1929-12-26-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
No;301~ 301 — 1929
a«sen ^ r j e s t S n naispnhn|J
alaisen järjestön nalspuhn^.
r tyyU Toivonen tulee saT^
I l»plUots-p!ntarioon •
-aan* feqo&älaisia osastojal»^^
aisten osastoja järjestämääiji
ja puhetUalsuuksia
aikolssa adlamalnittuina pu.;^|
i, Que., perjantaina jouiutJ / f
nd lauantaina jouluni
»ye sunnuntaina ja maa-i
jouluk. 29—30 pnä.
iis' tiistaina j a keskiv}ikkoiij,
I! j a tamihik. 1 pnä.
Pöfcupifaö torstaina tam-
Hiä. ;
lie perjantaina taminik,
as lauantaina tammik.
ar Toivosen matka tulee
kohOistmnaÄi järjestömme
;äy%n ja työläisnaisten
toiminhan eOIslämiseen.
unme / taveireita ' tekemään
a näiden tilaisuuksien on;
ksi. '• • '
|«IfedätteMn minun taipumuksen: J kuunnellessani tein ratkaisevAn r^s
l-unaan vähemmänkin hullunku- —' raucaisevan paa-j
i " puoUusUBuljy itseään' fo>-
käydä ya^ya|iBL '«Tiaiiöottekc
)ittia minua ikeppiQsestani?" kysyi
sitten mieheltään,
äitä en tahdo sanoa xnitään.'
it vastasi tymieästL "Tiedän-liöpäisy37tesL
Mutta miten saa-hiipiä
tänne llmoittautiunatta?
etko sinä niin fciittu täällä, ett^
bt tulla sisäJlp snbraa päätä kuin
löisi."
i:Hogwitin kysymyksissä sääteli
vihlovaa mustasukkaisuutta,
fstäväni Palette sa^ vastata ky-ykseenne,"
Ru"by sanoi, luoden
ettcen julkeasti lempeän katseen.
ette punastui, mutta vastasi
ffitille ryhölkkp^ti. katsoen hän-r
silmiin: '
juby on pitkäaikainen ja par-ystäväni,
ja hänellä on oi-tulla
luokseni miUoih ja miten
haluaa."
olette- julkeita — Ja hävyttö-
— >• mörähteli Hogwit jpoissa
liltaan, ja astuen askeleen lä-läksi
Palettea, lisäsi,. irvistellen
auiesstl ja puristellen isoja kou-nyrklssä:
"Teidän pelinne täy-loppua!
Kuuletteko, roisto! Tei-pelinne
täytyy loppua | Minä
valian käsiini vaimooni näh-oivaUisesta
laadusta, joje^
viiöjsil bh pärhailljtän yi-jota
voin teUle iuoslteHä.
csaä kähdefcäantqista^ ni^r
saa halvelmäialUt ja ikoime
f lyen^alla. Qlkaa hyvä j f
jpis revolverin j ^ tarttuen
hfetta Tfeätsklnih vyöiäröl-
Itiri hänefe'raivosta karjajsi
kkunasfea.
i a ^ ' hän vielä ehti hqutaa
ä on "Sovin epakäytämiöi; |
)s|mennapitf tieräval;' sär- ^
i repivät? vaatteita' ja mii
laiil. Voin tarjota ' teille
nappeja' afrakaiaiseöta
taksi ruplaa pari. kolmi
n akkunan kiinni. i ;
lutta Paletten tyyneys cl järk-
Häh vairi fiytnyiii halveksi-sti,
Ruby katseli häntä ihaillen
astuen vilkkaasti hänen vlerel-
^n, sanoi Hogwitllle, katseessaan
itty kiihko:
["Tyyntykää,, herra Hogwit» — M i -
käännän asian nyt toiseen suiin-in.
Tle^ättp yarsin hyvin miten
ahdöten|;ä on ipidän käsitellä mi-väilj
»Ilanne. Miksi siis uhotella
liatko nm Raspuilnin luut sekot-aeet
järkenhe? —".
Iogwit hätkähti. Tuo luujuttu oli
ta koht^. Hän perääntyi pari
elta, mulkoiUen hätääntyneen
^puilevasti. Katse^uaanj tuqjkion
atä puolittain säälivästi, puolit
syytfövästi,' mutte hyvin' paät-stl,
jatkoi Ruby:
af,„ Hogwit! Olen tehnyt nyt
ullisesti ^töfcsen, joka merkitetä,
että - iakiimiehenl tulee pu-ljttelemaa,
n. teitä aviosuhteistam-tökseni
- ja tämä" päät^ni^^n
muuttematoin. Tuo luujuonenne -
§5 on niin sanomattoman inhottava
— yhtä inhottava kuin noiden
ryssienkin huiputus noilla luilla.
Ymmärrätte Itstiln, miten mahdotonta
on minun tämän jälkeen
enää tulla teidän asuntoonne vaimonanne."
ftuby puhui ystävällisellä sävyllä
naijtta hänen silmiensä säihke osotti
syvää mielenkuohua. Hogwitin i l meet
osottivat hirveästi järkytettyä
mieltä, mutta oli vaikea päättää
mitä hän oikeastaan ajatteli
ja miten tunsi. Sen kyllä huomasi,
että hän koetti hUlitä mieltänsä.
Hän nieleskeli kuin jotain ulos-pyrklvää
palaa, rykäsi, ja sitten ta-keltavalla
äänellä kysyi:
" J a minkä syyn perusteella aiot
avioeroa hakea? — Et kai voine
esittää syyksi huonoa kohtelua, koska
juuri sanoit minun olleen ystävällisen;
et myöskään voine syyttää
minua aviorikoksesta — vai miten?'"
• (Jatket.)
Karhukaskuja
Canadasta
Kirj. ^ÖSSI K Ä A *^
Juna kiidättää laarin rantamalta.
Mutta M ä ^ tekee pilkkaa
piileskellen vuorien j a lounparelden
taa metsineen, paljastaakseen hivelevän
kauneuteiisa yhtäkkiä vasta
inatkan päämäärässä, "GHf^tdmK
sa, minkä se kiertää kuin väläiyvä
hopeavyö, valiöiauta sqlken^n.
Maiseman melkoinen y^tolkkol-suus
matkalla kääntää sUmät päiväin
sanomalehtiin, kuiviin sunnuntaileh-tiin.
taattuihin porvariHisiin tietysti;
miiita ei maassa sanpttävasti Igg*
takaan: yhtä ainoata porvarislehteä
leviää summilleen yhtä paljon kqiii
kaikkia työväeniehtiä yhteensä, ja
kuitenkin on maassa ollut jopa monta
"työväenhallitusta" ja näUlä takanaan
parlamentissa työväeni ja
pikkuporvarien enfemmistö.
ren nälkälakon . joÖdostri)
Ja pakko!
ineii' riijakannei
Ml^mine, mc pnnaiset •
tielori vallassa värjpttävät
kumoltsijät? : -5 " •
oskövä! kiljutte paniikin
fett»!; on häUitsemaan
«i^iUjiälii;^ ^^^^-^'^ • •
syvyydestä vavisuttaa
a. pakkoi
5, faiiifcaJt!
e, köyjtiät ^koneiden
änetöntä>
anyll4n« : t en ja.rajain
eJtoäaU^cän
np js^lieet, joJUa ön
moukarit!
Yhtykää siihen!
nonlkymttienttihantinen
mus! •
pakko! Pois kidutus.
teitä, te piihälset
Ahasveerus.
nejB^sejÄo^gyCÄSjtai
ongreäsl^-Oscar de
n . - leypfft^ctmuusk^
alessa.-"jBE^^ött laxa&-i
i deinb^i^t&iein e7>^
leston, . .Alabamasta''
en /ixiUtill^äÄ^
ni^iea'tä^;viliä^ärv ^
la«^:Ä<öi;:-^
|Hogwltln suu aukesi ja hänen
Itseensä kävi suorastaan pelästy-feksL
• :u . a r ; : " : • , •
("Tarkolts^tko avioeroa?" sai hän
in kuluttu?, kysyi^yksi.
'Oikein ymmärretty."
jpalette kääntyi sivuttain heihin
m nii|kÄ. tarkaslella-ja järjes-poydäilä
olevia piirrustus- ja
lausväihieitääin. Hän halusi sa-
HpgvBltUta Ilostuneet kasvonsa
seisoi niykisVheenä. Mutta
iby"^ saattoi huomata hänen kas-
[»istaan7 ' 6ti^ hänen pelästyksensä
coi ftiäipiyÄ fiäpen kaavoilleen
)i levitä ivallisejstl, niutta lem?
p^ttävästl tyhjäksltdcevä hy-
|y, ja hänen Rubyn sUmlln tiukasti
mitetty katseensa kävi jupnik-i
tukeilevaksi. Ruby ei halun-it
odottaa; liänpltä sanoja, vaar
rehti i | i ^ jatkamaan, astuen lä-
»mmäksi. häntä:
•Kuulkaahan! Minua qn kaiken
la vaivannut avioliittomme. Tie-ittehäri,
että, saitte minut vaimok-
M ainoastaan rahoillarme. Tur-laisessa
loistavan aseman Iiimos-b
l suorastaan möin itseni teille —
bn sitäpaitsi lupasitte olla vaatijatta
minulta kaikkea naisellisuut-il.
— Mutta pian havaitsin, et-
^lväi-.j:ahanne tehneetkään minua
meUiseksi,' yalkka kylvittekln sitä
iliisti ympärllisinl, sulostuttaak-
^nne elämääni pj-ajneudella, sekä et-lupäuksestanne
huolimatta avio-ihteemme
slttenklni harikaluuttivat
niseläniääni, j<»sa ' aipoastaan
Jömasin onneni ehdot olevan. Tus-r
kumminkaan olisin voinut ottaa
ielä ratkaisevaa askelta erotakseni
älstä,'sillä olettehan oUut minulle
[jih hyvä — ellei tuota luujuttua
psi ttiliut. Vasta tuolla käapls.sa I
Jack Slader, Canadan Kalliovuorten
nousija opas CasUe Mounta.inista
kertoo opastettavllleen seuraavan
ehta albertalaisen metsästys jutun.: •
,:Jack oli kerran metsästämässä
noin tiihannen jalkaa yläpjjolella
metsärajan, kun iso mesikämmen
pisti esiin vesakosta ja niin äkkiä/
ettei ollut aikaa ampua. Kuitenkin
kerkesi Jock saamaan jaiat allensa
ja kilpajuoksun päätyttyä alkoi kiivetä
korkeaan mäntyyn, joka yksinäisenä
kohosi lähellä timberlainla
S.O. metsärajaa. Karhu jäl puun
juurelle takajaloilleen katselemaan
muristen ja raapien kynsillään petäjää
ikäänkuin lausuen sydämellisen
kutsun tulla alas hänen lemmekkäille
käsivarsilleen. Mutta J'ack vain
piti lujasti kiinnj männyhhaafii-kasta,
jonkun ajan perältä vällyste-li
tohien karhu pitkin mäen syrjää
hpidän luokseen. Karhut tervehtivät
toisiaan karhumaiselia tavallaan, aivastellen
ja kuohoaan mutuutellen
Sitten toinen karhu lönkytteli ylös
vuorta kadoten näkyvistä, toisen
jäädessä Jakkia vahtimaan.
Tuokion kiiluttua toinen karhu
pal^l Jäkkirparan ihmeeksi, kantaen
kahta' majavaa etutassuissaan
Hän pll hakenut ammattitaitoiset
työmiehet, nakertamaan puun poikki
äikä käiiari' ottenutkaari'kuri m^ty
heilahti kumoon. Onneksi' puu kaatuessaan
heitti Jakin vieressä olevaan
virtaan, josta hän voi uida
vastakkaiselle rannalle vainoojiaan
urvaan.
Niin ainakin Jack Slader kertoi
minulle Lake Louisella, Ja tottapa
lienee, koska oli vielä elossa ja voi
tämän kertoa. — Jufitus.v
Vain 62 *ntättä"
Kuusikymmcntäkaksl miestä kuoli
eräässä Oklahoman hiilikalvannossa
Suurmaailma ei tule koskaan tietämään
heidän nimiään, jotka kyllä
olivat painettuina paikallisessa lehdessä.
OUhan siinä vain 62 "kättä"
paitsi yksi insinööri. Heidän menonsa
oli vain mitaton sattuma teollisuudessa.
Kuitenkin nämä 62 kuolemaa herättävät
sympatiaa hetkeksi yleisössä
jä tuntuu kuin miesten, joitten on
pakko antautua sellaiseen vaaraan
kuin on kaivannossa työskentely
pitäisi saada paremi»a palkkaa, elkj
turvallisuuslaitteita saisi olla laittamatta,
vaikkakin ne maksavat. Silloin
kun tämä tunne muuttuu yhteiskunnallisia
vääryyksiä ymmärtäväksi
tietoisuudeksi, joka kannustaa
toimintaan, voidaan vasta odottaa,
että oloihin saadaan parannuksia.
YÄTOMOLOT NEDVOSTOLIITOSSÄ
iuvan
WK> että]
la Bgmg^v^jÖä^
fin ja
Ety aikejidestä ^lägr ,
Vuosikatisfia on poryariHis-sos-ejn
sanqnialehdistö harjoittanut
'itä musiintä tosiolojen vääriste-ä
Neuvostoliiton sisäisistä olois-j
• Täina -vääristely ei ole rajoit-nut
vain' "tatoudelli^ep elämän
loja ^o^keyiiri sp^koihin, vaan
n se;,fcgsii;täriyt kaiten sen, mistä
leensä voidaan jotakin kirjoittaa,
'osin -. ijäillä porvarillis-noskelaisil-
^?itie(JonännpiIla" ei ote ollut
urempiaa vaikutusta tietoisempiin
öläisipukkpihin nähden. Niille
i aririet|;u, se. arvo, mikä niille
uuluukiniiV^.o, ei niitaäri. Sensi-laan
^heimpitietoisia ihmisryiimiä
• n näillä -''tiedonannoilla", v€defcty_
nonas^r hyVinkin törkeästi nenSs-
~ ' Viimeisimmisla törkeyksistä,
on ollut porvarillis-sosdem
anomalelidistön palstoillaf' ansaitse
täsSa J^jnieessa mainita en-
»isesti Neiivptoliiton vanldlaoloja
[ u ^ v a t kirjoitukset ^ K^^ näil-
^ kirJM määi^tty
inä^^^i^s, pn paikallaan, että
a i i n ^ p a i ^ tosiasi^ valaisemme
lyty» imialkkiso . j
sl^ itfpttälf^
Qe^ Ätt*äiQij?tflö
oikeus on Mellet-:.,
SniaeUa^^ häiKilmäfctömyydelfä
olMcn vääristelyllä ovat
»rvaEnSlferatisd^ PP'
ah olpja^ Vastaan- Aiheena on ol-itt
viudääoi^ valkoinen "Snp-kuttajien,
ja mitä kaikkia joukossa
lieneekin, tosioloja mustaavat 'tie-doriahhot".
Kirjoituksissa, joissa
porvarillis-sosdem lehdejt ovat se-losteileet
esim. k.k. vankilan oloja,
on ollut mitä palcsuinta pajun-köyttä.
Mitä voidapin esim-^muuta
sanoa "tiedonannosta" 45,000 vangin
olosta Solovetskissa. Kuka on
käynyt tällä saarella, tai muuten
tutustunut Solovetskiii vanhan
luostarin asemaan, niin hänelle
selviää, että 45,000 hengen sijoittaminen
k.o. rakenmiksifn on yksinkertaisesti
mahdottomuus. Vangit
saa latoa päällekkäin -•— • ja
tuskin sittenkään saataisi hellä
mahtumaan luostarin Icaikkiin rakennuksiin.
Mitä ^ l e e sitten vankien
huonoon kohtelttan>6vät " t i e donannot"
tässäkin iuhteessa yhtä
perättömät. Solovetskin vangeilla
on vapaudet, joita : porv|urillistön
maitten vankiloissa ei kyetä koskaan
saamaan. Yleisestihän on
nimittäin jo tunnettua, mitenkä
e s ^ . Kemin kaupungin (Karjalan
Neu vostotasävallan) koko kauppaliike,
ravintolat, teetuvat, kasifyö-verstaat^
mitä moninaisemmat l i i -
kelääokset, ovat samaisen Solor
Vetskin vankdan Vpini^tuien'»
vankien hallinnan: alaisina. Splo-vetstiri
vankien h^tnnn on' Neuvostovalta
luovuttanut koko kaa-pnngin
kauppaelinten järjestelyn
hoidon. Suurdt kanppa- j a liit
Lehdet ,ovat kuivia, kuten sanottu,
mutta yhden niistä, suurkapitalistien
. lehden smmuntalliltteessä on
sentään aika kiintolnen kirjoitus
Sen laatija [on n^tlnäskirjailija,
prhissl. joka on vieraillut kaukana
kantoisänsä kotlpiiolessa Ranskassa
Kirjoittaja ihaUee kantaisäänsä, ja
hänellä.on siihen kalkki syykin, sillä
häncttähäri el klrjpittajf^ piisi lainkaan
olemassa, ylelä vättemmän
keintaan tavallinen Ihminen. jplöQ
olisi hän mikään prinssi vaan kör
saisi nimensäkin kirjoittamisessa
nähdä niin paljpn vaiväa. että i^r
Jplttaisi ristirihnen^ lisäksi sulcn-nlmensäkin.
Mutta ^mä' iliailu g)
huumaa häntä, sillä kysymyshän on
aran puoleinen. Enslmäfsen Benia-dottenhan
"valltel" l^uot^ k u r ^
kaaksl hylniai^lnen up^^rl. jpiil^
piti kääntyä vallan toisen henkilön
puoleep. Mutta tällalnfn pattnman-omalsuus
saakin prinssin vaipumaan
syvämietiskelyyn: ElkS ikal-ki^
ia oikeastaan Qle inarsall^a§atiya
renssellKäito? Eäkb jokainen ole vapaa
n}upkkaaina^ el%inänk6htalp-ään?
Kninka pnlfi»p "i^^m-pojasta"
tuUut keisari, kun taas
keisarista ori tuUut" pälmeri? •
olisi siis kummastuttavaa, että ranskalaisesta
asiari?.jajan " apulaisapsta
tuli Ruotsin Bsirnadpttlen k»?»t?ti?ä;
Ja kuiritenkln: asla ön yhtäljpikkl
jinartajs^c^ta^^ on
^ u t pa^iläi^lii^^l^^ vereskään
joitta clkeittettu^ viha l a adaiisaus
olisi voinut kokonaan ottaa heidät
valtaansa; Ja nlln^T^vat he alriä'-saaneet
uudestaan ryh^rä •'paimeneksi",
gltet vpipi»K|raampl ja kaukonäköi-jsem{
4 vqiiri& öleriujertjuiut heitä ta^
^^^ssä ialstielussa, ori se nujertanut'
heidät kavaluudella — yhta
maata lukuunottanoatta. Mutta "pai-taenten"
koulu el ole vielä päättjr-ihmeeillnen,
sUlä mleslT^n pU njyös
vaUankumoiU^llinen, jc^a 1703 kirjoitti
haluavanpa' ''palyella " (vf^lläA-kumoukseUlsta)
tasavaJ^, jok^
hänen hyväksyrj^sä ,it»ÄllltusmuQ^
to!"--. ' - • • '-.r
Tällaista on prinssin s^änjlctisr
Sely. Se kuulostaa plke^tJa^ lijTväl-tä.
-Vahinko vain, ettär 1*5^^»™^
ori rensseiisspn — ei mareaJkkä-
?aan -kerjälälssauva; että "paimenpojista"
on tietysti prettömäii harvoin
tullut ruÄttnalt^ inutta kyllä
onnenonkijoista; juUä- ja sälaveh-kelUjölstä,
valapatoista, «äUfrilstä»
iistä, miehistä, joiUa: häiden-iavu-jent
lisäksi, jotka ovat tyypiUlstä
sdustamallperi luokalle, ön' ollut suu-"
rempi aim(W hälkäll^^
ehkäpä n»yös mieskohtaista rphkewt-ta
kuin omistavalla ympäristöllään.
Jo se seikka, että enslpiälnen Bier-nadotte
oli alkuun vällankimpus-maan
kenraaleja ja että hän hyväksyi
"tasavaltalaisen haiuitusmuödph"
osoittaa, että mikään . varsinainen
hyve el tehnyt hänestä monarkkia
ja työtätekevän karisan raslttajaa
PahnenpojdjUa" ei olisi tällaista
kunhikaaksltulemisedellytystä mikäli
hän olisi yhtä tyypHUnen omain
luokkansa edustaja kuiri ne, jotka
eri afkoina ovat keinotellet itsensä
riifitoyhtelskunnan johtoon. Vapaa
tahto on vain sUlä, joka M i » kourassa
lai|snu oman <ja lixokkansa)
tahtonsa laiksi ja kykenee kalvall
a katkomaan kalÄT päät. jotka
eivät kmnarra tälle tahdoUe. Pai-menpilU'
el kelp^. tällfiis?tt vapauden
kuuluttamiseen. Mutta "paimenet"-
ovat toki käyneet Jiyvää kour
lua. Ja monesti heittäneet paimensauvansa
ja' i a k t u ^ keihäisitn ja
diaariin varoiksi mutta el tehdäkseen
nyt...
. NUn, puhualisemme Gripsholmas-ta,
Bo Juhanin-pojan kuuluisasta
rosvplqolasta, josta sittemmin tuli
kustää Vaasan linria. niin on täällä
n j ^ l s f n parisentuhatta ruhtinasten
ja ylhäisten kuvaa, mutta yksikään
näistä ei ofle oUut "paimen". Ei siis
voida puhua edes yhdestä vaivaisesta
prosentista. Mutta sen sijaan on
tääU^ kokonainen armeija sellaisia
jotka ovat verisesti lyöneet jokaisen
paimenen", joka on yrittänyt
niuutta paimensauvansa — marsalk-kasäuvaksi!
Kaffikihan nc olivat
"paimenia" airialtin tarkoitukseltaan
— työtätekevän kansan edustajia;
smoolantllainen Dacke, "taalajunk-karl".
Engelbret Engelbreqtinpoika
Ei:lk Puke. jotka muinaisina aiko-na,
13-^. 14-, 15-sateluvullla nousivat
sanomatonta sortoa ja vääryyttä
va§^an> jotka ollvat kimnokkalta
urheita ja Itseuhraavla miehiä, mutta
jotka «ala- ja julklmiirhattun
vaikka heillä selvästi oli riiarsalkka-cauva
rensselissään, ja heidän tilalleen
astui esim. sellainen roiston-tyyppi
kuin Kaarle Knuuttnpoika.
Pysähdyn Gripsholmän linnassa
eritoten hänen velstokuvansa eteen.
Ituvari muokkaaja Pli muudan kuuluisa
slllpiiien taiteilija, joka sekä
kykeni työiränsä että tunsi kuvattavansa.
Ja miiä hänen kuvansa esittää:
juuri sellaista isurkeata nork-köa,
josta Kaarle Knuutinpojan "py-h|
it" piirteet puftuvat. Mutta sen
e^^ulnen krprilkPltslja, joka sai palk-luiriea
itseltään knuuUnpojalta taik-yalkka
valti^?l1i eliVJft^ «rflROeet
E^bcektJn ^ valtiofp^tajaliä Ja
kehu-oneustot Kemissä, kaupungin
uenoiri, aistikkain raviritolal, kaik-
'd ne ovat Solovetskin vankien vä-
'ifctomän johdon alaisina- Vangeissa
kokoonpantu ensiluokkainen orkesteri
ravintolassa, pitää huolta
rtipliayi^raiden musikaalisen pi|0-
'en tjrydj^tämlsestä. Entiset pros-
'itrueeratut naiset, jötkä Leriingfa-l
i n , * Moskovan j.n.e. biäailbi möivät
ruumistaan, ovat Neuvpstptvalr
lap toimesta k^rkoitefciitt ^plpvets-kiin
j a työskentelevät; he nyt tar-iöilijoina,
kauppa-apurina j.n.e-vankien
oriiissa liikelaitoksissa.
Vain yön' ajalcsi on näitten yan-iden
poistuttava Sölovetrfcin laos-t^
isaarelle, jojta on jyhyeri matkan
päässä Kemin kaupun^sta.
Afmiulla kun liike- j a muu elämä
virkoaa, pataavg^ "vangnit" työpaikoillensa
kaupunkiin. Koko päivän
jie ovat täysin väpaa^^^ elJ-äoliaj
että eivät pÖMtn kaapun-g
i s t i Vartijoita e l ' s i i n a mielessä
ölevkuin (kapitalistisissa vankiloissa.
^ On olemassa, "vankien omasta
keskuridesita yälittuja ffyärtijöita^',
joille vangit ovat lovanncet yhteisen
sopimuksen pcnisteella sen,
että eivät karkaa, eivätkä riko
muuten annettuja varikimääräyk-siä.:
Koko vänkien cKmä on py-ri^
y yanki&^
Itsönaiseri imn^aän-^ avuUa. Se
osa Solqvetj^n/yanidsiii^ ,vän-ge
»ta; joäai e i ' ole' voita sijoittaa
Kemin kaupungin kauppa- j a liike-eläniän
palvelukseen,, on tnjoitetfca
erilaisun iyjöikomennask^ jotr
ka atriakin oli rilppuvalsuussuhtels-ea
tähän, sanoo, että tämän ulkomuoto
heijasti sekä riileliuutta että
^ärieutta f Tuollainen alhainen kar.-
junaama, se se mukai heijastaa
kauneutta, karju on juuri olkea
sana. Miitte mltä^Mnen kronikoltsl-jaansa
tulee, antaa hän tässä ^kä
muissa kohdin oivan kuvan itses-tääh
kalkkien aikain omistäväiri'
^oirikoitsljana, — i^storlankirjoltta-,
jana- Ei asiaa.niin i^ustfvä,, eUeiyät
Jie fillfti4 sitä, .val}£eak4, eifä. mitään
taas nilri; valkoisj^^ et}«iyät he fc-;
kisi sitä n»ust4^:§l, vieläpä nijri mysr
taksi, «ttel. valkoista .vuosisatojen k i i -
ii|ttua voida saada lainkaan esUie
mikäli sellaista^ sattumalta yritijt-.
Visiirikään- Nlhi, no: kronikoltsija
saattaa joskus puhua tottakin, m l -
1 ^ tämä el loukkaa; hänen ft?r-ransa
etua taikka mikäli tämä e)
kronikkaa alettaessa ole vielä astunut
' näyttämöllekään. - Niinpä tä-niäkiri
,j^onlkoitslia puhuessaan
{Caai-le knuutinpojan uhrista. Eri-geibJtÖJlstä:
"kurjat Taalqjinmaan
talonpojat! HeldäCj' voutirisa piinasivat
heitä kovin. öttlVät heiltä kai-'
ken veroina j?, antoivat heidän
roikkua savussa. Hän valjasti
heidän naisensa juhdiksi heinäkuormien
eteen, jplloln sattui,
että he -joutuivat lapsivuoteelle
ja "synnyttivät keskosia." Tällöin
kääntyivät he EngelbrekUn puoleen,
ja Engelbrekt nostatti koko maan
ialoripojat, saaden avukseen myös
KorehÖIman herran, Eerik Puken, ja
he löivät voudit jä karkoiUivat kuninkaan,
Ocalkkl vierasmaalaisia*
Kaiken tämän kertoo kronikoltsi ja
erittäin ylistelevässä sävyssä, samalla
kun saadaan tietää, että molemmat
kapinapäälllköt olivat lilan peh-meänahkalsla,
luottivat kotimaisiin
herroihin ja asettivat näitä tärkeisiin
toimiin jne. Mutta heti kohta
kurt näyttämölle astuu norkko,
kaiärle kriuutinpoika, joka pysty-kärsällään
alkaa tonkia itselleen valtaistuinta,
saavuttaenkln sen lopuk-rt,
muuttuu kronikoltsljan äänensävy.
Nyt on Knuutinpoika sankan
Ja Engelbbret pa Puke vehkeilijöitä,
vain SO-miehlneri aiteU^^ölä Kaarlo
Knuutirijpp^ kimlnJtaateL Ja
nyt on Knuutinpoika "kaunis ja
mlettekä^" v a U ^ hän salataurfaaut-taa_
EtigelVr^iktiri ja aiiläa mur-haäjalle
turvakirjan sekä teilauttaa
Puken, vaikka tämä oU kaikkein
loistavin kansanliikkeen pääihkOistä
Engelbrektln kuoltua, kansanliikkeen,
jonka mukana oU aluksi Kaarle
KnuuUnpoikakln j a jpnka avidla hänen
surkea hahmonsa i^äsi idnnalle.
Toden totta: tästä ori paimenidylli
kaukana vaikka sen piti tässä tapauksessa
oh n i in ift»ie;Uä.- Mutta
Knuutinpojan puolesta voidaan kuitenkin
sanoa, e ^ l M n pie suitakaan
mikään j^csbiäinen Umlö, moni hänen
Iäisensä norkko on vuosisatojen
kuluessa hanuri jälkeensä rioudiatta-nut
hänen periaatteitaan, eiyälkä
nykyisetkään valla^saplljat poikkea
millään tavalla hänen prinsiipeistään:
kaikki ovat valtnilta mykistämään
työtätekevän kansan
j a tekemään selvän sen esitaistelijoista.
Knuutinpoika poltti
talonpoikia rovioilla, mntta uhrien
piina el ollut yhtään sunrempl kuin
lukemattomaln esltalstelijcUn mel
dän pälvtaämme .— 500 "edlstymi
sen" vuoden kuluttua! Ja toiselta
puolen ravisti vastaava kansanliike
armon vuosina 1918—19 esim. Saksassa
hihastaan kokonaisen parven
norkkoja, jotka teeskentellvät "pai
mente". mutta liikkeen alkuunpanijat
- j a esitaistelijat murhattiin
niinikään.
- (Jatket.)
. M * .
Onko sillä mitään
eroa?
Vanhoillisuudestaan tunnettu englantilainen
oikeuslaitos kieltäytyy
tunnustamasta Neuvostoliitossa solmittuja
avloiuttpjai lÄteviksi, koska
siellä pääsee aVloilittoori ja avipsta
eroon Ilman serömonloltä. Ne toimitukset
ovat yht^ ykslnk$t1a^la> kuten
muuaan' amerlkalairieri saiioo
kuin on tulitikkulaatikon osto.
Merkillistä tässä tulkinnassa pn
se, ettei ole kunltu anfll. tripriiarin
iiylkivän amerikalalsla avioliittoja,
vaikka niiden solmiminen tapahtuu
yhtä nopeasti, eikä erokaan ole sen
vaikeampi, .p^it^l että täytyy hiukan
valehdella ja maksaa väliin e-nemman
,Tkuln, naidessa.
. • ! •
HENGITYKSESTÄ
New-gersey3sä ,pn eräs Icoulun-opettftja
,neltl Margaret Mcjntyre
joka ;henglttä# vairi 5 kertaa minuutissa
ja|: tiedemiehet kutsuvat
häntä fysiologiseksi ilmeeksi. Hän
kyllä jtienglttää syvään, ottaen kerralla
sisäänsä kolme palntla ilriiaa,
kun tavallinen henpittäjä ottaa vain
yhden. MPritäkO kertaia miinuuiissä,
sinä, hengität;. Keskimäärä on ai
kuteliW jsi^ia kertaa.
Me ' tävalll^stl hengitämme sl-sääriinie
lllari vähän happea (oxy-gen).
Ruiimliri' harjotus ori tarpeellinen,'
sillä siten olemme pakotettuja
hengittämään tiheämmin ja syvempään.
LEON TBOTSKYLTA
ka läheisessä ympäristössä suorittavattyövelvollisuuttaan
me^sä-,
tiö- j.n.e. tehtävissä. Suurin ran-listus,
mikä näitten vankien
osalle tulee, rajoittuu pääasiassa
siihen, että eivät määräaikaan
mennessä saa poistua karkoitus-alueelta/
Sorovetskin vankisiirtolan ihnasr
to- j a maantieteelliset olotiosal
taan myöskininuistuttavat vangeille
langaistukseste, joka heidän
osalleen on i u l l u t neuvostoybteis-
Icuntavastaisesta rikollisesta >toj-minnasta.
.-•
Selvää on, että vaikka täkäläisille
porvariilis-sosdem •sanomalehdille
antaisi kuinka tosiasioilla vakuutetun
selostuksen Neuvostoliiton
vankila-oloista, ei se niihin, mitään
vaikuta. Kaikesta huolimatta
on sanoittava, että niitä vapauksia,
mitkä ifeuvostoliittö on antannt
esim. poliittisille vangeille, ei missään
kapitalistisen maan vankilassa
ole oleriiasEa. Se, mitä edeHä ori
aanottn Solovetskin vanltilavapauk-sistai
on pientä; Sen rinnalla, mitä
riiuissa heuvostovankiloissä on tarjolla.
- Useammissa- vankilohffla annetaan
vangeille vapaita, elokuva-riäytäntojä
säarinöllisesti viikottain.
Vac&iloissa on lukutavat, fadiöi-neeri
ja muine - kulttuurivälinei-neen.
^ Vangeäle ori tarjottu tilai-srins
kehite omaa fculttounllista
tietoisuuttaan.- Syvän vankilafcat:
vatuksen avulla on Neuvostoliitto
näyttänyt koko maailmalle^ mitpn-on
myöskin T ^ k a n hal}ltus kieltänyt
asumisoikeuden. Tämä oli kolmastoista
riiaa, joka oh kieltäytynyt
Trotskya vastaanpt^ajjnasta- Kuten
tiedetään on Tarislcassa nykyisin sosialidemokraattinen
hallltiifs. Kleltäy-jien
joukossa ori ittydäjiin MacDo-naldin
hallitu? Suur-i^^tanriiassa.
Troteky .pnkin ruvennut kotejitu-maan
Turkissa. H^ri pn nytteiririiln
mennyt Konstanitlrioi>pllsto Prinkl-^
pon saamelle, jossa hän pääasiassa
viettää alkajansa kalastamalla.-'
mmmk
Tl
(:AKAOAN KommNistiPi>OLUEEN sinm^'
aiN OSOTE • • •-
ICommaiuMipuoIuceUe UbeleuiTi klrlenOilo
pa «kkictUra alUoUxalU ««oticillt: Ilf.; Ttm
POCIF. KOOQ IS. 1631^ Oiiutii St.. Töroato'S.
pai.- '
l.. W. I. V. of CANADAN. PohjiU-ÖnUiToii
' «laekomimUe tuleva' kirieeavji^to, yiinä maat
lihtlrkKt «MoteiUva: K. Salo. Box SI9. So.
PorcnpiiBe,'Oat.
BEA\Xa LAKEti *. otatloa kokoukaet joka kvon
in»i aunnocut. kel)a~ l , piirälli ouitpn'taloUa.
Ouitcn oaote: Box.S7, WonhiiistoD. Oo^. —
VoimUtelaKuta Jehua oiote OD aama.
CAN-iDAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN. klUti.
' tetun. (ihlcerin otota on: Joba WiTt«^ -957
, Broadtiev Ave.. Toronto. Oat..
CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN UR.
' HEILULIITTO. Liitlotoimikunnan' kMlpaikka
on.Sudburr. Ont. Liiton aih(rcr( on P. Rii»;
hoocn, OS. Box 69, Sndburr, Ont.
COB.\LTIN a. a. oiaslon osoto on: Box 610.
Cobalt, .Ont.^
J. CREICHTON MINF-N OSASTON kokpulim
ovat Jnka kuukauden toinen aunnuntai, kejlo 2
ip. Kirjrvaihto.03ote on: S. S. OuitoVBox
93, Creishton Mine, Ool. "
S. J. COLEMANIN ouilon kokoukset pidetään
ioka loinen ja viimeinen aunnuntai kello 1 ip.
Kirjeenrallilo-oaote: S. J . Oiaito. BoK 51,
Coleman, Alta.
S. J. FINLANDIN au*tun k o k o i i k K C I pidetään
joka eenalmäinen aunnnnlai k o u s H , kello'-II
päivillä. Osole: EinUnd, via B*rwick, Ont.
S. J. FORT WILLIAMIN oaaMon lyökokoukiel
oval jitkaiieh kuun enainiliinen ja kolmaa 'aunnuntai
keUo 8 Ulalla. Johtokunnan kokook«el
eilclliKcni liiitaina. omalla bunpeuttolta 211
. RobcM.uu Sl., .Fort WiIHam. Ont.
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN KUMMOLAN
ourlon trSkokoukaet pidetään keW*n
kiiuua, viimeinen aunnnntai. kello 1 j.p.^».
Oiote: Box 2?, ShauMvon. Saik.. Can.
S. J. NIPICON oiaston tyiikokoukaet pidcläiin
joka kuno 2:n ja «:. aunnuntai.' Kirjoraibto-oiole
on: S. J. 0»a«lo. J . Nevala, Box 31,
Nipifon. Ont.
5. J . LAKE COTEAU n u . i u n No. 41 ( l o k o u k t e l
pldelaifn osailon l i a i i l i l l n joka kuun toinen
aunnuntai kello I päivällä, rotliu^ole: Box
87 DanbUnc, Saik.
S. J . LAPVSMtTIIIN oiasKm kokoultct pidetään
joka kaun neljää - aunnuciai, alkaen kelt^'?
illalta. Kirj«vaihto-oaole: • Bux 1S3. Ladvaoillh,
B. C.
S. J . LONG LAKEN oulton kirjcenvaiblooiote:
Victor Hänninen^ Rheanit, via Sudbuty, Oiit.
Kökoukiet on Jokainen lateo tunnuiitäi kuuMa
kello 1 lp.
tUMBER WORKEItS INDUSTRIAL UNION OF
CANADAN Itäinen pijrl. kirjev«ibto-o«ot|> on
Air. IlaulamakI, 22S 'Secörd St:, Port Aitbur
Ont. RahaUhelTkiet on tthtSivi ylliiolfvalla
oiotteella.'
S. I. KIRKLAND LAKEN ouiton oaota on:
Box 240. Kitkland Liike. Ont.
S. J . I.EVACKIN ouiton No. 33 k o k o u ^ e l pt.
deliiiia joka kuuk«ui|eä loiqen auaountAi SUt-teerin
oiote: Box 4l. I-eMck. Ont.
S. J. NpLALUN autton kokoukaet on ]okat«ea'
' kuukduden 2:uen inniiautal kello 2 ip. Kirja.
Tilbto:oaöte: Frank Nurmi. Nobiln( PJi.U.,
Ont. •• •
jMdetiäf, ; < n ^ hime^atol^vlMS NotR
tmuy ar tBi»»i»iiua;-.'i^tainraVMt^
niBiiu : piiIxS(>a ' tollo 2 iiJMl^am.
**«liUMMl!teVv~S."-J. Uaiiti«^-:OMita; •!«$
.S. |. POÄT AaTliURlN ÖSAST(^ itdkoakaet
joka kaika«ii*a' «a'xtWn«« qpääptalf iiib^
•• kiinnyn ko^oakict Joka koobuidra tolaea. jc|
vllmaliieo" miaxuiafaU.' nS^Iittlaetjrys Irakoilbei
foka toiaer ktalMikkq» eal«Jiti><!tti koktivrtin
joka eaadatia^a: U. koisaa' tU^»} kankfndem.
Kaikkieq^okotfitea a lU W teUer« iiläHi: Kif.
leatMihtoJMota^Sn Siy $tn P<)h?AfthoT. Oat,
^ J. PÖrrSV^LLBV ouito No. 14.' Porcnplae;
'Oat. ' *• ' ' -
TYÖLÄISNAISTEN LIITON POTT^VItLEN
OSASTON kokookact pideUäir Jukat
kuaata; oittmKlnen.Ja koMu keskiviikko. Tyi
kokoukaet' ölleh «naimSmen ' keakiiritkko kello
I: piiiyälli ja = objebnakokoukaet , joka kolmai
kMkivItU» klo *4« Ulalla.? -Oaotat Ci =Taj
mUoH ^o«na|<(lp<;B OaatM, P()(«upi^e,- Oal
S. J. ROSE CROVEN oaaaloa kokoukset plda-täjX
foka kafilu|tfdEn toi|i«'i);.ji;Baitatai'kelfo I
l.p.p. t^irjcseoTäilito-oaaleb' T . ' KokkoaeOi
Rd»» Gtove,'P.O>OtitiwI» ' . :- ,.h
S. J. SAULT STE. M.iRlEN OSASTON NO. .
työkoVonkiei pileläliB'"^öla köAälnr •naaaaiitai
Mt^eii. lello e ^(.p.^. ooulla bkaVfl^. Ototta
126 Thoinpaoi; Sf., Sfutf Siä. 4tarie.- Ont;
S. J . SOUTH PORCUPINEN otaatoa trjaokoiik
eet pidetään Joka ^aukaiiden koläiaBteaa. wk
aunuina; l^«Ilo 2 ip OäotiT: Bda-S28.
SOINTUUN OSASio (Cätia<bn Suomahlaen
JarJealKa Oaaalo SS)' kokoatayal omalla--bulU
iaan jpk^ kuukauden «naimaiaeaii paanttBtaiaa
.kello IpäiviilU.- Oaotei<.Söttt&, B.
SUDgURYN ÖSASTPN NP. ^6 klrjeeaV^ih
otbie on; S. Paäato, Saa 2(S. Sädbarr,, 0
'^ibto
Oat
S. J. TIMMINSIN oafatoa koVoukMt ptdotaaa
joka loioeo ' auonuplaV Ofiuibii > Idtjevätiitb.
flaöte: S.' Oaatto.iV Box lOMi Timmliia. Oat.
PaikUkuhnalU' o « . «dlatrisiat^ ilirjeatärtrmtaco
kaivanto.''lai'meläStTolältträ'
S. I. TORONTON ouaton tröko|oukMt pidetään
' 'Tarooion-Suomalaiaen' -Seutaa ^tiÖD«'utloIta,''95T
• B r ^ 4 v l ^ Av«.^''löl(ilten kiiiikaud««<«äaläiälrieB
ia koliuf fanna(iUl.|ltar^'alUin<^ |(<lto .aoo.
0|i{e1ma.' ja >eakUateTukokouWt' pUe^
k'4i|eB' kuifkautteir^iätadt 'iJB'^neljää «uanbnlal
iltVialUen: kello 8X10. "Oaotci K. S.:Oaatta,
957 Briad*lBW Avo. - T .
>ic()tt1(a^|
B. C.
lonMtti
qni
Olia
S. 'WANt}PIN oiatton kuukaustkokonktet pide
täap. Jpk)i knuki^tl^At 3)«• aqä)iui;tfi- < HJö 2
J.p.p. Pp4t>9»olaj <}uarli, Ont. -
• ' • i . ' . .|. • '>-<'it- f-: .
S. J . VAN^pUVERIN OSASTPN NP. 55 k«k
on jolialaen l^uukanjen" tölaena" Tteaklvllkki
kello 7.30 iUflU Clinton haalllU. 2605 PendCi
Strfct Eaaf • •
y.. i ja U.rSEURA JVUYN oaotei Box 240,
KirltUpd Ulfk, Onl.
AMEBlicÄN WORKERSPU0Lud:N ^ S
Tolmiatoo, Suomalalalea TyövKeoybdUljraten
Kofkukaen ja N^rltänlSUItoa oaotteet orat:
flÄIah Federation;-3» :'E«at,;12$th Sr- Ne*»
l ^ f e N. 1f, Kaikki; kirjeentklhto ]• raha
^ J ^ ^ k m ^ | n ^ ^ S « ^^
VÄLITTÄÄ
VAPAUDEN KONTTPjBI
. ABiamiestcmnio el tarvitse öltoialanilehlS
to5väen lehdille vaan voivat meldiri asiamiesvaltririksilfö^iriP«i-taa^
tUankaia kaikll o allapld^lle työväen lölidlllo jo lUliotttÄ kont-toriimme
^a^un apma^sa jnu^ / • --'^
Viiiuimae tllkiiMia iiann^H* lyovifalfb^|||f| :
S5g ^ S f f i R ^ v Ä Ä * ? ? ? » * ^ ^ ff
Mm
THE YOtJNQ W0EKS3B, Tprorifo, ™ ,
THE YOUNG COMBADB, Ty6yäenWoftreeB lÄ8t6i>Mtr, CM- -
^,.J^P^^9' TildOBl^ta vuosikerrafta ^ft
THE CANADIAN ^ABOB. MONTHLYi ktMkäti«jä!k|iU<fi Tö- ^ -
rpnto, Ont., . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28; l
W01\1AN WOKJKEB, naisten JchtI, ilmeStyy^TörÄlöte
3*
I l T M . v ^ l t Y ^ « ' 3 kertaa yiUtossa; vifo^L
TffiDÖNANTAJA, Hcl«lnklv nälvÄtI, vnÖM^t:
FrTÄVf E N mnp. '?'#iPDöre, a k. itfut6?w; i u^t.nM
uus ILM, vli^ofaineri ^Sväenpuöl^öe» lehti;^ilm»»S/^ew * ' ^
NY TID; Typvpenpuplueen Taplwl#in«n Iehö,/Um68tyy^^^^^^^C^^^
TYÖVÄEN UBHBmxmGETI, Helsinki. Tilaiufiiiicit vtföiäit.
$2.00, puoli vuotta '"'• ' ' • ^^^^
NORRSKBNSPLAMMAN, ruötsatoliien lehti, Lulea; Buötsi>
irvnv Yi^ i^M^t pupli vut>tta ^
ITÄ HJeAls iXnkÄiN. SIT,i la2u Äkheirnttaaa .k. .ui .u.k. .a..u ^esgjk örtöstj^
6.00
2J0
6,00
•m
kasvatuksen avu]|a saadaan kunnollisia
ihmisiä. Täma^^ kasvatus
eroaa' kyllä suuresti Tammisaaren
"kasvatusraetpöd^ista*', jotl^
nojatituyat ^ykänsä y l i eiän^pseön,
porvarilliseen kasvatusmetodilc-kaan.:
Kun porvatillisrsosdem sanomalehdistö
on 8uuyaahdo88?i viime
päivinä kirjpttcliut: i^okpttomia
sepustuksia Neuvostoliiton ' vankiloista;
on sen päätarkoituksena ollut
johtaa joukkojen mielipiteet
pois siitä kohtelusta:, minkä: alaiseksi
.tämän maan pprvari|Ii^t vallanpitäjät
ovat saattaneet vankilaan
teljetyt luolkkavastustajansa.
Uutta iarkoitus ei onntetn. Valkoisen
Suomen vankilaöfoV öviät
silcsi tunnettii - — e t väin omassa
maassa, vaan onaan rajojen uiko
puolellakin, että "viBaÄella?' ci nii
tä voida pahnaa. Tovereideh näi-kätaifrtclu
vankityrmissp, on konkreettisin
öfEoltus, mihinkä täinin
"demokraattisen" max^ vtaiklA^
olot. ,JöHtas^^li^ Suuri heiidcöaden
ja syyllisyyden ospltu» on se; k ah
Sployetskist^ karanneiden Utfmiia'
Iittien perättömillä, >'tiedönaiinö;I.
la" yritetään jöuk^i^i;
öiielipitcitä fajliihaaii T y ö ^ ^
k ^ «i joaiU^jB^^
peittämään. Sö ttttee a l k a t ^n
^ntistä^n vqimakTsgaj^jnfi;^ ^ f l ' "^
lun ^ l i i t U s t e b vdnkim 6^
puolet' ja 'Seidan 'ÖlösuKl^iiteni^
tunnetuksi iekeonisetei, — Neuvost
o l i i t oa vankiliastAtvapautunat. -
1.50
ryöLÄisNÄi§TEN"u^^^
sa. Vuosikerran hinta $1.78, puolivnosUtertaa «X.i.r..:.. 1.00
NAISTYÖLÄINEN, Hateinki: Ket^ kuussa;''iViioslk. M.76
NOUSEVA VqiMA.^yöv. urheflup3kain letti, H e W ^ , l vic. 1.28
S S V Ä ^ N N Ä Y T T ^ ^ ^ 2.00
PUNAINEN KA^AI/A, Pijtrozovodsk, Kupsia; ? >er»aa vi|-
. Ji°^^',^^^f^^^^^ ^Wta $9.00. puolivnoBik. .................... 4.80
VAPAUS, Laningra^r 3 ^ertaaviik t vk. $6.Qp 3^ vk. $.fB
S S X S K E S ? ^ Oulu; viibsik. 3.<!5
"HgAxiiPPU, Helsinki, vuosik. .........;..,.........,...,.*..•,.>„, 2.00
TYöI«ES, päivälehti,, Suparior, Wis., 1 Vk. $6.00, 1^ vk. $.is
TOVERI, palvätehti, Astö^, Ore., .... ...1 vk. $6.00,^% ». 5.28
f vk. $7,00
3.78
ETEENPÄIIf, pafyälcliti,^ ^orcest^r, Masir.,
puoli vuosikertaa '
V-iJ;:..-.Irc.'
PUNIKKI, pjlalebti,: Supcrior, Wis., 1 vk. $1:78,' U 1.05
T0VE8ITAB, näistehlcftti, Astoria, Ore., 1 vk.'$2.00, l/^ v. I:l8
läi^^Y^LgJiHmr Atthnn Öiifc
yk^lty^snumöröt IS seiittfS, vk. 75c., vk. '...^..,.;.;:';v. I.SO
'•qOMMUpÖ^T INTEBNATIÖNAX';', Kominternin englanninklali-tic^
ä VJrallineii lehti; ilmest:^ kuukaäsij^faif, Vk. |i:i{0 '
• »noll VBPsikiMtaa ......... 1.28
T Y Ö ^ I S - JÄ T A I Ä N P O I ^ kerran
It^okaudesiKa, 1 ypösik. .,.,....,,...>..,..;....„..»U^.WM................ <2.|^
Ylläolevista lehdistä myönnetään «siamiaalbe palkkiota vissin
jtaksaii m u k ^ n .
VAPAUS,
Fuhelih: T r i^
•0 ^^»"Jilst
Lim|
Vaatetavara!; tyb ?is^'j»yji
juy^^r ja'«jpkatayi
IST Box 12^^
m
Jotka ticduttö olevännö nteillö- , ", 'j
launto ' ja rUokaV»fa|ia;' v h u ö Ä .
iuutma viem.' ÄlFs^StttaJitö^: ? K;
BuörlttaiBitte; vdk8hn^^H=h#J^Är^^^^^'^^^^^
• Olfira- ja t^^;
Kaikkoa alaan kuuluvaa itydtä..
suoritetaan kohtuuUMf«Ia^;iirB*S|^^^!M
• • • m;#it*
II SAMASSA TAtOSSÄ
!asta" jaJ
V|»etajpäätä'Reg^^
Suosli^cfco
palvplusta.
Sudbury
vAtÄmmiäm
96I--963 St. Anfpln» yS
MÖBtreal, Qnov
NISULA J» ff^i^pj^, otnls
SUOMALAINEN
KIUASSAUNA. "••"lii
176 Spuli
Auki 1
nnaannttaaii jjaa keskiviikko ja "miAHIHe - i v;
kaikkina muina päivinä, v ^ - - M]
m
Stdettuja ja avonaisia
^toja saatavana.
l^eUn 121
.•^•'•i^iSlI,,,
K A I K E N L A I S T A T U O E E T T Ä;
• LIHAA
J A U H O J A
Nopea
Hearst, •0iMMW^SB!^
" • • • ' • • " • ' • • -
Yöllä ja pfiiraiai
IVaftM- Vadtäm, Sadbiirjr
Suosittelen
Lämpiinift ja siistiä
liiioneii^
MRS. KOSKINEN;
47 Sniliran St^ Toronto 2^ Onti
M. Petinanen
316 Queen JJt. Vf., Jor^i^^^ Ö^.
Ottaa--vaataäJi^:-iaa^^
feanlttvaa ,i ty9!^< «til^kse^sökS
ieettäjän.iMfl^^
kokemus, joten työ taataan. Kysykää
hintoja. ; - ;r
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 26, 1929 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1929-12-26 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus291226 |
Description
| Title | 1929-12-26-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
No;301~ 301 — 1929
a«sen ^ r j e s t S n naispnhn|J
alaisen järjestön nalspuhn^.
r tyyU Toivonen tulee saT^
I l»plUots-p!ntarioon •
-aan* feqo&älaisia osastojal»^^
aisten osastoja järjestämääiji
ja puhetUalsuuksia
aikolssa adlamalnittuina pu.;^|
i, Que., perjantaina jouiutJ / f
nd lauantaina jouluni
»ye sunnuntaina ja maa-i
jouluk. 29—30 pnä.
iis' tiistaina j a keskiv}ikkoiij,
I! j a tamihik. 1 pnä.
Pöfcupifaö torstaina tam-
Hiä. ;
lie perjantaina taminik,
as lauantaina tammik.
ar Toivosen matka tulee
kohOistmnaÄi järjestömme
;äy%n ja työläisnaisten
toiminhan eOIslämiseen.
unme / taveireita ' tekemään
a näiden tilaisuuksien on;
ksi. '• • '
|«IfedätteMn minun taipumuksen: J kuunnellessani tein ratkaisevAn r^s
l-unaan vähemmänkin hullunku- —' raucaisevan paa-j
i " puoUusUBuljy itseään' fo>-
käydä ya^ya|iBL '«Tiaiiöottekc
)ittia minua ikeppiQsestani?" kysyi
sitten mieheltään,
äitä en tahdo sanoa xnitään.'
it vastasi tymieästL "Tiedän-liöpäisy37tesL
Mutta miten saa-hiipiä
tänne llmoittautiunatta?
etko sinä niin fciittu täällä, ett^
bt tulla sisäJlp snbraa päätä kuin
löisi."
i:Hogwitin kysymyksissä sääteli
vihlovaa mustasukkaisuutta,
fstäväni Palette sa^ vastata ky-ykseenne,"
Ru"by sanoi, luoden
ettcen julkeasti lempeän katseen.
ette punastui, mutta vastasi
ffitille ryhölkkp^ti. katsoen hän-r
silmiin: '
juby on pitkäaikainen ja par-ystäväni,
ja hänellä on oi-tulla
luokseni miUoih ja miten
haluaa."
olette- julkeita — Ja hävyttö-
— >• mörähteli Hogwit jpoissa
liltaan, ja astuen askeleen lä-läksi
Palettea, lisäsi,. irvistellen
auiesstl ja puristellen isoja kou-nyrklssä:
"Teidän pelinne täy-loppua!
Kuuletteko, roisto! Tei-pelinne
täytyy loppua | Minä
valian käsiini vaimooni näh-oivaUisesta
laadusta, joje^
viiöjsil bh pärhailljtän yi-jota
voin teUle iuoslteHä.
csaä kähdefcäantqista^ ni^r
saa halvelmäialUt ja ikoime
f lyen^alla. Qlkaa hyvä j f
jpis revolverin j ^ tarttuen
hfetta Tfeätsklnih vyöiäröl-
Itiri hänefe'raivosta karjajsi
kkunasfea.
i a ^ ' hän vielä ehti hqutaa
ä on "Sovin epakäytämiöi; |
)s|mennapitf tieräval;' sär- ^
i repivät? vaatteita' ja mii
laiil. Voin tarjota ' teille
nappeja' afrakaiaiseöta
taksi ruplaa pari. kolmi
n akkunan kiinni. i ;
lutta Paletten tyyneys cl järk-
Häh vairi fiytnyiii halveksi-sti,
Ruby katseli häntä ihaillen
astuen vilkkaasti hänen vlerel-
^n, sanoi Hogwitllle, katseessaan
itty kiihko:
["Tyyntykää,, herra Hogwit» — M i -
käännän asian nyt toiseen suiin-in.
Tle^ättp yarsin hyvin miten
ahdöten|;ä on ipidän käsitellä mi-väilj
»Ilanne. Miksi siis uhotella
liatko nm Raspuilnin luut sekot-aeet
järkenhe? —".
Iogwit hätkähti. Tuo luujuttu oli
ta koht^. Hän perääntyi pari
elta, mulkoiUen hätääntyneen
^puilevasti. Katse^uaanj tuqjkion
atä puolittain säälivästi, puolit
syytfövästi,' mutte hyvin' paät-stl,
jatkoi Ruby:
af,„ Hogwit! Olen tehnyt nyt
ullisesti ^töfcsen, joka merkitetä,
että - iakiimiehenl tulee pu-ljttelemaa,
n. teitä aviosuhteistam-tökseni
- ja tämä" päät^ni^^n
muuttematoin. Tuo luujuonenne -
§5 on niin sanomattoman inhottava
— yhtä inhottava kuin noiden
ryssienkin huiputus noilla luilla.
Ymmärrätte Itstiln, miten mahdotonta
on minun tämän jälkeen
enää tulla teidän asuntoonne vaimonanne."
ftuby puhui ystävällisellä sävyllä
naijtta hänen silmiensä säihke osotti
syvää mielenkuohua. Hogwitin i l meet
osottivat hirveästi järkytettyä
mieltä, mutta oli vaikea päättää
mitä hän oikeastaan ajatteli
ja miten tunsi. Sen kyllä huomasi,
että hän koetti hUlitä mieltänsä.
Hän nieleskeli kuin jotain ulos-pyrklvää
palaa, rykäsi, ja sitten ta-keltavalla
äänellä kysyi:
" J a minkä syyn perusteella aiot
avioeroa hakea? — Et kai voine
esittää syyksi huonoa kohtelua, koska
juuri sanoit minun olleen ystävällisen;
et myöskään voine syyttää
minua aviorikoksesta — vai miten?'"
• (Jatket.)
Karhukaskuja
Canadasta
Kirj. ^ÖSSI K Ä A *^
Juna kiidättää laarin rantamalta.
Mutta M ä ^ tekee pilkkaa
piileskellen vuorien j a lounparelden
taa metsineen, paljastaakseen hivelevän
kauneuteiisa yhtäkkiä vasta
inatkan päämäärässä, "GHf^tdmK
sa, minkä se kiertää kuin väläiyvä
hopeavyö, valiöiauta sqlken^n.
Maiseman melkoinen y^tolkkol-suus
matkalla kääntää sUmät päiväin
sanomalehtiin, kuiviin sunnuntaileh-tiin.
taattuihin porvariHisiin tietysti;
miiita ei maassa sanpttävasti Igg*
takaan: yhtä ainoata porvarislehteä
leviää summilleen yhtä paljon kqiii
kaikkia työväeniehtiä yhteensä, ja
kuitenkin on maassa ollut jopa monta
"työväenhallitusta" ja näUlä takanaan
parlamentissa työväeni ja
pikkuporvarien enfemmistö.
ren nälkälakon . joÖdostri)
Ja pakko!
ineii' riijakannei
Ml^mine, mc pnnaiset •
tielori vallassa värjpttävät
kumoltsijät? : -5 " •
oskövä! kiljutte paniikin
fett»!; on häUitsemaan
«i^iUjiälii;^ ^^^^-^'^ • •
syvyydestä vavisuttaa
a. pakkoi
5, faiiifcaJt!
e, köyjtiät ^koneiden
änetöntä>
anyll4n« : t en ja.rajain
eJtoäaU^cän
np js^lieet, joJUa ön
moukarit!
Yhtykää siihen!
nonlkymttienttihantinen
mus! •
pakko! Pois kidutus.
teitä, te piihälset
Ahasveerus.
nejB^sejÄo^gyCÄSjtai
ongreäsl^-Oscar de
n . - leypfft^ctmuusk^
alessa.-"jBE^^ött laxa&-i
i deinb^i^t&iein e7>^
leston, . .Alabamasta''
en /ixiUtill^äÄ^
ni^iea'tä^;viliä^ärv ^
la«^:Ä<öi;:-^
|Hogwltln suu aukesi ja hänen
Itseensä kävi suorastaan pelästy-feksL
• :u . a r ; : " : • , •
("Tarkolts^tko avioeroa?" sai hän
in kuluttu?, kysyi^yksi.
'Oikein ymmärretty."
jpalette kääntyi sivuttain heihin
m nii|kÄ. tarkaslella-ja järjes-poydäilä
olevia piirrustus- ja
lausväihieitääin. Hän halusi sa-
HpgvBltUta Ilostuneet kasvonsa
seisoi niykisVheenä. Mutta
iby"^ saattoi huomata hänen kas-
[»istaan7 ' 6ti^ hänen pelästyksensä
coi ftiäipiyÄ fiäpen kaavoilleen
)i levitä ivallisejstl, niutta lem?
p^ttävästl tyhjäksltdcevä hy-
|y, ja hänen Rubyn sUmlln tiukasti
mitetty katseensa kävi jupnik-i
tukeilevaksi. Ruby ei halun-it
odottaa; liänpltä sanoja, vaar
rehti i | i ^ jatkamaan, astuen lä-
»mmäksi. häntä:
•Kuulkaahan! Minua qn kaiken
la vaivannut avioliittomme. Tie-ittehäri,
että, saitte minut vaimok-
M ainoastaan rahoillarme. Tur-laisessa
loistavan aseman Iiimos-b
l suorastaan möin itseni teille —
bn sitäpaitsi lupasitte olla vaatijatta
minulta kaikkea naisellisuut-il.
— Mutta pian havaitsin, et-
^lväi-.j:ahanne tehneetkään minua
meUiseksi,' yalkka kylvittekln sitä
iliisti ympärllisinl, sulostuttaak-
^nne elämääni pj-ajneudella, sekä et-lupäuksestanne
huolimatta avio-ihteemme
slttenklni harikaluuttivat
niseläniääni, j<»sa ' aipoastaan
Jömasin onneni ehdot olevan. Tus-r
kumminkaan olisin voinut ottaa
ielä ratkaisevaa askelta erotakseni
älstä,'sillä olettehan oUut minulle
[jih hyvä — ellei tuota luujuttua
psi ttiliut. Vasta tuolla käapls.sa I
Jack Slader, Canadan Kalliovuorten
nousija opas CasUe Mounta.inista
kertoo opastettavllleen seuraavan
ehta albertalaisen metsästys jutun.: •
,:Jack oli kerran metsästämässä
noin tiihannen jalkaa yläpjjolella
metsärajan, kun iso mesikämmen
pisti esiin vesakosta ja niin äkkiä/
ettei ollut aikaa ampua. Kuitenkin
kerkesi Jock saamaan jaiat allensa
ja kilpajuoksun päätyttyä alkoi kiivetä
korkeaan mäntyyn, joka yksinäisenä
kohosi lähellä timberlainla
S.O. metsärajaa. Karhu jäl puun
juurelle takajaloilleen katselemaan
muristen ja raapien kynsillään petäjää
ikäänkuin lausuen sydämellisen
kutsun tulla alas hänen lemmekkäille
käsivarsilleen. Mutta J'ack vain
piti lujasti kiinnj männyhhaafii-kasta,
jonkun ajan perältä vällyste-li
tohien karhu pitkin mäen syrjää
hpidän luokseen. Karhut tervehtivät
toisiaan karhumaiselia tavallaan, aivastellen
ja kuohoaan mutuutellen
Sitten toinen karhu lönkytteli ylös
vuorta kadoten näkyvistä, toisen
jäädessä Jakkia vahtimaan.
Tuokion kiiluttua toinen karhu
pal^l Jäkkirparan ihmeeksi, kantaen
kahta' majavaa etutassuissaan
Hän pll hakenut ammattitaitoiset
työmiehet, nakertamaan puun poikki
äikä käiiari' ottenutkaari'kuri m^ty
heilahti kumoon. Onneksi' puu kaatuessaan
heitti Jakin vieressä olevaan
virtaan, josta hän voi uida
vastakkaiselle rannalle vainoojiaan
urvaan.
Niin ainakin Jack Slader kertoi
minulle Lake Louisella, Ja tottapa
lienee, koska oli vielä elossa ja voi
tämän kertoa. — Jufitus.v
Vain 62 *ntättä"
Kuusikymmcntäkaksl miestä kuoli
eräässä Oklahoman hiilikalvannossa
Suurmaailma ei tule koskaan tietämään
heidän nimiään, jotka kyllä
olivat painettuina paikallisessa lehdessä.
OUhan siinä vain 62 "kättä"
paitsi yksi insinööri. Heidän menonsa
oli vain mitaton sattuma teollisuudessa.
Kuitenkin nämä 62 kuolemaa herättävät
sympatiaa hetkeksi yleisössä
jä tuntuu kuin miesten, joitten on
pakko antautua sellaiseen vaaraan
kuin on kaivannossa työskentely
pitäisi saada paremi»a palkkaa, elkj
turvallisuuslaitteita saisi olla laittamatta,
vaikkakin ne maksavat. Silloin
kun tämä tunne muuttuu yhteiskunnallisia
vääryyksiä ymmärtäväksi
tietoisuudeksi, joka kannustaa
toimintaan, voidaan vasta odottaa,
että oloihin saadaan parannuksia.
YÄTOMOLOT NEDVOSTOLIITOSSÄ
iuvan
WK> että]
la Bgmg^v^jÖä^
fin ja
Ety aikejidestä ^lägr ,
Vuosikatisfia on poryariHis-sos-ejn
sanqnialehdistö harjoittanut
'itä musiintä tosiolojen vääriste-ä
Neuvostoliiton sisäisistä olois-j
• Täina -vääristely ei ole rajoit-nut
vain' "tatoudelli^ep elämän
loja ^o^keyiiri sp^koihin, vaan
n se;,fcgsii;täriyt kaiten sen, mistä
leensä voidaan jotakin kirjoittaa,
'osin -. ijäillä porvarillis-noskelaisil-
^?itie(JonännpiIla" ei ote ollut
urempiaa vaikutusta tietoisempiin
öläisipukkpihin nähden. Niille
i aririet|;u, se. arvo, mikä niille
uuluukiniiV^.o, ei niitaäri. Sensi-laan
^heimpitietoisia ihmisryiimiä
• n näillä -''tiedonannoilla", v€defcty_
nonas^r hyVinkin törkeästi nenSs-
~ ' Viimeisimmisla törkeyksistä,
on ollut porvarillis-sosdem
anomalelidistön palstoillaf' ansaitse
täsSa J^jnieessa mainita en-
»isesti Neiivptoliiton vanldlaoloja
[ u ^ v a t kirjoitukset ^ K^^ näil-
^ kirJM määi^tty
inä^^^i^s, pn paikallaan, että
a i i n ^ p a i ^ tosiasi^ valaisemme
lyty» imialkkiso . j
sl^ itfpttälf^
Qe^ Ätt*äiQij?tflö
oikeus on Mellet-:.,
SniaeUa^^ häiKilmäfctömyydelfä
olMcn vääristelyllä ovat
»rvaEnSlferatisd^ PP'
ah olpja^ Vastaan- Aiheena on ol-itt
viudääoi^ valkoinen "Snp-kuttajien,
ja mitä kaikkia joukossa
lieneekin, tosioloja mustaavat 'tie-doriahhot".
Kirjoituksissa, joissa
porvarillis-sosdem lehdejt ovat se-losteileet
esim. k.k. vankilan oloja,
on ollut mitä palcsuinta pajun-köyttä.
Mitä voidapin esim-^muuta
sanoa "tiedonannosta" 45,000 vangin
olosta Solovetskissa. Kuka on
käynyt tällä saarella, tai muuten
tutustunut Solovetskiii vanhan
luostarin asemaan, niin hänelle
selviää, että 45,000 hengen sijoittaminen
k.o. rakenmiksifn on yksinkertaisesti
mahdottomuus. Vangit
saa latoa päällekkäin -•— • ja
tuskin sittenkään saataisi hellä
mahtumaan luostarin Icaikkiin rakennuksiin.
Mitä ^ l e e sitten vankien
huonoon kohtelttan>6vät " t i e donannot"
tässäkin iuhteessa yhtä
perättömät. Solovetskin vangeilla
on vapaudet, joita : porv|urillistön
maitten vankiloissa ei kyetä koskaan
saamaan. Yleisestihän on
nimittäin jo tunnettua, mitenkä
e s ^ . Kemin kaupungin (Karjalan
Neu vostotasävallan) koko kauppaliike,
ravintolat, teetuvat, kasifyö-verstaat^
mitä moninaisemmat l i i -
kelääokset, ovat samaisen Solor
Vetskin vankdan Vpini^tuien'»
vankien hallinnan: alaisina. Splo-vetstiri
vankien h^tnnn on' Neuvostovalta
luovuttanut koko kaa-pnngin
kauppaelinten järjestelyn
hoidon. Suurdt kanppa- j a liit
Lehdet ,ovat kuivia, kuten sanottu,
mutta yhden niistä, suurkapitalistien
. lehden smmuntalliltteessä on
sentään aika kiintolnen kirjoitus
Sen laatija [on n^tlnäskirjailija,
prhissl. joka on vieraillut kaukana
kantoisänsä kotlpiiolessa Ranskassa
Kirjoittaja ihaUee kantaisäänsä, ja
hänellä.on siihen kalkki syykin, sillä
häncttähäri el klrjpittajf^ piisi lainkaan
olemassa, ylelä vättemmän
keintaan tavallinen Ihminen. jplöQ
olisi hän mikään prinssi vaan kör
saisi nimensäkin kirjoittamisessa
nähdä niin paljpn vaiväa. että i^r
Jplttaisi ristirihnen^ lisäksi sulcn-nlmensäkin.
Mutta ^mä' iliailu g)
huumaa häntä, sillä kysymyshän on
aran puoleinen. Enslmäfsen Benia-dottenhan
"valltel" l^uot^ k u r ^
kaaksl hylniai^lnen up^^rl. jpiil^
piti kääntyä vallan toisen henkilön
puoleep. Mutta tällalnfn pattnman-omalsuus
saakin prinssin vaipumaan
syvämietiskelyyn: ElkS ikal-ki^
ia oikeastaan Qle inarsall^a§atiya
renssellKäito? Eäkb jokainen ole vapaa
n}upkkaaina^ el%inänk6htalp-ään?
Kninka pnlfi»p "i^^m-pojasta"
tuUut keisari, kun taas
keisarista ori tuUut" pälmeri? •
olisi siis kummastuttavaa, että ranskalaisesta
asiari?.jajan " apulaisapsta
tuli Ruotsin Bsirnadpttlen k»?»t?ti?ä;
Ja kuiritenkln: asla ön yhtäljpikkl
jinartajs^c^ta^^ on
^ u t pa^iläi^lii^^l^^ vereskään
joitta clkeittettu^ viha l a adaiisaus
olisi voinut kokonaan ottaa heidät
valtaansa; Ja nlln^T^vat he alriä'-saaneet
uudestaan ryh^rä •'paimeneksi",
gltet vpipi»K|raampl ja kaukonäköi-jsem{
4 vqiiri& öleriujertjuiut heitä ta^
^^^ssä ialstielussa, ori se nujertanut'
heidät kavaluudella — yhta
maata lukuunottanoatta. Mutta "pai-taenten"
koulu el ole vielä päättjr-ihmeeillnen,
sUlä mleslT^n pU njyös
vaUankumoiU^llinen, jc^a 1703 kirjoitti
haluavanpa' ''palyella " (vf^lläA-kumoukseUlsta)
tasavaJ^, jok^
hänen hyväksyrj^sä ,it»ÄllltusmuQ^
to!"--. ' - • • '-.r
Tällaista on prinssin s^änjlctisr
Sely. Se kuulostaa plke^tJa^ lijTväl-tä.
-Vahinko vain, ettär 1*5^^»™^
ori rensseiisspn — ei mareaJkkä-
?aan -kerjälälssauva; että "paimenpojista"
on tietysti prettömäii harvoin
tullut ruÄttnalt^ inutta kyllä
onnenonkijoista; juUä- ja sälaveh-kelUjölstä,
valapatoista, «äUfrilstä»
iistä, miehistä, joiUa: häiden-iavu-jent
lisäksi, jotka ovat tyypiUlstä
sdustamallperi luokalle, ön' ollut suu-"
rempi aim(W hälkäll^^
ehkäpä n»yös mieskohtaista rphkewt-ta
kuin omistavalla ympäristöllään.
Jo se seikka, että enslpiälnen Bier-nadotte
oli alkuun vällankimpus-maan
kenraaleja ja että hän hyväksyi
"tasavaltalaisen haiuitusmuödph"
osoittaa, että mikään . varsinainen
hyve el tehnyt hänestä monarkkia
ja työtätekevän karisan raslttajaa
PahnenpojdjUa" ei olisi tällaista
kunhikaaksltulemisedellytystä mikäli
hän olisi yhtä tyypHUnen omain
luokkansa edustaja kuiri ne, jotka
eri afkoina ovat keinotellet itsensä
riifitoyhtelskunnan johtoon. Vapaa
tahto on vain sUlä, joka M i » kourassa
lai|snu oman |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-12-26-03
