Vapaus, August 5, 1929

              K o . l 8 3 > - 1 9 2 9 Maanantaina, etolmim 5 priuU-McB^
Vapauden" kn-jakanp^ta on nyt saatavissa Columbia Phono-grapheja_
ja recordeja. Vaikkakaan emme toistaiseksi voi levyjä
hp-ästi järjestää, nun voimme kuitenkin sanoa, että varasto on
huomattavan suun, nun, että amakin suomalaista musiikkia löytää
hyrästL Luettelemme seuraavassa mitä varastostamme on saata-vissa.
..;
S084F
2080F
307-8F
3076F
3072F
30C5F
3064F
3036F
3034F
KA.NSAINVÄLINEN MARSSI ja VAPAA VENÄJÄ
Orkesteri,
HasDes Saaren laulamia'
PROLETAAEIT NOUSKAA ja KORVEN PJ^ATATITTF
VANHA J i A D R I D ja IJtHTÖ ' ^ " " ' ' ^ ' ^ KAATAJILLE
V I I V IN J E N K K A ja POIS SORMET '
MUSTA R A T S U ja SINIKELLOT
K E H T O L A U L U ja MERIPOJAN TERVEHDYS
R A A T A J A N SERENAADI ja SONJA ^^"^
MERIPOJAN HEILAT ja CHRYSANTHEMUM
TÄMÄ M A A ja VOLGAN AALLOT
Hannes Saaren levyt ovat yleensä sellaisia, että niitä kannat­taa
ostaa.
Vapaudessa on myöskin Phonographeja, pientä kokoa saata
vusa, ffinBat OTOt: |48.50, $37,50, ?35.00. $65.00, ?17.50,'$21.00,
$25.00, $32,60, $38.50. ,
Gramophoneja j a levyjä välittävät kaikki Vapauden asiamiehet.
Sudburyssa ottaa tilauksia K G. Asiala sekä Vapauden kirja­kauppa.
_
Saaren levyt eivät ole ainoat mitä on saatavissa. Luetteloa
jatkamme sitämukaa kum saamme levyt järjestykseen.
Phonographi-tarpeita saatavana.
Tov.
Box 69,
V A P A U S ,
Sudbury, Ont
Eattomuutta kohden... Mie vuorotte"
limme veden Iteittämisessä sen kuin
suinkin jaksoimme. Vaatteemine ,kä-vivät
kankeiksi ja jäsenemme ttnrposi-vat.
silmämme samenivat alituisesta
suolaisen veden tihTna^tit.;!^, jota sil-miimme
satoL Olimme melkein puoli­sokeita
ja lopen uupuneita. Kokl^mme
jrritti keittää jotakin, vaan se osoit­tautui
aivan mahdottomaksL Silloin
tällöin olimme tilaisuudessa seippa-maan
palan suolaista lihaa nälkäisUn
vatsoihimme... Yhdelläkään meistä el
ollut aavistustakaan, missä olimme ja
mihin me ajauduimme. Kompassim-
S U O M E EN
M Snomen faijaa
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähe^ksistä alle $20.00. 60e lä­hetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
$60.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SSUcosanomalabetylcsistä ovat lä­hetyskulut
$3.60 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. Ont.
Laivapäettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasipita.
Vapaudelle ottavat rahavälityksi^
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,.
Port Arthur, Ontario
me oli melkein heti myrskyn alettua
joutunut ei^kuntopn. Tiesimme vain
olevamme jossain Tslannin Ja Färsaar­ten
välisellä alueella. Niin oU kulu^
nut vuorokausi, vai oliln> se kokonai"
nen Iankaikkisuus, siitä meillä yhdel­läkään
tuskin oli aavistustakaan, kun­nes
melkein sUmfinräpäyksellisesä
myrsky asettui ja vain helvetilliset
mainingit vyöryivät yli meren ja kei­nuttelivat
_ purttamme kuin kaarnan
sirpaleita titaanimaisUIa, uupumatto­milla
harteillaan. Olinune hämmästy­neitä.
Sumu sakeni. Olimme osuneet
msnrsikykeskukseen.
— Mitä tämä nyt on olevinaan? —
kysyi joku melstt.
— Odotahan kun se repeää, vastasi
perämiehemnie.
— Mikä repeää? kysyin ja tarkka'
sin purjeitamme. Jotka oli kääritty
mastoilleen.
— Ilma, kuului" lyhyt ' ja vähän
selittävä vastaus.
— Rejieääkö ilmaklnV
— Olen nähnyt sen kerran ennen­kin
repeävän Ja teidän sen nytkin
repeävän. Pojat! Mlna_en ole xiskon-nollinen.
Mutta siitä huolimatta ke-jhoitan
minä teitä jokaista. Jos ke-
Merimies Tohveri kertoo jännittävästä j ^ ^ l l * teistä on jotakin omallatunno!-
seikkailustaan seka kuinka hän jontnl' 'iBSLU, tekemään parannuksen ja luke-ensi
kerran elämässään rakoilemaan
ja mitä ätten senrasi
TohYerm rakoBS
Kirj. AZLAG JARGA
äQen oJi» tdd: varomattoman liikkeen
htuaksirikkblsessa puzressamme.... ve­ne
kadotti tasapainonsa Ja se meni
viimeinkin kumoon. Näin T.nfft^ri is-tuvan
veneen köill& j a ymmärsha M -
sen huhuavan zoiziulle jotakin, vaik­ken
knulltttkaan, mitä hän halusi sa­noa.
• " - ' •
Silloin Juuri hutonasin parin metrin
etäisyydei^ itsestäni köydenpään ve­dessä,
johon koetin kaikin voimini
uida kiinnL Vaan se oli mahdotonta
Sokeritauti
. . Ja sillc^ pojat, olisittepa vain
silloin kuulleet Tohvelin rukoilevan . ..
sittenkun äitini Vilmasi on vitsaa an­tanut
minulle, en muista hartaam­min
xukollleeni axmp& kuin mitä nyt
tein. OUsin antanut mitä vain. vaik­kapa
filjypukunikin saadakseni kiinni
köydenifitkästä. sillä minä. tiesin sen
laahautuvan purren mukana ja ole­vaa
pelastukseni. Mutta vaikka minä
rukoilinUn kaikkien tuntemieni Ju­malien
apua - r ja taisinpa Jo hädis­säni
vedota tmitemattömiinkin juma-
Uin — niin apua ei vain tuUut. Väli­matka
minun ja kSsf^cn välillä suu-zeni
suurenemistaan Ja minä tunsin
siinä ei^toivosessa kamppailussani
uupuvani... Vaan silloin minä muis­tin
ifftttrirpin hartaimmin elftmässftnl
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pohj.-OntarioBsa
Niin, kukapa .?itten ei tuntisikaan
Tohveria. merimiestä ja Norjan me­ren
kalastajaa, miestä harmaine par­toineen
ja öljylakkelneen ja sadetak-keineen.
Kyllä varmaan kalkki pohjo­lan
rehdit souvarit hänet ja hänen
suulaat juttunsa hyvin tuntevat.
Siitä muuten on jo vuosia, kun hä­net
olen viimeksi tavannut. Se sat­tui
eräällä suuremmalla uittoväylällä,
missä me yhdessä työskentelimme, sa­maan
sakkiin kuuluen ja usein sa­man
puun alle kankeinme tyrkäten. Ja
silloinpa hän myöskin meille souvari-kokelaille
kertoi tämän juttunsa, joka
muuten tuntuu hjrvin todelliselta, min­kä,
me myöskin souvarimaisella antau­muksellamme
mieleemme painoimme.
— Missä päin maailmaa sinä olet
viimeksi ollut? kysyi joku meistä
häneltä.
— Norjassa, vastasi hän heti —
Skogsvoogenista viimeksi Suomeen läh­din.
— Ja vieläkö aijot Joskus takaisin
Norjaan, Tohveri?
— En ikinä.
— Soo!
— Niin . . . Viime helmikuulla sain
maan Isä meidän . . . Jos fiitä luulee
hyötyä itselleen olevan.
— Etkö sinä sitten luule sen autta­van?
— Sanoinhan jo," etten minä ole us­konnollinen.
Eilämä menee omaa la-r
tu£um. Ja siinä eivät rukoukset auta
ilimistä, vaan vain oma äly Ja tarma
Ne jos eivät auta, niin silloin on tul­lut
aika nukkua ikuisuuteen, oman le-,
ponsa suureen sovmtoon. Muusta ei
tiedä.
— Niinkö? — kuului jonkun suusta
apea, alistunut ääni.
— Niin, pojat.
Me vaikenimme.
Niin kului hetkinen, livahti muu­tama
minuutti iäisyyteen, aikomat­takaan
millohikaan takaisin palata...
Silloin kuului Jotakin sanoin kuvaa­matonta
. . . kohahti...
— Nyt . . . kuulimme perämiehen
äänen.
Mitä hän olisi halunnut sanoa enem­män,
sitä en milloinkaan saanut tie­tää,
sillä kohahdusta seurasi niin saa­tanallinen
myrskyslnfonia, ettemme ta­junneet
muuta kuin että kuulokal-vomme
tuntuivat repeytyvän Ja hen­kemme
tukkeutuvan kurkkuihimme
klyyvarin pyyhkäisi eiisimäinen ote
mereen, .sitä seu,rasi myöskin raakapur-siksl
tarpeekseni, etten enää milloin-! je, pyyhkäisten perämiehen sUvotuin
kaikki työmaalla olleet työläiset pois
Sudburj^yh. Työläiset epäilevät, että
heidän entinen oletettu toverinsa on
heidät "säkkäyttähyt".
Koska työnantajan taholta on suot­ta
ryhd3rtfy rettelöimään niin ovat työ­läiset
keskustelleet työmaan lakkoti­laan
julistamisesta, vaikka eivät ole
asiasta tehneet vielä, päätöst. He
ovat jääneet odottamaan tapahtumain
kehlt^istä. Työläiset ovat tphneet
asiasta ilmoituksen mahdollisia toi­menpiteitä
varten järJestöUeen — Ca­nadan
puutavaratyöläisten teollisuus­liitolle.
Kirjuri.
Jäsen erotettu puutava­ratyöläisten
teolli­suusliitosta
Pettänyt toverinsa ja ryhtjmyt työn­antajan
asemaaa
Koska Canadan puutavatyöläisten
teollisuusliiton (liUmber Workers'
Industrial Union of Canada) jäsen
n:o 1514 Kalle. Johansson (John­son)
osote Box 62, Worthington,
Ont, on ollessaan joukkourakassä
toisten työläisten kanssa, salannut
tovereiltaan sen tosiasian, että hän
saa urakasta erikoista hyvitystä ja
koska siten pettänjrt työtoverin­sa
ja joutunut lisäksi työnantajan
asemaan, niin vaativat hänen kans­saan
työskennelleet työläiset ja
Union jäsenet, että hänet on viipy­mättä
erotettava järjestöstä ja asi­asta
on julkiaesti tiedotettava union
äänenkannattajassa. Hyväksytty yk­simielisesti
Bethnalissa, maililla
^6, C. N . E m varrella, Pohjoseen
Gogamasta sijaifaevalla Acme Tim-
[oer Co m k^tni^lia työskennelleiden
1 työlasten kokonfaessa, mikä pidÄ-tiin
Liberty-haalilla Sudburyssa er
MoJ^ 3 p. 1929.
^eOäokvan päätöksen on hyvik-
[synyt L.W.LU. of Gm Sudburyn
osaston iohtokahta j a astuir pää-
|to3 voimeen heti
Johtokunnan puolesta:
SOiteen.
k^an Norjan merelle miestäni pane
— Mitenkä niin kyllästyit?
— Niin varmaan olisi kuka tahan­sa,
ken olisi kokenut kaiken sen mitä
minä niinä muutamina helmikuun
tunteina kokea sain...
— Oi, kerrohan toki! huudahdim­me
yhdestä suusta. Sillä tunsimmehan
hänet mestariksi kertomaan Juttujaan,
joita hän oli elänyt enemmän kuin
meistä yksikään toinen.
— No niin. Olkoon sitten menneek­si,
kun kerran niin tahdotte.
Ja hän viritti pUppunsa, aina mu­kanaan
olevan nysäpiippunsa ja ru­pesi
kertomaan.
— Oli tiistaiaamu, helnjikuun kym­menes,
yhdeksäntoistasataa kolmetois­ta;
kUn me lähdimme Skibottenista
ulos merelle laskemaan verkkoja.
Aamu oli tyyni, vaikkakin kovin uh­kaavan
harmaa, mikä ei hyvää en­nustanut
milloinkaan niillä seuduilla.
Mutta emme olleet siitä erikoisemmin
huolissamme, sillä sellaiseen jokainen
kalastaja tottuu hiivatin pian. lilan­kin
pian, sanon minä.
Me olimme reimaa sokkia, sen voin
kyllä teille vakuuttaa. Heikoin olin
mmä. Kaikki vanhoja ja kokeneita
kalastajia. Vain yksi meistä, Laiti-pol-ka,
,oli ensikertaa mukana leikissä,
oli tullut vasta muutama jÄIvä sitten
fiskuuseen. Vaan muuten hänkin oli
miehen mittainen, pituuttakin sata-kahdeksank3?
mmentäviisl senttiä; ja
muutenkin hän oli jättiläinen miehek-seen
ja ikäisekseen . . . suruton sälli,
juuri sitä maata, joka on kuin luotu
merta varten.
Puolenpäivän tienoissa alkoikin i l ­ma
yltyä sellaiseksi, että maihin pää­sy
omaan haminaan tuntui jo melkein
mahdottomalta. Dma ulvoi kuin tu­llannen
paholaista olisi viettänyt pil­vien
parissa hurjimpia orgioitaan.
Rannikon vuoret Ja tunturit häipyivät
olemattomiin. Kaiken yllä j a y m ^ -
rillä suhisi ja vinkui Ja vonkui...
— Saamme valmistautua pahim­paan,
sanoi perälmehcmme, kokenut
kalastaja.
päin mennessään vellovaan syvyyteen.
Sellahien oil alkusoitto, joka on jää­nyt
mieleeni. Mitä sitten tapahtui, on
mahdotoiata kuvata, sen,kyllä tajuan,
mutten pystyisi sitä millolrikaan ker­tomaan
kenellekään. Meille yhdelle­kään
ei enää ollut millään todelli­sella'
mitään merkitystä siitä syystä,
ettename me enää mitään todellista ta­juamaan
ja käsittämään pystjuieet.
Hermomme Ja'.tajuntamme oli tur­tunut...
Oli vain helvetillinen huu­ma,
myrskyn' majesteetti vietti or­giaansa.
Ihminen ei tuntenut enää
edes avuttomuuttaan, siihen hänen
tajunsa oli jo liian herpaantimut.
Me sulauduimme "anna-mennä"-tun-nelmaan.
Kalkki oli samantekevää.
Miten kauan sitä kesti, siitä ei minulla
ole mitään todellista aistimusta. Mut­ta
kun ensivaikutelma oli ohi, n i i n
huomasin, että meidän seitsemän mies­tä
käsittävästä., miehistöstämme oU
vain enää viisi jäljellä. Ja meistä­kin
vUdennen Jalka oU poikki ja hän
lepäsi purren pohjalla silvottuna Ja
tajuttomana.
Seuraava aistimus minulla on: me
syöksyimme suunnatonta vauhtia
maata kohti, joka näkyi jossakin hä-icärässä
valaistuksessa edessäpäin.
palvelleeni p i r u a . . . Ja minä vaikeroin:
*^uule sinä hyvä perkele, sinä,
Jonka a r a l l a minä dämäni Ihanimmat
hetket sekä surun että hekkmnan
hetkillä viettänyt olen, auta sinä
minua! Sillä etkö näe, etkö tajua,
että kalkki txmtemani Jiunalat minut
hukjittaa tahtovat . . . Ja kuitenkin
minä vielä kauan sinua palvoa voisin
ja sinun pirullisuuttasi ylistää taitai­sin.
Jos vain minulla vielä elonaikaa
olisi sinulle Ja sinun polvannallesi uh­rata."
: -i
Ja tiedättekö, mitä tapahtui: minä
tunsin, miten oli kuin Jokin oUsi mi­nut
heittänyt eteenpäin Ja minä tun­sin
pelastavan köyden pään kädes­säni
ja- niinpä olinkin pian hilau­tunut
Laldin luokse kölille istumaan.
J ö vielä muutama hetki ja myrsky
Ja meiuniava meri Itelttlvät meidät
rantasärkille. mistä palkalliset Skogs-voogenln
kalastajat meidät pelastivat.
Silloin oli Jo helmikuun kolmastoista
päivä.
Niin, nito, pojatl
J a dlloln Tohveri päätti ettei hän
milloinkaan enää silleen mene Nor­jaan
uhmaamaan jiunalla eikä pirua.
SlUä muistakaa, pohjolan souvarit,
aina Tohverin sanat, jotka näin kuu­luvat:
• -
"On .iumallsta Pei^ele parahin!
Ja yhtiöistä 'Kemi' ^ s vakaisin!"
Siten Tohveri lopetti, Joi kahvinsa
ja tuumi lähtevänsä tUiin ja mene­v
ä n i koottavaksi Isiensä helmaan.
Ja aamulla kerrottiin hänen lähteneen
jonneUn etelään. Meille Jäi hänestä
vain kertomansa muisto Jäljelle, el
mirata...
MURHIA, PIRTUJUTTUJA, AUTO-TAPATURMIA,
ITSEMURHIA
y.m.s. sellaisia kamaluuksia sisältävät
Suomen lehdet päivästä päivään niin
että jos niistä puoletkaan kertoisim­me,,
saisimme täyttää lehtemme yk­sinomaan
niillä. Sellaiseksi näkyy
Suomenmaa k&yneen.. Outoa on tä­mä
Mlle. jotka muistavat menneitä
aikoja. Jolloin tuollaiset olivat sen­tään
harvinaisuuksia, vaikka el sen­kään
ajan sivistyksellä kannata kers-
Sokeritauti on viime vuosien ajalla
£Uizrestl lisääntynyt Ja Ievinxi3rt Ameri­kassa.
Siihen on syynä liikafiainen
syönti. Vaikka Insulinia on menestyk­sellä
käyte»7 sokeritaudin parantami-seen,
on tauti lisääntynyt niin suu­ressa
määrässä, että muuan suuri
henkivakuutusyhtiö on selittänyt, että
sen 19,000.000 vakuutetxm kesken
tulee kuolevaisuus sokeritautiin ole^
maan v. 1929 paljon suurempi kuin
minään vuonna tätä eimen. Tämän
dosta. Jota bän perusta! slUä itsel­leen.
— ettei hän ollut vielä koskaan
Joutunut syntisten syytettäväksi, lain
ja oikeuden edessä, vaikka olikin niin
paljtm tehnyt "syntiä" Ja vääryyttä
kanssaihmisiään, etenkin kSyhempiään
kohtaan, mutta aina oli h&a niistä
suoriutunut— oman uskonsa mukaan
~ "Jumäl»n avulla". Vaikka ae Johtui
siitä, kun kyläläiset sanoivat:
"Eihän sitä viitsi rueta rettäöi-mäSn".
kua. Lahtarismi kantaa omia hedel-mlään
— j a voi niitä hedelmiä!
«VALTIOPETOS" TULI KUI­TATUKSI
Yritimme parhaamme pelastaaksem­me
omaistmtemine sen kuin suinkin
mahdolliselta näytä. Ja sepä ehkä
tuottikin meille lopullisen vaurloa. S l l -
m jos me kasken jälkeemme Jättäneet
olisimme, niin ehkäpä öllsimmfi hyvin­kin
ehtineet Jlptenkiiten maihin. Mut-'
ta Eiinä epätotvolsestl lyöskennelles-sänune
kului aikamme Ja lähestyi yh-d^
toista hetkemme, kunnes sekin 11-
jnA ohitse Ja me olinune tadtteeXIä
;!^ämeren aallokcdlla.
— '^nimebienkin X5B^ alas! —kuului
peiämlehen komCTtp, Joka oitis toteu-ettän.
Vene lensi knin Joldn näkymätön
helvetflllnen titaani olisi dtä hartefl-laan
kUdati^nyt ulos merelle, tunte-
Olimmeko me sinne milloinkaan pää­sevä
taikka halusimmeko me sinne,
siitä m<"uiift ei ole mitään miellettä
olemassa. Mutta sitten sensijaan mtils
tan kuin näkisin sen yhäkin silmieni
edessä, miten edessämme niin lähellä
että purjeettomalla veneellä olisi ollut
sulaa ; hulluutta yrittää kiertää sitä
sukelsi muutamia metrejä korkiea luo
to, se oli kapea kuin luikerteleva
käärme. Mutta se oli kuitenkin riit­tävän
levE^ estämään ylltselentoam-me.
MeUiä ei ollut muuta mahdollir.
suutta kuin päin vain. Ja niin me
teimmekin. Äsken Jo alussa; minä muis­taakseni
mainitsin jotakin Lalti-po-
Jasta. Ja hänpä se nyt näjrttikln
Äsken vapautuivat oululaiset toverit
Flina Aalto Ja Väinö Aalto, edellinen
Hämeenlinnan Keskusvankilasta ja
jälkimmäinen Tanunisaaren Pakkotyö­laitoksesta,
joissa olivat kärsimässä
Vaasan hovioikeuden heille tuomitse­maa
yhden vuoden valtiopetostuomio-ta.
vuoden kolmena enslmälsenä kuukau-tena
ollx sokeritautiin kuc^eiden luku
vakuutettujen kesken niin suuri ettei
sellaisia numerolta vielä tähän saakka
ole sillä alalla nähty.
Sokeritautiin kuolleiden luku lisään­tyi
Jo V. 1927, mutta vielä enenunän
V. 1928, ja tänä vuonna näyttää Jou­tuvan
yhä korkeampiin Buhdenume-rolhin.
Jos ei hisulinia olisi käytetty
parannuksena, olisi kuolevaisuus ollut
vieläkin suurempi Lääketiede on ku-moamättomasU
todennut, eitä insu­liini
oh pidentänyt elämää sokeritau­tisten
keskuudessa. Jos tauti el (de
päässyt kovin pitkälle kehittymään.
J a ne, Joilla on Jo pitemmälle kehitty­nyt
tauti, voivat InsuUnin avulla k ä j^
tää ruokaa Ja ryhtyä työhönkin. En-nenaikaan
täytyi,.sokeritautlstcn paas­tota
Ja pldättäyiyä syömästä.
Sokeritautiin kuolleiden vakuutettu­jen
mieshenkilöiden luku toteaa että
45 Ja 65 ikävuosien väliUä el kuolevai-
•uiidessa ole tapahtunut suurtakaan
muutosta. Jotavastoin niiden kesken,
jotka ovat saavuttaneen 65 ikä vuoten­sa
Ja ovat siitä yli, kuolevaisuus on
huomattavasti kasvanut. Naisten.kes­ken
on sokeritautiin kuolevaisuus pie­nentynyt
aikaisemman lapsuuden ja
aikaisemman täysi-Ikäisyyden vuosina
35—45 vuosien välillä on sensijaan
kuolevaisuus hieman suurentunut;
vildenli^menen iä.stä alkaen on kua-ieA'aisuus
nopeasti lisääntynyt.
"Meidän kokemuksemme perusteella'
sanotaan edellämainitun hcnkivakuu-ttisyhtiön
selostuksessa "on sokeritauti
Ahierlkassa lisääntynyt insulinlsta
huolimatta, sen tähden että Amerikas­sa
kansa syö liian paljon, Ihsullhillla
el voida kontrolloida sokeritaudin le­venemistä,
sillä hisulinl ei ole estävää
lääkettä , vaan parantavaa. On huo­mattava
myöskin, että yhä enemmän
sokeritaudin kohtauksia saadaan ny­kyaikana
selville, kun henkivakuutus­yhtiöt
käyttävät virtsakoetta, Jollaista
yksityiset lääkäritkin ovat alkaneet
käyttää tarkastaessaan potilaitaan".
Sokeritautisten suureen kuolevaisuus-määrään
tämän vuoden ensimäislllä
kuukausilla vaikutti osaltaan influensä
Ja sitä seurannut keuhkokuume. Jot­ka
jouduttivat soketitautisten kuole­maa.
Kuolevaisuuden lisääntyminen
kulkutautien aikana on aina tavallista
sillä kaikenlaiset muut taudit vaikut­tavat
vahingollisesti sokeritautia sai­rastaviin.
Erityisesti vaarallinen on
influensä Joka muutenkin Jättää Jälki­seurauksia,
ykslnpä. muutenkin tervei­siin
ihmisih). Mutta näitä tällaisia ta­pauksia
huomioonottamatta on kuo­levaisuus
sokeritautiin muutenkin kas­vanut
suuresti. Se viittaa siihen, että
Amerikan kansan tulisi ruveta käyttä­mään
Järkiperäisemmin ruokaa, vä­hentämään
syöiitlään.
R L . J. S,
Tuo^ samaa teizKn; junmlan ai»m
Ja rukousta, koetteli Simo hartaalla
halulla käyttää Neuvcfitovallon kukis-.
tamlseksikUi, mutta ei se vaan ottanut
auttaakseen, se "kaikkivoipa^ — Vaikka
MYRSKYN TUHOJA LAATO-K
A L LA
inlhiidcä ensireissun poikakin tcykenee
kun nilkseen on.
' Pazenmiln vaistosin kuin näin. mi­ten
Laitt varaustautui veneemme- ko­kalle.
Ja samalla kuin vene töytäs!
kallioon, samassa hän - oli myösklr
veneestä luodolla, tukemassa venettä
esta^ sen menemästä ktunocm. BSinä
en tahdo väittää, että hän olisi ve-tshyt^
veneemme miehineen lastelneer
ja knfkkfnrt kiluineen yli luodon, mut^
t a ^ t ä olen varma, että ellei bSn. hy­pännyt
luodoHe, niin siihen me myös­kin
olisimme sortuneet. Mutta nyf
meillä oli kuin ohldn taaskin mtra-tamia
satoja metrejä elonaikaa. TUn-
^nmie vain, miten veneemme Jälleer
t^iaid yrttä allaisa Ja näimme my2^-^
Idn, kuinka Laitt hyppäsi sisälle Jr
bänen suunsa oli byinyn ixyessä. syl'
klesääa suolamahkaä smistaan. ISat-ta
Jokn mdstä, en tejunmit kuka ,sf
V. k. 6 pi:nä j a seuraavana yönä
Laatokalla raivonnut myrsky on. ai-'
heuttahut suuria vahinkoja metsä-pirttiläisille
kalastajille. N. 60 lo­hiverkkoa
on myrsky tuhonnut ja
pelastettujakin verkkoja on tuuli
kuljettanut toistakymmentä kilomet­riä,
sotkien ne yhteen kasaan, joten
ne pahoin vahingoittuivat.
Myrskyssä oli useita venekuntia
ajautunut Venäjän puolelle, ollen
heillä paperit kunnossa kohtelivat
venäläiset heitä hyvin eivätkä es­täneet
kalastajien paluuta kotiin.
Yksi venekunta ön myrskyssä jää­nyt
kateisiin. Se lähti Laatokalle
jo v.k. 3 p:nä, jonka jälkeen siitä
ei ole kuulunut tietoja. Venekun­taan
kuuluivat Heikki Hyytiä, A-leks
Hämäläinen, Aug. Hyytiä, kaik­ki
Metsäpirtin Saarpisista. Pelätään,
että he ovat myrskyssä tuhoutu­neet.
Suomalaiset ovat kääntyneet ve­näläisten
rajaviranomaisten puo­leen
pyytäen näitä ttedustelemaan
olisiko kyseellisiä kalastajia mis­sään
tavattu.
200,000 Bf. PAPERIPUITA NEU.
VOSTÖMAASTA SUOMEEN
Toiminimet Enso-Gutzeit j a Hack­man
ovat Hblm tietämän mukaan
jonkun aikaa sitten tehneet asiana
omaisen Neuvostoliiton laitoksen
kanssa sopimuksen suure;hkon pape-ripnuffläärän
ostamisesta, mikä kaik-
^kiaan nousee n. 200,000 knutiomei^
riin. Paperipnumäärän toimitus on
pariiaillaan käynnissä ja tapahtua
kuljetus Bajajoen kantta.
Kun kulakki suuttui
jumalaansa
Topilan Simo oli paikkakuntansa
varakkaimpia miehiä, hyvin arvossa
pidetty toisten varakkaiden Joukossa,
- - J a Jotkut uskonnolliset köyhätkin
kumartelivat liänelle, niin kuin rik­kaammalle
ristiveljelle, Jolle Jumala
oli "siunannut" maallista omaisuutta
enemmän kuin tieille — heidän kä­sityksensä
mukaan — vaikka Simon
rikkaus oli keräjrtyns^t vähitellen tois­ten
työn tuloksena, sekä. petoksella ja
vääryydellä, jota bän harjoitti kaiken­laisen
kaupan ohella..
Niin kiperä Ja'käi>erä kun Simo s i ­simmästään
olikin niin oli hiän kum­minkin
ahkera kirkossa kävijä — Ja
luovutti auliisti aina tupansa Jokaisen
lahkopapln käytettäväksi "seurojen"
kokoutumlsta varten. Ja sen lisäksi
SimO' vielä itsekin luki raamattua lau­antai
iltasin perheelleen Ja palvelial-leen.
Vaatipa vielä tarkalleen ruo-kaluvut,
aamu- Ja ehtoo rukoukset,
kuin myöskin rukoukset vilua Ja hel­lettä
vastaan aina kunkin vuoden ajan
mukaan. ,
Mutta maata mennessään Simo el
siunannut Itseään — iiän silloinkin
rukoili Ja vaati vaimonsa rykolle-;
maan, että herra siunaisi ja vahvis­taisi
perhettä perillisillä — joita heillä
ei ollut. Vaimonsa Riikka kyllä rukoili,
näyttääkseen Bimolle, että hän on
kuuliainen kutn Saara oli Abrahamil­le,
— mutta mielessään hän toivoi, etr
tel sitä tarritse jumalankaan ottaa
vakavalta kannalta. Jos tuota lienee­kään,
sillä Riikka oli tullut huomaa­maan,
ettei siltä' apua tule mulssa-
8imo kuinka hlkoUleh j a vertatthkueii;
yritti. EI vaan lähettänyt "kulttqttisa-kolta"
eikä taivaallisia legioida, (b|k8
Iskenyt siBdamoillaan rikki tätä
shuen m a a t a— Jota Simo toivoi allia
"ukonilmoilla" r - paitsi, että hän pe­lastui
kuin Noan uskoi pelastueen
vedenpaisumukselta.
Sitten kun Simo jo näki ihan toi­vottomaksi
Ja tehottomaksi vanhat
lUkous tavat Ja rukoukset. nUn sU»
loin Simo päätti laittaa radion. Jolla
saisi Suomen suuresta rukousfapriikls-ta
uusia ohjeita Ja rukouksia, vedojen
tilalle.; Joita, Jumalakin ehkä kuun­telisi
paremmin, uutuutensa vuoksL
Muita tuo radio, minkll Simo ra­kennutti
pelkästä uskonnon harrastuk­sesta,
tiedotti Shnplle senlaläta, mitä
Simo el olisi kaskaan toivonut kuu­levansa.
Muuttama minuutti sitten
Julisti "jumalan pyhää sanaa", Ja
nyt-niin suureramoisesU kerskaa että;
"Karjalassa Kontupohjassa pannaan
paperitehdas käyntUn näinä päivinä —
Joka työntää tuhansia tonnia vuo­dessa
hyvää lehtlpaperlB Ja Jonka
}'hteytecn tullaan vielä rakentamaan
selluloosa osasto —-
suloin Simo sieppasi kuulostimet
korvistaan, heitti nurkkaan Ja sanoi:
"Vieköön piru koko Kontupohjan pa-perineen
päivineen. — eihän siihen
kulteinkaan paineta posti;iloJa eikä
virsikirjoja, vaan pahanhengen Julis­tuksia!"
Simo käveli lattialla rauhottuakseen
Jn häpesi kun oli tullut khrottua kalk­kien
kuullen, uskovaisena Uunisenä.
Samoin kävi aina. Jos Simo sattui
silloin panemaan kitilostlmet korvlin-sa,
kun puhuttiin viisivuotissuunnitel­masta
ym. suurista uudistuksista.
Mutta silloin Simo vasta raivostui,
kun sattui Uralin naftalähtelden tut­kimusselostus.
Jossa selostaja lausui:
" Ja nuo Uralin naftaläh-teet,
jotka puhkesiyat aivan teoUisuus-seutujen
läheisyydessä •— antavat ar­vaamattoman
sysäyksen Neuvostoteol­lisuudelle,
— ne antaa tilaisuuden a-lentaa
tuotantohintoja useilla.kynune-nlllä
prosenteUla".
"No Jo ns^t perkele! huudahti Simo
— kun luonnonlähteetkin lykkäävät
kidoistaan rikkauksia, ' noiden pirun
bolshujen käytettäväksi.
J a helvettiin minä heitän tuonkin
rämpän — valehtelemasta, Jä silloin
Simo lähetti koko radiolaitteet avonal-
ULKOHAILLA ASUVIEN FIHÄA.
LAI8XEN KOKOUS VAIE.
60TASSA ,-:
Varsovassa on pidetty ulkoznaiUa
asuvien puolalaisten koSaka. 'XOs^
kpkoulsessa piti oUa edustettuna kaik­ki
ulkomailla asuvat puolalaiset. Nen-vostoukrainassa
pidetty puolalaistai
työtätekevien edustajakokous valitsi
sUhen myOskln edustajansa, aratta
kleUettUn heiltä v&Ssy Varsovaan. Pao-lac
tilanherrat ovat tehneet kidm e>
dustajakokouksesta komedian. Kolcq»-
uksessa oh kuultu seuraavalt sekis-v
tukset: "Saavutukset Puolan zfipiiii-mattomuuden
10 vuoden aaöma**»
"Putto Ja emigrantusuus". •'Ksrsfmua
puolalaisesta vähemmistöistä E a r a p u r .
s a " . . •
Puolan työtätekevissä Joukoissa on
herättänyt suurta suuttumusta se. ettft
Neuvostoliitosta i^ittua edustajbbn
el lastettu Varsovaan. Varsovassa cip
muodostettu erik<toen komitea. ^däR
aikoi Järjestää vastaanoton Neoyosto-lilton
edustajistolle. T&aA kcodtea
on Julkaissut protestin. Joasa sano^
taan, että Puolan paanlt kieltäesdUbi
Neuvostoliitossa asuvien pnolalafeten
edustajistolta pääsyi^ Varsovaan tah­tovat
tukahduttaa puolalaisten tySOb-ten
Ja talonpoikien sanan. 1^ tahto­vat
salata sen tosiasian, että pool»-
laiset työtätekevät NeuvostoUitossa
nauttivat sosialistisen vallankantoak-sen
kaikista eduista Ja kansallisista
oikeuksista. Samalla Puolan fasdsml
on alistanut ennenkuulumattonuoi
.sorron alaiseksi Lähsl^Dlaralnan Ja
läntisen Valkovenäjän tyOtäteke^t
joukot, saksalaiset, liettualaiset Ja
Juutalaiset Tahdotaan peittää so to­siasia,
että puolalainen työt&tdceTt
väestö Neuvostoliitossa on valmis puo­lustamaan
Neuvostoliittoa Puolan litn-periallsmin
Ja sen apurien hyökkäyk­siltä."
. . 1 •. •:, •
Protestin ovat allekirjoittaneet par­lamentin
kommimlstiryhmän nImessS
Sylpula, maatyöläisten liiton idmes-sä
Valnltskl Ja valkovenäläisen ty^»
lälsklubUi nimessä Dyortshanto ,
sesta akkunasta suoraan pellolle. Jat­kaen
raivoamistaan:
"parempi, että olisivat kuohoneet
kalkki syvyyden lähteet, Ja taivaan
akkunat auenneet ammolleen Ja Sa­taneet
heljäkymmentä päivää J a yOUU
hukuttaen kaiken lihan. Joissa boUhe-vilkklhenki
on, ^ mutta ei! EläneeikÖ
tuo enää ' Jumalakaan, kun antaa
tuonlalsta tapahtua. Ja nuo jpapln
paholaisetkin palkkansa perivät ihan
ilmaiseksi, kun eivät voi vaikuttaa Jn-malaan.
— Vai llekkö nuo radioaallot
pilanneet koko liikeyhteyden poMMn lA
taivaan välillä — piru sen tleri.
S^tta seisota, sinä suuri Jumala.
Volhova, Svhri, Dnlepr Ja muut Joet,
Joihin nuo kirotut rakentavat. Ja tuka-huta
nuo rikkauksia' kuohuvat kulta­suonet
Ja naftalähteet. Seisota. Jos
voit! Muutoin en enää usko statmo*
Jollet näytä Joskus taitoasi.
VÄLITTÄÄ
kaan asioissa — eikä ainakaan tässä
'— jos tahtoo perillistä, niin on tur­vauduttava
mtiibin miehiin, eikä Ju­malaan
j a Simoon—— ~
älmo taas oli jokseenkin varma
"kaikkivoivan" kyvystä Ja olemassa-
MARGARIININ TUONTI SUO-m
E N LISÄÄNTYY
Nyttemmin valmistuneet numerot
osoittavat, että tämän vuoden ai­kana
on margariinia tuotu Suomeen
631 tonnia, mikä määrä edustaa
0,7 milj. markan suuruista tuonti­arvoa.
Viime vuoden vastaavan
ajan tuonti oli 342 tonnia j a toissa
vuoden jtaman ajan 122 tonnia.
Vertailun vuoksi mainittakoon, et­t
ä koko viime vuoden tuonti käsitti
848 tonnia.
^ • AsfamieBtemme el tarvitse olla asiomlehlä kalkille erikielisille
työväen ^lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ot.
taa tilauksia kaikille allaolevllle työväen lehdille ja lähettää konfc-tonimme
maksun seuratessa mukana.
ValitSmme tlUulula •eurMvlIle tyovSenIcfadlllet
T H E WORKER, viikkolehti/Toronto, Ont. vk. « 2 0 0 1^ v «i fto
T H E YOUNG WORKER, Toronto, O n t ? ^Mik»^^^ * 'S
T H E YOUNG COMRADE, Toronto, Ont. vk. " • " " JS
DAILY WORKKR, Työväenpuolueen päiÄ^^^^
T H E ^ M Ä
cagossa. Tilaushinta vuosikerralta «h
T H E CANADIAN LABOR M O N T H t ? ktSsiJuikafeu/ ^
« r / % « ? « ° U r 5 i l , * ; ' • • • " ' . . . V 2S : M . , 1 vk. 2.S0
WOMAN WORKER, naiston lehti, ilmestyy Torontossa, Ont
LABOR%EPENDER:'1S^
P ^ S S c d B R E S P O N D S , ' r vk • i^^^^^^^^^
jyS5f«*^Jf Vaa^a, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00, v. 3.50 S^^XTXSv ^»»^P'*'' 3 kert. viikossa v u o s i t J e OO v. 850
vjilfkolehti, vuoslk, J3.00, ^ v. 1.7»
J^PJi^^^^^Th^^^^Ptn'^^^^^^^ 1 vk. $6.00, ?2 V. $3.S U U S ILM, virolainen työväiänpuoJueen lehti, ilmestyy New
Krv ^ r Ä ° k ^^Tilaushinta vuosikenralta .,„... 6.00
NY TID, Työväenpuolueen ruötealainen lehti, Ilmestyy Chi-aagossa.
Tilaushinta vuosikerralta . . . . . . . . . . . . .... 2Sa
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki. Tilaushmnat '^'osik!
wrr*«f.oS^.J2,HS," potte 1.25
NORRSKENSPLAMMAN, ruotsalainen lehti, Lulea, Rtiotai,
rrr^^hVx^^i 6.00
ITÄ J A LÄNSI, 2 kertaa kuukaudessa Ilmestyvä kuvalehti
m,T,i?A'f'''^- Tilaushinta .,..„ vk. $4.00, l A v . J2.00
TUISKU, buomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
kuussa le-sivulsena. Tilaushinta vuosik. $2,50. 1^ v. IJM
KOMMUNISTI, Leningrad ..................vuosik. ptSo vk. JS
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, HelsInkirKerte kuu£
MAT<fi?^/X"x?IJ^^o*,'">^.^*'^®' P"o«^ösikertaa ................ |.oo
MJ^^Pf-^^^^' H^^»"»'*»- Kerta kuussa. 1 vuosik. ........ i.7S
JlJSEfHÄ y^^S^' Työv. urhellupoikaln lehti, Helsinki, 1 vk. l is
SXÄY^ÄT^^T^Ä* * ^ ^ ' * ^ ' Tampere, 1 vk. 25o
PUNAINEN K A R J A L A , Pctrozovodsk, Russla; 3 kertaa v i i -
\Vr\A^P^AAUfl^S',r '^L*ein^i^n^g^rla d, 3 kertaa viikessPao oli1v uvoks.i k$. 6.00 V» vk. 34..7550
REVONTULET, Oulu vuosik. .......!!„*...!:.
PUNALIPPU. Helsinki, vuosik. ..; ,"' | «o
TYÖMflSS, päivälehti, Superior, Wis.^ 1 vk. $6.00, l/o vk. 3.25
TOVERI, päivälehti, Xstoria, Ore ! . . . l vk. $ Ä v.
ETEENPÄIN, päivälehti, Worce8ter, Mass., X vk. $7.00
puoli vuosikertaa , . 3 TS IH?32,ffi.J?^«l^'' Superior. Wis., 1 vk- $1,76, "vi" v k l llos
T O V E R I T A R , naistenlehti, Astoria, Orc., 1 vk. $2.00, 3^ v. 1^
METSÄTYÖUONEN, knukansijulkabu, Port Arthur, Onfc
yksiiyjsnumerot 15 senttiä, vk. 75c, 1 Vk. ................ i i t
"COMMUNIST I N T E R N A T I C W A £ " , K o m i ^ t e r ^ «^rfrfSS
nen virallineh lehti, ilmestyy kuukausittain, vk. $2.50
TYÖLÄIS- JA T A L O N P O I K A I S N A I S T E N L E f l T I , kerran
^Iraukaudessa,! vuosik.
Ylläolevista lehdistä mySnnetään asiamiibaiiA palkkiota vbda
taksan mukaan.
-Ml
f.
tm
ii,:?;
•M
•Mv
:
m
mm