1930-06-10-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivill Tiistaina, kesäk. 1 0 p:nä — Tues., Jiine.lÖ ^4- i . IF • ii i - i i : f '5r .jsim&isestä iäUmuast^ Karaten näkemyksiään käymissään hotelleissa y j n . Sellalsen lausunnon antaa vapaamielinen porvarikin nyt rautateiden kuntoisuudesta. Kuvaako se Jotak i n kaaosta? K , se sisältää suoraa totuutta. Mutta toisaalta tiedämme, että työläisten valtio suunnittelee yhä utidempla Ja uudempia parannuksia rautatieliikenteessäkin. Joista todisteena ovat viimeaikaiset tiedonannot uudistussuunnitelmista. Jotka OD ajoitettu. Näitä tietystikään eivät usko en-flnkään lapualalsuudella pumpatut |.finsälaisemme. Ennen he uskovat vaikka kymmenet jutut merikäär-iöeistä. Joilla on hevosen pää. J a jos Jokii vielä kertoisi sellaisen merl-käärmeen himunneen bolsujen k u - idsiumiseksl. n i i n uskoisivat sen vie- Ift varmemmin. Magnus Raeua. ressiä colleginmin rahastoon j a me I seppäin järjestö vaatii yleisten töi- Työväen ammatUiiset järjestöt 2,000 V . sitten L E X C O L L E G I. (Coiiegium säännöt). Yleensä säädetään, että ken hyvänsä haluaa liittyä tähän colleglumiin, hänen ; on annettava sihteerille osoitteensa, sisäähkirjoitusmaksu (n. 160 nik.) * "Ja ruukku hyvää viiniä sekä k u u - katjsh^crö (n. 1.60 mk.) Säädetty blkoon, että ken hyvänsä laiminlyö kuukäiisiverojen suorittamisen, hSnellä ei ole oikeutta hautaukseen, vaikka olisi järjestölle tes-iamentanhut omaisuutensakin. Olkoon säädetty, että ken hyvänsä kuolee ilman, että jäsenmaksut ovat räälissS, maksetaan suoHtettu sis&änkirjoitusmaksu hautauskuluiksi. Yksi sesterssi ripotellaan ruumiihpolttoroviolle. Mutta hauta-ustoimitus suoritetaan. Olkoon säädetty, että milloin jäseh kuolee 20 mailin päässä kaupungista, on siitä tehtävä ilmoitus, lupa haettava j a lähetettävä kolme jäsenten keskuudessa valittua ottamaan selvää. Jos havaitaan, että jotakin petosta on harjoitettu, n i i n silloin kannettakoon sakkoa sellaisen vääryyden johdosta nelinkertainen summa. Ne, joille rahaa annetaan, saavat,sitä seuraavasti: Jos etäisyys oh 20 mailia, olkoon summa kullekin 20 sestressiä. Mutt a jos jäsen kuolee y l i 2Ö mailin elaisiyydessii, eikä siilä voida i l - irifiöiltaa, n i i n silloih ken hyvänsä Oli ifiautäj^isis^i: saapiivilla, täytyy llifefeiiärr-^^l-oo^h ^änsäfär^en äliekirjöittäma selostus j a kuiii asia bh l i i l l u t todistetuksi jä hautauskulut havaittu kohtuullisiksi eikä kukaäin ole vastaah, tnaksetaah hänen palkkansa rahaatostft pyydettäessä. Älköön cöllcgiaraissamme olko ...viekkautta. Älköön suojelija tai suojelijatar, isäntä t a i emäntä, ei «eHes velkoja tai kukaan muukaan esittäkö mitään vaatimusta, laskua t a i mitään, paitsi v a l i t tu p c r i l l i h e n. — Jos joku kuolee lapsettomana, n i i n annettakoon 6 sestressiä ja k a i k k i kulut. • Olkppn säädetty, että ken hyvänsä kuplee jäsenenä ollessaan orjana j a hänen herransa t a i her- "•rattarensa on vastahalcoinen luovuttamaan ruumista haudattavaksi eikä salli vainajan rekisteröintiä, t>Jdötään valehautajaiset. Olkoon säädetty, että ken mesta- ' c a tekee itsemurhan mistä syystä .hyvänsä, ei siitä syystä voida hau ' t a j a i s i a pitää. Olkoon säädetty, että kenen orj a n hyvänsä itämä collegiumi va- ' pauttaa, hän lahjoittakoon ruukun hyvää, viiniä. ' Ölkon säädetty, että ken mcsta-ri (magister) hyvänsä ei ota osaa 'seremonioihin eikä suorita tehtäviään, saa maksaa sakkoa 30 sest-nettää paikan seuraajalleen. Nämä collegiumin säännöt osoittavat, että järjestöllä virallisesti oli pääasiassa hautausapayhdistyk- *en luonne. Niin oli asianlaita useimpien kanssa, sillä sellaisen kilven taakse kätkettiin aina a h taampina aikoina järjestöjen t a loudellinen luonne. Säännöt osoittavat myöskin, että collegiumit p i tivät tapanaan orjienkin vapauttamisen, mikä tapahtui oston kautta, jolloin vapaaksi ostettu sai työllään suorittaa vapautuksensa hinnan itakaisih järjestölle. Collegiumeille oli ominaista, että niiden jäsenet usein «livät täydellisessä veljeydessä j a yhteenkuuluvaisuuden henki oli heidän keskuudessaan korkealla. Työn tulokset tuotiin monasti collegiu-mille j a siellä yhteisesti, yhteisaie-r i an muodossa, nautittiin työn hedelmät. Nämä järjestöjen yhteis-ateriat muodostivat voimaklcaan siteen jäsenten välille j a elämän eri vaihteluissa takasivat ne jäsenille toimeentulon. Tämän vuoksi järjestöt vetivät köyhälistÖläisiä riveihinsä j a muodostivat voiman, jota valtalu^kat aina pelkäsivät. Erittäin mielenkiintoista oh todeta, että vanhan ajan työläisten järjestöissä olivat naiset täysin t a - sa-arvoisia miesten kanssa. Kreikassakin, jossa vapaakin nainen yleensä oli puoliorjan asemassa, löysi nainen tasa-arvon ainoastaan proletaarisissa järjestöissä. T r i Bucher teoksessaan "Aufstände der unf-reien Arbeitten" osoittaa, että '^'kreikkalaisten järjestöihin hyväk- /jyttiin jäseniksi — — _ sekä kreikkalaisia että barbaateja, miehiä j a naisia, vapaita jä orjia. Tästä johtuu nimitys "auringon kansalaiset". Samoin oli l a i t a Roomassa. Lukuisat kivikirjoitukset osoittavat, että usein naiset olivat enemmistönäkin järjestöissä ja monasti saivat he osakseen erikoisia kunnianosoituksia. He kohosivat tärkeimpiih luottamustehtäviink i n , joiden tunnollisesta j a k u n nollisesta täyttämisestä heitä kuoltuaan hautakirjoituksissa ylistettiin. Heidän hautojaankin koristettiin kukin j a seppelein. Johti-vatpa naiset pitoja j a seurustelutilaisuuksia J a se antoi heille erikoista valtaa. Vanhan ajari kansat olivat hyvin taikauskoisia ja jokaisella ylimys-perheellä oli oma suojeluspyhimyksenpä. Alhaison ammatilliset järjestötkin omaksuivat useimmiten Jonkun suojeluspyhimyksen j a omistivat sille järjestönsä. Suojeluspy-himyltseileen omistivat he järjestönsä talonkin, joka oikeudellisesti kuului järjestön esimiehelle. "The Ancient Lowlyn" II osassa (siv. 476) kertoo Ward m.m. että coUe-giuiiteihin. järjeaityneet, "erittäinkin- Kooman maanalaisissa kouluissa, uskoivat, että heilläkin oli sielu jä se innoitti heitä toivoon j a ihmisyyteen. Näissä salaisissa piilopai-icoissaan he opettelivat lukemaan, kirjoittamaan, pitämään puheita, laulamaan, sepittämään runoja, a n tamaan anteeksi ja rakastamaan toinen toisiaan, uskomaan kuolemattomuuteen, hankkiiUaan toinen toisilleen työtä j n e . " Toisessa paikassa kiertoo Ward, että collegiu-mien kouluissa opiskelijoiden kes-keh pantiin itoimeen henkisiä k i l pailujakin, joissa voittaneet ovat saaneet ylistäviä lausuntoja j a n i mensä ikuistutetuksi k i v i k i r j o i t u k - siin. K u h häma koulut usein ovat olleet maanalJaisia, osoittaa se, että valtaluokka on vainonnut työläisten opiskclutoimintaa jo pari vuosV tuhatta sitten. Mutta politiikkaankin näyttävät ammatilliset järjestöt ainakin Rooihassa osallistuneen. Esim. V e suviuksen v. 79 j . K r . tuhoamaan Pompeijan raunioista löydetyssä eräässä seinäkirjoituksessa mainitaan Wardin mukaan seuraavaa: " ( c ) Kalastajain järjestön jäsenet ehdottavat Popidius Rufusih yleisten töiden hallinnon jäseneks i . " " ( d ) Pompeijan yleinen kulta-den hallinnon jäseneksi Cuspis Pansaa," P o l i t i i k k a a n sekautumisen katsoivat vallanpitäjät kaikkein vaarallisimmaksi j a kun esimerkiksi B i t - hynian kuvernööri Plinius nuorempi pyysi keisari Trajanukselta lupaa saada perustaa Nikodemiaan noin 150 miestä käsittävän palokunnan kirvesmiesten järjestön jäsenistä, vastasi hänelle Trajanus: " _ — — Meidän on pidettävä mielessämme, että tiheään tapahtuneet levottomuudet, kysymyksessä olevissa kaupungeissa, jotka ovat sellaisten järjestöjen aiheuttamia, ovat saattaneet jotkut suremaan niiden olemassaolosta. Mikä hyvänsä olisikaan sellaisten järjestöjen syynä, tarkoituksena tai nimenä, on poliittisen agitationin vaara a i na lähellä''. J a n i i n Trajanus ,kielsi palokunnan perustamisen. Teoksessaan "Die Dionysische K u n s t l e r " kertoo t r i Luders diony-solaisten taiteilijain kansainväliseen järjestöön kuuluneen ainakin 52 osastoa kaikkialla silloin tunnetussa maailmassa, Afrikasta aina Mustanmeren rannalle saakka. Tähän kansainväliseen järjestöön kuului Rooman j a Galliankin järjestöjä j a yhdisti se teltantekijöitä, hiUurarcita, yhteisten puutarhojen j a ^maiden hoitajia, musiikki-insf-rumeUttien tekijöitä, kaivertajia, vaattureita, keittäjiä, teurastajia, vedenkantajia, khlissimaalareita jhe. Kun keri"ah näyttelijäin järjestö Teis'ssa oli joutunut onrtetto-muuden kantta velkaan eikä voinut yksin siitä selviytyä, kääntyi se avunpyynnöllä kansainvälisen järjestön puoleen. Asia otettiin päämajassa käsiteltäväksi kun kysymys kahden edustajan kautta oli asianmukaisella tavalla tullut valaistuksi j a pjryntöön suostuttiin (The Ancient Lowly, II osa, siv. 265). Erikoisen lähettijärjstelmän avulla olivat järjestöt yhteydessä keskenään j a tukivat toinen toistensa matkoilla olevia jäseniä. Vanhan ajan ammatilliset järjestöt, viattomista nimistään j a säännöistään huolimatta, näyttävät käyneen alituisesti taistelua yläluokkalaisia vastaan. Kerrotaanpa niiden Roomassa osallistuneen or-jasotiinkin. Orelli kertoo argeolo-gisissa itutkimuksissaan, että esim. Spartacuksen orjasotajoukoissa oli suuri joukko järjestyneitä ammatti-työläisiä, m.m. haarniskantekijäin järjestön jäseniä (fabricenses) ja soti!asjalkineiden tekijöitä (caligu-l a r i i ) . Vetojenkerääjäinkin (vecti-galai- ii) järjestön jäsenet olivat liittyneet Spartacuksecn ja kiersivät p i t k i n maakuntaa verottamassa r i k k a i t a kapinoitsijain hyväksi. Saksalainen Rooman historioitsija Monimsen lainaa Asconiukselta steuhraavaa: " ( V . 6B c; Kk-.) H e järjestivät tiheään komuunistisia yhdistyksiä, vastoin yleistä lakia, kansan levottomista aineksista ja tästä syystä lakkautettiin etikoisel-la lailla useita järjestöjä myöhemm i n . " Vallassaolevan luokan raivo ammatillisia järjestöjä vastaan kiiht y i entisestäänkin, kun esim. C l o - dius, jonka tiedetään puolustaneen köyhää työväkeä j a heidän järjes-töjään, sai poliittisessa valtataistelussa cicerolaisia vastaan puolelleen juuri nämä järjestöt. V a l t i o l liseen taisteluun osallistuminen teki ne vaai-allisiksi, koska niissä oli joukkovoimaa. Cicero räivosikin erikoisesti järjestöjä vastaan ja teki kaikkensa niiden lakkauttamiseksi. Vuosi 58 e. K r . muodostui lopullisesti ratkaisevaksi. Silloin Cajus Julius Caesar julkaisi määräyksen, jolla häjoltettiin kaikki työväen ammatilliset järjestöt, lukuunottamatta uskonnollisia j a sellaisia, j o t k a olivat hyvin vanhoja. Miitta kuristus-laitkaan eivät voineet tehdä täydellistä loppua järjestöistä. Ne vain muuttuivat ankaran salaisiksi ja keskittivät toimintansa Rooman maanalaisiin kätakonibeihih. Monet taas vbrhoutuivät uskonhöUisuudeh suojaan j a käyttivät sitä klipenään. Tästä johtui, kuten Mommsen järjestäjä koskevassa teoksessaan fa-noo, että "Tämä petos käjrttää uskontoa naamiona antoi senaatille aiheen lakkauttaa yhteenliittyra is-oikeuden. — Niitä, jotka j muodostavat luvattomia, laittomia kieltoa perustellaan; se, ettei k a u - järjestöjä poliittisen vallan saavut-! pungissa ole puutetta tämäntapai- Voikohan monikaan kahvllaliikkeen harjoittaja Icaupungissa asettaa erikoista järjestysvaliokuntJia huolehtimaan järjestyksestä. E i varmaankaan yksikään. Sitten tulee toinen kohta, jolla tamiseksi ei katsota kuuluvaksi vanhoihin järjestöihin." K u n kristityillä o l i tyyssijansa näissä järjestöissä, on hyvin todennäköistä, että kristittyjen vainotk i n olivat pohjimmaltaan työ%äen luokkataistelu järjestöjen tuhoa.ii is-taistelua, eikä niinkään paljon uskonnollista.. Siflien suuntaan viittaavat lukemattomat historialliset todistuskappaleet. Mutta siihen puoleen ei. tässä yhteydessä ole tilaisuutta sen enempää fiuuttua. V a i k k a Caesar lakkauttikin useimmat järjestöt, ei hän kuitenkaan voinut vapauttaa Roomaa niistä. Vielä Constantinukscn laissa vuodelta 337 j . K r . lueteltiin 35 ammattialan järjestöt, jotka s i l l o in toimivat. Vallassaolevan luokan aseeksi antautunut kristill i n en kirkko valjastettiin taistelemaan järjestöjä vastaan j a Laodi-ceah kirkolliskokouksessa 36:^ j K r . k i e l l e t t i in k r i s t i t t y j e n ammatillisilta järjestöiltä oikeus yhteisate-r i a i n käyttöön, jonka edun oli taannut Solonin laki järjestäytymisoikeudesta (jus coeundi). Sama tuomio uudistettiin vielä 412. Y h - teisaterian k i e l l o l l a annettiin ankar a isku järjestöille, joiden elämässä yhteisateriat muodostivat niin tärkeän osan. Työväenjärjestöjen olemassaolo jo vanhalla ajalla j a vallassaolevan luokan suhtautuminen niihin, on omiaan osoittamaan, että luokkataistelujen yleinen laki on vallinnut silloinkin. Työväki sai taistella järjestymisoikeudestaan ja vaikka järjestöjä lakkautjettiin, jatkui taistelu. siHta kahviloista, joten uusien perustamiseen ei ole aihetta. Tämä kohta perustelusta antaa aihetta sellaiseen luuloon, että työläisiä painostettaisiin käyttämään sellaisia kahviloita, joissa vastenmielisesti työläisille tarjoillaan j a joissa heitä ei myöskään kohdella n i i n kuin paremmissa vaatteissa olevia asiakkaita. Mainittakoon vielä, että porva-riHiset kahvilat ovat, juopottelupe-siä ja niihinkö pitäisi raittiiden työläisten alistua menemään, n i m . sellaisten, j o j l l a ei ole t . ym jäsenk i r j a a . H U K K U M I S T A P A U S K A L A S T U S - M A T K A L L A TYÖLÄISn-TÄ RIISTETÄÄN J O K A I K K I OIKEUDET K a j a a n i n "työväenyhdistys on vuodesta 1907 saanut talollaan esteettä harjoittaa yleistä kahvila-liikettä viime vuoden syksyyn saakka. Tällöin se paikallisten poliisiviranomaisten toimesta kiellett i i n . Nyt r y h t y i yhdistys Oulun läänin maaherralta hakemaan yleistä kahvilanpito-oikeutta. Maaherr a antoi hakemukseen kielteisen päätöksen, perustellen tätä paikallisten poliisiviranomaisten lausunnolla. Päätökseen tyytymättömänä vetosi . y h d i s t y s ^ k o r k e i m p a ^ halJ iinto-oikeuteen sen muuttamiseksi, Äskettäin sai yhdistys korkeimman oikeuden päätöksen, joka o li edelleen kieltävä samoilla perusteilla kuin maaherrankin päätös. K a j a a n i n työväenyhdistykselle ei siis anneta yleistä kahvilaliikkeen harjoittamisoikeutta, siitä huolimatta, vaikka yhdistys sääntöjensä mukaan ön taloudellinen yhdistys. Paikallisten poliisiviranomaisten perustelut tälle ainutlaatuiselle kiellolle ovat hämmästyttävän outoja. Näytteeksi otettakoon pari-seh otetta. Ensimäinen väite, ettei hakijan' nimeämä ravintolan-hoitaja kykeiie ravintolassa pitämään järjestystä, tuntuu peräti etsityltä j a teennäiseltä. Sillä järjestyksen pitämisestä kahvilassa yhtähyvin kuin koko talolla, huol e h t i i yhdistyksen järjestysvalio-kunta. Näinhän se on työväentaloilla yleensä koko maassa. K a j a a n i n työväentalolla ei tehdä tästä piehintäkään poikkeusta. Sitäpaitsi yhdsityksen y l i 20-vuolisella toimihta-ajalla eivät aikakiirjat kerro tapauksia, joissa sellaisia järjestyshäiriöitä olisi työväentaloll a j a erikoisesti kahvilassa sattunut, joihin olisi poliisin tarvinnut puuttua. Tämäkin jo osaltansa todistaa, että kiellon perustelut eivät pidä kutiaan tässä kohdassa. .10 synyt paatuneena. Paatuneena on pysynyt, sillä se on aina vedonnut isä-vainajan kuolinvuoteellaan lausumaan toivomukseen. S A A R N A M I E S Sinä olet pahuutta täynnä, mies. Oliko sinun isäsi edes vahva uskossa? M A T T I Vahva oli isä-vainajani uskossan. S A A R N A M I E S Todellako? Mitä uskonlahkoa hän oli^ oliko hän meikäläisiä? M A T T I Hän saarnasi-köyhien evankeliumia. S A A R N A M I E S Mikä se sellainen uskonlahko on? ISÄNTÄ Punainen hän o l i . Muuten hyvä mies, mutta koetti aina kylvää antikristuksen oppeja seurakuntaamme. S A A R N A M I E S V a i punainen! Ja sinä kadotettu sielu koetat häntä väittää uskovaiseksi. M A T T I Enhän minä häntä uskovaiseksi sanonutkaan. Sanoin vain, että hän o l i vahva uskossaan, vahva siinä^ että kerran t u lee oikeus voittamaan j a työtätekevät ottamaan heille kuulu-vat oikeutensa. S A A R N A M I E S Häj>t'ä! Aijutko sinä, mies, nivota tässä saarnnnntaan sosialismia Ja, polsheYiimia j a antikristuksen o p p e j a . . .. M A T T I Ehän minä niitä kaikkia, polshevismia v a i n . .. tulee.) 11 (Emäntä EMÄNTÄ Hyvä isä sentään, täälläkö ne vieraat vain seisovat. K un et ole käskenyt kamariin! Jiimalan terveeksi! Jumalan terveeksi! (Tervehtii molempia.) Menkää nyt tuonne kamarin puolelle. Senkin, kun e i käske vieraita kamariin! ( A l k a a sitten touhuta kahvipannun kanssa.) ISÄNTÄ Tulkaahan, vieraat, tänne kamarin puolelle. (Avaa oven. Molemmat vieraat menevät j a isäntä perässä.) Eihän hän aivan. K ö y h i e n . . .? EMÄNTÄ (ottaen kahripannuh, kamariin mennessään), mene riisumaan Hakalan hevonen t a l l i i n! J a sinä. Otto OTTO (synkkänä). Tässä tekisi mieli ruveta kiroilemaan. M A T T I Älä anna pahallehengelle valtaa itsesi y l i . OTTO Minkäpä sille tekee, kun rienaaja on n i i n . k o v i n ylivoimainen. Etkö sinä keksi mitään keinoa noista vieraista uskovai; sista päästäksemme? Kohta alkaa tänne lappautua koko uskovaisten joukko j a niistä tulee tupa täyteen. M A T T I Minä olen keksinyt erään keinon, jonka luulen olevan tepsivän. Meinasin sen äsken sinulle sanoa, mutta isäntä t u l i keskeyttämään j a keksintö piti muuttaa toiseen suuntaan. Tulehan lähemmäksi, niin sanon sinulle minkälaisen keksinnön us- Kun eräs jyväskyläläinen viime kuun 25 pnä oli korpilahtelaisen tuttavansa palstatilallisen Vihtori Niemisen kanssa mennji; pika-moottorilla kokemaan lähellä K o r pilahden Niittysaarta olevia verkkoja, tapahtui heidän palatessaan ikävä onnettomuus. Moottorin ollessa täydessä vauhdissa käänsi peräsimessä ollut veneen äkkiä sivullepäin. Tällöin horjahtivat molemmat miehet veneestä jäi*veen ja moottorivene jatkoi kulkuaan eteenpäin itäydellä vauhdilla useamman kilometrin matkan. Toinen miehistä onnistui uimalla pääsemään rantaan, jotavastpin Nieminen ei jaksanut uida, vaan vajpsi •syvyyteen. S U Ö K U K K A S IA Helsingin raastuvanoikeudessa oli v.k. 26 p:nä jälteen käsiteltävänä SIK yeellisyysrikosta koskeva asia everstiluutnantti Lennarttl Pohjanheimoa vastaan. Syyttäjä esitti mkeudelle imden raportin, jonka mukaan Pohjanheimo <fli tehnyt Itsensä syylliseksi siveellisyysriktÄseen 7-vuotlsen kasvattityttärensä kanssa. Myöhemm i n oli kasvattitytär siirretty lastenkotiin, jossa häh oU kerhmut t a pahtumasta. Syjrttäjä uudisti ailcai-sehimat rangalstosvaatimuksensa sekä yaaU m y ö ^ - tästä rikoksesta rangaistusta. Antamallaan välipäätöksellä lykkäsi oiketis Jutun käsit-^ teiyh kesäkuun 14 päivään. Oikeuden Istimto pidettiin suljettujen o-viien takana Ja kesti se useita tuntei n . Luonnolliststl ei herra eversti saa tihutyöstään kovinkaan suurta tuomiota, ehkäpä "lieventävien" asianhaarojen vallitessa kuukauden, pari Mutta olisipas kysymj^sessä joku valtiopetosjuttu työläisiä vastaan, n i i n kyllä riittäisi vuosia. VALKAISIJAN VIIMEINEN "SANKÄkltyö" Ampui itsenaa. työläispotilaisUIe maksutta valo- Ja leikkaushoitoa sekä typetystä Ja t o i pilaina työterapiaa, niin on selvää, että N-Iiitcm työläiset ovat tässäk i n suhteessa onneUisemmassa asemassa kapitalistien rationalisolnus-kirouksen painamiin tovereihinsa nähden kapitalistivaltiolssa. — Entä kuinka on työ^cten e l i n tason laitau POTvariiUnen Ja sosia-lifascistinen sanomalehdistö väittää, että N - l i i t o n työläisten elintaso olisi alentunut? — Sellaiset puheet ovat silkkaa valhetta. Olen käynyt N-liitossa useamman kerran. K u n minä vii-: meksi 7 kuukautta sitten saavuin uudelleen sinne, saatoin kaikkialla T O V E R I JUSSI F O R S M AN K E N N U S L I I T Ö N SIHT E E R I K S I RA-S. Rakennustyöväenliiton liitto-toimikunnan kokouksessa v.k. 26 pnä i l l a l l a valittiin liiton sihteer i k s i kahdesta haldjasta toveri Jussi Forsman. Kassanhoitajaksi ja tilinpitäjäksi valittiin neljästä hakijasta tov. Mimmi Räsänen ja järjestäjäksi yhdeksästä hakijasta toveri Matti Huhta Oulusta. S A T O T O I V E E T E r i tahoilta maata saatujen tietojen mukaan ovat satotoiveet nyt kylvökauden päättyessä kaikkialla verrattain hyvät. Syysruis jä heinä näyttävät menestyneen mainiosti. Kuivuus j a eräillä seuduilla jo liiallinen lämminkin alkavat tehdä kuitenkin jo haittaa. K a r j a l a n puolessa on pitkäaikainen kuivuus osittain haitannut k y l vötöitäkin. Tuhoeläimet uhkaavat aikaisemmin istutettuja juurikasveja. Jos sadetta saataisiin pian, uskotaan tänä vuonna saatavan v e r r a t t a i n hyvä sato kaikkialla. L A P U A N P I E K S Ä J Ä I S T E N J Ä L KINÄYTÖS P Ä Ä T T Y N YT V A A S A N HOVISSA Viime syksynä järjesti Lapuan nuorten työläisten opintoyhdistys maakunnan nuorille työläisille haas-tejuhlat Lapualle, j a , kuten muistetaan, kokoontuivat maakunnan valkaisijat myöskin samanaikaisest i Lapualle, pannen j u h l i l l a toimeen kauheat ihmispieksäjäiset, tehden kaikenlaista muutakin Väkivaltaa ja pitäen pieksäjäisiään vielä kylän teilläkin. Syyttäjäviranomaiset katsoivat haastejuhiieh järjestäjien toimineen rikollisesti j a juhlien järjestäjiä haastettiin Vaasan hoviin vastaamaan asiassa. J u t t u on ollut aikaisemmin sanotussa paikassa käsiteltävänä, ja V. k. 22 päivänä on hovi antanut jutussa päätöksensä. Syytettynä ovat olleet työläisnuoret Eero L a i tinen Lapuan Liuhtarin kylästä ja Juho Kaara Lapuan kirkonkylästä. Vastaajia syytettiin "valtiot)e-toksen valmistelusta", j a tuomitsi hovioikeus heidät 1 vuodeksi ktiri-tushuoneeseen j a oliemäan 3 vuotta kansalaisluottamusta vailla sekä maksamaan todistajainpälkkibita 372 markkaa. Mainittakoon, että valkoisia pieksäjäisten toimeenpanijoita ei ole asetettu syytteeseen. Suomen lakien mukaan ei kuitienk/an k e l lään yksityisellä ole oikeutta tehdä väkivallantöitä, eikä kyseellisillä henkilöillä myöskään ollut oikeutta esiintyä rauhanhäiritsijöinä, puhumattakaan, että heillä sanotuilla j u h l i l l a olisi ollut oikeus repiä vaatt e i t a , särkeä autoja j a i^cunoita. TYÖVÄENTALO P A L A N U T FIHTI-F U T A A L L A Viime tiistaina ampui itsensä Mikkelissä sikäläistfi lääninsairaal a n toimitsija Leopold Ylänne. I t semurhan tehnyt oli viimeaikoina viettänyt hyvin epäsäännöllistä elämää j a lienee teko johtunut tästä.. M a i n i t t u Ylänne toimi kansalaissodan aikana innokkaana valkaisijana useilla e r i r i n t a m i l l a , kuuluen suojeluskuntaan jatkuvasti. T Y Ö N Ä Ä N E N V A S T A A VA T O V . M Y K K Ä N EN V A N K I L A A N Viime heinäk. 31 p:nä tuomitsi Vaasan raastuvanoikeus Vaasassa ilmestyvän toverilehti Työn Äänen vastaavan toimittajan, tov. Hannes Mykkäsen "Tervehdys poliittisille vangeille"-nimisen kirjoituksen johdosta 3 kuukaudeksi vankeuteen. Tästä päätöksestä vetosi Mykkänen hovioikeuteen, joka niinikään vahvisti tuomion. N y t on myöskin korkein oikeus vahvistanut päätöksen j a on Mykkäsen heti istuttava tuomio. todeta suurta edistystä, verrattima oloihin v:na 1928. Niinpä tsröläis-ten elämä ulkonaisestikin on länsimaiden työläisten tasolla vaatetukseen y.m. sellaisiin seikkoihin nähden. Kuvaavana esimerkkinä voin mainita, että kun tsaarin aikana valmistettiin vuosittain 14 mUj. par i a jalkineita, h i i n valinistettiln v i i me vuonna 100 xnilj. paria. Ja lisää tuotiin vielä ulkomailta. Jo tämä Irrallinen esimerkki puolestaan o-sblttaa elintason nousua. — Elintas<Hi nousu el rajoitu vain teolllsuustyöläislin. Paluumatkallani tutustuin Leningradin lähellä maa-taloustilaan. Jossa työskentelee noin 2,000 työläistä. Näillä on JB t. työpäivä Ja 4 päivän työviikko. Joka viides päivä on vapaa. (Eikä kuten kapitalistimaissa, että 4:ää työpäivää seuraa. 3 palkatonta "vapaapäivää"). Tämän tilan työläisten keskimääräinen päiväpalkka oU 5 ruplaa (2.50 doll. Toim.). Jonka lisäksi lieillä on vapaat työvaatteet. — Suoranaisten palkkaetujen l i säksi on N-liiton työläisillä sellaisia yhteiskimtahuollon etuja, joita eivät kapitalistimaiden työläiset varmaan koskaan tule saamaan. Yhteiskunallinen vakuutustoiminta — Jonka maksut suoritetaan valtion Ja tuotantolaitosten varoista — on kehitetty hyvin plkälle. Esimerkkinä tästä mainittäkopn, että työläinen saa sairauden sattuessa täyden palkan koko sairauden ajalta. — Tästä "PEU-AVAJJUVOSm Minskistä tiedotetaaa. latskm p i i r i k u n t a a n i^ kentaa Valko-Veaäjäa pellavaneuvostotilaa. K le on InovutettQ 7^ ^ laajuinen muokkaamaton paaasiass.a pensaikkoa j , Maan viljelj-skuntoon ssa,^ työskentelee täUä hetkelU i henkeä. Tänä ^•uonr^lt^^* kaarnaan 2,000 behtaanaT maan pellavalla l,opO h "* SANATOORILEIREJI PIONEEREILU Krimillä on avatta sanatoorileirejä. NuorteiT en keskustoimiston ninieDe^ tulta sanatoorileiriltä on - seuraava sisältöinen sähi=- " L i p p u on nostettu. Läl lisen tervehdyksemme. me olemaan terveinä ja visemmln osallistumaan seen rakennustyöhön." TOVERI BLUCHER K I T T U "PUNAISEN DEN" KUNNIA. MERKILLÄ PULA-AIKA VAlKEtTTAA MAA' TÄLbUSköNElJDEN HANKINTAA MaalatelUtön paä-äänenkannatta- Jan kiertoman mukaan on maatalo- Uskohielden ms^yntl tänä vuonna o l lut erittäin heikkoa. Myynti alkoi huonontua Jo viime kesänä, j a täk-on ollut myös näkyviä seurauksia. Niinpä lasten keskipaino tsaarin jälkeiseltä ajalta on noussut pari k i loa, j a Moskovan asukasluvun keskipituus lasketaan lisääntyneen u - selta sm. — Mitä sinä voit sanoa kevätkylvöistä? Porvarilliset Ja sosiali-fasclstlset lehdet selittävät, että ne övät epäonnistuneet, — KeyätkylvÖkamppailu jatkuu edelleen. Siihen on viime aikoina kiinnitetty erikoista huomiota neuvostolehdistössä, jossa .kUten tiedät, kaikki asiat käsitellään avoimen itsekritiikin pohjalla. T.k. 15 •«* ' f - y - p n ä oli 50 m i l j . hä, eli vähän y li « vuodeksi Jal suuret.varastot. Joi- ^ 5 ^^os. suuhnitelmasta, Mytetty. ta pUla-äjan johdosta sittemmin on ollut mahdotonta saada kaupaksi. Vain uusille asutustiloille, joiden on ollut suorastaan paldco hahkkla k o neita, on niitä hUPmattavammin hankittu. Uikpmaalalnen tavara ei juuri sä-nottavastlkaan ole tehnyt haittaa kotimaisten koneiden myynnille. Mutta siitä huolimatta ön mainittu lehti valmiis vaatimaan tullisuojaa häille tuotteille. Tähiä ön sitäkin merkille pahtavampaa, kuh lehti s a malla oh pakotiBtlu tunnustamaan, fettä kotliiJalnen valmistus kykenee tyydyttämään vain n. kymhienennen osan koko tnäan tarpeesta. Sos. työväen Ja pienviljelijäin e-duskuhtaryhmäh taholta tehtllh e-duskuhniah Viime istuntokaudellakin esitys .että köyhien ialöhpoikain maavlljelyskoniehankintaa olisi valtion toimenpiteillä avustettava. Mutt a siitä ei öUut tuloksia. Nyt vaatii maalaisliiton pää-aänenkahnattäja sen sijaan vielä uusia tullejakin ihäatalousiEoneilie. Onkohan tämäkin maatalouden iedlstämistä, j5ta maa,- laisliittö sanoo ajavansa? Viime kuun 25 p. vähää ennen klo 18 syttyi Pihtiputaan kirkonkylässä työväentalo palamaan. Ennenkuin sammutusväkeä saapui paikalle oli palo saanut jo n i i n suuren vallan ettei sitä saatu sammumaan, vaan tuhoutui talo kokonaan ja siinä o l l u t irtain omaisuus. Työväentalon vieressä sijainnut Nokkalan talo s ^ - tyi myöskin tuleen Ja paloi kaikkine rakennuksineen maan tasalle. Nokkalan talasta saatiin irtain omaisuus pelastetuksL Palo lienee saanut alkunsa erään pikkupojan varomattomasta tulen Käsittelystä. Työväentalo oU vakuutettu 75,000 markasta, mutta o l i sen arvo palj(m suurempL P^opaikan vieressä oleva, kirkko o l i myös vaarassa palaa, mutta saat i i n se suojclluksL Viitasaaren palokunta saapui palopaikalle vasta tuntia m}-uhemmin palon alkamisen |jälkcen. YhteiskUnnäUinen hupjto Neuvostoliitossa Äskettäin palasi Suomeh kautta Neuvostoliitossa kuuden kuukauden ajan parantolahoitoa saamassa o l lut norjalainen maa-, metsä- Ja u i t - totyöväen liiton sihteeri tov. Vestad. Työväenjärjestöjen Tiedonaitajan edustaja oli haastatellut häntä Ja saanut seuraavat tiedot: —- Tervejra- j a sairasholto on e-distynyt harppa-askelin työläisvaltl-ossa. Tsaarin aikmia ei voinut oikeastaan puhua salrashoidosta varsl-naiseen k a n s a a nähden. Njrt ovat olosuhteet toiset Paitsi niitä sairaaloita. Jotka aikälsenimin olivat vain etuoikeutettujen käytettävissä, palvelee sairashöitoa nykyisin l u kematon määrä uusia sairaaloita ja terveydaitoksia. ^ Ulkoisesti haluan tässä main i t a krimillä sijaitjstvat suurenmoiset terveys- Ja lep<&odit, parantolat sairaalat Jne. Tsaarin a i kana yläluokan hallussa olleet lois-tohuvilafc ovat nyt terveyshpidon palveluksessa. Yhtenä esiiherkkinä mainittakoon, että Livadia-liima, Joka aikaisemmin o l i varatta vain tsaarin huveja varten, nyt tarjräa tilaisuutta terveht^moiseen 460 h e n - kiloHe. Kim. tähän lisätään, että Neuvostoliiton lääketiede on ottanut käytäntöön uusimmat hoitomenetelmät j a että. esimerkiksi lukuisia proletaareja hivuttavaa^ keuhkotan-tia hoidettaessa nykyisin annetaan Muutamilla tärkeUla viljelysseuduilla, kuten tncralnan alueella, oh suunnitelma osittain jo ylitetty. — Kylvökamppallul tulevat onnistumaan sitä paremmin, kuta p i temmälle maatalouden kollektivisoiminen edistyy. Tässä suhteessa onk i n päästy huomattaviin' tuloksiin, kuten esim. Volgan alueella, jossa 80—90 pros. maa-alasta on yhteistalouksilla. Keskimäärin lasitetaan lähes 70 pros. maataloudesta tähän mennessä tulleen koltektivlsol-duksL — Mikäli siis imperialistiset riis-tovaltiot antavat N-liitön työläisten jä talonpoikien rauhassa jatkaa valtavaa sosialistista ra'kennustyö-tään, kulkee työläisvaltlo järkkymättä eteenpäin. N-lliton työtätekevät ovat kuienkin varustautuneet myös maatisa puolusamisBen, Ja tulevat varmaan tärisen vaatiessa päättävästi lyömääh takaisin imperialistien rosvousaikeet. .- , 5,017 TYÖLÄISTÄ J A B A T - R A K K I A Ö P I S K E - L E M A A H Tänä vuonna tulfee työläistiede-kuntien oppilaiden lukumäärä L e ningradissa jä alueella kaksinkertaistumaan, ts. nousemaan kahteentoista tuhanteen. Työläistiede-k u n t i i n tullaan ottamaan 5,517 uutta oppilasta, työläisiä, batrak-keja j a köyhiä talonpoikia. Naisten lukumäärän tulee vastaanotetuista käsittää 25 pros. Vastaanotto a l kaa elokuun 1 päivänä. Työläistie-dekuntien iltakUrsseille tullaan ottamaan vain työläisiä. Neuvostoliiton Toimeer Keskuskomitean toukokDnnll tekemän päätöksen muk__ taan Kaukaisen Idän erik-' j an johtamisessa saamiensa den vuoksi "Punaisen T kunniamerkillä. Vasili Kontanttininpoib her oli ensimäinen, joka o" tu "Punaisen Lipun" kn kiliä, hän on myöskin joka palkitaan "Punaisen kunniamerkillä. Toveri BID" yksi Punaisen armeijamme • kaamniista työntekijöistä. Tov. Blucher on syntynyt na 1881. Maailman sodan miscen saakka työskenteB Mitisahin vaunutehtalla. V. tuli hän vangituksi lakon sesta ja sai 2 vuoden 8 kr tuomion. Vuodesta 1914 tsaarin armeijassa, ensin na rivimiehenä, sittemmin rina. Haavoittumisensa vuonna 1915 työskenteli: Sormovskin laivarakennn ja sittemmin Kasanin kone Vuonna 1916 lijttyi hin-sosdem. (bolshevikkien) seen. Lokakuun vallankumÖQbsa keen työskenteli tov. maran vallankumouskomit taen aktiivisesti osaa Dudovia vastaan. Samoin' hän taisteluun Koit) Vrangelia vastaan. V. 1921< hän Kaukaisen Idän tasar" meijan ylikomentajan ja 1 -voston puheenjohtajana, sodan päätyttyä on tov. ollut useissa huomattavisa tehtävissä. Elokuussa v, hän nimitetyksi Kaokaisa i-rikoisarmeijan komentaja Suorittamiensa taiste! vuoksi on tov. Bluchcr neljällä "Punaisen Lipon" meikillä ja kunniakirjall», sen Idän tasavallan halli" holta. Kaukaisen idän erii on Toimeenpanevan Ke an ja vallankumouksellisej^ neuvoston päätöksen mnk; tamiensa sankarillisten vuoksi, puolustaessaan isänmaansa Kaukaisessa 1 via rajoja, Kaukaisen tiellä sattuneen konfliktia^ palkittu "Punaisen TiM« niamerkillä. UUSIA NArrALöH»» AMMATTILIITTOJEN PE-RUSTEHTÄVISTÄ Ammattiliittoheuvoston täysistunnossa on tov. Weinberg tehnyt selostuksen ammattiliittojen perustehtävistä tuotantosuunnitelmien töteuttainisessa. Kuten selostuksesta kävi selville, ottaa tuotantolaitoksilla sosialistiseen kilpailuun osaa 2 m i l j . työläistä. Iskui-yhmiin lasketaan kuu-luväh 1,400—1,500 tuh. henkeä. Ammattiliittojen yhtenä perustehtävänä on asettua kehittyvän sosialistisen k i l p a i l u n j a iskuliikkeert johtoon. On inyöskin elävöitettävä tuotannollisten neuvottelujen^ jä tuotannollisteh komiteain työtä, joiden ei ole vain merkittävä epäkohtia, vaan myöskin mobilisoitava joukkoja näiden epäkohtien poista-misfeeti. Vanha opportunistinen ammattiliittojphto ei mobilisoinut työläisiä taisteluun tuotantosuunnitelmien täyttämiseksi. On välttämätöntä saada aikaan täydellinen käänne ammattiliittojen iuotan-nollisessa työssä. Toisen vuosipuoliskon tehtävänä o n korvata kaikki ensimäisen puolivuoden menetykset. Tämä vaatii ammattiliitoilta huomattavia ponnistuksia jä loiioiinta-tarmoa. Temirin piirissä suuriin naftan poraustööia man Agatshissa on vyydestä Jöydetty rikkaJU suonia. läpimitaltaan 5 - Geologien mielipiteen vat Aktjubnskin piiriJrann» kerrostumat melkoista kuin Bakun Ja Grosnyin- UiTTOJEN KnÄC Neuvostoliiton Vmiam. tamien tietojen muiaan Neuvostoliitossa vk. 10. nessä valmistettu uilettev^ tuh. kuutiometriä töihin on laskettu tipmetriä. cli 47 pr«. nnäärästä. KEMIAIALVEN K* Leningradin alueelle piirikuntaan tullaan suuri kemiallinen kombinaatti tulee tuottafflMU:- ammoniakkilannotteita. kia. etikka-, tyPI»'.f*^ ym. Kombinaatin P 5 l ^ sm valmiiks kolmen « o » - tua. KIRJAPAINO»* LeningradUaist» shatnyi DVOT- t u S ^ yhdeUä uudella rr sa tulevat ^ i j a j t !^ paino- ja ^tcmo-<^. rakennus saadaan mainitusta 1 tmiton suurimansa laan. Toukokuun 25 ton aseman rannalla ^ ^ ^ ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 10, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-06-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300610 |
Description
Title | 1930-06-10-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivill Tiistaina, kesäk. 1 0 p:nä — Tues., Jiine.lÖ
^4-
i .
IF •
ii
i -
i i :
f
'5r
.jsim&isestä iäUmuast^ Karaten näkemyksiään
käymissään hotelleissa
y j n .
Sellalsen lausunnon antaa vapaamielinen
porvarikin nyt rautateiden
kuntoisuudesta. Kuvaako se Jotak
i n kaaosta? K , se sisältää suoraa
totuutta. Mutta toisaalta tiedämme,
että työläisten valtio suunnittelee yhä
utidempla Ja uudempia parannuksia
rautatieliikenteessäkin. Joista todisteena
ovat viimeaikaiset tiedonannot
uudistussuunnitelmista. Jotka
OD ajoitettu.
Näitä tietystikään eivät usko en-flnkään
lapualalsuudella pumpatut
|.finsälaisemme. Ennen he uskovat
vaikka kymmenet jutut merikäär-iöeistä.
Joilla on hevosen pää. J a jos
Jokii vielä kertoisi sellaisen merl-käärmeen
himunneen bolsujen k u -
idsiumiseksl. n i i n uskoisivat sen vie-
Ift varmemmin.
Magnus Raeua.
ressiä colleginmin rahastoon j a me I seppäin järjestö vaatii yleisten töi-
Työväen ammatUiiset
järjestöt 2,000 V .
sitten
L E X C O L L E G I.
(Coiiegium säännöt). Yleensä
säädetään, että ken hyvänsä haluaa
liittyä tähän colleglumiin, hänen
; on annettava sihteerille osoitteensa,
sisäähkirjoitusmaksu (n. 160 nik.)
* "Ja ruukku hyvää viiniä sekä k u u -
katjsh^crö (n. 1.60 mk.) Säädetty
blkoon, että ken hyvänsä laiminlyö
kuukäiisiverojen suorittamisen,
hSnellä ei ole oikeutta hautaukseen,
vaikka olisi järjestölle tes-iamentanhut
omaisuutensakin.
Olkoon säädetty, että ken hyvänsä
kuolee ilman, että jäsenmaksut
ovat räälissS, maksetaan suoHtettu
sis&änkirjoitusmaksu hautauskuluiksi.
Yksi sesterssi ripotellaan
ruumiihpolttoroviolle. Mutta hauta-ustoimitus
suoritetaan.
Olkoon säädetty, että milloin
jäseh kuolee 20 mailin päässä kaupungista,
on siitä tehtävä ilmoitus,
lupa haettava j a lähetettävä kolme
jäsenten keskuudessa valittua
ottamaan selvää. Jos havaitaan, että
jotakin petosta on harjoitettu,
n i i n silloin kannettakoon sakkoa
sellaisen vääryyden johdosta nelinkertainen
summa. Ne, joille rahaa
annetaan, saavat,sitä seuraavasti:
Jos etäisyys oh 20 mailia, olkoon
summa kullekin 20 sestressiä. Mutt
a jos jäsen kuolee y l i 2Ö mailin
elaisiyydessii, eikä siilä voida i l -
irifiöiltaa, n i i n silloih ken hyvänsä
Oli ifiautäj^isis^i: saapiivilla, täytyy
llifefeiiärr-^^l-oo^h ^änsäfär^en
äliekirjöittäma selostus j a kuiii asia
bh l i i l l u t todistetuksi jä hautauskulut
havaittu kohtuullisiksi eikä
kukaäin ole vastaah, tnaksetaah
hänen palkkansa rahaatostft pyydettäessä.
Älköön cöllcgiaraissamme olko
...viekkautta. Älköön suojelija tai
suojelijatar, isäntä t a i emäntä, ei
«eHes velkoja tai kukaan muukaan
esittäkö mitään vaatimusta, laskua
t a i mitään, paitsi v a l i t tu p c r i l l i h e n.
— Jos joku kuolee lapsettomana,
n i i n annettakoon 6 sestressiä ja
k a i k k i kulut.
• Olkppn säädetty, että ken hyvänsä
kuplee jäsenenä ollessaan
orjana j a hänen herransa t a i her-
"•rattarensa on vastahalcoinen luovuttamaan
ruumista haudattavaksi
eikä salli vainajan rekisteröintiä,
t>Jdötään valehautajaiset.
Olkoon säädetty, että ken mesta-
' c a tekee itsemurhan mistä syystä
.hyvänsä, ei siitä syystä voida hau
' t a j a i s i a pitää.
Olkoon säädetty, että kenen orj
a n hyvänsä itämä collegiumi va-
' pauttaa, hän lahjoittakoon ruukun
hyvää, viiniä.
' Ölkon säädetty, että ken mcsta-ri
(magister) hyvänsä ei ota osaa
'seremonioihin eikä suorita tehtäviään,
saa maksaa sakkoa 30 sest-nettää
paikan seuraajalleen.
Nämä collegiumin säännöt osoittavat,
että järjestöllä virallisesti
oli pääasiassa hautausapayhdistyk-
*en luonne. Niin oli asianlaita
useimpien kanssa, sillä sellaisen
kilven taakse kätkettiin aina a h taampina
aikoina järjestöjen t a loudellinen
luonne. Säännöt osoittavat
myöskin, että collegiumit p i tivät
tapanaan orjienkin vapauttamisen,
mikä tapahtui oston kautta,
jolloin vapaaksi ostettu sai työllään
suorittaa vapautuksensa hinnan
itakaisih järjestölle.
Collegiumeille oli ominaista, että
niiden jäsenet usein «livät täydellisessä
veljeydessä j a yhteenkuuluvaisuuden
henki oli heidän
keskuudessaan korkealla. Työn
tulokset tuotiin monasti collegiu-mille
j a siellä yhteisesti, yhteisaie-r
i an muodossa, nautittiin työn hedelmät.
Nämä järjestöjen yhteis-ateriat
muodostivat voimaklcaan
siteen jäsenten välille j a elämän
eri vaihteluissa takasivat ne jäsenille
toimeentulon. Tämän vuoksi
järjestöt vetivät köyhälistÖläisiä
riveihinsä j a muodostivat voiman,
jota valtalu^kat aina pelkäsivät.
Erittäin mielenkiintoista oh todeta,
että vanhan ajan työläisten
järjestöissä olivat naiset täysin t a -
sa-arvoisia miesten kanssa. Kreikassakin,
jossa vapaakin nainen yleensä
oli puoliorjan asemassa, löysi
nainen tasa-arvon ainoastaan proletaarisissa
järjestöissä. T r i Bucher
teoksessaan "Aufstände der unf-reien
Arbeitten" osoittaa, että
'^'kreikkalaisten järjestöihin hyväk-
/jyttiin jäseniksi — — _ sekä
kreikkalaisia että barbaateja, miehiä
j a naisia, vapaita jä orjia.
Tästä johtuu nimitys "auringon
kansalaiset". Samoin oli l a i t a Roomassa.
Lukuisat kivikirjoitukset
osoittavat, että usein naiset olivat
enemmistönäkin järjestöissä ja
monasti saivat he osakseen erikoisia
kunnianosoituksia. He kohosivat
tärkeimpiih luottamustehtäviink
i n , joiden tunnollisesta j a k u n nollisesta
täyttämisestä heitä kuoltuaan
hautakirjoituksissa ylistettiin.
Heidän hautojaankin koristettiin
kukin j a seppelein. Johti-vatpa
naiset pitoja j a seurustelutilaisuuksia
J a se antoi heille erikoista
valtaa.
Vanhan ajari kansat olivat hyvin
taikauskoisia ja jokaisella ylimys-perheellä
oli oma suojeluspyhimyksenpä.
Alhaison ammatilliset
järjestötkin omaksuivat useimmiten
Jonkun suojeluspyhimyksen j a omistivat
sille järjestönsä. Suojeluspy-himyltseileen
omistivat he järjestönsä
talonkin, joka oikeudellisesti
kuului järjestön esimiehelle. "The
Ancient Lowlyn" II osassa (siv.
476) kertoo Ward m.m. että coUe-giuiiteihin.
järjeaityneet, "erittäinkin-
Kooman maanalaisissa kouluissa,
uskoivat, että heilläkin oli sielu jä
se innoitti heitä toivoon j a ihmisyyteen.
Näissä salaisissa piilopai-icoissaan
he opettelivat lukemaan,
kirjoittamaan, pitämään puheita,
laulamaan, sepittämään runoja, a n tamaan
anteeksi ja rakastamaan
toinen toisiaan, uskomaan kuolemattomuuteen,
hankkiiUaan toinen
toisilleen työtä j n e . " Toisessa paikassa
kiertoo Ward, että collegiu-mien
kouluissa opiskelijoiden kes-keh
pantiin itoimeen henkisiä k i l pailujakin,
joissa voittaneet ovat
saaneet ylistäviä lausuntoja j a n i mensä
ikuistutetuksi k i v i k i r j o i t u k -
siin. K u h häma koulut usein ovat
olleet maanalJaisia, osoittaa se, että
valtaluokka on vainonnut työläisten
opiskclutoimintaa jo pari vuosV
tuhatta sitten.
Mutta politiikkaankin näyttävät
ammatilliset järjestöt ainakin
Rooihassa osallistuneen. Esim. V e suviuksen
v. 79 j . K r . tuhoamaan
Pompeijan raunioista löydetyssä
eräässä seinäkirjoituksessa mainitaan
Wardin mukaan seuraavaa:
" ( c ) Kalastajain järjestön jäsenet
ehdottavat Popidius Rufusih
yleisten töiden hallinnon jäseneks
i . "
" ( d ) Pompeijan yleinen kulta-den
hallinnon jäseneksi Cuspis
Pansaa,"
P o l i t i i k k a a n sekautumisen katsoivat
vallanpitäjät kaikkein vaarallisimmaksi
j a kun esimerkiksi B i t -
hynian kuvernööri Plinius nuorempi
pyysi keisari Trajanukselta lupaa
saada perustaa Nikodemiaan
noin 150 miestä käsittävän palokunnan
kirvesmiesten järjestön jäsenistä,
vastasi hänelle Trajanus:
" _ — — Meidän on pidettävä
mielessämme, että tiheään tapahtuneet
levottomuudet, kysymyksessä
olevissa kaupungeissa, jotka ovat
sellaisten järjestöjen aiheuttamia,
ovat saattaneet jotkut suremaan
niiden olemassaolosta. Mikä hyvänsä
olisikaan sellaisten järjestöjen
syynä, tarkoituksena tai nimenä,
on poliittisen agitationin vaara a i na
lähellä''. J a n i i n Trajanus ,kielsi
palokunnan perustamisen.
Teoksessaan "Die Dionysische
K u n s t l e r " kertoo t r i Luders diony-solaisten
taiteilijain kansainväliseen
järjestöön kuuluneen ainakin
52 osastoa kaikkialla silloin tunnetussa
maailmassa, Afrikasta aina
Mustanmeren rannalle saakka. Tähän
kansainväliseen järjestöön
kuului Rooman j a Galliankin järjestöjä
j a yhdisti se teltantekijöitä,
hiUurarcita, yhteisten puutarhojen
j a ^maiden hoitajia, musiikki-insf-rumeUttien
tekijöitä, kaivertajia,
vaattureita, keittäjiä, teurastajia,
vedenkantajia, khlissimaalareita
jhe. Kun keri"ah näyttelijäin järjestö
Teis'ssa oli joutunut onrtetto-muuden
kantta velkaan eikä voinut
yksin siitä selviytyä, kääntyi se
avunpyynnöllä kansainvälisen järjestön
puoleen. Asia otettiin päämajassa
käsiteltäväksi kun kysymys
kahden edustajan kautta oli asianmukaisella
tavalla tullut valaistuksi
j a pjryntöön suostuttiin (The
Ancient Lowly, II osa, siv. 265).
Erikoisen lähettijärjstelmän avulla
olivat järjestöt yhteydessä keskenään
j a tukivat toinen toistensa
matkoilla olevia jäseniä.
Vanhan ajan ammatilliset järjestöt,
viattomista nimistään j a säännöistään
huolimatta, näyttävät
käyneen alituisesti taistelua yläluokkalaisia
vastaan. Kerrotaanpa
niiden Roomassa osallistuneen or-jasotiinkin.
Orelli kertoo argeolo-gisissa
itutkimuksissaan, että esim.
Spartacuksen orjasotajoukoissa oli
suuri joukko järjestyneitä ammatti-työläisiä,
m.m. haarniskantekijäin
järjestön jäseniä (fabricenses) ja
soti!asjalkineiden tekijöitä (caligu-l
a r i i ) . Vetojenkerääjäinkin (vecti-galai-
ii) järjestön jäsenet olivat
liittyneet Spartacuksecn ja kiersivät
p i t k i n maakuntaa verottamassa
r i k k a i t a kapinoitsijain hyväksi.
Saksalainen Rooman historioitsija
Monimsen lainaa Asconiukselta
steuhraavaa: " ( V . 6B c; Kk-.) H e
järjestivät tiheään komuunistisia
yhdistyksiä, vastoin yleistä lakia,
kansan levottomista aineksista ja
tästä syystä lakkautettiin etikoisel-la
lailla useita järjestöjä myöhemm
i n . "
Vallassaolevan luokan raivo ammatillisia
järjestöjä vastaan kiiht
y i entisestäänkin, kun esim. C l o -
dius, jonka tiedetään puolustaneen
köyhää työväkeä j a heidän järjes-töjään,
sai poliittisessa valtataistelussa
cicerolaisia vastaan puolelleen
juuri nämä järjestöt. V a l t i o l liseen
taisteluun osallistuminen
teki ne vaai-allisiksi, koska niissä
oli joukkovoimaa.
Cicero räivosikin erikoisesti järjestöjä
vastaan ja teki kaikkensa
niiden lakkauttamiseksi. Vuosi 58
e. K r . muodostui lopullisesti ratkaisevaksi.
Silloin Cajus Julius
Caesar julkaisi määräyksen, jolla
häjoltettiin kaikki työväen ammatilliset
järjestöt, lukuunottamatta
uskonnollisia j a sellaisia, j o t k a olivat
hyvin vanhoja. Miitta kuristus-laitkaan
eivät voineet tehdä täydellistä
loppua järjestöistä. Ne vain
muuttuivat ankaran salaisiksi ja
keskittivät toimintansa Rooman
maanalaisiin kätakonibeihih. Monet
taas vbrhoutuivät uskonhöUisuudeh
suojaan j a käyttivät sitä klipenään.
Tästä johtui, kuten Mommsen järjestäjä
koskevassa teoksessaan fa-noo,
että "Tämä petos käjrttää uskontoa
naamiona antoi senaatille
aiheen lakkauttaa yhteenliittyra is-oikeuden.
— Niitä, jotka j
muodostavat luvattomia, laittomia kieltoa perustellaan; se, ettei k a u -
järjestöjä poliittisen vallan saavut-! pungissa ole puutetta tämäntapai-
Voikohan monikaan kahvllaliikkeen
harjoittaja Icaupungissa asettaa
erikoista järjestysvaliokuntJia huolehtimaan
järjestyksestä. E i varmaankaan
yksikään.
Sitten tulee toinen kohta, jolla
tamiseksi ei katsota kuuluvaksi
vanhoihin järjestöihin."
K u n kristityillä o l i tyyssijansa
näissä järjestöissä, on hyvin todennäköistä,
että kristittyjen vainotk
i n olivat pohjimmaltaan työ%äen
luokkataistelu järjestöjen tuhoa.ii is-taistelua,
eikä niinkään paljon uskonnollista..
Siflien suuntaan viittaavat
lukemattomat historialliset
todistuskappaleet. Mutta siihen puoleen
ei. tässä yhteydessä ole tilaisuutta
sen enempää fiuuttua.
V a i k k a Caesar lakkauttikin
useimmat järjestöt, ei hän kuitenkaan
voinut vapauttaa Roomaa
niistä. Vielä Constantinukscn laissa
vuodelta 337 j . K r . lueteltiin
35 ammattialan järjestöt, jotka
s i l l o in toimivat. Vallassaolevan
luokan aseeksi antautunut kristill
i n en kirkko valjastettiin taistelemaan
järjestöjä vastaan j a Laodi-ceah
kirkolliskokouksessa 36:^ j
K r . k i e l l e t t i in k r i s t i t t y j e n ammatillisilta
järjestöiltä oikeus yhteisate-r
i a i n käyttöön, jonka edun oli
taannut Solonin laki järjestäytymisoikeudesta
(jus coeundi). Sama
tuomio uudistettiin vielä 412. Y h -
teisaterian k i e l l o l l a annettiin ankar
a isku järjestöille, joiden elämässä
yhteisateriat muodostivat niin tärkeän
osan.
Työväenjärjestöjen olemassaolo
jo vanhalla ajalla j a vallassaolevan
luokan suhtautuminen niihin,
on omiaan osoittamaan, että luokkataistelujen
yleinen laki on vallinnut
silloinkin. Työväki sai taistella
järjestymisoikeudestaan ja
vaikka järjestöjä lakkautjettiin, jatkui
taistelu.
siHta kahviloista, joten uusien perustamiseen
ei ole aihetta. Tämä
kohta perustelusta antaa aihetta
sellaiseen luuloon, että työläisiä
painostettaisiin käyttämään sellaisia
kahviloita, joissa vastenmielisesti
työläisille tarjoillaan j a joissa
heitä ei myöskään kohdella n i i n kuin
paremmissa vaatteissa olevia
asiakkaita.
Mainittakoon vielä, että porva-riHiset
kahvilat ovat, juopottelupe-siä
ja niihinkö pitäisi raittiiden
työläisten alistua menemään, n i m .
sellaisten, j o j l l a ei ole t . ym jäsenk
i r j a a .
H U K K U M I S T A P A U S K A L A S T U S -
M A T K A L L A
TYÖLÄISn-TÄ RIISTETÄÄN J O
K A I K K I OIKEUDET
K a j a a n i n "työväenyhdistys on
vuodesta 1907 saanut talollaan esteettä
harjoittaa yleistä kahvila-liikettä
viime vuoden syksyyn
saakka. Tällöin se paikallisten poliisiviranomaisten
toimesta kiellett
i i n . Nyt r y h t y i yhdistys Oulun
läänin maaherralta hakemaan yleistä
kahvilanpito-oikeutta. Maaherr
a antoi hakemukseen kielteisen
päätöksen, perustellen tätä paikallisten
poliisiviranomaisten lausunnolla.
Päätökseen tyytymättömänä
vetosi . y h d i s t y s ^ k o r k e i m p a ^ halJ
iinto-oikeuteen sen muuttamiseksi,
Äskettäin sai yhdistys korkeimman
oikeuden päätöksen, joka o li
edelleen kieltävä samoilla perusteilla
kuin maaherrankin päätös.
K a j a a n i n työväenyhdistykselle ei
siis anneta yleistä kahvilaliikkeen
harjoittamisoikeutta, siitä huolimatta,
vaikka yhdistys sääntöjensä
mukaan ön taloudellinen yhdistys.
Paikallisten poliisiviranomaisten
perustelut tälle ainutlaatuiselle
kiellolle ovat hämmästyttävän outoja.
Näytteeksi otettakoon pari-seh
otetta. Ensimäinen väite, ettei
hakijan' nimeämä ravintolan-hoitaja
kykeiie ravintolassa pitämään
järjestystä, tuntuu peräti etsityltä
j a teennäiseltä. Sillä järjestyksen
pitämisestä kahvilassa
yhtähyvin kuin koko talolla, huol
e h t i i yhdistyksen järjestysvalio-kunta.
Näinhän se on työväentaloilla
yleensä koko maassa. K a j
a a n i n työväentalolla ei tehdä tästä
piehintäkään poikkeusta. Sitäpaitsi
yhdsityksen y l i 20-vuolisella
toimihta-ajalla eivät aikakiirjat
kerro tapauksia, joissa sellaisia
järjestyshäiriöitä olisi työväentaloll
a j a erikoisesti kahvilassa sattunut,
joihin olisi poliisin tarvinnut
puuttua. Tämäkin jo osaltansa todistaa,
että kiellon perustelut eivät
pidä kutiaan tässä kohdassa.
.10
synyt paatuneena. Paatuneena on pysynyt, sillä se on aina
vedonnut isä-vainajan kuolinvuoteellaan lausumaan toivomukseen.
S A A R N A M I E S
Sinä olet pahuutta täynnä, mies. Oliko sinun isäsi edes
vahva uskossa?
M A T T I
Vahva oli isä-vainajani uskossan.
S A A R N A M I E S
Todellako? Mitä uskonlahkoa hän oli^ oliko hän meikäläisiä?
M A T T I
Hän saarnasi-köyhien evankeliumia.
S A A R N A M I E S
Mikä se sellainen uskonlahko on?
ISÄNTÄ
Punainen hän o l i . Muuten hyvä mies, mutta koetti aina
kylvää antikristuksen oppeja seurakuntaamme.
S A A R N A M I E S
V a i punainen! Ja sinä kadotettu sielu koetat häntä väittää
uskovaiseksi.
M A T T I
Enhän minä häntä uskovaiseksi sanonutkaan. Sanoin
vain, että hän o l i vahva uskossaan, vahva siinä^ että kerran t u lee
oikeus voittamaan j a työtätekevät ottamaan heille kuulu-vat
oikeutensa.
S A A R N A M I E S
Häj>t'ä! Aijutko sinä, mies, nivota tässä saarnnnntaan sosialismia
Ja, polsheYiimia j a antikristuksen o p p e j a . . ..
M A T T I
Ehän minä niitä kaikkia, polshevismia v a i n . ..
tulee.)
11
(Emäntä
EMÄNTÄ
Hyvä isä sentään, täälläkö ne vieraat vain seisovat. K un
et ole käskenyt kamariin! Jiimalan terveeksi! Jumalan terveeksi!
(Tervehtii molempia.) Menkää nyt tuonne kamarin
puolelle. Senkin, kun e i käske vieraita kamariin! ( A l k a a sitten
touhuta kahvipannun kanssa.)
ISÄNTÄ
Tulkaahan, vieraat, tänne kamarin puolelle. (Avaa oven.
Molemmat vieraat menevät j a isäntä perässä.)
Eihän hän aivan.
K ö y h i e n . . .?
EMÄNTÄ
(ottaen kahripannuh, kamariin mennessään),
mene riisumaan Hakalan hevonen t a l l i i n!
J a sinä. Otto
OTTO
(synkkänä). Tässä tekisi mieli ruveta kiroilemaan.
M A T T I
Älä anna pahallehengelle valtaa itsesi y l i .
OTTO
Minkäpä sille tekee, kun rienaaja on n i i n . k o v i n ylivoimainen.
Etkö sinä keksi mitään keinoa noista vieraista uskovai;
sista päästäksemme? Kohta alkaa tänne lappautua koko uskovaisten
joukko j a niistä tulee tupa täyteen.
M A T T I
Minä olen keksinyt erään keinon, jonka luulen olevan tepsivän.
Meinasin sen äsken sinulle sanoa, mutta isäntä t u l i keskeyttämään
j a keksintö piti muuttaa toiseen suuntaan. Tulehan
lähemmäksi, niin sanon sinulle minkälaisen keksinnön us-
Kun eräs jyväskyläläinen viime
kuun 25 pnä oli korpilahtelaisen
tuttavansa palstatilallisen Vihtori
Niemisen kanssa mennji; pika-moottorilla
kokemaan lähellä K o r pilahden
Niittysaarta olevia verkkoja,
tapahtui heidän palatessaan
ikävä onnettomuus. Moottorin ollessa
täydessä vauhdissa käänsi peräsimessä
ollut veneen äkkiä sivullepäin.
Tällöin horjahtivat molemmat
miehet veneestä jäi*veen ja
moottorivene jatkoi kulkuaan
eteenpäin itäydellä vauhdilla useamman
kilometrin matkan. Toinen
miehistä onnistui uimalla pääsemään
rantaan, jotavastpin Nieminen
ei jaksanut uida, vaan vajpsi
•syvyyteen.
S U Ö K U K K A S IA
Helsingin raastuvanoikeudessa oli
v.k. 26 p:nä jälteen käsiteltävänä SIK
yeellisyysrikosta koskeva asia everstiluutnantti
Lennarttl Pohjanheimoa
vastaan. Syyttäjä esitti mkeudelle
imden raportin, jonka mukaan Pohjanheimo
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-06-10-04