Vapaus, September 8, 1930

              Parhaillaan voimas^oleva kir­jallisuuden
alennusmyynti kestää
vielä t.k. loppuen. Useat ovatkin
käyttäneet tätä harvinaista tilai­suutta
fayväkseeh. Mutta paljon
on vielä toivomisen varaa. Pal­jon
on vielä kansalaisia jotka e i ­vät
ole Cjivajtaneet, että nyt olisi
ollut mainio tilaisuus lisätä k i r -
javarastoaan. — Miitta ne jotka
tähän saakka ovat tässä suhtees­sa
lyöneet laimin voivat kiirettä
pitämällä vielä hyvin sen korja­t
a . On vaan muistettava, että tä­mänkin
kesän perästä tulee talvi
Kylmät, koleat "ilmat o v a t ' aivan
vastassamme. Ja silloin ei mikään
vedä vertoja seuralaisena hyvälle
kirjalle. Hyvä k i r j a on aina us­kollinen,
aina valmis ja aulis tuo­maan
lukijalleen mitä parhainta,
jalointa ajanvietettä. — Luette­lossamme,
jonka olemme useita
kertoja Vapaudessa julaisseet ja
tulemme edelleenkin tämän alen­nuksen
aikana julkaisemaan, on
paljon ensiluokkaisia periaate- ja
tietokirjoja. On myöskin kauno­kirjallisia
teoksia, joten jokaisen
vähänkin kirjallisuutta harrasta­van
pitäisi sieltä löytää ''yhden
kymmenen dollarin edestä kirjoja,
jotka sitteri saa lähettämällä a i ­noastaan
viisi dollaria. Taikka
seuraavaa menetelmää noudattaen
"saisi alennuksen vieläkin tuntu­vammaksi:
Neljä henkilöä lyö
tuumansa yhteen. Panevat viisi
dollaria kukin, josta tulee si^mma
?20.00. Lähettävät sen summan
tänne Vapauteen. Merkkaavat
luettelostamme viiden kymmenen
(Huom.! $50.00!) dollarin edestä
k i r j o j a , jotka täältä kiireen kau­palla
lähetämme' postivapaasti t u -
le/naan. Jäämme odottamaan li­sää
alennustilaiuksianne ennen tä­män
kuun loppua.
Toveruudella:
Kirjallisuusneekeri.
-kijäin. kaadereita, seHaisist i<^^
tulee olemaan yhteys p a i k a l l i s^
väestön kanssa. Tästä oli k y l l i n s ö .
västi sanottu puolueemme X ja X I I
edustajakokouksen päätöksissä. Ert-'
koisen räikeästi on tämä kysyvajs
astunut eteemme sen jälkeen, kaa
kansallisissa tasavalloissa on astut­tu
uudestirakennuskauteen ja jolloin
tähän työhön tulee. vetää koko pai­kallinen
väestö.
Hampaat ja terveyd
Tri S. W. W3nmen radiopoheliöt'
mnlman
Hyvät hampaat merkitsevät hy-
Muutamissa kainsallisissa tasaval- {vää tervejrttä. Hjrvät hampaat an­tavat
kasvoille hyvän näön. Mle.
luisaa on nfihdff voimakkaiden ja
valkeain hampaiden välkähdys. Hy­vät
hampaat tuovat ihmiseUe on­neYah.
deksäntoista sataa vuotta' s i l ­loissa
on viime aikoina tehty useita
virheitä kansallisuuspolitiikan alal­la.
Muutamat työntekijät ovat jou­tuneet
shovinlstiläisten mielialojen
valtaan. Useat toverit luottivat s i i ­hen,
että koneistoon tulee kansal-lista
ainesta luonnonvoimaisesti, et- ten sanoi roomalainen lääkäri Cftl-
1 tii kansalliset ksiaderit kasvavat i t - ^yg^ että sen aikakauden "korkean
sestään. NKP(ta):n Keskuskomitea [ gjyj^jy^g^» juxpuksena olivat mä-
, käsitellessään viime vuonna A s e i - 1 tänevät hampaat, jollaiset johtui-
1 beitshanin ja Usbekistanin Keskus, • kohtuuttomasta elämästä. Ef
jkcmiteain sekä Karjalan ja T a t a - j o i e valkea käsittää, että hammaS'
rian Aluekomiteoiden toimintaselos- i yiat olivat yleisiä sen ajan rooma.
tukset, totesi, että valtion neuvos-j lajsten keskuudessa, kun he yhtä.
tokoneistori kansallistuttaminen käy mittaa juhlivat. Keittäminen oli sil«
kuorten murskaamiseen ja langan
jxSkkipiuremiseen.
5. Käy hammaslääkärissä kahdesti
Icuukaudessa.
.6. Hoida kaikin tavoin lapsesi en.
simaisia hampaita, niiden hoitamU
nen on yhtä tärkeä kuin pysyvien
tompaidenkin,
7. Käytä säännöllisesti hamtoas-harjaa.
joka aamu j a joka ilta. Ja
k i i n olet hampaasi harjannut, v i ­ruta
suu kalkkivedellä.
.8. Älä käytä nuppineulaa ham-piattesi
kaivamiseen, ^ois neulat
suusta.
Nämä ovat tärkeimpiä neuvoja,
yksityiskohtaisempia neuvoja antaa
hammaslääkäri, k u n nlifä seuraa,
; kovin hitaasti. Muutamissa tapauk­sissa
cn kansallisen aineksen oml-
, naispaino neuvostovirastoissa. pie-loin
suurta taitoa kysyvää hommaa,
juhlapäivälliset olivat ylellisiä ja
kaikenlaisia herkkuja tarjottiin.
, työläisten ja talonpoikien keskuu-jdessa,
ei kiinnittänyt minkäänlaista"
I huomiota kansallisten kaaderien
I kasvatukseen.
I Neljännessä kansallisessa neuvot-
: felukokouksessa v. 1923 tov. Stalin
' totesi, että kansallisen työn alalla
jort Ukraina viimeisellä tilalla'. Tä-i
män jälkeen on Ukrainan puolue-'
j järjestö saavuttanut jo tälläkin -a-
|lalla huomattavia tuloksfa. KoiTÄ-
; tivisoinnin, vilja- ja kevätkylvö-kamppailun
menestyksellineh suori­tus
osoittaa vain sitä, että Ukrai­nan
neuvostohallitus on välittömäs-yhteydessä
työtätekevien jouk-
A kansailisuusk^ymyksen
renäläisfä'ja paituSlista shovinismia vastaan
" kirjoittaa j o h -
n tästä mielen-hetken
tärkeäs-iraavaa:
:ti X V I educ»-q-
.ässään poliittl-
;rikoista huomi-iimistuttamisesta
:ansallisuuskysy-i
liukumia vas-nut
tästä sattu-me
joka työs­sä
on n i i n mo-on
kansallisutis-ton
sosialistisen
maailman vai­ennen
kalkkefa
umoukseh kan­si
sen tärkelm-.
ri tämän vuoksi
tätä kysymystä
ssa edustajako-rensseissa
( v.
erenssissa, Vni,
okouksissa).
;ansallisuuskysy-jälkeen-
kun on
akeimuskauteen,
istuttaa sosialis.
ikilla rintaman
ian maaseudun
kulakin luok-laassamme
kär-
1, kulakkien ja-enttien
taistelu
styötär vastaan
synnyttämättä
Kansallisuuskiihkoilljaln toiminnan
tullessa aktiivisemmaksi Neuvosto­liittomme
rajojen sisällä," alkavat
puölueessammekln selvemmin tim-tua
erilaiset virtaukset tällä alalla.
Nämä liukumat ja virtaukset jar­ruttavat
sitä' puolueen" ja hallituk­sen
toteuttamaa kansallisuuspoli­tiikkaa,
joka pyrkii saamaan mah­dollisimman
hyvän yhteyden eri t a ­savaltojen
välillä, taistelee niiden
IsanSälilsen kulttuurin kehittämisen
puolesta j a kaikkia puolueemme po­litiikkaa
vastaan taistelevia aineksia
vaataan:
Juuri uudestirakentamiskausi aset­taa^
kansallisuuskysymyksen erikoi­sen
kärjistyneenä eteemme.
Muinaisella tsaristisella Venäjällä
luodaan nyt mahtavia teollisuuskes­kuksia.
Aserbeltsnanissa, Usbekis-täiussa,
Kasakstanissa ja toisissa
kansallisissa tasavalloissa, kehittjry
teölllsuiu huimaavaa vauhtia. SlfeUä
värvätään uusia työläiskaaderöita
paikallisesta • väestöstä. Jos tarkas­tamme
Neuvostoliiton proletariaatin
kansallista kokoonpanoa, niin tulee
meldäh todeta, että venäläisten o-mlnalspälno
yhä pienenee;
Kaikesta tästä huolimatta jär­jestävät.
ammattiliitot j a muutamis­sa
tapauksissa puolue järjestötkin
työnsä silmälläpitäen vain venäläis­tä
proletariaattia. Tällä alalla on
tehtävä- jyrkkä käänne. "
Me olemme astimeet kollektivisoL
sa
köjen kanssa. — Meidän neuvosto-koneistossamme
on vielä sellaisia­kin
työntekijöitä ja vieläpä puolue­jäseniäkin,
jotkaj syyttävät N KP
(b) : n Keskuskomiteaa kansallisuus-kiihkoilusta.
Tätä he perustelevat
sillä, kun venäjänkieli alkaa yhä
enemmän väistyä pois ukralnankie-len
tieltä. On selvää, että' tällaiset
mielipiteet ovat. mitä selvintä ve-venäläistä
natsionalismla.
Ukrainassakin, jossa kansallisuus,
politiikan alalla tehtiin vähemmän
virheitä kuin * muissa tasavalloissa,
käyttivät kulakit ja muUt meUle vie.
raat ainekset näitä virheitä hyväk­seen,
ne tekivät neuvostovastaista
agitatsionia vähemmän kehittyneen
väestön keskuudessa. Tällaisen agi-tatsibnin
vaikutus tuntui sentään e-nentmän
Aserbeitshanissa, Usbekls-tanissa,
Kasakstaniisa j a muissa t a ­savalloissa,
siellä, josj^a emme olleet
tarpeeksi tehneet työtä palkallisen
väestön ja ennenkaikkea talonpoi.
kaiston, keskuudessa.
Yksistään nämä esimerkit osolt.
tavat, kuinka oikeassa tov, Stalin
oli, antaessaan' murskaavan Iskun
niille, jotka puhuivat /kansallisten
tasavaltojen llkvidoimlsesta ja y h ­den,
riippumattoman venäläisen
kulttuurin luomisesta.
Tässä emme Joudu tekemlsim yk­sinomaan
vastavallankumouksellis­ten
venäläisten natsionalistien kans­sa,
jotka haluavat säilyttää venä­jänkielen
kaikkien tasavaltojen pe­ruskielenä,
haluavat pysyttää neu-vostokoneistossa
kaikki entiset tsaa-rinaikaiset
virkamiehet sen vuoksi,
että olisi helpompi perustaa jälleen
yhtenäinen, jakamaton Venäjän
valtakunta. Tämän lisäksi joudum­me
tekemisiin sellaisen natsionalis-min
kanssa, joka. pyrkii syyttämään
neuvostohallitusta siitä,, että se mu­ka
jatkaa tsarismin aikaista kan^
sallisuuspolitiikkaa ja saa toimin­nallaan
aikaan vihamlelissryttä eri
kansallisuuksien välillä.
Neuvostoliiton menestyksellinen
sosialistinen teollistuttaminen, maa­talouden
kehittyminen ja uudestira-kentuminen
sosialistiselle pohjalle,
maaseudun kollektivisoiminen ja
kulakin luokkana likvideeraaminen,
vaatii kansallisuuspolitiikan päättä­vää
toteuttamista j a laajaa kansal­listen
tasavaltojen kulttuurin ke­hittymistä,
sillä vain tätä tietä
onnistumme vetämään kaikki työtäi
tekevät joukot sosialistiseen raken-i
nentynyt. Niinpä esim. Aserbeitsha- Hunajaa ja säilyketaateejla oli a l -
I n i n vanha puoluejohto ei tehnyt j pöydillä.
I juuri minkäänlaista kasvatustyötä!^ saatamme asettaa tuon yh^
deksäntoista sataa vuotta vanhan
roomalaisen kiivan kahdennenkym­menennen
vuosisadan uusimmaihal-kaisUn
puitteisiin. E i sillä, että. me
voisimme kilpailla syöntiylelllsyy-dessä.
entisajan roomalaisten kans.
sa, vaan sen puolesta, että nyky­aikana
osoitetaan samanlaista mle-*
lenkiintoa sopimattomiin ruokiin*,
leivoksiin, makeisiin jälkiruokiin ja
vahvasti sokeroituihin syötäviin.
Missä hunajaa ja sokeria runsaas­t
i käytetään, siellä tapaamme myös-^
k i n huonoja hampaita. Sokeroidut
ja tärkkelyspitoiset leivokset syn-nyttävät
helposti käymistä, josta
taasen johtuu happoa, mikä vuoros­taan
syö hampaiden emalij*.- Ruo­kien
aiheuttama käyminen ja siltä
johtuvat hapot eivät kumminkaan
ole ainoat, jotka syövät, lahotta,
vat Ja mädättävät hampaita. VU.
melsimmät tutkimukset ovat osoit­taneet,
että hampaiden pahentu­misen
syy on syvemmällä Ja s i i ­näkin
tapauksessa johtuu siltä, et­tä
ihmiset eivät kyllin väiltä, ra;-
vinhostaan, vaaii- että slttäi puut­tuu
ollteanlalsia aineita.
Mlssii' kansan' ravintoon pääasl.
assa k"uuluvat karkeat ruoat, jotka
vaativat kovaa pureskelemista, ja
missä kansa sen lisäksi käyttää r u n ­saasti
vihanneksia j a hedelmiä, s i e l ­lä
ovat hampaatkin hyvät. Peh­meät,
mehuisat ruokalajit heiken­tävät
hampaita ja sltea aiheutta­vat
häiriön. lampaat pysyvät sen­sijaan
parempina, k im valmistetaan-ruoka
karkeaksi, n i i n että hampain
den on pakko toimittaa nlUle sää­detty
puremisen työ ravinnon vaL
luistamiseksi sulattamlsmenetelmää
varten. Afrikan alkuasukasneeke-relllä,
Uuden Seelannin maoreilla,
maapallon pohjolsim^ien osien a-sukkallia,
esklinoilla, Etelämerien
saarten kansoilla jnei on hampai­den
lahoaminen poikkeuksellinen Il.<
miö eikä yleinen, kuten sivistyskan­sojen
kesken.
iUna sUtä saakka, kun tiedemie­het
alkoivat parikyirim^ntä vuotta
sitten tarkemmin kysymystä tutkia,
on käsitetty miten pieni raärkä-paise
hampaan JuuressJa saattaa a i ­heuttaa
vakavia Ja vaarallisia t a u.
teja. Siihen saakka el sitä tiedetty.
Nyt jo tiedetään miten näennäisesi
tl vähäpätöiset viat usein aiheut­tavat
sydäntauteja, luu- j a nivelko-lotuksia
j a vaarallista ruoansulatus­häiriötä.
Hampaansa olevasta pie­nestä
raätäpaOiflsta saattavat baslL
Iit mennä vereen j a aiheuttaa kroo»-
nillisen myrkytyksen, joka taasen
osaltaan heikentää ruumiin j a syn­nyttää
verenvähyyden, terveyden Ja
voiman , menettämisen. Viimeisten
vuotten ajalla on lukemattomia i h ­misia
parannettu reumatismista
vain sillä, että on poistettu ham'-
paanjuuresta pieni mätäpaise. Pa^
hentunut hammas saattaa näköjääili
olla aivan terve ja eheä, mutta
sittenkin sen märkiintymlneet levit
tävät myrkkyä ruumiin kaikkiin o.
siin.
k t t a hampatSiin ilmestyy pako.
völ säilyttää hampaansa hyvinä ja
terveytensä myöskin. — P.L.T.S.
«• " ' t, st.
New Yorkin huvit-vitteluelämää
New Yorkin revyteatterln johtajaE
tekevät siUoin tällöin yrityksiä mat­k
i a kuuluisaa pariisilaista revyteat-terla
Polles Bergeres'tä ja multa
pariisilaisia alastomuuden temppe­leitä,
mutta siveelllsyysyhdistykset
pitävät siitä tarkkaa vaaria.. Pahin
syntinen liene Earl Carroll, joka
jälleen on joutunut kiinni. Tällä
kertaa hänen revyssään on kaksi
kohtausta, jotka erikoisesti ovat he­rättäneet
pahennusta. POUlski eri­koinen
siveyden kaitsija, kapteeni
Ooy (nimi merkitsee ujoa!) kävi
kerran eräässä esityksessä ja sen-j&
lkeen hän kutsui paikalle lauman
poliiseja j a pidätti niin monta esiin­tyjää
kuin vain sai kiinni.
Sensatio ei ollut sen vähäisempi,
kun asia tuli tuomari GotUebln kä­siteltäväksi.
Kapteeni Coy teki en-fiin
selkoa mainituista kohtauksista..
Viisi nuorta tyttöä* hän selitti, sei­soivat
kuin vahanuket jossakin
näytelkkunassai Sitten astui näyt­tämölle
kaksi näyttelijää. M r . S a ­vo
j a Miss Ray. Miss Ray sanoi-
"Opetan, teille, miten nukke laite­taan
kuntoon. Poistakaa tältä su­kat."
Poliislkapteeni vältti, että M r . S a .
VO tällöin meni liian pitkälle.
— Niin, kokemukseni nedsten su­kista
—
Pitemmälle hän ei ehtinyt, kun
hänet keskeyttivät puolustusasiana­jajat
vastalausehuutoineen.
— Jatkakaa, sanoi tuoraarL
— Eräs nukke pudotti housunsa,
jatkoi Mr. Coy, j a Mr. Savo ryhtyi
niitä asettamaan paikoilleen.
— Nytkin oli Savo Mr. Coj*n
mielestä mennyt lilan pitkälle.
— Minä voisin kyllä asettaa pal­keilleen
jonkin tytön housut teke­mättä
sitä. mitä hän teki, seUttl M r .
Coy yleisön äänekkäästi nauraessa.
Sitten ryhdyttiin pohtimaan tois­ta
kuvaelmaa, jossa Miss Bacon oi!
tanssinut ilkialastomana.
Jos minulla olisi täällä rilklnsulat,
n i i n voisin näyttää, miten hän teki,
selitti Mr, Coy.
Tuomari, katseli Mr. Coyn har­maata
tukkaa ja lihavaa vartaloa
j a kieltäytyi oitis ehdotuksesta. Sen
sijaan hän kysyi, oliko kukaan y-leisöstä
tuntenut Itsensä loukatuksi
ja lähtenyt salista, multa tätä M r .
Coy ei ollut nähnyt.
Sitten kysyttlhi Coylta, onko hän
pätevä lausumaan arvelunsa taide-asioista
ja käsittikö hän, mikä on
siveellistä ja mikä epäsiveellistä.'
Hän vastasi nähneensä Pavlovan
tanssivan ja se oli ollut hienoa.
Juttu Lykättiin ja New Yorkin
yleisöllä on tiedossaan vielä haus­koja
kohtauksia oikeussalissa. Mut­ta
Earl Carollln revyytä esitetään
muuttamattomana joka Ilta täysills
huoneille.
Karjalan metsätalouden ja metsäteollisuuden
kehityksestä 10-vuotiskautena
Ennen Karjalan Työkommuunln
peruBtamlsta sijaitsivat Karjalan
metsät Aunuksen ja Arkangelin
läänien alueilla. Oikeata: suunnitel­mallista
metsätalouden järjestelyä-ei
cllut, vaikkakin ennen maailman so­taa
suoritettiin verrattain laajasti
raetsänjärjestelytöitä metsäalueiden
tarkempaa selvittämistä varten.
Lähimpinä vuosina Lokakuun val­lankumouksen
jälkeen — vuosina-
1318122 — ei metsätaloudella ja -te-olUsuudellai^
ole selviä suunnitel­mallisia
järjestömuotoja. Hakkuu-töitä
suorittivat pääasiassa erilaiset
urakoitsijat kansantalousneuvoston
metsäteollisuuden kehityksestä 10-
alalsten elinten toimesta. Vuonna
1922 perustettiin metsäteollisuuden
alalla itsekannattavaisuuden pohjal­la
toimiva Karjalan metsä- ja
puunjalostustrustl Karelles, Jonka p -
heifa Karjalassa toimi jo silloinkin
toisia metsänhakkauttajajärjestöjä, J^j^^ 'äiit^na'
esim: pohjoinen metsätrusti "Seve-roles".
Vasta vuodesta 1922123 a l ­kaen
-alettiin Karjalassa metsäta­loutta-
Ja metsänhakkuuta harjoitta­maan
suunnitelmallisesti.
alueita oli v. 1922—23 30 Ja v. 1929
^30 55, metsää hakattiin v. 1922
—23 1,400.0-30 kiintokuutiometriä,
mutta V. 1929—30—11.300,000 kllnto.
kuutiometriä. Yhteensä tekee hak­kuumäärä
sanottuina vuosina ja n i i ­den
välisenä aikana kaikkiaan 33,-
911,600 kiintokuutiometriä.
Metsätuloja saatiin v. • 1922—23
— 2,9I>5.000 rpl., mutta v. 1929—
30 nousevat ne 20,780,0'00 ruplaan.
Koko tämän aikajakson, siis* 8 vuo­den,
metsätulot tekevät yhteensä
69.536i000 rpL
Vuonna 1923—24 uhrattiin metsä­talouteen
120,000 rpl.; V. 1929—30
— 3,673,300 rpl. j a kaikkiaan näinä
vuosina 10,653,400 rpl., - Joista pe.
rustavaa laatua oleviin töihin 4,.
577;3O0 rpl.
Esitetyistä numeroista ilmenee,
että Karjalan metsätalous on suu­resti,
kehittynyt Karjalan autono-riistoon
tbttu- mls-i- Ja kulakin luokkana likvidol-heidän
ideoloo- \ misalkakauteen. Tähän aikakauteen
taista shovinis- ovat siirtyneet kansallisetkin piirit
Ja alueet. Tämän tehtävän toteut­taminen
kohtaa - kansallisilla alueilla
1 asti kannat- suuria: vaikeuksia, jotka puolueen
Ligentit Smenoj . jjes^^oQjitea on tammikuun 5 päi-teKevac
jouKou sosianstiseen j ^ i ^ e i x - tus. on mentävä-heti hammaslääkä-nustyohon.
Koittaa y i e l a s e k h i a L ; vähintäin kaksi kertaa vuo^
ka jollom sosiahsmin voiton.^vai. käytävä: tarkastuttamassa
tiojarjestelman kuole^^^n.ja yhden. Pienetkblopalkat vol-ikoko
maailmaa kosittavan kommu- ^^^^^^^ ^„ ^ t ^ . . odot-nistisen
yhteiskunnan l ^ o m ^ n Jal- taa n i i n kauan, että" ne suurenevat,
keen, koko maai man vaesto alkaa ^ ^ ' - täyttä-p
u h i u yhdeUä kielellä. Tuleeko «e i LjäUä koriata
Olemaan joku jo^ nyt laajasti ^^y- ^ ^^^^ g^ännöt^
tännossä oleva kieli tai tullaanko
sellainen kieli keksimään — on vie­lä
liian aikaista ennustaa. Joka
toivoivat, että
tyisi porvaristo
täisiin luomaan
3n Venäjä. V i i .
imme murskasi
Smenovehovin'
»n sen kannat-ne
leiriin. He
. että yhtenäi­siä,
ei saa k a n -
L taholta.ja et.
tule sellaista
aiset SmenoVc-
'vat asettuneet
saakka toivoi-valkovenälälset,^
!nialaiset yjn.
euvostotasavaJta
vän- ptä-ä^tö,k' st if ss.ä.ä^ n ^o^tt"a^nu^tk^in^ th"u^o- '- tapauksessa ewi =t:ä„,m„^ä, : ole tämän päl-miöon.>>.
Tämä ei johdu siitä, että
useimmat = kansalllsefc tasavallat ovat
taloudellisesti Jälellejääneitä. Se
johtuu suTM^namaksi osaksi siitä, et­tä
näidTen tasavaltojen neuvostoko,
neisto ei useimmissa - tapauksissa ole
vän polttavin kysymys.
Tämän päivän tehtävä vaatii
meiltä kansallisuustyön kehittämis­tä
bolshevistisella päättävälssrydellä.
Ellemme kansadlista työtä kehitä,"
emme silloin tule myöskään onnis.
yhteydessä palkallisten työläisten ja tumaan vetämään kaikkia työtäte-talonpöKain
kanssa,- että neuvosto-koneistossa
on .vielä paljon sellaisia
venäläisiä virkamiehiä, jotka toi­minnallaan
. jarrnttava,t . kansallisen
'aineksen vetämistä sosialistiseen, r a ­kennustyöhön,
laiden lisäksi on
koneistossa palkallisia IntelUgentte-
J l i jotka ovat. yhteydessä mmlien.
keviä sosialistiseen rakennustyöhön.
Kansallisuustyön suurimpana jar­ruttajana
on suur-yenäläinen ja-paikallinen
shovinlsmi. Suur.veoä-läinen
shovinlsmi nojaa kokonaL-suiidessaan
venäläisiin Inilakkeihin.*
porvarilliseen intelligenssiin, spesia-listeihin
ja entisiin virkamiehiin.
sa.
nvastoin — eri
l i i t o n hijittn-nepinannin
yjn. meiDe -vieraiden Tämä shovinisrai saa jonkunverran
ainesten, mutta ei työläisten karis- j jalansijaa keskivarakkaan talonpoi­kaisten
ja vähemmän kehittjraeeu'
väestön keskuudessa. Meidän on
taisteltava ennenkaikkea tätä- sho-
•pinismia vastaan, sillä se on täl­lä
hetkellävaarallisempi kuin toi­nen-
Paikallinen shovinlsmi saa tukea
kaunisten tasavaltdjen kulakki-ainesten
taholta j a harjoittaa agi­tatsionia
työtätekevien joukkojen
keskuudessa. Tämä shovinlsmi saa
tsenäisiin tasa- Kansallisten ta»vaitojen" köyhien
vat kulkemaan ja %eskivaraWäidih' talonpoikais,
ratian osoitta- joukkojen fauomton kiinnittämiseksi
it käsittivätkin, taisteluun kulakkia^ porvaristoa; ja
•litiikka johtaa- paikallista inteHigeh^siä vastaan,
yt on tullut jo tulee- joukkojen keskuud^sa kes­ittä
uudestira- keytymättömästl suorittaa poliittis-tullessaan
hei- ta ja' Joukkovalistnstyötä- kansalli­sella
IdeleMl Kansallisten tasaval­tojen
on omattava- sellainen ammat-tömät
j a ne täyttävät liiaksi suun,
tulee- ne laitattaa kuntoon. Jos ne
jätetään sellaisiksi, saattavat ne
myöhemmällä tuottaa - suunnattomia
vaikeuksia. Niillä ei voi pmra TUO.
kaa oikealla tavjdla. Mitä alkaisenu
min ne korjataan, sen parempi lap­selle
itselle.
Mftilstettavä on myöskiri, että vaik­ka
lapsen ensimälset hanqjaat ovat
vato väliaikaiset; täytyy; niitä hoi­taa
yhtä-suurenit hnoleUa-kuin var­sinaisia
pysyviä hampaita.
Tä^ä- mtmtamia ohjeita - hampain
«Jte hoitoon:
1. Syö oikeaa" l a j i a makaa: " O i ­keassa"
ruoassa on runsaasti n i i -
neraalisuoloja. Sellaisia ovat: maL
to,' tiioteiet vihannekset,, köorlmat-tomista
viljalaijeii^a. valmistettu ruo­ka
j a hedelmät.
2. sm syö liiaksi karamelleja, p i i ­rakkia-
Ja' sokerileivöksia.
3. Voimistuta hampaitasi pure­malla,
h y v i n räokäät,
4. m m ^ ^ ii^itt^ttori
Metsänjärjestelyn ja Käytön poh­jaksi
asetettiin aivan toiset periaat­teet
kuin ennen vallankumousta.
Metsiä • alettiin jakaa piireihin, alet-tUn
pitää. silmällä hakkuiden . kes­kittämistä,
siirtymistä paljaaksi
hakkuuseen Jne. Rinnan tämän'
kanssa- on, suoritettu suurta töitä
muilla metästalouden aloilla, ku.
ten metsänhoidon, palosuojeluksen,
hakkuualueiden puhdistuksen ynnä
muilla aloilla. On järjestetty kokei­lutöitä;,
joissa ensisijassa on kiinni­tetty
huomio metsän viallisuuteen
ja vikapulden käyttöön. Jotka puut
aikaisemmin jäivät pystyyn lahoa,
maan; Tästä on ollut seurauksena,
että -viallisia puita kaadettiin v.n
ne. 1929|30 teoULsuustarkoituksiln
noia miljoona' kiintokuutiometriä.
Metsänjäi-jestely metsäteoUisuus. ja
koksilufcoiraintaa on viime vuosina
harjoitettu ammattitaitoisten spesia.
llstient Johdolla ja neuvotellen tle-teelllstekhililsen
neuvoston kanssa.
Tästä kaikesta on ollut tuloksena,
että hakktiumäärät ovat suuresti
kaivaneet Ja hakkuut aikaisemmin
vain' vähän käytetyiUä metsäalueil­la
lisääntyneet.
Metsätalouden kehittämistöiden l i ­sääntyessä
ovat myöskin rahalliset
sijoitukset' näihin toimenpiteisiin
vuosi vuodelta lisääntyneet. Tä^tä
antavat seuraavat numerotiedot jon­kunlaisen
kuvauksen.
Vuosien 1923—24 j a 1929—30 vä.
lisenä aikana toimitettiin metsän-
Järjeistely- j a metsätaloudellisia tut­kimustöitä
kaikkiaan 14,296 tuhan­nen
hehtaarin alalla; metsänhoito-
Uittoväylien pulidlstamlseen on
viimeisten vuosien aikana kiinnitet­ty
erikoinen huomio. Viimeksi k u ­luneen
vuoden aikana on tähän
tarkoitukseen käytetty noin 3 mil­joonaa
ruplaa.
vat valmistumaan jo ensi syksyyn
mennessä. . :
Ulkoai tuodun työvoiman Ja eten­k
i n hevosten ja-ajovehkeiden tuon­n
i n , kalleus on pakoittanut hakkuu-
Järjestöt jatkuvasti lisäämään omia
kuormastojaan. Vuozma 1923-^0^ oli
Karjalassa.-toimivien hakkuujöxjes.
töjen kuormastossa. yhteensä. W l
traktorisi. .6.710 hevosta ja 10,470
pankkorekeä.
Puunjalostus
Lukuunottamatta paria pienem­pää
laitosta, jotka- valmistavat p i ­temmälle
jalostettuja tuotteita se­kä
v. 192.°l valmistunutta, kuusisia
paperipuita raaka-aineenaan käyt­tävää
Kontupohjan, paperitehdasta;
on puunjalostusteollisuus tänä a i ­kana
kehittynyt yksinomaan saha-'
teollisuuden muodossa. Karjalan
Työkansan Kommuunin syntyessä
oli suurin osa K t r j a l a n sahoista
varsin huonossa kunnossa. Tuotta,
vaisuus oli alhainen. Eräitä sahoja
alettiin uudistamaan jo v. 1922—
23, mutta vasta vuodesta 1926—27
alkaen on niissä tehty suurempia
uudistustöitä. Nyt on kuusi sahaa
melkehi kokonaisuudessaan uudis­tettu.
Joltakin' pienempiä sahoja
on pysäytetty, niutta toisia d n ' s i ­tävastoin
huomattavasti laajennet­tu,
Jonka johdosta on tuotanto suu­resti
kasvanut. Esimerkiksi Soro-kan
sahat sahasivat v. 1913, jolloin
niiden tuotanto oli suurimmllla&n,
yhteensä 26,<)00 standarttla, mutta
V, 1929—30 sahaavat nämä sahat
57,250 standarttla. Jokseenkin sa.
massa suhteessa- on tuotanto kas-vanut
muillakin suurimmilla sahoil­la.
Kaikkien sahojen- tuotanto te­ki
V. 1922—23 43,000 standarttla.
mutta V. 1929|30 nousee se 260.000
standarttlln, Sahatavaxaln vienti
ulkomaan markkinoille on myös
kasvanut moninkertaiseksi. Jos
n'uoden 1922—23 vienti merkitään
100:11a on vastaava suhdeluku v.
1929—30 — C25.3. Yleistä tuotan­non
tilaa kuvaavat seuraavat nu­merot:
Vuonna 1029—30 oli sahoja' 11.
samoin kuin v:nna 1922.— 23. R a a ­mien
luku kasvoi 36:sta v:nna
1922—23 59:sään v. 1329—30.
Vakinaisia työläisiä oli sahoUla
ensin mainittuna vuonna 1,742 ja
viimemainittuna vuonna' 4,B0Ö. Sa­hatavaraa**
tuotettiin v:nna 1922—23
1,979 standarttla raamltyövuoroa
kohden; vastaavat luvut v:nna 1929
—30 nousivat 3,472tteen ja viiteen
Jft neljäkymmenesosa standarttlln.
Kokonaistuotanto (vuonna 1922-*-23
teki 35.300 standairttla j a v:nna 1929
—30 205,200 standarttla. Myynti­määrä
prosenteissa vuonna 1929-—30
nähdään seuraavista luvuista: koko­naismyynti
enslnmalnlttuna vuonna
100, vllmemahilttuna v:nna 623,54
j a kotimainen myynti vastaavina
vuosina IQO j a 373.23. «
Sahojen uudistamisien sekä . n i i ­den
yhteydessä olevien kunnallisten
ja asuinrakennusten ralcentamisech
on vuosi ,'vuodelta sijoitettu yhä e-nemmän
vasoja. Sljoltftttujen va­rojen
kasvu viimeisenä seitsenvuo­tiskautena
nähdään seuraavista nu.
mcroista: uusiin rakennuksiin käy.
tettlln v:nna 1923.-24 kailcklaan
401,100 ruplaa, joista asuinraken­nuksiin
27,800 ruplaa; perlnpohjai-koko
CsiMdM yj^mii g ""^
Icaikkis.' niMir. vinBiB^r^*
seUe InnlttviA t^it&vift^JBM ^..^ ^
Mia matkvuttna**. TArt^a lcoWd^.
ban tai mauAUer vahvista» jtf^J*»
foja, kSännöksid 7^, KMUSiM
rintk- ja muita Saosito kaaMiHA-siin
kohdistavia asioita.
Osoite:
CoasnUta. Geacra] ott^abattk^,^
1410 Stanley Stx«et, mnttmii, ii
l»K>m.'918'' , -.'t»'
(Corner St. Cathteine and-IStai^J^»
AKSELI RAUANHEIlia .
pS&konsuU. r >
Lisäksi 00 SnomelU «dttstaitaMk*
Canadassar- Konauli Exick- sa^
te, Port Arthur, O n f c . , A d i#
Saarimäki. 819 Baly St, Tovbntb
Ont' — IL F« Albert HermaaaoD,
479 Main St, Winnipeg, Man. —
Thomas Franssi. Box' L* Coppe»
Cliff, Ont. — Charles E ; M ^ u a -
3on, 54 Dock St, Saint Jutan, N.B.
— G. W. Törnroos, 661 H6w€ Sfc,
Vancouver. B.C» - • .
Kiirsa SiBonien
Metsätalouden alalla toimitetut giin korjauksiin käytettiin alkuVuo-
Canadan DoUaricAa
^ iMtUtyakulut:
*oc lähetyksistä ; »W^»'-SÄ5
ähetyksista »20,0(K-»4».99» .v 80«
ähetyksistä, ?60.00—$79.9». Jj»
ri.OO lähetykBlotä.) $80.00—f 100.00
.sekä 60c jokaiselta > aeoiaavalU •>>
kavalta'sadalta' doUarätat
LahetykMt $500.0»^ja-*UtS' ylS*
t3.00/ buoHmatU •uamaii. •aarun
'*SahkS«aBoraaiah»tyksl»tl-;«yrt«»
hetyskulut |3.60 lähetykseltIL
Suoman ratiaan Mtataaa«.<: KtUiS'
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset. oiottMlIat VAFAUS;
Bbx 6». SUDBURV; OM.
LaivapiUUHiä myydäSuil,
Tiedustakaa <pUeUiaiMl»y
Vapaudelle otUvat nAaviUtflB»-
ilä vastaan'n^Öskln^
VAPAUS MONTREAL BRANCB
1196 St Antoiua St,
Uontraal, Que.
AARO mvinm
JOHN vjöcm^
South Porenpinav Oar.
MRS HILJA KOSKELA, ,
Box 183, Timmins, Oat.~
«ri paikkakiii^iBinXHEdaki-OntarloiM
työt ovat vaatineet huomattavan
määrän metsäalan spesialisteja, joi-ta
Karjalassa aikaisemmin oli var-
.sin vähän. Työntekijäin hankklmi-nen
Karjalan ulkopuolelta on vaa­tinut
ennen kaikkea jellnehtoj^n pa.
rantamista. Toimenpiteitä tällä ia.
lalla kuvaavat seuraavat numerot:
Spesialisteille tarkoitettuja asuin,
rakennuksia oli Karjalassa v. 1922—
23 27, mutta v; 1929—30 nousi n i i ­den
lukumäärä 50:neen. Speslalis.
tien keskimääräinen kuukausipalkka
oli V. 1922—23 42 ruplaa, mutta v.
1929—30 teki se 132 ruplaa.
Vuonna 1925 perustettiin Karja-
Jaan metsäteknlkumi metsäalan
spesialistien valmistamista varten.
Metsänhakkdutöitä on viimeisten
vuosien kuluessa suuressa määräs­sä
keskitetty suurempien hakkuujär.
jestöjen käsiin. V, 1924 toimi K a r -
Jalas.sa 14 hakkuu järjestöä, mutta
v. 1929—30 oli niiden lukumäärä
supistunut kolmeen. /
sina 399 rpl. ja nyt 400,000- r p l .
Kaikkiaan pn seitsemän viimeisen
vuoden aikana uutisrakennustölmin'
taan käytetty 17,477,3^ ruplaa.
Joista asulnrakennustolmihtaan- käy­tetty
3.663,1100 rpl. Perinpohjaisiin
korjauksiin on saman ajah kulucs.
sa kulutettu 1,246,^00 ruplaa.
Tässä lyhyesti esitettynä Karja-lan
metsätalouden ja metsäteolli­suuden
kehitys viimeisten 8-^10 vuo­den
ailcana, Köhltys on ollut var-
6ln huomattava, mutta^ Vfehäjän
Sosli^listlsen Federatiivisen Neuvos­totasavallan
Ja Karjalan Kansanko»
mlasaarlcn Neuvoston vuoden 1929
heinäkuun* 24"p:nä tekemä- päätös
j a Karjalan hallituksen tekemät
vastaavat päätökset metsätalouden
ja metsäteollisuuden yhdistämisestä
saman elimen hoitoon; antaa; näille
aloille; vielä suurempia kehltysmah.
dolllsuuksia Ja saattaa ne vastaa,
maan kansantalouden yhteisiä etu­ja.;
Karjalan metsien
nöllisen Icokemuksen sovclIuttamUta
kalkiUa metsäteollisuuden aloU&i.
Näin tehden voimme olla ^ vakuutet­tuja
siltä, eta tämä yhteiselle kan­santaloudelle
erlt*äto Buurimerkl-tyksellhien
tehtävä^ tnlee^;yytetCya.
KOMMUNIS1iPIDilTXKSi;( '
POHJOIS.SVOMESSA
Noiil paril^rmmeniä^' henkai
pidätetty , ,
yurae kuunio—17 päivien iiYJ^lsen
v i i k o n ' aikana - on ohranan^ taimesta
pidätetty Kemissä, Karihaa^assa,
Rytikarissa. Rdvaniemellä/, Kemijär­vellä
ja Kuolajärvellä uteitä'kömr
munistlseen toiniintaan osallistu­neita
henkllölti, Fasclstisai Perä-
Pohjolan' saaman tledon> mtikaan oia
Kemissä pidätetty kokonaisuudessaan
merkitys sieiiä toiminut SKP:n nuorisoliitott
n.s^, allpilrilfömitcay Edefieeh oh pi­dätetty
mainitun pilrikomttieän* p a i .
kaltlskomltcalnr psiiheenjohtajat ja;
Jäsenet Kemissä^ Karihaarassa,
Veitsiluodossa, Simossa, Rovaatemelr
lä, Kemijärvellä, Ja. Kuolajanrellä.
Kalidclaan nousee pldätettyjlexf^ln-kumäärä
noin pariinkymmeneen,
jvialnlttu Kemin aUpllrikbttUtea on
Johtanut salaista kommunistini toi-;-
min taa koko Oulun läänin pohjols-v
osa-ssa, kertoo fascistilehtl, J<jstÄ.-:yl-;
läolevan uutisen olemme lalnajineÄt.(
Kuten Jo aikaisemmin esitetyistä, viennin kannalta koko Neuvostoin.
numeroista ilmeni ovat metsänhaki-kuut
Karjalassa huomattavasti laa­jentuneet.
Tämä on vaatinut ryh­tymään
töiden koneelllstuttamiscen
j a valmentamaan vakinaisia metsä-työläi.
sjoukkoJa. Omien kuormasto-jen
Ja koneelll^n kuljetuksen va.
rustamiseicsl työvoimalla. Tässä tar­koituksessa
on Karelles myöntänyt
300,000 rpl. kahden työläiskeskuk-sen
rakentamiseksi, toisen Uhtuallo
j a toisen Kiestinklln. Nämä tule-ton
mitassa vaatji lisäämään puu­tavaran
mukaan on Karjalan < p u u ­tavaran
vienti viisivuotiskauden lop­puun
mennessä koho,tettava 350;13ä
prosentilla. Karjalan metsistä saa.
tavan tukkimäärän tulee nousta vlL
teentolsta miljoonaan kuutiometriin
vucsittain. Nämä tehtävät vaativat
ei ainoastaan jännittämään kaikki
voimat niiden toteuttamiseksi, mut­t
a myöskin tieteen, täydelllsimmän
ulkomaalaisen tekniikan j a käytän^
ei tule ihme- tMttö^ ja puoluetiinfeisto, joka ky- huomattavaa tukea suur-venäläisen
Hiset kansallis-tukea
rajojen
kenee tämaii - tehtävää suoritta-maan;
tulee valmistaa • luotettavia ja
kestäviä puolue'- ja neuvostotyönte-natsionalismin
taholta,
shovinismia vastaan
päättävää taistelua.
Ki^allisihistyiSta.':' oa ' voimlstutctr j
tava, miu>-yei^äaSs13L seliS, paikal­lista,
slunrin^diia> vastaan on käytä­vä
Inttävää' tafstelaa r — tämä on
puolueen XVI: edustajakokoulEsen
antama ofajle.; KaiUden puoluejär-jestöjen
on otettava tämä huoml.
on käytävä I oonsa ja^ toteutettava'' se käytän-jnSssa-'
TMSkin
aiotte matkustaa Suomeen tai tuottaa omaisiamie Suomesta Cana-dasm,
niin ostakaa pilettimie työ olttaist^' liikkeet
liike myy pOettejä kaikiUe suomaläiMeirstidri^^
VAPAUS poirr ARTHUR" B R A N C H
316 Bay St.
FOHT ARTHUR, ONT.
PÄÄkoNTTORt
Box 6äj
SUDBUR1P, ONTARIO
VAPAUS MÖNtREAt; BftANCff
1196 St. Aiitoihe Sfc