Vapaus, February 5, 1948

              To^taina helnaK 5 p _ Thursday. ^ ^ ^ ^ ^^
10 km. maflulla ^ mdeDendcixtr - I^abör
of'Ftinni^h Cssadiansi Es-
Kov. 6tbl917, Autborized
second dass mail by the Post
rj>qwwtment, Ottawa. Pub-
; Uuice weekly: T u e s d a ys;
ays and Saturdays by Vapaus
fng Company Ltd., at 100-102
lm St. W.. Sudbury; Ont.. Canada.
Telephoses: Business Office 4HI264.
Editozial Office 4'i265. Manager
E. Suksi- Editor W. Eklund, Maljing
address Box 69. Sudbury, Ontario.
AdvertJsing ratcs upon applicatioh.
Translation free of cbarge.
TILAUSHINNAT;
Canadassa: . 1 vk. $5.50 6 kk. $3.00
3 kk. $1.75
Yhdysvalloissa: 1 vk. $8.50 6 kk. $3Ä)
Suomessa: 1 vk. $7.006 kk. $4.00
I Suomen oikeusmiiijstcj-i
,' Eino l*ekkaJa Jyryn
kunniajäseneksi
Canadan SuomiavunDpetuksista
Canadan Suoniiapu on nyt virallisesti lopettanut toinrintansa ja
|wereisillä palstoilJa julkaisemnie tänään yleiskat.sauksen sen saavu
|iuksista. Kehoitanime inaanmiehiamme lukemaan huolella mr. A.«
pfuorisen kirjoittaman toimintakertomuksen ja py.sahtymaan hetkeksi:
|jnieUimään niitä arvokkaita oj>etuksia. mitä Canadan Suomiavun toi-
^inlnnasta saatiin.
Kaikkein cn.simmäiscnä kiintyy huomio siihen tosiasi­aan,
että Suomiavun toimintakertomus on kertomus hyvästä
menestyksestä.
Se osoittaa eittämältömalla Javalla, että yhteistoiminta
hyvän asian eteen Canadan suomalaisten keskuudessa on
mahdollista, ja että yhtenäisesti toimien saadaan uskomatto­man
hyviä tuloksia. Typistetyssä muodo.ssaan tämä Suomi: v
avun toimintakertomus kertoo meille, että yhteistyön änsi-'
osta saatiin paljon parempia tuloksia, mitä kaikkein, toivo-rikkaimmatkaan
Suomen ystävät alussa uskalsivat nyt vallin^^-
neissa dosuhteissatoivoa.
Kun muistetaan se tosiseikka, etia Suomiavun keräys oli ."\Vär
ICharities Actin" säädösten perusteella rajoitettu yksinomaan Cana:
|iäan suomalaisten keskuudessa suoritettavaksi keräykseksi aina siinä
|määrin, ettei sen hyväksi saatu käyttää esim. radiota eikä mitään
PKtoiskielisten" avustusta.: niin silloin nähdään kuinka mainio tulos
|$103,000:yleissumme on maanmiehiltämme. joiden lukumäärä lapset,
|iiuoriso, aikuiset ja vanhukset mukaanlukien on vain 40.000; Lisäksi
fon muistettava,,että tämä keräysysuoritettiin heti. sodan päälyttyä,
Ijonka aikana oli tehty suuria uhrauksia, demokraattisen maailman
|sotaponnistelujen hyväksi, ja.; jolloin kohoamaan alkaneet hinnat -jo
|vaikuttivat tavallisen kansan elintasoon. .Kaiken tämän kukkuraksi
irahakeräysten lisäksi koottiin Suomeen lähetettäväksi 42,000 paunaa
Itavaraa. Nämä tulokset yksinään riittävät osoittamaan yhteistöi-linnan
.avulla saadut suuret etuisuudet.
alutta ylläesitetty on vasta osa kertomuksesta. Yhteistoimih-m
avulla voitiin välttää raateleva ja voimia kuluttava eri ryhmieri
pyälinen "kilpailu" ja mikä tärkeintä, keskittämällä toiminta yhdön
fejärjestön puitteisiin voitiin tehdä erikoisen edullisia ostoksia ja pitää
;keräyskustannukset mahdollisimman alhaisina. Ostosten edullisuu-
^desta puhuen on todettava, että siten .saatiin Suomen tarvitsevien hy-
Iväksi oikeastaan paljon enemmän apua mitä t9imintakertomuksessa
lilmenevistä keräystuloksista näkyy.. .Keriiyksen kustannukset. 7.7
Eprosenttia, näissä meidän olosuhteissamme toimien ovat hyvin pienet
pja'; todellisuudessa, kun vähennetään rahtimaksut, pakkaukset, ken^
|kien korjaamiset, merkkien- teettämiset jms. menot pois. niin toimin-i^
täkulut laskevat viiteen pro.scnttiin. mikä tarkoittaa.- että jokaisesta-
^kerätystä dollarista oli menoja vain 5 .senttiä. ' Sanomattakin on sel-
|yääj että erillään toimien keräyskustannukset olisivat nousseet luio-rnnattavasti
suuremmiksi.
fe^- Kaikkien näiden hyvin käyliinnöllisteji tulosten -'sivutuotteena''
iSjUomiavun toimimian yhteydessä ja avulla parannettiin paljon eri
^ryhmiin kuuluvien maanmiestemme välisiä suhteita ja madallettiin
^.niitä turmiollisia raja-aitoja, jotka ovat jakaneet meidät omaksi va-
Ihingoksemme miltei vihamielisiksi leireiksi. Xiille-meistä, jotka aset-ptävat
maanmiestemme yleisedul ryhmaetujeu'yläpuolelle on erikoisen .
^ilahduttavaa luettavaa kun toimintakertomuksessa .sanotaan. cttäT
^vjohtokunnan (missä eri ryhmämme olivat edustettuina) kokouksi.ssä
i'x)n '.'.asiain käsittely tapahtunut asiallisesti ja hyvassii yhteisymniär-frykse.
ssä''. Olisikohan liiaksi uskallettu jos' lausuisimme toivomuk-v
en, että täten istutettua yht^^ftnkuuluvaisuuden tunnetta hoidettai-l^
iin ja kasvatettaisiin kallimipana yhteisenä asiana, mitä meillä nyt on?
^|^^v_v:rO harhaanjohtavaa jos jättäisimme .sellaisen kuvan
lliälkimaailnialle;- että mitään heikkouksia ja puutteellisuuksia ei Suo-
^jmiavun toiminnan yhteydessä ilmennyt. Tosiasia luonnollisesti on,
äkiiten eräs Suomiavun aktivisti \ apaudelle huomautti, että jos olisi
Ipaikallisesti saatu kaikkialla, edes niinkin hyväyhtenäisyys mikä vai- •
slitsi' esim. Sudburyssa. niin tulokset olLsival olleet varmasti vieläkin ^
I» paremmat.
Mistä >itten johtui, ettei kiinteämpää yhtenäi>y\ ttä Useilla paik-
^gkakunnilla saatu? Suuri edesvastuu siitä lankeaa joillekin äärimi-
»maisen oikeiston johtomiehille. ICsimerkiksi Montrealin ''Rinlama-femiesten'!
järjestö oli ensimmäinen nostamassa raja-aitoja yhteistoi-pminnan
tielle:Montreali.ssa oli mvös Suomiavun vksi johtokunnan
Ksjäsen .(pastori Yrttimaa). joka osallistui:yhteisen järjestön i^erusta-:
Pniiseen-ja piti niniellisesii j loppuun asti; mut-pla
silti julkisesti kehoitti useita kertoja .seuraajiaan toimimaan jon-pkun
muun avustustoiminnan, eikä Suomiavun hyväksi. Muita esi- s
^merkkejä voitaisiin esittää, vaikka ci vallaniiäin räikeitä, miten ryh-
|mäpyyteitten kannustamana heikennettiin yleistulosta.
..Arvostelun aihetta löytyyvasemnialtakin, työväenliikkeen:. i>ii-
ITistä. Esimerkiksi. iww:.läiset ryhmät pysyivät ''radikaalisten'-* tun-snuslauseittensa
perusteella käsivarren ulottuman päässä Suomiavus-.:,
ftai^Samoin jotkut yksityiset '-vasenKiiistolaiset/- aliarvioivat Suojni-;
pdvun työtä Ja pastori Yrttimaan tapaisten 'miesten edesottamisiin
M^nitaten sanoivat ettaj::ei siitä;;Xhtei£ioiM mitääu_tule"'. siten
itoimettomuudellaan:kavtannolli.sesti katsoen liittoutuen pastori Y r l -
^itimaan kanssa.
On turha kieltää naiden heikkouksien olemassa oloa jos mieli­ltään
seuraavana kerralla saada vieläkin parempia tuloksia ja juuri
iSpäättynyt Suomiavun toiminta osoittaa, että Canadan suomalaisten
fsuuret joukot hluavatryhmätorailun asemesta demokraattista yhteis-
Atöimintaa hyvien asiain edistämiseksi.
' , Y l l ä toisarvoisista heikkouksista huolimatta Suomi-
1^'un toiminta jää nierkitykselliseksi virstan, tolpaksi ja suuriarvoiseksi:
^%yutukseksi Canadan suomalaisten historiaan. ^Meidän.lehtemme
Juolestaan kiittää kaikkia niitä, jotka tavalJa'tai. tois
ISiiomiavun työhön; ja. ennenkaikkea niitä tuhansia .maanmiehiämme:
llötfcäpikkuvaröistaan niin esimerkillisellä tavalla uhrasivat yhteisen
liyyän asian eteen.
'[I'Todettakoon lopuksi sekin, että Suomiaputoiminnan yhteydessä
neidän; eri ryhmiäninie edustavat ;.sanoinalehtenimeesiin^
tfetäenlai tietämättään tykkänään uudella roolilla:, Toimie.ssaanyh-isen
asian hyväksi ne joutuivat ensimmäisen kerran historiassaan ^
^ ä k i n yhdessä peruskj-symyksessä luopumaan kielteisestä ja ha-jöittävästa
toistensa '-haukkumi.sesta'' ja sen sijaan kaikin kilpaile­kaan
suuren yleisön edessä siitä, mikä niistä parhaiten kykenee aut­oinaan
yhteistä asiaa. .Selvästikin tällainen kilpailu yhteisen hyvän
^siän,edistämiseksi on monta kertaa rakentavampaa kuin lahkolais­et.
3f<triiz,.Sveitsi.— TaJvjoIympia- j
inihten tasta;ii kj!pajluk.sa kurmox-.;
tautujva t suo-i^ala:.^^:-, verraitain hy- j
vin kym.Tiexjen kiJometrjn lui.itelu.ssa, j
j0£sa he saavu11Jvat..toi-sen ja k o l m a n |
nen ulan, .«-uotsalalsen Ake Seyffart-hm
voit;ae.=i3a kilpailun. • —
. Parhiijden kilpajhjajn • lUJCikse: • oli­vat:.
Akti .Soyffsrth 17 26 3; Laun Park-knien
17.36.Ö: Pentti Lammio 17.42.7:
Kornc Pajor,-^ Unkari, 17.45.6: Kee.s
Broekir.sn; Hollanii, 17.54.7 ja Jan
Lange?edjik. Hollanii, ilJjä.Z.
Tintama. oli. Suomi neljännellä ti­lalla
maiden valise.s.saepaviralli.se.^.sa
pistela.skUÄHa. jo-ssa annetaan. 10 pis-tet:
a. kilpailun voitLam:.';e.sta, vii.si
pistellä toisesta paika.sta ja pisteen
vähemmän jokaiselta .seuraavasta
paikasta. Taman la.skun mukaanja-kautuivat
en maiden pisteet seuraa-va.
sti:
Ruotsi 39; Norja 48.5, Sveitsi 39.
Suomi 38, Itävalta 19, Yhdysvallat
15.25, Ranska 11. Hollanti 6, Italia .6,
BclBia 3, Unkari 3, Britannia-, 2 ja Ca­nada
' i .
Canadalainen Craig MacKay Sas--
katoonista sijottui 13;. kymmenen k i ­lometrin
luistelu-ssa. Hänen ai-kansa
oh 20.15.5. .
UfrhinkL •— Kuluvan vuodt-n al-l<
upäivina kutsui IfeJMnsiii Jyry
oikcMKininiKteri Eino Fckk^Un
kunniajafceneicsec-n suurten' uriiei-luilisten
ansio:tt<?ti >u. vuoksi. Pek­kala
oli .Suomen urficilukun(aKii.s
vuosina IftO", 1908 ja JSlO.IIan on
cn>uudpstaan Tampereen Pyrin­nön
kunniajäsen. Tapauksen joh­dosta
järjestettiin erikoinen juh­la
ravintola Fenniassa.
Parkkinen neljäs
1,500 metrin
luistelussa
. .st. .Moritz,. Sveit-si. — TalvioJympia.
lai-sien maanantain kilpailuit.sa • .si-jotcui
Suomen Laun Parkkinen nel­jänneksi
1,500 memn lui-sielussa jä
Canada voitti Puola-n jaakieko.ssä 15^
0.;va.siaaii. joten Canadalla on nyt tr-liilaan^
kol.me voittoa ta.ssa • kansalli-
.sessa urheilu.ssa. • :
1,500 ra. lULStelun tulokset ohvat: .
Canada joMaa
jääkiefclcopelissä
. St. MorJt7. Jsyeitfii- — Canada jakoi
I Tshekko.5-ovak:an : kanssa .johtavan
i a.=e.Ti:an tiistaina täällä talviolympia-laiH:
er. yh:e:,-de;.".a suont€tiavj.?.sa jaä»
kiekko-otielui-s.sa. joiden maäntelty
-vjr.de ja a.se.Tia virallisiin olympiaki-
::oih;n .pidetään a£iantuntijaln. mie­lestä,
yha edelleenkin lopulla.se.sti rat-k
se.T. 21 lorr, a n.a. •
Tii.srsrHi pit}-.suorittaa kolme otte­lua
aiutta pehmeän jaan takia lykat-lun
B.ntsnnian ja Sven.sin välinen
ottelu mvohemmafL.si. , :
Canada voitti Italian joukkueen tu-lok.
seJl3 21-1 vastaan ja Yhdy.svalla:
vouti Ruotsin 5-2- va.staan.
. Tii.^tain otteluiden, jälkeen-jakaan-
:;uiv3i- en maiden saavutuk.set jaa-kiekkopeli.
ssa. seuraavasti: Canada 4
vo''.ioa, T.Oiekko.slovakia 4 ja Sveitsi
3 voittoa, yhdysvaltain joukkueen
tr.illa oli 3 voittoa ja.lhav!o,'.Britan^
maila 1 voitio.ja 2 haviota. Ruotsil­la
1 voif.o ja 3 haviota, Puolalla. 1
voitto ja 3 havioui. Itävallalla ja Ita­lialla
oh kummallakin 4 haviota. .:
. .Canatlan joukkuees.sa pelasivat tii.s-
Kuinka taisteleva unio
voittaa paremmat olo­suhteet
Icämpillä?
viesNnhiidQssa
Talviolympialaisten
Canadan joukkueella
on ollut huono onni
st. Moritz. Sveitsi.*— Canadan' hnh-tojoukkueclla;
on taalla ollut huono
onni harjoitellessa .silla kolme jouk­kueen
ja.senta loukkaantui, kahden,
joutuessa katselijam joukkoon. Mut-tn
V montrealilainen Rhone: .Wurtele
o.salli5tUi kuitenkin naisten mäenlas­kuun
,silla seurauk.sella, etta loukkasi
nilkkansa ja joutur sairaalaan ja. on
kaiken todennäköisyyden mukaan
"pois pelistä".
• Frank,Stack Winnipegisla. joka sir.
joltui kuudenneksi 500 m. luistelussa
ja 42 vuoden ikai.sena vanhin luiste­lija
• täkäläisissä kisoissa, on ilmoitta­nut
jättävänsä luistelun nuoremmille.
Han.on luistellut 28 vuoden ajan ja
hänen nimi.ssaan on.viela kaksi sisä­radan
maailmanennätystä, nimittäin
500 metrillä ja viidellä maililla.
Toinen canadalainen luistelija, Ab
Hardy Edmontonista, on myöskin i l ­moittanut
lopettavansa kilpailemisen
ja ryhtyvänsä opettamaan luistelua
kotikaupunkinsa vaejle. Han on kol­men
lapsen isa ja urakoitsija.
, . . , taina Do\vey, Runster, Ijapernere,
Sver. re, F. arsta..d ,: Norja 2.1^7 :6 fuu.slKH-ra, ld, er, Ren• aud•, rS^cxh. roet/ er, Hara H i b - ' . t>^
ympialaisennatystv'; Ake• .Sevffarth, • ,•.-. ^ J,'.- v,-' •
' bard. Guzzo,' Gravelle ja Lecompte,
joistai. viisi .viimeksimainittua'oli: va-i
a n i i e h i ä - . ; ; . • • • • ' . ' [ / ; -
: Canadan joukkueella ' qn tlmelses
tikin .suuret 'mahdollisutidet puolustaa
maansa • .maiiieitta', etevimpänä V j ä ä -
kiekkömaähä'vaikka tällä pääasiassa
kuninkaallisista ilmavoimist kerätyilä
joukkueella yäitettiin olevan' hyvin
vähän iiriahciöllisiiuksia^ silloin kuin
joukkue valmistautui;Öveitsin,matkaa.
C|an3da on voittanut jääkiekköpelin
kaik:.=sa • olyrripiakisoissa 'sitten vuor
dell 192Ö',- vuotta 1936 iukuunottainat-t3:,
jo]i.öinoari3dialaiset pelurit a
tivät- Britanniaa saavuttamaan voi-
Cainen "Tuhlaajapoika"
esitetään Torontossa
tk. 15 päivänä
Toronto. — Kuten seuraavassa tu­man
lehden numerossa julkaLstavasta
ilmoituk.scsta havaitaan esitetään tä­käläisellä
Don-haalilla tk. 15- pna
Hall Cainen kirjoittama näytelmä
^'Tuhlaajapoika". Näytelmän esitys
alkaa klo 4 ip.
Tama näytelmä on yksi iiiista. jois­ta
kaikki pitavat. Kun tarkastatte
henkilolueUclon niin pääsette var­muuteen
silta* etta kaikki osat ovat
osuneet oikeaan.
Tama näytelmä on .suunniteltu
csittaa myöskin Sudbury.ssa, . jonne
Toronton näyttelijät aikovat tehdä
vierailumatkan kcvaan kulue.ssa.
Keholtamme kaikkia torontolaisia
saapumaan haalillc sunnuntaina tk.
15 pna; silla näytelmä, esitetään täällä
ainoastaan yhden kerran. — Len.
olympialai
.:Ruöt.si, 2.18.1: Odd.LundtDcrf,'.,Norja.
2.18.9; Lauri Parkkinen, Suomi, 2.19.6;
Gusiav' J'im.son; Ruo:.si, 2.20.0; John
'Werket. Yhdysvallat. 2.22.2. Enti.sen
•olvmpialaisennatyksen 2.19.2, oli .saa­vuttanut
norjalainen Charles Mathie-sen
v. 1936. Canadalainen Frank
. Stack .sijottul- 27;, Ab Hardy 29. ja
Gordon Audley ,35. Heidän aikansa
•olivat 2.25:7; 2.28:5 ja 2.30.0:: Kilpai­lijoita
oli 46, 1.5',, en maasta.
Jaakiekkopelissa vouti Tshekkoslo­vakia
Britannian, 11,-4 ja Ruotsi Itä­vallan.
7-1. . . • . . • - . •
Naisten mäenlaskun voitti Hedy
Schlunegger Sveitsista 2:28:6 ja toi-seksi
tuli Trude Bei.ser.Itävallasta
2.29.2.. : Montrealilainen Rhona Wur-tele
sliottui, 37: a'a.ssa 3.25.2., Mäen­lasku
kuuluu osana naisten vhdistflt-tyyn
alppikilpailuun. josta p,ujottelu
suoritetaan myöhemmin.
•Miesten maenla-skun:voitti Henry
OreiHer Ranskasta. 2.55.0; toiseksi tu­li
Franz Gabl Itävallasta , 2.59.2 ja-kolmannen
tilan, jakoi .kaksi sveitsi­läistä.
• Miesten niaenl3.sku kuuluu
myöskin osana yhdistettyyn alppikil­pailuun.
CanadaläLvet Harvey Clifford
Ottawa.stä ja Hec Sutherland: Monr
trealista jakoivat .macnla.sku.s.sa 28.
paikan ajassa 3;14.1.
.Mie.-.ten kaunoluistelun • pakolUsten
Sarnian nuoret
järjestivät
hyväii juKlaii
Samia, - ^ C S J :n . täkäläinen osas-tö.
n. vupsikoko'usvpidettiin, helmi
.1 p n ^ . . : / • [ '"'^•
' Kirjeenvaihto ja muiit asiat käsi'^
teltiin asiaan liuilluyassa jäi\iestykses--
sä. Kaikki entiset virkailijat hyvak-esitysten
kilpailu-ssa .sijottui toron- .syttiin jatkamaan toimintaa alka-tolainen
VVally DLstelmayer 13.
Kirjeitä Vapauden
Port Arthurin konttorissa
Port .\rthur.— Vapauden Port Ar-thunn
konttorissa on kirjeitä seuraa-
Mlle henkilöille-
, "Alvar Ranta. Vaino Huhtala. Enstl
Roukola. Senja Tapola. Vaino Mattila.
Ville Aho. Rosa, Lehtiö. Erkki Rann
tala, Remo Lampi, Vaino Paavola.
Aarne Kettunen, Sam Rantala. Heikki
Hannula, Kalle Maenpaa, Aapo Rahi­kainen.
Kaarlo Isotalo. Lauri Puskala;
Kalle Laine. Wm; Tammela., Eino
Latva. Juho Kauhala.,Einar Makanon.
Emo Aho. Vaino Reinikka. Oiva Hak­karainen.
Jani Koski. .A,arne Niemi.
August Johanson; ,Walter Oiala. En--
.sio Harjula. C s k a n Pojoispaa, mrs,
Sylvia Hakamäki, Emo Ropo ja \Vil.-
frid Laine.
Seuraaville on paketit Suomesta:
Mooses Koskela. Heikki, Hannula'.ja
•Martti Poikoneiv tmyos kirje"».
Tehkaa; niin hyvin ja perikaa .pos­tinne
tai lähettäkää osoitteenne. .
Osoite- Vapauden kontto; i. 316
Bay St. Port Arthur Ont
Madame Kollontay <
lahjoittanut
Suomen lapsille
, Helsinki. — Madame Aleksandra
Kollontay on luovuttanut •. Suomessa
painetusta ja.myydystä muistelmate­oksestaan
^karttuneet tulot Parasta
Lapsille-jarjcstollo. , Taman järjestön
puolesta .on lähetetty- lahjoittajulle
.seuraava kiito.skiije
Rouva Aleksandra Kollontay.
Moskova
.Kiltamme tcita rahalah lastanne
Suomen Parasta Lapsillc-jarjcstolle.
Olemme suuresti liikuttuneita ystä­vyydestänne,
ja huomaavaisuudestan­ne.
Toivomme teille tcrvevtta ja me­nestystä
tyoskentely.s.sannc edelleen­kin
..inhimillisyyden ja ihmi.skuunan
vapauden puolesta;.
. Parasta LapsiUc-jarjeston . puolesta
teita sydämellisesti tervehtien-
• Lvyh,Heinonen •,
Puheenjohtaja
neella vuodella ja vuoden levon ,jäl­keen
allekirjoittanut- tuli jälleen tä­hän
kirjeenvaihtotyohon. Kiitän en­tista
kirjeenvaihtajaa shtä. että anr
toi minulle henkitysaikaa.
Hiljaa mutta varmasti me taalla
toimimme. On jo mainittu, että nuo­riso
on taalUr perustanut urheiluseur,
ran.Muttgi en -silti malta olla sano­matta.
ett« nuoret näyttivät, mihin
he kykenevät, jarje-starnalla joulu-illanvietoii
nir. Suonpaan avaraan ta­loon.
Heillä oh ohjelmassa näytös­kappale
ja muitakin esityksiä ja nuo­ret
tytöt lauloivat, niin kauniisti seka
eiiEjlannm- etta •suomenkielellä., E -
siintymmen heiltä tapahtui "kursai­lematta"
ja pojatkin olivat kuin ko­tonaan:
Nuorten juhla oh: hyvin jär­jestetty
la heidän toimintaansa kan­nattaa
tukea;,-— Alva. .
Kirj. Milan R. Raijcevitch
L S I V L : N OSASTO 278? K.%II.VSTOX
HIIITE:ERI J A J Ä R J E S T A T .\
, Tilanneon a l k i nm muuttua :ne:.:a.
teollisaude,:sa. -TycnaLsten- oIo.suhicet
ovat alkanee: huoma'tava.sti pärsn^
lua.
Jotkut vanhat, kamppaaluect. alka­vat
nayfaä sny.tyneilta k.-.lakun ::il-ta..
Siellä ja täällä. paakampUrä.löy­tää
nykyään uusia rakennuksia jo;ssa
on sementistä tehdyt: kellarit ja,säh­kövalot.
Joissakin paikoLS- a on; jär­jestetty
hoyrykaitilat . keskaslammi-lysta
varten. Monilla ka.mpilla' oti ny­kyaikaiset,
pesulaiteet ja joillak.n
kampiUa voidaan -pestä . ruhäivnenkin
miehen vaatteet;. Mier.en makuu-kamppia
on uusittu ja keuriDihm oh
järjestetty ^öljyllä lammitettaviii uu-,
neja keittämistä varten .Vuoteet o-vat.
: yksinkertaisia lak.-no;neen , ja
tyynynpaallisineen, jotka saa.vaihtaa
kahde.=ti kuukaudes-a jos ste\vartti
pitaa esia-sta huolen.. Aja:ivietet;a
varten on rakennettu huoneita eri­koisine
kirjastonurkkineen.joifc-a kir­jojen
Iisaksi on muutakin lukemista.
El ole. vahaakaan epäilystä siita
mika union osuus on naiden paran­nusten
saamisessa. Maataloustyolai-set
Idasta ja lännestä ovat nykyään
halukkaita oppimaan mika. on unio
'tata
me.
imz jokapäiväisessä tyossam-j
St. MoHte. HveittL — Buotsin
t kue '.oy.ii Vailla tah-jolympialaisisjä
•-listama suometun 40 kiloaietJia
murtomaa-viestinhiihtokilpailun- S^'.
Suomi- saav-uttJ .toisen-tilan ja Norji'
kolmannen. :
Ruotsin joukkueessa hiihtivät Xii^-
Ost€ns=on. Niis Tapp. Gunnar Eriks.i
Euroopan iiiriolaisei liittyvä* huo­man
ivassa määrässä meidän Umoom­me
nykyään: Tällä hetkellä he työs-i J^-.^^artm Lundström. Heidä-kentelevät
pääa.sia-ssa eri kämpillä-ly^-^^^^^skettu aikan-sa oli kaics; tun.
jorsa he vaht.,evat itsellee.n kamppa- ^- mmuuttia ja 3 sekuntia
johtajat, jotka useimmiten eivat osaa
en','l3nn;n kieltä: . ,
lUniom.Tie taistelee naiden ihmis­ten
eri.sta%isia vastaan ja vaati heil­le
täydellistä tasavertaisuutta ja sa­manlaista
kohtelua kuin toisille työ­läisille,
•Me. käsittelemme heidän valituksi­aan
ja olemme saaneet arvokasta
apua koditto.mien kamppajohtajilta.
, ,Hc haluavat tietää mika heidän
ase.Tiansa tulee olemaan lakon sat-,
tues.sa.> Mika . on meidän uniomme
historia, sen perustu.slaki ja mil^nse
kuuluu liittona. He haluavat tietää
mika, on meidän kantamme heihin
nähden jä mita canadalai-set yleensä
ajattelevat, heidän tulostaan tänne.
• He haluavat tietaa yksityiskohtai­sesti,
mita canadalai-sille maksetaan
että he voisivat verrata heille mak­settua
palkkaa siihen. Mikä on ylei-.
nen elintaso ja onko minkaan muun­laista
tyota heille • .saatavana paitsi
metsätyö?
•He ovat kiinnostuneita tietämään
onko Ganadassa nykyään työttömiä
ja SS teollisuus jos.a he tekc-nt tyo: ^ ^''•'^ ^"^^^ 1^^^^^"
lonsa sitten kun heidän sovittu pal­velusaikansa
päättyy? Heistä .tuntuu.
ta talvikuukausien- aikana. Toisinaan
tulevat miehet 100 proscntti-sesti. k c - , ....
kouksim. Kyymyksct mita tehdään j Canadan ham^^^^^^^^
osoittaa ka.svava .kimnost4jst.a. Kuin­ka
me voimme pysyä edelleen jäseni­nä
kun :me palaamme fa-.meille niin
KorkeushyppYennätykset
vuonna 1947
! , New York. — ThcAmatcur Athloten
keraamien tietojen mukaan saavutti-,
vat seuraavat urheilijat parhaimmat
^tulokset korkeushypyssä:: 6;7,'.i,-— Pa-terson.:
England: 6.7 -r- Winter, Aust-raalla:
6 . 6 ' D a m i t i o , Ranska: 6.6
—-Björk; Ruotsi; 6.6 .-^ Nicklen,^ Suo-:
mi; 6;5^- • ~ Koppenwalner. Saksat
6.5' i Bolinder. Ruotsi; 6.5 M -rr
Campagner. Italiat 6.5'i .— Lcifrud.
Norjat 6.5h — Hacke.: Saksa. :
Kalevi Laitinen Suomen
luistelun ylcismcstari
'•• lIcLsinki. • — Tampereella tammik.
9 ja 10 pnä pidet.yi.ssa Suomen • pikav
.luistelumestaruu.skili)ailuis$a .. voltti
helsinkiläinen Kalevi ,Laitincn luiste­lun
yleisinestaruuden 207.274 pistcel-:
la. P. Lammion saadessa 207.710 ja- L .
Parkkisen 207:523 pistettä. • , : ' : , , -
, 500.m. kilpailuun osallistui 20 mies.-
ta ja 'mestaruuden; voitti K. Lehdik-ko
Tampereen Pyrinnöstä ja K. Lal-,
tinen. joiden aika oli. 4G.7. -
• Viiden kilometrin .luistelufi -mesta--
ruuden vouti P, Laminio Tampereen
Pyrinnöstä.--3.54.9 ja K.-Laitinen oli
2.5 sekuntia hitaampi kakkonen: • •:•.,•
1:500 m. .matkoilla voitti Laitinen
toisen- mestaruuden , alas.sa,:2.39.3.-^A.
Ojnla. öli toinen-ja L.: Parkkinen:.<-oI-mas.
•Kymmenen, kilometrin nicstaruuucn
voitt i ' P.-- La m inid. 18.20:4. Pa rkkinen
oli toinen ja Laitinen kolmas. , -
Moskovan luistelu
IMoskova. ^ Tammik; 4 pna taalla
pidelvisssa - luistelukilpailuissa:- voitti
Mana- Isakova kaikkr naisten, matkat
suorittaneen 500 m. 49.3; 1.000 m. 1.42.-
7: 1.500 m. 2.42.2 j ä 3.000 m.. 5.45.6.
Konstantin Kudrjavtsev saavutti tal­ven
. parhaan ajan 500. m: matkalla.
43.3:. 1.500 m., kilpailun voitti Aleksan­der
Ljuskin, 2.23.7 : 3.000 m. Ivan Ani-,
kanov,- 5.00.8 ja .5,000 m. Aleksander
Piskaiev, 8 38 9.
pian kuin ajokausi päättyy? Miksi ei
unio tee jotam aavikkomaakuntien
metsatyolaisten eteen, joiden, •olosuh­teet
: ovat enttain . kehitot? Me ha­luaisimme
nähdä samanlaiset paraiir
nuk^et kotipuolillamme. Nam tyolai-setajattelevat.
v'
Samalla kun nama parannukset on
saatu aikaan -meidän teollisuusalal­lamme
kovien taistelujen kautta, niin-sittenkään
me emme ole tyytyväisiä.
Sellaisia kämppiä kuin.mita ylem­pänä
kuvataan ei ole kaikkialla poh-jo=
s-Ontariossä. Pienet aliurakoitsijac
vielä, ovat - koir.an-"kopeis3aan ja he
puhuvat ."hyvistä vanhoista päivistä",
jolloin: miehet tyytyivät. nukkumaan
kuusen havuilLi- ja .olivat valmi.m-a
täyttämään kaikki mita tyoantaja
määräsi paiiematta vastaan.
-Vieläpä suuretkin yhtiöt toteuttavat
näitä muutoksia hyvin hitaasti. Jois^
saki'Ti tapauksissa. on paakamppa kor-jättyj'^
ilmien hämaam-.sta varten, jon­ka:
ympärillä on tuhman verran l i ­kaisia
vanhoja kamppui. • joihm i i l -
köpu.olinen harvoin po.kkcaa ka .so­m
a a n . , •- , , , :i
Meille ön hvvin:tarkea muistaa,
että union , kamppailu olosuhteiden
paräntami.seksi täytyy jatkua hellit-,
tä matta
Kun otetaan hiioniinon, etta teolh-suudossammc
on .scsonkityolanm-.-fni -
meiltä ja lisäksi: Euroopasta tuotuja
kodittomia siirtolai.sia. nun jatkuva
järjestämistyö on kaikkein tärkeintä
puolustäaksemme sitä mika on voi­tettu'
ja ; päästäksemme suurempiin,
saavutuk-sun.
: Ensimmäisen kerran .kahteenkym-ineneen.
vuoteen:tapahtuu meidän te-olli':
uudes.samme... työvoiman suttita
siirtymisiä suureia •siirtolaistulvan ta.-
kiä. On hyvin tarkea ottaa .selvä kanr
ta kodittomiin nähden, ja: vetaa- hei­dät-
heti Canadan elamaan.
Koska, ensimmäinen, askel Canadan
kansalai.=eksi pitaisi. olla liittyminen
sen alan unioon: missa •. tollinuKlessa'
he: työskentelevät; nun minusta näyt­t
ä ä silta, etta tämän.kv.symyksen täy­tyy
tulla esim j a meidän täytyy vas-jestää
heille iltakursseja : englannin
kielen oppimista varten. .: . .'
He haluavat samat oikeudet kum
canadalaisille etsiä sellai.sta tyota mi­kä
heille parhaiten sopii; Suurin osa
naista: siirtolaisista ei ole .koskaan
työskennellyt metsässä ennen. He
k-annattavat kahden viikon lomaa,;
jonka voi kayttaa miten parhaiten
tahtoo
Melkein kaikkia näitä työläisiä käy-,
tetään metsän puhdistusakkauksissa'
ja he ihmettelevät miksi heille „anne-taan
huonoa, metsaa. Paitsi kaikkia
naita probleemeja on ilmeistä, että
näiden uusien tulokkaiden keskuuteen
on levitetty sotapropagandaa. Useim­mat
heistä on saatu uskotetuk.si; että
sota on kiertämäön. .:
- Yleisenä käsityksenä naiden kodit­tomien
keskuudessa on, etta canada-lai-
set eivät työskentele metsissä. T ä ­hän
on epäilemättä vaikuttanut tyon^
antajien harjoittama propaganda. -
Niissä kämpissä, joissa kodittomia
työskentelee, . on suurimmalta osal­taan
saatu heistä kämppien ste\vartr
teja ja tulokset ovat erinomaiset. Saa­da
näille työläisille selväksi uniom­me
tarkoitus on tarkea ja .välttämä­tön
tehtävä: Enemmän valistusvali-neitä-
ja parempi apu. heidän vali-,
tustensa eteenpäinviemiseksi tulee
suurimmalta-osaltaan tuottamaan toi­vottuja-
tuloksia. -
Suomen joukkueen aika oli 2 4i.6;:
Norjan 2.44.33t . I t ä v a l l a n 2-4718;!;
Sveitsin. 2.48.7 ja Italian 251.0.
Uutena urheilualana havaittjia
taalla tiistaina olympialaishpun va.-
rastammen.; jonka väitetään kädöh-::
neen hpputangosta. nahtävastikin
jonkun muistojen kerääjän töimes-'
ta.
Canadalainen kaunoluistelumestari
Barbara Ann Scott oli tiistain .suori­tusten
jälkeen 8.4 pistettä -edellä itä-,
valtalaisesta Eva Pawhkista Ja eiig-'
lantilainen Jeannette Altwegg: -.oli.
kolmannella tilalla.
.Barbara. Ann joutui , luustelemaau--
Järjestyksessä 23. kaikkiaan 25 kil­pailijaa
käsittävästä joukosta. Pa­kollisten,
esitvsten suorittaminen jou­duttiin
tiistaina .keskeyttämään veti- •
sen radan tähden kun lammin alppi-
• aurinko sulatti jaan ja saattoi ,sen
pehmeäksi.: Pakolliset esityk.set kä­sittävät
60 prosenttia katmoluistelu-kilpailussa
ja vapaa luistelu, loput 40
prosenttia.
/Asiantuntijat väittävät ruotsalai­sen
Seyffarthin olleen edullisessa a se-ma.
ssa kun han pääsi lähtemään 10
km; matkalle luistelukilpailassa var­hain,
jolloin: Jää, oh .vielayon jaleltä
kovaa ja joutuisaa; Taman jäätilan­teen
johdosta totesi Norjan luistelu­liiton
edusta ja,, etta ''kilpailujen voit­taminen
saattaa riippua . pelka,staän
onnesta"'. Kaikesta huolimatta tun­nustetaan
Seyffarth yhdeksi maail­man
etevimmista luistelijoista.
"Bizo
Kirj.
"Erikoisverokahvia''
Suomeen
Hcls«nki. — Suomen haIhtus on esit­tänyt
ulkomaisen valuutan puutteesta
huolimatta, että se ostaisi kahvia, jota
sitten myytäisiin "erikoisverokahvma'",
jonka, hinta olisi $7.25 pauna sensi­jaan,
että normaalihinta on $2.50 pau­na.
Tämän suunnitelman toteuttaminen
varaisi yleisölle sen haluamaa tarvi­ketta
ja samalla: se takaisi hallituk­selle
lisätuloja, mitä saataisiin kivut­tomammin
kuin suoranaisella verot­tamisella.
Toisaalta se kuitenkin an­taisi;
rikkaille mahdollisuuden ostaa
kallista kahvia kun taas köyhät eivat
voisi sitä ostaa.
Vanin hallitus
"odottaa" retlelöitä
• Teheran. — Iranin ylin sotaneuvost o.
piti tiistaina ylimääräisen kokouksen
j?. .samanaikaisesti lisääntyi jännitys
sen johdosta, kun Venaja syyttää, etta
yhdysvaltalaisten, toiminta Iranissa
uhkaa Neuvostoliiton rajoja. .
Pääministeri Hakimi . sanoi, etta
Neuvostoliiton noottnn laaditaan vas­to
us • keskiviikkona. Yleisesikunnan
päällikkö kenraali Razmara sanoi pi-:
tävänsa jatkuvasti radiotiedotusyh-.
teyttä 20 sotilasaseman kanssa Vena-:
Jän rajaseudulla. Yhdysvaltalaisen
sotilasvaltuuskunnan johtaja:: eversti
Marr väitti Venäjän tehneen vaaria
•syytöksiä-..-,
•: Iranin ja Neuvostoliiton suhteet o-vat
tulleet yha' pahemmiksi sen i jäl­keen
kum Iranin parlamentti kumosi
sopimuk.sen. jonka mukaan Vehaja o-
I.si saanut öljyoikeuksia Iranissa. ,
, Iranin sotajoukkojen hikkeet Iranin „
pohjoisrajalla • osoittavat hallituksen
odottavan rettelöltä. Kaikki Venäjaa
kohtaanmyotamieliset ihmiset on siir­retty
sisämaahan ja raja-asemia on-vahvistettu.
Hallitus vangitutti edel­lisenä
paivana kaksi huomattavaa,
Neuvostoliitolle m.yotamielistä henki­löä,
tn Salamollah Pavidm ja Ali Sha-bastarin,
jotka ovat johtaneet auto-nomialiiketta:
Azerbaijanm maakun­nassa.
T I L A T K A A V A P A US!
:~Vuonna 1850 tuotiin kolme, ta-:
vallistakesykaniima^ Australiaan.:ja
ne lisääntyivät niin. etta- 1875 - nusla
oh tullut ,maan vaiva:, Sen jälkeen
on niitä • tapettu miljoonittain ; joka
vuosi.
—, Suurin, jättiläiskäärme; Python,.
mitä on tavattu on: ollut 33 jalkaa.,
pitka.
PÄIVÄN PAKINA
Epistola kirjeenvaihtajille
Ent. punakaartilaisten
hautauLsapukassa
,:,Helsinki; - , 7 ^ / Ent.: punakaartilaiset
päättivac;, vuoden • lopulla. ;tä;ina ipita-
• niä.ssaan kokouksessa perustaa .kes­kinäisen.;
häutausapukassan.: johon
kerataaii; v.irnja :lalvjouuk.sista. Kas-s.
asia. annetaan avustuk.sianiitk.tar-'
vitseville järjcbton jäsenille.
|in6n ryhmäkiihköilu; turhanpäivä suoranainen"hauk-
: kuminen"-. Aatteeliiset. eriniielisyydet eivät .sii.s ehkäise , kiiviännöl-lii^
tä yhteistoimintaa. iTuianniie5temnK*,-'yhteisciv.-=v hyväksi; lehtioninici^
välillä!
Lvhvcsli sanoen Suomiavun toiminnasta stiiuiin hvvien kavttin-nöllisten
tulosten li.^äksi myös arvokkaita myönteisiä opetuksia ny­kyistä
ja tulevaa toimintaa varten.
Tavallisesti kansan sormi ,:on ::koh-distettu:
toimittajia kohtaan ja töisi-:
tiaan laatusanoja ei,säästetä. Meidän
ei ole tarkoitus taman kirjoitiiksen yh--
teydesjä syyttää kirjeenvaihtajiamnie
j a n n t ä . jotka aikovat kirjoittaa jotain
meidän lehteemme: Tarkoitus ei olisi
myöskään arvostella arvostelijoita. sil-:
la mikä olisi terveellisempää kuin ay
siallinen hyvää tarkoittava arvostelu.
, Suomessa - ilmestyvässä- Vapaassa
Sanassa on nimimerkki A. Ajanham-.
masantauut kirjeenvaihtajille ohjeita,'
jotka esitämme lukijoillemme seuraai-vassa:
: "Lehtikirjeenvaihtajaksi pääsee ku-•
ka tahansa ikään, säätyyn ja suku­puoleen
ka tsomat ta, kun. vain oma a
vähintään seuraavat .5 ominaisuutta:
.•'IV Pitää olla vainuy ja hoksnokkaa.
f kuin ensiluokkaisella jahtikoirallä; p ii
tää kyetä vainuamaan paikkakunnal­laan
kaikki salatuimmatkin asiat en-,
neh kaikkia muita ja pitää kj-etä jus­tiin
- hoksnokkaamaan se. inistä niistä
kannattaa lehdelle kirjoittaa.
"2) Pitää olla hirmun tarmokas ja
äkkiotteinen. että tekee tehtävänsä
justiin .heti, eikä vasta, huomenna tai
kolmen viikon kuluttua. :-, :.
,:"3),,Pitäa osata.sikali kirjoittaa, etta;
toimittaja saa siita selvän — parem­pikin
kirjoitustaito on. luvallinen.^ . . -
: • "4) • Pitaä olla .luotettava ja vain to-;
tuudenpuhuja.: jos aikoo tyovaenleh-den
kirjeenvaihtajaksi — valehteluoi-keus:
on vain;vastustajien kirjeenvaih-,
tajillä.
. ••5) Pitäa olla niin häikäilemätön,
että- uskaltaa karhuta: lehdeltäankir-^
joituspalkkiota korvaukseksi kuluis­taan
ja vaivoistaan. / •
' :"Kuta • kehittyneemmät nama omi­naisuudet
ovat: sita parempi kirjeeiiT
vaihtaja..."
, Nämäleikillisessä- sävyssä esitetyt
ohjeet; ::lehtikirjeenvaihtajille pitää
yleensä paikkansa myös täällä - Cana-)
dassa työväenlehtiin nähden. Nyt kun.
lehtemme on:laajennettu.aiiiii ei vain
toivota suurta kirjeenvaihtajien mää­rää.:
mutta' olisi; jokaisella suomalais-:
seudulla, missä on olemassa GSJ: n o-sasto.
valittava . kirjeenvaihtaja' ja
missä ei sellaista -järjestöä ole. niin
jonkun lehtemme lukijan • pitäisi = tie-doittaa
kaikki ; tärkeimmät tapahtu­mat
paikkakunnaltaan lehdellemme;'
Lehtemme - toimituksen ;: taholta on
monta kertaa korostettu, että niin hy-
. va kuin, oikeiskirjoitustaito onkin: kir-leenvaihtajalle,
nun se ei,ole kuiten­kaan
tärkein eika kenenkään kirjoi­tustaitoisen
siksi pidä Jättää kirjettä
kirjoittamatta., Kuitenkin tassa yh­teydessä
on yksi hyvin tarkea seikka.
Varsinkin englanninkieliset nimet pi-,
taisi kirjoittaa oikem::ja.selvästi; Jos
ei itse ole varma: niinpitaisi kysj^ä sitä
englanninkieltä taitavalta henkilöltä.
Hyvin usein on tapahtunut nun; että
>ei millaankeiiiöillai ole saanut'selvää
nimestä ja: silloin toimitus joutuu pul­man
eteen; Toinen" tärkeä: on nume­roiden
oikein:: kirjoittaminen. Erikoi­sesti
jos tulee kysymykseen dollarit ja
sentit. Epäselvyys .tässä kysymykses­sa,
on tubttaniit.usein harmia.- :-
Toisinaan :;on sattunut.-siten, että
kirjoitusta ei ole julkaistu. .Se johtiiu'
kirjoituksen sisällöstä ja tällaisia voi
olla useitakin. Kaikille lukijoillemme
on selvästi käytäntö osoittanut, että
lehtemme on antanut, tilaa toisin ajat­televillekin;
kirjoittajille, joten se ei
ole esteenä kirjoituksen, julkisaamir
seen.
Yksi syjr voi-olla se, että kirjoituk--
sessa voidaan esittää joitakin asioita:
sellaisessa valossa, että sisältö voidaan
tulkita ..jonkun --henkilön kunnian-^
loukkaukseksi. ; Tästä voi koitua ikä­vyyksiä
lehdellemme ja siksi on varot­tava
sellaisten julkaisemista.
. Jos kirjeessä pjTitään. henkilökohir
täiseen parjaukseen tai: esitetään-asi­oita
snnä Ivalossa, ^joka voi aiheuttaa
jollakm :: paikkakuimalla keskinäisiä
riitaisu uksia. niin niille ei v anneta' ti -
;;:^--Äai^^
laa: Samoin :pyritaan välttämään
kahden henkilön valista persoonaki-;'
nasteluä lehtemme palstoillaiVarsui-'
kin jos luullaan. ettei sellainen kinv
nosta lukijakuntaamme; : ;
Joissakin kirjoituksissa myös : csi^
tetään joitakin kysymyksiä sellaige.ssa;
pohittisessa valossa, etta se- on va­hingollista
meidan^ yhteisille .eduil-;
lemme ja päämäärillemme. On sei-.
:vaakin:etiei .sellaisia julkaista. •,
• Kirjeenvaihtajien on muistettava.;
:että toimitus toimittaa lehteä osak-keenomistajien
antamien ohjeiden ,•
mukaisesti: j a joutuu, myöskin vastaa-;;
maan lehden sisällöstä. Jos toimitus
joutuu"peukaloimaan kirjoituksia,;
min se johtuu juun edellaolevasta.Ei- :
hän toimituskaan ole "erehtymätön'',
mutta sen' tulee: täyttää luottamus­työnsä
niin hyvin kuin voi, -
• Yksi valitettava seikka kirjeenyaih-,.
dossa on havaittavissa. Lehtemme lUr
'kijoitä työskentelee monilla: teollisuu^-;
aloilla j ä kuuluvat erilaisiin unioihiii;
Hyvin harvoin saamme nniojen toi^
mintaa.: työmaaoloja : ym. sitä alaa
koskevia kirjoituksia. Mj'ös farmarit
kirjoittavat harvemmin heidän ki­peimmistä
ikysymyksistään.: joita n.v-kyään
voitaisiin mainiosti julkaista
"Farmarien päiväpalstalla". Tätä
puolta pitäisi parantaa j a siihen on
meillä -mahdollisuudet jos vain käy­dään
tarmokkaasti asiaan käsiksi:
Tämä riittänee tällä kertaa. ,
Siis kirjeenvaihtajat, hoksnokatkaa.
olkaa hirmuisen tarmokkaita, häikäi-,
lemättömiä ja*irjoittakaa totuutta. —
Uoti.
Länsimaiden sa
kuvauksia SaJcsan n
tiökjrjoituksia. jois!
on myöskin erinonu
julkaisemme kahdei
ikellä mlehitysalo»
Jatkoa.
;juuri han, järjesl
häntien ka.skysta mini
ti eri puolilla Saksaa s
U takia Lansi-Saksair
väestö jäi ilman elmtj
suo ielee -sotarikollisia..
kien brittiläisellä vyöt
tettujen taantimiukse:
plteiden aloitteenteki:
Hän sanoo: marxismi
jien Hänen puolueen
taisee joka päivä mitl
saastaista Neuvostoli
propagandaa. .
Tällainen on se ihm
d;iii täytyy tavata. .
Meitä opastava en
pidä. iuirettä.,
••-..•Ei mitään,: kyll
sanoo hän valmpitami
Olemme JO tottuneet
Britiiläiset^ miehitysvi
vät välitä, liiallisista
1 ollessaan . tekemisessi
marionettiensa kanssa
Viime vuonna sama
ian yhteydessä olitap
takin: Essenin poliitis
löiden oh määrä ani
Kun kaikki olivat kok(
ni, että jonkin erehdy]
suuteen ei • oltu kutsui
äsken perustetun kons
distyksen puheenjohts
Kaupungin vieraani'
däntti tahtoessaan te
velukscn sieppasi het
ja: sanoi sihteerilleen
—-Ilmoittakaa poliii
vat viipymättä käsiini
tänne tuon politiikon
-maisesta oikeistopuol'
Sitten kääntyen me
hän sanoi miellyttä\
— Älkää hermostu
kiskotaan tänne.
Tällaista. kursailem
saimme nahda joka i
rassamme ollut brit
omaisten edustaja sai
totisena nähdessään
timme rauhallisesti sa
kuljettajamme : kor
moottonvikaa:
— Teidän sijassann
nelle. . Voi teitä, ven
siirtomaan perustajia
Myönsimme miele
olevan: oikeassa;
Saavuimme Adenai
lutilaisuuteen puolitt
neinä. - - • ••. .
Adenauer puhui ta
koisella äänellä.: Hai
"Die Neue Zeitungn
nen lehti saksalaista
viimeisten artikkele
juista muunnelmaa:
simaisen kulttuurin
loopan" liittoutuma, .]
telma.
Jätimme hyvästit,
upseeri, menLAdenau
viilinpitamattömasti:
— Mistä tulitte tai
Kokottsil
>^ CSJ;:n PORT
'OSASTON KUUK
pidetään ^jokaisen
slmmäin^n suimun
lalia. Johtokunnai
ka' kuukauden kolE
7 illalla.
Kokousi
:CSJ:N HEAKST
: kuakausikokous
kuukaoden toin
keUo 2 p
Kokousi
CSJ:n Wantipin
kokoukset pidetään
\iimeinen sunnuntai
ton haalilla. Sihtei
Lehti, IVanup. Ont:
Kokousi
• CSJ:n SPR
OSASTON N<
KAUSIKOF
pidetään joka ku
mainen sunnunt!
J ohtokunta kokoo
kaisemmin.
JCokousi
CSJ:n VANCO
TON KUUKAUS
pidetään joka ki
sunnuntai, kello
Clinton-Iiaalilla, '
St., Vancouver, B.