Vapaus, November 1, 1926

              Svm2 Slaaiiaiitaiiiay marrasb» 1 pina—Monday, Nov. 1
XAPAVS
\
Canadan suomalaisen työväestön,ainoa äänenfraTiTiattaja,
flmestyy Sodburyesa, Ont^ maannntaina, keskhmkkona
^ peijantaina»
. T o i m i t t a j a t :
S - G . NEEL- _ ARVO VAARA.
Registered at the Pdst Office Department, Ottawa,
as eecond claas matter»
VAPAUS (läbcrty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pnb*
lished i n Sndbory/ Ont., every Monday, Wednes4ay
- «-i d ".Flriday."- ' .. • • • - • -
ULAUSHINNATi
C«madaan yksi vk. $4.00, pnoli yk. $2.25, kolme kk.
S1.50. j a ^ kk. 75c. ^
Yhdysvaltoihin j a Saomeen, yksi vk. ?5.60, puoli vk.
93.00 j a kolme kk. $1.75.
Tilanksia, joita e i seuraa raha, ei talla lähettämään,
j g i t s i asiamiegtcn^Jojlla_jon taka
ja pyydetty, että he täällä pnhuisivat työväenptiolneen
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta,. $2^00 kaksi kertaa.
A^öliittoonmeno ilmotokset 50c palstatnama.
Nimenmuntosilmotakset 50e kerta, $1.00 3 kertaa.
Syn^rmäflmotnkset $i.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotnkset $2.00 kertaa. $3.00 kaksi kertaa.
: Knolemanilmotokset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
fditoalanseelta tai muistovärsyltä.
. Halntaantiedot j a osoteOmotnkset 50e kerta, $1.00
kolme kertaa.
niapäisilmottajien ja ilmotnsakenttnorien on, vaa»
dittacssa, lähetettävä ilipotushinta etukäteen.
General advertismg rates 75c per col; inch. M i -
voimum charge for single: insertlon 75c. The Vapaus
Is the best advertising medium among the Finnish
Pcople i n Canada,
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12>i»äivälla.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
Sfc Puhelin 1038.^ Ptostiosotcf; Box 69, Sudbnry, Ont.
' Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
J. V. KA1WAST0. Liikkeenhoitaja. ,
**Me tarvitsemme johtajistoa, joka
veljeilee työväestön kanssa ja
alistuu ^öläisten sibnäM-pidettäväksi
»*
Professori Scott Nearing on kiertänyt Canadassa, p i ­täen
luentoja useissa suurimmissa kaupungeissa. Leh­temme
lukijat ovat juuri saanee^ tutustua selostukseen
Iiänen' 'Winnipegiseä pitämäslaan puheesta, jossa hän
käsitteli Suurbritannian yleislakkoa ja ammattijärjes-.
ton vihneistä vuosikokousta. Nearing on aivan äsket­täin
palannut Suurbritanniasta, jossa hän läheisesti tu-
/lUstui';maassa.ja erikoisesti sen työväenliikkeessä' val-litsevaJBn
tilanteeseen, joten hänen lausuntojaan ja
'johtopäätöksiään on pidettävä kysymyksessä olevia asi­oita
j melkoisessa määrässä' tuntevan miehen tekeminä.
^mainitussa Winnipegissä pitämässään puheessa
IaU9uL ihiän^ että t,'.. . seikka, minkä yleislakko britti-läisiUiB(
JL)[oJä^ille opetti,!' on että he, ovat ilman joh-
Caji9t<^r«^Brittiläisen työväestöin>nykyisen^«johte^
Jäsenten, J . : H . Thomasin j a Arthur * Hendersonin käyt­täytymistä
äskeisillä vier£uluillaan Gmadassa sekä tä­män
käyttäytymisen vaikutusta selostaa Nearing Winni-peistä
Federated .Pressille lähettämässään kirjeessä.
Thomas matkusteli Canadan kansallisten rautateiden
Johtajan, Henry Thorntonin, hänen.käytettäväkseen luo­vuttamalla
yksityisvaunulla. |
Useita kertoja tuli sekä; Hendersonin että Thomasin
puheille; canadalaisten tyoväenjohtajien lähetystöjä,
;^ joiden' teolta tehtiin heille kysymyksiä .viime touko-
' kuisen yleislakon suhteen, kirj ottaa Nearing, mutta
vastauksia eivät ne kysymyksiinsä saaneet.
Canadan Ayöväenpuolueen jäsen Wm. S. Ivens, joka
saavutti mainetta ja vankilatuomion toiminnallaan Win*
:nipegin yleislakon aikana» lausui Hendersonille suoria
; sanoja siitä osasta, mitä tämä Canadassa pelasi.
f «Hra Henderson», sanoi hän, «meillä pn työväen­puolue
täällä Canadassa. Meidän mielestämme olisi
erittäin suotavaa^ että te täällä ollessanne pyrkisitte y h ­teyteen
meidän kanssamme ja puhuisitte meidän puhu-jakorddceiltamme
taantumuksellisen Canadian klubin
puhujapaikkojen asemesta.»
Tähän: kerrotaan Hendersonin vastanneen, että hän
ei ole itsensä isäntä. Tällöin oli Ivens kysynyt:
«Jos rae olisimme edeltäpäin neuvotelleet teidän
kanssanne, niin olisitteko te siinä tapauksessa puhuneet
työväen puhujakorokkeilta?» johon Henderson oli eri­koisella
painolla vastannut: «Enpä tietenkään!»
Useat Canadan työväenliikkeen johtomiehistä vietti­vät
kesän Britanniassa, kirjottaa Nearing edelleen, ja
he ovat yksimielisiä lausuessaan, että tilanne siellä on
vakava ja että brittiläisen työväenliikkeen on saatava
; uusi johtajisto. He osottavat, että n^onet johtajat, kuten
Thomas j a Henderson, ovat ajautuneet kauaksi jäsen-joukoista.
Eräs heistä ilmaisi sen seuraavin lausein:
«Nämä miehet usein tulevat Canadaan. Mutta he
tulevat tänne matkustaakseen yksityisvaunuissa rauta­teillä,
asuakseen parhaissa hotelleissa ja nauttiakseen
canadalaisen hallitsevan luokan vieraanvaraisuudesta.
Me tarvitsemme johtajistoa, joka veljeilee työväen
kanssa ja pysyy siellä, missä työläiset voivat pitää sitä
. silmällä.»
Me olemme usein kertoneet näiden «tyoväenjohta­jien
» vcljeilystä kapitalistien ja niiden erinäisten yh-y
distyksicn kanssa ja lausuneet siitä arvostelevia sanoja.
Tässä maassa vieraillessaan ovat he, kuten edetlä ole­vasta
selviää, ottaneet ilomielin vastaan kapitalistiluo-kan
vieraanvaraisuuden ja puhuneet tämän saman luo­kan,
meidän vihollisluokkanimc^ klubien päivullisilin
ja kesteillä. Meidän työväenpuolueemme ja ammatti-yhdistysliikkeemme
kanssa eivät he ole tahtoneet olla
missään tekemisissä. Näiden liikkeidehime taantumuk-sellisinipiakin
virkailijoita ja johtomiehiä ovat he kai-kiti
tavoin karttaneet. Usein on näiden toimesta jo a i ­koja
ennen heidän tänne saapumistaan kirjotettu heille
tai ammattiyhdistysten keskusneuvostojen järjestämissä
tilaisuuksissa. Harmoin ovat he antaneet myönteisen
vastauksen näihin pyyntöihin j a vielä harvemmin täyt­täneet
niitä. Jos he joskus mat täällä työväen järjes­tämissä
tilaisuuksissa esiint^-neet, niin melkein poik­keuksetta
vanhoillisimmatkin työväenliikkeemme mie­het
ovat tunnustaneet pettyneensä hddän puheittensa
sisällön suhteen — se kun on ollut sama kuin niiden­kin,
joita he ovat pitäneet Canadian klubin y.m. kapi­talististen
yhdistyksien päivällisillä.
Meitä kuitenkin ilahduttaa se seikka, että muutkin
tämän valitettavan tosiasian huomaavat ja tunnustavat,
että todellisten tyoväenjohtajien paikka ei ole ludcka-vihollistemme
leirissä, ei edes «lomalla» ollessaan,
vaan «siellä, missä työläiset voivat pitää heitä silmällä»
ja missä he voivat työväenliikettä vaikkapa vain pel­killä
puheilla edistää. Ammattijärjestömme pidieen-johtaja
Tom Moore on tehnyt itsensä syypääksi saman­laiseen
rikokseen esiintymällä puhujana kapitalististen
yhdistysten järjestämissä tilaisuuksissa.Samaten o\-at
tehneet .muutamat muut työväenliikkeemme taantumuk­selliset
johtomiehet. Tämä j a monet muut seikat viit­taavat
siihen, että canadalaiset työläiset ovat myös huo­non
johdon alaisia, tahi kuten Nearing ehkä sanoisi
«ilman johtajistoa».
Brittiläisistä työläbistä sanoo Nearing: «Heidän uusi
johtajistonsa, vaildcapa se ei ole vielä kristalloitunui,
on löydettävissä vähemmbtöliikkeestä ja kommtmisti-puolueesta,
jonka jäsenmäärä on kaksinkertaistunut
neljän kuukauden kuluessa.»
Meidän tulee tarmolla jatkaa työskentelyämme, jotta
canadalaiset työläiset mahdollisimmto pian saisivat
uuden johtajistonsa — Canadan kommunistipuolueesta.
Nea^rostovatalas-SettDalsmuäi ^pnniis
. Moskovassa allekirjotettn neuvos-tovaltalais-
liettnalainen hyökkää-mättömyyssopimus
on nenvostbvial-tamme
rauhaarakastavan politiikan
Proletariaatin vallan saavutuksia
yhdeksännellä ikävuodellaan
, Ensi sunnuntaina vietetään eri maissa Venäjän val­lankumouksen
yhdeksättä vuosipäivää. Seuraavassa
muutamia numeroita Neuvostoliiton taloudellisen elä­män
kasvusta, jotka pääministeri Rykov on esittänyt
raportissaan näinä päivinä alkaneel le kommunistipuo­lueen
edustajakokoukselle. Ne osottavat p^letariaatin
vallan yhdeksänneltä vuodelta edistystä, josta työläinen
j a talonpoika hyötyy.
Syyskuun 30 päivään päättyVä talousvuosi osottaa
maanviljelystuotannon lisääntyneen edellisen vuoden
määrästä, 9,000,000,000 ruplasta 11,000,000,000 rup­laan
d i 23 prosentilla; teollisuustuotanto on lisäänty­nyt
42 pros., käsittäen 5,330,000,000 ruplaa.
Teollisuustyoläisten palkka on kohonnut keskimäärin
4 ^ rupUttU-iviiodessa. 571 ruplaan vuodessa; tavarain
maasta vienti 508,000,000 ruplalta 685,000,000 ruplaan
j a tavarain tuonti 633,000,000 ruplasta 730,000,000
ruplaan, joten epäsuotuisa tasaus on vähentynyt
45,000,000 ruplaan. ^
Pääministeri Rykov vahvistaa tiedot hyvästä sados­ta,
mikä on 9 pros. parempi kuin viime vuonna j a tulee
vaikuttamaan suotuisasti nyt alkaneen vuoden tilei­hin.
Samalla kuitenkin raporteerataan, että tupakan,
pellavan ja mtiiden sellaisten tuotteiden tuotanto on
vähentynyt 6 prosentilla; edelliseen vuoteen verraten
ovat elintarpeet lisääntyneet 5.9 prosentilla. Teollisuus­tuotanto
tulevana vuonna tulee lisääntymään 17—18
prosentilla, selittää Rykov.
Lausunnon ja taloudellisen sanomalehdistön optimis­tinen
sävy näyttää olevan osaltaan tuloksena hallituk­sen
menestymisestä viljan keräyksessä viimeisen kuu­den
viikon aikana, verrattuna tilanteeseen edellisenä
vuonn^. Keräys syyskuussa ja elokuun alussa osottaa
huomattavaa parannusta.
! Osuusliikkeiden keskusjärjestö solmi äskettäin lois­tavan
sopimuksen englantilaisia osuusliikkeitä edusta­vien
pankkien kanssa. Tämän sopimuksen perusteella
on ulkomailta voitu ostaa huomattava määrä tehdas-tuotteita.
Näitä ei ole vielä toimitettu perille, mutta
keskl-Venäjän varastohuoneet ovat saaneet tilaisuuden
lähettää maaseudulle huomattavasti enemmän tarvik­keita
kuin viime vuonna.
Samaan aikaan jätetään suuria tehdastavaratilauksia
Saksaan ja Puolaan hallituksen ostojärjestöjen toimesta.'
Pääministeri J l y k o v in mukaan 80 pros. tulevan vuo­den
tuonnista on tarkotettu lisäämään kotimaista tuo­tantoa.
Valmiit viimeistellyt tavarat käsittävät vain 20
pros. koko määrästä. ^
Ellei neuvostohallitus saa ulkomailta luottoa, on
epäiltävää, voidaanko tätä prosenttimäärää ylläpitää,
koska talonpojat, puhumattakaan kaupunkiläisväestös-tä,
vaativat tavaroita.
tulos,' kirjotetaan eräässä neuvosto^;
liittolaisessa lehdessä.
Samaan aikaan, kun imperialisti­set
suurvfillat jnonittelevait j a kaik­kialla
muodostavat ryhmittymiä ja
liittoja, joita tehdessä kaikki pienet
vallat joutuvat pakilta ja omia
elinehtojaankin vasten alleldrjotta-maan
sopimuksia> joiden kaildden
tarkotuksena on imperialistivaltojen
jjorto- j a riistopolitiikan tukemi­nen
>— samaan aikaan neuvostoval­ta
niin idässä kuin lännessäkin, niin
suurten koin pientenkin naapurien­sa
kanssa, pyrkii tekemään suoria
j a ^voimia sopimuksia, joiden tar­kotuksena
on molemminpuolisen
rauhan turvaaminen ja työrauhan
takaaminen neuvostovallalle ja sen
naapureille.
Idässä me olemme jo aikoja sit­ten
saaneet aikaan vakiinnetnt rau­halliset
suhteet naapuriemme kansr
sa. Idän kansat käyvät itse taiste­lua
imperialistisia suurvaltoja vas­taan
j a siksi ne niin hjrvin ovat ym^-
märtäneet ja niin avoimesti vas­tanneet
nenvoätOvaltamme rauhan-rakkaaseen
politiikkaan j a pyrki­neet
vakavin mielin vakavan asian
järjestämiseen. Lännessä on tilan­ne
paljoa vaikeampi. Siellä pienet­kin
valtiot ovat pakotetut ajamaan
imperialistien määräämää politiik­kaa,
joka, kuten niin monet räikeät
esimerkit ovat osottaneet, pn kai­kessa^
tähdätty Neuvostoliittoa vas­taan.':
• • .
Tästä kaikesta • imperialistien pa­kotuksesta
huolimatta on neuvosto­valtamme
suora politiikka saavut­tanut
"läntiselläkin rintamalla"
voittoja toinen toisensa jälkeen.
Nyt tehty sopimus muodostaa auk­kopaikan
siihen- saartoketjuuh, jota
imperialistit ovai niin suurella ton-:
hulla ja vehkeilyllä neuvostoval­taamme
vastaan pauhanneet, Im­perialistien
puuhaama ja kerskuma
Itämeren-^Mustanmeren "rivistyk-sen
suojelusrintama" on murtunut.
Tuo murtuminen on tosin verrattain
pienellä alalla tapahtunut, mutta jo­ka
tapauksessa sillä bn-suuri histo­riallinen
merkitys, allä impezialis^
tien painostuksesta huolimatta on
yksi läntinen pieni naapurimme kat­sonut
viisaammaksi erottautua mei­tä
v i t a a n vehkeiferieh ryhmästä ja
'järjestää asiansa oman maansa —
mikä lopulta koskee pääasiassa nii­den
työtätekeviä joukkoja — paras­t
a silmällä pitäen, se on ryhtyä
kanssamme vakaviin rauhallisiin
suhteisiin;
Tämä tosiasia — Neuvostoliiton
j a läettuan välinen hyökkäämättS-myyssopimns
— on \meidän muiden­kin
naapuriemme otettava la^kui^-
s a n ^ huomioon. Tämän tosiasian
Inulis antavan ajattelemisen aihet­ta
niinrSuomen ja: Viron kuin myös­kin
Puolan valtaherroillei, jotka
enemmän tai vähemmän avoimeni
ovat sanan varsinaisessa merkityk­sessä
olleet länsimaiden imperialis­tien
"puskurilla" neuvostovaltaa
vastaan j a kaikin tavoin pnnhaUleet
tuon Itämeren—Mustanmeren rintii-man
muodostamista. Ja " s u u r t e n "
imperialististen poiitiikkojenkiri pn
otettava tämä sopimus kettumaisis­sa
laskuissansa huomioon, sillä se
osottaa, että rajallamme- olevien
pienten valtioiden laajojen kansan­joukkojen
rauhanrakkaus j a luotta­mus
neuvösfbvaitaan on niin suuri,
että kapitalistisesta tenrorij&rjest^l-mästä
huolimatta hallitusten on ker­ran
luovuttava' imperialistien ren-j^
ntehtäyistään ja ruvettava luon*
nollisiin rauhallisiin suhteisiih työ­läis-
jä talonpoikaisvaltamme kans-
'sa.
Me toivomme, etta neuvostoval­tamme
rehellinen- jä suora rauhan
politiikka saa muidenkin läntisten
naapurimaittppune laajat työtäteke-
Näkittonnsta
Alku työn kaunistaa
' T u l e e ajan varrella luetuksi mo­niaita
sanomalehtiä. Ne sisältävät
yhtä j a toista, mistä saattaisi pa­kista
kanssaihmiälleen. Siten ei tul­lisi
niitä näkemykaä nautittua yk­silöllisesti,
vaan tnli^vät ikäänkuin
temt
vät joukot .pakottamaan . niissä~vielä
Vaaassa olevat kapitalistit luopu­maan
sotaisista puuhistaan j a tart­tumaan
vakavin mielin neuvostoval­tamme
ojentamaan rauhankäteen
yhteiseen nautintoon. Tätä IsUmäUä-pitäen
olemÄe ^ ö n e e t yrittää vär­kätä
tähän lehteen yhtä ja toista
kevyitä lukemista. Sellaista paki-nantapaista.
• Siinä: hartaassa uskps-;
sajpa tietenkin, ettäi siitä olisi hyö­tyä
j a huina. J a että tarjoomamme
mattaa. Ellei kelpiaa nautittavako,
niin antakaa tietää.
Vaikka onhan todennäköistä, että
toimitus huomaa inahdoIUsen keb-nqudenensimäiseksil
Heittää kelpaa-mattoinaii
paperikMnriin. ; > ^
T Sanomme kuitenkin puol^
semme:; "Kukaan ei ole seppä syn-tyissään."
Emme siis meMän. Ja
tällä valtuudella otamme ja älo-tamme.
Alotteenteko onkin inonelle
mieheiie tärkein kaikissa a^piäsa.
Sniä mpnta kaunista ajatusta ja
hommaa kuolee jo alkuunsa. Ei
pode edes synnytystuskia. Kut^n
tämä pakina.
Edellytämme saaneemme sanotuk­si
sanottavamme.' Ehkäpä lisäksi lu­kijan
vilpittömän myötätunnon puo­lellemme.
No.127 —i c > 2 fi
j a kitnva. rahjä_harteatsnne. TeL
kää kuten täämSd^/tjö^ ^yi
tyyn koko hökötys. Ja percstali^
parempi tilalle. Siitä porvari o-nyt
julmistuneena. Kynsä päätään
j a ajattelee. Kekaä jmelellMa
myrkkykaasun, mikä tappaisi -ibnzs-sa
liitelevät bolsheviikin terveet aja­tukset.
Mutta jietää itsensä kyVg-neinättömäkaL
" : '
Olemme todenneet, että por­varia
vastaan tapellaan tässäkjn gg-,
Omilla aseiUa. Eikö se ok pä.^a
selvää.
Kalle Koltiaiaei,
K a a t u ^ ^ n I s ^ ^
^ tehhe muisto
Työnantajat V yhteisrinta­massa
Canadalaisten rautateitten presidentit toteuttavat käy­tännössä
yhteisrintamaa, mutta rautatictyöläisten liitot
eivät tee niin, valittaa Amerikan työväenliiton rautatie-työläisten
departementin neljännen divisionan puheen­johtaja
Tallon.- -The Canadian Federated Railwavman-nimisessä
julkaisussa kirjottaa hän, että milloin hyvään
pajatyöläisten ammattiliitot tahi junamicsten ja vetu-rinkulettajien
veljesliitot haluavat neuvotella työnan-tajainsa
kanssa, on heillä vastassaan Canadan rauta-tieyhdistyksen
; yhtenäinen vihamielisyys. Tähän yhdis­tykseen
kuuluu viisikymmentä eri rautatieyhtiötä, vaik­ka
kahdella näistä, nim. Canadian National ja Ca­nadian
Pacificilla, on yhdeksänkymmentä prosenttia
koko maan rautateiden mailimäärästä ja yksi on halli­tuksen
omistama.
Porvarilliset kansallissat^arit, j o i ­den
nimille porvarilliset kansalliset
kiihkoilijat ovat ylistystä ylenmää­rin
suitsuttaneet ja joille muisto-
'patsaita on paljastettu, ovat varsin
usein todellisuudessa osottautuneet
olevansa pyövelin ominaisuuksilla
varustettuja laukkoja. Varsinkin
niistä lukuisista kansallissankareis­ta,
joita lähes jokaisessa kapitalis­tisessa
maassa maailmansodan jäl­keen
on ilmestynyt j a joita kunni­oitetaan
muka maan ja kansan pe­lastajina,
suurin osa on osottautu-nut
olevansa juuri \tämän luokan
sankareita. Näiden sodan jälkeis­ten
^sankarien" joukossa on Tur­kin
kansallissankari, Mustafa. Ke-mal,
tullut erittäin huomätuksij jon­ka
tekoja maailman kansallismieli­nen
sanomalehdistö on kilvan . ylis­tänyt.
Mutta mitä pitemmälle asiat
kehittyvät ja kun ensimäinen kan­sallisen
innostuksen synnyttämä
nousuhumala alkaa haihtua j a kan­san
arvostelu alkaa häntäkin koh­data,
ilmenee hänessäkin vain ta­vallinen
matalamielinen ja ahdas-sieluinen
pyöveli.
Uutiset kertovat, että hän on an­tanut
telottaa entiset ystävänsä ja
puoluelaisensa, Djavid Beyn^ Nazin
Beyn, Hilmi Beyn' j a Neyl Beyn.
Maailmansodan edellä ja sen 'aika­nakin
muodostivat juuri Mustafa
Kemal, Enver Bey ja* Talaat Bey
sen kolmikon, joka-,johti mäap asi­oita
ja sai aikaan Turkin liittymi­nen
Saksaan, Mustafa Kemal jou­tui
silloin puolustamaan; Gallipolin
niemimaata ja saksalaisten avulla
onnistui torjumaan englantilaisten
tarmokkaat hyökkäykset. Tämä
hankki hänelle mainetta ja arvoa,
mutta yhtä tärkeissä tehtäviss^ oli­vat
toisetkin ja nyt telotetut miehet
olivat kaiken aikaa vastuunalaisis­sa
tehtävissä ja siten osaltaan aut­toivat
Mustafa Kemalia valtaan;
Mutta he eivät enää jaksaneet alis­tua
Mustafan paisuneen vaUan kaik­kiin
edesottamisiin, yaan muodos­tivat
oppositsionin Turkin uudeksi
sulttaaniksi tullutta Mustafa Kema­lia
vastaan. Sitten saatiin muka
selville salaliitto, jonka .tarkotuk­sena
oli murhata Mustafa' Kemal
ja nämä Mustafan entiset ystävät,
mutta nyt oppositsioniin joutuneet
vangittiin ja selitettiin tämän sala­liiton
jäseniksi. Mutta sit^vastoiri,
että heitä olisi edes oikeassa jär­jestyksessä
tutkittu ja syylliseksi
havaittu, herätetään heidät eräänä
yönä ja ilmotetaan, että'Kemal on
määrännyt heidät hirtettäväksi juu­ri
sinä yönä ja heidät kulotetaan
hirttolavalle. Djavid Bey pyytää
lupaa saada kirjottaa . vaimolleen
viimeiset jäähyväiset, mutta se e v i -
tään. Heidät määrätään pukemaan
päällensä vain valkoinen kaapu yö­paidan
päälle. Djavid Bey pyytää,
että edes käsiraudat otettaisiin pois,
mutta siihenkään ei myönnytä. Hä­nelle
ilmotetaan kuitenkin, että hän
saa tehdä jonkin toisen pjrynnön,
mutta hän ei pyydä enää mitään.
Juuri ennen hirttämistään hän. kui­tenkin
läliettää entiselle ystäväl­leen,
Mustafa Kemalille, pyynnön
pitää huolen edes hänen lapdstaan.
Neyl Bey otti asian pelkän ironian
kannalta j a kun hänet viötiin var­tioituna
hirttolavalle, istahti hän
lähellä olevalle tuolille ja kun hän­tä
käskettiin nousemaan seisomaan,
vastasi hän nauraen, että hän öh
vielä tottumaton näihin puuhiin,
sillä häntä ei olp ennen vielä htr-
:tetty eikä hän ole ollut muitakaan
hirttämässä.
Näin suoriutuu kansallissanliari,
Mustafa Kemal, entisistä, sittem­min
vastustavalle kannalle siirtyr
neistä avustajistaan ja ystävistään
j a niin suoriutuu hän kaikista muis­takin,
jotka uskaltavat asettua hä­nen
vallanhimonsa tielle. Ennen
vanhaan itsevaltias sulttaani hukut­ti
vastustajansa : yön pimeydessä
Bosporin aaltoihin. Nykjrinen val­lanpitäjä
hirtättää vastustajansa
mahtikäskyllä yön pimeydessä, jo­ten
ero entisyyden ja" nykyisyyden
välillä on vain telotusmuodoissa
mutta ei muussa. Ja kokemus on
usein pspttanut, kuten edellisestä­kin
selviää, että nykjnsistä kansal­lissankareista
nousseet diktaattorit
ovat julmimpia j a raukkamaisem-pia
mitä maailmassa vielä on nähty.
Mutta nykyinen sivistynsrt maailma
yhä edeUeenkih kunnioittaa ja-pal­voo
tyranneita, silloin kun kansan
todelliset ystävät kituvat: vankiloissa
taikka ripustetaan hirsipiiuhun^ jo­ten
siinäkin suhteessa kaikki on en­nallaan.;''
; Myrkkyä-ilmassa
Kukahan lienee sanonutkaan, et­tä
porvaria vastaan bn tapeltava
sen omilla: aseilla? Teemme täUai-seri
pienen ja vaatimattoman kysy­myksen.
Ei senvuoksi, että meillä
olisi mitään sitä vastaan. ; Sen pa­remmin
tappelemista^iuin ajatusta­kaan
vastaan. Päinvastoin. Sillä
olemme samaa mielllä. Olemme vain
tahtoneet todeta, että niin on teh­tävä.
Esitämmepä vielä todistuk­senkin.
Ettei väin kukaan ejSilisi.
Työläiset ovat joskus tapelleet
keksintöjä vastaan. Ovatpa särke­neet
keksintöjen kautta luotuja ko­neitakin.
Ovat tehneet sen ymmär-täntättömyydessään.
Nykyaikainen
j a valistunut jtyöläinentei kuitpnkaan
te^ itseään vikapääksi siihen. Häh
käsittää, että keksinnöt ja Iconeet
ovat siunaukseksi. Ne pitää "'yäin
saattaa palvelemaan oikeata isän­tää;
Ja oikeata asiaa. Siinä koko
pulman ratkaisu.
Yksi nykyajan, mullistavimmista.
keksinnöistä ön radio, eli langaton
puhelin. Se on voittanut suurta j a ­lansijaa.
Porvari käyttää sitä pro­pagandansa
leiattämiseen. Ja hy­vällä
tuloksella. Työväestökin on
yrittänyt samäÄ. Potvari kun ei ole
antanut suunvuoroa. Tälläkin man­tereella
tiedetään työväen nimissä
olevan leyitysaseman, josta tietoja
j a ohjelmaa läheietääh vastaahotto-
Jaitteita varten. Samoiif kuip ..kiiu-lemistakih
varten. Tämä chicago­lainen
asema -ei kuitenkaan ole
kommunistinen. Johan nyt. Jos se
sitä olisi, tietäisi sen koko inaail-nia.
Tokko kommunistille annettai-siinkaan
puheenvuoroa. Europassa-kin
on työväestöllä näitä levitysase-mia.
Erittäinkin työläisten neuvos­totasavaltojen
liitossa. Siitä on y i i -
m'e aikoina saatu todistuskin.
Suonien luokkasota v. 191 g
toi monta, joiden poismeno on kos-kenut
Idpeästi Amerikan sTJomalaJ-sia
työläisiä. Kaatuneiden, muniat-tujen
tai vankileirillä sortaneiden
lukemattomieh taistelijain joukossa
pii pialjon sellaisia, joiden omaisia
ön Yhdysvalloissa tai Canadassa.
Viesti heidän sortumisestaan voitos­ta
humaltuneen porvariston uhrei­na
tuli ankarana iskuna ja synnytti
s y i ^ surua. Kieltämättä on pai-kallaan
tunne, että maineen tante­reella
kaatuneen sukulaisen maisto
olisi jollain tavalla ikuistettava.
Kustannusliikteidemme ja W. ?.
"S: T. toimesta oh tekeillä Suomen
luokkasodan 10-vuotismuist*teos,
jossa.tullaan erikoinen osasto omis­tamaan
''kaatuneiden sankarien mnis-toHe.
Tämän johdosta kehotetaan
Yhdysvaltain j a Canadan saomalai-sia
lähettämään Suomen luokkaso­dassa,
punaisten riveissä surmansa
saaneista sukulaisistaan A-alPkavia
jä lyhyitä selb^tiksia, joista selve-niee
milloin ja missä on kyseessä
oleva henkilö henkensä uhrannut.
Ellei ole valokuvia nyt juuri hal­lussaan,
;niin on vielä riittävästi
aikaa pyytää niitä Suomesta. Ne
palautetaan takaisin senjälkeen, kun
kuvalaatut Pn valmistettu.
Myös sellaisista luokkasodassa
surmatuista henkilöistä, jotka ovat
olleet Amerikan suomalaisten paris­sa,
mutta joilla ei ole täällä suku­laisia,
.| pitäisi saada valokuvia ja
tietoja; .Tässä suhteessa pyydetään
tuttavien jä tovereiden apua.
liUokkasotaa koskevia tietoja, Idr-jotukisia,
asiakirjoja y.m. voidaan
edelleen lähettää syksyn ja talven
kuluessa.
Lähettäkää kirjeenne osotteella:-
Muistojulkaisun toimitus, 54 Bel­mont
St.j /Wprcester, Mass.
Lahkolaisuus vaiko
puoluetyo etu-tilaUe
CHAMBERLAIN NEUVOSTOVAL-TALAIS-
ENGLANTILAISISTA
SUHTEISTA
Sillä porvarillinen "yleinen mie­lipide"
on pirun kauhtunut. - On i t ­kenet
irvessä. Noituu suu vaahdos­sa.
Ja saiioo: P r i r . . .h holshevii-kit.
Myrkyttävät tässä vielä puh­taan
ilmankin opeillaan jä kiihotuk­sellaan.
Ovat huomanneet ottaa por­varien
aseet käytäntöön tapelles­saan
porvaria vastaan; Ilnia onkin
ollut tähän saakka yksinomaan por­varin
pfopagandan v käytettävänä.
Mutta nyt bn todettu, että holshe-viikit
osaavat puhua ilmankin kaut­ta.
Vieläpä englanniksikin. Muuan
englantilainen oli tässä muuanna
päivänä kuullut Vastaanpttölaitteel-laan
Englannin kaivostyöläisille tair-kotetun
puheen. Sanoo! sitä kiiho­tuspuheeksi.
Meni ja teki ilmian­non.
Ketääp ei kuitenkaan sen joh­dosta
vangittu. Ei pystytty. Eng­lantilainen
ohrana Scotland
Yard — oli saamaton. Ja on edel­leenkin.
Porvaria jurnuttaa. Jä
meitä kutkuttaa. Jfa turkasesti.
Mutta sille vain ei jnahda mitään.
Ja minkäpä sille, voi? , Laittaisi­vat
piikkilankaesteet'ilmaan. Julis-
Englannin konservatiivisen halli­tuksen
pääministeri Baldwin on i l -
mpttanut, että hallitus ei katso
mahdolliseksi hyväksyä sitä sopi­musta,
minkä MacDonaldin hallitus
oli tehnyt Neuvostoliiton edustajis­ton
kanssa ja että normaaliset suW-teet
on perustettava ,uuden sopi-,
muksen pohjalle. Kauppasuhteiden
tukemista varten, sen sijaan vaadi­taan
normaalisia luottoehtoja.' Täl­laiset
ehdot voidaan taata vasta sen
jälkeen, kun Englannin kansalaisille
bn annettu vissit tekeet. Samalla
Chamberlain ilmotti, että tämä het­ki
on sopimaton neuvottelujen al­kamista
varten.
taisivat saarron. Tai panisivat voi­maan
sensuurin; Jos voisfvat. Mie-lelläänhän
porvari kieltäisi hen^t-tämisenkin
bolsheyiikilta. Mutta ei
pysty. Yrittiväthän ne tässä, taka­vuosina.
Oikein joka ilmaiisuun-nalta.
Yrittivät oikein tappanialla.
Venäiän työläisten rieuvostotasar
valtojen liitosta voidaan siis kai­kessa
rauhassa ja oorvarin harmiksi,
lähettää puheita ilmojen kautta ja
lintujen ieitä, kuten runoilija sa­noisi.
Ja Euronassa voidaan yksin-kertaisemmallafcin
Vasjtäanbttolait-teclla
V kuunnella mitä bolshevikki
puhuu. Ja tiedetäänhän mitä bols­hevikki;
puhuu. Sanovat^ -katsokaa
tänne. Heittäkää koko' porvarilli­sen
yhteiskunnan pahasti rakoileva
Kun eletään puoluetoiminnassa
sellaista aikaa , kuin Canadan kom­munistipuolueen
rakentaminen tällä
kertaa pn, ei se saa rauhassa ta­pahtua
uhkaavilta syrjäpyrinnöiltä.
Kun ei omassa keskuudessamme ole
sellaisia "suuruuksia", jotka olisi­vat
valmiit runnaamaan lahkolai-suuttaj
niin silloin tapahtuu, että
sellaisia johtajia voidaan importee-rata.
Olisi ollut uskottavaa, että Ame­rikan
veljespuolueen puhdistuksessa
syrjään jääneet suomalaiset johta­jat
eivät enää rj'htyisi uutta ma­nööveriä-
valmistelemaan. Mutta se
surkuteltava ilmiö on havaittavissa,
että he pyrkivät vahingoittamaan
kaikkia kommunistipuolueita, mihin
heidän vaikutuksensa vaan kanta­vat.
Canadan kommunistipuolueen
suomalainen jäsenistökään ei ole
jäänyt tuosta" "herran lahjasta"
osattomaksi. Noilla huvimatkoilla
kulkevilla johtajilla näyttää olevan
tarkotuksena ensin vallottaa raja­kylissä
olevat toverit puolelleen ja
sitten jälkeenpäin vallottaa vaiku­tusalaa
muuallakin.
Epärehellisillä asioilla maleksivat
henkilöt -useinkin esiintyvät niin
viattomina, että saattaa helposti
heidän suhteensa erehtyä. Mutta
kun tunnetaan ne pyrkimykset, mi­hin
suuntaan "oman järjestön" run-naajat
Yhdysvaltain puolella tähtää,
vät, niin ei luulisi puoluetoverien
tällä puolella erehtyvän antamaan
heidän puuhilleen kannatusta.
Suurimpana, painajaisena ameri-kalaisessa
työväenliikkeessä bn ol­lut
juuri se, että puoluekur ii n • alis-tUmattomien.
johtajien on annetta
ruveta vaikuttaniaan omassa kes­kuudessamme.
Jo alkeellisinkin puo-luevaisto
sanoo sen, että puoluees­ta
syrjään jbutuneilie ei tule antaa
kannatustaan. Mutta kuriin tottu­maton
jäsenistö tekee sitä usein
tahtomattaan. Tottelemattomuus ja
Mutta pannukakku siitä vain / tuli. 'juonittelu puoluetta vastaan tuntuu
' muka hanskalta ja sillä tavoin an­taudutaan
kaikenlaisten ei-kommu- ^
nistista onhenönldjäin aseeksi.
Kuitenkin .olisi suotavaa, että Ca-nadaii
suomalaiset toverit eivät ryh­tyisi
juoksemaan niiden syrjäpyrki-mysten
perässä, joita tänne on. vii­me
aikoina: pyritty tyrkyttämään.
Onhan Amerikassa niin suuret mah-donisupdet:
vieläkin puolueesta
eronneiUa johtajilla ryhtyä ma^ •
agenteiksi y;m- liikemiehiksi, jotefl
m