Vapaus, July 11, 1925

              JntlSiJJrLi ' vP-V-r •stm/XtJH8|äBgNll9BtJlUa9&^^ ^1 i l i l l
Sl¥ii'2 LaiiaEtaliia lieiaäk. 11 p. Sat, July l l t i t , 1925
'lm''!
il i
V i
mi'}
ftnk •
N 1
fimi
hi
f
11 -^A!^ '
r
Ä li' r *
I t e a d a a snomataf^B työvIestSn i l o e c k s n n a t t s i a , Umes-to
Sadbnmsa, O n t , Joka tiistai, torstai j a lausatsi.
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . AEVO V A A E A -
V A P A U S (Liberty)
Th0 on ly org&n of Finnish Worker8 i n Canada. Pnb-
I M e d in Sudbury, O n t , every Tuesday, Tburtdsy and
Satörday. _
Ee^stered at the Post Office Department, Ottawa,
&a seeond class matter. -
General sdvertising rates 75c per coL inch. M i -
nimam charge for single insertion 75c, The Vapans
h the best advertising medium among the Finnish
People in Canada^ ' ^
• > H I . ' - - . . - il
ILMOITUSHINNAT V A P A U D E S S A:
Naimailmotukset ?1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatauraa.
NimentHuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotnkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotakset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuoltmanilmotnkset $2,00 kerta, $50c lisämaksu
iiitoslauseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot j a osoteilmotuksct 50c kerta, $1.00
Icohnekertaa.
Tilapäisilmottajien j a UmotuBakenttnurien on, vaa-dittaessa,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
työläisten taistelua- Növa Scotian työläiset suorlutu-vat
voittajina taistelustaan vain sillä ehdolla, että työ­läiset
muualla avustavat heitä. Meidän velvollisuute-namme
on ojentaa Nova Scotian urhoM:ailIe rintama­miehille
auttava kätemme, muistaen, että he ovat tänä-päivänä
taistelussa, mutta huomenna voi olla meidän
vuoromme.
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lomc
S L Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Joa ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajani
oenjoonallisella niuellä.
J . V. KANrv^STO. Liikkeenhoitaja.
Puolueemme jäsenistölle
Koska Canadan Kommunistipuolueen ^toimeenpane­va
keskuskomitea on määrännyt puolueemme kansallis
konventfiionin alkavaksi ensi syysL yhdentenätoista päi
vänä ja koska lehtemme toimitukselta on kysytty, ava
taanko lehti kuuttakymmentä päivää ennemmin puolu
etta koskevien asioitten käsittelyille, kuten puolueen
sääntöjen kuudennen luvun seitsemännessä pykälässä
määrätään, niin Jcatsomme olevan asianmukaista täten
ilmottaa puolueen suomalaiselle jäsenistölle, että leh­temme
palstat ovat tästä numerosta lähtien avoinna
puolueemme toimintaa koskevien asioitten käsittelylle
Tässä yhteydessä pyydämme toimituksen puolesta
huomauttaa, että toivomme kirjottajain käsittelevän
asioita mahdollisimman asiallisesti, toverillisessa ja
puoluettamme ja koko kommunistista liikettä edistä-vässä
ja rakentavassa mielessä.
Luokkataistelu Nova Scotiassa
. Työmies-lehti julkasee ylläolevalla otsikolla varus­tetun
{(irjotuksen, joka kuuluu:
British Empire Steel yhtiön hiilenkaivajat Nova
Scotian maakunnassa Canadassa ovat olleet jo neljä
kuukautta lakossa, minkä he tekivät estääkseen työnan­tajan
alentamasta palkkojaan. Hiilenkaivajien taholta
tehtiin kaildci mitä voitiinkin t^dä palkkakysymylcsen
ratkaisemiseksi rauhallista tietä. Sellaisen tekivät työn
antajat. kuitenkin mahdottomaksi, 'kieltäytymällä edes
neuvottelemasta asiasta. Ainoaksi keinoksi jäi työläi­sille
mennä lakkoon, sillä palkkain, jotka jo ennestään
olivat nälkärajalla, alentaminen ei voinut tulla kysy­mykseenkään.
Parempi on kuolla kunnialla taistelussa
kuin nääntyä perheineen hitaasti nälkään, ajattelivat
/ hIiJenfkal ^oj«t.
Lokkö on kestiinyt, kuten sanottu, jo neljä kuukaut­ta
eikä mitään mertddä sen päättymisestä ole olemassa.
Päinvastoin on tilanne laldkoalueella liuomattavasti kär­jistynyt
viimeisien viitdcojen aikana. Tähän asti on
laldcoalueella ollut peräti rauhallista, mutta nyt näyt
4ää siellä puhjenneen oikein sisällissota. Tähän eivät
kuitenkaan ole lakkolaiset syyllisiä, vaan työnantajien
sinne tuomat pyssyhurtat ja hallituksen sotaväki — tao
sen uusi todistus siitä, että rettelöitä lakoissa syntyy
vasta sitten, kun työnantajat tuottavat erikoisia ammat-
(ircttelöitsijöitä.
Yksityisistä pyssyhurtista lienee Canadan työläisillä
jo kokemusta ennestäänkin, mutta monikaan sikäläinen
työläinen ei ehka ole tähän asti ollut täysin selvillä,
mitä osaa porvarillinen hallitus näyttelee silloin, kun
työläiset nousevat vaatimaan itselleen oikeuksia. Nyt
sitä vastoin Canadan työläiset saavat kouraantuntuvan
opetiiksen siitä, kenenkä puolella hallitus, tuo sama
hallitus, jonka puolesta Canadan työläisetkin niin au
Histi olivat valmiit uhraamaan itsensä mailmansodassa,
tällaisessa tapauksessa on. Heti kun työnantajien pys­syhurtat
olivat järjestäneet rettelöitä Nova Scotian hiili-kaivannoilla,
lähetti hallitus sinne sotilaitaan «ylläpi
tämään järjestystä ja suojelemaan omaisuutta^, sanot
tiin hallituksen tiedonannoissa, mutta todellisuudessa
murtamaan hiilenkaivajien laldcoa, pakottamaan maan
sikäläisiä työläisiä tuon ahnaan teräskorporatsioonin
armoille.
Suurin osa Canadan ammatillisesti järjestyneistäkin
työläisistä on näihin asti uskonut järjestöjensä johta
jien vakuutuksiin, ettei työläisten tarvitse järestyjä vai
tiollisesti, eikä huolehtia oikeuksistaan valtiollisella
alalla- Toinen osa työläisistä, vaikka ovadcin näytel­leet
vallankumouksellista osaa, väittävät, että työläisten
ei tarvitse lainata sellaiselle kuin valtiolliselle toimin­nalle
mitään huomiota, koskapa valtio heidän käsityk­sensä
mukaan on vain heijastus. Riittää kun työläiset
järjestäytyvät taloudellisesti- Seuraus tästä kaikesta
on ollut se, että työläiset, lukuunottamatta verrattain
pientä todella luokkatietoista ryhmää, ovat jättäneet
hallituksen kokonaan porvarien käsiin, vieläpä ovat
äänillään auttaneet porvareita sen ohjaksiin. Mutta
nyt kriisin tullen sama hallitus onkin heillä kaikkine
aseellisine järjestöineen vastassa.
Luultavasti sekin osa Canadan työväestöstä, joka
. tähän osti on hylkinyt työläisten itsenäistä valtiollista
Tehdaskomiteat Italiassa
Turinin, nykyaikaisen italialaisen suurteollisuus-kaupungin
tehdaskomileavaalit ovat jälleen osottaneet,
että tuon kaupungin suuri enemmistö on vasemmisto­aineksista
työväkeä.
Äskettäin pidettiin nim. sanotun kaupungin ja koko
Italian suffrimmassa autotditaassa (Fiat) tehdasneuvos-ton
vaalit. Näissä vaaleissa esiintyivät kommunistit
yhdistyneitä reformisteja, maksimalisteja, katolilaisia
ja fascisteja vastaan, seka voittivat vaalin. Tämä voit­to
on suurimeikityksellinen etenkin poliittisessa suh
teessä, sillä se osoltaa, että sanotun kaupungin työläiset
alkavat kadottaa uskonsa reformistien ja fascistien saar­naamaan
yhteistyöpolitiikkaan. Italian ammatillisen
liikkeen virtauksille tämä on sangen selventävä,,-var­sinkin
ulkopuolelta katsoen. Italian kommunistit ovat
nim- viime aikoina taistelleet tunnuslauseen puolesta:
tehdasneuvostot on muodostettava proletaarisen yhteis­rintaman
pääjärjestöiksi. Fiatin autotehtaassa suori­tetut
vaalit osottavat siis, että Turinin teollisuustyöläi-set
alkavat ryhmittyä tämän tunnuslauseen taakse.
Mitä radikaalisemmiksi Italian työläiset alkavat
käydä, sitä ankarammaksi on painostus käynyt Italian
ammattijärjestön johtomiesten taholta. Kuten tiede­tään,
ovat nämä sangen ahdaskatseisia sosialidemokraat­teja,
joidenka tarkotukset kyllin selvästi tulivat esille
ammattijärjestön viimeisessä edustajakokouksessa.
Varsinkin fascistisen terrorin' kautena on tehdas-komiteain
merkitys Italiassa suuressa määrin kasvanut.
Ne muodostavat työväen proletaarisen puolustuksen
todelliset linnotukset taistelussa fascismia ja taantu­muksen
hyökkäyksiä vastaan. Näitä komiteoita johta­vat
nim. henkilöt, jotka omaavat työpaikkojen työläis­ten
täyden luottamuksen. Siinä niiden suuri merkitys.
Tähän tulee vielä lisäksi se, että mainitut komiteat
muodostavat työpaikoilla yhteisrintaman ja luokka
yhteisyyden järjestön. Kun liittojohdot, kuten usein on
sattunut, valitsevat jäsenehdokkaansa siten, ettei se vas­taa
suurten joukkojen toivomusta, niin asettavat kom
munistit näissä vaaleissa, puolustaakseen työläisten in­tressejä,
riippumattomia listoja.
Edellä kerrotuissa Fiatin tehtaan vaaleissa saivat
kommunistit ääniä 5,200, reformistit 2,485, fascistit TöiS
ja katolilaiset 410. Huomattava on varsinkin fascistien
äänimäärän aleneminen • — heitä nyt äänestäneet ovat
yleensä vain tehdaspoliiseja, pomoja j.n.e.
Joitakin aikoja sitten palasi ulko­maamatkaltaan
pari Suomen fascis-tiliikkeen
___tnnnetuimpia kykyjä,
toht. Heikki Renvall j a prof. Suo­lahti.
He olivat Suomen Suojelus-liiton
edustajina ottaneet osaa e-rään
uuden kansainvälisen yhtymän
Genevessä pidettyyn kokoukseen ja
kertoi ensinmainittu tunnetulla a-vosuisuudella
sekä matkansa tarko-tuksesta
kuin myöskin osittain ko­kouksen
menostakin. Kokouksen
päätöksistä j a niistä keinoista, j o i ­ta
tämä uusi kaaSSmvälinen yhtymä
käyttää tarkotuksiensa saavuttami-seksi,
ei mainittu edustaja kuiten­kaan
ilmottanut mitään, enempää
Kautsky-vanhus sotajalalla
Vanha Kautsky-ukko on esiintynyt sotaisena. Ei
kapitalismia vastaan, kuten hän teki nuorempana ol­lessaan,
marxilaisella esiintyessään, mutta työväenval-tiota.
Neuvosto-Venäjää vastaan. Kautsky, joka on
harmaahapsinen ja uudelleen — henkisiltä voimiltaan
- lapseksi tullut, kuten nuoremmat työläisluokkatais-telijat
Saksassa nykyään sanovat, on kuitenkin säilyttä­nyt
sapekkuutensa neuvostovaltaa vastaan. Tässä suh­teessa
ei hän anna periksi suinkaan Hindenburgille, jo­ka
muuten on hänen kanssaan joksikin saman ikäinen.
Hän on kapitalismille yhtä lempeä ja lauhkea, mutta
työväenvallalle on hän äreä. Vieläpä on hän tääsä
suhteessa sangen aktiivinenkin.
Tämä kaikki käy selville hänen esittämistään pää-tösponsista,
joita hän äskettäin tyrkytti II Internatio-nalen
johtoherroille neuvostovaltaa vastaan.
Ponsiesityksessään sanoi Kautsky m.m. seuraavaa:
«Samoin kuin kaikkien maitten sosialistien velvol­lisuutena
on ollut taistella absolutismia (yksinvaltaa)
vastaan, on niiden tärkeimpänä velvollisuutena nyt
taistella sitä despotismia vastaan, joka sortaa Venäjän
ja sen vallottamien alueitten kansaa. Ne, jotka vallan­kumouksesta
hyötyivät, ovat tulleet sen haudankaiva­jiksi,
ja nyt, kun ne ovat täyttämässä vallankumous-vastaista
tehtävää ainoastaan, edusla'vat ne venäläis-mallista
bonapartismia.»
Mutta millä tavalla, millä keinoilla manaa Kautsky
II Inlernationalea taisteluun Neuvosto-Venäjää vastaan?
Hän resuneerailee sinne ja tänne, arvioiden ja punni­ten
niitä ja näitä aseita jä keinoja — niiden tarkotuk-senmukaisuuden
kannalta. Ei hän asiaa pohdi työväen
luokkamoraalin kannalta, sen puolen kanssa on hän jo
aikoja sitte tilinsä tehnyt- Monisanaisuudessaan vat­kaa
hän puolta ja toista, ehdottomatta lopuksi kyllä­kään
mitään kouraantuntuvampaa — sillä hän ajatte­lee
tilanteen tarjoavan aseen käteen. Kunhan Hinden-burgin
hallitus ja liittolaisten suunnittelema «turvalli­suussopimus
» alkaa vaikuttaa, silloin on Kautskyn
suunnitelmalla toteutumismahdollisuuksia. Sillä taval­la
hän kai ajattelee.
Mutta tämä ukon suunnitelma tuntui venäläisistä
menshevikeistäkin sentään liian — avoimelta- Eivät
hyväksyneet sitä. Kautskyn esitys siis äänestettiin ku­moon.
Ei taaskaan työväenluokkamoraalisista syistä.
Tarkotuksenmukaisuussyistä vain.
kuin kokouksen omasta puolesta­kaan
on niistä minkäänlaisia tie­donantoja
annettu. Tämän uuden
intemationalen tarkotuksena kuiten­kin
on, arvon tohtorin omien sano­jen
mukaan, taistella työväenliiket­tä
vastaan j a turvata porvariston
riistomahdoUisuudet, kaikin käytet­tävissä
olevin keinoin. Se, että
taistelu ensikädessä kohdistuu työr
väestön kolmatta intemationalea
vastaan, on aivan luonnollinen asia,
koska siinä on keskitetty porvaris­tolle
enimmän uhkaava vaara.
Varmaa on kuitenkin, jos sellai­nenkin
mahdottomuus kuin kolman­nen
intemationalen hävittäminen ja
koko kommunistisen liikkeen poista­minen
mailraasta toteutuisi, että s i l ­loin
tämä fascistinen liike heti kään­täisi
kärkensä myöskin muodollista­kin
demokratiaa vastaan. Tämä n.
s. kansanvalta elää vain, työväen
luokkataistelun kustannuksella ja
sen varjossa. Siinä tapauksessa, et­tä
porvariston tosiaan onnistuisi
täydelleen tuhota luokkataistelu —
joka muuten on mahdottomuus —
niin tuhoaisi se heti sen jälkeen
mj^skin pikkuporvarillisen kansan­vallan.
Nyksrinen" suurkapitalismi
on kehittynyt .tilaan, mikä ei enää
edellytä, muodollistakaan kansanval'-
taa valtiomuodon perustaksi. Por­varillinen
kansanvalta peru^uu va­paaseen
kilpailuun j a pienyrittäjien
mahdollisuuteen elää sellaisissa t a ­loudellisissa
oloissa, joissa kilpai-yasta
tiedottomasta j a ' demokratiaa
haihattelevasta massasta. Fascis-mi
koettaa vetää heitä puolelleen
taistelussaan työväkeä vastaan ja
myöntää täytyy, että heidän puo-jvä
kello 7 fTlalfa avaaspnheella, jon­näisä
juhlissa, vaikka yle;..„
ka piti K Hendrikson. Hän lyhy- sitys oU että he talevä»"*-\.*^
esti selosti tällaisten juhlien merki- soittamaan j a olivat be J Q ^ ^ " ^ ^ ^
tystä j a lausui yleisön tervetulleek- j tarkotusta varten harjotelleeH^- ^
d , korottaen naisten j a nuorison; pitemmän aikaa ja oli ts.ct-^
makaan saamisen tärkeyttä, kommu- tosta myös mainittu ilmc^ukri?
Mutta kun osastojen y h t e S ^
latoimBcuntien kokous päättL i n -
kaikkien ohjelman Huorittajien T
maksettava sisäänpääsy
paitsi näytteUjät, jotka p ä ä s i v ^'
nistiselle liikkeelle. Puheen jälkeen
N. Nikander lausui runon j a Ladys-mithin
nuorisoliittolaiset lauloivat.
Sitten Chase Eiverin toverit esitti­vät
näytöskapi>aleen "Murrosajan
mainingeissa", joka on kuvaus Suo- paasti sinä päivänä, jolloin h
men luokkasodan lähimmältä jälki- eiinfcviväf »»...r .
Ta-e-lellaan
on suurenmoiset mahdoUi- f j . ^ ^ ' ?f!
suudet. Koko mennyt aika on hei-döi
puolellaan. Sillä ajalla syövy-tettyihin
ennakkoluuloihin vetoa­malla
j a teeskentelemällä kansain-valtaisuutta
kykenevät fascistit vie­mään
harhaan valtavia joukkoja.
Työväkeä vastassa taasen on juuri
nuo samaiset syyt. He eivät voi,
eivätkä saa vedota niihin. Taiste-levain
työläisten on aina vaan vii­tattava
eeenpäin ' j a siellä pilkehti-viin
syhin. ^
Samoin kuin työväki aikoja sitten
on huomannut luokkansa lopullisen
voiton ratkaisun piilevän kansain­välisyydessä,
niin myöskin fascismi
on pakotettu siirtymään samoille
poluille. Senkin täytyy nyt koota
kansainväliset voimansa saattaak­seen
omat päämääränsä voittoon.
Kotimaassaan sotainen, kansallis­kiihkoinen
äärimäisyyksiin saakka ja
suvaitsematon kaikille muilla v a l -
tiollisesti toisin ajatteleville, se k i ­roaa
anathemaa kansainvälisyydel­läkin,'
mutta siitä huolimatta kui­tenkin
alkaa itse liikkua samalla
pohjalla. Tämä ristiriita on kui­tenkin
enemmän näennäistä kuin
asiallista. Sen peittäminen on kui­tenkin
fascismille tärkeätä, koska
sen täytyy demokratian vuoksi aset­tua
kiihkokansalliseksi, voidakseen
pitää tätä aisoissa. Siitäkin syystä
kehaisee se kansainvälistä tietä tais­televansa
yksinomaan vain kommu­nismia
vastaan.
Olisi väärin uskoa fascismin aat­teen
vallanneen, vain äärimäisen
oikeistopuolueen. Päinvastoin kuu­luu
S u o m e n k i n Suojelusliittoon
edistysmielisen puolueen pääjehu­j
a samoinkuin maalaisliittolais­tenkin
joukossa on suuri määrä fos-cisteja.
Ne ovat aineksia, jotka
hartaasti kyllä toivovat "vanhojen
hyvien olojen" palautuvan, mutta
kuitenkin vaistomaisesti aavistavat
läisUle mielenkiintoinen ja esitys
sujui koko hyvin. Kappaletta seu­rasi
tunnin kestävä juhlapuhe W.
Sillanpäältä, jossa paheessaan hän
seikkaperäisesti selosti työväestön
olosuhteiden kärjistymistä käyttäen
esimerkkinä Vancouverin saaren
kaivostyöläisten asemaa. Samalla
kuitenkin osoittaen, että työläisillä
ei ole mitään syytä vaipua pessi-mistisyyteeny
vaan päinvastoin on^toi-tulevaisten
olojen sittenkin pysy-
. ,'vän pystyssä vain heidän aseitten-lumahdolhsuuksia
viela on jalella. ^^^jj^ ÄärimäiseUä oikeistolla
Suurteollisuus ja keskitetty paä- havaitsemme taasen usein istuvan
oman valta on tuhonnut molemmat, J 3 g U ^ i 3 i ^ j ^ j ^ ^ ^ j ^ t ^^^^^^
Pienporvaristo on vaipunut i^e^^^am kaikkia ilmenemismuoto-delhsessa
asemassaan mm syvälle, Tahtomattaan ja tietämättään
ettäsen talous pakottaa sen käyttä-l taasen kaikki porvaripuolueet jou-mään
valtiollisiakin mahdollisuuksia
suurporvaristoa vastaan. Talonpo­jilla
on sama juttu. Olojen pakosta
siis liukuu jokaisen maan suurpor-variston
valtaa tukevat ainekset
kannattamaan keskitettyä harvain­valtaa
j a sitä mukaa vastustamaan
kansanvaltaa.
Porvarillisen kansanvallan elin­ehtona
onkin enää vain edellytys,
että suurporvareiden aseenkantajil­la
on vieläkin suurempi vihollinen
kuin demokratia. Tämä vihollinen
on taisteleva työväenluokka, joka
yrittää poistaa kaiken yksityisriis-ton
oli se sitten pientä tai suurta.
Suurporvariston aseenkantajien
tuvat palvelemaan tietoisten fascis­tien
pyrkimyksiä. Tässä mielessä
käsitettynä voidaankin sanoa so­sialidemokratian
olevan fascismin
äärimäisen vasemmistosiiven.
Ts^öläiskynäilijät —
Muistakaa Työmie­hen
Joulua
Tämän vuoden "Työmiehen Jou­l
u " tulee julaistavaksi entistä suu­rempana.
Jotta se saataisiin, yhä
monipuolisemmaksi, laajojen jouk­kojen
tulkitsijaksi, on välttämätön-joukko
on toistaiseksi liian heikko tä se, että työläiskynäilijämme sii­hen
kirjottavat. Jilkää siis unohta­ko
tätä.
.«
voidakseen yksin suorittaa taiste­lunsa
työväenluokan eturintamaa
vastaan. Hekin tarvitsevat apua
j a saavat sitä pikkuporvarilliselta
demokratialta, jonka yhteiskunnla-linen
näköpiiri on siksi ahdas, että
se ei näe eteenpäin, vaan ainoas­taan
taakseen. Tällä tavalla siis
toistaiseksi Herodes j a Kaifas ovat
löytäneet toisensa.
Herodes on kuitenkin aina K a i -
fasta viisaampi. Tässäkin tapauk­sessa
tietää fascismi aivan hyvin
mitä se tahtoo ja kuinka pitkälle
yhteistyö demokraattisten ainesten
kanssa voi mennä. Fascismi on suur-porvariston
valtiollinen aate j a vaik­kakin
sen nykyisessä sisällössä on
tavattoman paljon ristiriitaisuuksia
johtuen siitä, että sen aseenkanta­jat
ovat kirjaVaa väkeä, suurelta
osaltaan pikkuporvareista kokoon­pantua,
niin sittenkin sen lopulli­nen
tarkoitus, — kapitalistisen dik­tatuurin
perustaminen — on ainoa
valtiomuoto, joka puhdistettuna
"Työmiehen Jouluun" aiotut käsi-kirjotukset
täytyy olla perillä •vii­meistään
elokuun puolivälissä. Pa­rempi
jos aikaisemmin ehditte k i r -
jottaa. Lähettäkää kirjotukset o-sotteella:
"Työmiehen iJoulun Toi­mitus",
Box 553, Superior, Wis,
€. K. S. J. seitsemännen
piirin kesäjuhlat,
jotka pidettiin Vancouverissa, B.
€ . , iesäkuun 30 j a heinäkuun l :n
päivä yhteisesti seitsemännen piirin
osastojen toimesta, onnistuivat pa­remmin
kuin koskaan ennen, niin
juhlien ohjelmaan kuin osanottoon­k
i n nähden. Juhlien ollessa ainoas­taan
kaksipäiväiset, ei tätä tilai­suutta
varten varattu ohjelmaa
voitu kaikkia suorittaa : parhaalla
tahdollakaan. Puheet j a näs^töskap-paleet
vieden suurimman osan ajas-pikkuporvarillisesta
kuonasta kyke-jta, joten muun ohjelman suoritta­nee
lopullisesti pitkittämään kapi- j minen oli järjestettävä niiden välil-talismin
ikää. Suurporvaristo on pe siten, että ohjelman suoritus jat-taloudellisesti
hallitsevaa j a sellai-, k a i melkein keskeytymättä, josta
mittava" entistä ripeämmin työläis­ten
järjestäytymisessä sekä painosti
työläisten yhteisrintaman välttämät­tömyyttä
lopullisen päämäärän saa
vuttamiseksL
Puhetta seurasi juhlaruno F, K i ­velältä
j a Meimi Maunukselta pia­nosoolo.
Sen jälkeen otettiin kahvi-lomaa.
Väliajan jälkeen Websters
Comersin toverit esittivät näytös­kappaleen
"Politiikan pyörteissä",
joka on huvinäytelmä kolmessa näy­töksessä.
Sen sisältöön ja esityk­seen
näytti yleisö olevan erittäin
tyytyväinen. Aika olikin jo kulu­nut
yli puolen yön, niin yleisön
tanssihalun tyydyttämiseksi työn­nettiin
tuolit seinille j a alettiin pyö­rimään,
jota jatkui kello kahteen
asti aamulla.
Heinäkuun Imen päivä alettiin
juhlat kello kaksi ip. N, Altenin
puheella. Hän kuvasi puheessaan
sitä rappiotilaa, johon viimeinen
suursota j a «itä seurannut Versafl-lesin
rauhansopimus syöksivät ny­kyisen
porvarillisen yhteiskuntajär­jestelmän
ja niitä tehtäviä, joita
nykyinen tilanne asettaa työväen
järjestöille ja etenkin. kommunisti­sille
puolueille. Puhetta seurasi ru^
no Wilma Altenilta, j a Chase K i ­verin
Junior groupin sauvaliikkeet.
Kilpailut voitiin järjestää ainoas­taan
laulussa ja runonlausunnossa,
sillä muille aloille ei ollut ilmottau-tunut
kilpailijoita. Laulussa sai en-simäisen
palkinnon Helga Lind, toi­sen
Elsi Alten. Runonlausunnossa
sai ensimäisen palkinnon E l l i Luo­ma,
toisen A. Salomaa. Palkintoi­na
jaettiin... kirjallisuutta. Palkin­non
saaneiden lisäksi otti kilpailui­hin
osaa laulussa Lrene Koski, r u ­non
lausunnossa E l i Palo, Helvi
Ramhan, Mrs. Järvi j a E . Leimo.
Kilpailujen jälkeen Websters Cor-nersin
voimistelijat esittivät "pyra-miideja".
Esitys herätti ihastusta
yleisössä. Otettiin illallisloma. .Tun­nin
kestäneen väliajan jälkeen alet­tiin
ohjelman suoritus kello 6. Esi­tettiin
puhumaan Frank Palm Seatt-lesta.
Hän selosti puheessaan ny­kyisin
tällä mantereella käynnissä
olevaa työnantajien hyökkäystä työ­läisten
taloudellisia järjestöjä vas­taan,
niiden murskaamiseksi j a avo­naisen
työpajan käytäntöön saatta­miseksi.
Sekä niitä keinoja, joitg
työläisten on tässä taistelussa käy­tettävä,
todeten että kommunistisen
kansainvälisen esittämät menettely­tavat
ovat ainoat oikeat j a tehoisat
niin tämän päiväisissä taisteluissa
kuin myös lopullisessa porvariston
ylivallan murskaamisessa j a työn t a ­savallan
rakentamisessa.
Puheen jälkeen Ladysmithin to­verit
esittivät näytöskappaleen
"Missä on minun lapseni tänä ilta­n
a " , murhenäytelmä kahdessa näy­töksessä.
Kappaleen sisältö kuvaa
työläisten kurjaa asemaa niin sattu­vasti,
että hyvin esitettynä se sai
miespuolistenkin katsojain silmä­kulmat
kostumaan. Juhlien ohjel­maa
rikastuttivat edellämainittujen
lisäksi monet toverit esittäen näy­täntöjen
välillä erilaista ohjelmaa,
joista mainittakoon Vilma Altenin
pianosoolo, A. Salomaan humoori.
Toivo Salmen kupletti, Mrs. A .
Maunuksen laulu, W. Maittisen ja
A. Nurmen yhteislaulu. Onni Par-tan
runo ja Port Moodyn naiskuo-siintyivät,
niin nämä orkesterin iov.
tavat ainekset kieltäytyivät ^
masta sisäänpääsymaksoa, seuran»*
oUen että soitosta ei tuUut nritäsr
MerMUe pantava seikka tämän
an yhteydessä on se. että \ ^
toimikunta teki tällaisen päätöksen"
ulkopuolisten toverien esityksestL
joiUe juhliin osanotto kyytimakS"
neen j a muine matkojen aiheuttamj.
ne kuluineen kysyi paljon enemmän
ameeUisia kuluja kuin meUtä van
couverilaisilta,- joten niiden henki!
löiden menettely, jotka kieltääntyi
vät noudattamasta tätä yhteistä
- päätöstä, on katsottava tahaUiseksi
- työväen yhteispyrintöjen vastuste
miseksi j a on se sellaisena tuomit.
tava. Kaikille niille tovereille, jot­ka
ottivat osaa ohjelman suorituk­seen
tai muuhun toimintaan, jolla
edistivät juhlien onnistumista, on
annettava siitä täysi tunnustus! Sil­lä
he täten teoillaan ilmaisivat, et­tä
he käsittävät työläisten yhteisten
pyrintöjen merkityksen sillä tällai-sillä
juhlilla on nykyoloissa suuri
merkitys, koska niiden avulla voi-daan
saada suuret työläisjoukot
koolle, joka taasen luo joukoissa
innostusta asiamme eteenpäin vie­miseen
j a varmuutta asiamme oi­keudesta.
Samalla kuin niiden a-vulla
voidaan koota varoja kasva­tustyön
edelleen jatkamiseen muissa
muodoissa työläisten keskuudessa.
Sillä olihan näistäkin juhlista yleis-tulot
vähän yli 700 dollaria. Lä­hempi
tiliselostus niistä tullaan jul-kasemaan
Vapaudessa piiritoimi­kunnan
puolesta, joten en katso
tarpeelliseksi näitä numeroita sen
lähemmin penkoa tämän yhteydes­sä.
Yleisesti hyväksytty määritelmä
on, että käytännöllinen kokemus on
paras opettaja. Näistäkin juhlista
olisi jonkun verran oppimista niille
tovereille, jotka niiden järjestämi­seen
joutuvat osaaottamaan ja toi­vottavaa
olisi, että he ottaisivat täs­tä
läksystä oppiakseen, sillä kaikes­ta
päättäen näitä tällaisia juhlia
tullaan vastaisuudessakin järjestä­mään.
Mikäli tämä seitsemäs piiri,
on kysymyksessä, niin Vancouveri
luonnostaan on se paikka, jossa näi­tä
juhlia tullaan vastakin viettä­mään
j a senkin puolesta, että van-couverilaiset
kunnostautuivat kaik­kein
huonoimmin näillä juhlUIa, oli­si
juUri heidän jaiistä enimmän opit­tava.
Huomattavin puutteellisuus
vancouverilaisten taholta näissäkin
juhlissa oli se, että jätetään kaikki
juhlaa koskevat yksityiskohdat jär­jestämättä
aivan viime minuuttiin
asti. Ennen kaikkea olisi vancou­verilaisten
käsitettävä se seikka, et­tä
kaikki juhlain yhteydessä ilme­nevät
eri tehtävät on paikallisten
toverien tehtävä, ohjelman suori­tusta
lukuuhottamatta, sillä siinä
tulee toisten osastojen vastaisuu­dessakin
avustaa juhlien onnistumis­ta,
mutta emmehän voi vaatia heil­tä
muuta, sillä he kuitenkin ovat
tavallaan vierailulla täällä juhlilla
käydessään.
.Valittu.
Yhdysvaltalainen pääoma Canadaa
vallo^amassa
Yhdysvaltalaisten sijottajien Canadan vallottaminen
atkuu, edistyen vuosi vuodelta. Torontolainen kapita-istien
äänenkannattaja «Financial Post:» katsauksessaan
vuodelle 1925 mainitsee, että Suur-Britannian sijotiik-toimintaa,
nyt katkerin kokemuksien kautta oppii tuon set Canadassa tekivät vuonna 1918 $1,860,000,000 ja
työläisille niin välttämättömän läksyn, että työtäteke­vän
ludcan tulee luokkana valvoa oikeuksiaan ja jär­jestyä
niin taloudellisella kuin valtiollisellakin alalla.
Mutta Nova Scotian hiilenkaivajien taistelu ei ole
yksinomaan heidän taisteluaan; se oii samalla kaikkien
V. 1923 vain 51,996,000,000, vastaten noin 7 prosentin
nousua. Samaan aikaan nousivat yhdysvaltalaiset sijo-tukset
Canadassa $418,000,000:sta vuonna 1918
$2,478,0(K),000 vuonna 1923, vastaten 500 prosentin
lisäystä.
sena sekin näkee, mistä vaara sitä
todellisesti uhkaa, samalla kun s i l -
let on selviönä sekin, millä tavalla j^eisölle ylivoimaiseksL Siitä huo-sen
valta voidaan säilyttää.—Tästä limatta jäi osa ohjelmasta suoritta-oli
seurauksena että ohjelman seu­raaminen
tuppasi toisinaan käymään
se vetää selvät johtopäätökset ja
määrää menettelytapansa aivoitnk-siensa
toteuttamiseksi.
matta, kuten kuvaelma "Isän hau­d
a l l a " , jonka Websters Comersin
nuoriso aikoi esittää, j a urheflukfl-
Porvarillisen demokratian se ky- pailut jäivät myös suorittamatta se-kenee
helposti kukistamaan, jos se kä. Vancouverin toverien varaama
vain ensiksi onnistuu lyömään maa­han
luokan, joka on yhtä selvillä
omasta päämäärästään koin suur-porvaristokin.
Tämän hetken tais­telu
kohdistuukm tällä hetkellä sii­hen,
kumpi näistä, kahdesta taiste­lijasta
enriksi kykenee järjestämään
joukkonsa heidän välissään liikku-näytöskappale
"Viettelijä". Kappa­le
tullaan kuitenkin esittämään hei­näkuun
viides päivä ja käytetään
siitä tulevat varat samaan tarkoi-tokseen
kuin juhlista kertyneet va­ratkin,
-nimittäin piirirahaston kar­tuttamiseen.
Juhlat alettiin kesäkuun 30 p a i -
ron laulu. Viimeisenä näyttämöllä
esiintyivät Port Moodyn toverit e-sittäen
kappaleen nimeltä "Joonas
Julppilan lankeemus", kahdessa näy­töksessä.
Kappale kuvaa talonpoi-kaiselämää
Suomessa j a on sen k i r -
jottaja nähtävästi koettanut tuoda
sen esiin humoristisessa asussa, kui­tenkaan
ei hän ole s i i i S sanottavas­t
i onnistunut, enempää kuin sen
teknillisessä rakenteessa yleensä,
sillä kappale on IHan pitkäveteinen,
josta on seurauksena että vaikka
sen esittää hyvinkin niin ei se voi
suuremmassa määrässä temmata
katsojia mukaansa. Juhlat lopetet­tiin
parin tunnin tanssilla.
Kuten ylläolevasta selviää, onnis­tuivat
juhlat kaikin puolin tyydyt­tävän
hyvin, huolimatta siitä että
Vancouverin osaston orkesterin joh­tavat
ainekset koettivat niiden on­nistumista
saboteerata, viime tin­gassa
kieltäytymällä soittamasta,
SuomalaiBen Seuran puolivuosiko-kouksessa
heinäkuun 5 päivänä luet­tiin-
seuran puolivuositiliraportti,
jonka perusteella seuran nykyinen
omaisuus on $42,773.66. Siihen si­sältyy
seuran omistama talo 957
Bcoadview Ave, arvo $34,600 ja
yksi tontti, arvo $1,300 ja loppu
summa kuuluen irtaimeen seuran
omaisuuden arvoon.
Seuralla puolen . vuoden aikana
on oUut tuloja $3,182.90. SamaUa
ajalla menoja $1,287.82, johon me­noerään
sisältyi toisen kiinnityslai­nan
lunastus $1,791.38, jonka mak­samiseksi
seura joiltiikin osaston
jäseniltä lainasi $1,400, kassasäästö
oUen nyt tilikauden päätyttyä
$1,894.78. Tilintarkastajien lau­sunnon
perusteella hyväksyi kokous
tilit luetussa muodossa.
Seuran vilkailijat valitaan vaan
kerran vuodessa kalenterivuoden
päätyttyä, joten kokouksella ei ol­lut
tiliselvittelyn jälestä asioita,
vaan päätettiin lopettaa kokous,
Kommonistipaoloeeseen kuuluvan
Suomalaisen Järjestön Toronton o-saston
puolivuosikokous pidettim
heinäkuun 5 päivänä,
Tov. J . W. Ahlqvist luki osas­ton
tflit kuluneelta puolelta vuodel­ta,
ollen osastolla tuloja $2,823.15,
menoja samalta ajalta $2,625.15.
velkaan-veromerkeistä, vuokrasta yn­nä
muista §447.75 sekä merkeisra
olevia varoja on kHnnitetynä $522.
Ka
V^apaad
seuraavia ui
Nyrkkeilyn
TyövEen Urh
Vapaaliikk«'
S«UTalJikkee«
Rata- ja Kei
Urbetla Ohje
Komentoharj
Paini<kelaop4
Lapaivolmutc
Tehkää
ten lisätä pu
02. Kassasäästö
takaudelle $74.21
osastojen, näyteli
latoimikunnan,
ompeluseuran, vo:
selvittelyt, jotka
tajien lausunnon
syttiin.
Alkaneelle toim
tiin virkailijoita
taan Anna Järvis,
to sekä Axel H i l
oikeus kuulustella
veriä kolme lisää,
tyksestään tulee
hyväksyttäväksi
JärjestysvaliokuE
delleen, paitsi eroi
dersonin tilalle va
Ovilippujen m
Euuksiin valittiin ^
Kokousraporttei
vaihtajakfii Vapaod
A. Hautamäki
Osaston kokcnkt
tiseen tapaan samt
£3, kesän. ajalla k^i
jokaisen kuukandei
kolmas sunnuntai i
deksan illalla. Pm
semmin on jokaisi
snndessa tutkijakon
vastaan uudet jäst
ton kokous on hein
Eonnuntai-illalla. "I
pua monilnkuönm.
Kenttäjnhlat toin
jtäjuhlakomitea lam
heinäk. 18 p., alfa
i l t a p u o l e l l a Do;
i V U a kentällä kuir
pminion päivänä. 1
en järjestetty mon
na urheilua j a henl
i ärjestää osaston u!
itys". Henkisestä
ittakoon muun mi
ontakilpailut Sadu
1 tempaavia s i l k in
sia satuja — niitäl
van ~ ja s j i s i
edistää tätä puo
•ikoiset kilpailut, j
inkälaisia satuja 5
i-heflnjen lisäksi OTl
fan ja nuolen heitt
Iita palkitaan. Siis
'"istä ja kunlemist
ipaoleksi päivää,
rtea toivoo taas l
yhtäsunren' j«i
'foin oli Dominio
m. Kentältä •
f istuttua on samans
i Suomalaisen Seurj
l Ifenttäjuhlakomitt
1 neUä sisäänpääsymi
f Uä soitolla. Siis nt
syystä tai toisesti
jPaa, tulevat tanssii
r sattuessa ei pidj
r •»aan illalla tanss
«tnn henkisen oh
Ioni ehkä ajattelee
^ jiärjestäneet tämä
g*'pe lauantai-iltapäi
";^}Uakomitea piti sil
Meillä aikaise
miltei kaikki keni
(- ^-iltapäivällä siksi,
-| suorittaa mitään
.ienkistä ohjelmat
' C arkipäivisi
•ftnimme saamaan
\\'^, heisissä puisi
^^yelmaa suori
^ - P ^ Että juhlam
'S£!" ohjelmaltaar
''tc"^ Janantai-ilti
|f"ne että suomalai
*|taa kannatuksena
ifpsä muodossa.
'«"«73 tapahti
, p heinäkuun 5 pj
lomalaisten i
-päihtynyttä mie
iosta oli senrau
e r i ' :
kasvoihin .
°" aseenaan parta
i L T ^^«n^odon j
f£*'^«öat heikossa
ia toinen veiJ