENHOITAJA.
r w « - ^ . - -
AHAA
S U O M E E N
»SuomeBMrkk?
h a a l i l l a . Ohjelmassa tulee ole­maan
puheita, runoja, näytelmä ja
paljon muuta. Tulot iltamista t u ­levat
puolustusliitolle. Seuratkaa
tarkemmin paikallisista ilmotuksis-ta.
Joulupäivänä on osaston näyttä­möllä
merkille pantava ensi-ilta.
S i l l o in esitetään kuuluisuutta saa
vuttanut venäläinen kappale " V i ha
j j a rakkaus". Seikkaperäisempi se-lostelu
tuonnempana. — ?
s u o j i i n , - j o k a on kokonaan riittä­mätön
sille yleisömäärälle, jok;
täöä kertaa laifckaköBnallafflmi
asuu. PaikkaknnnaUamme toimii
ufeeampia- eri osastoja j a ala-osas
to ja, joista haomattavin on SJ:n
osastOi Osasto ylimääräisessä ko-koöksess^
n joku aika- takäpeinn
teki hyvän j a ratkaisevan päätök­sen
haalihuoneuston rakentamisek
fi lähitulevaisuudessa tälleiin far-
.miasutusalueelle. Rakennustoimi­kunta
valittiin, j oka laatii piirus­tukset
j a vie asiaa eteenpäin. Ra-
[•kennustoimikunta SJ:n osaston
johtokunnan kanssa on ollut vilk­kaassa
vuorovaikutuksessa, koko
uksia o n pidettj' ja asiasta on
keskusteltu, joten \*armuudella jr
\'oimme sanoa, e t t i ensi kesänä
meiltä on oma haali. Alaosastojen
Ja puoluetovereiden pitää ottaa tä­mä
asia oikein sydämen asiaksi
ja "yksi kaikkien j a kaikki yhden
puolesta" käydä käsiksi haalin
huoneuston rakennuspuuhiin, niin
5iUoin "kesä kauniimpi koittaa
meiflekin k e r t a " . . . Pois velttous
ja yksHöpyyteet! Käykäämme k i i
siksi \-allankumouksen rakennus­työhön
j a viekäämme omalta koh-daltamfne
punaista taistelulippup
eteenpäin, eteenpäin s i k s i , kunnes
voitto, työväenluokan voitto on lo­pulta
saavutettu.
Taistelumielin — Puna.veikko.
fflUKAN iOSTQRIM
4
Donin aroilla ennen vain villihe-vosparvet
ja kymmentuhantiset lam-maslauniat
k a 1 m u k k ipaunenineeu
k u l j e s k e l i ja arokurki saalls-p^
rj-dyÄelL Mikään el
JCanadan Dollarista
Tehkää lähetrkset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. ONT,
Saomen rahaa ostetaan. Kurssi
|j»48 sadasta Smk :sta.
Laivapilettejä myydSaHr.
Tiedustakaa vitettiaiiaiia
lallanidn ymmärtää, että "me em-lie
ole sellaisia kuin nuo toiset.'
-Tarftion työläiset ansaitsevat tun-jjtuksen
teostaan. ,
.Joalukuun 8 p. i l t a n a oli pikku-
Ifelilla ainutlaatuinen iltama. Ih.
dä oli tilaisuudessa y l i 500 hen-
, joten se " p i k s u h a a l i " ci niin
Itohan pieni ole. Iltamat oli jär-työttömien
järjestön kes-
^komitean taholta ja hyväksi
Ifjjelman oli järjestänyt työttö-laien
järjestön se joukko, jota
laremmat ihmiset" nimittävät jät-ijoukoksi.
Ohjelmassa oli puhei.
englannin j a suomen kielellä,
lotsalaisilta tovereilta oli erit-im
hyvin järjestetty esitys näinä
, ^ 1 ^ ^ t^ipahtuvasta työttömien re-
>cra3fnisesta j a niiden nöyryyt.
'sestä^v^ virkavallan puolelta
Sdttokunta' soitteli useampia kap-pleita
j a uutta täällä oli tällä
punapuseroiden k o l l e k t i i v i -
Bt esitykset. Ohjelma loppui k o i -
Ötiiviseen puheeseen ja yleisön
knlaessa lopuksi Kansainvälisen,
liitos vaan pojat hommistanne
tootkaa toistenkin tuvan täyteinen
tinsäinvälinen työläisten joukko,
meidän itsemme, "jätkien" tc-ä
affitatsioni on se mikä tehoo
isveriinkin.
Emi viikon ajalla jonakin ilta-k
panee täkäläisen Intern. Co-op
jnppojen henkilökunta toimeen
| t a B a i ^ F o r ^ ^ W i l l i ^ ^
Wanup, Ont.
Kerronpa muutamalla sanalla
niistä pyrkinjyksistä, riennoista ja
touhuista, mitä me maaseudun
asukkaat kaikessa hiljaisuudessa
järjestämme. Elämä täällä Wä-nupissa
viimeksi kuluneitten kuu­kausien
aikana on ollut tavallista
vilkkaampaa, niin paikkakuntani-,
me asutuksen kasvamisen suhteen
k u i n työväen järjestötoiminnan vil­kastumisenkin
kannalta. En tiedä
onko se Canadan "ikulta-aika" s i i .
hen ollut osaltaan vaikuttamassa
vai onko se maanviljelykseen pa­lava
innostus, joka ajaa suurem­mista
lii-Ackeskuksista perheitä ja
jopa yksinäisiä nuoria miehiäkin
tänne syrjäiselle favniikontrille
koettamaan jotakin elämisen mah­dollisuutta
henkensä ylläpitämisek­si.
Osa On mennyt kauaksi mct-sään,
" p i i t a n n u t " siellä kämpän
itselleen ja pätsäilee siellä. Osa
taasen on sijoittautunut farmeille
maanviljelystöihin ja ottaa Cana­dan
"hyvää aikaa" sillä tavalla.
M u t t a huono-aika tuo aina jotakin
hyvääkin tullessaan. Se järjestää
järjestymättömät. Herättää luok­katietoisuuden
ja kasvattaa työ­väen
solidaarisuutta.
Niinpäi ilahduttavana esimerkki­nä
voimme todeta, että osaatotoi.
minta j a puoluetyö oraan aatteem­me
eteenpäin viemiseksi on huo­mattavasti
vilkastunut paikkakun­nallamme.
Siitä on selvänä todis­teena
ne monen monet repäisevät
iltamat ja kctkoukset, joita viime
aikoina on järjestetty. Vertailun
vuoksi mainittakoon vaan kirjalli-suusiltania
j a aluetoimikunnan jär­jestämä
v i e r a i l u - I l t a m a ,— ne o li
vat kerrassaan loistavat, riiin osan­ottonsa
kuin ohjelrhansakin puoles­ta.
Hankaluutta iltamajärjestelyl-le
tuottaa vaan se, .kun meillä e;
ole vielä omaa haalia, johon voi.
simme kokoontua keskustelemaan
luokkamme tärkeistä kysy-rayksistä.
vaan täytyy tyytyä koulun pieniin
Lappi, Ont
Järjestöasioista. Tällä kulmalla
kiersi maa- ja metsätyöläisten
union ja samalla Vapauden asioil­la
t..k. alkupäivinä tov. Yrjö P i i : -
viö. Ja oli L . A . W. I. union osas­ton
perustava kokous V. Tason
luorta t.k. 4- päivän iltana, jossa
todettiin, että tällä kertaa on tällä
paikkakunnalla noin 10 union j i i -
sentä (vaikka toistan jäsenmaksut
ovat jälessä), joten päätettiin pe-rustaa
maa- j a metsätyöläisten
union Lapin j a Jacquesin yhteinen
osasto. Samalla valittiin osastolle
sihteeri. Enempi järjestely jätet­t
i in seuraavaan osaston kokouk­seen,
joka pidetään V. Koivuran­nan
luona t.k. 21 pnä klo 3, jo­hon
on jokaisen paikkakunnalla
olevan jäsenen ja jäseneksi aiko.
van saavuttava muistaen että jär­jestyneelle
työläiselle kuuluu muu­t
a k in ei vain maksaa jäsenmaksun­sa.
Tov. Wirta puhui Lapin kou­l
u l l a t.k. 2 p., vaan oli kuulijoita
hyvin vähän. Puheen lopussa kes­k
u s t e l t i in puheen johdosta, eten­kin
opintokerhon tarkoituksesta ja
joukkoesityksistä iltamatilaisuuk-sis.
sa y.m.
Tov. AVirran puhe oli aivan
täysiarvoinen ja on siinä paljon
oppimista meilläkin, kun vain
muistetaan tehtävämme jokainen
eikä luoteta vain johonkin sattu­maan.
Siis pankaa jokainen toveri
tälläkin paikkakunnalla mieleenne
että jokaisen tietoisen työläisen
velvollisuus on tehdä työtä joukr
kojen sisällä eikä levätä laake­r
e i l l a.
Työhommat ovat aina melkein
nollassa. p-Melinjan hakkaus' bn
alettu itä-Corhamissa, vaan sinne­kään
ei oteta töihin muita kuin
maan kansalaisia; on huhuja, että
aletaan ottamaan toisia farmarei­ta,
vaan ei tiedä ennenkuin nä­kee.
Vapaudelle on saatu ainakin 3
uutta tilaajaa, joten on sekin asia
niinkuin vähän eteenpäin menossa-kun
vaan nyt saisi vauhtia lisät­tyä.
Taisteluterveisin
Kirjeenvaihtaja.
taan
I häirinnyt siiloin aaviKon rauhaa,
ei väsjmyt matkamies, el talonpoika
kuokkineen j a auroineen eikä mat-kustajain
rattaat llauhaisaa. oli
aron elämä. Rauhassa kas\-aa re­hotti
kuin metsä "aroburjaani", an­taen
suojaa nelteiltä k a l m u ^ p a t -
mehiUe.
Maaporhot Sherevtsovit. Trubets-koit,
Sultan-Kirejevit. Pishvanovit
y.m. viettivät loistavaa elämää k a r -
jalaumojensa tuottamilla voitoilla,
maksaen kalmukkipaimenilleen nai­s
p a i k k o j a . Eivät he viitsineet huo­lehtia
maan viljelyskuntoon saatta­misesta,
luonnonrikkauksien hyväk-seenfcäyttämisestä,
vaan pitivät edul­lisina
käyttää aavikkoja luonnonti­lassa.
Silmänkantamattomiin, tu­hansien
kilometrien alat kuohkeata
multaa kasvoi villiä piikkiruohoa Ja
kaiken karvaista burjaania. aro a n ­toi
hyvää heinää kymmentuhanti­sille
karjalaumoille, purot ja joet
juomaveden...
T u l i Lokakuu, pyyhkäisi tieltään
maaporhot ja tyhjäntoihtiittajat,
J Känsäkourainen työläinen otti val­lan
käsiinsä ja alkoi järjestellä asi­oita
hyödykseen. Entistä villiä aroa
alettiin vähitellen muokkailla^ k u l t ­tuuriseksi
maanviljelysalaksi. K a ! -
mukkipaimenet j a muu maaköyhä-listö
alkoi perustaa artteleita, koo-peratiiveja
ja kommuneja entisille
maaparoonlen tiluksille, luoda uut­ta
elämää aavikoille. Hevillä ei tä­mä
laatuun käynyt, entiset loiselä-jät
alkoivat tulisella kiireellä ko­k
o i l la voimia kukistaakseen känsä­kourien
vallan. SjTityi ankara tais­telu
elämästä ja kuolemasta. K i i h -
kei'sti taistelivat kalmukkipaimenet
j a ' kasakkakurjalifito hampaisnn
saakka asestettua armeijaa vastaan.
Joukko toisensa perään järjestäy­tyivät
porvariston selän taaksep p u -
nasissit, tuottaen tuhoa valkolahta-rien
armeijalle. 14000 punasissiä
nousi Salskin piirissä Neuvostoval­taa
puolustamaan, se joukico jo Jo­takin
merkitsee Venäjän J:artalla.
Syntyi 1 punainen ratsuarmelja tov.
Budjdnnyin 7-miehisestä ratsusissi-joukosta,
joka kykeni osoittamaan
koko maailmalle, mihin pystyy Neu­vostovallan
ratsujoukko. Veliko-
Knjaseskajan asema j a i.so kasakka-kylä
oli kolme eri kertaa punais­ten
ja valkoisten käsissä, kolme ker­taa
taLsteltiin sen edustalla, satoja
parhaita urhoja kaatui Veliko —•
Knjaseskajan taisteluissa, lopulta
kumminkin antoivat punasissit rat­kaisevan
iskun kenraalien armei­jalle,
antacji Veliko—Knjaseskajalle
uuden niminen. Proletarskaja.
Saatuaan neuvostovallan pystyte­tyksi
ja rauhallisen aseman turva­tuksi
.ryhtyivät entiset punasissit
ja- armeijasta vapautuneet sotilaat
rauhalliseen työhön. Pen:stettiin
maatalouskommuuneja, Zaveti Iljits-ja,
Krasnyi Partisan, Proletarskaja
Pobeda. Novaja Shisnj, K a r l Marx.
K a r l Liebknecht, Putj Pravdi y.m.,
kolme viimeistä Salskin eteläisim-pään
nurkkaan. Valkeata oli tyhjin
käsin alkaa rakentaa uutta tunte­matonta
kollektiivista taloutta. Puu­te-
oh vetovoimasta, ruokatarpeista,
työkaluista y.m. Vaikeudet vaativat
suurta uhrautuvaisuutta, mutta kom-munaardien
mielet eivät lannistu­neet.
Kommuunit kasvoivat ja n i i ­den
aineellinen asema lujittui vuosi
vuodelta., Kahdeksatta, vuotta kul­kiessa
yhtyivät kommuunit Karl
Marx ja Karl Liebknecht isoksi
maatalouskollektiiviksi Mailman Lo.
kakuu vetäen siihen mjiös jTupäris-töu
talonpoikaiston. Nykyään on
kolektiivilla maata y l i 17000 ha. tä­män
vuoden kylvöala yli 7000 ha.
Väkiluku On kolmatta tuhatta hen­keä.
Kollektiivilla on 14 traktoria,
7 höyrypuimakonelia, moottorimyl-ly.
voi- ja juustotehdas, tllUtehdas
ym. Puoli miljoonaa puutaa vehnää
antaa kollektiivi Jo tänä vuonna
valtiolle ja kymmenien tuhansien
ruplien arvosta hy\'i3 espanjalaisia
villoja y.m. maataloustuotteita. 3e
pystyy osoittamaan talonpoikaistolle
mitä etuisuuksia on isosta kollektii-
:Vise3ta maataloudesta. Kahdeksan
kilometria itäänpäin Karl Marxin
^^kommuunista perustettiin samana
1922:na vuonna maatalouskommuu­ni
Kylväjä. Kylväjän perustajat
eivät olleet näitä aromaisemia veri­sellä
taistelulla ^ lunastamassa, he
olivat kaukana kapltalistimaailmas-sa
silloin. Saatuaan kuulla, että
Venäjän työtätekevät ovat ottaneet
vallan käsiinsä ja alkaneet raken­taa
omaa työläi.<;ten ja talonpoikain
sosialistista neuvostovaltaa, he mj-ös
halusivat olla osallisina siinä r a ­kennustyössä.
Tämä halu kasvoi
mahtavaksi liikkeeksi, muodostuen
Amerikassa v. 1921 järjestyneeksi
joukoksi, joka mliodpsti oman hal­lintonsa
nimeltä Sosialistisen Neu­vostoliiton
avustusjärjestö...
Nälkä Volgan alueella? vaikeudet
rakennustyössä, kapitalistimaiden
saarto, varojen ja teknillisten väli­neiden
puute ja alituinen uuden
aseellisen hyökkäyksen uhka. Täl­lainen
oli tUanne v. 1921, k u n v a l ­lankumouksemme
suuri johtaja Le­nin
kääntyi kirjelmällä maailman
työtätekevien puoleen, kutsuen hei­tä
avustamaan neuvostorakennus-työssä.
Tähän kirjeeseen vastaten
alkoivat Yhdysvaltain ja Canadan
työläiset koota varoja ja hankkia
niillä koneita lähettääkseen Neuvos­toliittoon,
samoin alkoi järjestö ko­koilla
koneelliseen työhön tottunut­ta
työvoimaa ja lähettää siUi Neu­vostoliittoon.
Yksi tällainen jouk­ko
tuli Salskin arolle. iK'rustaen
maatalouskommuuni Kylväjän.
Joukko oli suuremmalta osaUa
työläisiä, paitsi muutamia pikkufar-mareja,
jotka nekin olivat tottu­mattomia
suurviljelyksecn. Paikka­kunta
ja olosuhteet olivat tuntemat­tomat,
puute kaikesta, Uikenne h i ­dasta,
virastoissa volokilttaa, jopa
suoranaista väar^-ttäkin, maanvil­jelys
paikkakunnalla alkuasteilla, cl
ollut agronoomeillakaan kokemusta
maanviljelyksestä tätiä kuivalla aro-alueella.
Näin vaikeissa olosuhteis­sa
täytyi kommuunin lähteä taival­tamaan
kohti valoisaa tulevaisuutta.
Vaikeuksia sattui pitkin tietä, mil­loin
malaria, milloin hiirien paljous,
joita oli miljoonia Ja Jotka uhkasi­vat
tuhota kaiken, mitä ihmiskäsi
oli luonut. Suurin osa Jäsenistä o li
venäjäiiklelen taldotonta, joten täy»
fyl toimia tulkin kautta. Näitä vai­keuksia
eivät voineet kestää kaikki,
osa heistä sortui Jo alkuun j a toisia
poistui pitkin matkaa jääden tie­puoleen,
mennen Joko takaisin Ame­rikan
"kultamaahan" tai . hajoten
Neuvostoliiton eri suunnille, useam­pien
heistä kirotessa el ainoastaan
kommuunia, vaan >oko neuvostojär
jestelmää, nostaen kokonaisia kapf.
najuttuja neuvostovaltaa vastaan
rehellisten työläisten pettämisestä,
käyttäen porvariston sanomalehtiä
aseinaan. Toiset, jotka olivat l u ­jempia
luonnoltaan, kestivät nämä
valkeudet Ja kulkivat rohkeasti c-
Oletteko heikkoja hi fteenpain, saavuttaen uusia voittoja.
Kommuuni kehittyi ja voimistui
vuosi vuodelta, kohoten sen henki­löluku
88:sta heigestä 1 p. tanuni-kuuta
v. 1923 kolmeensataankym-meneen
1 p. heinäkuuta v. 1930
Varatkin kasvoivat, v. 1Ä2 oli niitä
34.066 ruplaa, v. 1^0 568,880 ruplaa.
Kommuunin kylvöt ovat kasvanee*
322:sta ha. 4101:een ha. Kokonais­at
© Jjfäviljelksestä 220.000 puutaa.
Näin kasvaa ja kehittyy kollektii­vinen
maanviljelys täällä Pojois—
KäUkaasiain entisellä arolla, josta
oppineet ennen olivat sitä mieltä,
että se kelpaa ainoastaan karja­taloudelle.
Laajat aavikkoalueet,
kuivat Itätuulet, jotka toisinaan
nostavat isoja tomupilviä, vieden
usein kylvetyt j.n'ätkin pelloilta, k a ­tot
rakennuksista ym. Nämä seikat
vaikuttivat, ettei täällä jTitettykään :
kokeilla maatalouden harjottamista \
muualla kuin ojien varsilla alhaisil­la
paikoilla, jotka takasivat tuoreu­den
ja olivat palkan alhaisuuden
vuoksi suojatut hirvelltä itätuuUlta...
VUjaprobleemin ratkaiseminen on
yksi peruskysymyksistä neuvostora-kenustyössii.
Tämän kysymyksen unelmoliuKaan. . e
' o n todellista "sosiahsmin rakenta-
' . " l i : ,>
Rnumiisecu jilancct myrkyt ulentarnt nnmnia «|int^ TSJ*»»'
tuskykyu ja kasvattavat tauteja ja kuTjoufta.JÖittia^^Nt^!*'^
Tvucn vapauttaa ruumlitme naista tauleja''*ifUSiiStt -iv­aneista
j a ruokiLalunne tulee olemaatf parempi, ate- -
riauuo uautintorikkaammat ja raokaJsMi «äHL^-hld' .-f,^:^-
jKiiumin. bra-i vai«asti ja BTiblistoxta hStfiKj » O » ,
nuais- j a rckkoärtyneisyj-a lakkaavat, virkUtlvfi n » ! '
saapuu teille yöllä, teidän heruM)- ja UbaB-systeenÄ** ^ -.
ne saa uHtt.-i v o i m a ja eaerkiaa, ja eHmlllE-Ote ••
teille suloisempi merkitys.
Xu?a-ToDc hellä varoin ja kokocasn ptdidistac^ "
ruumiin «itu jäytävistä myrbyisti. Se siiBBfe* /
telec \-at.'^a ja suolistoa j a voittaa tunpBtatifin»
karauw ja voimistuttaa ruumiin ja liimoittaiK .
koko olemuksen uuvuttavia. bairiSItS. vartaan.
Nuga-Tonoa myyvät kaikki tobdoskaopp&uit.
'^'^-^ Jos ei rohtloskiiuppiaaOanne aita ,ole, psyiSkiSL
häntä tilaamaan sitä takkuJtohao6]au|igl<»1f*»h.
Suga-Tone Rakentaa Parempaa Terveytt
ratkaisemiseksi ryhdyttiin perusta­maan
neuvostotaloustiloja (sovhoo-sit>.
Salskin arolla alettiin muodos­taa
lähes 2.000,000 ha. maa-alalle
sovhoosi Gigantia. Tämä näytti s l l .
loin monesta utopialta, toteuttamat-lomalta
haaveilulta.
Yötä ja päivää myllertlvät * 180
traktoria ikuista kenttää, yötä päi­vää
vilLsivät autot aroja pitkin,
kaikkialla oli kiire. Rakennettiin
viljatehdasta. 56 tuhatta ha kylvet­t
i in ensirynnlstyksen tuloksena " G i ­gantin"
ijellolle. Mahtavat trakto­rit
jatkoivat työtään, aukoen uusia
kenttiä, rikkoen Ikuista aroa, tehden
sen kuohkeaksi maaksi. Merenä lai­nehti
nisu jo kylvetyllä pellolla, pal­kiten
moninkertaisesti-- työläisten
vaivat. Kolme miljoonaa puutaa Jy-v
l i l oli ensi vuoden tulos "viljateh-taalta".
se kumosi kalkki epäluu­lon
haihattelut ja antoi uutta intoa
vieläkin suuremmalla tempolla r u ­veta
jätliläisrakennusta Jatkamaan.
Satakaksikymmentätuhatta ha kyl­vöjä
oli .seuraavana vuotcn Gigan-tUi
päämäärii Ja sen se saavuttikin
työläisten ahkeralla touhuamlsella,
mistä". Kääpiöksi jäi ennen mah­tava
kommuuni Kylväjä Gigantin
tiluksien sisälle, ikäänkuin suuttu­neena
Iskien itsensä Gigantin ehe-cäyttämään.
Kaiken muun klixeen
ohella pidetään nyt tuotanndllria
kokouksia, jatshelkan k6kootal> y.
m. joissa selostetaan 16 puoludoako-
.uksen päatökslÄ ym. kysymyksiä.
. mm sisäistä työtä kuin ulkopoH-aan
pintaan kartalla pyrkien hai-i tilkkaa . käsittäviä. Elävät kUvat" |a
kaiscmaan sitä. Todellisuudessa t o i - ! muut illanvietot täyttävät vapaft-inlvat
nämä kaksi maatalouslaitos- ajan sikäli kun sitä on klir^^UIs-ta
käsikädessä. Kylväjä kilpailee
Gigantin kanssa temposta, anta-ni
.suurempia tuloksia omassa työs­sään
Ja nostaen intoa Gigantin
työläisten mieliin. Ei kalkki Kylvä­jän
Jäsenet Jaksaneet kestää tätä
kilpailua, useat sortuivat Ja Jättivät
Kylväjän, luullen sen menettäneen
maineensa näin maistavan naapurin
läheisyydessä. He eivät vobieet ym-märtaii
saslallstlsta kilpailua, joka
el ole kapitalistista markkinakllpal-lua
tolscn.sa kukistamiseksi, vaan
sosialistinen kilpailu kohottaa tem­poa
ja tempoa olLsl todella­kin
kohotettu Kylväjäs.sä. Sa­moilla
koneilla, joilla cnnon
tuntui valkealta • stiorlttaa työt
3000 ha kylvöalalla, suoritettiin nyt
työt 4101 ha alalla. Työtehoa ko­hotettiin
j c k a alalla, luvultaan .sama
Joukko kuin ennenkin tiilitehtaalle
sosialistisella kilpailulla Ja työtapo-1 jaskce nyt b uunia enempi tiiliä
jen parantomLselln. Jokainen bri--
gaadl Julisti IskutehtUväkseen työ­tehon
kohottamisen Ja koneiden
kunnos.sa pitämisen, luvaten täyttää
tehtävänsä lyhemmässä ajassa kuin
.s-e oli suunnitelmien mukaan mää­ritelty.
Runsaasti palkitsi taaskin
maaciho työläisten vaivat, kymme­nen
miljoonaa puutaa jyviä oli tu-
*. los. Kymmenen miljoonaa, se oli
, todellakin viljatehdas, iossa. Jokai­nen
työläinen. Jokainen kone täyt­tää
tehtävänsä, joka todella antaa
tehtaan tuloksia. Su ei ole leikkiä
viidellä, kymmenellä hehtaarilla,
pyrkiä ratkaisemaan vlljaprobleem
pikkuyrityksin, vaan on se viljaprob-
Icemin reaalisia ratkaisemista, sitä
kannattaa ihailla. Mahtavat tava­rajunat
kulkivat Salskln-Rostovln
linjaa kuljettaen viljaa Ja takaisin
tullessa tuoden rakennustarpeita,
sillä, tehdas tarvitsee myöskin r . i -
kennuksia. Kolme Lsoa kaupunkia
syntyi kuin ; taikasauvan vilttauk-se.
sta entiselle arolle, mahtavia, vil­kasliikkeisiä
kaupunkeja, joissa k u l -
kie,ssa tunnet olevasi jossakin " s a ­tumaassa",
jossa autoja vilisee toi­nen
toisensa perään, työläisiä kul­kee
tuhansia, isoja klvlrakennuk/jla
nousee kuin sieniä sateen Jälkeen,
kauniita puistoja, tasaisia kuin lauta
valtamaanteitä, y.m. y.m.
K a i k k i tämä kahdessa vuodessa,
se on tempo. Jota kannattaa k a p i ­talistinkin
ihailla, se on i —
samalla ajalla, ruokailupalvehuskun-la
vähennettiin puolella, ruokailijoi­den
Joukon llsäöntyessÄ 40 prosen­t
i l l a ; nämä Ovat myös temiioj.i,
soslalLstlsen kilpailun tuloksin. K e ­vyt
auto, '•fordi"-rähJä, joka oli Jo
heitetty ro.skakusann, korjattiin nyt
kylvökamppalluun valmistautuessa
ylitöinä ja ajellaan nyt sillä aroja
pitkin 40 kilometrin tuntinopeudella,
suorittaen melkein kalkki kyydit,
mitkä tarvitaan kommuunin ulko­puolelle,
peltotöidenkin palvelukseen
joutuu SP joskus: loiset kaksi kuor­ma-
autoa ovat melkein kokonaan
peltojen palveluksessa. Traktori
" K e i s " . Joka myö.s miltei koko vuo­den
seLsol korjauksen i)uutleossa,
josta oli i so valtaratas mennyt rikki
Ja uutta el varalla ollut, korjattiin
myöskin. Valtarata.sta el uskotti
muualta .saatavan kuin Amerikasta,
odoteltiin kevääseen saakka, mutta
kim sitä el tulitit, ottivat konepa­jassa
työskcntelljät pannakseen sen
kunloon; tilattiin Salskin tehtaalta
valu ja kotona sorvattiin se val­miiksi,
KeLs pääsi vlljari korjuaseen
vetämään comtaindcrla ja pystyy
taasen suorittamaan tehtävänsä k u ­ten
ennenkin. Tämä kaikki on t u ­losta
.siltä .so.slalistlfinsta kilpailus­ta,
minkä Kylväjä oli ottanut .suo-riltaakBecn
haastamalla kollektiivin
Maailman Lokakuu. yh*.>k.säntolsiJ
cA pykälää käsittää kilpallusbplmus,
Jota nyt molemmin puolin pyritään
ten töiden aikana. Kalkki vSxai
uudet työmuodot, uudet clämätata-vat,
sosiaUstlsen rakennustyön päi­vä
päivältä kasvavat tulokset, sort$-
llstlnen kUpallu ja iskuryhmien jät*
Jestcly, koneasemal, isot fcoHÄtU*
vien ja neuvostotllojen sopöaokset.
teknlUi.scn voiman käyttö n81d6n
avulla talonpoikain pelloillakin te­kee
sen. että yksltylstalonpolka Il­man
erityistä agltatslonla huomaa
kolitktllvlsen liikkeen etuisuuden.
Isojen koneellistettujen kommuu­nien
ja sovhoosien esimerkki ön
tehnyt tehtävänsä, kollektUinm lii­ke
on kasvanut mahtavaksi joukko­liikkeeksi,
muodostuen eri alueilla
täydelliseksi maatalouden kbllektl-vl.
soimlseksl. Nyt Jo suunnitellaan
uutta muotoa kolhoosien ja fiovhoo-
.slen keskinäisten suhteitten saatta-ml.
sek.sl sellaisiksi, että n© tukisivat
toinen toisiaan. Tällainen uusI muo­to
on kolhoosl-sohoosisoplmus. Joka
määrittelee Jokaiselle sopimukseen
kuuluvalle talousyksikölle määrätyn
talous-suunnan j a määrätyt tehtävät
tol.sten talouksien suhteen. Tällai­nen
sopimus on juuri parhaillaan
uhilla sovhoosi Gigantilla SaJslcln
piirin kolhoosien kanssa. Tämi
tulee antamaan vieläkin suuremman
sy.siiyk.scn maatalouden teknilliselle
rakennukselle, se tuiee tUbma&h vie­läkin
korkeamman tempon, luomaan
uudet olasuhteet Ja poistamaan eroa-vai.
suudcn maaseudun Ja kaupungin
välillä. Tällainen on lyhyesti ku­vattuna
maatalouden kehityshisto­ria
entisillä Salskin aroilla, jotka
vuosikymmen sitten eivät tunteneet
maanviljelystä Juuri olicnkscan, isen
kään aikaista, mitä sUlOfti oU Ve­näjällä.
Kehitys kulkee hirveätä
vauhtia eteenpäin murskaten kalkki
vanhan maailman tavat Ja ennak­koluulot
tuhannen pirstaleiksi, luo­den
entisistä orjista mahtavia so­sialismin
rakentajia, orjista, jotka
eivät vuosikymmen sitten kirjaa
tunteneet, eikä kouluista tienneet,
jotka vuosikymmen sitten tähdistä
aikaa katsoivat Ja arokotkaa Jiumi-lolv.
at. vaan nyt useat heistä kor­keakouluissa
opiskelevat Ja toiset
luovat uutta, vapaata elämää, va­paata
ei .ainoastaan maaherfolsta,
vaan myöskin luonnon oikuista.
•.. -.11
u
• j
il
- M
A. Jaaäkfanalneu.
-"Vuoden 1930 lopulla, — sanou
lÖD, — Tshai-novskin pyynnöstä m i -
läiohtasin T T : n hallinnossa, jos-
B keskustelimme pitkähkön aikaa.
Ennen kaikkea hän ilmoitti m i -
Bille, että ins. org. liitto 14) o n ole-ii3.?
sa huolimatta tähän astisista
»igitsemisista, että se on muodostu­tut
Teolliseksi puolueeksi (TP), että
|£:n puheenjohtaja on Ramsin,
fi KK:n on vaUttu Tsharnovskf,
itshev, Kalmnikov ja Fedotov.
, ä lausuin ihmettelyni siitä, m i t en
»linut on saatettu valita suostumuk.
^tani, mutta hän rauhoitti minua
Jlä, että K K : n byroo ei ole kertaa­han
kokoontunut, eikä kokoonnu
"ta on oltava erittäni varovainen
sen takia on päätetty olla j a t -
mitta. mainitun byroon työtä".
.'»M. Jy.lO 1930).
, "Ritbrnus ainehisto, joka valaisee
^ eräältä puolelta syytettyjen
^ t a a . aivan kiinteästi toteavat
ylimääräisestä kokouksesta
^- Tämän kokouksen erikoinen
^iratiivisuus on ollut syynä s i i -
•, että siitä ovat vaienneet alku-
, ^ ä todistuksissaan kaikki —
,osin, Kalinnikov ja-^Tshamovski,
ja Laritshev siihen aikaan
jo vangittu. (Maaliski j a h u h -
a V. 1930).
Jeo todistusten nojalla on
'inin täytynyt tunnustaa että
21 päivä syyskuuta ei puhunut
totuutta. Syyt hzr.~- käytök-
, ^ ovatkin täysin ymmärrettä-
• « selviää tutkittaessa tämän p c -
«ffl kokouksien sisältöä.
J^. 1930 todistaa Rämsijj vihdoin
^ v a a : Ennen käiikkea hän täy-tietoja
k<*onksista 1928. j o -
^ ottaa osaa uudet K K : ^ jäse-
^ ^ . J ° ^ a pääkysymyksenä oh
ja Laritshevin- selostukset
matkoiltaan v. 1928 s y k s y l -
^ selostus nuden^ tehtävien siio-
Dis?sta. joita olivat -sitoutuneet
•^maan Laritshevin j a Ramsin
^ >-5eisesiKmman työatekljöi-
^ ^ 5 a pidetyssä neuvotteluko.
^ sen jälkeen kuin oU a i -
^tu henkilökohtainen ' yhtey?
^« ^|enttien kanssa Maskovas-jen
systemaattisesta järjestämisestä
maäsetidun kommiinisteja vastaan,
käyttäen hyväkseen kulakkien mie­lialoja.
PäätetfiTn pÄlata asiaan yh­dessä
Kondretjev-Tshajanovin ryh.
män kanssa keväällä, jolloin yleis-
Eilanne on selvempi. Vihdolo toukrJ-kuuHsa
1930 o l i vielä ykSi samanluon-toinen
kokous.
Siten interventiosuunnitelma, ur-kintätyö.
diversioonltyö, sotil£^tyÖ
ja tuhotyö, tarkoituksella auttaa u l ­koista
sotilasinterventiota, kas siinä
vasoavallankumöukseHiseh järjestön
toiminnan luonne viime aikana. T t i -
holaistyö kärkevämpien menetelmien
tieltä sikäli kuin Ramsinin sanojen
mukaan kriisi jo oli alkanut.
Teollisuuspuolueen KK:n
työ taloudellisen kriisin
valmistamiseksi
V. 1930
Syytettyjen osuuteen ja vaikutuk­seen
tämän kriisin aikaansaamiseksi
sietää hieman pysähtyä. Ramsin ku­vaa
työtä, jota tehtiin ennen kuin
varsinaisesti asetettiin tehtävä k r i l -
jsin aiheuttamiseksi v. 1930.
Yleinen perusdirektiivi kaikillj
kansantalouden aloille oli ennen
kaikkea hidastuttaa niiden kehitys-tempoa.
Sitä paitsi minulle tunne-essa,
A.i/ö.uuin..7to.,» tuissa keskuksen j a yksityisten r y h -
ti^tir"intervrnSr7ykkääimlii'^^^ mien neuvottelukokouksissa vahvis-v,
trviPfr« IMI tettiin seuraavia toimenpiteitä:
I) nietaiLiaotantoon nähden 1) sen
Mitä tulee l.=29 vuoteen, n i i n Ram.
s i n in "hiidestä osottamastä k<&ouk-sesta
v. 1 9 ^ antaa hän lisätietoja:
Ensimäisessä kokoukseJssa kuultiin
Ramsinin j a Laritshevin selostukset
interventiosta niiden tiedotusten pe­rusteella,
joita he olivat saaneet
Ranskan Moskovassa olevalta agen­tuurilta.
Ipainostetttoi intervenltio.^
suunnitelman toteuttamismahdolli­suutta
V. 1930 osotettUn välttämättö­myys
aikaan saada talouskriisi mai­nittuna
aikana j a harkittim yhtel.
siä toimintametoodeja Kondratjev-
Tshajanovin vastavallankumouksel­lisen
ryhmän kanssa,. metoodia eUn-tarvekriism
kärjistämiseksi . kesällä
V. 1930 j a metoödeja talonpoikaisi
kapinoiden aikaansaamiseksi.
Toisessa kokouksessa kuultiin Riam-s
i n in selostus Ranskan yleisesikun­nan
ja ranskalaisten agenttien vaa­timuksesta
kiirehtää sotilasjärjestön
luomista Punaiseen armeijaan. Te.
olliselle puolueelle oli annettu val­tuudet
vakoilutyön suorittamiseen.
Kolmamiessa kokouksessa harkit­t
i in kysymystä diversioonijärjestön
(räjähdysten y.m. suorittamista v a r .
ten) muodostamista. Ranskan yleis­esikunnan
erikoisvaltuuksien nojalla
annettiin K K : n jäsenille vastaavia
tehtäviä energetiikan. sbtilasteolll-suuden,
rautatielaitoksen j.n.e. a-lalta.
Neljännessä kokouksessa kuultiin
vuodeksi 1931.
Viimeisessä kokouksessa kuultihi
selostus sotilasjärjestön muodosta­misesta
ja nimitettiin vastavallan­kumouksellista
kaappausta varten
uusi hallifusjäsenistö. (Katso syy-töskirjelmän
alkuiin).
E i siis siinä kyllm, että vuonna
1929 koko työ täht-ää intervention
valmistamiseen, vaan lisäksi koko
tonninta saa ktiumeisen liionXeen.
Vihdoin vuodelU 1930 Ramsin v i i ­meisessä
timnustuksessaan osol'.aa
kaksi kokousta. Toinen niistä käsit­telee
virtausta Teollisessa puoluees
sa, joka puolustaa kaappausta maar,
sisäisten voimien avulla nojaäamlla
aseelliseen kapinaan. T^niä v i r l a ui
kuitenkin hylätUm. Samalla käsi-,
t e l t i in tiedotusta terrorististen teko-kehitystempon
hidastutamisesta. m i ­kä
näkyy selvästi kun rinnastetaan
entinen 5-vuotissuunniteIma, joka on
keskuksen laatiman suimitelman pe­rusteella
tehty ja jonka mukaan
tuotanto tulee olemaan 7 milj. ton­nia,
uuden S.vuotissuunnitelman
kanssa — 18 m i l j . tonnia, niin huo­maa
että 5-vuotissuunhitelma oli
kcävaiettu kertaisesti;
2) epäsuhteen aikaansaaminen
metallm lajittelun j a kulutuksen vä­lillä;
3) epäsuhde eräiden metallivalmls-teiden
tuotannon j a kulutuk.sen vä.
Iillä:
4) Tehtaiden rakentamisenpa laa- j
jentamisen. sekä näiden kokoomls-laitteiden
asettelun hidastuttaminen.
IDTekstiUiteoUlsuudessa: a) laa-jentanilstempgn
hidastutäminen: iy\
epäsuhde eräiden raaka-aineiden va.
rastojen ja tai-peen välillä, d) u u ­sien
tekstiilimateriaalien käytäntöön^
oton hidastuttaminen.
III) Liikennelaitoksessa a) väärä
ja epätaloudellinen liikkuvan kallus-ton
Jay veturien käyttäminen; b>
kunnossaolevien veturien paneminen
liylkyjen joukkoon; c) tärkeimpien
linjojen kuljetusky\'yn kasvun h i ­dastutäminen,
kuten Donbass-Mos-kova,
Kusbass-Ural, mikä saattaa
uhanalaiseksi polttoainehankinnan,
e) .siitä huolimatta, että vetureissa
nykyään käytetystä hiililajlstä lähi.
tulevaisuudessa tulee ankara puute,
ei ole ryhdytty mihinkään toimen­piteisiin
veturien sovelluttamiseksi
uuden hiililajin käyttöä varten, d»
j ci ole tehty työtä veturien rakenteen
parantamiseksi saattamalla käytän­töön
uusia veturityyppejä, jotka o-iisivat
taloudellisia polttoaineen k u ­lutuksessa,
e) naftalaivaston kehityk.
sen jälellejääneisyys, joka on naf
tahankinnan heikkokohta.
IV) NaftateolLsuus — a.) kehityk­sen
tempon jarruttaminen poraustöl-tä
supistamalla. b> naftaetsiskelyn
huomattava jälellejääneisyys, joka
hidastuttaa «af ta tuotannon kehitys­tä
j a samanaikaisesti johtaa uuvu.
tettujcn öljylähteiden lukumäärän
lisääntymiseen, c) naftakaasujcn
väärin käyttäminen, d> naftajohto-jen
rakennastöiden hida.stuttamincr;.
e) naftatislau.slaitteiden kehityksen
hida.stuttaminpn, josta .seurauk.sena
on naftan epäedullinen lajittelu ja
f) kreking-laitteiden kehityksen voi­makas
hidastuttaminen.
V i Hiilitaloiis — a i tempon mer­kitsevä
hidastuttaminen kaikissa p i i -
reis.sä, erikoise.stl Moskovan jTnparis­tolla
ja KusbassLssa, bi tutkimustöi­den
tuntuja jälellejääminen. joka
rajoittaa kehityksen tempoa ja lisää
määrää, c i kapitaalitölden ja asun­tojen
rakennuttamisen tuntuva jälel.
le jääminen, joka samaiia on hiih-tuotannon
kehityksen peru.sesteitä.
d> .sähkövoiman kriisi, Donba'isls.sa,
KusbassKsa j a KLsellssä, mikä rajoit­taa
tuotanto ja mekanlsointimafadol-lisuuksia,
ei hiilenlouhinnan meka-nosoinnin
hidastuttaminen, mikä l i ­sää
työvoimapulaa ja asunnonpuu-tclta.
VI) Encrgctiikka — ai .sähkölstä-mlstempon
hidastuttaminen, tai k r i i ­sin
aikaansaaminen sähkövoimaan
nähden vastuunalalsimmilla kohdilla
— Donbassissa. Leningradissa ja
Mo.skovassa, b) sähköascinain raken-nustempon
hidastuttaminen, niin
että ne vievät 2—3 kertaa enemmän
aikaa, kuin olisi välttämätöntä, jo?-
ta johtui pääomien luotannoton s i ­tominen
samoin huomattavien va-luuttaer.
ien, ja aiheutui ajottalsia
kriisejä sähköenergian varastelu
alalla, d) epäsuhtainen aika aseman
eri asien valmiBtumlses.sa eri koneis­ton
osien saapumises.sa, joka on joh­tanut
myöskin pääoman tuotannotto-maan
kiinnittämiseen, e» .sähköa.se-maln
korkeat rakennuskustannukset,
joka on ollut .seurauksena epäratsio-nallsesta
konstruktiosta ja f) läm-pöteknillisten
laitosten hidastutta­minen.
VIII Poltioainehankinta — a) tun-
^ tuva, polttoainehankinnan supistus,
i b i balkalilsen polttoaineen hankin­nan
supistaminen, varsinkin turpeen
Ja Moskovan ympäristön hiilen, ci
Kusba.ss-alueen kehitystempon hi­dastuttaminen,
dl metallurgiassa
tarvittavan koksin laadun paran­tamistoimenpiteiden
hidasluttam i -
nen, josta on seurauksena ollut kok-
.sin laadun j a valmistetun rnelailin
huonous, (Tod. 2 i : i0 1930i. j
Tuholalstyö näillä aloilla oli aloV-tu
jo ent. in.sinö9rikeskukfien aika­na.
Uasi tuholaiskeskas. joka alko.
työnsä --vuoden 1923 toisella puolts.
kolia, otti uuden suunnan kriisin
muodostamiseen pyrkie.ssään, koet­taen
aikaan saada epäsuhdetta erj
alojen välillä, varsinkin kun .suun-j
nitelmatyön tekeminen kävi miite'' 1
mahdottomaksi —- kuten Ramsin |
sanoo, "siksi, että^ voimaperäisesti j
toteutettiin käytännössä puolueen j
yleislinjaa".
" . . . toimenpiteiden oli pääasias­sa
suuntauduttava, — sanoo R a m -
.•;in — teollisuuden alalla siihr-n,
että ilman muutskrn kieria}iiäv...j.
mät taloudelliset vaikeudet yhä r,y-]
i
venlslvät "
" . . . määrättyä konkreettista suun­nitelmaa,
— jatkaa Ramsin, — .si­käli
kuin minulle on tunnettua, oi
kansantaloudellisen kriisin muodos­tamiseksi
intervention alkuun, ollut.
Teollisen puolueen perustehtävänä
oli kansantalouden siten suunnit­teleminen
ja johtaminen, että näl.
den toimenpiteitten toteilittamisen
k a u t t a äärimillcen kärjistyisivät nä­mä
taloudelliset vaikeudet, ja siten
muodo-stulsl otollinen ' pohja inter-ventiolle".
(Tod. 21iX).
Yleensä tuholaiset .suunnittcUvat
kriisiä V. 1030 .seuraavasti:
"Niinpä Keskisellä teollisuusalu­eella
ja Luoteisella alueella o l i mää­rä
saada aikaan erikoisen voima,
kas kriisi, joka muuttuisi polttoa).
nek:ataslrooflk.si heti kuin sotatoi­mien
takia keskeytyisi liikenne
Donbas.sin kanssa, ko.ska paikalli­sen
polttoaineen hankinta oli hei­k
o s t i ja Ilmeisen riittämättömästi
kehittynyt, nim. turpeen ja Mosko­van
ympäristön hiilen tuotanto J:J
k u l u t t a j a t valmistumattomia niitä
laajemmin ja järklperälsemmin
käyttämään. Samanlainen ankara
kriisi laskettiin syntyvän metallista,
varsinkin s o t a tarveteoHlsuudcssa.
seurauksena metalllteollisaaden
hitykscn hidastatt3roise«ta, jonka
ohessa yhteyden keskeytyminen ct';-
län metallurgisen alueen kam.sa o li
johtava kiertämättömään katastroo- !
f i i n . Samoin Donba.s.sin kok.si-ben- j
sooJiteolllsuuden eristäini,wn piti
merkitä vajkeuk.sia ijotakemiallisel.
le teo]li!?uurfenekin.
TekstiiliteoUisuudenkin a I a 11 ,~.
suunniieltiin ja oi: toteutcttokin
epäsuhfai.sautta tuotantomahdoIM-suuksien
ja raaka-ainevarastojen,
varsinkin kotimaista alkuperää ole­vien,
välillä, mikä kiertämättömäsi
oU määrä johtaa tehtaiden tuotan,
non ajottalseen .seisahtumiseen ja
ulkomaif.en raaka-aineen maahan
tuonnin pysähdyttyä, teksiitituotan-non
kokonaan lopettamiseen. Lii­kennelaitos
kehityksessään on siinä
määrin jäänyt jälelle yleisestä k a n .
.santalouden kehify.stemiKir.ta, f r i ' -
t i i i n k in yhteydi-n puolesta etelään
ja itään, että kuljetasvaikeukslcn
täytyi tuntuvasti kärjistyä vuoteen
1930 mentäc.s.sä, joten polttotarve-k
r i i s l , rautateiden oncK.sa kokonaan
valmistautumatta paikallisen polt­toaineen
käyllöön täytyi tämän
johtaa kuljetu.skrilsliii.
Täten Teollisen puolueen loimcn-pltciden
sarjan täytyi .saattaa maa
noin V. 1930 taloudelliseen pulaan,
joka olisi pohjana laajojen väestö­kerrosten
ttrytymättömyydclle seka
kapinoiden ja lakkojen laskettiin
lopullisesti herpaannuttavan maan
taloudellisen elämän. Tämän ohella
teollisen etelän eristäminen maan
keskuksesta piti viedä tärkelnrä
osaa kriisin lopullise.s.sa täydentä­misessä."
(Tod. 31!X 30).
Ramsin edelleen o.sottaa, miUi
kukin tuholaisista ennätti tehdTi
kullakin näistä teollisuuden aloissa.
Hän . itse hoiti energeettisiä asioita,
joista kertoo:
" K r i i s i n aikaaasaamincn sähkö-cnerKian
hankinnan alalla. Tcoili.
.sen puolueen .suunta tä.s.säkin pyrki
mahdollisimman pieneen tempcTfiii
•sähköa-scmien rakentamisen alalla.
Riittää kun osottaa, että Valtion
suunnittelukomitean mukaan rajo-nien
.sähköa.semien enffrgiamaärä on
suunnlU,-ltu vain 10—14 milj. kilo-vatti-
tunniksi, riamalla kuin nliderj
vaadittu kuormitus nykyään on noin
20 milj. kvt. Erikoista huomiota
Teollinen puolue kiinnitti kuitenkin
k r i i s in aikaan;iaamlscen .sähkönhan-kinnan
a l a l l a kaikis.sa tärkeimmissä
ke.skuksi.s.sa: Donba-ssissa, Lcningra j
dlssa, Mo.skovas.sa, U r a l i l l a ja K u s - <
bassls.sa: j
a) Donbas.si-vsa on k o k o ajan tun­tunut
j a nykyään erikoisesti tun­tuu
.sähköenergian riittämättömyys,
joka on ;ieurauk.sena Shterov,skin ja
Sujevin sähköasemien rakentamisen
suunnitelmallisesta hldastuttamlsej*
ta. Viimemainitun aseman rakenta­mista
voimakkaasti hidastutti Val­tion
suunnittelukomitea, jota edusti
prof. A. A. Goreva esittäen teko­syyksi,
että energian tarve voitaisiin
tyydyttää johtamalla sähköä Dno-prastrollta.
Shterovskin aseman val­mistumista
taas esttHliin vuosimäii-viä.
tilaamalla .siiä vallt.u epära­tionaalisia
koneita (myllyu riittiU
inätön voimakkuus, sovitettiin rans­kalaisen
menetelmän mukainen,
cpäialoudc-lllnen polttoainejärjestel-mit
koetellun amcrikalalsen Järje».
leiman a.scmasta, jne.) sopimatto­miin
aikoihin tilattiin Ja pantiin
kunloon eri laitteita, tilattiin nUtä
ulkomailta j.n.e.
Tuloksena on, että Donbas on Jää­nyt
varustamatta sähköenergialla,
mikä hidastuttaa hiilen ttjotannon
mekanlsoimlsta, suurentaa valkeulc-
.sia työläisten asuntokysymyltsessii
Ja Jarruttaa palkan kehitystä ko­konaisuudessaan.
b) Leningrad on jo vuosikausia
ollut vakituisessa sähköenergian
pulas.sa, joka on seuraksena sähkö­asemien
vähävoi maisuudesta, niiden
laitteiden kuluneisuudesta Ja epältHp-tettavuudesta,
varsinkliji nältt oä
asianlaita vanhojen asemien lutfto-
{{eneraattorcihm nähden. Kun on
u.sein sattunut, että erinäiset ko­neet
ovat joutuneet ajaksi ptrfs käy­tännöstä,
luin on oltu pakotettuja
!ft<-ltämään kuluttajilta energia. Tä'~
mä kriisi on johtunut siltä, €ttä
ajoissa ei ole laajennettu palkiailllsla
asemia eikä alettu Leningradin ase­man
rakentamista.
o Moskovan yhtymä on-saman­laisessa
asemassa. Jääden sähköase­mien
voimakkuus jälkeen energian
tarpeesta; sen vuoksi on oltu pako-'
l e t t u j a kJeitäytymSän uusista. ktXr
luttajlsta ja tekemään huomatta­v
i a tuotannottomia tuhlauksia pien­ten
asemien rakentamiseen..- Tämä
t i l a n n e on seurajiksena löi^blrskln
aseman laajentamisen ja "~nykyäU
kalstmtamisen, sekä. dobrikövskin
aseman rakentamisen hidastiittaml-sesta.
Kashirskin asemaa vairten^oU
tilattu myllyt resolutorimaUIa, jotka
eivät voi käyttää Moskovan ympä­ristön
hiiltä j a vaatlat joka "ISO-i-
200 tunnin työn j^i•^:'?en remonttia;
Sitä paitri juuri th.. .„ oh raken­nettu
epärationaaliset uunit.
K a s h i r i n kalliit Ja kauan mkcn?-
teillä olleet kattilat ovat hyvin epä­taloudellisia
ja niiden tuotantoteho
f.li VäliäilK-n.
(Jatk.K
'M
11