Vapaus, December 12, 1930

              . T T * A T> A T T Q Ctiu4*a TOonaUUen trörcMtäa «UM» useakcssstu}*, daeatTy S«l
,V- Jr X X O bnrj-iu. Oat^ l u l k i i s a , paiui «usnaslai- j* taiixiUjlai JBkUyirrlsä.
«aly « e t u of Fioaitli Wariu3i in C i n i i l i . Pui>luhe4 d i i l f >t S a d b u r , Oeuno.
*. V.\PAtS (Uberty)
kc^atcred mt tlte Port Office Dcp*rtiaeot, Otuw«. u tecood cUai o u t t n.
Crtitll «JhetisiBr n t e i . 7Sc per c c l . incb. Htsiosra cbcrte for d a t l a is*tniaa, 75e. Tbe
\')lj^tsk''ii*'tlci'l>cst tätertiuos medius: «icocs the Fiooitb peopte in C*n*i».
.TetBltst, koottoii. kirja^siippa j« p i i c o ocusu ulou* Elm Streetillä.
^ n ä o u t e : V«p«u», Bor W, Sudb-jry. Ont.
- r^l^teiet: Konttori lCi38. — Toialtai 536W. — Kirjtkaopp* 2387W.
Pkene: Office (job *>ork, «dititi»«cien:«, eic.> 1038 — Editor S36W. — Boolulor* 73STW.
TII_\USiriNNAT:
. • 1 >k.' » 4 ^ . « kk. 13.50. 3 kk. t l TS ia 1 kk. «1.00. — \ldr<»tloibio Ja Sooscea «eki mao-
«JW ulkoicaiUe: 1 «k. tOJOO. 6 kk. »3.Ö0 j * 1 kk. 11.00.
ll-ifOTCSHJNNAT V.\TAL'DESSA:
Kirjeraibloilmotokrel fl.OO Lrrtj, {^'.O-J L^kti k c i t u . — Avioliittoon menneille onnestoirotukaet
4Se paliutuuma. — NioenniuuiloilmoiukM-t jOr kerta, flXIO 3 kertaa. — SjatyisiiJootakaet tlJOO
fcotx. tiJDO ^ Vrru». — Asuntorroilmr.tukTt 12.00 ktrta. »3.00 kik»l kertaa. — KiilMlIniotBkieJ
M.O0 L i r t i . — Kuoi<-ir,aniIm"luk«<-t %2.0() krria. 5C>c liiltnaksu kiitoilaateelta tai maialoTirtrlli. —
fcfalutaaii tirjot j i «»•.irilmoiuk»'! j'M k r r t j , SI.00 k o l a ? kertaa. — Tilapliiilmoltajiea ja ilmofat-
J'^nllO"«,'^n on, v » j i i * ! t j f n h c t r t i ä - i i iIn;oiu*binIj etukäteen.
laäoaöiitij. J . U ' . Ahlqviit.
itAiusit: 1. w. .\h;q»;»t.
Office, Bookatore and Priottbop: Vavau» BuiiJin;, Elm Street.
_ i i i Bt»n 10 be'addreued: Vapiu». P.O. Boi C9, Sadbury. Ont.
J/j i*c»:itte' tailloio tabanta aaa Tiitiuita entimSiteen kirjeeteenoe, kirjottakaa Badelleea liikkeea»
y i r f M J : : ^ peraooBalliaella nimellä. J . U": Ablgvitt. liikkcenhoiiaia.
Suomen työväen taisteluista
oikein, että kapitalistisien lalook-
-i^n asema ei olisi sellainen kuin
se -nyt on, ellei Neuvostoliittoa
olisi olemassa; ja kapUalistimai-den
vastavallankumouksen lietso­minen
ja lukeminen on yhtenä niis-ä
viimeisistä epätoivoisista lalouk-ieiisa
vakiii^nutlarr-isjTilyksistä
oiliin koko kd[»italistinen maailma
m turvautumassa.
Samalla kun porvaristo nyt
ivoimesti myöntää nämä seikat, sa­nalla
kun se on jo pitkän aikaa
.almislautunut millä hetkellä hy-
.änsä hyökkäämään neuvostojen
1 maata vastaan, se myös käsittää
isen, että työväenluokan laajojen
: joukkojen narraaminen sotaan ei
, ole enään niin helppo tehtävä kuin
j 1914. Sen sotavalmistelujen sil-
I miiripistävimpänä vaiheena, jon-j
ka proletariaatti on tuntemassa
j katkeralla vlavalla. on fascistinen
i virkavallan hvökkävs tvöväen mi-
Huolimalta ankaralla fascisti-huyj itcttu niin kivuttomasti ja ve-1 Utantlista toimintaa vastaan cana-terrorista,
huolimatta lukemallo-1 retlömästi kuin Svinhufvud ja dalaiscnkin tyr.väenluokan joutues»
niistä työläisten -kyyditsemisistä'" i kumppanit väittivät. Oli ollut pak- tämän offensiivin alle. Sodan
murhista ja vankilatuomioista, joi |ko ryhtyä vaaliterroriin ja kyydil­lä
lahlari-Suomen oikeudet ovai i s-emisiin. minkä seikan hallituskin
viinie viikkoina joukotlain mätki- myönsi. Mutia sekä hallitus että
neet Suomen proletariaatin eturi
vin -miehille — jatkaa Suomen
kbYömunistinen puolue olemassa-diviaän
ja toimintaansa.
Näkyvänä todistuksena siitä on
oUä toverit ovat Suomessa kyen
ilcöl perustamaan kommunistiscr
pIToInecn maanalaisen lehden "Tie­donantajan"
esiintuomaan Suomen
sorretun proletariaatin niiclialoj.-
ja taistelupyrkimyksiä.
.Siromien nykyisten valtiopäivien
isliinhossa hyväksyttyjen kommu
. itistilakicn johdosta kirjoittaa "Tic-dtmarrttaja"
otsakkeella "Se 6n
läyietty" seuraavaa:
" K u n terrorin avulla kokoon-ha^
iKltu 'parlamentti' kokoonlu?
jchslimnäiscn kerran, teki Sianpään
hallitus sille selostuksen tilantces
td ja sen aiheuttamista toimenpi­teistä.
Selostuksessa avoimesti mai-hfitiih,
ettei hallitus ollut halun­nutkaan
ylläpitää 'laillista järjcs
tyslä, koska .se olisi vienyt yh-teSthlolrmäyksiin.
Siten tunnusie-laati
avoimesti, ellä fascislil ovai
saaticet suorittaa "verettömiä" kei­kauksen.
Sisäasiain ministeri pai­nosti
tätä erikoisesti, vakuuttamal­la,
että "emme enää voi palata
aikaisiemnlin vallinneihin oloihin".
•Hallhitksen selostus ja selitykset
hyväksyttiin ja "parlamentti" siu­nasi,
terroristisen fascislivallan.
Sc on siis täytetyt! Ja mitä osaa
esittri'ä"t sosialifaseistit näissä fas-cismin
kruunausjuhlallisuuksissa?
Tietysti oli niiden pakko tunnus­taa,
ettei fascistikeikausta oltu
lähestyessä kiristyy fascistinen po.
liisilerrori. Sillä koetetaan n u j er
taa työväenluokan väslustuskykyi-syys
ja sellaisenaan se, Ö3pna maa­ilman
laajuisesta sota^^almistelus-la,
vaatii työväenluokan joukkojen
vastarynnäkön.
Canidan työväenlu(^ka, siihen
kuuluvat suomea ja muita kieliä
puhuvat työläisöl, ei voi enää vä­linpitämättömyydellä
suhtautua
porvariston sotavalnästeluihin.
Sen tulee tutustua kotimaisten ja
myös ulkomaisten kapitalistien juo^
nilteluihin, provokatioihin, tulio
töihin, jotka- on suorasti kohdis­tettu
työläisten neuvostovallan ku­kistamiseksi.
Canadan työväenluo
kan tulee rieritää" valtavin joukoin
kaduille mielenosotuksiin ja osot-taa
Canadan valta luokalle, että
Canadan prolfelariaatli ei- tule läh-leeiään
taisteluun Neuvostoliiton
työläisiä ja talonpoikia vastaan:
että se ei tule lähettäiiiään aseita
neuvostomaalaislen tovereidensa
surmaajille; että se tulee liitty­mään
maailman proletariaatin vai-lankumoiisrintaihaan
ja muutta
maan imperialistisen sodan luok­kasodaksi
kapitalismin kukistami­seksi
sekä työläisten ja farmarien
neuvostojärjestelmän perustami
seksi.
NÄVnAMÖTAIDE i
sosialifascistit unohtivat veriteot
ja murhat. Ei kukaan puhunH!
forssalaisen Holmin murhasta. So-j
sialifascistit eivät edes nniislaneel!
oman puoluetoverinsa Happosen f
katoamista Heinävedellä. Ja kuka
tietää kuinka paljon cnkaan sa-mallaisia
"katoamisia"', jotka ei-fyoiaisef
syevaf
D a i l y V V o r k e r i s s a ' < i r j o t t a a James
B a r n e t t N e u v o s t o M i t o n r a v i n t o t i ­l
a n t e e s t a s e u r a a v a a:
N e u v o s t o l i i t o s s a , missä työläiset,
vät ole tulleet päivänvaloon. Fas-1 alkaen sangen takipajuisosta teol-
. ., . .. ,, . hsuuden kehitystilasta, ovat suorit-
•istikerkaus ei n n n ollen ollm vc- tgncet saavutusmäärän, mikä Yh-relön,
vaikka sosialifascistit olivat .(jysvallois.^^a on kestänyt vuosisata-
^en unohtaneet, IVfulla ei siinä j määrän, j ) n eräs suuri tehtävä
kvllin, he eivät- enää halua muis-[ edessä, nimittäin runsaamman ja
, , , ., . tl T f paremman ravinnon varaaminen
taa koko keikausta. He puhuva!
vain "laittomuuksista" ja "palaa­misesta
laillisiin oloihin", ja näin
ho tekevät siitä huolimalta, vaik­ka
sisäasiain ministeri "parlamen­tissa"
täysin selvästi ja suoraan»
?anoi, että sc on mahdotonta.
Kaiken tämän siunasivat sosiali­fascistit
lausuntoehdotuksellaan
Jonka itse fascistilkih leimaavat
luoUamuslauseeksi hallitukselle
Fascislicn pää-äänenkannatlaja
myös heti "parlamenttikcskuste-lun"
jälkeen julkisesti kiitti so- ''^^^''^^'^^1'''' ^«^P^^Pi^ olemas.
, , sa jö 240. Maan en osun rak^n-siahfascisleja
heidän kannatukses­taan.
Luokkaticloinen, vallankumouk­sellinen
proletariaatti ei siunaa
fascismia. Se tulee päirtvastöin
vielä enemmän kuin tähän saakka
tehostamaan taisteluaan fascismia
vastaan, missä tahansa tämä ilme­neekin.
Fascistiparlamentin pää­tös
ei ole meidän laillisuuttamme.
Me viemme vallankumouksellisei)
laillisuuden voittoon. Ja senvuok-si
on lyötä lehosleltava."
työläisille. E n n e n heillä o l i mitä
n i u k i n j a k e h n o i n r a v i n t o.
E n s i v u o n n a s i j o i t t a a h a l l i t us
.seitsemän j a k o l m e n e l j ä n n e s t ä m i l ­j
o o n a a d o l l a r i a r a v i n t o t e o l l i s uu
t e e n sen lisäksi mitä niillä siellä
n y t jo on. V a l t i o n r a v i n t o t e o l l i ­s
u u d e t t u o t t a v a t enemmän kuin
k a k s i k e r t a a n i i n p a l j o n k u i n ne
t u o t t a v a t tänä v u o n n a , 124 p r os
enemmän. Täten ne s u u n n i t t e l e,
v a t lisätä r a v i n t o a työläisten k u -
lutettavä;^isi 8 — 1 4 p r o s e n t t i a .
V . 1931 a l u s s a a l e t a a h järjes­tää
lisää s a t o j a s u u r i m i t t a i s i a s i k a ­ni
J&s Venäjä joutuu mstavallänkUmouksen
kouriin, on se Canadan hyöty'
Tällaisella otsakkeella varustel­tu
artikkeli canadalaisen suur­pääoman
äänenkannattajan " F i ­n
a n c i a l Postin" äskeisessä nume­rossa
ratkaisevasti toteaa, että
koYififtiuhistien kävmä agitalsioni
uhkaavaa sodanvaaraa vastaan ei
Siuinkaan ole ollut tuulesta lem-ihatuilla
perusteilla tehtyä työtä,
v c a h On mitä lähimmässä yhtey­dessä,
tällä kertaa uhkaavimpaan
vaaraan — imperialistisen sodan
puhlceaniiseen Neuvostoliittoa vas­taan
millä hetkellä hyvänsä. Sen
s i j a a n , että tähän saakka on k a p i -
lalistinen propagandakoneisto, por
toja suoranaisen sotavarustelun
ohella. Neuvostoliilon laloutla on
sen sisällä käsin koclellu horjut­taa,
kuten juuri päätlynccl vasta»
vallankumouksellisten jutut Neu­vostoliitossa
ovat ratkaisevasti to­denneet.
Näitten vaslavallankumoukscllis­tien
vehkeilijäin paljastuminen j ;i
heidän luiuiusluksensa, jOtka tolc-iivat
juhtavain imperialististen vai»
tain osallistuneen näihin sota-hankkeisiin
neuvostomaata vastaan
>n nostattanut uuden suuttuintik-ien
tulvan kapitalistisissa piireissä^
l i e l a a n s u t i r i a lihanpakkäuslaltok-
.sia Väestön t a r v e t t a tyydyttämään.
V v . 1 9 3 2 — 3 3 tulee maassa ole­m
a a n käkikiaan 30 m i l j o o n a a lyp-sylellrilää.
N y t o n s i e l l ä v a i n p u o l i ­t
o i s t a r h i l j p b n a a päätä.
Sillä a i k a a kuin m e i j e r i t e o l l i -,
s u u t t a r a k e n n e t a a n , k a r j a k a n t aa
l a a j e n n e t a a n v a r a a m a a n riittävästi
m a i t o a , j u u s t o a j a v o i t a , ponnis­t
e l l a a n l u j a s t i kasvisöljyn v a l m is
t a m i s e k s i v o i r a s v a n t i l a l l e . N y t j o
o n o l e m a s s a 470 s u u r t a öljypuser-t
i m o a . V i i m e höinäkuun 1 päivä
a l k o i ensimäinen m a r g a r i n i t e h d a?
käydä M o s k o v a s s a . • Seits6män lisä-t
e h d a s t a r a k e n n e t a a n 1931, j o i t t en
y h t e i n e n t u o t a n t o on 7 0 , 0 0 0 ton­n
i a : ' K a l o j a p y y d y s t e t t i i n 1 9 13
8 8 6 , 0 0 0 t o n n i a ; V . 1 9 3 0 o l i v a s -
t a t i v a l u k u 1,260,000 t o n n i a . V v .
1 9 3 2 — 3 3 ori määrä, s a a l i i n k o h o ta
k a k s i j a p u o l i k e r t a a s u u r e m m a k ­s
i .
S o k e r i n t u o t a n n o n k a k s i n k e r t a i s.
t u m i n e r i väestön t a r p e e k s i p n n y t
täysin t u r v a t t u.
H e d e l m i e n j a v i h a n n e k s i e n v i l j e ­l
e m i n e n on o l l u t pientä ennen,
m u t t a 1 9 3 2 — 3 3 tulee k a s v i t a r h a -
v i l j e l y s a l a " ^•aksinkei-täistumiaan n y ­k
y i s e e n v e r r a t t u n a . Nykyään on
a l i m r r i a k s i v u o t u i s e k s i kulutusmää-räksi
henkilöä k o h t i l a s k e t t u 2 75
p a u n a a p e r u n o i t a , 3 3 0 p a u n a a v i -
Harineksiä sekä 55 p a u n a a Kedel.
ihiä. S e u r a a v a n viideJn v u o d e n a i ­k
a n a lisääntyvät nämä määrät suu­r
e s t i . E u r o p a n . s u u r i n t a k a n n u t u s -
l a t t o s t a r a k e n n e t a a n K r i m i l l e , m i ­kä
t u l e e t u o t t a m a a n 90 m i l j . k a n ­n
u a räviritoa vuodassa. 13 u i i d en
k a n n u t t a m o n rai^entaVhSrien alkoi
1 9 3 0 , j o i t t e n l a i t o k s i e n y h t e i n en
v u o t u i r i b n . t u o t a n t o m ä ä r ä t u l e e ole­m
a a n 2 0 5 m i l j o o r i a a - k a n n u a . M u i ­t
a l a i t o k s i a riiyoskiii rakennetaan
j a v a n h o j a k o r j a t a a n . L a s k e t a an
k o k o kanniJ^tustuotannon tänä v u o n ­n
a olevan bilj. k a n n u a , 5-
v u o t i s s u u n n i t e l m a n päätyttyä, tulee
tämä l u k u n o u s e m a a n 5 b i l j . vuo­s
i t t a i n . M i l j o o n i a d o l l a r e i t a s i j o i ­t
e t a a n m y l l y , j a l e i p o m o t u o t a n n on
kehittämiseen.
S u u r i a oSu'ustoiniin'näHisia ja
t e h d a s r a v i n t o l o i t a r a k e n n e t a a n ym­päri'
N e u v o s t o l i i t t o a varaamaan
t y ö l ä i s i l l e Ktrimititä, h y v i n v a l m i s ­tie
t t u a ruokaa' alhäisiriuiiilla hiri-rioilla.
A i n a k i n 50 p r o s . työläisten
p e r h e i l l e v a r a a v a t suuret v a l t i on
t a i ostius'toittiinnali1s6t r a v i n t o l at
ruo^^faa v, l Ö S I l o p p u u n ittönpessä
K a i k k i riäniä t6öTlisuude'^t j a l i ­s
ä ä n t y v ä t edut ovat k a u p u n k i - ja
m a a t a a i t a j i a v a r t e n . Siten v a r a -
tatfri erisi k e r r a n r a v i t s e v a a r u o k aa
y l l i n k y l l i r i työväenluokalle, joka
ori saäriut vuoisisätöja nähdä näl­kää.
Moniai uusfai t a r p e i t a t u l e e ja
ric t u l l a a n tyydytfariiään t o t e u t t a ­m
a l l a nämä s u u n n i t e l m a t —-: r u n -
s a a n i m a n j a l a j i r i k k a a m m a n r a v i n -
t ö v a r ä s t o n t u o t t a m i s t a v a r t e n,
^ ^ ^ e u v o s t o j i i ^ o s s a j ^
Ilosia näyteliruä
C s J : N N Ä Y T E L J I A V A R A S T O ON
O-V J U U R I L I I T E T T Y S E U R A A ­V
A T U U D E T N A Y T ^ L Ä A AT
"Viha Ja rakkaus" ( L j u b a Jarovoi)
viidessä näytöksessä. K i r j o t U n ut
K o n s t a n t i n Trenev, suomentainzt
K a a r l o H a l m e , 18 miestä j a 4 n a i s t a ,
v u o k r a $8.00.
A i h e näytelmään o n o t e t t u etelä-
Venäjältä k e n r a a l i D e n i k i n i n hyök-käyksen
a j a l t a v. 1919. K a p p a l e en
päähenkilönä o n L j u b a J a r o v o i , e n ­t
i s e n k e l s a i i n a r m e i j a n upseerin v a i ­mo,
joka miehensä kuoleman jäl­k
e e n on r y h t y n y t opettajattareksi.
K e n r a a l i D e n f i i n i n hyökkäyksen a i ­k
a n a s i i r t j r y p a i k k a k u n t a , jossa h ä n
t o i m i i opettajana, ussamman ker­r
a n kädestä käteen. Hänen odot­t
a m a t t a a n palaa hänen miehensä,
j o k a jo o l i l u u l t u k u o l l e e k s i , m u t ta
hän palaa valkoisena, valkoisten
j o u k k o j e n upseerina. Ljuba taas
o n päättänyt pyhittää Jämänsä k o ­k
o n a a n vaHankumoukiselle. J a h e i ­dän
välillän s y n t y n y t r i s t i r i i t a o l i ­k
i n kappaleen pääaiheena. Tässä
t a i s t e l u n k u l k u . a s e t t a a sovittamat-t
o m a s t i v a s t a k k a i n k a k s f i h m i s en
o m a a m a a v o i m a k k a i n t a t u n n e t t a , v i ­h
a n j a r a k k a u d e n ; asettaa omaa-j
a n s a r a t k a i s e m a a n k a n t a n s a omien
sisäisten t u n t e i t t e n s a j a v a l l a n k u ­m
o u k s e n edun välillä. Sen s e u r a u k ­s
e n a L j u b a n ennen miestään koh­t
a a n t u n t e m a hellä rakkaus m u u t ­t
u u p o l t t a v a k s i v i h a k s i j a miehensä
täaseri saa h ä n e l l j k u u l u v a n tuo­m
i o n valkoisena p e t t u r i n a . Tämän
yhteydessä on k a p p a l e s s s a esitetty
j o u k k o e r i l a i s i a l u o n t e i t a , j o t k a o t ­t
i v a t osaa vallanktlmoukseen, m l -
' k a l i se v a s t a s i heidän omia pyy­teitään.
J a l o p u k s i esiint^'y k a p p a ­leessa
se väestön myötätunto p u ­n
a i s i a j o u k k o j a k o h t a a n , j o n k a he
a i n a k a i k k i a l l a saivat osakseen.
Näytelmä on y k s i p a r h a i t a «Jra-n
i a a t t i s i a k u v a u k s i a Venäjän köy­hälistön
v a l l a n k u m o u s t a i s t e l u s t a.
" E a n k e c t t r a s " neljässä näytöksessä,
k i r j o t t a n u t K a i s a Mfit^, 5 riiiestä Ja
4 n a i s t a . V u o k r a $3.00.
K a p p a l e on v o i m a k a s a g i t a t s i o n i -
näytelmä. Siinä k u v a s t a a kaikessa
a l a s t o m u u d e s s a a n se sorto j a vää:»
r y y s j o n k a alaisena työläiset k a ­p
i t a l i s t i s e s s a y h t e i s k u n n a s s a j o u t u ­vat
elämään: t u o t a n n o n prosessissa
t a p a h t u v a työn r i i s t o , sekä y h t e i s ­k
u n n a l l i s e n h u o i i o n puutiteesta joh­t
u v a yleinen elämän epävarriiuus.
J a iriitehkä o m i s t a v a n luokan j ä ­senet
käyttävät tuotantolaitosten
omistuksesta* johtuvaa valtaansa
h o u k u t e l l a k s e e n j a s u o r a s t a a n pa~
k o l t a ' a k s e e n k i n työväenluokan tyt­täriä
s a a s t a i s t e n h i m o j e n s a u h r e i ­n
a paheen teille. Erittäin sopiva
esitettäväksi o h j e l m a t i l a i s u u k s i s s a.
"Pätaanen äiti" kahdessa näytök­sessä,
6 miestä, 2 n a i s t a jä 4 p o i ­k
a a . V u o k r a $3.00.
K a p p a l e oh kuvau.s Suomesta
l u o k k a s o d a n - j a sitä läliiseurannee!-
t a a j a l t a . Punasen äidin mies, p u -,
n a s o t i l a s , saapuu v a r s i n a i s e n t a i s ­t
e l u n päätyttyä j a pitäaikasen p i i ­l
e s k e l y n jälkeen käymään perheen­sä
luona. Salaa, k u t e n hän o t a k -
suu. M u t t a väijyvät välkoset h i i o -
riiaavat hänen tulonsa. J a hänen
e n t i n e n mökkiläisriaapurinsa, josta
s o d a n a i k a n a On t u l l u t valkörieri
u p s e e r i , m u r h a u t t a a liänet mitä r a ä -
k a r i i a i s r m r i i a l l a tavallp.| M^röhem-m
i n tulee v a l k o n e n upseeri m i e l e n v i -
kafeeksi j a s a a o m i e n y i l l l i n t y n e i -
d e n miestensä t a h o l t a samanJaisen
l o p u n , j o n k a häii itse /On n i i n m o ­n
e l l e a i h e u t t a n u t . Hyvä a g i t a t s i o n i -
k a p p a l e .
" R a j a v a r t i o " yhdessä näytöksessä,
k i r j o t t a n u t K a l l e R i s s a n e n , 4 miestä.
V u o k r a $2.00.
T a p a h t u u N e u v o s t o l i i t o n j a Puo­l
a n r a j a l l a L e n i n i n k u o l e m a n a i ­k
a n a . P u o l a l a i s e l l a v a h t i s o t i l a a l la
o n t i u k k a määräys oll^i rj-htymättä
mirikäänlaiseen kainssakäymiseen
r a j a n toiseUa puolen vahdissa ole­v
a n p u n a s o t i j a a n kanssa. Jä a l u s sa
hän koettaa"kin o l l a jäykkä k u n
suölapätsäs. M u t t a puölalalsellaMn
s o t i l a a l l a o n k o r v a t , eikä hän s i is
voi o l l a k u u l e m a t t a mitä punasoti-l
a s hänelle puhelee. N i i n hän k e ­s
y y n t y y j a menee r a j a n y l i p t i r i a -
s o t i l a a n luo. Siinä tupakoidessa-p
u h e l l e n pimasotilas saakin puo­l
a l a i s e n näkemään y h t e i s k u n n a l i i -
.sla kysymyksiä uudessa valossa.
P u o l a l a i n e n upseeri s a a p u u j a h u o ­m
a a v e l j e i l y h . O h a l u s s a erittäin
ärheänä s o t i l a a l l e , vaan tämäpä'
t a r t t u u k i n häntä k u r k u s t a , k i i n n i ja
p u s e r t a a kunnes l u p a u t u u olemaan
i h m i s i k s i . ' Kappale on k i r j o t e t tu
e r i k o i s e s t i L e n i n i n m u i s t o j u h l i a var.^
t e n , mutta soveltuu esitettäväksi
missä o h j e l m a t i l a i s u u d e s s a tahansa.
C.S. J . NÄ*TELMÄVARAST?Ö
k : t t a G . Sundqvist.
Rootiiv muistainatto-muus
näyttämöllä
O t s i k c s s a m a i n i t t u v i k a o n h y v in
suuressa riiitassa päässyt pesiyty­mään
näyttämöidemme palkeille ja
k u n o n kyse amatöörinäyttelijöistä,
n i i n täytyy s u h t a u t u a myöskin v ä ­hän
v a a t i m a t t o m a m m a l l a a r v o s t e l u l ­t
a . V a r s i n k u i meillä täällä C a n a -
dassa t ä y t j ^ puskea näytelmä v a i.
m i i k s i n i i n lyhyessä ajassa, että j os
o n " k o v a pää" n i i n ei s i n n e kerkiä se
r o o l i mitenkään m a h t u a . K u m m i n k in
löytyy t o i s i a , j o t k a s a m a n a j a n s i ­sälle
oppivat r o o l i n s a j a joskus p i ­demmän,
sartiaan a i k a a n k u n t o i n en
et opi lyhyempääkään. T o i s e l l a on
p a r e m p i m u i s t i , siinäkin o n Ijyllä'
perää, m u t t a asiassa on t o i n e n k in
p u o l i : t o i n e n ottaa a l u n pitäen s en
päämäUrän, että tarvitsee mahdol­l
i s i m m a n vähän k u i s k a r i a . Löytyy
s e l l a i s i a k i n näyttelijöitä, jotka p i ­tävät
m e l k e i n r i k o k s e n a lähteä p u ­h
u m a a n r e p l i i k k e j Hän , e n n e n k u i n on
k u u l l u t " a l u n " j a mikä ikävintä, t o i ­n
e n kuuntelee koko r e p l i i k i n ensin
k u i s k a r i n suusta j a s i t t e n j a t k aa
r a u h a l l i e s s t i menoaan. Pitemmän'
päälle häneen kasvaa s e l l a i n e n k ä ­s
i t y s , että luulee hämäisevänsä y -
leisöä j o l l a i n sivuliikkeellä sillä a l ­k
a a , k u n k u i s k a r i lukee kopistaan.
Tämä o n väärä systeemi. Yleisö ori
n i i n tarkka,- että se huoriiaa. heti
k u n näyttelijä joutuu avuttomaksi
näyttäriiöllä j a m e l k e i n t u o l i n l a i ­d
a s t a k u h n i p i d e l l e n jännityksestä,
m i t e n m a h t a a tuo päästä eteenpäin.
K u n näyttelijä saaii pitkän " j o n o t u k -
serit" j ä l k e en r o o l i n päästä k i i n n i latt-r
keäa yleisöltä k u i n yhdestä suusta
oliÖh!
K u u l e e u s e i n sanovan i h m i s t e n e t ­tä
se j a se o n " h y v ä " ottamaan
k u i s k a f i l t a . M u t t a olen varma, e l ­että
k u n yleisöön o n tämä käsitys
p i i n t y n y t näy t e l i jä.stä. ei hän k o s -
k a n . tältä näyttelijältä voi o d o t t aa
mitään e r i k o i s t i , j o k a voisi l i k e n -
nellä pieneltä o s a l t a a n t a i d e t t a . P e ­r
u s t e l e n tämän väitteeni osaksi k o - '
k e m u k s e s t a j a näkemäni perusteella.
E s i m . jos j o u d u m m e esittämään j o ­t
a i n f a r s s i a t a i sukkelatempöista h u ­vinäytelmää,
siinä ei e b d i kuuritte-l
e m a a n k u i s k a a j a n joka sanaa ja
jos kunutelee, tulee esityksestä v e ­nyvä,
h a u k o t u t t a v a fc^ele. Yleisöl­t
ä k a t o o lieti iiäytelznästs . s a a m a n^
xUu&iom. J o s t a a s ijoudumme estttä.»
mään j o t a i n syvällistä luonnetehtä>
vää, n i i n ensimäinen e h t o « n , e t tä
läksy o n h y v i n iwä.vä/ j o t t ä s a a p ä s ' '
n a k a i k e n huomionsa Kitettäväl-i
e e n henkilölle, muussa- tapauksessa
a s t u u e t u t i l a l l e k u i s M i t t ' jä" öttfec
vasta se mistä pitäisi öUa-kssfEsyB.
J o s s a i n harvapuheisessa maalälsSl-jässä
käy päinsä o t t a a k u i s k a r i l t a -
kin, m u t t a s e l l a i s e n n^i^ijätf: liik^
k u m a - a l a m u o d o s t u u h y v i n y k s i p u o -
; I l s e k s i joka- öttää- t ä a s t e - k u i s k a nn
I perästä l u k e m i s e n tavakseen.
' M i t e n - k l U f i ^ ^ t t a v&aonlEX^ - i i ä j l t ä -
; möllä, jos vastanäyttelijä e i m u i s ta
mitään, höpisee sitä j a tätä (voipa
välistä kysäistä k t i i s k a r i l t a k i n "että
m i t e n ^ " ) , jolioiä/ ^ i t i s f(k^ on k a - -
d b i u i u t sle' vSfaäin'^ tait<öen hitdtkÄ^
rieäi, jökäF ^ifaäp- o ä ä pai%nänia lält-synsä
o s a i m e e n a ollut. M e n ä y t t e l i ­j
ä t olemirie ehkä j o s k u s tulleet k o -
kemukBecn hucmosti muistavasta
vastanäyttelijästä jfr t i e t y s t i olem.
öie" niyöskin t u o t t a n e e t toiselle K a r ­m
i a - k i i h emme' ole' i t s e ' osanneet
r o o l i a m m e . Minä a i n a k i n t u n n e n s y ­vää
myötätuntoa s e l l a i s t a näytte­lijää
k o h t a a n j o k a osaa roolinsa.
Ymmärrän n e v a i k e u d e t , mitkä mo­n
e l l a k i n (kx vOitetläyääiB; m i l t t a l u u ^
l i s m tässä niyös o l e v a n terveellisiä
h u o m a u t t a a k u i n k a tärkeä p u o l i se
Oii' nSytelinlemhfö tmrilStäriiieeiaäHa;
Yleisömme kyllä palkitsee meidän
a u r a s t u k s e m i n e . Ennen vanhaan,
kiih tfeällJeri e l i alkuaikaaJiSä^ n i a i t.
R o o m a s s a , jos näyttelijä näytteli
hubribsti- j a - öSsäi röoUhsa' huohösti-kansa
v o i r u v e t a heittelemään k a ii
k e n l a i s i l l a esineillä s e l l a i s t a e s i i n ­tyjää,
l i y t o n a j a t muuttuneet- m u t ­ta
n y t k i n yleisömme näkee k u k a o-saa
läksynsä j ä I h i k a e i jä^ s ö ä fbti-
" k a a n arvostelee" näyttelijäin säavii-t
u k s i a .
T a r k o t u k s e n i o n o l l u t että, k u n
edes riuOfehipäbii rtäj^itelijäpöivebri
saamme i s t i i t e t t u a sön " i d e a n " , et:.ä'
vastariäyttelijan v i i m e i n e n i«epliik^
k i k a i k u i i hänen k o r v a a n s a ; s i i l o i n ei
hänen tarvetäe j o n o t t a a " a l k u a " m i s -
):ääH m u u a l t a j a täHffin f>ystyy n ä y t ­telijä
l u o m a a n j o t a i n j o k a CMV m i e ­lissä
pysyvää. Y k s i s u u r i n v i r h e on
vielä se, e t t ä e i a i n o a s t a a n ' k u u n n e l ­la
k u i s k a r i n k o p i s t a , m i i t t a täytyy
o i k e i n katsoa k u i s k a a j a a n j a n ä y t.
tää sille o i k e i n avutonta naamaa.
Tämä v a i k u t t a a k e r r a s s a a n huonol­le
ja oh- sMärisä' liyiS&tftaVä;" a n t aa
sen k u u n t e l e m i s e n c ^ a k o r v a n t e h ­tävänä,
eikä kaWtää- s i l h r a i s i l m i en
apua. Näyttämöiden j o h t a j i e n c i i
v e l v o l l i s u u s näyttää edellä esimerk­kiä
j ä köettaia;- täemttfea? liäyttelijöil-le
mieliin r o o l i e n osaamisen tärkeys,
ja missä ei o l e j o h t a j a a , tilapäinen
o h j a a j a tehköörii seiv.
V i e l ä yksi hyvin- täfkrä seikka
riäyttäriiöHä pn, j o t a usielnkaaA ole
o t e t t u keskustöluriälalseiksi. Esim.,
mfeillä Oh j o l l a k i n näyltäriiöliä örisi-i
i t a . NäytteUjät y k s i t o i s e r i s a petaan
"kiirkfetäa" esEripöri- raosta- säliin,
j o p a käyttää koVäa ä ä n t ä j a n ä y t t ää
"na;amäansa:'\ <Meri kuuHut' usean
hyVän häyfctenjgii säAövan: ''Ife'*»»-
ä ö tietää niissä päSkkää j d ^ - t u t ­t
a v a Sälissä istuu*'. S e l l ^ i t e e n a t ä ­hän
lisäksi, ^ttä k i n i ^f- t l e ä ä s a ^ sa
j o r i k m i a n k a r a n äiT^ö^effjah päffic-kaä,
voi a f v a n räi^a^lisferia. liäytel-lä,
a n t a m a t t a sivuVäifculJtödien Häi­ritä.
Jos j o k u o n ei-i iBiieltg k a i i s s a -
no; n i i n k o k e i l k o o n -äisiää j a l u u f en
t u l e v a a käniisaril . ' ^ i m i e U q ^
WäIriÖ' Äääriainen.
Jfliaii Wirraii n
; ^
. . < 3 i i » d a n = Snoinalaisen ]
faertävä puhuja t o v e r i Joh
mtkk,M}io Ontarion ^
j ä r j e s t ä m i s - ja vuhuisa
EFrähtyen s e u r a a v i l l a p a ^k
J O U L U K U U L L A
fOrt W i U i^
S i o u x Loofcout .
Q u i b e l l
S o i i x Lookout
P o r t . A r t h ur
N l p i g o n "
iSfeiöreiber
Nemegos
S u d b u r y 94
C r e i g h t o n '
Cärson M i n e .....^
L e v a c k
TammiktiuHa
S u d b u r v
white F i ^ i;;;;;;;
B e a v e r Lake
B r u c e Mines
S « i l t Ste. M a r i e '
S u d b u r y
W a r i u p :
O s a s t o j a j a t o v e r e i t a ni:l
käkunnillä missä tov. "VVirt
pysähtymään kehoitetaan te
p a r h a a n s a matkan onnistu
j ä r j e s t ä m ä l l ä huoneustojen
j a i l m o t t a m a l l a tilaisuuksis
y l e ^ s ä olemalla hänelle
o s a s t o j e n toiminnan järjes
C. S . J . tp. kot
k : t t a G. Sund
Pert Arthurin oi
Asiäiiif€^]Keit ja td^ei.
rit, hiM^Ukäk i&h ten^
ne levityksestä!
s. J. o»a»ton työkokoukst
väksyttiin uusia jäseniä ja
jäsenhakemukset alistettiin
k u r i n a n hyväksyttäväksi. ]
v a i h d o s t a ilmeneviä asiö:
s i i n n e t t i i n valistuskoniitean
v a k s i , osa päätettiin koko
A v u s t u s p y y n t ö j ä o l i useam]
h i n j o k a i s e e n luovutettiin
v e r r a n . Työväen puolusti
päätettiin suorittaa aluck
t a h o l t a suositeltu sumiiia
N y t heti annetaan joku su
i l o p p u maksetaan lähituleva
; s a Länsimaakuntien farn
: k o ' n f e r e n s s i r a h a s t o o n luo^
";, $ 5 . 0 0 . Työttömien järjest
k a l l i s e l l e keskuskomitealle
n e t t i i n myöskin j o k u summ
Esimcfkiksi kelpaava tel
k a l a i s e n " T a r m o " osuusi
palvelugTvunta lahjotti^päi^
p a i k a l l i s e l l e puoluh-tusfntoh>
k o m i t e a l l e . Työväeauokan
l e v i n ainehisto on A k g he
.rässa j o u t u a poliisÄrrorin
K a i k k i e n t y ö v ä e n ^ k a n j
v e l v o l l i s u u s olisi j o k a hei
v a l m i s a v u s t a m a a n aineellii
r k e u s t a i s t e l u j a vainouhrien
t a . Puoiustustj'össä ei sa
k y s y m y k s e e n puoluerajat, v!
päässä k a i k k i e n vasemmistc
seen l u k e u t u v i e n ryhmien c
t ä v a sitä. P a i k a l l i s i a oloja
pitäen näyttää aineellinen
pufolustustyössä jääneen n.s.
HaaHn ympärille kokoon
j o u k o l l e . Tämä meidän na
me pröystäilee radlkaalis
m u t t a k u n tulee kysyniykse
t ä n n ö l i i n e n työ. s i l l o i n olla
m i i t k a i k e l l a i s i l l a yerukke
väiatäriiään j a annetaanpa
( J a t k o a edelliseen n u m e r o o n ).
HI. Teollisduspuolueeti rikoHmen toiininta in-kysymyksessä
oleva "Financial
värillinen s ä n o m ^ e h d i s t ö » käynyi ? o . s l i n " a r t i k k e l i l o t e a a . ellä j u u r i | T u l i o l a i s k e k s k u k s e n työ n i i d e n o h -
lieuVöslovaslaisla >4n-ökkävslä' vai , äl l a i n e n neuvostomaan sisäinen'Jeiden täyttämiseksi, j o i t a se o n s a a -
..... - , 1 „.» ^ • nut r a j a n t a k a a . K a u p p a - j a t e o l h -
. p a j a r j e s l y k s e ^ n s a a l l a m m e n vas 3uuskcmitealta sekä Reiskan h a l l i -
a v a l l a n k u m o u k s e l l i s t e n nousujen tuksen j a sotilasjärjestöjen i n t e r v e n -
j a v e h k e i l y j e n k a u l i a . 011 suora- tion järjestäjiltä, j a t k u i a i n a viime
nai.-H.-5ti k a p i t a l i s l n i n . n i i n uana-1 a i k o i h i n , t u h o l a i s t e n vangitsemiseen
j , . I . d a l a i s e i i k u i n 1k a -i k11k -i e n m u i-U,,e j iik t-! !, .' s a a k k a . O n tärkeää v e r r a t a tätä työ-ihislavaa
työlä joko enemmän tai
vähemmän salatussa ja kavalani
massn muodossa, on se Iällä ker
taa tulemassa entisiä avoinicmmir
ja halkinaiscmmin pinnalle kapi
talistiluokan todellisten tarkoitus
perien kanssa. Ncuvostovaslainen
sola on muodoslunut jo niin lä
heiscksi ja niin, kiellämäUömäks
niahdollisuudcksi. joka voi olit
iniHä 'hetkellä hyvänsä kalkeraru
todellisuutena, cltr' sen kicllämi
non ei enään ole mahdollisia.
Neuvostoliiton viisivuotissuunui-tohnan
toleutlämincn ja j^on ko-
?iittyiniii('ti Ifkijiiksi kafi.^airivälisil-lä
markkinoilla. mnivo5lotalouksicn
jo nyt osollarssa pareninuaitensr
Icapilali.siistcn niaiUoii talouksien
ylilse. on no5tallama.•^^a koko ka­pitalistinen
maailman - o l a j r l a i lo
Ncuvosloliittoa vaataan. Tii r.!! so
tävalmistolu Xcir o=t«»liiit.ia vas­taan
ci ^ • u i ^ l k . C ! J rajoillunut
yksinomaan mielialan lietsomiseen
neuvostovastaiseksi propajrandalli-eella
tyollät vaan on saanut kou-raantuuluvia
kävtännöllisiä muo-
. i tä ennen j a jälkeen vuoden 1928.'
imperialististen maitten valtaluok : ^änä aikana R a m s i n i n todistusten
'iain.elujen kanssa yhdenmukaista, j mukaan, o l i seuraavia keskuksen I s -
"Jos Venäjä o n vastavallanku- tuntoja, ennen sen järjestymistä
, .11 I . 1 " Teollisuuspuolueeksi.
mouksen partaalla, kuten ylia u u -
Aiutuvasti kuullaan lähteistä, ioiuyiTeolUsatispuolueen KK:n
oidclään luoleltavina, tulee se ai-i . ^.^„M. .
. . . . neuvostovastaisen tvon
<aansa:iinaan inita suurimmasta la-i . ... lA-tn
loudoUiscsla uicrkilykseslä olevia ^'^«"^ ^"^^'^ ^- ^^^9
ulok.-^ia Canaclalle", lansuii " F i ­nancial
IVsl". osottaen tämän kcs-
V u o d c n 192" ensimäinen puolisko
'Vubdc'n 1927 a i k a n a pidett!-t\ use-kcyttävän
N e u v o s t o l i i t o n k i l p a i l u n a m p l a k o k o u k s i a , k u t e n kokous V a l -
m a a i l m a n i T i a r k k i n o i l l a . j a t k a e n : t i o n S u i t n n l t t e l u k o m i t e a n huoneus-
*Jos v a s t a v a l l a n k u m o u s m e n e s t y i s i ! *<»5a L a r i t s h e v i n k a b i n e t i s s a , n e u -
I vöttelilkokous s a m a n vuoden kevääl-ja
uusi valtajärjcslclmä pyrkisi ra­kentamaan
\'enäjää terveille perus-lä.
keskuksen kokous niinikään k e ­väällä,
kokous V A I : n huoneustössa.
t e i l l e , j o t k a a n s a i t s i s i v a t m a a i l m a n kokous ^ K l N : n huoneustössa. n e u -
l u o t t a m u k s e n . niin \enäjän jj. j v o t t e l u k o k o u s läänin k e s k u s h a l l i n -
II . ' I ' riossa y;m.
m a a n l u i n . s e l l a t u o n n e m p a n a kan- ^^.^^^^ n e u v o t t e l u k o k o u k s i e n työn
s a i n v a l i s e c n kaupankäyntiin ei o h - a n a l y s o i n t i osottaa että vqoden
l i «itä u h k a a , j ö k s i k a s e n n y k y i s e t 1927 a i k a n a , ennen teollisen puolu-edesvastuuttomal
myyntimeloodit
tekevät." Porvarilliset nropagan-esn
muodostumista, tuholäistyö on
Ollut keskuksen käsittelemistä kysy.
myksistä etualalla^ pääasiassa pirr-distit
koettavat osollaa. ja aivan^itien hidastuttamaan rakennustyötä;
I n t e r v e n t i o t a h a r k i t t i i n sitä konk-recti^
ouinatta ja iiman vatmisteltua
suunnitelmaa.
V u o n n a 1927 k u i t e n k i n j o o l i e n s i ­mäinen
R a m s i n i n kohtaus elOkiiUssa
R j a b u s h i n s k i n kanssa j a eiisimäls-t
e n y h t e y k s i e n s o l r i i i a m i n e n R a n s ­k
a n y l e i s e s i k u n n a n kanssa. Tämä
k o h t a u s jo täsmällistytti j a v a h v i s t i
yhteyttä k a u p p a , j a t e o l l i s u u s k o m i ­t
e a n kanssa j a s o p i m u k s i a työn me-t
o o d e i s t a j a päämääristä.
Tuholaiskeskuksen työn si­sältö
VV. f92S—29
T i l a n n e m u u t t u u v. 1928 y l e i s en
m u u t t u n e e n p o l i i t t i s e n asenteen riiu-k
a i s e s t i , j o s t a o n p u h u t t u ylempänä.
Vtioäcri 1929 ensi p u o l l o n aikana
k e s k u k s e n tuhotyö o n vielä entisen,
l u o n t o i s t a , k e s k i l t e e n kokouksessa
t a l v e l l a K K T N : n huoneistossa oh
s a a p u v i l l a P a l j t s h i n s k i . H r e n n i k o v,
TsIiarhOVski, Kälinnikov^ Laritshev.
j a Ramsin. t ä l l ö i n P a l j t s h i n s k i j a
R a n i s i n t i e d o t t i v a t r a j a n t a k a i s i s ta
o h j e i s t a jotka vahvistivat entisen
t a k t i i k a n ;
O n m e r k i l l e p a n t a v a a , että S h a h -
t i n ^ i n ryhriiän v a n g i t s e m i n e n , joka
t a p a h t u i v. 1928 a l k u p u o l e l l a , e i p i ­dättänyt
t u h o l a i s i a . Päinvastoin j u u ­r
i tällöin o t e t t i i n h a r k i t t a v a k s i k y ­symys
keskuksen muodostamisesta
p o i i i t U i f e k s i puolueeksi, koska eräi-''
d e n ker.kuksen jäsenten van^'itsemi-n
e n , kuten sanoo R a m s i n 21 v a i ­k
u t t a n u t " viime m a i n i t u n t o i m i n ­t
a a n . T o d e t t i i n vain suuren varo­v
a i s u u d e n ja k o n s p i r a t i i v i s i m d eh
Välttämättömyyttä R a b i n o v i t s i n v a n ­g
i t s e m i s e n yhteydessä.
K o l m e s s a s e u r a a v a s s a kokouksessa:
V A I : n h u o n e i s t o s s a , jossa o l i v a t P a l ­j
t s h i n s k i , H r e n n i k o v , Ramsin, Fedo-tov
j a Tshamovski; keväällä v a l t i -
o n s u u i m i t e l m a k o m i t e a n huoneistos­sa,
johon ^ o s a l l i s t u i v a t Hrennikov,
kalinniköv,^ Lariishev, Fedotöv, Ram
sih j a P a l j s h i n t s k i j a u u d e l l e e n v a ! -
kysymyksenä o l i y h t e i s r i n t a m a n a i ­k
a a n s a a m i n e n K o n d r a t j e v - T s h a j a -
n o v i n ryhmän kanssa.
Kysymykset interventiosta tiinä
kautena alkavat kietoutua tnhot^ö-
Lä. koskeviin kysymyksiin ja määrää­vät
nii-den luonicen, joskaan niillä
ei vielä ole yksinomaisesti ratkaise­vaa
merldtystä.
Jyrkkä käänne t a p a h t i i i keskuksen
tj'össä V. 1928 viimeisellä p u o l i s k o l l a.
P a l j t s h i n t s k b , H r e n n i k o v i n , K r a s o v s -
k i n , S t r i s h o v i n v a n g i t s e m i s e t , eimen
v a n g i t u n R a b i n o v i t s h i n lisäksi, t e -
t i o n s u u n i n t e l m a k o m i t e a n huoneis- ollisuuspuolueen iskivät K K : n e h t i -
tossa, j o h o n o s a l l i s t u i v a t H r e n n i k o v.
P a l t s h i n s t k i , Ramsin, .Laritshicv, F e -
do*.cv j a Kallinnikov, käsiteltiin j u u ­r
i s a m a a kysymystä.
Näissä kolmessa kokouksessa sa-*
m a s s a yhteydessä h a r k i t t i i n seuraa­v
i a Icysymyksiä: P a l j t s h l n t s k i n t i e ­d
o t u s t a siitä että hänen tietojensa
m u k a a n , j o t k a o n s a a t u r a j a n t a k a a,
v o i d a a n v a l m i s t a u t u a interventioon
k a h d e n \'uoden k u l u t t u a , s.o. v u o -
teen 1930 mennessä, j o n k a vuoksi o n
työ' järjestettävä n i i n että tähän
mennessä o n a i k a a n s a a t u yleinen
k r i i s i . T i e d o t e t t i i n että i n t e r v e n t i on
j o h t a j a k s i tulee Ranska, samoin
v ^ ä l ä i s t e n teollisuuden h a r j o i t t a ­j
i e n k o h t a u k s e s t a B i l a n d i n j a P o i n -
c n r e n k a n s s a j a s i i t ä , että i n t e r v e n ­t
i o n s o t i l a s j o h t a j a k s i tulee Lukoms-k
i . S a m a l l a p o h d i t t i i n vastavallanr-k
u m o u k s e l l i s e n k a a p p a u k s e n jälkei­s
e n h a l l i t u k s e n kokoonpanoa. Seu­r
a a v a s s a kokouksessa jälleen- h a r k i t ­t
i i n k a n d i t a a t t e j a j a u u t t a v a h i n ­g
o n t e o n menettelyä, joka sisältyi
pääoman m a h d o U i s i n u n a n pitkäai.
k a i s e e n kiinnittämiseen, pitkäaikai­s
i i n j a k a l l i i s i i n rakennustöihin. V i h -
seri kokoonpanoon, s a a t t a e n p u o l u ­e
e n j o h d o t t o n i a k s l . Tämän t a k i a ei
k o k o u k s i a o l l u t e n n e n k u i n v. 1928 l o ­pussa.
S i i h e n o s a l l i s t u i v a t Larits­hev,
Fedotov, Tshamovsld, Ramsin.
Päätettiin j a t k a a työtä j a järjestää
Uusi "TebllismispnohieBn" Kk. T ä ­hän
a i k a a n m a t k u s t a v a t R a n i s i n i a
L a r i t s h e v u l k o m a i l l e j a käyvät neu­v
o t t e l u j a k a u p p a - j a teoUisuusko-m
i t s a n sekä I t a n s k a n s o t i l a s p i i r i en
k a n s s a . Tästä a j a s t a a l k a e n k y s y r i i ys
i n t e r v e n t i o s t a , astuu jyrkästi etua­l
a l l e , j a k o k o työ s u i m n a t a a n tähän
R a n i s i n osottaa. että keväällä v
10219 o l i u u d e n K K : n k o k o u s , joh'ör
o s a l l i s t u i t a t FedctoV, Ramsiii, Tsbar
noTski, Laritshev j a KalliniiiköV, jos­sa
t u l t i i n s e u r a a v a a n tulokseen:
Päätehtävänä o n n3*yään kestää
i n t e r v e n t i o n a l k u u n , jonka vuoksi
t a k t i i k k a n a on säilyttää Teollisen
p u o l u e e n j o h t o j a jäsenistö, v a i k k a ­p
a , sitä v a r t e n o l i s i t a r p e e n t i ö k e n -
tää e r i a l o j e n j a p e r u s j a t s h e i k k o j en
t y ö n o h j a u s t a , v a r s i n k i n k u n k r i i si
j o On a l k a n u t j a t u l e e itsestään sy-veiiemään.
Työtä on siksi tehtävä
rriitä s u u r i m m a l l a varovaisuudella,
d o i n viimeisessä (viidennessä) k o k o - Näistä vairövaisuussyistä o n kieltäy-uksessa
tänä a i k a n a tärkeimpänä) dyttävä m i n i m i s u u n n i t e l m i s t a , j o i ­h
i n l i i t t y y huohfattaviÄ v a a r e j a ja
p i n v a s t o i n , jos o h n i s t m r ilmÄn vaa­r
a a n i i n s a a t e t a a n ylittää s u u n n i t e l ­m
i a , asettaa hiiöÄaftuiriipia järjes-^
t ö n jäseniä rationäHsoitavien tek­n
i l l i s e n laitoksen rakentamiseen,
J f o s k a tulokset niistä j o u t u v a t u u ­d
e l l e v a l t i o l l e " , ( t u n n u s t u k s e t 21.9
30).
ivienetykset v. 1"928 e i keskeyttänyt
ke^ktikseri fyota, t o i s i s t a k a a n syistä.
16. 11 Ä ä n i s i n eslftaä:
t o i s e n a yhtä voim"äkkääria . k i i h o i t -
t i r i i e n a ö l l Läfitsheviii j a Ä ä i h ä n in
V . 1928.lopussa, tuomat foiveel j o t ka
p e r u s t u i v a t k a u l a p a - jä teöllisuiisiko-riiiteän.
vakävisfK i n t e r v e r i t i o s u u i m i -
t e l m i s t a . V . 193Ö ^ a r i ä , s.ö. äivän-lähiaikoina.
Leimälitaiiiit taistelu
N K P ( b ) : n sisässä, huomattavien
v a i k e u k s i e n e s i i n t y m i n e n k o U e k t i -
visoiniiskyÄyriiyksessä, syvSht3rvä t a .
l o u d e l l i n e n k r i i s i , l a a j o j e n joukko­j
e n tyytymättöriiyys, työtätekeväin
taionpoifcäih jjtiölu^en y h ä kasfräva
v a i k u t i j s v a l t a jottKköjeri k e s k U i ^ e s s a,
t e o l l i s e n puolueen v a l k o e m i g r a n t e i l ­tä
saariia rähäiiinfen ävirstus. k a i k ­k
i nämä sfeiicät riröoaostivat pohjan
l a s k e l m i l l e menestyksellisestä v a s t a ­v
a l l a n k u m o u k s e l l i s e s t a kaappaukses-t
a . j o k a o l i t e o l l i s e n puolueen lähin
tehtävä.
Näin OHeri Kiöhfioliisestikhi j a t k u!
t e o l l i s e n piibliTeen, tölininta,^ jöäkin
pieiieirimäfiä äktirvisutijäella. Pääteli-täväksi
a s e t e t t i i n t e o l i l s e h p u ö l t i^
k a a d e r i e n s ä i l y t f ä m l r i ^ j ä v a r o V a i -
-ierii lisääiriiiÄir, .ta^Ölistfen siteiden
u j i t t a m i h e i i TTT'^:n -Jtairssä j ä p y r -
äiriys säilyä i t t t e r i t t t f e o n , a l k t i U n as­t
i . (Tödistixkset 16.10 1039). .
t J u s i i s k u K K : t e k b i t U i . 1930 ke­väällä,
jöllölii v a n g i t t i i n L a r i t s h ev
?ä iPedötqv. E i s ^ ö i ä n kiiftferikaan
^ e % e y t t § n y t t r o l i i ^ piiöltieen
K K : n löiritiiitaa^ k t i i e ^ haliiaai , 0 -
softaä ftämsin föäistiÄsrSsaän 2 1A
K o k o imiöe a i k a n a .en Ä i d ^ o l ­l
e e n — s ä j i c o Räriisin, t e b l l i i ^ n " p u o ­l
u e e n SS : n k i d u k s i a , muistan
v a i n , että jo e n n e n yiimeistä pala­t
u s t a ^ ^ o t o ^ j a Läritshevlh j i i t un
yhteydessä, o l i m i m i l l a t a i n i ö h t a.
u k s i a y M t y i s i t r t ^ : r i jäsenteii j a
pierienripien r y h m i e n kpussä".
Teollisuus puolueen T
nen loiminla v. 19
Tämä R a m s i n i n väite yhtf
n o i s t a V . 192.^30 kumouti
k a u t t a , että joukko muita s
: j e n todistuksia, osottavat
i s t u n t o j a olleen. Niinpä K a
• (3^1.10 30) t o d i s t a a:
" t e o l l i s e n puolueen K K .
ulotteestaan, järjesti kaksi n<
l u k o k o u s t a : toisen, kuullaksee
; 6 u r g i r i selostusta teollisuuder
d e l l i s e s t a tilasta v. 1930. jc
sällistuivät Sokolövski ja E
k o v s k i , S h e i n i n työhuoneessa
•N:n tiet. tekn. hallinnossa,
föTraiessä puheenjohtajana, ja
n o o v s k m , Laritshevin, seka
— K a l i i m i k o v i n , ollessa sas
t ö i n e n neuvottelukokous oli
h e v i n työhuoneessa ja kunlt
l o i n G r o m a r i i n selostus yleises
j u n k t u u r i s t a v. 1930. E n olla
p a i k a l l a , joten en voi sanoa 1
koukseen osallistui.
Molemiriät neuvottelukokou:
livät nnelkein samanlaisiin %
riiiii. että tuotanto ja kapitas
riustyöt joutuvat kestämään &
t a v i a v a i k e u k s i a raaka-.a!nelQe
a s i a l l i s e s t i rakennusaineiden,
e t e n k i n f i n a n s s i e n j a ruokata
sUlite^-n. t ä m ä konjunktuuna
v u o t e e n iÖSO nähden ei T
puolueen KKr l l e ollut odotta
siliä täriiä s e i k k a ' o l i sen J
t u n n e t t u jo 5-vuotissudMi
l a a d i t t a e s s a , j o l l o i n vic:akin s
p i a v a i k e u k s i a o l i odotcttar;
väällä V . 1931. (Tod. 31.10 30)
iJän kertoo edeDeen:
" . . . . K : n antamat tiedot to
s h e v T e o l l i s e n puolueen KI
t u n t o o n V . 1930 alussa, johon
•saa R a m s i n , Laritshev. Tshä
ja- m i h ä — K a l l i n i k o v .
Tässä istunnossaan TeoHise
lUSöi K K hyväksyi viimeisen \
seri i n t e r v e n t i o s t a sekä nii»3
R a Ä s i i i i n ehdotuksesta
kteHttää työtä sotilas j a t sK
p & t t l s K i i n i s e k s i Teollisen ?
jSsehiitä Punaisen armeijan
s l u l . . . . " (Todistukset 31.10
Öamaten todistaa Fedoto?