Vapaus, March 7, 1927

              inaanantaina, maaiisic 7 p:nä—Monday, March7
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
ClTiadpn saomalaisdn työväestön ainoa äänenkannattaja,
ilmestyy Sudboryssa, Ont., maanantaina, keskiviikkona
Ja perjantaina.
' T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . ARVO V A A R A.
Segistered at the Post Office Department, Ottava,
«g gecond class matter.
V A P A U S (Liberty)
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-tiehed
in Sudbnry, Ont., every Monday, Wednesday
•nd Friday. _j- ' • _s_ • ' •
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Nalmailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa,
Avioliittoonmeno ilmotukiset 50c palstatuuma.
Nimenmuutodlmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $i.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
KiitosUmotukset $1.00 kerta. _ ;
Knolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovärsyltä.
HaIa'i.antiedot ja osoteilrootukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotuahinta etukäteen.
General advertising rates 75c per col^incb. M i -
nimnm charge for single insertion 75c. The Vapaus
b the best advertising medium among the Finnish
People itf Canada.
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan'^yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
t l . 5 0 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
fS.OO j a kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joUlajontakaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
"Boonallitiella nimellä.
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Toveri Ruthenbergin puhe
tuomitsijoilleeii
Tieto siitä, että Amerikan Workers- (kommunisti-)
puolueen kansallissihteeri ja Kommunistisen^ kansain­välisen
toimeenpanevan komitean jäsen tov. Charles
Emil Ruthenberg kuoli viime keskiviikkona vatsakal­vontulehdukseen
Chicagossa, 11^., palauttaa mieliimme
sen puheen, minkä hän kolmatta vuotta sitten piti tuo­mitsijoilleen
ja mikä samalla oli puhe tämän "mante­reen
riistetyille ja sorretuille työläisille ja maanvil­jelijöille.
,
: V Kutens^muistettanee, matkasi tuomari C. E. White
L vähä yli kaksi vuotta sitten St. Josephissa, Mich., tov.
Ruthenbcrgille Michiganin valtion rikollisen syndika*
Ibmilain nojalla kolmesta kymmeneen vuoden vankila­tuomion
ja viidentuhannen dollarin sakon osanotosta
tunnettuun maanalaisen Icommiinistipuolueen toimin­nan
lopettamiseksi pidettyyn' Bridg'^tnanin ulkoilma-kokoukseen,
johon Burnsin rukkijat oli lähetetty halli­tusta
edustamaan ja jonka osanottajista kaikkiaan kol-mekymmentäkaksi
vangittiin. Kuultuaan tuomionsa,
josta myöhemmin vedottiin Yhdysvaltain ylioikeuteen,
minkä päätös jää nyt hänen kuolemansa takia anta-nsiatta,
kertasi tov. Ruthenberg lyhyesti sen, mitä. qli oi-
^ keudenkäynnin aikana sanonut, lausuen inm. seuraavaa:
«Olen kommunisti, enkä myönnä kommunistisissa
periaatteissa olevan mitään rikollista. Puolueeni, sa«
maten kuin minäkin, vetoaa nykyisen yhteiskuntajärjes<
telroän ja vallässaolevan hallituksen^ luokkaluonteeseen.
Olen osottanutj että harvalukuiset kapitalistit rii!»tävät
}& anastavat suurilta työväen ja maanviljelijäin jou>
koilta heidän tuottamansa rikkaudet. Olen osotlanut,
että nykyinen hallitus bn tämän riistojärjestelmän kan­nattaja
ja ylläpitäjän Olen selittänyt, että työtäteke­vien
joukkojen on järjestettävä voimansa kommunis*.
tien johdolla^ pystyttääkseen työläisten ja maariviljeli-
^ jäin hallitiJcsen valvomaan etujaan, sen sijaan^ että
• , niiden valvonta nyt on riistäjien käsissä.
«Kommunismin periaatteita selostaessani olen samal­la
todennut, ettei historiallisena aikana yksikään etuoi­keutettu
luokka ole luopunut vallasta turvautumatta
väkivaltaan riisto- ja sorto-oikeutensa säilyttämiseksi.
En ole kehottanut työläisiä mihinkään väkivallan te-vkoihin
nykypäivinä. Tosin olen ilmaissut sen histo­riallisen
ennustuksen, että olemassaolevat yhteiskun-
^ voimat tulevat synnyttäntään tilanteen, jossa
luokkataistelu välttämättä kehittyy voimainkoetukseksi.
«Olen ennenkin ollut vankilassa näiden periaattei­den
julistamisesta ja kannattamisesta. Niistä en tule
poikkeamaan, yaikka kapitalismin luokkalait minut uu­delleen
sulkevat tyrmään. Jos tiiieli saada kansanjouk­kojen
riisto, sorto, kurjuus ja kärsimykset poistetuiksi,
täytyy työläisten yhtenä miehenä nousta taisteluun ny-
' kyistä kapitalistista järjestelmää vastaan ja taistella,
kunnes he järjestyneillä voimillaan saavat perustetuksi
neuvostovallan, yhteiskuntalaitoksemme uudestaraken-tamiseksi
ja komniunistisen yhteiskunnan luomiseksi.
«Tämän taistelun johtaminen ja voittoonvieminen se
on Amerikassa'Workers- (kommunisti-) puolueen teh­tävä
— puolueen, jonka kokouksessa olosta minut bn
«pantu syytteeseen ja jonka jäsenyydestä olen ylpeä.»
Yleismaaihnallinen imperialismi ja
Neuvostoliitto
«Suurbritannia ei^ tul<b katkaisemaan diplomaattisia
suhteitaan NeUvostovenäjän kanssa», ilmotetaän ulko-
\ asiain sihteeri Sir Austen Chamberlainin lausuneen
'Englannin parlamentin alahuoneessa-torstaina, kun se
«väitteli Venäjästä» Englannin ja Neuvostoliiton hal-
:;:litusten välillä muutamia päiviä sitten vaihdettujen
noottien perusteella.
On selvää, että bolshevistinen diplomatia sai tässä
asiassa uuden voiton ja että Englannin imperialistiset
---vdiplomaatit nolasivat itsensä ja paljastivat todelliset
^ farkoluksensa. .Nootissaan syytti Suurbritannian kon-
;!"j^rvaliivinen hallitus Neuvostoliiton hallitusta ja sen
'Kinrkailijöita siitä, mihin se itse virkailijoineen todelli-
\isut|dessa ^n paljoa suurempi s}-yllinen, kuten neuvos-iS';
iofaalIituksen _j. vastauksessa hy\'in sattuvasti todettiin.
Jos . neuvostovaltavastaista propagandaa ollenkaan on
iutrjotettu ja liarjoletaan, niin täytyy.' myöntää, että
Suurbritannian hallitus ja sen ^-irkailijat ovat sen har-joltamisessa
kunnostautuneet.
Suurbritannia lialuaisi saartaa Neuvosliiton. Mutta
jos se olisi nyt katkaissut kaikki välinsä Neuvostoliiton
kanssa, niin olisi se sillä teolla vain eristänyt itsensä,
kun muut suurvallat eivät osottaneet olevansa valmiita
sen esimerkin seuraamiseen. Tästä ei olisi kärsinyt
Neuvostoliitto, vaan Englanti ja sen kapitalistit, sillä
Neuvostoliitto olisi voinut lisätä kaupantekoa muitten
maitten kanssa, joten se ei olisi menettänyt juuri mi­tään,
vaikka Englanti olisikin katkaissut kauppasuh-teensa
sen kanssa.
Voidaan sanoa, että tämä selkkaus lujitti taantumuk­sellisten
rivejä, mutta sama pitää paikkansa vallanku­mouksellisten
riveihin nähden; ne myös lujittuivat, eikä
kaikkein vähimmän itse Englannissa.
Yleismaailmallisen imperialismin ja Neuvostoliiton
suhteita selostaa eräs neuvostovaltalainen lehti seuraa­vaan
tapaan:
Kaikki kapitalistiset maat suhtautuvat Neuvostoliit­toon
enemmän tai vähemmän kaksinaisesti. Toiselta
puolen Neuvostoliitto tarjoaa mahdollisuuden hy\'ien
markkinain antamiseen kapitalistimaille ja toiselta puo­len
se on maailman vallankumouksen kehto *ja prole­tariaatin
etujen tukija ja heidän ^istelun«r'a innostaja.
Viime aikoina ovat nämä vastakohdat imperialistien
suhtautumisensa meihin suuresti voimistuneet ja kärjis­tyneet.
Kysymys «venäläisistä markkinoista» on saa­nut
erittäin suuren merkityksen. Huomattavimmissa
kapitalistimaissa on tuotanto päässyt suunnilleen ennen
sotaa olleelle tasolle, mutta samalla on asianomaisissa
maissa kysyntä huomattavasti vähentynyt. Tämä on
pääasiassa tapahtunut laajojen kansanjoukkojen köyh­tymisen
ja kurjistumisen takia ja toiseksi siksi, että
monessa sellaisessa maassa, missä ei aikaisemmin ollut
lainkaan omaa. teollisuutta, vaan käytettiin yksinomaan
suurvalloista tuotua teollisuustavaraa, on nyt sota-ajan
jälkeen oma teollisuutensa
Tämä pakottaakin meille vihamieliset kapitalistimaat
vastoin tahtoaankin pyrkimään suhteisiin kanssamme
ainakin siinä määrin, että voitaisiin käydä kauppaa.
Kapitalisteja ei ollenkaan miellytä meidän teollistutta-mistunnuksemme,
sillä tuleehan teollistettu neuvosto­valta
entistäänkin riippumattomammaksi kapitalisti­maista.
Varsinkin pyrkivät kapitalistit siihen, että me
emme ainakaan alkaisi valmistaa koneita ja muita tuo­tantovälineitä,
vaan ostaisimme ne aina kapitalisteilta.
Mutta mitä kapitalistit mielinevätkin, niin suuri osa
ulkomaiden porvaristosta pyrkii kauppasuhteisiin kans­samme.
Kapitalistit kuitenkin aina ja sangen elävästi muis­tavat,
että Neuvostoliitto on, paitsi markkinamaa, myös
maailman vallankumouksellisen l i i k k ( ^ keskus. Var­sinkin
tuntee tämän Englannin vanhoillinen valtapor*
Varisto. Kahdelta suunnalta on se saanut historiassaan
oikeastaan ensimäisen kerran vallankumouksellisia is­k
u j a — K i i n a n vallankum.oukselliselta liikkeeltä ja
oman ihaansa työväenluokalla. ,
On tunnettua, mikä valtava merkitys on /Neuvostolii­tolla
idän kansallisvallankumoukselliseen • liikkeeseen ja
erikoisesti Kiinan vallankumouk^n. Ja me jokainen
tiedämme, samoin kuin. koka, maailman työläiset tietä­vät,
mitS- valtavaa apua neuvostovalta osotti Englannin
kaivostyöläisille heidän sitkeässä taistelussaan. Ja lyö
Iäiset tietävät, että tätä apua voivat Neuvostoliiton työ­läiset
osottaa vain siksi, että meillä on voimassa prole­tariaatin
diktatuuri.
Meillä käy lukuisia ulkomaalaisten työläisten järjes
tÖjen lähetystöjä, jotka meidän oloihimnde ja rakennus­työhömme
tutustuttuaan kertovat kotimaansa työläis­joukoille,
että neuvostovallan työläiset kaikista vaike­uksista
ja kapitalistien painostuksesta huolimatta ra
kentavat sosialismia. Tämä on omiaan erittäin voi­makkaasti
vakiinnuttamaan kapitalistimaiden työläis
joukoissa uskoa vallankumoustaisteluunsa ja siis yal-lankumouksellistuttamaan
heitä. Ja tässä onkin yksi
tärkein tekijä, joka saa kapitalistiporhot ja heidän
hall-tuksensa niin leppymättömään vihaan meitä vas­taan.
Kaiken meitä vastaan käydyn vehkeilyn ja sodanval-mistelun
johtajana ja innoittajana on Englanti. Tätä
varten solmitaan jos jonkin nimisiä ja muotoisia liit­toja
ja sopimuksia. Englanti koettaa sdada puolellensa
Saksan, joka on jo huomattavassa määrin selviytynyt
sodan aiheuttamista vaurioistaan ja on jälleen vähin
erin kohoamassa imperialistiseksi vallaksi. Erikoisesti
Englanti koettaa järjestää ineitä vastaan läheisiä naa
pureitamme ja etupäässä pieniä vasallejansa Itämeren
maita. Liettuan fascistinen vallankaappaus tapahtui
Englannin avustamana, sillä Englanti katsoi karsaasti
nähdessään Neuvostoliiton ja Liettuan välien alkavan
muodostua normaalisia naapurisuhteita vastaaviksi.
Viime aikoina on myös venäläisissä valkokaartilais-piireissä
ulkomailla ollut huomattavissa vilkastumista;
Grusialaiset menshevikit, jotka-saavat elinpalansa pa­riisilaisten
pankkiirien ja sapelinkalistajain esikarta­noissa,
ovat ruvenneet oikein tosissaan laatimaan suun­nitelmaa
uuden kapinayrityksen järjestämiseksi Gru-siaan.
Englannin kapitalistien eläkkeellä oleva Wran-gelkin
osottaa elonmerkkejä j.n.e.
Mutta kaiken tämän vastapainoksi on maailman pro­letariaatin
myötätunto meidän puolellamme. Miten
paljo tämä merkitsee, sen me-tiedämme kansalaissodan
ajoilta, jolloin kansainvälinen proletariaatti osotti meil­le
suuria apua.
Luottaa yksin ulkomaalaisten luokkaveljiemme
apuun, jotka ovat vielä ankaran kapitalistisen sorron
alaisina, emme tietenkään saa. Ajaessamme rauhanpoli­tiikkaa
ja toimiessamme aina rauhan; ylläpitämiseksi,
meidän on aina pidettävä huolta siitä, että maailman
porvaristo ei pääse rikkomaan meidän sosialistisen yh­teiskunnan
rakennustyötämme. Meidän on joka päivä
oIt2A-a laisteluvalniiina lyömään takaisin kansainväli­sen
por\'arist on mahdolliset hyökkäykset. Ajaen lujaa
raahanpolitiiklcaa, meidän on lujitettava neuvosto­maamme
puolustuskuntcisuutta.
Vähän ajattelemisen aihetta juhliemme
epäkohdista
meisiin pukeutuneet, moukaria hei­luttelevat
voimistelijajoukot nosta­vat
katselijassa "sydämen kurk­kuun".
Ne jättävät työn kunniaa
kohottavan tunnevaikutuksen.
Koska kuitenkin juuri parhail­laan
seuramme ovat eräänlaisen ke^
hitysvaiheen alaisina, niin lienee
arvostelu sopimatonta. Seuraavissa
juhlissa allekirjoittanut odottaa voi­mistelijoiltamme
jotakin sellaista,
jota ennen ei ole nähty. Tahtoo
sanoa, ohjelman monipuolisuuteen,
sisältöön ja taitavuuteen nähden.
Urheilun järjestäminen on useim­milla
paikkakunnilla sangen puut­teellista.
Urheilijat j a yleisö kärsi­vät
siitä. Monasti ne järjestetään
kesken muun ohjelman j a lennäte­tään
monituhatlukuinen yleisö pai­kasta
toiseen j a heti taas takaisin.
Se nyt kai olisi terveyden kannalta
siedettävää, mutta yleinen järjestys
siitä pahoin kärsii.
Kilpailujen alkaminen on useim­miten
sangen pitkäpiimäinen toimi­tus.
Täsmällisemmät urheilijat, pal-kintotuomarit
ja yleisö hermostuu
tuollaisesta vetelehtimisestä ja kaik­kein
vähimmän se synnyttää reip­pautta,
jota urheilun osaltaan pi­täisi
aikaan saada. Tärkeät urheili­joiden
ja palkintotu Omarien suhtei­ta
käsittelevät asiat useinkin pääte­tään
vasta kentällä kuiskuttelemal­la.
Se johtaa katselijpita ajattele­maan
jotakin huonosta järjestelys­tä,
joka useimmiten seuraakin, ta­pahtuu
edelleen, että palkintotuo-marit
eivät ole tehtävistään selvillä
j a työjako heidän välillään on puut­teellista.
Vaikkapa joukossa ei oli­sikaan
rettelöimishaluisia urheilijoi­ta,
niin usein urheilijat itse sekaan­tuvat
joko auttamaan tai arvostele­maan
sellaisia palkintotuomareita.
N i i n ei saa olla, vaan tiukka jär­jestys,
joka lyö leimansa urheili­joihinkin.
Tarpeen mukainen kuri,
joka urheiluelämässä on niin oleel­lista,
on pantava käytäntöön kilpai­luissakin,
o
n i
Soitto-ohjelmasUimme
Soittoesitykset ovat juhlillamme
HMtä sopivimpia ja viehättäviä oh­jelmanumeroita^
Mahtava torvisoit^
tokunnan esitys, luonnon helmassa
varsinkin, on monessa suhteessa
millään muulla korvaamaton. Soit­tokunta
kajauttaa vallankumous-säveleitä
niiden korviin, jotka pohe-kauhuisina
karkkoilevat juhlaken-tän
pimennoissa. Ja nuo säveleet
vyöryvät kentän rajojenkin ulko­puolelle,
viedeji sinne vallankumo­uksellisen
tervehdyksen ja ilmoituk­sen
juhlistamme.
Tunneviehätyksiltään on musiikki
epämääräisin taideala. Sen sisältöä
j a vaikuttimia on mitä vaikein sa­noin
kuvata. Meikäläisten korvien
ohi menee noin 99 prosenttia sävel­lyksiä,
joita emme tajua, mutta jot­ka
silti vaikuttavat tunteisiimme
hyvinkin voimaperäisesti.
Sellainen taideala vaatii esittä­jältään
siis paljon, koska älyyn ve­toaminen
sillä alalla on vaikeinta.
Nämä ovat seikkoja, jotka täytyy
olla tarkoin huomioon otettuja soit­tajien
ja soitto-ohjelmaa järjestä­vien
työskentelyssä. Ne edellyttä­vät
maltillisuutta molemmilta. Klas­sillisen
musiikin esittäminen on s i ­vistävää
ja kehottavaa. Niitä siis
on suvaittava ohjelmistossa. Mutta
jos tapahtuu siten, että kovin vai­keita
ja pitkiä sävellyksiä otetaan
ohjelmaan vailla tarpeen mukaista
harjoittelua ja taitpakin, niin sel­lainen
jää käsittämättömäksi sekä
soittajille että kuulijoille.
Joskus on tapahtunut niinkin, et­tä
soittokuntien yhteisesityksiin on
otettu vaikeita ja pitkiä sävellyk­siä.
Niillä on suuri mahdollisuus
epäonnistua. Yhteisesti saavat soit­tokunnat
tuskin yhtäkään kunnollis­ta
harjoitusta. Kuinka voitaisiin-kaan
soittajiltamme vaatia silloin
täysipainoista esitystä. Vaikkapa
yhteiset soittokunnat ovat Valio-soittajistakin
kokoonpantuja, niin
heidän on kuitenkin täytynyt eri
paikkakunnilla ja. e r i johtajien alai­sina
harjoitella kappaleitaan. Mu­siikki
jättää jokaisessa tekeleesssään
kovin paljon esitykselle vapauksia
j a vielä enemmän niitä itsekukin
ottaa. Yhteisesityksessä ne ilmene­vät
kokonaisuutta häiritsevinä.
Mutta verrattain tasaiseen ryt­miin
rakennettu marssi tai jokin
muu sellainen ant{ä( mitä parhaat
mahdollisuudet yhteisesityksille. Ne
"menevät" kuulijoihin. Synnyttä­vät
lannistuneisiinkin mieliin reip­pautta,
j a toivorikkauttä j a antavat
uusia energiahitusia väsyneeseen
mieleen. .Reippaat musiikkiesitykset
noinkin suurella voimalla" esitettyi­nä
repäsevät kuulijan painostavasta
jokapäiväisyydestä korkeisiin tunne-elämyksiin.
Yksityiset soittokunnat j a orkes­terit,
sekä varsinkin kykenevät soo­lojen
esittäjät ovat paljon' lUahdol-lisempia
esittämään vaikeampia
kappaleita siipien voiman yliarvioi­mista.
Se johtuu halusta mennä
eteenpäin, joten helpommat kappa­leet
eivät tahdo soittajia pitemmäl­le
tyydyttää. Yhä suurempiin saa­vutuksiin
onkin kyllä pyrittävä,
mutta on erotettava, että kaikki
pyrkimyksien kohteet eiyät vielä
ole valmiita kuulijoille esitettäväksi.
Soitto-ohjelman käsitteljrn yhtey­dessä
voisi mainita siitä^iitaudesta,
jolla soittojamme kokoontuvat ja
hajaantuvat. Soitto-ohjelmaa jär­jestävien
kannattaisi oikein vaka­vasti
kiinnittää, joskus huomiotaan,
miten nopeimmin voitaisiin kaikki
valinistelutehtävät suorittaa.
Komitraagillisen vaikutuksen te­kee
sivustakätselijaan herrnostunut
ohjelmanesittäjä, joka odottaa soit­tokunnan
hajaantumista, esittääk­seen
seuraavan ohjelman umei^on.
Malttamattomuudessaan hän lopul­ta
esittää numeron ennenkuin soit­tokunta
on ehtinyt hajaantua. Jos | —
ohjelmanumero ei ole erikoisen puo-j Joinakin menneinä vuosina oli
leensa Vetävä, seuraa yleisö aina jjaapavesi vanhassamaassa melko-hyvällä
tuulella^ olevien soittajien • sessa huudossa paikkana, jossa oli
touhuilua ohjelmanumeroa esittävän hyviä hiihtäjiä ja missä harrastet-seppien
käsialaa. Ihmettelin mois­t
a saksen viljaa-
Nyt taasen pistäydyin siellä käy­dessäni
Helinin Taavetin talossa
Kun menin sisään, niin oli talossa
kuusi asukasta, joka määrä vastasi
täydelleen talon edustalla ' olleiden
suksiparien määrää. Siellä voidel­tiin
suksia ja oltiin valmistautumas­sa
hiihtohommiin. Suksenpohjia han­gattiin-
rasvalla hiki päässä.
Beaver Lake ei ole mikään hir­muinen
asutus. Käsittänee- par­haimmassa
tapauksessa korkeintaan
300 sielua. Mutta hiihtoharrastus
on voimakkaampi kuin missään suo­malaisessa
" yhteiskunnassa tällä
mantereella. Sikäläisellä voimistelu­j
a urheiluseura Jehulla on varmaan
laajimmat ja osanottajien lukumää­rään
nähden suurimmat jäsenten­väliset
hiihtokilpailut. Kilpailuissa
on kaikkiaan kuusi sarjaa j a osan­ottajia
lieiiee kaikkiaan noin 35
Katselkaamme tätä kysymystä
eräältä toiselta näkökannalta. T i ­lastot
kertovat, että Yhdysvalloissa
on 730 maanomistajaa, jotka omis­tavat
98,867,000 eekkeriä maata,
mutta nämä maanomistajat eivät
siitä huolimatta ole farmareita; ja
edelleen että kahdessakymmenessä-kuudessa
valtiossa omistaa 2,203,-
686 farmaria 97,747,000 eekkeriä
maata Täten siis vähä. y l i seitse-mänsataa
maanomistajaa omistaa
enemmän maata kuin kaksimiljoo-naa
farmaria. Kymmenen prosen^-
t i a Yhdysvaltain kansasta omistaa
yhdeksänkymmentä prosenttia -kai­kista
maaomaisuuksista; neljäkym­mentä
prosenttia kansasta omistaa
loput maaomaisuuksista, siis kym­menen
prosenttia; j a viisikymmentä
prosenttia kansasta ei omista yh­tään
eekkeriä.
Vielä yksi esimerkki teoUisuus-henkeä.
Eikä se riitä, että hiihde-j laitosten alalta VuosUta 1923—25
tään yhteen kertaan. Nuoremman . otetut hallituksen tilastot, koskien
väen on hiihdettävä kolmeen k e r - , i 6 0 eri teollisuuslaitosta, osottavat
taan ennenkuin kilpailuista selviy- muassa seuraavaa: Mainit-tyy.
Vanhemmat pääsevät kaksilla, tuna kaksivuotiskautena pienenivät
k i l p a i l u i l l a Ne nuoret, jotka eivät työläisten palkat 5,000.000 dolla-
Kun urheilut jotenkuten ovat me­nossa,
tehdään urheilua seuraavalle
yleisölle mahdollisimman heikosti
selkoa kilpailujen menosta, urheili­joista
itsestään ja seuroista, joita
he edustavat. Ilman tätä on vai­kea
säilyttää tarpeellista mielen­kiintoa
katselijoissa j a se on huo­noa
sekä juhlille että työväen ur­heiluliikkeelle.
Ja ansaitseehan ai­nakin^
työväen -urheiluseura, joukko-kokoomus,
tulla mainituksi kyllin
huomioon otettavasti.
Pitkien . matkojen juoksujen ja
joidenkin muidenkin -. urheiluesitjrk-sien
aikana on musiikin esittämi­nen'
sangen suotavaa. Vaikkapa nyt
ei kyllästyneisyydestäkään olisi suu­rempaa
vaaraa,' niin lisäisi musiikki­kappale
mielenkiintoa.
Paljonkin olisi sano^va järjes­tyksen
pidosta juoksuradalla "Ra­ta
auki!" kiljuvat palkintotuomarit
miltei epätoivoisesti. Heikommat
yleisöstä saä^vat vakavia .,sydänva-vahteluja
korkeaäänisestä huikka-uksesta.
Ja vaikkapa nyt fyysilli-sesti
ei suurempia vammoja tulisi­kaan,
niin on se ruma ja häiritsevä
tapa. Rata olisi saatava eristetyksi
edelläkäyyällä hyvällä ^ järjestelyllä.
Järjestelyssä tietysti on suurena
vaikuttimena kenttien suomat mah­dollisuudet.
Mutta hjrvällä järjes­telykyvyllä
voidaan sentään paljon
vaikeuksia heikentää j a poistaa
Voimistelu- ja urheiluesitykset on
saatava eräiksi keskeisimmiksi esi­tyksiksi.
Ne puolustavat arvollaan
kyllä paikkaansa, — - r s k — (Eteen-päissä).
ole jäseninä missään järjestössä,
ovat pyrkineet kilvalla saamaan jä­senyyden
kautta oikeuden ottaa
osaa hiihtoihin.
Ja hyvää kilpailuväkeä _ Beaver
Lakella on. Naisia ei saa' juuri
muualta liikkeelle hiihtoihin kuin
Beaver Lakelta. Alle 18-vuotiaiden
poikain hiihtoihin saadaan osanot­tajat
Beaver Laken Jehusta. Sen
pojat ovat aina voittaneet mesta­ruuden
sanotussa sarjassa Vaikka
muualta ei lähetetä kuin muutamia
tähtiä osanottajiksi Beaver Lakella
pidettäviin kilpailuihin, niin "bea-verit"
lähettävät tästä huolimatta
aina kokonaisen kaartin muualle.
Eivät maksa näes samalla mitalla.
Arvelemme tulleen todistetuksi,
että Beaver Lake on Canadan suo­malaisten
Haapavesi. Suksien val­mistamisesta
huolehtii kaksi suksi
mestaria. Sitten on siellä tietysti
hiihtokenkien ja suksirasvan vai
mistajia. Pitäähän sitä olla näitä
kaikkia tarpeita.
Canadan Haapavesi
Lisäksi on siellä Elina Myllynen
Ripeä perheenäiti, jolla On jo ai
kuisia tyttäriä. Mutta Elina siitä
huolimatta lykkii lylyä. Ottaa osaa
kilpailuihinkin. , J a pärjää. Hän on
parhain todistus beaverien hiihdon
harrastuksesta Tämä on ikäänkuin
lisätodistuksena siitä, että beave­rien
hiihtpmaine j on moitteeton.
Beaver Lake on urheiluliittomme
paras seutu. Siellä on harrastusta
ja väkeä. Eikä se ole mitään yksin­omaista
palkintojen ^vottelusta
johtU'vaa harrastusta. Joukkoa sii­nä
tahdotaan edustaa. Mainio jouk-kohenki
vallitsee koko seudun ur­heiluväessä.
Mieluinimin osallistu­vat
joukkuekilpailuihin. Kun vain
on 'kysymys joukkuepalkinnosta,
niin saa olla varma, että suuri jouk
ko jehuja on mukana kilpailemassa.
^ Jos missään toimitaan iirheilun
alalla tulevaisuuden merkeissä, niin
se tapahtuu Beaver Lakella Siellä
nuori kaarti juoksee^ hyppää, heit­tää
ja hiihtää. Tekee sen monta
vertaa lukuisammih ja paremmin
kuin millään muulla paikkakunnal­la.
Muutaman vuoden perästä edus­taa
beavereitä uusi nuori polvi. Ja
olemme varmat, että he pitävät huo­len
ensipalkinnoista.
Tästä urheiluharrastuksesta joh­tunee,
että Beaver Laken nuoriso
on miellyttävämpää kuin muilla
seuduilla. Ovat raittiita, monet e i ­vät
edes tuj^akoi. Urheilun yhtey­dessä
versovat täten miellyttävät
ominaisuudet.
Kalle Koltiainen.
Pikku juttuja
Kokoillut Filius Nollius
onnettoman seläntakana. Kokoon­tumisen
hitaus voisi tulla hiiomioon
otetuksi lauluköörienkin taholla.
Urheilusta ja voimistelucta
Voimistelu ja urheilu voitaisiin
helposti muodostaa jpukkoesityksi-emme
numero yhdeksi. Mikä voima,
joukko järjestys, nuoruuden ' k u l -
mikkaisuus j a into, ihmiskunnan
toimintojen kuvastin j a kiihoitin si-sältyykään
esimerkiksi yhteiseen
voimisteluesitykseen! Hupnoimmin-kin
onnistuneissa voimisteluesityk-sissämme
saadaan sentään useam­missa
kymmenissä laskea esiinty­jien
lukumäärän.
J a kaiken yleisen voimisteluai-heen
rinnalla on viimeaikoina kehi­tetty
mitä ihaninta työaiheista voi­mistelua
Ansiokkailla voimistelu-kursseillamme
ilmenee rikas ja so-piya
voinusteluohjelmai jota^ tietysti
vielä juhlaesityksiksi olisi varaa t i i ­vistetysti
tehostaa. Pumusiin pai­toihin
ja mustiin housuihin ja hä­tiin
hiihtoa erittäin suuressa mää­rässä.
Viimeisin Haapaveden san­kareista
on Koskenkorva. Tästä
menneestä maineesta on meillä -vie­lä
muistona Haapaveden-malliset
sukset.
Meillä on täällä Oanadassakin
Haapavesi — BeaVer Lake on sen
paikan nimi. AUekirjottanut sattui
siellä pistäytymään Canadan suo­malaisten
työläisten urheiluliiton
ensimäisissä tämäntalvisissa hiihto­kilpailuissa.
Kun jälleen kävin siel­lä
toistamiseen joku päivä sitten
mestaruushiihtoja katsomassa, sain
uuden todistuksen ditä, että Beaver
Lake on todella tämän maan suo­malaisten
huomatuin hiihtokeskus.
Ensimäisellä kerralla käydessäni
laskin Beaver Laken haalin edus­talla
olevan seinää vasten pystyssä
noin 30 paria suksia Siinä oli mon­taa
eri tekoa; j a mallia. Oli siinä
Suomesta saakka tuotettuja, samoin
canadalaisten mestarien j a "tehtai­den",
mutta myös paikallisten suksi-
Vapauden paperikorista pelastim­me
seuraavanlaisen, erittäin mie­lenkiintoisen
kaksiosaisen kysymyk
sen: "Onko Yhdysvaltiain pienpor-varisto,
keskiluokka nykyään vähen­tymässä
vaiko lisääntymässä? * ja
minkälainen seuraus pääomain tnis-tiutumisesta,
keskittymisestä tulee
olemaan keskiluokkaan nähden?"
Vaikka tuon kysymyksen jälkimäi­nen
osa tavallaan vastaat \ensimäi
seen osaan, niin siitä huolimatta
esitämme muutamia faktoja, tosi
seikkoja^ joista löydänime selväti
vastauksen kysymykseemme. J a kos­ka
farmarit epäilemättä kuuluvat
keskiluokkaan, niin tutustumme hei­dän
asemaansa ensimäiseksi. Kas
näin- kertovat tätä alaa koskevat t i ­lastot:
Vuonna 1820 omisti yhdeksän-kymmentäkuusi
prosenttia Yhdys­valtain
farmareista omat farminsa.
Vain kaksi prosenttia farmareista
oli vuokraviljelijöitä jä kahden pro-seiitin
tilukset olivat kiinnityksessä.
Mutta vuoden 18^0 jälkeen ovat
asiat suuresti muuttuneet. Tällä
erää on Yhdysvalloissa vain kolme-kymmentäkaksi
prosenttia velatto­mia
farmeja, kaksikymmentäkolme
prosenttia on kiinnitysvelkain alai­sena
ja kolmekymmentäkahdeksan
prosenttia on vuokraviljelijäin hal­lussa.
rilla ja työvoiman ostajain liikevoi­tot
lisääntyivät 380,000,000 dolla­rilla.
V. 1923 oli näetMtsekunkin
työläisen tuptteen keskinkertainen
arvo 3,157 dollaria j a 1925 3,461
dollaria, siis 304 dollarin lisäys työ­läistä
kohti. Tästä 304 lisätuotan­nosta
kohotettiin työläisten palkko­j
a keskimäärin 31 dollaria vuotta
päälle j a tehtailijan osalle jäi näin
ollea 273 dollaria lisävoittoa jokai­sen
työläisen työstä.
* * *
Canadan «hallituksen tilastot osot­tavat,
että viime vuoden " viimeisen
neljänneksen aikana surmautui
maan teollisuuslaitoksissa 386 työ­läistä,
siis vähä enemmän kuin nel­jä
ihmistä jokaista päivää, pyhää
j a arkea päälle. Näistä surmautu-'
misista tapahtui 46 maanviljelyk­sen,
41 tukinhakkuun, 7 kalastuk­sen
j a turkiseläinten pyydystyksen,
49 kivilouhimojen ja kaivosten, 59
tehtaitten, 44 rakennusteollisuuden,
110 kuletuslaitosten, 21 -virkailijain;
7 kaupan j a 2 finanssilaitosten pal­veluksessa
^ olevain työläisten kes­kuudessa.
* * *
Vuonna 1926 aiheuttivat lakot ja
työsulut tässä maassa vähemmän
häiriötä kuin yhtenäkään muuna
vuotena sitten 1916. Lakkojen ja
niihin osaaottaneiden työläisten l u ­kumäärä
kyllä nousi samaan mää­rään
kuin ^vuosina 1923-^25, mut­ta
lakkojen takia menetettyjen, työ-
4)äiväin luku oli siitä huolimatta
300,000 pienempi. Viime vuonna
lakkojen kautta menetettyjen työ­päivien
luku onkin pienin sitten
vuoden' 1900, lukifunottamatta vuo­sia
1902, 1904, l£f05, 1915 j a 1916.
Suurimmat työselkkaukset vuoden
1926 aikana tapahtuivat viaate- ja
kenkäteollisuudessa. Niissä tapah-tuneitten
lakkojen, osalle lankeaa
miltei kaksi kolmasosaa kaikista v i i ­me
yuoden aikana lakkojen takia
menetetyistä työpäivistä. Viime
vuoden sitkeimmät työtaistelut oli­vat:
Quebecin kenkätehdastyöläis-ten
lakko, mikä kesti toukokuusta
syyskuuhun; Montrealin vaatetus-työläisten
*lakko, mikä kesti heinä­kuun
26 p:stä^ vuoden loppuun; ja
Port Arthurin metsätyöläisten lak­ko,
joka kesti syyskuun puolivälistä
marraskuun alkuun.
3^
Toronton Uotisia
Suomalaisen seuran näyttämö
esittää ensi lauantaina, 12 p. t.k-tuon
kuuluisan saksalaisen huvinäy­telmän,
t.'Kaino rakastelija" eli
Kaino elostelija", 3 rssa näytökses­sä.
Kappaletta ei ole vielä tällä man­tereella
enn.en missään esitetty, ei­kä
Suomessakaan kuin parissa teat­terissa.
Ja täytyypä sanoa, että se
on hauskin mitä vielä on onnistuttu
saamaan tänä talvena.
Juoni lyhyesti seuraava: Tehtai­l
i j a Seiboldin tytär on koulussa
Berliinissä. Ja kun hän /%ulee ko­tiin
tuo hän sieltä tullessaan mies­ystävänkin,
joka on saavuttanut
kuuluisuutta hyvänä "fox trotin"
tanssijana, onpa vielä kuuluisa mes­tari
"shimissä"i E i siis ihme vaik­ka
tyttö onkin häneen mieltynyt,
koska sanoo olevansa nykyaikainen
nainen. '
Vaan isäpä on päättänyt naittaa
tyttärensä liiketoverilleen-'Maxille^
jolla ei ole elämässään ollut min­käänlaista
tekemistä naisten kans­s
a Vaan miten saada tyttö suos­tumaan,
onkin ^keksintö. Täytyy
löytää johonkin kuuluisaan kaunot­tareen'jokin
suhde, jonka he saa-
•vatkin ostamalla erään näyttelijät­tären
kuvan, johon he sitten laati­vat
omistuskirjotuksen. Miten he
siinä sitte onnistuvat, saatte itse
nähdä tulemalla katsomaan tätä se-kasoppaa.'
Viimein tulee sitte itse
tämä. filminäyttelijätär myöskin
paikalle kihlatun sulhasensa kanssa.
joka on hirveän mustasukkainen