Vapaus, January 31, 1927

              Monday, Jaiu31 No. 12 — l a g ^
VAPAUS
CirojHynn snoBuUaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
Qmestyy Sodburyssa, Ont.. maanantaina, keskiviikkona
f% perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ARVO VAARA.
^cgistered at the Fost Office Department, Ottawa,
•8 «econd class matter. . - •
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Work8r8 in Canada. Pab-liehed
in Sndbory. Ont., every Monday, Wednesd8y
ufd Priday. . \ ' '
ml i
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, 92JiQ kaksi kertaa.
Aidöliittoonmeno ilmotnkset Y50C paistatuoma.
Nimenmnntosilmotnkset 60c W t a , $1.00 3 i^ertaa.
Syntymäilmotttkset H-00 k e r ^ ^ 2 . 0 0 3 keärtaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, ?3.e0 kaksi kertaa.
Knolemanilmotokset $2.01» k^rta, $50c lisämaksu
Bitoslaoseelta tai muistovärsyltä.
Halntaantiedot ja osoteilmotnkset 50e kerta, $1.00
kohne kertaa.
Tilapäisiimottajien ja ilmotusakenttnurien on, vaa*
dittaessa. lähetettävä ilmotoshinta etnkäteen.
TILAUSHINNAT^
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.60 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joflla on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
SL Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sndbnry, Out,
Uannantain lehteen aiottujen ilmotnsten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiiiEaina jä
perjftntain lehteen torstaina kello 12 pärväBä.
General ndvertising rates- 76c per col. inch. Mi-
-«imum charge for eing^e insertion 75c. The Vapaus
18 the best advertislng medium among the Finnish
PeopTe In Canada.
tejida tasta kamppailusta yhden lustonansa parhaim­mista.
Canada on tähän saaldca ollut Brittiläisten so­tien
kannatlaja, ja avustaja. Meidän taytjy yhdistää
tämä kamppailp va^imukseen Canadan tuen ja avus­tuksen
kieltämisestä brittiläiseltä imperialismilta, mikä
liittyy agitatsioniimme Canadan * itsenäisyyden, britti
Iäisestä valtakunnasta riippumattomaksi saamisen puo­lesta.
Puolueen järjestöt ja yksiköt, ryhtykää tähän kamp­pailuun
ja käykää sitä kaikeHa tarmollanne. Asettu
kaa tämän liikkeen johtoon. Lähettäkää neuvottelu
kokoui^kutsut kaikille järjestöille, vaikka olettekin va
kuutettuja siitä, että ne eivät kaikki lähetä edustajia.
Täten saadaan «Kädet irti Kiinasta^-komiteat mahdoll
gimman lukuisia työväenjärjestöjä edustaviksi.
, Lenin — peloton mies
Europan I^distössä kierteli taannoin erään puola
laisen silminnäkijän kuvaus Lehinbtä. Se koski Le­ninin
pelottomuutta:
Kesäkuussa 1917 oli suuri mielenosotus Pietarissa.
Leniniläiset vaiko Komilovin asiamiehet een olivat saa­neet
aikaan, sitä en tiedä, sanoo kuvauksen kirjottaja
. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensin^iseen
kirjeeseenne, kirjottakaa undelleen liiKkeenboitajan per-
•oonallisella nimellä.
J. V. KANNAgTO, JJikkeenhoiteJa.
fift Iät
m-m
o : --33
l-' -ti
f Kädet irti Kim^
Taistelu Kuomintang-puolueen johtaman.Kiinan kan­sallisen
liikkeen vallanktimptiksellisten voimien ja im­perialististen
valtojen, eritoten Suurbritannian, välillä
on s a a v u t t 9 n u t kriitillisen asteen, lausuu Canadan kom­munistipuolueen
toimeenpaneva . kesku^initea puo­lueen
eri järjestöille ja yksiköille lähettämässään kier-
: tokirjeessä. Kansallisvallankumouksellisten voittoisan
armeian lähestyessä Shanghaita- kokoo SuUrbritannia
sotavoimiaan Kiinaan. 'Samalla, kun Suurbritannian
hallitus teeskentelee myötätuntoisuutta ' «heräävän Kii­nan
» pyrkimyksille (Englannin uusi lähettiläs neuvot-teli
äskettäin kansallisvallankumoukisellisen hallituksen
ulkoministerin kanssa Hankoussä), samalla se kuiten-
Idn valmistautuu lyömään sillä hetkellä, minkä_ se kat-
•;• S O O sopivaksi. • • - •
KansainväHserl.työväenIuokaI^ y6lYf>Ili^
käytettävissään oleyia Jeiooin äyu^aä Kiina^ yalläh-;
kumauksellista liikettä taistelussaan imperiaiistista sör-toa
vastaan.
~ Puolueen pää-ää^ei&ann^tajan viime numerossa julv
kaisliin vetoomus, mbsä kehotettiin ^Kädet. irti' i!k,iilia^-
ta»-komiteain muodostamiseen. ^ ^^^^^^^^ ''
V Kommunistipuolueen täytyy ottaa, käsiinsä johto tää
r'-9ä asiassa. Sen toimeenpaneva keskuskomitea ph päät^
tänyt, että puolten eri järjestöjen ja yksikköjen on
. fcaikkialla tehtävä alote näitten komiteain muodostami
seksi. Tämä voidaan tehdä kehottamalla kaikkia työ-yäenjärjestöjä
lähettämään edustajia neuvottelukoko­uksiin,
jotka kutsutaan «Kädet irti Kiinasta»-l^pinl-r^
teain muodostamistarkotuksessa. Eräitä pikkuporvaril-
^Ilsia ja pacifictisiä järjestöjä voidaan myös kehottaa
olemaan edustajiensa kautta, edustettuina .näissä ko-kouksissa.
'
i Kiertokirjeen mukana pn puoluejärjestöille lähetetty
kopio päätöslauselrhastaj minkä ammattijärjestönVuon-na
1925 pidetty edustajakokous- hyväksyi Kiinan ti­lanteesta.
Tässä päätöslauselmassa vaaditaan imperia­listisien
sotajoukkojen poistamista Kiinasta, erikoisista
alueoikeuksista luopumista, j.n.e. Kopio päätöslausel­masta
on lähetelty puoluejärjestöille siinä mielessä, et­tä'
numä voivat käyttää sitä hyväkseen ammattiyhdis­tyksille
tämän- asian johdosta toimenpiteihin ryhty­misiä
esittäeBsään. Se tulisi liittää kaikkiin kirjeihin,
joilta eri työväenjärjestöjä kehotetaan valitsemaan ja
lahottamaan ' edustajia järjestettäviin neuvottelukokouk­siin.
Ainakin tulisi siihen viitata tarkotuksella saada
aminattiyhdistysläiset liikkeelle oman päätöslauselman­sa
pohjalla, koota Canadan/työläiset mielenosotuksiin
panemaan vastalauseensa imperialistien toimenpiteitä
vastaan Kiinassa ja antamaan kannatuksensa kiinalai­sille
työläis- ja < talonpoikaisjoukoille.
Puolueen kaupunki- ja kyläjärjestöjen komiteoita
bchotetaan kiertokirjeessä pikaisiin toimenpiteihin.
. Näiden tä>iyy laatia asiasta kiertokirje alueillaan toi­miville
lyöväenjärje^öille, hankkia kokoushuoneet
neuvottelukokouksia varten ja asettaa niiden pitoajat,
joita inäärättäessa olisi' kuitenkin pidettävä silmällä
; sitä, että neuvottdukokpuksiin kutshtut järjestöt saavat
^ tilaisuuden pitää kokouksensa asian käsittelemistä ja
edustajiensa valitsemista varten. Puolueen tp. kk. odot­taa,
että nämä neuvottelukokoukset voidaan pitää kai­kissa
tärkeimmissä kesktdsissa kaiutta maan helmikuun
loppuun mennessä. i"%
Churchill riäjitänyt imperialismiii
hampaita
Winston Churchill, brittiläisen imperialismin suora-suisin
johtaja, joka Englannin hallituksessa on edus­tanut
avoimen hyökkäyksen suuntaa niin Neuvostoliit­toa
kuin poljettuja itämaisia kansojakin kohtaan, sekä
oman maansa työväestöä vastaan, ön nyt lausunut aja­tuksensa
jaT halunsa avoimesti Italiassa, kirjotlaa eräs
loverilehti. Hän qn nimittäin vierailemassa Roomassa,
missä fascislit ovat hänet juhlien vastaanottaneet. Ja
Churchill on tässä tilaisuudessa puhunut — puhunut
niin suoraan, sydämensä .kyllyydestä, että mikäli avo­mielisyydestä
on kysymys, ei siinä suhteessa ole enää
mitään muistuttamista.
Tavatessaan fascistimaan herroja, on hän innostunut
lausumaan m.m. seuraavaa:
«Joä minä olisin italialainen, olen varma, että olisin
teidän kanssanne alusta lähtien, kunnes päättyisi tei­dän
voitokas taistelunne leninismin petomaista ruoka­halua
ja intohimoja vastaan.s>
Siinä s^at,.jotka ilmaisevat brittiläisen kapitalisti-luokan
ja imperialismin -—eikä.-A^ain brittiläisen, mul­ta
kansainvälisen — ajatusta. Ne ovat selvästi illnais-luna.
"^Ei- ole kumma, että fascistilaumat hurrasivat
englantilaisen herran puheille.
Ja Churchill jatkoi: "
«Mutta Suurbritanniassa emme me ole vielä olleet
vastakkain täinän vaaraii kanssa sama^ä^-luodossa.
Meillä pn omat menettelymme käsitellessämme :se^^
sia asioita. (Hänen mielessään oli ilmeisesti tälloul
MacDonatd.) • Mutta yhdestä asiasta--ex -minulla -ole
j>ieninläkään epäilyä — että me olemme yhdistyneitä
taistelussa kommunismia väslaan ulkomsuilla.:»
Hän: sanoi uskovansa amerikala
Toverit;, lama asia on «rittätn tärkeä, lausuu puolu- yhtyvän heviin ennemmin tai myöhemmin,
eemrae tjp^' idc;' 4d«;rtdfatJM Kimiaii !caitsjdIisvaK- -Brittiläisen imperialismin joiitaja on puhunut: - T3^o-laid^
umoiäcseIIiiien^;iipiK^ nykyäänj^ijta^ Iäisten^ Britanniassa, -kamoin ^uin .mutiallaidn^^^N
t a ; Eftkeista •~im|>jeir(n^ toliitossa ja kaikkialla, sopii ottaa nämä sanat A-isosti
minnslla ja. jarjestenib^ puolueemme huomioonsa.
Mutta Lenin tovereineen käytti sitä hyväkseen saama
takseen oppiaan. Kansanjoukkoja kasautui sinne tänne.
Rc^ea matruusi tai sotilas kiipesi lyiitj-tolppaan ja
huusi: Leipää j a vapautta! Alas perustava kokous
Kaikki valta neuvostoille! ,
Se oli rohkea temppu, tijlä moni sellainen huutaja
ludotettiin luodilla alas. Äkkiä kuuluu huuto: Lenin
tulee! Oltiin Nevskin ja Liteinin kulmassa. Lenin
ajoi rattailla. Pysähtyi upseeriklubin kohdalle. Hän
sysäsi ajurin syrjään ja nousi istuimelle. Pakotti jou
kon kuuntelemaan. Lähikatoille ilmestyi poliiseja ja
santarmeja, ja — samassa räsähti yhteislaukaus, toi­nen,
kolmas ja pian räsähtivät kuularuiskut katoilta.
Kaukaa kuului tykin jyskettä. Ihmiset painautuivat
lähelle toisiaan. Seurasin suojatusta paikasta Leniniä
ja hänen, pientä joukkoansa. Hän seisoi yhä kuskipu­killa
muistiinpanot käsbsään ja kasvot aivan muuttu­mattomina.
Jokaiset^ laukausten Väliaikana jatkoi hän
puhettaan...
.4rbetarenin kirjottaja kertoo toisen tapauksen, jonka
omin silmin oli nähnyt Moskovassa: Vasen-sosialival
lankumoukselliset tekiyät 1918 heinäkuussa kapinan
bolsevikkeja vastaan, oltuaan siihen saakka näiden
kanssa liitossa. Ne tappoivat Saksan lähettilään, kreivi
Mirbachin, ja samalla^teki" :Osa Moskovan vartioväkeä
kapinan. Kapinallisilla oli' aluksi menestystä ja he
saivat käsiinsä m.m. sähkösanomalaitoksen. He sähköt­tivät
ympäri maan, että Lenin olf kukistettu, ja kehotti
vat kansaa liittymään heihin. Sähkösanomalaitoksen
edustalla syntyi kiivaita taisteluita,^, joita sivullisena
seurasin., Äkkiä kuului äutotorven ääni ja paikalle ajoi
Lenm.. Hän kysyi minulta Bela Kunia. Vastasin sak­saksi.
Hän katspi minua hetken; kysyi Mtten tiukasti:
Kukg. olette?; Mitä teette täällä?; Mik^j^*® <>J« Jo^l^or
osastossanne? Enhenkuh ennätin vastata, syöksyi mei­tä
kohti kirkuva ihmisjoukko. Rintamalla opitun ta
yan mukaan heittäysin pitkäkseni välttääkseni luodit.
Mutta Lenin jäi seisomaan, joukko unkarilaisia bols-hev^
kkisotilaita ryntäsi kapinallista, joukkoa vastaan
ja iski niitä pyssynperillä. Eräs heistä oli huomannut
Lehinin ja huusi unkarinkielellä: Eljen Lenin! — Ta-piahtui
ihme. Aseettomap Leninin näkeminen lamautti
viholliset. He syöksyivät pakoon. Lenin seisoi pai­kallaan,
ja voin melkein vannoa, ettei hän ollut muut­tanut
asentoa ^ikä kasvojen ilmettä.
• Kirjottaja kertoo historiallisen jutun, kuinka pelkkä
Napoleonin näkeminen saattoi joukot sellaiseen voiton
intoon, joka tempasi kaikki mukaansa. Hän lopettaa:
Ajatellessani Venäjäh vallankumousta, syntyy aatok-sissani
yhdistelmä: Napoleon—Lenin.
' Sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole muita jär­jestöjä,
kuin puolueen, lu^ on laita useissa paikoissa
maaseuduilai täytyy puoluejärje^ojön rylitj-ä _ toimen?
piteihin «Kädet irti- Kiinasta»^okouksien järje^ämi-
NÄYTTÄMöLIITON TIEDONANTOJA
s. T, y, Näyttämöliitolta saata­vana
seuraavat uutuudet: .
Ktaltaicotelb. 4-näytök. laulunäytel­mä.
Mukaelma "EuJtarististä".
Sovituksen tehnyt Felix Hyrske.
4 miestä, 2 naista, sotilaita ja
vieraita.- Näyttämö kuvaa yksin­kertaista
ruokasalia kylämajata-lossa,
Samat kulissit joka näytök-
€€ssä. Sivuja 90. Vuokrahinta
?10.00.
Kaltakotelo on mukaelma operetti
Kultarististä, jonka aiheena oli.Na­p
o l e o n Bonaparten hyökkäys" Venä­jälle
Aleksanteri Suuren (?) hallituk­sen
aikana, jonne suurimmaksi osaksi
sortui Napoleonin suuri armeia näl­kään
ja pakkaseen. Näytelmässä
on myö8 kaunis ja jännittävä rak-<
k a u s J B o n i . '• Nykyinen "Kultakotelo"
on sovitus, .jpssa rakkaus juoni pn
säilytetty eheänä, mutta aike on
muutettu nykypäiviin. Tapahtuma­paikaksi
sopii mikä Europan maa
tahansa. Juoni ollen seuraava:
Maa tai valtakunta, missä tapah­tumapaikka"
sitten otetaankin-, on
päättänyt tehdä hyökkäysretken ny­kyistä
Neuvostovenäjää vastaan. On
käynnissä yleinen sotilasten värvää­minen
yli maan. "Nuori ravintolan
isäntä, Mauri,, joka sisarensa Sa­ran
kanssa hoitaa majataloa, on
myöskin saanut arvan, joka mää­rää,
hänen lähtemään hyökkääjien
mukaan. Pienessä kodissa vallitsee
suuri suru, nuoren isännän morsian
Lo-viisa ja sisar ovat menehtymäi-sillään
tuskasta. Rakkaudesta vel­jeensä
ja. säälistä hänen morsian-
' niihin huikeita, summia. Juuri sitä
"operettitarvetta^^ silmällä ' pitäen
on toveri Hyr^e- mukaillut tämän
näytelmän ja hän^n suuri tunte­muksensa
työväen" näyttämöiden
voimiin jä vaatimuksiin on saanut
hänen pitämään tämän operetin
niissä puitteissa, että siinä on työ­väen
näyttämöillä työskentelevillä
mahdollisuus onnistua. Järje^yneir
den työläisten juhlatilaisuuksiin on
tämä operetti mainio ja tervetullut
näytelmä.
Vftlketu. 4-näyt. kuvaus nykyaikai­sesta
avioliitosta. K i r j . G. Fritchz.
Suomennos. S^kilöt: 3 iniestä,
5 naista, ei a\-ustajia. Kulissit:
l:nen j a 2;nen näytös varakkaas-ti
kalustettu pikkuliikemiehen ko­t
i ; 3 is j a 4 » näytös yksinkertai­nen
huone, kulunut kalusto. Si­vuja
näytelmässä 107. Vnotea
"Valhetta" on yhteiskunnallineh
ja samalla^ aviolilttonäytelmä, uu­tuus,
jonka harvinaisen aihee.nsa
vuoksi pitäisi päästä jokaisella näyt­tämöllä
oikeuksiinsa. Näytelmä ku­vaa
avioliittoa, jossa vaimo Tapsuu-destaan
saakka oppineena-valehteli­jana
lopulta saattaa oman kotinsa
menemään pirkaleiksL* Hän ei ole
mikään huono nainen ja seuruste­lunsa
erään ' miehen kanssa, joka
myöskin on naimisissa, on aivan
viatonta laatua. Hän tahtoo vaan
sovittaa riitaantuneiden aviopuoli­soiden
välit, koska toinen aviovai-.
tuntemaan elämää ja ihmifää j a säi­lyttämään
itsensä raikkaana Inon-non
lapsena, jonka ajatukset syn­tyvät
j a menevät matkoihinsa kuin
pienet linnut. Hän on filoinen, kun
päivä, paistaa, surullinen kun sataa.
Hän joutuu kaikenlaisiin eri kohta­uksiin,
todistajaksi ja • alkaa pitä­mään
eräästä miehestä kun tämä
puolustaa häntä, jota ei kukaan vie­lä
koskaan -ole puolustanut. Mies
kuljettaa hänet kotiinsa, jossa -hän
asuu—erään naisen kanssa ja, tämä
nainen ja Scämpolo ymmaartävät
heti olevansa vihollisia tolalleen,
taistelevansa saman miehen rakkau­desta
"Scampolö" oppii tuntemaan
sivistynyttä elämää ja tietämään,
mikä on "koti"» Se «n hänen mie-taan
kohtaan tekee sisar lupauk- i "»o sattuu olemaan hänen ystävät-sen,
että hän menee vaimoksi' sille J tärensä. Maailma ej kuitenkaan
miehelle, joka lähtee hänen veljensä
edestä sotaan. Tämän lupauksen
ciiulc köyhä- matkailijanuorukai-nen,
Bertel, joka sattumalta on tul-ut
majataloon j a nukkuu viereisesi
sä >vajassa. Hän lupaa mennä so­taan
Maurin edestä ja pyytää kir-
.eeiliseati Saran jättämään pantiksi
uprfuk&33taan kultaisen kaulakote-onsa
onttoon kaktuspuuhun, josta
iän sen sittemmin ottaa. Sara te­kee
niin veljensä kielloista huoli­matta,
ja n|in lähtee tunteinaton
oukon mukana kohti Venäjää, Mau­rin
edestä* Särä ei saa edes nähdä
tuon nuorulcais^n kasvoja, joka hä­nen
veljensä pelasvi. Ensimäisessä
ja toisessa näytöksessä esiintyvät
myös vääpeli Ruben ia talonpoika
?etter, joka samoin on mieltynyt
Saraan. Petterkln lähtee sotaan,
mutta, vain maksua vastaan, sillä
iän on kovin rahanahne ja eräs ti-anomi^
j.a.. pj^jJi^uia hänet poikan­sa
edestä. Pettet' myöskin pyytää
Saralta panttia) j ä , s a a nauhanpäfr-cän,
jonka hän 'liipaa säilyttää elä­mänsä
iltaan saakka. Petter on näy­telmän
koniiikkeri, jonka sukkeluuk-.
silla jä ahneudella oh yleisöllä lupa
makeasti nauraa.
Kolmannessa, näytöksessä, joka
otaksutaan tapahtuvan kahta vuot-a
myöhemmin, odotetaan selkäänsä
saanutta joukkoa takaisin palaa-^
vaksi Venäjältä." Suurin osa van­geiksi
joutuneista sotilaista on tul»
ut vankeusaikanaan hartaiksi Ve­näjän
ihailijoiksi. Juuri näitä Van*
ceina olleita varrotaan nyt palaa­vaksi.
Mauri on myöddn myöhem­min
joutunut sotaan kaikesta huoli­matta,,
mutta' on jo ennen, heti so­dan
päätyttyä palannut kotiin ja
elää nyt onnellisena aviomiehenä
morsiamensa Loviisan - kanssa. Sa­ra
odottaa pelolla tuntematonta sul-lästaan
päälavaksi^- tietämättä, et­tä
tuo tuntematon-on juuri Bertel,
i l a u r i n sotatoveri, johon hän on jb
ehtinyt rakastiimäan. Sotavangit
pa:laavat; riemu on yleinen; j u h l i ­taan.
Palaavien joukossa on myös-i
n Petter, peräti lihonneena huo-imatta
kärsimyksistään, joilla hän
jerskuu. Erehtyen muutamista Pet­terin
viittauksista luulee Sara, että
iän olj tuo t-antematon, joka meni
hänen veljensä edestä j a kauhulla
ajattelee tyttö lupauksepsa täyttä­mistä.
Lopulta kuitenkin tulee i l ­mi,
että aliupseeri Bertel on hen-l
ö , j o k a meni: Maurin edestä, mut­ta
ei ole ilmaissut itseään, ennen­kuin
on varma Saran-rakkaudesta.
'etter, huomatessaan, että hän oli
ollutkin sodassa POJan edestä, jon'^
ca isä olikin köjmä, eikä voi mak­saa
hänelle kuuluvaa palkkiota ja
un vielä morsian menee, saa hys-teerikohtauksen.
Näytelmä päättyy
yleiseen riemuun j a onneen. *'Kul-takotelossa"
bn parikymmentä kau­nista"
laulua, sooloja, duettoja, kvar­tettoja
ja köörilauluja, toinen tois­taan
kauniimpia. ' Roolihenkilöillä
Oli kiaikilla lauluja ja avustamassa
tarvitaan kööri;ja, jos mahdollista,
soittokunta.
nolla varmaan tervehtävät työ-yäen
näyttämöt tätä op&rettia, jos-
-on: meikäläxhen* vhenld. Olemme
joutuneet katselemaan kaikenlaisia
herraskemuja j a juominkeja j a koet­taneet
ottaa niistä sen mitä niissä
on oUut^ meikäläiselle jonkin arvois-ta,
nimittäin musiikin, nauttieft-sit­oja
unohtaneet sen mita nyt val-^
lassa olijat ovat m^tä vastaan teih*
neeti' Kuitenkin <i^rfmmS.«gäLmtne
blemmei pysyneet kylminä ja ihme^
tdleet meidfin nayttimSttime
t ä y t ^ tnoUaiEiA «sittfiS, i a ' izhrata
ymmärrä tällaista sovittelua ja jou­tuvat
he ?en hampaisiin, jolloin tä­män
hyvää tarkottavan vaimon oma
elämä alkaa mennä kohti perikatoa.
Hän on ensin pakotettu laskettele­maan
pikku valheita ilman mitään
ajattelematta, mutta valhe synnyt­tää
toisen valheen, kunnes asia tu­lee
hänen miehensä korville ja niin
on vaimo pakotettu yhä uudelleen
valehtelemaan, luullen tällä väärällä
tavalla säilyttävänsä kptinsa ennen,
joutuen lopulta sellaiseen umpisok-kelooÄ/
ettei • häiden - mieHi^nsä -usko
häntä enää silloinkaan, kun han
puhuu totta. Silloin tapahtuu _ ro-,
mahdus, ero. ^ Mies lähtee pois ko­toaan
ja vaimo, jonka sydän on kor
konaah s^rkymäis^llään, ei myös­kään,
halua jäädä, kotiin, entisen
onnensa raunioille. Hi|n menee isäli­sä
luo, joka on t^Iut samanlainen
valehtelija ja.jolta.tytär ;onkin op-piiiut
tuon "jalonr. taidon, syystä
ettei hänellä lajpsena. bllut sen pa­rempaa
esimerkkiä ^ eikä kasvatusta,
kun vielä . äitikin' ; ^ o l i tytön .vielä
ollessa Japsi- Entistä julkeampäin
valheiden avulla koettaa ^rappiolle
joutunut isä sovittaa tyttarfeUsä ja
tämän miehen välejä ja on juuri ori-nistum.
atsillaan siinä kunnes tytär,
oltjiaan erossa miehestään jonkun
aikaa, on saanut sellaisen läksytyk-sen,
että hän alkaa inhoamaan val­hetta
ja päättää parantua j a alkaa
uudelleen, tunnustaen miehelleen
kaikki- Näytelmä loppuu suureen
sovintoon. "Elävän leski" ja "isä''
ovat näytelmän hauskat tyypit, jo­ten
kaikesta asian vakavuudesta
huolimatta saa häiden . "sskulien"
hommille nauraa tarpeekseen.
Tässä lyhyesti tämän kauniin ja
opettavaisen näytelmän sisältö.
"Valhetta" on moraalinäytelmä, jol­la
on kasvatuksellinen merkitys ja
varsinkin nuorille, on siinä erinomai­sia
opetuksia. Se näyttää selvästi
minkälaiset kamalat seuraukset saat­tavat
olla valheella. Se saattaa afös-sa
olla vaikka kuinka pieni, mutta
olosuhteet j a edeltäpäin aavista-xnattomat
tapahtumat vaikuttavat
sen, että henkilö on pakotettu va­lehtelemaan
yhä lisää, omaksi pe-lastukcekieen
ja niin on seuraukse­na
lopulta s e , e t t ä ajattelematto­muudessa
lausuttu valhe saattaa hä­net
luisumaan alas jä vie koko hä­nen
elämänsä turmioon.
Pukujen ja kulissien ja henkilö-luvan
pienuuteen \katsottuna voi­daan
tätä näytelmää esittää kaikilla
näyttämöillä ja suositellaan sitä
kasvattavana näytelmänä kaikille
näyttämöille. Suomennoksen xju
tehnyt' F. Hyrske, joka sekin puo­lestaan
takaa sen' täysipainoisuuden.
lestään paikka, jossa kaksi ihnoistä,
jotka ei voi/detää toisiaan, asuvat
yhdessä. Kaikki mitä .elämä.ssa on
pahaa, rumaa^ ja likaista tapahtuu
»Missä. Nykyisellä "jazzih^ -ja
'.•"fläppärien'* aikakaudella tuntuu
aivan kuin helpottavalta, virkistä­vältä
tuulahdukselta katsella; Scanh
polon tapaista näytelmä^' ..kuulla'
tuon luonnon lapsen^ kadullakasvkr
neen, puhtaita • käsitteitä elämästä;
Joissakin paikoissa on näytelmää
jo esitetty meikäläisilläkin näsrtlä-möillä
ja on sen- äsa0ö6ta^.bliut
seikkaperäisempiä ^elostekäa, joten
tyydymme sanomaan vain, että näy­telmä
"Scampolo" on niitä näytel­miä,
jotka näyttämöillämme esitet­tyinä
löytävät aina t i e n ^ ^'suuren
yleisön" sydämeen.
Näyteilmassa on iloa,^ surua, kär­simystä
}a rakkautta. Ei mitään
ei;ikoisia.' vaikeuksia esittäjiin eikä
näytitämölleasetukseen nähden.
iCäildlle naytelmäsearoille ja näy­telmien
tilaajille
Fort Aränurin nnoru<MMuiB ^
tulisella kiireellä härjoteDut fep.
paletta ja muuta ohjelmaa, jota
tulevat esittämään: ,iltamisBaan OQS.
ton talolla hdmikunn 14 jöi^ä.
Kappale on kolminäytöksinen sao-menkielinen
näytelmä' sekä sen 5.
saksi kuuluu olevan muutakin ehje^
maa, tanssia viimeiseksi. Ottakaa­pa
jokainen nyt mieleenne mahdt-tu
päivä sillä ymmärryksellä, että
saavT^fcte haalille antamaan ka&.
natuksenne nuoriso-osaston toiuun-nalle.
Herra Rodmanl Mikä on hena
Bodman,.. joka aikoo/tääilä A r t ^
rinoBast»n talolla eOT heteä-kuun
5 päivät Useammat mtratKa
ovat \sitä kyselleet^ etten raina yk­sin.
Itutta kun sen nyi tiedän, nlia
voin ihnottaa että herra -Rodmaa
.on-jv»in tavallinen herra, setä tai
j n i i ^ iiäntä sanoisin, joka huolehtii
Jcasyatistaan; ja tästä kaikesta on
^ h ^ mitä hullunkurisin näytöskap­pale.
.Se .esitetään o^ston :^yltä.
mölli-ih^lii^: 6 päivän illalla. Sii-n&*
i<*o '/juttu. JTokainen, jaka ta-lee
silloin haalille, näkee aiyösKn
tämän. ^ .H -
. Kirje jouttii \vah.mgots& poilu.
niebelle. Tässä 'muutama närvä sit­ten
saapui kiirje^eraälle poikamiebel-le,
joka sisällölt^n olisi Jtaulonut
paremmin. ukkömiehellB, koska kiiv
jeeesä kutsuttiin kaikkia ukkoiiiie-hiä
kokoukseen erääksi päiväksi kel­lo
, kolmc.:^ Mitä tämä^ kaikki tarkot-taa,.-..(^
ttä ukot alkavat pitämään
keskenään kokouksia, on vaikea sa­noa,
mutta tietenkin pian kuDaaii.
Vahinko vain. että poikamies sai
' Näjltömöliitto haluim ,vi siitä n ä i n .häti . alussa tiedon että
rän kiinnittää näytelmafe tilaajien' pääsi siitä maaijm alle toitottamaan,
huomiota siihen seikkaan, josta, on
jo monet jEerrat huomautettu, vaan
jota -fei • haluta ••• .ottaa vakavasti.
Näytelmäliitto vuokraa näytelmiä
nykyään' muillekin ikuin ainoastaan.
S. T. Yhdistyksien näytelmäseuroil-le
j a tästä johtuu, kun eivät/yhdis­tykset
tilatessaan ilmota Jceiielle tai
mille yhdistykselle näytelmä ;;:tuiee,
sekaannusta tileissä^ : VftstaC
kun kuukautinen tiliote ^ n yhdis­tykselle
postitettti, ttilee protesteja
että sitä ja sitä näytelmää ei' ole
heidän laskuunsa tiliattu. .On män-'
doton -keskusvirastossa tuntea ni­mellisesti
kaikkia henkilöitä, jo^tka
näyteltaiä -tilaavat,! • varsinkin ' kun
vaihtuvat usein. Selvintä o n ' s i is
mainita aiiia yhdisÄyksen- ni ti-lauksesSaari
j a ktm se tehdääit, niin
sekaannukset loppuvat. Ellei 'tatu
aleta noudattamaan, täydymme al­kaa
lähettämään tilaukset yhdistyk­sillekin
O. O. D., jälkivaatimuksella.
Suoritukset, myöskin niiden, joil­la
.OTi velkatili, on alettava teke­mään
säännöllisesti.. kuukausittain
tilaamistaan näsrtelmistä. Näyi^tä-möliitolta
vaaditaan jatkuvasti .yhä
uusia näytelmiä j a olemmekin tuota
tarvetta varsinkin- viime aikoina voi-
.nut tyydyttää kiitettävällä tavalla.
Kuitenkin. Näyttämöliittoa olisi ke­hitettävä
eteenpäin sen liikemahdol­lisuuksien
kasvaessa, vaan niin kau­an,
kun ^yhdistykset pitävät saata­viamme
halluäisaan^ ön se suurem­massa
määrässä mahdotonta. 'Säyt-tämöliiton
toimintaa voidaan kefut-tää.
vain sen mukaan miten saa­daan
Varoja näytelmien vdokrista'!
Erikoinen kirje, joka. selostaa tätä
samaa kysymystä, On lähetetty las­kujen
mukana näytelmien • tilaajille.
Alkakaamme säännöllisyys näyt^-
tämöliittoa kohtaan näytelmäin ' t i ­laa
j ienkin taholta, koskapa va^ädiin-nie
sitä liitonkin taholta. Liitto on
valmis .palvelemaan työväen näyttä­möitä
kaikessa parhaansa mukaan.
Näyttämöiden velvollisuudet liittoa
kohtaan olisi avustaa kehittämään
ja muodostamaan liitosta sellainen,
että siitä todella tulisi näjrttämö-työn
j a taiteen kohottaja Amerikan
suomalaisten näytelmätaiteen har­rastajien
keskuudessa.
ScampoIo. 3-näytöksinen näytelinä.
Kirj. Dario Nicodemi. Suomen­nos.
Henkilöt: 5 iniestä. j a 3
naista. Tapahtuu Roomaissa; aika
nykyinen. Kulissit erilaisia huo-nekulisseja,
l:nen näytös 'kurjasti
kalustettu huone jossakin hotel-
- Iissä; 2:nen näytös valoisa,, haus­kasti
kalustettu salonki; 3:s näy­tös
- vaatimattomasti '* kalustettu
iloinen indnöörin ; työhuone. . Si­vuja
näytelmässä " 114. Vuokra­hinta
$8.00. ' -
ScampoIo on kuvaus nuoren ty­tön
seikkailuista jondnttoaan' pe-tolliseen
ihmiselämän hyörinään.
Hän on kadulla, yksin, vapaana,
omaniteensä hexxana, ..^5 saiqin
köh saa ja nukkua dKhin milloin­kin
sattuu . pääsenuum; enimmäk­seen
poistossa. Kista opettaa hänet
"Korkein tuomari" ja "Anna
CJiristie" ovat työn alla ja valmis­tuvat
kevätjuhlanäjrtelmiksi. Kor­kein
tuomari on 'Vennu Jokiruohon
viimeisin näytelmä, jatkoa' *?Veljes-vihaan",
jota v i e l ^ n yhä esitetään
näyttämöillämme. NäytelÄiässä " K o r ­kein
tuomari" • on useita samoja
henkilöitä, jotka vielä jäivät hen­kiin
"Veljesvihassa". "Korkein tuo­mari"
on näytelmä, joka varmasti
tulee löytämään tiensä jokaiselle
työväennäyttämölle Amerikassa.
"Anna"Christie" on juuri Suomesta
saamamme näytelmä, siellä suomen-
Unioa jiienille. Onko L. W- L
.Unibii jokaihen ..jäsen tai jokainen
känippäperukka ottanut huomioon
viime kirjeessäni ollutta nutista, jos­sa
ilmotetaan L . W. L Union of C%
nadan itäisen piirin ; iHiirikokoaksen;;
pito, mikä ilmotuk^sn mukaan alkaa
Port Arthurin osasibon "talolla inaa-liskuun
5 päivä; keflg 10 i^iapulj?..
Jos ette ole ennen huomar-neet, mia
kätselkaapa tämän lehden Jeymmenr ^
nessä tipmerossa julkaistusta kir­jeestäni,
mitenkä edustajat kokouk­seen
valitaan.
Haalien tarkastaa. .Kaupungin pa­lokunnan
tarkastaja ön käynyt tar­kastamassa
kaikki kaupungin^ haalit
ja teatteripaikai ja huomannut nii­den
olevan tyydyttävässä; kunnossa, .
vaikka tulipalokin sattuisi' talemaan
iltamien : idkana. Vain. "Sons of
England'',.niminen' haiali on määrät­ty
tekemään, yksi uloskäytävä Ksää
petälie. Toiset haalit hyväksyttiin
sellaisenaan,; sllä tarkastaja totea,
että jokainen 'kaupungissa oleva
haali, samoin kuin teatteri voidaan
tulipalon sattuessa saada tyhjennet­tyä
ilman minkäänmoista paniikkia.
international Hishwayn puhdista-ihinen
lumfssta ori-.ollut muutaman
jfeivän jo käynnissä. Molempien
kaupunkien lumiaurat ovat olleet
tietä puhdistamassa, j a liikenne odo­tetaan
aukenevan , näinä päivinä.
Pioneeripsaston taannöiri pidetys­sä
kokouksessa oli keskusteltavana
rekimajkan teko jonnekin farmi-p
e r u k a l l e ; v a l i t t i i n jo komiteakin
sitä varten. Mutta viinie kokouk­seen
oli saapunut Fort-^ Williainin
pioneeribsastolta k i r j e ; jossa keho­tettiin
yhteisten iltamien toimeen
panemisee^. Kokous keskusteli kir­jeen
johdosta, mutta päätti tehdä
ehdotuksen, että iltamia ei pidetä
talven aikana, sillä on l i i a n kylmä
lasten odotella yöllä katuvaunuja. J
Sen sijaan päätti kokous kehottaa 1
W i l l i a m i n pioneereja yhtymään
Arthurin pioneerien rekimatkaan.
Matka aiotaan tehdä Intolan osas­ton
t a l o l l e ; maaliskuun alkuviikkoa •
ehdotettiin ajaksi. — J.
11 . roHtoD uutisia
nettu kuuluisan . amerikalaisen E u -
. O.: Neilin samannimisestä näy^
tehnästä. Kaunis ja;, jännittävä
draama. Merimicselämän Jcnvaus
taustana. Molemmat näytelmät ;val-mistuvatensi
kuun lopullai^joten ne
hyvin joutuvat kevätjuhUhi.
Kaikld tilaukset j a l ^ l ^ ^ e t teh­tävät
osotteella:
PINNISH^I^ERÄHON,
llia VL-'~WBsiuagftsm Stteet, ^
* ' ' Chicago, TSL
T o v i . Näytlamsmtto. M. H.
"Perboiskuume". Lauantaina bel-mik.
5 p:nä esittää näyttämömiQe
taas yhden 8-näytöksisen uutuu­den,
jonka nimi on Perhoiskoume.
Moni teistä ei tietystikään tiedä äi-tä
taudista mitään, j i i silta sairastaa
sitä tietämättään: Perhoiskuume
on. vastanaineelle miehille aivan sa­ma
ktiin tuhkarokko lapsille. Erää­nä
päivänä osottaa niies tavatonta
liikettä, on-hirveän kiihtynyt, eik?
•tahdo voida mitenkään viihtyä enSa
fotona, jossa - ennen' viihtyi erin­omaisesti.
: Siinä alku perhoiskuu-meeseen.
Hän on ^^äanut tartunnan,
'lentävä perhonen'»: Seuraavana
päivänä ei hSn eiiää tahdo syödä
päiiräUistään kotona. Tahanlaatui-nen
perhonen."^ Viikon perästä to-lee
kotun v a ^ kahden tai kohnen
aikaan. "Suuri kfeHttynyt vexba-nen.~
Vaikka eipä p!e naisetkaan
vapaita ''perfaoiskiräme»esta**!
Kappale on aiväh/oiisis j a voior
mepa' sanoa,' että sSha 'ön hyvin
tavasti kuvatta nykypäivien e i a i^
Se I0HHH1 vihneistäanlnn' l<K4ft J * :