1929-08-05-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
K o . l 8 3 > - 1 9 2 9 Maanantaina, etolmim 5 priuU-McB^
Vapauden" kn-jakanp^ta on nyt saatavissa Columbia Phono-grapheja_
ja recordeja. Vaikkakaan emme toistaiseksi voi levyjä
hp-ästi järjestää, nun voimme kuitenkin sanoa, että varasto on
huomattavan suun, nun, että amakin suomalaista musiikkia löytää
hyrästL Luettelemme seuraavassa mitä varastostamme on saata-vissa.
..;
S084F
2080F
307-8F
3076F
3072F
30C5F
3064F
3036F
3034F
KA.NSAINVÄLINEN MARSSI ja VAPAA VENÄJÄ
Orkesteri,
HasDes Saaren laulamia'
PROLETAAEIT NOUSKAA ja KORVEN PJ^ATATITTF
VANHA J i A D R I D ja IJtHTÖ ' ^ " " ' ' ^ ' ^ KAATAJILLE
V I I V IN J E N K K A ja POIS SORMET '
MUSTA R A T S U ja SINIKELLOT
K E H T O L A U L U ja MERIPOJAN TERVEHDYS
R A A T A J A N SERENAADI ja SONJA ^^"^
MERIPOJAN HEILAT ja CHRYSANTHEMUM
TÄMÄ M A A ja VOLGAN AALLOT
Hannes Saaren levyt ovat yleensä sellaisia, että niitä kannattaa
ostaa.
Vapaudessa on myöskin Phonographeja, pientä kokoa saata
vusa, ffinBat OTOt: |48.50, $37,50, ?35.00. $65.00, ?17.50,'$21.00,
$25.00, $32,60, $38.50. ,
Gramophoneja j a levyjä välittävät kaikki Vapauden asiamiehet.
Sudburyssa ottaa tilauksia K G. Asiala sekä Vapauden kirjakauppa.
_
Saaren levyt eivät ole ainoat mitä on saatavissa. Luetteloa
jatkamme sitämukaa kum saamme levyt järjestykseen.
Phonographi-tarpeita saatavana.
Tov.
Box 69,
V A P A U S ,
Sudbury, Ont
Eattomuutta kohden... Mie vuorotte"
limme veden Iteittämisessä sen kuin
suinkin jaksoimme. Vaatteemine ,kä-vivät
kankeiksi ja jäsenemme ttnrposi-vat.
silmämme samenivat alituisesta
suolaisen veden tihTna^tit.;!^, jota sil-miimme
satoL Olimme melkein puolisokeita
ja lopen uupuneita. Kokl^mme
jrritti keittää jotakin, vaan se osoittautui
aivan mahdottomaksL Silloin
tällöin olimme tilaisuudessa seippa-maan
palan suolaista lihaa nälkäisUn
vatsoihimme... Yhdelläkään meistä el
ollut aavistustakaan, missä olimme ja
mihin me ajauduimme. Kompassim-
S U O M E EN
M Snomen faijaa
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähe^ksistä alle $20.00. 60e lähetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lähetyksistä
$60.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SSUcosanomalabetylcsistä ovat lähetyskulut
$3.60 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. Ont.
Laivapäettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasipita.
Vapaudelle ottavat rahavälityksi^
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,.
Port Arthur, Ontario
me oli melkein heti myrskyn alettua
joutunut ei^kuntopn. Tiesimme vain
olevamme jossain Tslannin Ja Färsaarten
välisellä alueella. Niin oU kulu^
nut vuorokausi, vai oliln> se kokonai"
nen Iankaikkisuus, siitä meillä yhdelläkään
tuskin oli aavistustakaan, kunnes
melkein sUmfinräpäyksellisesä
myrsky asettui ja vain helvetilliset
mainingit vyöryivät yli meren ja keinuttelivat
_ purttamme kuin kaarnan
sirpaleita titaanimaisUIa, uupumattomilla
harteillaan. Olinune hämmästyneitä.
Sumu sakeni. Olimme osuneet
msnrsikykeskukseen.
— Mitä tämä nyt on olevinaan? —
kysyi joku melstt.
— Odotahan kun se repeää, vastasi
perämiehemnie.
— Mikä repeää? kysyin ja tarkka'
sin purjeitamme. Jotka oli kääritty
mastoilleen.
— Ilma, kuului" lyhyt ' ja vähän
selittävä vastaus.
— Rejieääkö ilmaklnV
— Olen nähnyt sen kerran ennenkin
repeävän Ja teidän sen nytkin
repeävän. Pojat! Mlna_en ole xiskon-nollinen.
Mutta siitä huolimatta ke-jhoitan
minä teitä jokaista. Jos ke-
Merimies Tohveri kertoo jännittävästä j ^ ^ l l * teistä on jotakin omallatunno!-
seikkailustaan seka kuinka hän jontnl' 'iBSLU, tekemään parannuksen ja luke-ensi
kerran elämässään rakoilemaan
ja mitä ätten senrasi
TohYerm rakoBS
Kirj. AZLAG JARGA
äQen oJi» tdd: varomattoman liikkeen
htuaksirikkblsessa puzressamme.... vene
kadotti tasapainonsa Ja se meni
viimeinkin kumoon. Näin T.nfft^ri is-tuvan
veneen köill& j a ymmärsha M -
sen huhuavan zoiziulle jotakin, vaikken
knulltttkaan, mitä hän halusi sanoa.
• " - ' •
Silloin Juuri hutonasin parin metrin
etäisyydei^ itsestäni köydenpään vedessä,
johon koetin kaikin voimini
uida kiinnL Vaan se oli mahdotonta
Sokeritauti
. . Ja sillc^ pojat, olisittepa vain
silloin kuulleet Tohvelin rukoilevan . ..
sittenkun äitini Vilmasi on vitsaa antanut
minulle, en muista hartaammin
xukollleeni axmp& kuin mitä nyt
tein. OUsin antanut mitä vain. vaikkapa
filjypukunikin saadakseni kiinni
köydenifitkästä. sillä minä. tiesin sen
laahautuvan purren mukana ja olevaa
pelastukseni. Mutta vaikka minä
rukoilinUn kaikkien tuntemieni Jumalien
apua - r ja taisinpa Jo hädissäni
vedota tmitemattömiinkin juma-
Uin — niin apua ei vain tuUut. Välimatka
minun ja kSsf^cn välillä suu-zeni
suurenemistaan Ja minä tunsin
siinä ei^toivosessa kamppailussani
uupuvani... Vaan silloin minä muistin
ifftttrirpin hartaimmin elftmässftnl
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pohj.-OntarioBsa
Niin, kukapa .?itten ei tuntisikaan
Tohveria. merimiestä ja Norjan meren
kalastajaa, miestä harmaine partoineen
ja öljylakkelneen ja sadetak-keineen.
Kyllä varmaan kalkki pohjolan
rehdit souvarit hänet ja hänen
suulaat juttunsa hyvin tuntevat.
Siitä muuten on jo vuosia, kun hänet
olen viimeksi tavannut. Se sattui
eräällä suuremmalla uittoväylällä,
missä me yhdessä työskentelimme, samaan
sakkiin kuuluen ja usein saman
puun alle kankeinme tyrkäten. Ja
silloinpa hän myöskin meille souvari-kokelaille
kertoi tämän juttunsa, joka
muuten tuntuu hjrvin todelliselta, minkä,
me myöskin souvarimaisella antaumuksellamme
mieleemme painoimme.
— Missä päin maailmaa sinä olet
viimeksi ollut? kysyi joku meistä
häneltä.
— Norjassa, vastasi hän heti —
Skogsvoogenista viimeksi Suomeen lähdin.
— Ja vieläkö aijot Joskus takaisin
Norjaan, Tohveri?
— En ikinä.
— Soo!
— Niin . . . Viime helmikuulla sain
maan Isä meidän . . . Jos fiitä luulee
hyötyä itselleen olevan.
— Etkö sinä sitten luule sen auttavan?
— Sanoinhan jo," etten minä ole uskonnollinen.
Eilämä menee omaa la-r
tu£um. Ja siinä eivät rukoukset auta
ilimistä, vaan vain oma äly Ja tarma
Ne jos eivät auta, niin silloin on tullut
aika nukkua ikuisuuteen, oman le-,
ponsa suureen sovmtoon. Muusta ei
tiedä.
— Niinkö? — kuului jonkun suusta
apea, alistunut ääni.
— Niin, pojat.
Me vaikenimme.
Niin kului hetkinen, livahti muutama
minuutti iäisyyteen, aikomattakaan
millohikaan takaisin palata...
Silloin kuului Jotakin sanoin kuvaamatonta
. . . kohahti...
— Nyt . . . kuulimme perämiehen
äänen.
Mitä hän olisi halunnut sanoa enemmän,
sitä en milloinkaan saanut tietää,
sillä kohahdusta seurasi niin saatanallinen
myrskyslnfonia, ettemme tajunneet
muuta kuin että kuulokal-vomme
tuntuivat repeytyvän Ja henkemme
tukkeutuvan kurkkuihimme
klyyvarin pyyhkäisi eiisimäinen ote
mereen, .sitä seu,rasi myöskin raakapur-siksl
tarpeekseni, etten enää milloin-! je, pyyhkäisten perämiehen sUvotuin
kaikki työmaalla olleet työläiset pois
Sudburj^yh. Työläiset epäilevät, että
heidän entinen oletettu toverinsa on
heidät "säkkäyttähyt".
Koska työnantajan taholta on suotta
ryhd3rtfy rettelöimään niin ovat työläiset
keskustelleet työmaan lakkotilaan
julistamisesta, vaikka eivät ole
asiasta tehneet vielä, päätöst. He
ovat jääneet odottamaan tapahtumain
kehlt^istä. Työläiset ovat tphneet
asiasta ilmoituksen mahdollisia toimenpiteitä
varten järJestöUeen — Canadan
puutavaratyöläisten teollisuusliitolle.
Kirjuri.
Jäsen erotettu puutavaratyöläisten
teollisuusliitosta
Pettänyt toverinsa ja ryhtjmyt työnantajan
asemaaa
Koska Canadan puutavatyöläisten
teollisuusliiton (liUmber Workers'
Industrial Union of Canada) jäsen
n:o 1514 Kalle. Johansson (Johnson)
osote Box 62, Worthington,
Ont, on ollessaan joukkourakassä
toisten työläisten kanssa, salannut
tovereiltaan sen tosiasian, että hän
saa urakasta erikoista hyvitystä ja
koska siten pettänjrt työtoverinsa
ja joutunut lisäksi työnantajan
asemaan, niin vaativat hänen kanssaan
työskennelleet työläiset ja
Union jäsenet, että hänet on viipymättä
erotettava järjestöstä ja asiasta
on julkiaesti tiedotettava union
äänenkannattajassa. Hyväksytty yksimielisesti
Bethnalissa, maililla
^6, C. N . E m varrella, Pohjoseen
Gogamasta sijaifaevalla Acme Tim-
[oer Co m k^tni^lia työskennelleiden
1 työlasten kokonfaessa, mikä pidÄ-tiin
Liberty-haalilla Sudburyssa er
MoJ^ 3 p. 1929.
^eOäokvan päätöksen on hyvik-
[synyt L.W.LU. of Gm Sudburyn
osaston iohtokahta j a astuir pää-
|to3 voimeen heti
Johtokunnan puolesta:
SOiteen.
k^an Norjan merelle miestäni pane
— Mitenkä niin kyllästyit?
— Niin varmaan olisi kuka tahansa,
ken olisi kokenut kaiken sen mitä
minä niinä muutamina helmikuun
tunteina kokea sain...
— Oi, kerrohan toki! huudahdimme
yhdestä suusta. Sillä tunsimmehan
hänet mestariksi kertomaan Juttujaan,
joita hän oli elänyt enemmän kuin
meistä yksikään toinen.
— No niin. Olkoon sitten menneeksi,
kun kerran niin tahdotte.
Ja hän viritti pUppunsa, aina mukanaan
olevan nysäpiippunsa ja rupesi
kertomaan.
— Oli tiistaiaamu, helnjikuun kymmenes,
yhdeksäntoistasataa kolmetoista;
kUn me lähdimme Skibottenista
ulos merelle laskemaan verkkoja.
Aamu oli tyyni, vaikkakin kovin uhkaavan
harmaa, mikä ei hyvää ennustanut
milloinkaan niillä seuduilla.
Mutta emme olleet siitä erikoisemmin
huolissamme, sillä sellaiseen jokainen
kalastaja tottuu hiivatin pian. lilankin
pian, sanon minä.
Me olimme reimaa sokkia, sen voin
kyllä teille vakuuttaa. Heikoin olin
mmä. Kaikki vanhoja ja kokeneita
kalastajia. Vain yksi meistä, Laiti-pol-ka,
,oli ensikertaa mukana leikissä,
oli tullut vasta muutama jÄIvä sitten
fiskuuseen. Vaan muuten hänkin oli
miehen mittainen, pituuttakin sata-kahdeksank3?
mmentäviisl senttiä; ja
muutenkin hän oli jättiläinen miehek-seen
ja ikäisekseen . . . suruton sälli,
juuri sitä maata, joka on kuin luotu
merta varten.
Puolenpäivän tienoissa alkoikin i l ma
yltyä sellaiseksi, että maihin pääsy
omaan haminaan tuntui jo melkein
mahdottomalta. Dma ulvoi kuin tullannen
paholaista olisi viettänyt pilvien
parissa hurjimpia orgioitaan.
Rannikon vuoret Ja tunturit häipyivät
olemattomiin. Kaiken yllä j a y m ^ -
rillä suhisi ja vinkui Ja vonkui...
— Saamme valmistautua pahimpaan,
sanoi perälmehcmme, kokenut
kalastaja.
päin mennessään vellovaan syvyyteen.
Sellahien oil alkusoitto, joka on jäänyt
mieleeni. Mitä sitten tapahtui, on
mahdotoiata kuvata, sen,kyllä tajuan,
mutten pystyisi sitä millolrikaan kertomaan
kenellekään. Meille yhdellekään
ei enää ollut millään todellisella'
mitään merkitystä siitä syystä,
ettename me enää mitään todellista tajuamaan
ja käsittämään pystjuieet.
Hermomme Ja'.tajuntamme oli turtunut...
Oli vain helvetillinen huuma,
myrskyn' majesteetti vietti orgiaansa.
Ihminen ei tuntenut enää
edes avuttomuuttaan, siihen hänen
tajunsa oli jo liian herpaantimut.
Me sulauduimme "anna-mennä"-tun-nelmaan.
Kalkki oli samantekevää.
Miten kauan sitä kesti, siitä ei minulla
ole mitään todellista aistimusta. Mutta
kun ensivaikutelma oli ohi, n i i n
huomasin, että meidän seitsemän miestä
käsittävästä., miehistöstämme oU
vain enää viisi jäljellä. Ja meistäkin
vUdennen Jalka oU poikki ja hän
lepäsi purren pohjalla silvottuna Ja
tajuttomana.
Seuraava aistimus minulla on: me
syöksyimme suunnatonta vauhtia
maata kohti, joka näkyi jossakin hä-icärässä
valaistuksessa edessäpäin.
palvelleeni p i r u a . . . Ja minä vaikeroin:
*^uule sinä hyvä perkele, sinä,
Jonka a r a l l a minä dämäni Ihanimmat
hetket sekä surun että hekkmnan
hetkillä viettänyt olen, auta sinä
minua! Sillä etkö näe, etkö tajua,
että kalkki txmtemani Jiunalat minut
hukjittaa tahtovat . . . Ja kuitenkin
minä vielä kauan sinua palvoa voisin
ja sinun pirullisuuttasi ylistää taitaisin.
Jos vain minulla vielä elonaikaa
olisi sinulle Ja sinun polvannallesi uhrata."
: -i
Ja tiedättekö, mitä tapahtui: minä
tunsin, miten oli kuin Jokin oUsi minut
heittänyt eteenpäin Ja minä tunsin
pelastavan köyden pään kädessäni
ja- niinpä olinkin pian hilautunut
Laldin luokse kölille istumaan.
J ö vielä muutama hetki ja myrsky
Ja meiuniava meri Itelttlvät meidät
rantasärkille. mistä palkalliset Skogs-voogenln
kalastajat meidät pelastivat.
Silloin oli Jo helmikuun kolmastoista
päivä.
Niin, nito, pojatl
J a dlloln Tohveri päätti ettei hän
milloinkaan enää silleen mene Norjaan
uhmaamaan jiunalla eikä pirua.
SlUä muistakaa, pohjolan souvarit,
aina Tohverin sanat, jotka näin kuuluvat:
• -
"On .iumallsta Pei^ele parahin!
Ja yhtiöistä 'Kemi' ^ s vakaisin!"
Siten Tohveri lopetti, Joi kahvinsa
ja tuumi lähtevänsä tUiin ja menev
ä n i koottavaksi Isiensä helmaan.
Ja aamulla kerrottiin hänen lähteneen
jonneUn etelään. Meille Jäi hänestä
vain kertomansa muisto Jäljelle, el
mirata...
MURHIA, PIRTUJUTTUJA, AUTO-TAPATURMIA,
ITSEMURHIA
y.m.s. sellaisia kamaluuksia sisältävät
Suomen lehdet päivästä päivään niin
että jos niistä puoletkaan kertoisimme,,
saisimme täyttää lehtemme yksinomaan
niillä. Sellaiseksi näkyy
Suomenmaa k&yneen.. Outoa on tämä
Mlle. jotka muistavat menneitä
aikoja. Jolloin tuollaiset olivat sentään
harvinaisuuksia, vaikka el senkään
ajan sivistyksellä kannata kers-
Sokeritauti on viime vuosien ajalla
£Uizrestl lisääntynyt Ja Ievinxi3rt Amerikassa.
Siihen on syynä liikafiainen
syönti. Vaikka Insulinia on menestyksellä
käyte»7 sokeritaudin parantami-seen,
on tauti lisääntynyt niin suuressa
määrässä, että muuan suuri
henkivakuutusyhtiö on selittänyt, että
sen 19,000.000 vakuutetxm kesken
tulee kuolevaisuus sokeritautiin ole^
maan v. 1929 paljon suurempi kuin
minään vuonna tätä eimen. Tämän
dosta. Jota bän perusta! slUä itselleen.
— ettei hän ollut vielä koskaan
Joutunut syntisten syytettäväksi, lain
ja oikeuden edessä, vaikka olikin niin
paljtm tehnyt "syntiä" Ja vääryyttä
kanssaihmisiään, etenkin kSyhempiään
kohtaan, mutta aina oli h&a niistä
suoriutunut— oman uskonsa mukaan
~ "Jumäl»n avulla". Vaikka ae Johtui
siitä, kun kyläläiset sanoivat:
"Eihän sitä viitsi rueta rettäöi-mäSn".
kua. Lahtarismi kantaa omia hedel-mlään
— j a voi niitä hedelmiä!
«VALTIOPETOS" TULI KUITATUKSI
Yritimme parhaamme pelastaaksemme
omaistmtemine sen kuin suinkin
mahdolliselta näytä. Ja sepä ehkä
tuottikin meille lopullisen vaurloa. S l l -
m jos me kasken jälkeemme Jättäneet
olisimme, niin ehkäpä öllsimmfi hyvinkin
ehtineet Jlptenkiiten maihin. Mut-'
ta Eiinä epätotvolsestl lyöskennelles-sänune
kului aikamme Ja lähestyi yh-d^
toista hetkemme, kunnes sekin 11-
jnA ohitse Ja me olinune tadtteeXIä
;!^ämeren aallokcdlla.
— '^nimebienkin X5B^ alas! —kuului
peiämlehen komCTtp, Joka oitis toteu-ettän.
Vene lensi knin Joldn näkymätön
helvetflllnen titaani olisi dtä hartefl-laan
kUdati^nyt ulos merelle, tunte-
Olimmeko me sinne milloinkaan pääsevä
taikka halusimmeko me sinne,
siitä m<"uiift ei ole mitään miellettä
olemassa. Mutta sitten sensijaan mtils
tan kuin näkisin sen yhäkin silmieni
edessä, miten edessämme niin lähellä
että purjeettomalla veneellä olisi ollut
sulaa ; hulluutta yrittää kiertää sitä
sukelsi muutamia metrejä korkiea luo
to, se oli kapea kuin luikerteleva
käärme. Mutta se oli kuitenkin riittävän
levE^ estämään ylltselentoam-me.
MeUiä ei ollut muuta mahdollir.
suutta kuin päin vain. Ja niin me
teimmekin. Äsken Jo alussa; minä muistaakseni
mainitsin jotakin Lalti-po-
Jasta. Ja hänpä se nyt näjrttikln
Äsken vapautuivat oululaiset toverit
Flina Aalto Ja Väinö Aalto, edellinen
Hämeenlinnan Keskusvankilasta ja
jälkimmäinen Tanunisaaren Pakkotyölaitoksesta,
joissa olivat kärsimässä
Vaasan hovioikeuden heille tuomitsemaa
yhden vuoden valtiopetostuomio-ta.
vuoden kolmena enslmälsenä kuukau-tena
ollx sokeritautiin kuc^eiden luku
vakuutettujen kesken niin suuri ettei
sellaisia numerolta vielä tähän saakka
ole sillä alalla nähty.
Sokeritautiin kuolleiden luku lisääntyi
Jo V. 1927, mutta vielä enenunän
V. 1928, ja tänä vuonna näyttää Joutuvan
yhä korkeampiin Buhdenume-rolhin.
Jos ei hisulinia olisi käytetty
parannuksena, olisi kuolevaisuus ollut
vieläkin suurempi Lääketiede on ku-moamättomasU
todennut, eitä insuliini
oh pidentänyt elämää sokeritautisten
keskuudessa. Jos tauti el (de
päässyt kovin pitkälle kehittymään.
J a ne, Joilla on Jo pitemmälle kehittynyt
tauti, voivat InsuUnin avulla k ä j^
tää ruokaa Ja ryhtyä työhönkin. En-nenaikaan
täytyi,.sokeritautlstcn paastota
Ja pldättäyiyä syömästä.
Sokeritautiin kuolleiden vakuutettujen
mieshenkilöiden luku toteaa että
45 Ja 65 ikävuosien väliUä el kuolevai-
•uiidessa ole tapahtunut suurtakaan
muutosta. Jotavastoin niiden kesken,
jotka ovat saavuttaneen 65 ikä vuotensa
Ja ovat siitä yli, kuolevaisuus on
huomattavasti kasvanut. Naisten.kesken
on sokeritautiin kuolevaisuus pienentynyt
aikaisemman lapsuuden ja
aikaisemman täysi-Ikäisyyden vuosina
35—45 vuosien välillä on sensijaan
kuolevaisuus hieman suurentunut;
vildenli^menen iä.stä alkaen on kua-ieA'aisuus
nopeasti lisääntynyt.
"Meidän kokemuksemme perusteella'
sanotaan edellämainitun hcnkivakuu-ttisyhtiön
selostuksessa "on sokeritauti
Ahierlkassa lisääntynyt insulinlsta
huolimatta, sen tähden että Amerikassa
kansa syö liian paljon, Ihsullhillla
el voida kontrolloida sokeritaudin levenemistä,
sillä hisulinl ei ole estävää
lääkettä , vaan parantavaa. On huomattava
myöskin, että yhä enemmän
sokeritaudin kohtauksia saadaan nykyaikana
selville, kun henkivakuutusyhtiöt
käyttävät virtsakoetta, Jollaista
yksityiset lääkäritkin ovat alkaneet
käyttää tarkastaessaan potilaitaan".
Sokeritautisten suureen kuolevaisuus-määrään
tämän vuoden ensimäislllä
kuukausilla vaikutti osaltaan influensä
Ja sitä seurannut keuhkokuume. Jotka
jouduttivat soketitautisten kuolemaa.
Kuolevaisuuden lisääntyminen
kulkutautien aikana on aina tavallista
sillä kaikenlaiset muut taudit vaikuttavat
vahingollisesti sokeritautia sairastaviin.
Erityisesti vaarallinen on
influensä Joka muutenkin Jättää Jälkiseurauksia,
ykslnpä. muutenkin terveisiin
ihmisih). Mutta näitä tällaisia tapauksia
huomioonottamatta on kuolevaisuus
sokeritautiin muutenkin kasvanut
suuresti. Se viittaa siihen, että
Amerikan kansan tulisi ruveta käyttämään
Järkiperäisemmin ruokaa, vähentämään
syöiitlään.
R L . J. S,
Tuo^ samaa teizKn; junmlan ai»m
Ja rukousta, koetteli Simo hartaalla
halulla käyttää Neuvcfitovallon kukis-.
tamlseksikUi, mutta ei se vaan ottanut
auttaakseen, se "kaikkivoipa^ — Vaikka
MYRSKYN TUHOJA LAATO-K
A L LA
inlhiidcä ensireissun poikakin tcykenee
kun nilkseen on.
' Pazenmiln vaistosin kuin näin. miten
Laitt varaustautui veneemme- kokalle.
Ja samalla kuin vene töytäs!
kallioon, samassa hän - oli myösklr
veneestä luodolla, tukemassa venettä
esta^ sen menemästä ktunocm. BSinä
en tahdo väittää, että hän olisi ve-tshyt^
veneemme miehineen lastelneer
ja knfkkfnrt kiluineen yli luodon, mut^
t a ^ t ä olen varma, että ellei bSn. hypännyt
luodoHe, niin siihen me myöskin
olisimme sortuneet. Mutta nyf
meillä oli kuin ohldn taaskin mtra-tamia
satoja metrejä elonaikaa. TUn-
^nmie vain, miten veneemme Jälleer
t^iaid yrttä allaisa Ja näimme my2^-^
Idn, kuinka Laitt hyppäsi sisälle Jr
bänen suunsa oli byinyn ixyessä. syl'
klesääa suolamahkaä smistaan. ISat-ta
Jokn mdstä, en tejunmit kuka ,sf
V. k. 6 pi:nä j a seuraavana yönä
Laatokalla raivonnut myrsky on. ai-'
heuttahut suuria vahinkoja metsä-pirttiläisille
kalastajille. N. 60 lohiverkkoa
on myrsky tuhonnut ja
pelastettujakin verkkoja on tuuli
kuljettanut toistakymmentä kilometriä,
sotkien ne yhteen kasaan, joten
ne pahoin vahingoittuivat.
Myrskyssä oli useita venekuntia
ajautunut Venäjän puolelle, ollen
heillä paperit kunnossa kohtelivat
venäläiset heitä hyvin eivätkä estäneet
kalastajien paluuta kotiin.
Yksi venekunta ön myrskyssä jäänyt
kateisiin. Se lähti Laatokalle
jo v.k. 3 p:nä, jonka jälkeen siitä
ei ole kuulunut tietoja. Venekuntaan
kuuluivat Heikki Hyytiä, A-leks
Hämäläinen, Aug. Hyytiä, kaikki
Metsäpirtin Saarpisista. Pelätään,
että he ovat myrskyssä tuhoutuneet.
Suomalaiset ovat kääntyneet venäläisten
rajaviranomaisten puoleen
pyytäen näitä ttedustelemaan
olisiko kyseellisiä kalastajia missään
tavattu.
200,000 Bf. PAPERIPUITA NEU.
VOSTÖMAASTA SUOMEEN
Toiminimet Enso-Gutzeit j a Hackman
ovat Hblm tietämän mukaan
jonkun aikaa sitten tehneet asiana
omaisen Neuvostoliiton laitoksen
kanssa sopimuksen suure;hkon pape-ripnuffläärän
ostamisesta, mikä kaik-
^kiaan nousee n. 200,000 knutiomei^
riin. Paperipnumäärän toimitus on
pariiaillaan käynnissä ja tapahtua
kuljetus Bajajoen kantta.
Kun kulakki suuttui
jumalaansa
Topilan Simo oli paikkakuntansa
varakkaimpia miehiä, hyvin arvossa
pidetty toisten varakkaiden Joukossa,
- - J a Jotkut uskonnolliset köyhätkin
kumartelivat liänelle, niin kuin rikkaammalle
ristiveljelle, Jolle Jumala
oli "siunannut" maallista omaisuutta
enemmän kuin tieille — heidän käsityksensä
mukaan — vaikka Simon
rikkaus oli keräjrtyns^t vähitellen toisten
työn tuloksena, sekä. petoksella ja
vääryydellä, jota bän harjoitti kaikenlaisen
kaupan ohella..
Niin kiperä Ja'käi>erä kun Simo s i simmästään
olikin niin oli hiän kumminkin
ahkera kirkossa kävijä — Ja
luovutti auliisti aina tupansa Jokaisen
lahkopapln käytettäväksi "seurojen"
kokoutumlsta varten. Ja sen lisäksi
SimO' vielä itsekin luki raamattua lauantai
iltasin perheelleen Ja palvelial-leen.
Vaatipa vielä tarkalleen ruo-kaluvut,
aamu- Ja ehtoo rukoukset,
kuin myöskin rukoukset vilua Ja hellettä
vastaan aina kunkin vuoden ajan
mukaan. ,
Mutta maata mennessään Simo el
siunannut Itseään — iiän silloinkin
rukoili Ja vaati vaimonsa rykolle-;
maan, että herra siunaisi ja vahvistaisi
perhettä perillisillä — joita heillä
ei ollut. Vaimonsa Riikka kyllä rukoili,
näyttääkseen Bimolle, että hän on
kuuliainen kutn Saara oli Abrahamille,
— mutta mielessään hän toivoi, etr
tel sitä tarritse jumalankaan ottaa
vakavalta kannalta. Jos tuota lieneekään,
sillä Riikka oli tullut huomaamaan,
ettei siltä' apua tule mulssa-
8imo kuinka hlkoUleh j a vertatthkueii;
yritti. EI vaan lähettänyt "kulttqttisa-kolta"
eikä taivaallisia legioida, (b|k8
Iskenyt siBdamoillaan rikki tätä
shuen m a a t a— Jota Simo toivoi allia
"ukonilmoilla" r - paitsi, että hän pelastui
kuin Noan uskoi pelastueen
vedenpaisumukselta.
Sitten kun Simo jo näki ihan toivottomaksi
Ja tehottomaksi vanhat
lUkous tavat Ja rukoukset. nUn sU»
loin Simo päätti laittaa radion. Jolla
saisi Suomen suuresta rukousfapriikls-ta
uusia ohjeita Ja rukouksia, vedojen
tilalle.; Joita, Jumalakin ehkä kuuntelisi
paremmin, uutuutensa vuoksL
Muita tuo radio, minkll Simo rakennutti
pelkästä uskonnon harrastuksesta,
tiedotti Shnplle senlaläta, mitä
Simo el olisi kaskaan toivonut kuulevansa.
Muuttama minuutti sitten
Julisti "jumalan pyhää sanaa", Ja
nyt-niin suureramoisesU kerskaa että;
"Karjalassa Kontupohjassa pannaan
paperitehdas käyntUn näinä päivinä —
Joka työntää tuhansia tonnia vuodessa
hyvää lehtlpaperlB Ja Jonka
}'hteytecn tullaan vielä rakentamaan
selluloosa osasto —-
suloin Simo sieppasi kuulostimet
korvistaan, heitti nurkkaan Ja sanoi:
"Vieköön piru koko Kontupohjan pa-perineen
päivineen. — eihän siihen
kulteinkaan paineta posti;iloJa eikä
virsikirjoja, vaan pahanhengen Julistuksia!"
Simo käveli lattialla rauhottuakseen
Jn häpesi kun oli tullut khrottua kalkkien
kuullen, uskovaisena Uunisenä.
Samoin kävi aina. Jos Simo sattui
silloin panemaan kitilostlmet korvlin-sa,
kun puhuttiin viisivuotissuunnitelmasta
ym. suurista uudistuksista.
Mutta silloin Simo vasta raivostui,
kun sattui Uralin naftalähtelden tutkimusselostus.
Jossa selostaja lausui:
" Ja nuo Uralin naftaläh-teet,
jotka puhkesiyat aivan teoUisuus-seutujen
läheisyydessä •— antavat arvaamattoman
sysäyksen Neuvostoteollisuudelle,
— ne antaa tilaisuuden a-lentaa
tuotantohintoja useilla.kynune-nlllä
prosenteUla".
"No Jo ns^t perkele! huudahti Simo
— kun luonnonlähteetkin lykkäävät
kidoistaan rikkauksia, ' noiden pirun
bolshujen käytettäväksi.
J a helvettiin minä heitän tuonkin
rämpän — valehtelemasta, Jä silloin
Simo lähetti koko radiolaitteet avonal-
ULKOHAILLA ASUVIEN FIHÄA.
LAI8XEN KOKOUS VAIE.
60TASSA ,-:
Varsovassa on pidetty ulkoznaiUa
asuvien puolalaisten koSaka. 'XOs^
kpkoulsessa piti oUa edustettuna kaikki
ulkomailla asuvat puolalaiset. Nen-vostoukrainassa
pidetty puolalaistai
työtätekevien edustajakokous valitsi
sUhen myOskln edustajansa, aratta
kleUettUn heiltä v&Ssy Varsovaan. Pao-lac
tilanherrat ovat tehneet kidm e>
dustajakokouksesta komedian. Kolcq»-
uksessa oh kuultu seuraavalt sekis-v
tukset: "Saavutukset Puolan zfipiiii-mattomuuden
10 vuoden aaöma**»
"Putto Ja emigrantusuus". •'Ksrsfmua
puolalaisesta vähemmistöistä E a r a p u r .
s a " . . •
Puolan työtätekevissä Joukoissa on
herättänyt suurta suuttumusta se. ettft
Neuvostoliitosta i^ittua edustajbbn
el lastettu Varsovaan. Varsovassa cip
muodostettu erik<toen komitea. ^däR
aikoi Järjestää vastaanoton Neoyosto-lilton
edustajistolle. T&aA kcodtea
on Julkaissut protestin. Joasa sano^
taan, että Puolan paanlt kieltäesdUbi
Neuvostoliitossa asuvien pnolalafeten
edustajistolta pääsyi^ Varsovaan tahtovat
tukahduttaa puolalaisten tySOb-ten
Ja talonpoikien sanan. 1^ tahtovat
salata sen tosiasian, että pool»-
laiset työtätekevät NeuvostoUitossa
nauttivat sosialistisen vallankantoak-sen
kaikista eduista Ja kansallisista
oikeuksista. Samalla Puolan fasdsml
on alistanut ennenkuulumattonuoi
.sorron alaiseksi Lähsl^Dlaralnan Ja
läntisen Valkovenäjän tyOtäteke^t
joukot, saksalaiset, liettualaiset Ja
Juutalaiset Tahdotaan peittää so tosiasia,
että puolalainen työt&tdceTt
väestö Neuvostoliitossa on valmis puolustamaan
Neuvostoliittoa Puolan litn-periallsmin
Ja sen apurien hyökkäyksiltä."
. . 1 •. •:, •
Protestin ovat allekirjoittaneet parlamentin
kommimlstiryhmän nImessS
Sylpula, maatyöläisten liiton idmes-sä
Valnltskl Ja valkovenäläisen ty^»
lälsklubUi nimessä Dyortshanto ,
sesta akkunasta suoraan pellolle. Jatkaen
raivoamistaan:
"parempi, että olisivat kuohoneet
kalkki syvyyden lähteet, Ja taivaan
akkunat auenneet ammolleen Ja Sataneet
heljäkymmentä päivää J a yOUU
hukuttaen kaiken lihan. Joissa boUhe-vilkklhenki
on, ^ mutta ei! EläneeikÖ
tuo enää ' Jumalakaan, kun antaa
tuonlalsta tapahtua. Ja nuo jpapln
paholaisetkin palkkansa perivät ihan
ilmaiseksi, kun eivät voi vaikuttaa Jn-malaan.
— Vai llekkö nuo radioaallot
pilanneet koko liikeyhteyden poMMn lA
taivaan välillä — piru sen tleri.
S^tta seisota, sinä suuri Jumala.
Volhova, Svhri, Dnlepr Ja muut Joet,
Joihin nuo kirotut rakentavat. Ja tuka-huta
nuo rikkauksia' kuohuvat kultasuonet
Ja naftalähteet. Seisota. Jos
voit! Muutoin en enää usko statmo*
Jollet näytä Joskus taitoasi.
VÄLITTÄÄ
kaan asioissa — eikä ainakaan tässä
'— jos tahtoo perillistä, niin on turvauduttava
mtiibin miehiin, eikä Jumalaan
j a Simoon—— ~
älmo taas oli jokseenkin varma
"kaikkivoivan" kyvystä Ja olemassa-
MARGARIININ TUONTI SUO-m
E N LISÄÄNTYY
Nyttemmin valmistuneet numerot
osoittavat, että tämän vuoden aikana
on margariinia tuotu Suomeen
631 tonnia, mikä määrä edustaa
0,7 milj. markan suuruista tuontiarvoa.
Viime vuoden vastaavan
ajan tuonti oli 342 tonnia j a toissa
vuoden jtaman ajan 122 tonnia.
Vertailun vuoksi mainittakoon, ett
ä koko viime vuoden tuonti käsitti
848 tonnia.
^ • AsfamieBtemme el tarvitse olla asiomlehlä kalkille erikielisille
työväen ^lehdille, vaan voivat meidän asiamiesvaltuuksillamme ot.
taa tilauksia kaikille allaolevllle työväen lehdille ja lähettää konfc-tonimme
maksun seuratessa mukana.
ValitSmme tlUulula •eurMvlIle tyovSenIcfadlllet
T H E WORKER, viikkolehti/Toronto, Ont. vk. « 2 0 0 1^ v «i fto
T H E YOUNG WORKER, Toronto, O n t ? ^Mik»^^^ * 'S
T H E YOUNG COMRADE, Toronto, Ont. vk. " • " " JS
DAILY WORKKR, Työväenpuolueen päiÄ^^^^
T H E ^ M Ä
cagossa. Tilaushinta vuosikerralta «h
T H E CANADIAN LABOR M O N T H t ? ktSsiJuikafeu/ ^
« r / % « ? « ° U r 5 i l , * ; ' • • • " ' . . . V 2S : M . , 1 vk. 2.S0
WOMAN WORKER, naiston lehti, ilmestyy Torontossa, Ont
LABOR%EPENDER:'1S^
P ^ S S c d B R E S P O N D S , ' r vk • i^^^^^^^^^
jyS5f«*^Jf Vaa^a, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00, v. 3.50 S^^XTXSv ^»»^P'*'' 3 kert. viikossa v u o s i t J e OO v. 850
vjilfkolehti, vuoslk, J3.00, ^ v. 1.7»
J^PJi^^^^^Th^^^^Ptn'^^^^^^^ 1 vk. $6.00, ?2 V. $3.S U U S ILM, virolainen työväiänpuoJueen lehti, ilmestyy New
Krv ^ r Ä ° k ^^Tilaushinta vuosikenralta .,„... 6.00
NY TID, Työväenpuolueen ruötealainen lehti, Ilmestyy Chi-aagossa.
Tilaushinta vuosikerralta . . . . . . . . . . . . .... 2Sa
TYÖVÄEN URHEILULEHTI, Helsinki. Tilaushmnat '^'osik!
wrr*«f.oS^.J2,HS," potte 1.25
NORRSKENSPLAMMAN, ruotsalainen lehti, Lulea, Rtiotai,
rrr^^hVx^^i 6.00
ITÄ J A LÄNSI, 2 kertaa kuukaudessa Ilmestyvä kuvalehti
m,T,i?A'f'''^- Tilaushinta .,..„ vk. $4.00, l A v . J2.00
TUISKU, buomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta
kuussa le-sivulsena. Tilaushinta vuosik. $2,50. 1^ v. IJM
KOMMUNISTI, Leningrad ..................vuosik. ptSo vk. JS
TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, HelsInkirKerte kuu£
MAT<fi?^/X"x?IJ^^o*,'">^.^*'^®' P"o«^ösikertaa ................ |.oo
MJ^^Pf-^^^^' H^^»"»'*»- Kerta kuussa. 1 vuosik. ........ i.7S
JlJSEfHÄ y^^S^' Työv. urhellupoikaln lehti, Helsinki, 1 vk. l is
SXÄY^ÄT^^T^Ä* * ^ ^ ' * ^ ' Tampere, 1 vk. 25o
PUNAINEN K A R J A L A , Pctrozovodsk, Russla; 3 kertaa v i i -
\Vr\A^P^AAUfl^S',r '^L*ein^i^n^g^rla d, 3 kertaa viikessPao oli1v uvoks.i k$. 6.00 V» vk. 34..7550
REVONTULET, Oulu vuosik. .......!!„*...!:.
PUNALIPPU. Helsinki, vuosik. ..; ,"' | «o
TYÖMflSS, päivälehti, Superior, Wis.^ 1 vk. $6.00, l/o vk. 3.25
TOVERI, päivälehti, Xstoria, Ore ! . . . l vk. $ Ä v.
ETEENPÄIN, päivälehti, Worce8ter, Mass., X vk. $7.00
puoli vuosikertaa , . 3 TS IH?32,ffi.J?^«l^'' Superior. Wis., 1 vk- $1,76, "vi" v k l llos
T O V E R I T A R , naistenlehti, Astoria, Orc., 1 vk. $2.00, 3^ v. 1^
METSÄTYÖUONEN, knukansijulkabu, Port Arthur, Onfc
yksiiyjsnumerot 15 senttiä, vk. 75c, 1 Vk. ................ i i t
"COMMUNIST I N T E R N A T I C W A £ " , K o m i ^ t e r ^ «^rfrfSS
nen virallineh lehti, ilmestyy kuukausittain, vk. $2.50
TYÖLÄIS- JA T A L O N P O I K A I S N A I S T E N L E f l T I , kerran
^Iraukaudessa,! vuosik.
Ylläolevista lehdistä mySnnetään asiamiibaiiA palkkiota vbda
taksan mukaan.
-Ml
f.
tm
ii,:?;
•M
•Mv
:
m
mm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, August 5, 1929 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1929-08-05 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus290805 |
Description
| Title | 1929-08-05-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
K o . l 8 3 > - 1 9 2 9 Maanantaina, etolmim 5 priuU-McB^
Vapauden" kn-jakanp^ta on nyt saatavissa Columbia Phono-grapheja_
ja recordeja. Vaikkakaan emme toistaiseksi voi levyjä
hp-ästi järjestää, nun voimme kuitenkin sanoa, että varasto on
huomattavan suun, nun, että amakin suomalaista musiikkia löytää
hyrästL Luettelemme seuraavassa mitä varastostamme on saata-vissa.
..;
S084F
2080F
307-8F
3076F
3072F
30C5F
3064F
3036F
3034F
KA.NSAINVÄLINEN MARSSI ja VAPAA VENÄJÄ
Orkesteri,
HasDes Saaren laulamia'
PROLETAAEIT NOUSKAA ja KORVEN PJ^ATATITTF
VANHA J i A D R I D ja IJtHTÖ ' ^ " " ' ' ^ ' ^ KAATAJILLE
V I I V IN J E N K K A ja POIS SORMET '
MUSTA R A T S U ja SINIKELLOT
K E H T O L A U L U ja MERIPOJAN TERVEHDYS
R A A T A J A N SERENAADI ja SONJA ^^"^
MERIPOJAN HEILAT ja CHRYSANTHEMUM
TÄMÄ M A A ja VOLGAN AALLOT
Hannes Saaren levyt ovat yleensä sellaisia, että niitä kannattaa
ostaa.
Vapaudessa on myöskin Phonographeja, pientä kokoa saata
vusa, ffinBat OTOt: |48.50, $37,50, ?35.00. $65.00, ?17.50,'$21.00,
$25.00, $32,60, $38.50. ,
Gramophoneja j a levyjä välittävät kaikki Vapauden asiamiehet.
Sudburyssa ottaa tilauksia K G. Asiala sekä Vapauden kirjakauppa.
_
Saaren levyt eivät ole ainoat mitä on saatavissa. Luetteloa
jatkamme sitämukaa kum saamme levyt järjestykseen.
Phonographi-tarpeita saatavana.
Tov.
Box 69,
V A P A U S ,
Sudbury, Ont
Eattomuutta kohden... Mie vuorotte"
limme veden Iteittämisessä sen kuin
suinkin jaksoimme. Vaatteemine ,kä-vivät
kankeiksi ja jäsenemme ttnrposi-vat.
silmämme samenivat alituisesta
suolaisen veden tihTna^tit.;!^, jota sil-miimme
satoL Olimme melkein puolisokeita
ja lopen uupuneita. Kokl^mme
jrritti keittää jotakin, vaan se osoittautui
aivan mahdottomaksL Silloin
tällöin olimme tilaisuudessa seippa-maan
palan suolaista lihaa nälkäisUn
vatsoihimme... Yhdelläkään meistä el
ollut aavistustakaan, missä olimme ja
mihin me ajauduimme. Kompassim-
S U O M E EN
M Snomen faijaa
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
40c lähe^ksistä alle $20.00. 60e lähetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lähetyksistä
$60.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SSUcosanomalabetylcsistä ovat lähetyskulut
$3.60 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBURY. Ont.
Laivapäettejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasipita.
Vapaudelle ottavat rahavälityksi^
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,.
Port Arthur, Ontario
me oli melkein heti myrskyn alettua
joutunut ei^kuntopn. Tiesimme vain
olevamme jossain Tslannin Ja Färsaarten
välisellä alueella. Niin oU kulu^
nut vuorokausi, vai oliln> se kokonai"
nen Iankaikkisuus, siitä meillä yhdelläkään
tuskin oli aavistustakaan, kunnes
melkein sUmfinräpäyksellisesä
myrsky asettui ja vain helvetilliset
mainingit vyöryivät yli meren ja keinuttelivat
_ purttamme kuin kaarnan
sirpaleita titaanimaisUIa, uupumattomilla
harteillaan. Olinune hämmästyneitä.
Sumu sakeni. Olimme osuneet
msnrsikykeskukseen.
— Mitä tämä nyt on olevinaan? —
kysyi joku melstt.
— Odotahan kun se repeää, vastasi
perämiehemnie.
— Mikä repeää? kysyin ja tarkka'
sin purjeitamme. Jotka oli kääritty
mastoilleen.
— Ilma, kuului" lyhyt ' ja vähän
selittävä vastaus.
— Rejieääkö ilmaklnV
— Olen nähnyt sen kerran ennenkin
repeävän Ja teidän sen nytkin
repeävän. Pojat! Mlna_en ole xiskon-nollinen.
Mutta siitä huolimatta ke-jhoitan
minä teitä jokaista. Jos ke-
Merimies Tohveri kertoo jännittävästä j ^ ^ l l * teistä on jotakin omallatunno!-
seikkailustaan seka kuinka hän jontnl' 'iBSLU, tekemään parannuksen ja luke-ensi
kerran elämässään rakoilemaan
ja mitä ätten senrasi
TohYerm rakoBS
Kirj. AZLAG JARGA
äQen oJi» tdd: varomattoman liikkeen
htuaksirikkblsessa puzressamme.... vene
kadotti tasapainonsa Ja se meni
viimeinkin kumoon. Näin T.nfft^ri is-tuvan
veneen köill& j a ymmärsha M -
sen huhuavan zoiziulle jotakin, vaikken
knulltttkaan, mitä hän halusi sanoa.
• " - ' •
Silloin Juuri hutonasin parin metrin
etäisyydei^ itsestäni köydenpään vedessä,
johon koetin kaikin voimini
uida kiinnL Vaan se oli mahdotonta
Sokeritauti
. . Ja sillc^ pojat, olisittepa vain
silloin kuulleet Tohvelin rukoilevan . ..
sittenkun äitini Vilmasi on vitsaa antanut
minulle, en muista hartaammin
xukollleeni axmp& kuin mitä nyt
tein. OUsin antanut mitä vain. vaikkapa
filjypukunikin saadakseni kiinni
köydenifitkästä. sillä minä. tiesin sen
laahautuvan purren mukana ja olevaa
pelastukseni. Mutta vaikka minä
rukoilinUn kaikkien tuntemieni Jumalien
apua - r ja taisinpa Jo hädissäni
vedota tmitemattömiinkin juma-
Uin — niin apua ei vain tuUut. Välimatka
minun ja kSsf^cn välillä suu-zeni
suurenemistaan Ja minä tunsin
siinä ei^toivosessa kamppailussani
uupuvani... Vaan silloin minä muistin
ifftttrirpin hartaimmin elftmässftnl
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pohj.-OntarioBsa
Niin, kukapa .?itten ei tuntisikaan
Tohveria. merimiestä ja Norjan meren
kalastajaa, miestä harmaine partoineen
ja öljylakkelneen ja sadetak-keineen.
Kyllä varmaan kalkki pohjolan
rehdit souvarit hänet ja hänen
suulaat juttunsa hyvin tuntevat.
Siitä muuten on jo vuosia, kun hänet
olen viimeksi tavannut. Se sattui
eräällä suuremmalla uittoväylällä,
missä me yhdessä työskentelimme, samaan
sakkiin kuuluen ja usein saman
puun alle kankeinme tyrkäten. Ja
silloinpa hän myöskin meille souvari-kokelaille
kertoi tämän juttunsa, joka
muuten tuntuu hjrvin todelliselta, minkä,
me myöskin souvarimaisella antaumuksellamme
mieleemme painoimme.
— Missä päin maailmaa sinä olet
viimeksi ollut? kysyi joku meistä
häneltä.
— Norjassa, vastasi hän heti —
Skogsvoogenista viimeksi Suomeen lähdin.
— Ja vieläkö aijot Joskus takaisin
Norjaan, Tohveri?
— En ikinä.
— Soo!
— Niin . . . Viime helmikuulla sain
maan Isä meidän . . . Jos fiitä luulee
hyötyä itselleen olevan.
— Etkö sinä sitten luule sen auttavan?
— Sanoinhan jo," etten minä ole uskonnollinen.
Eilämä menee omaa la-r
tu£um. Ja siinä eivät rukoukset auta
ilimistä, vaan vain oma äly Ja tarma
Ne jos eivät auta, niin silloin on tullut
aika nukkua ikuisuuteen, oman le-,
ponsa suureen sovmtoon. Muusta ei
tiedä.
— Niinkö? — kuului jonkun suusta
apea, alistunut ääni.
— Niin, pojat.
Me vaikenimme.
Niin kului hetkinen, livahti muutama
minuutti iäisyyteen, aikomattakaan
millohikaan takaisin palata...
Silloin kuului Jotakin sanoin kuvaamatonta
. . . kohahti...
— Nyt . . . kuulimme perämiehen
äänen.
Mitä hän olisi halunnut sanoa enemmän,
sitä en milloinkaan saanut tietää,
sillä kohahdusta seurasi niin saatanallinen
myrskyslnfonia, ettemme tajunneet
muuta kuin että kuulokal-vomme
tuntuivat repeytyvän Ja henkemme
tukkeutuvan kurkkuihimme
klyyvarin pyyhkäisi eiisimäinen ote
mereen, .sitä seu,rasi myöskin raakapur-siksl
tarpeekseni, etten enää milloin-! je, pyyhkäisten perämiehen sUvotuin
kaikki työmaalla olleet työläiset pois
Sudburj^yh. Työläiset epäilevät, että
heidän entinen oletettu toverinsa on
heidät "säkkäyttähyt".
Koska työnantajan taholta on suotta
ryhd3rtfy rettelöimään niin ovat työläiset
keskustelleet työmaan lakkotilaan
julistamisesta, vaikka eivät ole
asiasta tehneet vielä, päätöst. He
ovat jääneet odottamaan tapahtumain
kehlt^istä. Työläiset ovat tphneet
asiasta ilmoituksen mahdollisia toimenpiteitä
varten järJestöUeen — Canadan
puutavaratyöläisten teollisuusliitolle.
Kirjuri.
Jäsen erotettu puutavaratyöläisten
teollisuusliitosta
Pettänyt toverinsa ja ryhtjmyt työnantajan
asemaaa
Koska Canadan puutavatyöläisten
teollisuusliiton (liUmber Workers'
Industrial Union of Canada) jäsen
n:o 1514 Kalle. Johansson (Johnson)
osote Box 62, Worthington,
Ont, on ollessaan joukkourakassä
toisten työläisten kanssa, salannut
tovereiltaan sen tosiasian, että hän
saa urakasta erikoista hyvitystä ja
koska siten pettänjrt työtoverinsa
ja joutunut lisäksi työnantajan
asemaan, niin vaativat hänen kanssaan
työskennelleet työläiset ja
Union jäsenet, että hänet on viipymättä
erotettava järjestöstä ja asiasta
on julkiaesti tiedotettava union
äänenkannattajassa. Hyväksytty yksimielisesti
Bethnalissa, maililla
^6, C. N . E m varrella, Pohjoseen
Gogamasta sijaifaevalla Acme Tim-
[oer Co m k^tni^lia työskennelleiden
1 työlasten kokonfaessa, mikä pidÄ-tiin
Liberty-haalilla Sudburyssa er
MoJ^ 3 p. 1929.
^eOäokvan päätöksen on hyvik-
[synyt L.W.LU. of Gm Sudburyn
osaston iohtokahta j a astuir pää-
|to3 voimeen heti
Johtokunnan puolesta:
SOiteen.
k^an Norjan merelle miestäni pane
— Mitenkä niin kyllästyit?
— Niin varmaan olisi kuka tahansa,
ken olisi kokenut kaiken sen mitä
minä niinä muutamina helmikuun
tunteina kokea sain...
— Oi, kerrohan toki! huudahdimme
yhdestä suusta. Sillä tunsimmehan
hänet mestariksi kertomaan Juttujaan,
joita hän oli elänyt enemmän kuin
meistä yksikään toinen.
— No niin. Olkoon sitten menneeksi,
kun kerran niin tahdotte.
Ja hän viritti pUppunsa, aina mukanaan
olevan nysäpiippunsa ja rupesi
kertomaan.
— Oli tiistaiaamu, helnjikuun kymmenes,
yhdeksäntoistasataa kolmetoista;
kUn me lähdimme Skibottenista
ulos merelle laskemaan verkkoja.
Aamu oli tyyni, vaikkakin kovin uhkaavan
harmaa, mikä ei hyvää ennustanut
milloinkaan niillä seuduilla.
Mutta emme olleet siitä erikoisemmin
huolissamme, sillä sellaiseen jokainen
kalastaja tottuu hiivatin pian. lilankin
pian, sanon minä.
Me olimme reimaa sokkia, sen voin
kyllä teille vakuuttaa. Heikoin olin
mmä. Kaikki vanhoja ja kokeneita
kalastajia. Vain yksi meistä, Laiti-pol-ka,
,oli ensikertaa mukana leikissä,
oli tullut vasta muutama jÄIvä sitten
fiskuuseen. Vaan muuten hänkin oli
miehen mittainen, pituuttakin sata-kahdeksank3?
mmentäviisl senttiä; ja
muutenkin hän oli jättiläinen miehek-seen
ja ikäisekseen . . . suruton sälli,
juuri sitä maata, joka on kuin luotu
merta varten.
Puolenpäivän tienoissa alkoikin i l ma
yltyä sellaiseksi, että maihin pääsy
omaan haminaan tuntui jo melkein
mahdottomalta. Dma ulvoi kuin tullannen
paholaista olisi viettänyt pilvien
parissa hurjimpia orgioitaan.
Rannikon vuoret Ja tunturit häipyivät
olemattomiin. Kaiken yllä j a y m ^ -
rillä suhisi ja vinkui Ja vonkui...
— Saamme valmistautua pahimpaan,
sanoi perälmehcmme, kokenut
kalastaja.
päin mennessään vellovaan syvyyteen.
Sellahien oil alkusoitto, joka on jäänyt
mieleeni. Mitä sitten tapahtui, on
mahdotoiata kuvata, sen,kyllä tajuan,
mutten pystyisi sitä millolrikaan kertomaan
kenellekään. Meille yhdellekään
ei enää ollut millään todellisella'
mitään merkitystä siitä syystä,
ettename me enää mitään todellista tajuamaan
ja käsittämään pystjuieet.
Hermomme Ja'.tajuntamme oli turtunut...
Oli vain helvetillinen huuma,
myrskyn' majesteetti vietti orgiaansa.
Ihminen ei tuntenut enää
edes avuttomuuttaan, siihen hänen
tajunsa oli jo liian herpaantimut.
Me sulauduimme "anna-mennä"-tun-nelmaan.
Kalkki oli samantekevää.
Miten kauan sitä kesti, siitä ei minulla
ole mitään todellista aistimusta. Mutta
kun ensivaikutelma oli ohi, n i i n
huomasin, että meidän seitsemän miestä
käsittävästä., miehistöstämme oU
vain enää viisi jäljellä. Ja meistäkin
vUdennen Jalka oU poikki ja hän
lepäsi purren pohjalla silvottuna Ja
tajuttomana.
Seuraava aistimus minulla on: me
syöksyimme suunnatonta vauhtia
maata kohti, joka näkyi jossakin hä-icärässä
valaistuksessa edessäpäin.
palvelleeni p i r u a . . . Ja minä vaikeroin:
*^uule sinä hyvä perkele, sinä,
Jonka a r a l l a minä dämäni Ihanimmat
hetket sekä surun että hekkmnan
hetkillä viettänyt olen, auta sinä
minua! Sillä etkö näe, etkö tajua,
että kalkki txmtemani Jiunalat minut
hukjittaa tahtovat . . . Ja kuitenkin
minä vielä kauan sinua palvoa voisin
ja sinun pirullisuuttasi ylistää taitaisin.
Jos vain minulla vielä elonaikaa
olisi sinulle Ja sinun polvannallesi uhrata."
: -i
Ja tiedättekö, mitä tapahtui: minä
tunsin, miten oli kuin Jokin oUsi minut
heittänyt eteenpäin Ja minä tunsin
pelastavan köyden pään kädessäni
ja- niinpä olinkin pian hilautunut
Laldin luokse kölille istumaan.
J ö vielä muutama hetki ja myrsky
Ja meiuniava meri Itelttlvät meidät
rantasärkille. mistä palkalliset Skogs-voogenln
kalastajat meidät pelastivat.
Silloin oli Jo helmikuun kolmastoista
päivä.
Niin, nito, pojatl
J a dlloln Tohveri päätti ettei hän
milloinkaan enää silleen mene Norjaan
uhmaamaan jiunalla eikä pirua.
SlUä muistakaa, pohjolan souvarit,
aina Tohverin sanat, jotka näin kuuluvat:
• -
"On .iumallsta Pei^ele parahin!
Ja yhtiöistä 'Kemi' ^ s vakaisin!"
Siten Tohveri lopetti, Joi kahvinsa
ja tuumi lähtevänsä tUiin ja menev
ä n i koottavaksi Isiensä helmaan.
Ja aamulla kerrottiin hänen lähteneen
jonneUn etelään. Meille Jäi hänestä
vain kertomansa muisto Jäljelle, el
mirata...
MURHIA, PIRTUJUTTUJA, AUTO-TAPATURMIA,
ITSEMURHIA
y.m.s. sellaisia kamaluuksia sisältävät
Suomen lehdet päivästä päivään niin
että jos niistä puoletkaan kertoisimme,,
saisimme täyttää lehtemme yksinomaan
niillä. Sellaiseksi näkyy
Suomenmaa k&yneen.. Outoa on tämä
Mlle. jotka muistavat menneitä
aikoja. Jolloin tuollaiset olivat sentään
harvinaisuuksia, vaikka el senkään
ajan sivistyksellä kannata kers-
Sokeritauti on viime vuosien ajalla
£Uizrestl lisääntynyt Ja Ievinxi3rt Amerikassa.
Siihen on syynä liikafiainen
syönti. Vaikka Insulinia on menestyksellä
käyte»7 sokeritaudin parantami-seen,
on tauti lisääntynyt niin suuressa
määrässä, että muuan suuri
henkivakuutusyhtiö on selittänyt, että
sen 19,000.000 vakuutetxm kesken
tulee kuolevaisuus sokeritautiin ole^
maan v. 1929 paljon suurempi kuin
minään vuonna tätä eimen. Tämän
dosta. Jota bän perusta! slUä itselleen.
— ettei hän ollut vielä koskaan
Joutunut syntisten syytettäväksi, lain
ja oikeuden edessä, vaikka olikin niin
paljtm tehnyt "syntiä" Ja vääryyttä
kanssaihmisiään, etenkin kSyhempiään
kohtaan, mutta aina oli h&a niistä
suoriutunut— oman uskonsa mukaan
~ "Jumäl»n avulla". Vaikka ae Johtui
siitä, kun kyläläiset sanoivat:
"Eihän sitä viitsi rueta rettäöi-mäSn".
kua. Lahtarismi kantaa omia hedel-mlään
— j a voi niitä hedelmiä!
«VALTIOPETOS" TULI KUITATUKSI
Yritimme parhaamme pelastaaksemme
omaistmtemine sen kuin suinkin
mahdolliselta näytä. Ja sepä ehkä
tuottikin meille lopullisen vaurloa. S l l -
m jos me kasken jälkeemme Jättäneet
olisimme, niin ehkäpä öllsimmfi hyvinkin
ehtineet Jlptenkiiten maihin. Mut-'
ta Eiinä epätotvolsestl lyöskennelles-sänune
kului aikamme Ja lähestyi yh-d^
toista hetkemme, kunnes sekin 11-
jnA ohitse Ja me olinune tadtteeXIä
;!^ämeren aallokcdlla.
— '^nimebienkin X5B^ alas! —kuului
peiämlehen komCTtp, Joka oitis toteu-ettän.
Vene lensi knin Joldn näkymätön
helvetflllnen titaani olisi dtä hartefl-laan
kUdati^nyt ulos merelle, tunte-
Olimmeko me sinne milloinkaan pääsevä
taikka halusimmeko me sinne,
siitä m<"uiift ei ole mitään miellettä
olemassa. Mutta sitten sensijaan mtils
tan kuin näkisin sen yhäkin silmieni
edessä, miten edessämme niin lähellä
että purjeettomalla veneellä olisi ollut
sulaa ; hulluutta yrittää kiertää sitä
sukelsi muutamia metrejä korkiea luo
to, se oli kapea kuin luikerteleva
käärme. Mutta se oli kuitenkin riittävän
levE^ estämään ylltselentoam-me.
MeUiä ei ollut muuta mahdollir.
suutta kuin päin vain. Ja niin me
teimmekin. Äsken Jo alussa; minä muistaakseni
mainitsin jotakin Lalti-po-
Jasta. Ja hänpä se nyt näjrttikln
Äsken vapautuivat oululaiset toverit
Flina Aalto Ja Väinö Aalto, edellinen
Hämeenlinnan Keskusvankilasta ja
jälkimmäinen Tanunisaaren Pakkotyölaitoksesta,
joissa olivat kärsimässä
Vaasan hovioikeuden heille tuomitsemaa
yhden vuoden valtiopetostuomio-ta.
vuoden kolmena enslmälsenä kuukau-tena
ollx sokeritautiin kuc^eiden luku
vakuutettujen kesken niin suuri ettei
sellaisia numerolta vielä tähän saakka
ole sillä alalla nähty.
Sokeritautiin kuolleiden luku lisääntyi
Jo V. 1927, mutta vielä enenunän
V. 1928, ja tänä vuonna näyttää Joutuvan
yhä korkeampiin Buhdenume-rolhin.
Jos ei hisulinia olisi käytetty
parannuksena, olisi kuolevaisuus ollut
vieläkin suurempi Lääketiede on ku-moamättomasU
todennut, eitä insuliini
oh pidentänyt elämää sokeritautisten
keskuudessa. Jos tauti el (de
päässyt kovin pitkälle kehittymään.
J a ne, Joilla on Jo pitemmälle kehittynyt
tauti, voivat InsuUnin avulla k ä j^
tää ruokaa Ja ryhtyä työhönkin. En-nenaikaan
täytyi,.sokeritautlstcn paastota
Ja pldättäyiyä syömästä.
Sokeritautiin kuolleiden vakuutettujen
mieshenkilöiden luku toteaa että
45 Ja 65 ikävuosien väliUä el kuolevai-
•uiidessa ole tapahtunut suurtakaan
muutosta. Jotavastoin niiden kesken,
jotka ovat saavuttaneen 65 ikä vuotensa
Ja ovat siitä yli, kuolevaisuus on
huomattavasti kasvanut. Naisten.kesken
on sokeritautiin kuolevaisuus pienentynyt
aikaisemman lapsuuden ja
aikaisemman täysi-Ikäisyyden vuosina
35—45 vuosien välillä on sensijaan
kuolevaisuus hieman suurentunut;
vildenli^menen iä.stä alkaen on kua-ieA'aisuus
nopeasti lisääntynyt.
"Meidän kokemuksemme perusteella'
sanotaan edellämainitun hcnkivakuu-ttisyhtiön
selostuksessa "on sokeritauti
Ahierlkassa lisääntynyt insulinlsta
huolimatta, sen tähden että Amerikassa
kansa syö liian paljon, Ihsullhillla
el voida kontrolloida sokeritaudin levenemistä,
sillä hisulinl ei ole estävää
lääkettä , vaan parantavaa. On huomattava
myöskin, että yhä enemmän
sokeritaudin kohtauksia saadaan nykyaikana
selville, kun henkivakuutusyhtiöt
käyttävät virtsakoetta, Jollaista
yksityiset lääkäritkin ovat alkaneet
käyttää tarkastaessaan potilaitaan".
Sokeritautisten suureen kuolevaisuus-määrään
tämän vuoden ensimäislllä
kuukausilla vaikutti osaltaan influensä
Ja sitä seurannut keuhkokuume. Jotka
jouduttivat soketitautisten kuolemaa.
Kuolevaisuuden lisääntyminen
kulkutautien aikana on aina tavallista
sillä kaikenlaiset muut taudit vaikuttavat
vahingollisesti sokeritautia sairastaviin.
Erityisesti vaarallinen on
influensä Joka muutenkin Jättää Jälkiseurauksia,
ykslnpä. muutenkin terveisiin
ihmisih). Mutta näitä tällaisia tapauksia
huomioonottamatta on kuolevaisuus
sokeritautiin muutenkin kasvanut
suuresti. Se viittaa siihen, että
Amerikan kansan tulisi ruveta käyttämään
Järkiperäisemmin ruokaa, vähentämään
syöiitlään.
R L . J. S,
Tuo^ samaa teizKn; junmlan ai»m
Ja rukousta, koetteli Simo hartaalla
halulla käyttää Neuvcfitovallon kukis-.
tamlseksikUi, mutta ei se vaan ottanut
auttaakseen, se "kaikkivoipa^ — Vaikka
MYRSKYN TUHOJA LAATO-K
A L LA
inlhiidcä ensireissun poikakin tcykenee
kun nilkseen on.
' Pazenmiln vaistosin kuin näin. miten
Laitt varaustautui veneemme- kokalle.
Ja samalla kuin vene töytäs!
kallioon, samassa hän - oli myösklr
veneestä luodolla, tukemassa venettä
esta^ sen menemästä ktunocm. BSinä
en tahdo väittää, että hän olisi ve-tshyt^
veneemme miehineen lastelneer
ja knfkkfnrt kiluineen yli luodon, mut^
t a ^ t ä olen varma, että ellei bSn. hypännyt
luodoHe, niin siihen me myöskin
olisimme sortuneet. Mutta nyf
meillä oli kuin ohldn taaskin mtra-tamia
satoja metrejä elonaikaa. TUn-
^nmie vain, miten veneemme Jälleer
t^iaid yrttä allaisa Ja näimme my2^-^
Idn, kuinka Laitt hyppäsi sisälle Jr
bänen suunsa oli byinyn ixyessä. syl'
klesääa suolamahkaä smistaan. ISat-ta
Jokn mdstä, en tejunmit kuka ,sf
V. k. 6 pi:nä j a seuraavana yönä
Laatokalla raivonnut myrsky on. ai-'
heuttahut suuria vahinkoja metsä-pirttiläisille
kalastajille. N. 60 lohiverkkoa
on myrsky tuhonnut ja
pelastettujakin verkkoja on tuuli
kuljettanut toistakymmentä kilometriä,
sotkien ne yhteen kasaan, joten
ne pahoin vahingoittuivat.
Myrskyssä oli useita venekuntia
ajautunut Venäjän puolelle, ollen
heillä paperit kunnossa kohtelivat
venäläiset heitä hyvin eivätkä estäneet
kalastajien paluuta kotiin.
Yksi venekunta ön myrskyssä jäänyt
kateisiin. Se lähti Laatokalle
jo v.k. 3 p:nä, jonka jälkeen siitä
ei ole kuulunut tietoja. Venekuntaan
kuuluivat Heikki Hyytiä, A-leks
Hämäläinen, Aug. Hyytiä, kaikki
Metsäpirtin Saarpisista. Pelätään,
että he ovat myrskyssä tuhoutuneet.
Suomalaiset ovat kääntyneet venäläisten
rajaviranomaisten puoleen
pyytäen näitä ttedustelemaan
olisiko kyseellisiä kalastajia missään
tavattu.
200,000 Bf. PAPERIPUITA NEU.
VOSTÖMAASTA SUOMEEN
Toiminimet Enso-Gutzeit j a Hackman
ovat Hblm tietämän mukaan
jonkun aikaa sitten tehneet asiana
omaisen Neuvostoliiton laitoksen
kanssa sopimuksen suure;hkon pape-ripnuffläärän
ostamisesta, mikä kaik-
^kiaan nousee n. 200,000 knutiomei^
riin. Paperipnumäärän toimitus on
pariiaillaan käynnissä ja tapahtua
kuljetus Bajajoen kantta.
Kun kulakki suuttui
jumalaansa
Topilan Simo oli paikkakuntansa
varakkaimpia miehiä, hyvin arvossa
pidetty toisten varakkaiden Joukossa,
- - J a Jotkut uskonnolliset köyhätkin
kumartelivat liänelle, niin kuin rikkaammalle
ristiveljelle, Jolle Jumala
oli "siunannut" maallista omaisuutta
enemmän kuin tieille — heidän käsityksensä
mukaan — vaikka Simon
rikkaus oli keräjrtyns^t vähitellen toisten
työn tuloksena, sekä. petoksella ja
vääryydellä, jota bän harjoitti kaikenlaisen
kaupan ohella..
Niin kiperä Ja'käi>erä kun Simo s i simmästään
olikin niin oli hiän kumminkin
ahkera kirkossa kävijä — Ja
luovutti auliisti aina tupansa Jokaisen
lahkopapln käytettäväksi "seurojen"
kokoutumlsta varten. Ja sen lisäksi
SimO' vielä itsekin luki raamattua lauantai
iltasin perheelleen Ja palvelial-leen.
Vaatipa vielä tarkalleen ruo-kaluvut,
aamu- Ja ehtoo rukoukset,
kuin myöskin rukoukset vilua Ja hellettä
vastaan aina kunkin vuoden ajan
mukaan. ,
Mutta maata mennessään Simo el
siunannut Itseään — iiän silloinkin
rukoili Ja vaati vaimonsa rykolle-;
maan, että herra siunaisi ja vahvistaisi
perhettä perillisillä — joita heillä
ei ollut. Vaimonsa Riikka kyllä rukoili,
näyttääkseen Bimolle, että hän on
kuuliainen kutn Saara oli Abrahamille,
— mutta mielessään hän toivoi, etr
tel sitä tarritse jumalankaan ottaa
vakavalta kannalta. Jos tuota lieneekään,
sillä Riikka oli tullut huomaamaan,
ettei siltä' apua tule mulssa-
8imo kuinka hlkoUleh j a vertatthkueii;
yritti. EI vaan lähettänyt "kulttqttisa-kolta"
eikä taivaallisia legioida, (b|k8
Iskenyt siBdamoillaan rikki tätä
shuen m a a t a— Jota Simo toivoi allia
"ukonilmoilla" r - paitsi, että hän pelastui
kuin Noan uskoi pelastueen
vedenpaisumukselta.
Sitten kun Simo jo näki ihan toivottomaksi
Ja tehottomaksi vanhat
lUkous tavat Ja rukoukset. nUn sU»
loin Simo päätti laittaa radion. Jolla
saisi Suomen suuresta rukousfapriikls-ta
uusia ohjeita Ja rukouksia, vedojen
tilalle.; Joita, Jumalakin ehkä kuuntelisi
paremmin, uutuutensa vuoksL
Muita tuo radio, minkll Simo rakennutti
pelkästä uskonnon harrastuksesta,
tiedotti Shnplle senlaläta, mitä
Simo el olisi kaskaan toivonut kuulevansa.
Muuttama minuutti sitten
Julisti "jumalan pyhää sanaa", Ja
nyt-niin suureramoisesU kerskaa että;
"Karjalassa Kontupohjassa pannaan
paperitehdas käyntUn näinä päivinä —
Joka työntää tuhansia tonnia vuodessa
hyvää lehtlpaperlB Ja Jonka
}'hteytecn tullaan vielä rakentamaan
selluloosa osasto —-
suloin Simo sieppasi kuulostimet
korvistaan, heitti nurkkaan Ja sanoi:
"Vieköön piru koko Kontupohjan pa-perineen
päivineen. — eihän siihen
kulteinkaan paineta posti;iloJa eikä
virsikirjoja, vaan pahanhengen Julistuksia!"
Simo käveli lattialla rauhottuakseen
Jn häpesi kun oli tullut khrottua kalkkien
kuullen, uskovaisena Uunisenä.
Samoin kävi aina. Jos Simo sattui
silloin panemaan kitilostlmet korvlin-sa,
kun puhuttiin viisivuotissuunnitelmasta
ym. suurista uudistuksista.
Mutta silloin Simo vasta raivostui,
kun sattui Uralin naftalähtelden tutkimusselostus.
Jossa selostaja lausui:
" Ja nuo Uralin naftaläh-teet,
jotka puhkesiyat aivan teoUisuus-seutujen
läheisyydessä •— antavat arvaamattoman
sysäyksen Neuvostoteollisuudelle,
— ne antaa tilaisuuden a-lentaa
tuotantohintoja useilla.kynune-nlllä
prosenteUla".
"No Jo ns^t perkele! huudahti Simo
— kun luonnonlähteetkin lykkäävät
kidoistaan rikkauksia, ' noiden pirun
bolshujen käytettäväksi.
J a helvettiin minä heitän tuonkin
rämpän — valehtelemasta, Jä silloin
Simo lähetti koko radiolaitteet avonal-
ULKOHAILLA ASUVIEN FIHÄA.
LAI8XEN KOKOUS VAIE.
60TASSA ,-:
Varsovassa on pidetty ulkoznaiUa
asuvien puolalaisten koSaka. 'XOs^
kpkoulsessa piti oUa edustettuna kaikki
ulkomailla asuvat puolalaiset. Nen-vostoukrainassa
pidetty puolalaistai
työtätekevien edustajakokous valitsi
sUhen myOskln edustajansa, aratta
kleUettUn heiltä v&Ssy Varsovaan. Pao-lac
tilanherrat ovat tehneet kidm e>
dustajakokouksesta komedian. Kolcq»-
uksessa oh kuultu seuraavalt sekis-v
tukset: "Saavutukset Puolan zfipiiii-mattomuuden
10 vuoden aaöma**»
"Putto Ja emigrantusuus". •'Ksrsfmua
puolalaisesta vähemmistöistä E a r a p u r .
s a " . . •
Puolan työtätekevissä Joukoissa on
herättänyt suurta suuttumusta se. ettft
Neuvostoliitosta i^ittua edustajbbn
el lastettu Varsovaan. Varsovassa cip
muodostettu erik |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-08-05-03
