Vapaus, June 5, 1930

              1^-1930
ssiSaomenM:kkar
3920
madan DoUarista^
lähetyskulut:
K 550.00—$79-99 JE
fsadalta dollarilta. _
!tS.et $500.00 j * .ilta yi»'
huoUmatta .umman .uuruu-fcS^
onialätetyktUtE ovat lä
Sr$3.50 lähetykseltä
ä^lgetS^osotteella:
*^ VAPAUS,
„ 69. SUDBURY. Onl.
laivapileUejä myydään,
tiedustakaa piieltiasioUa
jandelle ottavat rabavälityk
^"SoS^REAL BRANCU
il96 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
VAPAUS m ARltlUR BRANCa
316 Bay Street,
Fort Arthur, OntarK.
AARO KIVINEN
Eirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI
Eonth Poroupine, On .
mRLES HAAPANEN,
nuskauppa, Timmins, Ont.
:ÖHN WIRTA,
Broavicw Ave., Toronto, Ont
MVID HELIN,
ukkakunnilla Keski-Ontarioa»
lan tulee henkistä ohjelmaa, ur-i
ja hyvä ravintola. Vapaa si-
)ääsy. Illalla sitte on haalilla
mustanssit, jonne tulee_ myös
»sti.
Bliannn»tuli!la" tullaan luulta-
,esittämään 29 p. kesäkuuta,
ale on kaunis lauluineen ja
aletta lavalle johtaa Laina
i, joten varmaa on että se tu-lyvin
johdettua. Silloin kaik-jalille
viettämään hauskan il-
— Tummu.
dalta. Allekirjoittaneella <m oltat
tilaisuus seurata useamman kerran
heidän voimisteluani Ja voin hyväl­lä
omallatunnolla vakuuttaa, että se
mitä tytöt tidevat täällä Sudbuiys-sa
esittämään, on varmaankin sel­laista
jota ei ikinä tule näkemään
missään karuselUnäyttelyssä. Sem-pävuoksi
olisikin jokaisen hankitta­va
liput ajoissa, että ei tarvitse o-velta
kääntyä takaisin ja jäädä sa^
maila näkemättä tuota ainutlaatuis­ta
esitystä. Siltäkin saa arvata, että
erikoista täytyy olla kun kokcmais-ta
18 tyttöä lähtee niinkin pitkälle
fcumeereissulle. Ohjelmasta ja muis­ta
tuonnempana.
Long Lakella vierailevat tytöt sim-nuntaina
15 pvän iltana, joten sen-puolen
Ihmiset saavat tulla omalle
haalilleen. Siis haalilla tavataan.
Penikka.
Anteeksipyyntö
iskä minua vastaan on liikkeel-ihuja,
että Suomessa ollessani
i kuulunut suojeluskuntaan ja
\ m.m. ollut Aunuksen ret-
, että se ei ole itottapitävää.
likoon tässä kuitenkin selven-lä
seikkana mainittua, että
Suomessa ollessani osallistunut
e eri kertaa suojeluskunnan
iloihin, jonka olen tehnyt
aan toisten houkuttelemena ja
että ympäristöni vaikuttees-n
ole ollut tietoinen työväen-
;en todellisest amerkityksestä.
kään muuhun suojeluskunta-n
toimintaan en ol/^ ottanut
ft kun olen tullut käsittämään
Jenliikkeen merkitystä, myös-ien,
että kilpaileminenkin
jelijain" kanssa on rikos työ-
Uikkeelle, kadun syvästi yllä-ittua
tekoani ja pyydän sitä
styneeltä työväeltä anteeksi,
lila lupaan, että en (tästä puo-tole
millään muotoa tukemaan
ienlkkeen vastustajien toimin-vaan
tulen yhtenä työväenliik-jäsenenä
vilpittömästi taistele-i
sortajaluokkaa vastaan,
s jokin toisin tietää, niin to-koon
väitteensä,
tverillisesti:
John Autio.
1'lbury, Ont., toukok. 12 p:nä
iska John Autio on tehnyt yl-yan
anteeksipyynnön, niin Ki-
Johtokunta toivoo, että häntä
•työläiset ja työläisurheilijat
elevat toverinaan..
V. & U.- seura Kisa,
Sudbury, Ont.
Athletic Club Kisa.
• Seppälä.
i^££njohtaja.
Rafael Salo,
Sihteeri.
lf(iVJ(EN URMiUI
heiluväen huomioon
^ Yrityksen tytöt saapnrat
^ Paiva saavat sudburylaiset ja
^ jo^fea kynnelle kykenevät,
»^sellaista jota harvoin täällä
^ Varatkaapa sUtoin lähi-
,i^"jamet, farmarit y.m. te. T^^"''^^ fcello puoli
fan aikaan Ulalla, niin saatte
J^-a mihin työväenluokan nuo-voimistelun
ja nrheUun
a fehittaä. Yrityksen tytöt o-
J ^ e r t a a CÄT.Uirn par-
^ttfoimistelujoukkue. tuskim-
S ^ u Ä ^ ^ yhtään iSS- ftänioukkuettakaan joka kv-
^ iFcaään Yritykz^a tytöt iS-Sudburyn
Kisan
kokousselostus
Viime maanantaina oli Kisalla
taas yleinen kokous, jossa oli läsnä
37 jäsentä. Kisassa on tällä ker­taa
'203 jäsentä, laskekaa itse suu­riko
prosentti viitsii tulla kokouk­seen.
Sanottakoon niyös naisten tie­doksi,
että heitä oli kokouksessa
4. Jäsenet, onko oikein, että lyötte
laimin sellaiset tilaisuudet, sillä
yleisiä kokouksia on siksi harvoiq,
että niihin kyllä voi tulla kun
vaan tahdotaan.
Uusia jäseniä hyväksyttiin tällä
kertaa 22, joukossa oli muuttokor-tilla
Port Arthurin Ponsen, tunnet­tu
painija, joten Kisan "paksunis­kaisten"
sakki vaan kasvaa joka ta­valla.
Edellisen kokouksen pöytäkirja
luettiin ja hyväksyttiin, ,
Tämän jälkeen kuultiin er^ toi­mikuntien
raportit.
Johtokunta raportteerasi, että
on tilattu 200 kpl. Työväen Urhei­lulehden
Canadan-numeroa.
Myöskin hyväksyttiin johtokun­nan
öhdotus ettei tästedes ku­kaan
yksityinen henkilö saa Kisan
nimessä muodostaa mitään joukku­etta
eikä viestinjoukkuetta ilman
karsintaa," jonka on oikeutettu pi­tämään
johtokunta tai sen val­tuuttamat
henkilöt.
Detroitin kilpailuista syntyi pit­kä
keskustelu, otetaanko tai ei
osaa niihin. Päätökseksi tuli ettei
seurana eikä jäseninä, syystä kos­ka
ne näkyvät olevan avoimet myös­kin
porvariurheilijoille, joten liit-itomme
säännöt jo, puhumattakaan
työläisurheilun periaatteesta, vel­voittaa
meitä pysymään niistä pois.
Siinä tapauksessa jos ne olisivat
olleet ainoastaan työläisille, olisi
sinne lähetetty ehkä noin 3—4
osanottajaa.
Vaikka seuran jäsenmäärä on jo
niin korkealla kuin ylempänä mai­nitaan,
päätettiin panna toimeen
suuri jäsenryntäys ^r,toivomuksella,
että joka jäsen hommaa ainakin
yhden uuden jäsenen. Tämä ryn­täys
kestää t. k. 22 p. asti ja sitte
pidetään 24 p :nä iso jäseniltama
ainoastaan jäsenille, maksettu jä­senkortti
sisäänpääsynä. Siis pan­kaapa
töpinäksi. Kaikki jotka
saavat tuoduksi uuden jäsenen,
niin heidän nimensä tullaan mainit­semaan
siinä juhlassa. Kutka ovat
saamattomia?
Soft Ball (pehmeäpallo-) jouk­kueen
puolesta pyydettiin, jos
saavat järjestää Long Laken Jy­ryn
ja Kisan välinen ystävyysottelu
ensi pyhänä jälkeen kilpailujen. Se
myönnettiin siinä mielessä, että
kaikkien tulee olla asianomaisten
seurojen jäseniä.
Johtokunta velvoitettiin laitta­maan
seuraan kuulumattomia kie­lisiä
varten kieltotaulut, että py­syvät
ulkona kentältä,, koska ilme­ni,
että kieliset pojat ovat olleet
häiritsemässä harjoituksia.
Painijain rtaholta tuotiin esille,
että he haluaisivat piakkoin kilpaic
lut ja velvoitettiin johtokunta pyy­tämään
liitolta painikilpailulupaa
heinäkuun 11 ja 12 päiviksi.
Pikkutyttöjen ohjaajalle annet­tiin
oikeus järjestää tytöille jotain
kilpailua ensi pyhänä.
Ensi pyhän kilpailuihin valittiin
ylituomariksi Ruohonen, sihteerik­si
Nurmi ja Salo, muiksi jäseniksi
Rautio, Ponsen, Tenhunen, Tuomi,
Sundelin ja Airila.
Radan ja kentän kuntoonlaitto
jäi Janssonin, Mäenpään, Sundeli-nin
ja Aution huoleksi.
Keskusteltiin vielä lisäksi mo­nista
vähempiarvoisista seuran asi­oista.
— R. S.
nevoizna Amerikan f anneilla kym-menkertaisestL
Amerikan fannilyöläl
set tuottava^ nykyyisin 2—5 kertaa
enemmän kuin farmityölälset Euro.
pan vanhemmissa maanvlljelysmaissa
Tämä konevoimaan siirtyminen on
havaittavissa parhaiten lännen vfl-jafarmeilla.
Konevoima ottaa nope­asti
tilansa bevostyön djaan kaikes­sa
raskaammassa tjrössä, kuten kyn-tämisessä
ja äestämisessä. Ja viimei­sinä
vuosina on konevoima otettu
käytäntöön viljankorjuussa ja muus­sa,
jossa vielä muutama vuosi sit­ten
yksinomaan hevosvoimaa käytet­tiin.
'Entisaikaan saattoi yksi mies vil­jellä
30—50 ekkeriä maissia sen mu­kaan
miten maa oli tasaista ja mi­ten
muut suhteet olivat suosiollisia.
Kun käytetään uudenaikaisia ne-llrivisiä
voimakultivaattoreita. saattaa
yksi mies viljeUä 160—200 eekkeriä
maissia. Samalla tavalla voi häd
kultiveerata 20O eekkerlnalaa pum-pulivlljelystä.
Erotus hevosvoimaa
ja ihmisvoiman käytön välillä on si­ten
sununnattoman suuri. Ja koneel­la
kultivoiminen on monta kertaa
huokeampaa työtä miehelle kuin he­vosella
sitä tehden.
Konevoiman nopeaa lisääntymistä
maanviljelystöissä kuvaa traktorien
luku Amerikan farmeilla. Hallituksen
maanviljelysdepartementln tekemän
arviolaskelman mukan oli Yhdys­valtain
farmeilla vuonna 1928 käy­tännössä
kaiklciaan 853,00 traktoria.
Se osoittaa kuinica suuri määrä oli
hevosvoimaa poistettu maanviljelys-töistä.
Suuret voimeUceskuIcset ovat osal­taan
jouduttaneet farmien suuren­tumista.
Niinpä oli Montanassa w.
191&—1917 yU 35,000 vehnää kasvat­tavaa
farmaria, oUen heiUä kylvöUä
kullakin puoli sektionia taikka vä­hemmän.
Tänäpälvänä on Monta­nassa
ainoastaan 14,000 vehnää kas-*
vattavaa farmaria, muttJä nuo 14,000
farmaria viljelevät enenunän maata
kuin ennen viljeli 35,000 farmaria.
Huomattavana puolena sodan jäl­keisenä
kehityskautena maanviljelyk­sessä
on ollut yhdlstjmeen leikkuu-puimakoneen
käytäntöön ottaminen.
Farmarein kesken tunnetaan kone
nimellä "Combine". »Tuonna 1526
leikattiin ja pultim 30 prosenttia
Kansasin vehnästä "Combine" ko­neilla,
ollen niitä käytännössä val­tiossa
kaikkiaan 8,278. Vuonna 1928
oli Kansasin valtiossa 20,000 combl-nea.
Combine ilmestyi North Dako­taan
ensi kerran v. 1925. Kolme
vuotta myöhemmin oli valtiossa 1,000
combinea plkkuvUjan leikkuussa Ja
puinnissa.
Alvan uusi laji koneita on otettu
käytäntöön lännen vuoristovaltioissa,
jollaisella kultivoidaan kesantoja ja
jonka kautta farmarit ovat voineet
lajentaa viljelysalaansa. Se on niln-kufcsyt-
tu . ,"duckfoot''„ (ankanjalka).
Monet vehnänkasvattajat Washing-tonin
valtiossa ovat ottaneet tällai­sen
koneen kokonaan käytäntöön
auran asemasta. Yksi farmari Wash-
Ingtonln valtiossa. Joka on ottanut
käytäntöön 12-Jalan hanhenjalan, jo­ta-
vetämässä on 16-hevoslnen val-lakko,
vUJelee 1,600 eekkeriä miestä
kohden vehnää. Se kuvaa miten ko­nevoima
on astunut ihmis- Ja he­vosvoiman
tUalle, hyödyttäen far­maria
ja helpolttaen hänen työtään.
— F.L.LS.
Farmit Yhdysvalloissa
suurenevat
Vuosiraportissaan presidentti Hoo-veriUe
vuodelle 1929 huomauttaa
maanviljelysslhteeri Arthur M. Hyde,
että farmarien kesken on huomatta­vissa
pyrkimys suurempien farmien
omistamiseen,-mikä Johtuu suoranai­sesti
konevoiman käytön yleisemmäk
si tulemisesta. Nopea teknillinen ke­hitys
Amerikan farmarien Iceslcen on
käymässä, mikä. ilmenee siinä, et­tä
konevoima astuu ihxai&- ja eläin-voiman
tilalle maanviljelykset Ja
satojen lEorjnussa. Ihznistyö vähenee,
konetyö suurenee. Jonkinlaisen käsi­tyksen
tuosta muutoksesta saa sii­tä,
miten viljelysala farmeiUa 00
kasvanut. Vuodesta 1870 vuoteen 192S
oli viljelys^ kutakin farmia koh­den
lrp< : i r i T T i g i ^ r p i g»Mrfj kasvanut 32
eekkeristä 49 eekkeriin, siten siis hie­man
enemmällä koin 50 iKosenUIla.
Saman ajan kuluessa Usäästyi ko-
Karjataudeista
Kenlikotaadin tuntomerkit
Purdue yliopiston professori, A. W.
Blttlng, määrittelee keuhkotaudin
oureet lehmillä seuraavasti: Keuhko,
taudin tai tuberkulooshi oireet vaih­televat
sen mukaan missä ruumilno-sossa
tauti on; tauti voi ottaa tyys­sijansa
keuhkoissa, keuhkokalvossa,
kurkussa, maicsassa. vatsalaukussa,
luissa, nivelissä, ja melkeinpä missä
osassa ruumista tahansa, joten siis
on ymmärrettävää, että oireet vaih­televat.
75 pros. kaikista keuhko-taudhi
kohtauksista on kumminkin
huomattu olevan keuhkoissa, 18 pros.
vatsaelimlssä ja jälelläolevat 7 pros.
eri osissa ruumista. Tauti voi olla u-seln
niin vähän huomattavissa, vaik­kakin
on Jo verrattain pitkälle ke­hittynyttä,
että on vaikea eroittaa
lehmää terveestä.
Yleisin tuntomerkki keuhkotaudille
on heikko yskös ylösnousun, tai ta­vallista
nopeamman liikunnan jäl­keen,
tai kun lehmä hengittää pölyä
navetassa. Yskä hllJallCTn tulee ko­vemmaksi
Ja näyttää lähtevän sy­vemmältä
keuhkoista. Elähi hengit­tää
nopeammin kuin tavallista mlL
loin se vähänkin Joututmnmin liikkuu
Ja hengästj^y se helposti kun aje­taan
vähänkin kiireemmin. Pinnal­taan
muuttuu lehmä rumannäköl-seksl,
nahka tulee karkeammaksi ja
tarttuu se kiinni, karvat karkeiksi ja
pakkulaisiksi. Pieninkin Ilmanvaih­to
vaikuttaa eläimeen. Sikäli kuin
tauti etcriee, tulee olneet huom^ttavam
maksi; yskä tulee kovemmaksi ja e-läin
heikkenee, silmät tulee kirkkaik.
sl Ja steramlsta tuleva ulostus on
väritöntä. Sieramista tulee runsaasti
ulostusta ja kävely tulee eläimelle
kankeaksi ja vaikeako; viimein tulee
lehmä kyvyttömäksi liilckumaan Ja
Iniolee.
Kun tuberkuloosi on vatsaelimlssä.
on oiret toisenlaiset. Sellainen eläin
on vaikea ruokkia. Yhtäkkiä se voi
menettää ruokahalunsa, kolmessa
läivässä se voi pudottaa lihaansa
minkä se kuukauden liuolellisella
nKddnnalla on saanut Se voi tulla
veteläUe ybfäkkiä, samoin nmmill-taan
ja iäseniltsan kankeaksi ISySx
bUcoontua keuhkotautinen lehmä äk­kiä
navetassa.
Loan yksinkertaista
Tuntuu ehkä pilalta sanoa^ että
joku asia on vaikea ymmärtää sik­si,
että se on liian yksinkertainen.
Se ei kuitenkaan oJe pilaa, vaan
vakaana totuutta. Juuri niin on
asianlaita useissa tapauksissa.
Emme sattumalta mieleen johtu­neena,
vaan harkitussa tarkoituk­sessa
otamme esimerkillä työvel­vollisuuden
sovelluttamisen työvä­enjärjestöissä
— järjestö saa olla
minkälaatuinen tahansa, kunhan
on työväenjärjestö. Sanotaan aina,
että työvelvollisuuden sovelluttami­nen
on niin vaikeata sen vuoksi,
ettei voida järjestää kaikille jäse­nille
sopivaa työtä. Näin sanotta­essa
haparoidaan kohti pilviä. Se
jota haetaan on kuitenkin maassa
aivan edessämme. On helposti jär­jestettävissä
kaikille jäsenille so­pivaa,
yksinkertaista, hyvin hyödyl­listä,
ja tuloksia tuottavaa työtä.
Tämä työ on työväenlehtien jä
kirjalli.suuden levitys.
— Kuinka yksinkertaista!
Aivan niin ja kuinka välttämä­töntä
ja tarkoitustaan vastaavaa!
Tässä on rajattoman suuri työ­maa
jolla on työtä tuhansille ja
tuhansille järjestöjen jäsenille. Me«-
dän lehdistömme ja kirjallisuu­temme
on vasta alkuasteellaan, se
ei ole vielä läheskään päässyt val­litsevaan
asemaan työtätekevien
luokkien, eipä edes köyhälistöluo-kankaan
keskuudessa. Mutta se
on siihen asemaan saatava!
Kun me siis ryhdymme sovellut­tamaan
työvelvollisuutta järjes­töissämme
alotamme me näin:
Meillä on työväen päivälehti
(Vapaus) ja muita lehtiä sekä
useita hyviä julkaisuja ja kirjoja.
Näitä meidän on levitettävä niin
voimaperäisesti, että koko paikka­kunnan
työväki joutuu niiden vai­kutuksen
alaiseksi. Tässä voidaan
käyttää kaikkia jäseniä ja noudat*
itaa mitä moninaisinta työjärjestys­tä.
Toverit voivat kerätä tilauksia
lehdille ja julkaisuille työpaikal­taan.
Tässä on työtä rajattomasti. Ja
tämä on kaikkein hyödyllisintä työ­tä.
Lehtien ja kirjallisuuden levi­tyksessä
yhdistyy. kirjallinen ja
suullinen valistustyö- Kirjallisesta
valistuksesta huolehtivat lehdet.
Suullista valistusta joutuvat har­joittamaan
niiden levittäjät.
Ei ole parempaa kotiagitatsionia
kuin tilausten keruu Ichdillemme
tai julkaisuillemme. Mennessämme
siinä tarkoituksessa jonkun työläis-toverimme
luo on meidän selvitet­tävä
heille missä suhteessa puheen­alaiset
työväenlehdet eroavat por­varillisista
lehdistä, mitä tarkoitus­periä
porvarilliset lehdet ajavat ja
mitä työväenlehdet sekä minkälai­sia
menettelytapoja ne kumpikin
käyttävät. Joudumme ottamaan esi­merkkejä,
huomattavista päivänta-pauksista
ja täten käsittelemään
kaikkia työväelle tärkeitä kysy­myksiä.
Puhumme aina päivän tapa­usten
mukan niistä ja lehtien suh­tautumisesta
niihin.
Lehtien levityksen asettamisesta
työnjaon pohjaksi on siis moninker­tainen
hyöty: kirjallisen valistus­työmme
tehostuminen, suullisen va­listustyömme
monenkertaistuttami-nen,
työhön osaaottavien tiedon ja
taidon suuri lisääntyminen levitys-työn
kautta.
Älkäämme siis turhaa haparoiko
pilviä, vaan tarttukaamme tähän
työhön kaikkein hyödyllisempään
ja välttämättömitnpään, vaikka se
onkin niin yksinkertaista. Työnjako
heti voimaan kaikissa järjestöissä
ja työväen lehtien ja kirjallisuuden
levitys sen päätehtäväksi.
E X E X .
MUISTA MAISTA
Kuban työläisten
taistelut
uhkaa kuolemantuomio. Hallituksen
rinnalla hyökkäävät työläisiä vas­taan
myöskin työnantajat, kaikkia
mielenosoituksiin ja lakkoihin osal­listuneita
työläisiä on sakotettu
suurilla summilla, ulkomaalaiset
työläiset on erotettu työstä.
Työläiset puolestaan valmistau­tuvat
vast^taisteluun uutta terro­riaaltoa
vastaan. Ammattiliitot
)vat muodostaneet yhdistetyn tais-telukomitean,
joka tulee kor\'aa-maan
lakkautetun työliiton. Sitä­paitsi
ovat Kuhan työläiset ke-hoittaneet
muiden maiden työläi­siä
osoittamaan solidaarisuuttaan
heidän taistelulleen, järjestämällä
solidaarisuusmielenosoituk&ia Ku­ban
konsulaattien ja lähetystöjen
edustalla. . ..
vielä sivuuta mitään liikoja. Kylli
Suomessakin voidaan ilman mitään
vaaraa ainakin sille tasolle kohota,
ellei siellä tahdota ylläpitää oma­laatuista
mainetta asiassa.
MAATALOUSPULA ON VAI­KEUTUNUT
YHX
JATKUVASTI
SUOMESTA
Maaliskuussa antoi fascistinen
hallitus Kuban saarella määräyk-sejk
lakkauttaa "Kansallinen työ-liitto",
Kuban ainoa vallankumo­uksellinen
työväenjärjestö. Tätä
määräystään hallitus perusteli sillä,
että "mainittu liitto johtaa lakkoja
joiden tarkoituksena on työantajia
painostamalla saada aikaan palk­kojen
koroitus."
Vastaukseksi tähän hallituksen
määräykseen päättivät liittoon kuu­luvat
ammattiliitot yksimielisesti
julistaa päivän kestävän protestila­kon.
Lakkopäiväksi oli määrätty
maaliskuun 20 päivä, jolloin lati­nalaisen
Amerikan maissa oli mää­rä
vierttää työttömien päivää. Huo­limatta
poliisien toimenpiteistä
(poliisit tunkeutuivat kaikkiin am­mattiliittojen
huoneustoihin ja van­gitsivat
siellä olevat ammattiliitto­jen
johtohenkilöt), — onnistui
protestilakko erittäin hyvin. Kaikki
liikenne Havannan kaupungissa oli
pysähdyksissä, kaikki tehtaat sei­soivat,
lehdet eivät ilmestyneet.
Alyöskin useissa kaupungeissa oli
samanlaisia mielenosoituksia ja
lakkoja, kuin Havannassakin, Ko­kouksissa
tehdyissä päätöslausel­missa
vaadittiin työliiton lakkaut-tamismääräyksen
muuttamista, po­liittisten
vankien vapauttamista,
lakko-oikeuden myöntämistä jne.
Näihin vaatiniuksiin on hallitu!;
vastannut uusilla vainotoimenpi-teillä,
antaen joku aika sitten mää­räyksen
vetää oikeuteen kaikki
vangitut liiton joHtajat, työläiset
ja ylioppilaat. 200 henkeä on tähän
mennessä annetta oikeuteen muka
komimanistiseen puolueeseen kuu­lumisesta.
Muutamia vangittuja
Ulkomaiden vankila­olot
huolestuttaa
suomalaisia
Äskettäin on eräitä vankilaviran-omaisia
käynyt ulkomailla "opinto­matkalla".
Näistä on tarkastaja
Mustala antanut haastattelun mat­kalta
Hels. Sanomille. Tässä haas­tattelussa
selostetaan ensin, efctä
sellaista tavatonta vankila-ahtautta
kuin Suomessa, ei matkan varrella
havaittu missään, vaikka matka kä­sitti
Baltian maat. Puolan, Unka­rin
ja Saksan.
Sitten tehdään haastattelussa
selkoa muuten vankilaoloista näis­sä
maissa ja päättyy itämä haastat­telu
selostukseen, että viime aikoi­na
on vankien käsittelyssH muuta­missa
maissa siirrytty hyvin pitkäl­le
kehittyneeseen humaanisuuteen.
Paitsi sitä, että vangeille voidaan
myöntää lomia, on heille järjestetty
paljon muitakin vapauksia ja mu­kavuuksia.
Tällaiset mukavuudet
pakottavat vakavasti kysymään,
ollaanko vankien käsittelyssä jo
mahdollisesti sivuuttamassa vapai­den
lakeja noudattavien kansalais­ten
elintaso.
Mutta niin omituiselta kuin tämä
loppulausunto tuntuukin, kun ot­taa
huomioon, että fascisti-Puola
ja muut Baltian maat eivät suin­kaan
ole olleet parhaimmassa mai­neessa
vankilaoloihin nähden, niin
sitä omituisemmalta tuntuu vielä
haastattelussa tehty johtopäätös
Suomen oloihin nähden. Siinä sa­notaan
:
"Kokonaisvaikutelmana lausui
tarkastaja Mustala lopuksi, että
matka oli omiaan yhäkin vahvista­maan
sitä käsitystä, että tarkoi­tuksenmukaisten
vankitilain ai­kaansaaminen
on meillä päivän-
^Ittava kysymys, joka ensi tilassa
onsi koetettava saada ratkaistuk­si."
Eikö siis Suomessa olisi tarkoi­tuksenmukaista,
että vankilaolot
järjestettäisiin edes sellaiselle kan­nalle
kuin ne ovat edellä mainituis­sa
maissa, koska ne pakottavat va­kavasti
kysymään; ollaanko vanki­en
käsittelyssä jo sivuuttamassa
vapaiden elintasoa?
Kokonaisuudessaan asettaa haas­tattelu
Suomen vankilaolot omitui­seen
valoon. Uusilla vankilatilain
järjestämisellä ei siitä kuitenkaan
helpommin selviydytä; jos se vielä
tapahtuu, kuten haastattelusta
.saattaisi päätellä. Samalla kun
vankilaoloja käydään korjaamaan,
on ennenkaikkea huolehdittava vä­hävaraisten
yhteiskunnallisen ja ta­loudellisen
aseman parantamisesta.
Tätä tietä voidaan parhaiten sel­viytyä
myöskin vankilakurjuudes-ta.
Mutta vankilaoloja järjestet­täessä
on joka tapuaksessa otettava
huomioon, että ne eivät suinkaan
saa kehittyä "tarkoituksenmukai­siksi"
siihen suuntaan kuin edellä
esitetystä haastattelusta saattaisi
pää-tellä. Olemme nimittäin vakuu­tettuja
siitä, että edellä mainituis­sa
maissakaan ei vankilakomcnto
Suomenmaa kertoo:
Sen johdosta, että pulatilanne
maatalouden alalla on jatkuvasti
vaikeutunut, on maatalousministeri
päättänyt antaa asiantuntijain teh­täväksi,
1) yhtenäisen selvityksen
valmistamisen niistä toimenpiteistä,
joihin tärkeimmissä maatalousmais­sa
on ryhdytty nykyisen vallitsevan
maatalouspulan lieventämiseksi; 2)
esityksen siitä, miten maatalous­tuotanto
Suomessa olisi järjestet­tävä
nykyisen tilanteen vaatimus­ten
mukaisesti, erikoisesti silmällä­pitäen
maataloustuotteiden kustan­nusten
alentamista ja maatalouden
kannattavaisuuden parantamista;
3) laatia selvityksen siitä, miten
maataloustuotteiden menekki voi­taisiin
saada jatkuvasti turvatuksi
ja niiden hintataso tuotantokustan­nuksia
vastaavaksi, sekä 4) esityk­sen
mahdollisiksi muiksi sellaisiksi
toimenpiteiksi, joita asiantuntijat
katsovat tarpeelliseksi vallitsevan
pulan helpoittamiseksi ja maata­louden
aseman voimistuttaniiseksi
kestämään yhä lisääntyvää kilpai­lua.
Näiksi asiantuntijoiksi on maa­talousministeriö
kutsunut maatalo-ushalUtuksen
ylijohtajan, tohtori
J. E. Sunilan ja tohtori Emil Hyn­nisen
ja antanut heidän tehtäväk­seen
yhdessä laatia edellämainitut
selvitykset ja esitykset.
"PAHTA-ARALIN'* NEU-VOSTOTILALTA
"Pahta-Aralin" neuvostotilalla,
joka on Kasakstanin suurin puu­villaa
viljelvä neuvostoitila, on puu-villan
kylvö suoritettu loppuun
määräaikaan mennessä. Neuvosto-tila
on ryhtynyt auttamaan paikal­lisia'
kollektiivisia talouksia. Tähän
mennessä on jo kynnetty 1,500
hehtaaria ja kylvetty 900 hehtaa­ria.
Kollektiivisten talouksien pel­loilla
työskentelee 100 neuvostota­louden
traktoria ja 115 lajitteluko­netta.
Kylvöjen ajallaan suorit>ta-minen
neuvostotilaa ympäröivien
kollektiivisten talouksien mailla on
taattu.
PATALOGIEN EDUSTAJA-KOKOUS
Kesäkuussa kokoontuu Bakussa
koko Neuvostoliittoa käsittävä pata-logien
edustajakokous. Edustajako­kous
tulee käsittelemään kansain­välisen
patalogiyhdistyksen perus-tamiskysymystä.
Suuri joukko
Saksan, Sveitsin, Turkin y. m. mai­den
tieteellisiä työntekijöitä on i l ­moittanut
halunsa ottaa osaa mai-
' nitun edustajakokouksen työhön.
TIE KUOPIOSTA KALLA­VEDEN
POIKKITIELLE
Valtioneuvostossa oli käsiteltä­vänä
kysymys Kuopiosta Kallave­den
maantiepcnkerellce johtavan
tulotien suunnan vahvistamisesta
ja hyväksyttiin tie' kulkemaan Wal-keiscn
kylätien suuntaisena sekä
sitten rautatien vartta pitkin rau­tatien
ja Valkeisenlammin välitse
penkereelle.
Hyväksytty suunta on sama, jon­ka
Kuopion mlk :n valtuusto hy­väksyi.
Täten voidaan työt aloittaa
koko yhdystien pituudelta heti
kun tarpeelliset määrärahat työtä
varten osoitetaan.
Neuvostoliitosta
Maailma muuttuu
36 VUOTTA JAROSLAVIN
LAKOSTA
Toukokuun 8—9 p:nä tuli ku­luneeksi
35 vuotta Jaroslavin suut-rcsita
kutomatyöläisten lakos^.
Lakko alkoi sen johdosta, että teh­tailijat
aikoivat alentaa työläisten
palkkoja. Yhteentörmäyksessä, jo­ka
lakon aikana tapahtui työläis­ten
ja sotilaiden välillä, haavoitet­tiin
44 työläistä ja yksi tapettiin.
ARVOKKAITA ASIAPAPE­REITA
LÖYDETTY
Vologodskin piirikunnan arkis­tosta
on löydetty yli 200 entisen
Vologodski—Arkangelin piirikunta-hallinnon
hallussa ollutta asiapa­peria.
Löydetyt asiapaperit ovat
vuosilta 1910—1914 ja sisältävät
ne pohjoisen Vienanjoen ja Volgan
sekä Suhonin- ja Volgajocn yhdis­tämisprojektit.
Löydetyt asiapaperit
antavat mahdollisuuden tarkoin
määritellä ne paikait, missä sijait­sevat
lyijy, vaskimalmi, kivhiili y.
m. kallisarvoisten aineiden varas­tot.
Erikoinen mielenkiintoista ovat
ne asiapaperit, jotka sisältävät seik­kaperäisiä
tietoja Ubtuan naftava-rastoista.
Samoin on myöskin eri­koisen
mielenkiintoinen Valkean-meren—
Uralin rautatieprojekti.
Ennen luultiin maapallon olevan
litteän, nyt tiedämme sen olevan
pyöreän; mutta se henkilö joka en-simäiaeksi
toi julki uuden ajatuk­sen
teljettiin vankilaan.
Tähtitieteilijät olivat ennen eh­dottomasti
varmoja siitä, että au­rinko
kiertää maapalloa, nyt me
tiedämme varmuudella, että maa­pallo
kiertää aurinkoa; mutta sitä
henkilöä, joka ensimälseksi toi
julki uuden ajatuksen, uhattiin ki­dutuksilla
ja pakoitettiin ottamaan
sanansa takaisin.
Fysiologit opettivat, että veri
ruumiissamme on paikallaan, kuten
mehu appelsiinissa. Kun Harvey
antoi lausunnon, että veri kiertää
ympäri ruumista, niin uhattiin hä­neltä
ottaa pois lääkärinoikeudet.
Ennen rakennettiin rakennukset
sillä tavalla, että rakennuksen run­ko
eli kehys oli seinien varassa,
mutta tänäpäivänä rakennetuissa
rakennuksissa on seinien paino tc-rUskehyksen
varassa. New-Yorki-lalset
tietävät, että Woolworth-ra-kcnnusta
rakennettaessa alettiin
seinien valmistaminen kymmenen­nen
lattian yläpuolella, teräskehyk-sen
ollessa paljaana alapuolella.
Rautatievaunujen pyörät pyöri-j
vät ennen akselin.yiftpäri; nyt ne
ovat kiinnitetyt akseliin, ja akseli
pyörii ympäri;^ Äalteella pitävä reu­nustin
oli ennen raiteessa; nyt BO
on pyöräasä.
kirjat muodostuivat ennen yh-
«i^Bta pltkäBtä faperiliuskasta; nyt
ne muodostuvat monesta liuskasta,
joita kutsutaan lehdiksi.
Ennen olivat kaikki ilmalaivat
ilmaa keveämpiä, mutta tänäpäi­vänä
99 prosenttia on raskaampia.
Vuosisatoja oli neulan silmä yh­dessä
päässä ja kärki toisessa;
neulomakone kävi mahdolliseksi
vasta sitten kun silmä pantiin sii­hen
päähän missä kärki on.
. Mutta älkää uskoko, että nämä
uudistukset — vallankumoukselli­set
muutokset — olisivat tulleet
käytäntöön ilman vastustusta. His­torian
kertoman mukaan katkais-'
tiin ensimäiset sähkölennätinlan-gat;
enstmäinen rautaitierata re­vittiin
rikki; ensimäinen neuloma-kone
murskattiin, ja se mies joka
cnsimäiseksi myi kovaa hiiltä Penn­sylvaniassa
tuli ajetuksi pois koko
valtiosta muka petoksen harjoitta­jana.
Vuonna 1832 jotkut henkilöt
Lancasterissa, Ohiossa, kirjoittiv»^
kouluylihallinnolle, pyytäen lupaa
käyttää koulurakennusta. Heidän
tarkoituksena oli pitää kokous, jos­sa
keskusteltaisiin rautatien raken­tamisesta
niiden seutujen lävitse.
Esimerkkinä siitä, minkälaisia vas­tauksia
edistysmieliset jdls» j a ä n^
esitämme tässä kirjeen, jonkik «Ira
mnksen tekijät saivat vastaalc'^ *
koulnylihallinnolta: .
Te olette tervetnUeet k^r*Ö^g
mään koulurakennusta kaildsttf o|^-
keista asioista keskustelendseeiv-;'
mutta sellaiset kuin rautatie'j4ff
sähkölennätin ovat mahdottommtl^lf^
sia ja selvästi harbatiskoiftatitta^/^
Jumalansanassa ei mainita niiatft 4
mitään. Jos Jumala olisi tarkoi^»-.;
tanut, että hänen luomiensa järjdrh-^t
lä varustettujen olentojen tuBe^
kulkea tuolla hirvittävällä nopeU' -^t,
della, viisitoista mailia tunnissa iH-i^"''
höyryn avulla, niin olisi bäk eipSkt»': .
lemätät ennustanut siten pyhje»'
profeettojensa kautta. Ne ovat-saa»' ''i^
4anan vehkeitä, kuolemattomieif.^
sielujen johtamiseksi helvettiin.'^^eiv|>!||
Vanhat merenkulkijat natandyaMMhi^
Robert Fultonille kun hän lSbtt&3;
Clermont-laivallaan ulos New Yor-. '-''.u^
kista; Kopernikusta ja Galilcotl^, v.
vainottiin tähtitieteestä omaamieä^jv'^
sa käsityksien takia; ja Pastcnriit'
uhattiin, että. hänen ei anneta jäi«<^^
kaa lääkärintointa, jos jatkaa teorfr^
otttcnsa levittämistä bakteiriölogiaji^i!:
ta, ja kehoitettiin pysymään yleir:?;v;j^
sesti hyväksyttyjen ja tunnettujej?r
lääketieteellisten oppien puibtei{K< -'2,.
Aina silloin tällöin tapaamme'
rohkean henkilön, joka ajattele^-'
omaavansa uuden keinon tehdä Jo^"" - -Sj
takin. Muistakaamme niitä suorii^X'
muutoksia mitä on tapahtunut ka-j^
luneiden sukupolvien aikana ja al^ii ,
van viime vuosina. Näin tchdea-r-^
summc suhtaudumme paljon suvait­sevammin
uusiin ajatuksiin Ja nu-.
siin käsitteisiin. y.
Todellakin — maailma muuttunr^'.
GentleinanDi ja pyövi
Cherlock Holmes, miltei Englaiii-;!^
nin porvariston kansallissankari^ ^
harrasteli urkirttaa ja arkieoIoKnu^;:
Paitsi näitä, hän soitti viulua!^Ji^/^
oli taipuvainen . melankoHaan&it'
Muiitcn oli hän kunnian mieSyja
täysi gentlemanni.
Insinööri Ivy, englantilai»6il. i
konsession, "Lena Goldfish" viritä^;
mies, harrasteli geologiaa jia ar-geologiaa.
Matkoiltaan hän toi hj^^^l
vin vähän malminuyiiteitä ja,y)e;^n«>^:
sä hyvin vähän mitääiv; käyp^':^
materiaalia. Sitävastoin toi häii;;;::
•vanhan vanhoja kypäreitä ja lulr x
kenlaisia ' ° harvinaisuuksia, jott||i:
vetivät kokoilijan huomion ItjUtCH*
leenaa. Konsession toimeliaat työlDf:
(tekijät kohauttelivat olkäpäitftäit:
ihmetyksestä, mutta tirehtööri lia--
losemov paljonpuhuvin silmänlsif^
I kuin lopetti kaikki sopimattbihal^?
ky.selyt. Insinööri Ivy oli väärentiU';
mätön englantilainen genitlemaimjr
urheilun ja matkustelun harrasl^-
ja. Milloin vain hän saapui Lon­tooseen,
oli hän erittäin pid^t|y
vieras konservatiivisen porvarfston
salongeissa. Hän ilmaantui sfiini^
mailman kaikilta rannoilta: M l i ;
tunsi sodanedellisen Venäjän, siltll
hän syntyikin Moskovassa,! Hän
maleksi pitkin Siperiaa KoltshaläUi
aikana. Oli Kiinassa vallankuniGlr
uksen aikana. Oleskeli aikoinaan:'
Etelä-Amerikassa ja hallitsi mainl^);
osti espanjan kieltä;
Tällainen persoona tunnustettUn
ja arvostettiin konservaitiivisiss^
hallituspiireissä. Totta kyllä, haä^
oli vain insinööri-geoloogi, yksi^ -
tyishenkilö. Hän oli samanlaineti;:
yksityishenkilö kuin tunneft^jif;:
eversti Lawrcns, — joka myöskitt
on matkustelun, urheilun ja seifr-:
kailujen harrastaja, gentlemanpiV
kiireestä kantapäähän. Lawren8rr-:
Idän ja Intian tuntija. Insinö^n
Ivy tunnustettiin Venäjän j a Ncu-,
vostoliiton tuntijaksi Johnssons^
Higsin mielestä.
Insinööri Ivy matkusti tänne
korkeimman kapitalistisen kulttaur.
rin edustajana. Kaikki hänessä ja
hänellä oli kulttuurin korkeimm)^n
asteeni mukailla: niin hänen ttat-^
kailijavaatetuksensa kaöluksineeii
ja kaneeliruskeine kenkineen j a
nak<$uine anturoincen, hänen intoh-
'9i
m
'M
im
[m
m
m
"i '• f '
m
. i i
mi
I m
8
ISÄNTÄ
Synti sitä on sanoa, mutta niin tosiaankin toivon.
EMÄNTÄ
Häpeä, kun tuollai.sia puhut; uskovainen mies!
ISÄNTÄ
Mutta ymmärräthän sinä, Kaisa, ettei meillä olisi varaa
niin suurta joukkoa ruokkia ilmaiseksi.
OTTO
Niin, minäkin siitä jo äidille äsken puhuin.
EMÄNTÄ
Vai niin, vai sinä täällä olet isääsi ollut yllyttämässä. Kun
minä sanon, että seurat pidetään meillä, niin ne pidetään,
tahtokaa sitten taikka ette. (Menee kamariin kahvivehkeitä
vieden.)
MATTI
(Puolittain itsekseen). Saadaanpahan nähdä pidetäänkö.
OTTO
Mitä sinä sanoit Matti?
MATTI
Sanoinpahan vain tässä itsekseni, että emäntä se näkyy
isäntänä heiluvan.
ISÄNTÄ
(huokaisten). Niinhän se tekee. Parempi on kuitenkin antaa
hänen tehdä tahtonsa jälkeen kuin riidellä. (Saarnamies ja
Hakala tulevat.)
SAARNAMIES
Jumalan rauhaaI (Tervehtii isäntää uskovaisten tapaan.)
ISÄNTÄ
Jumalan rauhaa vieraille! (Tervehtii myös Hakalaa.)
• • MATTI . - fMr'm
Kyllä, emäntä. Meinasimme vain tulevien kumaaliaika-kausien
varalle laittaa vähän vankempaa pohjaa sapuskoidjpn '^^^^^
aikana.
EMÄNTÄ
Tuki suusi, mokoma pahanilman lintu! (Alkaa korjailko::
maan ruokaa pois pöydästä.) Jos ei passaa syödä samoja
kia kuin talonväki, niin laputtaa matkoihinsa!
MATTI
Älkäähän nyt, cmäntäkulta^ suuttuko. Koetetaan soviteÖiv
kristillisesti. (Emäntä vilkaisee häneen vihaisesti, matta 'i^d-^;;
tään puhumatta menee ulos ruokia pois vieden.) Minkäs helKfe^
tekee, sillä vanhat ovat vanhoja ja eiyät niinvain luoVu nsk*^;
taan. Kaiken muun he luulevat olevan pahasta, vain hieidlti^L;
kristillisyytensä on ainoa autuaaksi tekevä, koko maailmass^^^;^^
OTTO
Niin, mahdoton kai heitä on enää kääntää uskostaan,^
ta ovat hautoneet koko elämänsä ajan. Mutta piisi kuitetdäni
joku keino löydettävä, että saisi sen uskovaisten lauman, m^tis^
pois karkoitettua. Heissä kuuluu olevan parikymmentä ;vie^;.\'J
raspaikkakuntalaista ja iie kun näinkin pienessä huushoUiyai^f^
muutaman viikon seurojaan pitävät, niin ei ole varmasti
jälellä kuin sontareen liisteet.
MATTI
Se on totta se. Mutta eiköhän meidän'; kalloistamme r l ^ ^
tisi irti jotain sellaista suunnitelmaa, jonka-fiya^
heidät lähtemään. Odotahan; ruvel^anpa jnieti
taulaa emme voi heidän Mntansä aUe panläi^^
voidella tärpätilläkään, mutta mitäs me vdisiiiiiii^;1«^iil
tii hetken.) Hei! Hyt minä sen keksin . i x J ä<Än^^