Vapaus, December 31, 1926

              VAPAUS ,
Begistei^ at F08t Office Department^ O t t a w 8,
«eeond dass mattetv
VAPAUS <Ubcrty) ^ ^
H » onlyorgan of Finnish Worker8 In Canada. Pab>
lialied in Sodborjr, Ont., every Monday, Wednesday
«a Riday.
J L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A : ,
/ Nafmailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotokset 60c palstatuuma^
Nintenmoutosilniotakset 60c keirta;' $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotnkset $1.00 kerta, $2.00 3, kertaa.
Avioeroilmotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
KnoIenianiImotoluet$2.<n> kerta, $SOcJiBäniaksT/
ftiltoslanseelta tai muist^^ . ^
;^kofaDC"'kertaa.'
1^ {Imotosakenttoarfen on, vaa-difetaessa^
lähetettävä ilmotpshinta etnkäteen.
General advertising rates 76c per coL inch. U i '
j D i n r am charge for sfn^e insertion 76c; The Vapana
ia 4he b^t advertising mediam among the Finnish
Peariie in Canada
S:
T I L A U S H I N N A T :
yksi «vk. $4.00;MpnoIi vlc^ $2.26, kolme kk;
f 1.60 j a yksi kk; 76e. ^
Thdysvaltoihhi j a Suomeen, yksi vk. $6.60, puoli vk.
$8.01^ j a kolme kk. $1,76,
Tilauksia^ j o i t a ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paifti'asiamiesten joffla on takaukset.
! Jos ette milloin} tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liiSkeenhoiCajan per-
•Oonallisella nimellä.,
- J. V. KANNASTO. LUkkeenhoitafr.
'Teiuiittömien ulköniäailaisteii"
kohtalo,.
Albertan.maakuntahallitus on ilmottanut, etta sen {&•
r: holtä' ei t u l l a 'antamaan / m i t a^
- mille ulkomaalaisille», jotka talven-kuluessa haali
taan' X^adaan.^^^^ .^^K^^
sanomalehdet kertovat muodostavan. «etujoukon» sa
x^-^lleneljallekynmienellekuudelle uudelle, :^t^^
.rsaapni^a^ken 'Calgaryyn, Albertassa,
alaisena, mika on olemassa Canadan rautateitten^ j a liit-
; tohallituksen valilla.^^, 1^
'paikallisen siirtolaisviraston virkailija kertoo miesten
; Suomessa jlmottaneen Canadan rautateitten sikäläisille
^ tulevat taime ryhtyäkseen tyohott eraalleMr^^ A ; Ander
,8oniIle Trochussa.: He eivät osanneet odottaa tänne
i saavuttuaan kohtaavansa mitään vaikeuksia tySnsaan
nis^a. Mr. Anderson ei kuitenkaan tiennyt mitään
7 bei^a tai heidän J u l o s t a p , j a Calgaryssa olevien siir-
> tolalsviranomaisteii toimittaman tutkimuksen seurauk­sena
selitetään, ettei miesten väitteelle QIC löytynyt mi-y
tään pohjäal . K u n miehet eivät saaneet-työtä j a joutui
|i;Vat'y'ayimtärpeeseen,' menivät he maakunnan avustus-
•= toimistoon pyytämään avustusta. Tämä kielsi sen heil-
;^lä sillä perusteella, että he eivät olleet asuneet maakun
nassa riittävän pitkää aikaa.
;': Täinä on asia, jossa' työväenliike on. pakotettu lausu­maan
pam hallitukselle, lausuu tämän joh
.dosta puolueemme pää-aänenk^nattaja. ' Työväeniiik
Miceen tulisi vaatia rajottamatonta järjestettyä siirtolai-iysuuttä
ei kajiitalislien eduksi,, vaan työväenluokan kan--
'sainyälisyyden kannalta. Mutta öamalla tulisi suorittaa
Htarpe^lli^^ joiden kautta lyöläistoverimme
;^' s E ^ pääsisivät tietoisiksi olosuhteista Canadassa,
varsinkin talvisin.
> fCiin työläiset kerran tulevat ttöiän maahan, kuten
nämäkin suomalaiset, niin ei pitäisi noesta kysymystä-
.'^kään siitä, etteikö heille ansiomahdollisuuksien puut-tuessa
anneltaisi avustusta. Näille midillle on valeh-
..deltu; heille on luvattu työtä, E i ole heidän syynsä,
eitä he eivät saa työtä. Avustuksen kieltäminen täi-
'"laisessa tapauksessa on sydämetöntä ja rikollista. «Täl­laisten
miesten avustaminen kuuluu Uittohallitukselle»,
sanoo työnvälityslaitoksen Calgaryn. toimiston jolitaja.
Samaten tulisi.kaiken yhteiskunnallisen lainsäädännön
--7 työttömyysvakuutuksesta, vanhuudeneläkkebtä y.m;
kuulua liittohal^
hattomientyöläbten tyhjät vatsat eivät täyty siiläi että
/heidät sekotetaan tämänluontoiseen hallinnolliseen r i i ­taan.
CalgarjTi työläisten,, niin työssäolevien kuin työt­tömienkin,
olisi ryhdyttävä vaikuttaviin toimcnpiteihin
'Vaatiakseen kunnan ja maakuntahallituksen viranomai­silla
inhimillb^ä kohtelua näille työläisille, sillä nänia
.virnnomaiscl ovat heila kaikkein: lähempänä, lausuu
lehti lopuksi. .
i Konservatiivit Canadan itsenäi­syyttä
vastustamassa
Hatsasiaval ranskalaisten oikeuksien puolustamisella
:y/. Liittoparlamcntin muutamia päiviä kestäneen istunto-kauden
aikana ennen joulua, ehtivät konservatiivit te­kemään
hyökkäyksen liberaalien Canadan itsenäistyttä-mispyrkimyksiä
vastaan. KonserviMitvisen puolueen
johtaja Hugh Cuthric lausui valtakunnankonferenssin
selostuksen johdosta, että «sen ei sallita päästä alahuo­neesta
muutoksitta.» .
Pääministeri. tarttui tähän taisteluhaasteeseen ja se­litti
hallituksen asettavan tämän kysymyksen hallituk­sen
voimien .koetinldveksi.
.-Guthrie pohjusti vastustuksensa^ Coiiadan itsenäisyy­den
toleiittiimisräsa «kansallisten^ vähemmistöjen oikeuk­sien^
supjeTenii^n»^^;8 .Lontoon (onfei^rissin' pää­tökset
^saattavat muka johtaa vuoden 1867 konfederat-
»ionin hävittämiseen j a kansallisten vähemmistöjeh oi­keuksien
loukkaamiseen ja peruuttamiseen, joka saattaa
tapahtua vuonna 1867 kirjotetun perustuslain peruut­tamisien
katitta.
CHuthrie ei harmit liiuoyaltipn suhteita valtakun-hdlUUikflen''
lc^ millään tavalla.
Jos CanaMt^;i!i^ täydellinen itsenäisyys, niin
^ i l ^ pil^-iä^^^aSm maan-nykyfseit penis-tuslain
muuttamiseen valtakunnan halJituksen mielipi­dettä
j a lupaa kysymättä. Tätm voidaan vuoden 1267
konfederatsionisfia Tabenumstokansallisuuksille taatut
oikeudet perunttaa aiilloin ubsma.
«Haluaisiko pääministeri sanoa Quebecille, että J o ­nain
kauniina päivänä saattaa joku hallitus peruuttaa
kaksikielisyyden?», kysyi Cuthrie. «Havaitsetleko te,
herra puhemies, joka olette taistelleet vähemmistö
oikeuksien p^plesta, uhkaavan vaaran? Me saatamme-saada
hallituksen, mikä haluaisi poistaa maakuntain
lainlaatijakunnat. Sekin voidaan toteuttaa tämän itse-näisyyssuunnitelman
mukaisesti.»
«Canada ei voi tulla yhdenarvoiseen asemaan valta­kunnassa
Suurbritannian rinnalle, ellei se ota kantaak­seen
yhtä suurta taakkaa valtakunnan puolustamisessa.
£hdotus, että Canada voisi olla puolueettomana Suur
britannian ollessa sodassa, saattaisi maan kansainväli­sen
pilan esineeksi», jatkoi hän edelleen.
Konservatiivien sisulle näyttää kovasti käyv^ libe­raalien
harrastukset maan itsenäistyttämueksi brittiläi­sessä
valtakunnassa. Täällä olevat brittiläisen finans-sikapitalismin
edustajat näkevät ja tajuavat paremmin
kuin Englannissa^jhdysyaltalai^en vaaran, mika on kyt­keytyneenä'
Canadxm
Liberaaliseen puolueeseeajcuului^at canadalaiset ja
yhdysvaltalaiset finanssikapitalismin harrastukset ha
luaisivat taasen vapautua brittiläisestä ikeestä ja saada
suuremmat toimintavapaudet kuin mitä brittiläinen
herruus sallii, Canadan maantieteellinen : asema jo
edellyttää yhtenäisyyttä Yhdysvaltain .kanssa,, puhumat­takaan
niistä taloudellisista edellytyksistä, jotka ,ovat
olemassa.
Parlamentin tulevalla istuntokaudella tulee asiasta
syntymään kiintoisa keskustelu valtakunnankonferens-sista
esitettävän selostuksen pohjalla.
Ss^kraattieif n e h^
/maamme ammattiliitoissa
.Yhdysvaltalaisissa toverilehdissä-kirjotetaan:
.John Lewi8in: kotikaupungista, hiilenkaivajien union
12 piirin päävirastosta ilmiotetaan, «ttä tulokset t.k. 14
konsallisjärjestön virkailijoiden vaalista julkaistaan
vasta kuuden viikon kuluttua, Hiilenkaivajien järjes­tön
konventsioni kokoontuu ensi helmikuussa. Lewisin
Loneisto aikoo äänestyksen tuloksien pidättämisen kaut­ta
säilyttää.valtaansa siihen-asti voidakseen kontrolloi­da'kokouksen.
Tuloksien julkaisemista pidätetään myös-tin
sen vuoksi, että • nj^yisellä viikakoneistolla on ai-caa^
ja tilaisuutta muokata ne sellaisiksi kuin he ha-uavat.
' - - .
Hiilenkaivajien järjestön virkaherrat ovat jo aikai­semmin
selväksi tehneet sen, että he eivät tule luovut­tamaan
vasemmistolaisille järjestön kontrollia. Ivaten
Pöytäkirja
C s. T. U . liittotoimikunnan
kokouksesta, joka pidettiin
12 päivä-^ joulukuuta 1926
Liberty-baalilla - Sudburyssai
alkaen kello 10.30 ap.
Saapuvilla olivat Seppälä, Piispa­nen
j a Sula. Puhetta j o h t i Seppälä
j a pöytäkirjan laati Sula. Saa^vjI-l
a oli lisäksi noin 10 l i i t on jäsentä.
1. Soon Vesa oli lähettänyt ko­koukseen
edustajakseen E . Sainion,
j o k a pyysi puhe- j a aäifestysoikeut-t
a kokouksessa. Myönnettiin.
2. Paikalla oUeUle luon jäsenUle
myönnettiin läsnäolo- j a puheoikeus.
3. Soon Vesan lähettämän edus­tajan
oikeuksista keskusteltaessa su­keutui
osia myös liittotoimikunnan
kokoonpanoon.' Kun joissakin l i i ­toa
piireissä, vallitsee sellainen kä-lati
»^ • e t l a ' liittotoimikunnan jSsenet
edustavat sen seuran etuja, joka. on
heidät ilolinnut liittbtmikunnan jä­seneksi,
'niin päätettiin tulevalle l i i ­ton
edustajakokoukselle ',. ehdottaa
liiton säiäntöja muutettavaksi siten^
että liittotoimikunnan jäsenet; v a l i ­taan
: Hiton edustajakokouksessa.
S a a n t i e n vmunttamfsessa tarpeelli­set
toimenpiteet: jätettiin sihteerin
h u o l e k ^ ' / . • . -
4. B^^äv€r'lÄken : J e h un ^.^^^^^ S
misea viime ^inäk. 1 päivänä Sud*
buryssa'<saavudäma li500'~m, juokr
sutulos 5 m; 2. sek. hyväksyttiin alle
I S V . poikain ennätykseksi. ^
6. Luettiin j a hyväks}rttiin edel­lisen
kokouksen pöytäkirja.
6* ' K u n l i i t on vuotuisten paini-mestaruuskilpailujen
pitämistä' e i . ol­lut
pyytänyt' mikään l i i t on seurois­ta,
niin päätettiin niiden pitämisoi-keus
Julistaa seurojen haettavaksi
seuraavaan liittotoimikunnan koko­ukseen
'mennessä. ~
Lehdon p^nivyömestaruuskilpai-,
lut annettiin Sudburyn Kisan pidet­täviksi
22 j ä 23 p . h u h f i k u u t a 1927/
Sisamestaruuskilpailujen (vauh­dittomien
hyppyjen) . pitämistä pää­t
e t t i in tarjota Levackin Kisatove­reille.
Kilpailut olisi pidettävä 24
p, -huhtikuuta.
?":'Beaver'"Laken' Jehun'''pidettäväk^-
annettiin. miesten 20 j a poikain 5
km. hiihtomestaruuskilpailut,- Aika
päivä .maaliskuuta;
scI^ttl^Mr. Lewis Detroitin konventsioni^ aikana: «Luu- #'Sudburyn Kisan toimeenpantavak-etteko
te todellakin sitte saavanne vallan, vaikica v o i t - J ^ 20 päivä helmikuuta annettiin yli
tys oli kerrassaan hyvaS j a harkit-
Kaikki kävi kuin vanhalta tot^
tuneelta puhujalta. Samoin voisi
nminita monesta muusta—^än»*^
•i,..'-.*--r"'ri.?'.^..;.; ... ..
taisiftekin vaaleissa.»
Union -byrokraattinen<virk{J(oneisto.' pitää hallussaair
union varoja ja käyttää' niitä -tarkotuksieiisa^^ m
Väitä' virkaherroja ei paljon^ ii&uta- union säännöt,:
enempää kuin jäsenistön - t o t o k a a n . . V . - 1924 vaalien
tuloksia ei esim. ole milloii&aan sääntöjen mukaisella
tavalla jäsenistölle esitetty.-^
Lewisin, virkakoneiston ruokoton vainopolitiikka edis*'
tysmielisiä työläisiä ja union' jäseniä vastaan, on nyt
siirretty niyöskin pukuteollisuuden unicihin. Itse Le-wis
o l i er^äan toisen A. F. L : n pomomiehen kanssa
Vew. Yorkissa ohjaamassa Sigmania ja-.kumpp. «oikeal-e
» ladulle unioiden «siivoamiseksi»'ja niistä tulsujen
muodostamiseksi kapitalistien j a heidSn; kanssaan yh
dcssä - keinottelevien muutamien ylimysmielisten unio
ostajien hyväksi. Tätä tarkotti se' konferenssi, joka
iljattain pidettiin New Yorkissa ja jossa päätettiin
lettää Passaicin lakkolaiset, jättää naisten pukuteolli­suuden
alalla, olevat tuhannet sulunalaiset työläiset
oman onnensa, nojaan j a jossa myöskin päätettiin h i i -
enkaivajien järjestön äänestyksen tuloksien kavaltami
sesta. Sotasuunnitelmaa, joka taantumuksellisten vir-cnherrojen
puolesta:laadittiin, on sittemmin alettu aset­taa
kä>näntöön. New Yorkissa on organisoitu satoja
a tuhaiisifi käsittäviä hulikaanijoukkoja provosoimaan
>ukulyöläisten kokouksia. Oikeistolaiset - järjestävät
voimiaan byrokraattien masiinan tukemiseksi. Chica-.
gossav^nämä samat^johtoherrat palkkaavat viheliäisyy-destään
kuuluisia gänksterijoukkoja hajottamaan työ-äisten
kokouksia. Niiden isalajuonet. ovat kaukaa pu­notut
vhteer^ Edislysmielisiitä kieltävät haalien omis­tajat
kokoushuoneen .ja jos he s ^ saavat, hyökkäävät
union virkaherrojen palkkaamat . hulikaanijoukot vat
ottamaan kokousta ja provosoimaan rettelöitä.. Näiden
toimenprtciden takana ovat myöskin A;v F. L :n viralli­set
voimat,''^ sillä ilman sitä ei esim. Chicagon kaupunki-lärjcstön
presidentti olisi vaivautunut ^puheita pitämään
Dukutyöläisten union kokoukseen.
Kahdenkynmienen viikon lakon • seurauksena ovat
naisten pukutyöläisct New Yorkissa voittaneet 42- ja'
Q-tuntisen, työviikon, korotusta |rninimipalkkataksassa
ja takeet työmahdollisuudesta 32 tuntina viikossa. Mut­ta
unio hävisi myöskin. Työnteettäjät voittivat oikeu­den
uudelleenjärjestää työpaikat, joissa on 3.5 tai enem­män
työläisiä. Heti taistelun alusta alkaen vaatii unio
konrahtorien erottamista yleisestä sopimuksesta. Ne
vaativat samoja ehtoja kuin tehtailijatkin, johon ei
unio suostunut .ja seurauksena oli,.,että niiden, taholta
julistettiin työnsulku, joka n>^lca^itläap20,0(Si^yölätöö.
Tällöin oikeistoryhmä imion byrokraattien kanssa rienti
liikkeellä" Voimia alettiin koota union vleistä lakkb-'
komiteaa ''vastaan ja sen ^ kieutta'''.vasehunistoia:vaäta'an
uniossal" Yleinen lakkokomitea on edistysnuelfsteii^kä-^
sissä ja pitää tiukasti kiinni, työväen eduista.
Taistelu kapitalisteja vastaan on kohottanut vasem-
^^5% V. vanhainpoikain - (ikämiesten)
'<$<0 k m . , yleiset .miesten. 10 km., nais-
.Iten.3 km. j a 10 km. joukkuehiihto-
•vmestaruuskilpailujen pitäminen.-
V 7. Muut'Itilpailuluvat: •
•.'Beaver. Laken' 'Jehulle •- l^iihtokilr
pailut 16 päivä "tammikuuta. Näihin
kilpailuihin saavat ottaa osaa kaik­k
i järjestyneet -{yoläisurheilijat.
K i s a l l e hiihtoMIpailut 30 päivä
tammikuuta. ' "
IloUe ; hiihtokilpailut 12 tai 13
päivä helmikuuta.
K i s a l l e painikilpailut 12 päivä
helmikuuta.
7, Talviurheilupäivä.
- Timminsin Hon puolesta oli ehdo^f
tettu yleisten koko maata käsittä­vien
talviurbeilupäivien toimeenpa-ifemista
liiton toimesta. Kokous
katsoi toimenpiteen tällä kertaa vie­lä
liian .ylivoimaiseksi liittomme to­teutettavaksi.
. 9 . Seuraava liittotoimikunnan ko­kous
päätettiin, pitää 4 6 päivä tara-mik.
Beaver Lakella.
10. Levackin Kisatoverit hyväk­syttiin
jäseneksi liittoon. Seuraa
kehotetaan valitsemaan jäsenen l i i t -
totoimikuntaaii , liittokokoukseen
saakka. .
11. Luettiin Kisan kirjelmä kos­kien
Long Laken J y r y n j a sen j ä ­senten
suhteita liitossa. Asia jätet­t
i i n sihteerin pengottavaksi seuraa­vaan
kokoukseen mennessä.
^ 1 2 . Sihteeri velvotettiin pitä­mään
vireillä :^voimistelujohtajakurs-sien
toimeenpanemista niin läheises­sä
tulevaisuudessa kuin suinkin mah<
doUista. "
13. Sihteeri; teki selkoa Uiton ta-loudelHsesta
asemasta.
14. KokouS'päättyi kello 3 i p.
Vakuudeksi:
V Hannes Sula,:;
Pöit Artturin liQtisiä
miston vaikutusta uniossa ja se pelottaa v i r k ^ ^ r o j a.
Taistelun' jatkaniinen työvamelinlisbn puolesta pelot­taa
herroja, jokka tahtoisivat lakoista |>aästa jä tonnia
,irädcävao<Jen 'ftShrSml esitetään
tea^lön k^uneujies^an^^
pale qn • mitä l^auneiminB Ia\^i]|n
^ielmia, jota k^aenkäSft ei :s<^^
vnuttaa. .Lopuksi oh •vähän? aikaa
t a n i ^ a . ' ;-,^A;;'^.'r'-V-?^^
[paäiaiten r j o h j e b^
nQfoI>yi|X>Kraaituien riehqnt^ vastaan. J^ortt Alaaea.^ Paheen/risältQ^i^
UudenYHodeii aattona osaston
näyttämöllä esittämään oikein haus­k
a , huvinäytelmä' "Taavetti Tarvai­sen
kientymys". Kappale on haus-cin
naurupilleii mitä on pitkään a i - ,
kaan näyttämöllämme; esitetty.. Lo­puksi
on tanssia aamuun asti. V.
numerosta, joita: lapset esittivät.
Kappale "Beipas lapsiparvT' sekä
kuvaelma olivat kerrassaan opetta­vaisia.
Kaikilta iltamissa olijoHtat
kuului tyytyväisyyden lauseita laSf
ten esityksestä. Olisi toivottava,^etr
t ä ' useamminkin saataisiin nauttia
lasten toimeenpanfemista iltamista.
Lanttueara alkaa taasen toimin*
taasa* joululoman jälkeen tammik.
6 päivä. Kaikkien entisten j a nu-'
sien laulajien on^ muistettava s i l l o in
saapua kaalille kello 8 illalla.
Valkoicen leijonan metaastäjat,
L a u r i Luodon kirjottama uusi- k i r ja
on saapunut myös jo täkäläiseen
Vapauden kirjakauppaan. Käykää­pä
ostamassa k i r j a itsellenne, en-
-nenkuin se on loppuun mjryty.
Jonlolomaa.. Kaupunkimme koulut
pidetään, sulettuina joulun takia t . k .
22 päivästä tammikuun'' 4 päivään
saakka. Opettajat j a oppilaat,' jot­k
a ei'vät asu kaupungissa, ehtivät
vielä kotipaikoilleen joulua viettä­mään
j a saavat olla' kotonaan. koko'
j u h l a i n ajan.
P a l j o n työtä. Paikallinen laiva-telakka
ilmottäa,.että tämän talven
aikana tulee telakalla olemaan t a ­vallista
enempi työtä. Useita lai--;
voja on nim. korjauksen alaisena,:
Konepuolella tulevat työtä lisää-liiään
ne koneet, joita on t i l a t tu
uusille paperitehtaille.
Saa nähdä paljonko tässä uutises­sa
on perää. . Kuluneen kesän aika­na
laivatelakalla on-~-tosin ollut
enempi \- työtä kuin viime- vuoden
aikana, '
Osa«ton vaosikokous on, kuten^ jo
ennemmin on ilmotettu, tammik, 11
päivä kello 8 illalla. Osaston jo­kaisen
jäsenen tulee pitää tämä
m i e l e s s ä ä n j a saapua kokoukseen
määrättynä aikana, — J .
TyoUuatorerit ottakaa huomioon­ne.
F, Westerlundin kämpällä p i ­dettiin
kokous tämän kuun 21 p mä.
Kokouksen -virkailijoina toimivat
allekii^ottaneet. Keskusteltavana oli
n.s. "tuplakoordin'^ tekopaikan ko­hottaminen.
Asian suhteen päätet­tiin
lähettää kolmimiehinen komitea
kysymään isännistöltä, voiko se ko-
Itotta^' tuplakoordin vikaäcäisumaksua
60 sehtilllT k o o r t i a kohti vaiko eL
Komitea kävi isannistön^i puheilla ja
sanoi isännistön vastanneen' kysy
niykseen seuraavalla t a v a l l a : " K e n
ei halua katkaista tuplakoortia 4.S0
dollarilla, sda lahteä.
Tämmöisen vastauksen saatuam­me
ryhdyimme ke^ustelemaan, m i ­hin
toimenpiteisiin nyt oli^i ryhdyt­tävä.
Keskustelun tuloksena pää­tettiin
yksimielisesti ryhtyä lakkoon.
Tämän lakon emme kuitenkaan
katso koskevan kuukausimiehiä. kos­ka
heille maksetaan: 60 dollaria
kuussa, siis union määräämän tak­san
mukaan.
Lakosta . päätettiip tiedottaa In-dustrialistissa
j a Vapaudessa; tiedo­tus
jää unioviraston huoleksi.
Kokouksessa oli läsnä neljä edus­tajaa
Wili Poutalan kämpältä, jo­ten
lakko koskee sekä W i l i Poutalan
että Prank "yVesterlundin kämppää.
Juho Mäki, Jahnar Kotila,
kokouksen puheenj. pöytäkirjuri.
' . .•... ' ..V,
Torpnton
Hnomautu* kaikille
jäseBilIe; I^auluseuran .on
lanlateqran
laulet­tava
uudenvuoden aattona. Jokai­sen
laulajan pitää olla haalilla täs­mälleen
8.45 ip. Jokainen miikaan.
J a sitte. alkavat harjotukset tiis­taina
tdmmik. 4 p:nä. Aletaan har-jottelemaan
uutta ohjelmaa, .uuäia
kauniita lauluja. Bassot j a tenorit
7 . 3 0 a l t o t ja .sopraanot 8.45 täs­mälleen.
K a i k k i uudet jäsenet, jotka aiko­vat
yhtyä lauluseuraan, saapukaa
silloin baalille.r Sillä ei • ole <)llen-kaan
kaunista, että j oka harj otuk­sissa
tulee aina uusia. Emme saa
mitään valmista sillä tavalla. Siis
kaikki t i b t a i n a 4 p:nä, n i i n -vanhat
kuin uudetkin. J a täsmälleen.
H j . H . . . r i.
haluaa. Tällöin järjestysmiehen» daan rakennetnksL — Antakaa to-toimiva
N i i l o P o r o r y h t y i iJänta-hoi-1 <verit' losjiikälle /sellainen kohte^ä
vaarnaan rappukäy^vää a l a s ; paäs^llniin beiUe kboInW
^ ^ ^ - - - S M S S r ^ - ^ s e l i v ^ i s rappukäytävää | I ^ M U k a M t a m i l d e n «vBrtomloen
riohtasi sanottu Voori itsensä i r t i | Tämän k n u n 10 pmä oli oikea fean'
jäsjestysmieheltä ja kaatui loppu-i sainvaellas EckviHen osaston talolle
matkan alas, josta seurauksena sai i Sinne o l i o l i o i n kommunistipuolu-pienen
haavan otsaansa.. Tämän | een E c k v l l l e n osaston j a I . w. Vf-.n
jälkeen muutamat hänen tuttavauji' kannatosrenkaan toimesta järjestct-sa
saattoivat hänet asuntoonsa-;'*| ty^-'yhte.iBet^ fltamatrJaokkaBotavail:
^Muutaniaan päivään ei.asiaan Isjp i d e n ja^hefdän^^^^^^^
nattu suurempaa huomiota, sillä ^ e - {'tamiseksi. Ohjelmaa oli runsaasti
dettiin ^ u o r e n parantelevan k«i- j a tilaisuuteen hyvin sopivaa,
pulaansa. Päästyään jaloilleen r y h - Edeltäkäsin olivat muutamat sel-t
y i . hän "suoraan t(Hmintaan'% s i l l ^ laisessa Innloss^ että d e l l a eaattaa
olihan hän deligeitti, turvautuen | syntyä eri aatesuuntia edurtavain
poliisivoimaan, vangituttaen N . P o - henkilöitten välillä ankara kinaste-ron.
I l u ; . muutamat kai sitä toivoivatkiir
A d a oli esillä poUisioikeudessa | oikeinj tosissaan. K i i h ei kuitenkaan
marrask, 23 p. Oikeuteen oU V u o r i jtapahtnnut, vaan kaikki kävi hyvän
haalinut muutamia todistajia, use-jyhteisymmärrykBen mukaan.'
amnmsta |cansallisuudesta, yhteensä j Tilaisuus e l i ensimäinen laatuaan,
neljä, nimittäin r kaksi suomalaistajToivottavaa olisi, sellaisia pantadsiin
(Aino V i r t a j a K a l l e Pitkänen) y h - j toimeen edelleenkin: —- Baportteri.
den ruotsalaisen j a . yhden canada-f
laisen. Sekavissa todistuksissaan he
väittivät, ettei Vuori ollut hunnaläsr
sa. Heillä tulkkina toimi tunnettu
Suomenruotsalainen N y m a n , . j o n ka
virheellisestä tulkinnasta .tehtiin l u ­kuisia
huomautuksia. Tuomari kui­tenkin
vanhan tuntemisensa perus- ]
teellä hyväksyi- tulkitsemisen.
N. Puron todistajien kuulustelun 1
alkaessa-^esitettiin asiamiehen tahol-J
ta pätevä tulkki, jota kuitenkini
syyttäjän lakimies vastusti j a tuo­mari
yhtyi häneen. N i i n ollen jou-1
duttiin käyttämään mainittua Ny- .
mania. Puron ensimäinen todistaja asiaa, jota voidaan tavallaan pitää
ei ymmärtänyt tulkin käyttämää «sana viime istuntokaudella kesken-kieltä.
Tämän jälkeen tuomari lyk- jääneistä asioi8ta.\ Viimevuotiset
käsi asian käsittelyn- viikon eteen- edustajat muistanevat, että parla-päin,
huomautuksena että pitää "»entaarinen komUea nimitettiin kä-'
hankkia häntä tyydyttävä tulkki, sittelemään ^ kysymystä kunnolKses-
Asia oli toistamiseen esillä marrask. ta elinpaikasta. Komitea, esitti t o i -
30 p., jolloin syyttäjän taholta en- hinnastaan raportin vähää ennen
simaiseksi tehtiin y r i t y s hyljätä han- viime istuntokauden loppua; Tässä-kittu.
t u l k k i , siinä kuitenkaan on- raportissa, joka yksimieKseati hy-nistumatta.
N. Puron kaikkien to- väksyttiin, suositeltiin eräänlaisiin
distajien todistuksista kävi selville, toimenpiteisiin .«rhtymistä. Kaikes-että
V u o r T o l i ollut päihtynyt häi- t a tästä.huölimatta on kysymyksen
riöntekijä edellämainitussa tilaisuu- käsittely ollut varsin rajotettua; ja
dessa, j a että hän t u l i poistettua j kenraalikuvernöörin puheessa ei yk-haalilta
kuten yllä on sapottu. jsikään kohta viittaa siihen, että h a l -
Tuomari ei kuitenkaan katsonut [litus aikoisi tehdä alinpalkkakysy.
^voivansa antaa asiassa' päätöstä, | myksestä lainsäädäntöesityksen.
' vaan siirsi päätöksen antamisen Sallittakoon ; minun tässä yhteydessä
joulttk. 14 päivään. LopuIUnen oi-{huomauttaa, - että Canadan hallitas
keuden päätös o l i : Sakkoa N . P u - i o n jo pitkän'-aikaa .sitten varsin
'.rolle '$25.00. j a oikeuskulut. Tämä- j selvästi- periaatteessa hjnräksynyt a-kään
päätös ei kuitenkaan kuulu linpalkkalain. Jo vuodelta 1918
KUULUMISIA LIIT-jrOPAÄLAMEN-TISTA
T Y Ö V Ä E N E O U S T A J A VASTAA
KENRAALIKUVERNÖÖRIN
A V A U S P U H E E S E E N
II
A l i n p a l k k a l a i n tarpeellisandc^
Tahdon n y t siirtyä käsittelemään
tyydyttävän syyttäjää, sillS hän t o i - meillä'^näet on Canadan hamtuk-voi
itselleen suuria rahallisia h y v i - sen julistus, joUa määritellään h a i -
tyksiä. Nyt ne kuitenkin kuivuivat lituksen kanta sotatyöhön nähden.
kt,o-ik oou; päinvastoin tuli vielä, i j u l i s t u k a e n .yhdeksäs pykälä kun-lovi-
iomaan kukkaroon. ^ v -^^
Lopuksi sanottakoon •vielä, . etta
täytyy surkutella niittenkin suoma»'
laisten moraalittomuutta, jotka
väittivät Vuoren- ei- olleen hnmplasfe?.
sanotussa tilaisuudessa. •
l u u :
E L S P E T H . A L T A.
KaikHi^ -]ty^l|^f^, siis sekatyö­läisetkin,
.ovat oikeutettuja saa­maan
niin runsaan palkan, että
se' säästäväisyyttä harjohaen riit­tää
heidän ^itsensä j § keidän per­heidensä
säädylliseen ja muka­vaan
toimeentuloon ja että siitä
myös jää kohtuullinen osuus van-hanpäivän
varalle.
Edelleen viidennessätoista pykä-
0»aston toiminta on ollut nyky­ään
hiljaiata. Tämän kuun 12 p :nä
pidettiin kokous, jossa m.m. tehtjin
suunnitelmia jouluaattona : pidettä-j Iässä viitateen- "kohtuullista palk-vän
illanvieton ^suhteen; Mrs. A . k a a " koskevaan säädökseen, seu-
Hiltunen tiedotti, että -Vancouverin ]raavanlaista sanontatapaa käyttäen:
suomalaisen osaston myyj'aislippuja A i n a kuitenkin tulee pitää mie­lessä
se seikka, kuinka välttämä­töntä
on. kunnollisen palkan suo­rittaminen.
Eri paikkäki
K I R K L A N D L A K E , O N T .
Oaastomme jarjeatysmie* saanut
kokea porrariiliata oikeutta. Osas­tomme
talolla marrask. 13 päivä o l i
tavanmukaiset tanssit, joihin saapui
myöskin. paikkakunnalla pitemmän
aikaa oleillut L W . W m deligeitti
W4ftc V a o r i , oUen, kuten tavallista,
vavassa h n m a l a ^ ^ . Hi^n kuitenkin
laskettiin-sisälle, olettamuksella, et­tä
ehkä on w häiriötä tuottamatta.
N i i n ei kuitenkaan ollut, sillä k i e l ­loista
huolimatta hän p y r k i tanssi­maan,,
tuottaen siten -häiriötä vtoi-
Sille, tanssijoille.^. Järjestysmiehet
kdipttavatr. häntä ; useamman . k e r r an
poistumaan.;. Naita vkehotukiQa ei
hän ottanut; huomioon, vaan röyh»
keSsti sanoi olevansa niinkuin-.itse
on myyty 50 dollarin arvosta; to­veri
M . H a r j u tilitti Hokomon osas­ton
keräyslistan, j o l l a oli kertynyt
rahaa^ 20.70 dollaria; j a e t t i in P o r ­terin
avustuskortit j a keräyslistat I Sodan loputtua kysymystä eäädyl-
New Finlandin osaston hyväksi. lisestä elintasosta ei käsiteUyt vain
Tämän kuun 17 p:nä pidettiin i l - <janadan hallitus, - mutta sitä-käsit-tamat,
joissa nayteltim kappale LeUvät kaikkien liittolaismaiden hal-
Lainarouvat . Esitys sujui hyvin.J u t u i s e t . myös VersaiUesin rau-
Yleiset tulot 74 dollaria. 1 hansopimukseen liitettiin muutamia
Talven, makua on i o «aatu m a i - yi^j^jä periaatteita, mrtkä koskevat
ta,._ Lunta satoi jo manraskuun a i - Lygjäisiä. , Vei-saUlesin rauhansopi-kupamna.
nma ei kurtenkaan o l e l ^^sesta tahdon tässä. lukea muu-
^y^™^-: ^t!^^? tamia lauseita. Niistä edustajat
10 paivan 1 tana satoi vettä Ja. sen- i j^j^„ ^^^^^^ ylimalkaken käsityksen
jälkeen lunta. Seuraavaksi paivak-„ •, y . • . ., . „ • ,
. .. , : X ., . - sopimuksesta, jotka kaikilla juhlal-si,
siis lauantaiksi tämän kuun 1 1 '
päiväksi muodostui sellainen myrs­ky,
jonka laista eivät nykyiset olijat
ole täällä milloinkaan ennen näh­neet.
Lämpömittari laski 30 astetta
alapuolelle "nollan. ;
Maanviljelijät .^ovat entistään
enempi kapinatnnlella. Syyt siihen
ovat monenkinlaiset. Ensiksikin,
kuten jo yleisesti, tiedetään, . v i l j a n -
korjuunaikaiset vesi- j a lumisateet
Ii.suuksilla hyväksyttiin:
Korkea-arvoiset .sopimuksente-kijät
—-myöntäessään teollisuu­den
palkkatyöläisten i-uumiillisel-la,
siveelliseliä ja älyllisellä hy-
A-i^yoinnilla oievan : mitä suurim­man
; kansainvälisen /merkityksen
—- ovat säästäneet, j.n.e.
Kolmannentoista, pykälän johta-pilasivät
'viljan, alensivat sen arvoa. I vana periaatteena ilmenee^ se seik-
Tätä nyt käyttävät viljakeinottelijatP^a» ettei työtä ole pidettävä pelk-hyväkseen
mitä häpeämättömimmäl- ^änä kauppatavarana. , Edelleen on
lä tavalla. Semmoinen vilja, joka otettava huomioon kolmas pykälä,
ennen on luokiteltu kolmanteen tai missä, suositellaan
neljänteen luokkaan kuuluvaksi, I N
luokitellaan kuudenteen luokkaan. työläisille maksettavaksi semmois­ta
. palkkaa, 'että se vastaa heidän
maansa ja aikansa kohtuullista
elintasoa.
Minun> lienee tarpeetonta hno-
Keinottelijoilla onkin nyt hyvä t i ­laisuus
harjottaa kaikenlaatuisia j
konnankoukkuja niittenkin farma­rien
kahssa, jotka kuÄluvat viljan-1
myyntirenkaaseen. Täällä näet ^«i maattaa arvoisille i edustajille, että
renkählhi vielä ole viljaelevaattorei- Canada on-allekirjottanut i j a vah
ta., Mutta:rniitä om.meidän väittä- vistanut^ VMU-mättärnVettavavaatimaan.
Se k u u - hänsopimuksen.
luu meille.'^^kille, -i-. I ^
.. • Seuraavaan.. almpalkkalakia,.. kos-keviäJan
lseikkSwn
W l J^,^ .^otiota^^^^^^ komisi
sioni ^ ninutettiin t^ teoHi-jsuiissubteita.
TähSiL : komiss
iei-fcuiiltmrt^^^^^^^^^ .työväen, vaan
myös. iyönahtajäin e d u ^ Ko-
^ Meidän i>on 'välttämättä ^kaikkien
yhdyt^vä myyntirenkaaseen j a otet­tava
sen toimintaan osaa. Tällä pe­r
u k a l l a on vielä paljon sellaisia hen­kilöitä,
jotka koettavat saboteerata
renkaan toimintaa, kehuskella kuin­ka
he muka saavat -tuotteistaan pa­rempaa
hintaa renkaan öikopiiolel- '^^u^"»^* ^'
l a ollessaan, y.m.s. Vaan sehän poheen^ohtaia-kuulnukm
aina rikkureitten »hjel- -Manitöbaä yUtuomarhOtothers;
maani etUi koettavat himottaa ^ n , Smeaton WMte;.r Carl Bi«rdon: ja
minkä järjestSytyndsith'^avoUa ääa- Pauze.'EomisMonin-avansfstoii-^