Vapaus, August 26, 1930

              -1930 Tiistaina, elok. 26 p:nä — Tues., Aug. 26
HÄÄ
[ J O M B BK
Kirktyvä työttömyys johtaa ja velvottaa
taisteloiin
Dollarista
fskulut:
«IUB $20.00, 60v
, . ^ $ 4 9 . 9 9 , 80t
50.00—«79.99 ja
Ita seuraavalt» «»•
iollarilta.
00.00 j » •iit» T»»»
t tumman eunruu
i e t y k i U t i ovat U
lähetykseltä,
oitetaan. KtUM
Dksta.
bet oaotteelU: •AUS,
DBURY. pmL
'.jä myydään.
pileUituioUs
tavat raliav&lityk-kin:
TREAL BRANCB
Antoiue S t ,
ai, Que.
^AUS
WR BRANCB
y Street,
ur, Ontarh.
WIRTA,
.ve., Toronto, Ont
UV IN EN
Lakt. Oat
VVORl ,
•upine. On .
l KOSKELA,
immins, Ont.
HEUN,
s Keski-Ontariossf
rhellijan olla va-ehdea
tilaajaa.
sanottu, että jos
miestä paikkakun-lamasa"
kylkeen,
ikään syy olla t i -
Verrattain pienel-oi
jokainen tehdä
tUata lehden it­sen.
ä tästä lehdestäm-ukkojen
yhteisellä
fennettua sellaisen
ka todella vastaa
itetmssa tehtävissä
aitä monipuoliselle,
luokkataistelun
työväen lehdelle
kasihteeri.
OIMINTA
ITEISYMAiÄBBTS
IBMO THUNDER
JERIN JÄSENIL-TTAJII.
LA NOS-NYKYISESTÄ
flLOUXEEN?
ja on ottanut vas­ta
tuskin yksi sa-
>a;]asta olisi otta-
In vakuutettu, et-
Jt toverit, työläiset
kummastellen sa-
»i tehdä vain ym-isään.
omiselle on tUaa-olisi
ollut hiukan
ossa, tuskinpa oll-it
tehdä. Kuiten-liln
perusteellisesti
mlsen tiellä että
enää soimaa liik-kka
liike olisikin
in.
. että se olisi sitä
)udellisesti. huoli-tuhannen
dolla-a
liikkeellä on ly-tensa
aikana nis­in
sUlä perusteel-i
pikemminkin s l -
lielialaa, joka lilk-n.
jäsenistön ja
le on kasvanut,
lysymyksessä vain
oeenhoito alfekir-uu
se kuitenkin
Ita, pistää itsen-
^uun, jossa tie-io
tulleensa tuo-
^ toivon mitä
ilplttömimmin. et-iotka
allekirjoitta-ottamaan
toimen
kieUoistani huoll-lyöskin
parhaansa
' rakentamiseksi,
ksi, solidarisuuden
kaikin voimin t u -
rakentamaan pjrr-lutan,
että niki
jotakin vaikuttaa
uin voimani kan-jana,
ei tule liik-n
mikään suosik-suosikMjärjestelmä'
sen kuin tuotan-
Henkilökunnassa
^^en ja liikleen
ja työteho on
a normaaliin, ellei
olisi. Tällä lan­aan
tahdota so-
Työläisten on ryAdyttävä jookko-toimintaan
työttömyyden joh­dosta
Kommunistit ovat kaikkialla maa­ilmassa,
eritoten viime syksystä län­tien
osottaneet työläisille nykyisin
käsillä olevan ja päivä päivältä yhä
kireämmäksi kehittyvän kapitalis­min
kriisin (pulan) johtavan samtii-la
myöskin alati lisääntyvään jouk­kotyöttömyyteen.
Kuii udmmuhis-tien
johdolla järjestettiin viim.» mi.
liskuun 6 päivänä mielenosotuksia
työttömyyttä vastaan, niin selitet­tiin
kapitalistien ja heidän kätyri-ensä
taholta työttömyyden poistu­van
tai lieventymän kesäntullessa,
Nyt, kun kesä on kohta sivuutettu,
voidaan todeta työttömyyden vaan
kaikkialla lisääntyneen. Samalla on
todettava kommunistien väitteiden
pitäneen paikkansa ja kapitalistien
käskyläiset aina sosdem myöten o-vat
joutuneet valehtelijoina pettä­mään
työläisiä.
Kapitalistinen sanomalehdistökin
jc tunnustaa tilanteen kehittyvän
tulevan talven aikana entistään k i ­reämmäksi.
Työttömäin lukumäärä
tulee lisääntymään monenkertaisesti.
Se on pakottanut hallltusherratkin
"toimenpiteisiin". Keräilevät tekais­tuja
tilastoja ja suunnittelevat nii­den
perusteella järjestää kurjia hä­täaputöitä
kerrassaan riittämättö­mästi.
Nuo hätäaputyöt ovat kapi­talistisen
yhteiskunnan ja järjestel­män
sairaan ruumiin haavojen voi­telemista.
Työläisiä yritetään tyydyt­tää-
hengissä pysyäksen, kurjilla ar­mopaloilla.
Mutta työläisillä, jotka
ovat luoneet ja edelleenkin luovat
kaiken rikkauden, ei ole syytä k i ­tua
nälässä, puutteessa ja kurjuu­dessa
ja tyytyä niihin mahdollisiin
armopaloihin, joita kapitalisitit tu­levat
lupailemaan. E i ! Heillä on oi­keus
elää — ja elää säädyllisesti —
eikä kituen, tuskin hengissä pysyen,
kuten kapitalistien suunnitelmat e-dellyttävät.
Työläisten on siis ryh­dyttävä
puolustamaan elämisen oi­keuttaan.
On järjestäydyttävä ja
ryhdyttävä joukkotoimintaan.
Herrat leikittelevät työläisten pnut-teella
ja km-juodella
Liittovaltion työasiain ministeri,
senaattori Gideon Robertson kutsui
erinäisiä kapitalistien edustajia Ot-?
tawaan, neuvottelemaan työttömyys­tilanteen
johdosta. Tätä neuvottelua
varten kerättiin tietoja' työttömyy­destä
kaikista kaupungeista, joissa
oli enemmän kuin 10,000 asukasta.
84 kaupimgista saapimeiden tietojepi
perustella .joissa ilmotettiin olleen
yhteensä 112,940 henkeä työttömä­nä,
on ministeri arvioinnut maan
työttömien lukumäärän olevan noin
200,000.
On mielenkiintoista • tutustua siihen
miten näitä tietoja on saatu ja mis­sä
määrin ne ovat oikeita. Niinpä
oli Sudburyn kaupungin pormestari
Peter Penton ilmottanut Öttawaan,
että Sudburyssa on noin sata työ­töntä
työläistä, joista puolet on
paikallisia asukkaita ja loput kulku-laisia.
Sama nikkelikapitalistien
käskyläinen arvelee työttömien l u ­kumäärän
nousevan tulevan talven
aikana 1,000—1,500.
Meillä on ollut tilaisuus tarkistaa
herra Fentonin tietoja. Se osottaa
herra Fentonin, kuten muidenkin,
leikittelevän työttömyyttä koskevilla
numeroilla. Eikä se rajotu siihen,
vaan he suorastaan valehtelevat.
Työttömät työläiset ovat vakuutta­net
Prood kaivannolla Sudburyssa
Työttömät työläisei oo järjestettäT&
taistelaan
Porvarien suunnittelemat Ja mah-doUisesti
järjestettävät toimenpiteet
työttömyyden aiheuttaman kurjuu­den
"lieventämiseksi". Joko kurjan
ja riittämättömän ruuan tai kurjas­ti,
palkatun ja riittämättömän hä­täaputyön
muodossa eivät tule pois­tamaan
työläisten puutetta ja kur­juutta,
vaan ne sitä pitkittävät
Meidän on muistettava, että sikäli
kuhi maailman kapitalismin kriisi
kiristyy, niin sitä mukaa työttö­myys
tulee yhä laajemmaksi Ja
vakinaisenunaksi ilmiöksi kapitalis­tisessa
yhteiskimnassa. Alinomaa
kehittyvä tuotaimon ratsionalisoin-ti
(järMperäistyttäminen) työntää
yhä enemmän työläisiä työttömien
armeijaan, sikäli kun yhä enemmän
ja yhä parempia koneita ja työn­suorituksen
jouduttamismenetelmiä
otetaan käytäntöön. Samalla kun
liikatuotannon johdosta varastot o-vat
täynnä kaikenlaatuisia elin- Ja
kulutustarpeita, kärsivät työttömät
tj-öläiset niiden puutteessa. Tätä
tilannetta on vallankumouksellisteh
työläisten ja heidän Järjestöjexisä
käytettävä hyväkseen. Siihen on
niillä suoranainen velvollisuuskin
köyhälistön etujen ja oikeuksien
puolustajana ja taistelijana.
Vallankumouksellisten työläisten
taloudellisten järjestöjen keskuselin,
Canadan työläisten yhtenäisyyslilt-to
(Workers' "Unlty lieague of Ca­nada)
ryhtyi jo viime talvena toi­menpiteisiin
työttömien työläisten
järjestämiseksi. Paikallisia, Cana­dan
työttömien työläisten liittoon
(Unemployed Workers' Association
of Canada) kuuluvia työttömäin
työläisten ' järjestöjä onkin perus­tettu
sinne tänne, \ etupäässä kes
kuksiin. '
Työttömäin järjestämisessä el ole
toimittu tarpeeksi hyvin
Monilla paikkakunnilla, missä sii­hen
olisi edellytyksiä ei ole vielä
tehty mitään työttömäin työläisten
järjestämiseksi. Toisilla paikkakun­nilla,
missä on tehty alottelta, el
ole alotettua työtä jatkettu, vaan
on se joko enemmän tai vähemmän
unohdettu tai katsottu toisarvoi­seksi
tehtäväksi. Tällainen tilanne
ei saa jatkua, vaan on laiminlyön­nit
viipymättä korjattavaa
Kun työttömyys tal7en tullen laa­jenee
ja tilanne kiristyy, niin tekee
se tilanteen entistään hedelmälli­semmäksi
vallankumouksellisen va­listus,
ja järjestämistyön menestyk­selliselle
harjottaniiselle ja saattaa
työn työttömäin työläisten keskuu­dessa
kommunistipuolueen ja mui­den
vallankumonksfelllsteh työläis­ten
Järjestöjen yhdeksi tärkeim­mäksi
tehtäväksi, mihin on" kiin­nitettävä
kaikki volinat' Jä huo­mio.
Jos koskaan tietämätön työ-läin.
en oh herkkä vallankumbuksfel-lisiUe
aatteiUe j a toiminnäUe, niin
on se silloin kuin suoranainen näl­kä
ja kurjuus panee vatsankin a-vustamaan
ajattelemisessa ja- Joh­taa
samalla toimintaan. Samalla
S«cco j a Vanzetti maUtojoUa.
Juhla vietettiin Prince Ärthur-haalilla
22 päivän illalla kansain­välisesti
Canadan työväen puolus­tusliiton
järjestämänä. Tilaisuus
alettiin torvisoittokunnan soittaes­sa
"Kansainvälisen" sekä "Suru­marssin",
joita yleisö seisoallaan
kuunteli, samalla kunnioittaen
kaatuneiden muistoa. Tov. Gonld
avauspuheessaan selosti näiden
työväenluokan marttyyrien mur-
SJvn
Sault Ste. Marie
kun otanune tämän työn suoritietta-vaksemme
on meillä velvollisuus
tehdä itseUemme selväksi nykyisen,
maailman kapitalismin kolmannen
kauden kehittyminen Ja; sen asetta­mat
tehtävät kaikessa laa:juudes-saan.
sillä muussa tapauksessa o-lemme
vaarassa vajota opiportunlsti-seen
näpertelyyn Ja pennin-nakki-reformismiin.
Työttömäin työläisten Järjestämi-oUeen
muutamia päiviä takaperin ^eti otettava puheeksi
yli 300 työläistä työnhaussa. Se jo uaikLssa vallankumouksellisten työ-sellaisenaan
osottaa Fentonin valeh­televan.
Mutta otamme lukuun, että
tuskin puoletkaan työttömistä työ­läisistä
etsivät työtä kaivannolta,
koska terveydelliset ynnä muut sei­kat
eivät salli heidän työskentelevän,
kaivannossa, niin voimme varmuu­della
sanoa työttömien työläisten
lukumäärän nousevan Sudburyssa yli
GOO, vaikka työttömät itse vakuutta­vat
määrän olevan suiu-emman.
Edellä kerrottu esimerkki riittää
osottamaan herrain työttömjrystilas-tojen
laadun, sillä fentoneja on
kaikkialla Canadassa. On siis perin
ilmeistä, että työministerin arvio
200,000 työttömästä ei pidä paik­kaansa.
Puoli miljoonaa työtöntä
lienee paljon lähempänä totuutta.
Ja talven ollessa käsillä lisääntyy
työttömyys herrainkin lausuntojen
mukaan kerrassaan Huimaavasti.
Kun moisten tilannearvioiden i>e-nisteella
tehdään suunnitelmia, niin
eivät ne riitä, vaikkakin työministeri
on ulkokullatusti ilmottanut sano­malehdistölle,
että "kenenkään ei sal­lita
tulevan talven aikana olla näl­käisenä
tai viluisena."
On kuitenkin varmaa, että tule­van
talven aikana entistään suurem^
mat työläisjoukot perheineen tule­vat
kärsimään suoranaisesta nälästä
Ja vilusta.
kaikissa työ
Iäisten järjestöissä Ja ryhdyttävä
viipymättä toimenpiteisiin.
H. Sula.
Toronton uutisia
kansatovällsen juhlatilaisuuden
Tarmolan kesäleirillä panee toi­meen
puolueen keskuskomitea ja
Toronton S.J. kesälelrikomitea, ur­heiluseura
Yritys mukaan luettuna.
Juhlatilaisuudesta pitäisi kuuletna-ni
mukaan tulla oikein suuremmol-nen
kaikin puolin. SlUä siellä m.
m. tulee kansallinen sekä kansain,
välinen urheUu- Ja Juoksu-kilpailu.
Yrityksen nalsUta 20 viestin-Juoksi­jaa,
10 tyttöä Ja 10 akkaa, kllpaUee
keskenään. Ja ukkoja Ja poikia p i ­täisi
tulla sama määrä. Myöskin
olen kuullut, että ammattikuntien
välinen viestinjuoksu tUlee myös.
Ukrainalaiset toverit myös osallis­tuu
näihin kisoihin.
On siis itsestään selvää, ettei
hasta, minkä Yhdysvaltain porva­risto
verenhimoaaji tyydyttääk­seen
pani toimeen koko maailman
työväenluokan protesteista huoli­matta,
samalla huomauttaen, että
tämä muistojuhla ei ole yksin näi­den
kahden, vaan kaildcien työ­väenluokan
edestä (kaatuneiden,
joita joka päivä kaatua ja on kaa­tunut
taistellessaan työväenluokan
vapauden puolesta. Samaa taiste­lua
jatkuu nytkin. Samalla hän
muistutti tov. Duboista vastaan
tehdyn porvariston hyökkäyksen.
Syytös, mikä häntä vastaaai on lu­vattomasta
maahantulosta, on vain
tekosyy; suoranainen syytös on se,
että hän alkoi toimimaan Canadan
ranskalaisten työläisten valistami-seksi,
nostattamiseksi siitä tilan­teesta
missä Tie ovat toisten työ­väenluokan
jäsenten kanssa. — Sen
jälkeen soitteli ukrainalainen jou-hiorkesteri
ja puhujapaikalle astui
tov. Frii. Puheessaan hän anka­rasti
tuomitsi sitä poliisihirmuval-taa,
mikä nykyään riehuu etenkin
kommumistista liikettä vastaan, sa­malla
huomauttaen, että jnämät
"viran valvojat" eivät syytä meitä
ketään nykyään kommunistisuu-desta,
vaan joko rauhan häiritsemi­sestä
tai liikenteen sulkemisesta
paikoilla, joilla on ketttää kuinka
laajalti tahansa. Kommunistipuo­lue
on laillinen puolue Canadassa
ja siksi heidän pitääkin hakea aina
muita syytöksiä taistellessaan kom­munismia
vastaan. Vetosi miten­kä
työväenluokan jäseniä joutuu
vangriksi joka päivä ja siksi on
meillä tärkeä olla järjestö eli ar­meija,
joka puolustaa näitä van­giksi
joutuneita. Canadan työ­väen
puolustusliitto oi^ meidän pu­nainen
ristimme ja siksi meidän
dcaikkien tuleekin rakentaa sitä ja
yhtyä siihen jäseneksi. Vielä oli
muita ohjelmanumeroita.
Poliisilaitos oli myöskin runsaas­t
i edustettuna haalin sisällä j a ul­kopuolella,
joten oli siltä puolen
"turvallinen" olla. Mahdollisesti
Montrealin poliisilaitoksen tarkoi­tus
onkin kasvattaa poliiseihin
myöskin kommunistisuutta, koska
niitä joka tilaisuuteen lähetetään
niim runsaasti.
Työttömyyttä "poUtfctaan"
J . H. Price, saman-nimisen
komppanian presidentti ja samalla
Quebec Forest Industrial Associa­tionin
presidentti on jättänyt Que­becin
pääminis>terille ikirjelmän,
jossa ilmoittaa, että heidän komp­paniansa
ja alaisensa yhdistyksen
Öuolesta on ruvettu toteuttamaan
pääministerin toivomusta, että ai­noastaan
maan varsinaisia asuk­kaita,
Canadan ranskalaisia ote­taan
työhön; ja että myöskään
Ralkkoja ei tulla laskemaan, jos ni­mittäin
ei laskua ole jo tapahtunut.
Sen jälkeen luetellaan suuri joukko
eri komppanioita joissa ei ole ei­kä
tulla ottamaan työhön niin sa
nottuja ulkomaalaisia, kaikki ollen
paperipuu- ja paperikiomppanioita,
samalla ilmoittaen, että myöskään
heidän alaisilleen pikku-urakoitsi-joille
on annettu huomautus, että
ei pitää ulkomaalaisia työssään. —
Kerrassaan naivimaista työttö­myyden
poistamista. Onko tällä
tavalla aikomus ajaa kaikki ulko­maalaiset
pois maasta, mitkä on
tänne hallituksen ja laivakomppa-nioiden
puustauksella saatu tule-
Inaan, tai pelätäänkö, että hirveä
työttömyys, joka aina vain pahe­nee,
tulee herättämään Canadan
ranskalaisen joukonkin siitä nöy­rästä
asemasta missä heitä on pi­detty
katolilaisen kirkon avulla
sillä silloin kun tämäkin joukko
alkaa heräämään, on myöskin heil­täkin
heidän riistomahdollisuudet
menneet. Jos pääministerin kehoi­tusta
aletaan noudattaa, pakpittaa
tämä ulkomaalaisia aina lujempaa
yhteisrintamaan keskenään ja jär­jestymään,
valvomaan ^myöskin
omia elämän mahdollisuuksiaan tai
sitten. kuolla nälkään, nöyränä,
kurjana ja matelevaisema rauk­kana.
Punaisen päivin juttu kumottu
politcloikeudetui t.k. 22 päiTiLniL.
Elok. 1 päivän imperialistisen
sota vastaisen mielenosoituksen yh­teydessä
vangitut toverit Karl
Steinberg, Wm. Lehtinen, Leo A a l ­to,
Miina Aalto, Eeva Aalto, Jack
Ferris, Urho Kataja ja Paul Man­ninen
olivat taasen kolmannen
kerran poliisioikeudessa perjantai­na
kuulemassa mitä tuleman pitää.
Poliisituomarina oli Elliot, yleise­nä
syyttäjänä Atkins sekä puolus-tuslakimiehenä
Mc Millan, Asia
kuitenkin raukesi siihen, kun ylei­nen
syyttäjä ilmoitti ettei hän ole
löytänyt mitääm syytöstä, joten
koko juttu kuoleentui ja kaikki
vapautettiin. Pidätyssyytös oli
"irtolaisuus", joka peruutettiin.
Päättäen niistä toimenpiteistä
millä kaupungin virkakunta hyök­käsi
työläisiä vastaan elok. 1 päi­vät
olla vain 2—3—1 päivää vii­kossa
työssä — niin saa tästä
työttömäin määrästä jo useam­man
tuhannen, mahdollisesti siinä
5,000 seuduilla. Lisäksi kun nyt
kesä lähenee loppuaan ja talvi t u ­lee,
joten rakennustyöt vielä lop­puvat,
niin mitä sitten? Kaikista
lupauksista huolimatta terästehdas
tulee seisomaan pitemmän aikaa
ja jos joskus talvella alkaakin,
niin hyvin vähällä voimalla. Eikö
tämä ole jo hyvin vakava asia ny­kyiselle
järjestelmälle ja kun se
on koko maassa samanlaista ja l i ­säksi
koko kapitalistisessa maail­massa,
joka ei ole enään "normaa­lissa".
Tämä on se nyt niin sanot­tu
kolmals aikakausi, jonkSi Kom­munistinen
Kansainvälinen pari
vuotta sitten arvioi maailman t i ­lanteesta.
Ankara työttömyys, y l i
20 miljoonaa maailmassa, osake-romahdukset,
siirtomaakapinat ja
vallankumoustaistelut (Intia, Kii­na,
Egypti, Indo-KJina, Korea y.
m.), fascismi (Suomi, Saksa y.m.).
Canadan Suomalaisen Järjestön Myt^mo-lihtinti
vänä olisi luullut, että syytös ja
tuomio on hyvinkin ankarat, vaan Canadankin liike-elämää oox koh-nyt
kuitenkin herrat syyttäjät, tuo- * ' '
marit, poliisit j a päälliköt neuvo
dannut^ pula, senhän näemme sil­miemme
edessä ja siksi pitäisi "hie-teltuaan
aikansa sekä saaden kai.man lieventää" tätä kurjuutta, et­tei
se justiin niin karkeasti pistäisi
esun. Vaan siinä ei tule porva-ohjeita
ylemmiltään ja todellisilta
isänniltään Algoma Steel Co:lta,
Abitibi Povirer and Paper Co:lta, rien häamänheiluttajat onnistu­maan.
On mahdottomuus saada
työtä kaikille työttömille, kun
maan rikkaus ja varat ovat muuta­mien
rahamiesten kassaholveissa ja
ne ei niitä sieltä luovuta muuten
kuin väkipakolla. Canadankin työ­väenluokka
tulee sen tulevaisuu­dessa
tekemään kommumisti puo­lueen
johdon alaisena.
"Helppari",
y.m., päättivät että on tällä kertaa
parempi kun annetaan asian hil­jaisuudessa
raueta eikä tuomita
ketään. Niin on asiat toverit. Äl­kää
pitäkö harhaluuloja, että oi­keutta
olisi syytetyille tehty, sillä
tässä maassa samoin kuin kaikissa
muissakin kapitalistisia maissa on
kapitalistinen luokkaoikeus toimin­nassa,
joka toimii aina sen mukai­sesti
mitä suuret rahayhtymät kat­sovat
tarpeelliseksi heidän eduil­leen.
Tällä paikkakunnalla on suu­rin
tekijä Algoma Steel Corp. ja
Abitibi paperitrusti. Työläisten
isänmaassa Neuvostoliitossa toimii Annan tässä maailmalle vähän tle-myöskin
luokka-oikeus, mutta se on toa tämän Isonjoen oloista. Eletään
East Port Arthur
RaukkamaUnutta.
Karjalan ravintolan isäntä on
ilmoittanut, että seinäilmoitukset,
salnvälistä työväenliikettä, eikä vain
ole Joutunut ''punakauhun" val­taan.
keasti sanoa, ettei työteho olisi
normaali, eikä myöskään siitä, eti»
liikkeen palveluksessa olisi tahal­lisia
vllpistelijöltä, vaan koska sel­laisia
"Juoruja" llikkunn, on tämä
liikkeen kantajoukoille sanottu va­kuutukseksi
siltä varalta.
Vakuutinhan kokoukselle, että ko­kemukseni
eivät ole riittävät sen
alan tuntemisessa, mutta vilpittö­mässä
mielessä, luottaen rehellisyy­teen,
jäsenjoukot painosti itsekkääs­ti
toimeen liittyn^stä.
Lopuksi kiitän siltä luottamukses­ta,
jonka olen osakseni saanut,
mutta raskaalta tuntuu kantaa sitä
tehtävää. Jonka olette asettanut Ja
siksipä juuri olemme kaikin edes-vastuulliset
liikkeemme yhteisestä
kohottamisesta.
Vilpittömällä osuustoiminnallisella
toveruudella — K . H . K .
näitä kaikkea kukaan Jätä katso- . . . . ; , „ ^ ; , . „ x „ „ „ e T * X •
tilaisuuksista, eivät saa olla rau­hassa
heidän seinässä olevassa i l ­moitustaulussa,
että jotkut vas­tuuttomat
henkilöt repivät niitä
alas, josta pyysi huomauttamaan,
että mitään ilmoituksia mitä heidän
seinillä on, ei saa repiä alas kut­kaan
sivulliset ja sillä tavalla
esittäen raukkamaisuuttaan. — J .
Myös puolueelta on Järjestetty va­kavampaa
ohjelmaa. On siis kaik­ki
tervetulleita! — Jallu.
Montreal
Laivan kannella.
Oikea mei'imie3 se ottaa ilon
vaikka* itsestään, sanoo Puosu,
j a niin sen myöskin näkee koko
merimieselämästä. Kokkikin, joka
esiintyy raittiasapostolinä, tulee
rusinasopasta juovuksiin — ja
sillä tavala veto on voitettu, jotka
taasen toisen luokan määrättävis­sä,
työväenluokan. Ei siellä oikeus
tuomitse työläisiä, se tuomitsee
työväenluokan vihollisia, kapitalis­tisen
järjestelmän jätteitä, kulak­keja,
provokaattoreita, urkkijoita
keinottelijoita y.m. Siinä ero.
Vieläkin on ihmisiä jotka väittävät
että tässä maassa on työläisillä pu­hevapaus.
Onko sitä, senhän nä­kee
jokainen ettei sellaista todel­lisuudessa
ole muuta kuin pape­rilla;
samoin kuin on koko maan
virkakoneisto verhottu "kansan­valtaisuudella"
pitääkseen työläi­siä
harhaluulossa. Pelastusarmei­jat,
Canadan legionalaiset (fascis-
,tit) y.m. lapualaisseurat sapval
kyllä hoilottaa ja huutaa ja rik­koa
"järjestystä", eikä heitä häi­ritä,
sillä he ovat tämän järjestel­män
tukijoita j a apureita. Vaan
annas kuin joku todellinen työväen
luOkkataistelujärjestÖ kutsuu työ­läisiä
kokoontumaan, kuuUakseer
totuutta' yhteiskunnallisista epäkoh­dista,
työttömyydestä, uuden iin-perialistisen
sodan vaarasta, niin
silloin/pannaan koko virkakunta,
palokunta, fasiistit ja kaikenkar­vaiset
lapualaiset liikkeelle murs-katakseen
työläisten yhteisrinta­man,
j a tuomitaan työväen etujou­kon
taistelijat vuosiksi vankeuteen
ja teloitettavaksi. Sama pitää
paikkansa jos työläiset jollakin alal
la lakkoutuvat parempien elinehto­jen
puolesta. Saatte nähdä, että
täälläkin, samoin kuin muuallakin^
tullaan kapuloilla, pyssyillä, kaap­pauksilla
y.m. yrittämään murska­ta
lakkotaistelutkin jos sellaisia
täälläkin joskus sattuu, esim. teräs­tehtaalla,
metsäkämpillä y.m.
Vaan työläistoverit, lannistum­meko
tästä? Eipä suinkaan!
Päinvastoin me otamme toimintaan
kiinni ripeämmin kuin tähän asti.
On ainoastaan yksi puolue tässä
maassa, joka ohjaa ja on itse mu­kana
työläisten jokapäiväisissä
taisteluissa j a se on kommunisti­puolue,
ja sille myötämieliset s6kä
vaikutuksen alaiset oyat Metsä- ja
Maatyöläisten Teollisuusunio, Suo­malainen
Järjestö, Ukrainalainen
Järjestö y.m. vallankumoukselliset
j o u kko järjestö t.
Työläiset, järjestykää ja vaati­kaa
työtä tai leipää! Taistelkaa
tai kuolette nälkään! Puolustakaa
Intian ja Kiinan vallankumousta
brittiläistä sortokomfentoa vastaan!
Työttomyy» saavuttanut hirvittä­vän
suuruuden Soon ympärutöliä.
Sitä täälläkin, vaikka hlljempaakln.
Tulin valituksi VapaudelRf uutisten
kirjoittajaksi kolmeksi kuukaudeksi,
vaan el ole tullut aikaisemmin kir­joitetuksi,
syynä ollen leväperälsyys,
jonka täten tunnustan. Johon kul-tenkhi
lieventävänä asianhaarana
pyydän lausua, että olen ollut poissa
kaupungista. Mutta 10 päivänä so­lun
kokouksessa sain tovereiltani
muistutuksen siitä, että en ole yrit­tänytkään
kirjoittaa Ja samalla kah­den
kuukauden ajan lisäykseksi en­tiseen
kolmeen kuukauteen rangais­tukseksi
laiminlyönnistäni.
Niin. tämä Isonjoen solu numero
12 on toiminut melkoisen vilkkaas­ti
kesänkin aikana, vaikka Ilmat o-vat
olleet hyvinkin lämpöiset. Joten
olisi ollut monella tilaisuutta ottaa
vaikkapa "kesälomaa". Solun koko­uksia
on täydytty pitää Joka viikon
perästä erään jäsenen Itsepälsyyden
vuoksi, kun hän el ole suvainnut
saapua virallisiin kokouksiin selvit­tämään
tekemiään selkkauksia so­lun
toiminnan suhteen. Tämän
vuoksi on vartavasten täytynyt pitää
ylimääräisiä kokouksia, Joissa hän
sittemmin on asiaansa selvittänyt.
Kuitenkin olkoon sanottu, että-täl­laisia
edesottamisla el saa enää t a ­pahtua
hänen taholtaan, sillä tämä
juttu on tuottanut paljon katkeruut­ta
jäsenistömme keskuuteen.
Ajattelin kertoa myöskin palkka-kunnan
työoloista. Ne ovat kovin
huonoja täUä kertaa. Täällä tehdään
viljasäiliötä ja toisia korjataan, vaan
ovat sellaiset työt lilan pieniä suu­rille
'työttömien joukoille. Ja Jos
joskus saakin käsivartensa kaupaksi,
niin el se paljoa nälkää huojenna,
sillä työaika on kovin lyhyt ja pal­kat
vieläkin lyhkälsemmät. — Mitä
ajattelette, toverit, tällaisesta mä­däntyneestä
yhteiskuntajärjestelmäs­tä?
Lopuksi keholtan farmareita Ja
kaupunkilaisia saapumaan Pohjolan
koululle 30 päivänä tätä kuuta, sil­lä
silloin menee sinne Isonjoen nais­osasto
pitämään, iltamaa. Esitetään
kappale ja muuta ohjelmaa. Lopuksi
tietysti tanssia. Tervetuloa jokainen!
Valittu.
Viime syksjmä toimeenpannuissa
n<ä3rtelmien kirjoituskilpailussa sai
Uitto useita uusia hyviäkin näytel­miä.
Jolta nyt olemme tilaisuudes­sa
vuokraamaan osastojemttie näyt­tämöille.
KAARINA VARJOLA. 4-n. yhteis­kunnallinen
näytelmä, kirj. A. P l l -
rala. Palkittu C. S.j-.n näytelmäkil­pailussa
192R
HenkUÖt: 4 naista, 8 miestä,
valamlehlä ja oikeuden palveli­joita.
näyttämi»pulalsla. Näy­telmässä
.on myöskin "eplsoodt-en"
henkilöt erikseen, 1 nainen
3 miestä. Pienemmät näyttämöt
henkilöiden puutteessa voivat
Jättää eplsoodit esittämättä. Jo­ka
on kokonaan Irrallinen osa
kappaleessa.
Kaavma Varjola on järkyttävä
murhenäytehnä luokkaolkeuden pe­rusteista.
Kurjien olosuhteiden tyl-slstämä
työlälsvalmo. Kaarina Var­jola,
myrkyttää lapsensa toimittaak­seen
hänet onnellisempaan oloti­laan
Ja saadakseen edes hiukankin
huojennusta raskaaseen elämäänsä.
Lain edustajat Ja puolustusasianaja­ja
joutuvat keskenään kamppailuun
siltä, onko hänet tuomittava lain
määräämään ankaraan rangaistuk­seen,
vai onko hänen rangaistuksen­sa
osittaisen syyntakeettcunuuden
vuoksi lievennettävä- ehdonalaiseksi
vapaudeksi. Oikeuden Jäsenillä on
kuitenkin vahva antipatia uutta yh­teiskunnallista
rikosolkeuskäsltystä
vastaan Ja he tuomitsevat kaarina
Varjolan 7 vuodeksi kuritushuone-rangaistukseen.
Kappaleen varsinainen toiminta on
seuraava: .Rikosasiain poliisi yrittää
Intohimoisesti saada Kaarina Var­jolan
tunnustamaan rikokcehsa Ja
onnlstuukUi sUnä. Häntä Innostaa
osittain työhönsä persoonalliset mo­tiivitkin,
maineen tavoittelu; samoin
ponnistelee puolustusasianajBiJa kaik­kensa
tutkiessaan Kaarina Varjolan
olosuhteita Ja sieluelämää, puolus­taakseen
häntä olkeudessiEi. Hätien
motllveinaan ovat oikeus -Ja ihml-sjrys.
..
Mutta Juuri kun rikosasiain poliisi
on paljastanut rikoksen, käftzi^yrU-kin
hänen ponnistelunsa hätktä i i *
seään vastaan, sillä sattumalta' saa
puolustusasianajaja kuulla, että hftn
on osallinen miltei yhtä töriceäin
rikokseen.
Hänen rikoksensa salaamisen'eh-'
doksl asettaa puolustusasianajaja, et­tä
h&net on vapautettava vankeiuu
rangaistuksesta, Kaarina Varjolaa on
myös ym^Trettävä. Syntyy Jännit­tävä
odotus, kuinka oikeus päfittää.
puolustusasianajaja yrittää jcaikken*
sa pelastaakseen Kaarinan, mutta
turhaan; tuomio langetetaan. Rikos­asiain
poliisin kohtalo on myöskin
määrätty. VUme hetkellB yrittää hän
vielä pelastaa maineensa, ojentamal­la
brownlngin puolostusaslanajajaa
kohti, mutta murhahanke epäonnis­tuu,
sillä puolustusasianajaja oik s a ­laa
tyhjentänyt panokset hänen a-seestaan.
Kylmästi ojentaa puolustusasiana­jaja
syytekirjan yleiselle syyttäjälle.
hu(Knauttaen. että koska he eivät
ole osoittaneet ymmärtämystä Kaa­rina
Varjolaa kohtaan, el ^hänkään
tahdo ymmärtää rikosasiain poliisia.
Kulissienkaan puolesta el näyteN
mä aseta yli pääsemättömiä vaike­uksia
plenenunlllekään näyttämöille.
Siksi uskallammekhi toivoa että
Kaarina Varjola saa tilan Jolbalsen
osastomme näyttämön ohjelmistos­sa,
sillä näytelmä perin selväläl Ja.
Jännittävällä tavalla kuvaa kapita­listisen
oikeuslaitoksen menettelyta­vat,
Ja toiseltapuolen kuvaa häyteU
niä köyhälistön katsomusta kul^^uu-den
aiheuttamiin rikoksiin.
UUSI PÖRRIÄINEN,, prologilla
varustettu is- n . huvinäytelmäv' k i r j.
Arvo Alramö. Palkittu C. S.J:n näy-telmäkUpallussa
1020.
Henkilöt prologissa: Korkki,
teatterin Johtaja, Pullo, satama-työmles..
Henkilöt näytehnass^:
3 naista. 6 miestä. Piha- Ja
(Jatkoa 5 : l i r ^ i v u l l a ) ~ ^^
Vancouver
Kirje jätkän matkalta
Räjähdys surmannut
veturin kuljettajan
ja lämmittäjän
KINGSTON. N. Y.. elok. 24. —
„ , . ^ ^ Ulster and Delaware rautatieyh-rahat
kyllä yhdessä juodaan. Kap-jtiön junan no. 9 veturin höyry-pale
"Laivan kannella" oai yksi ,• pannu räjähti ellen, pian senjäl- ^ kaikki metsätyöläiset Algoman
niitä hauskempia ja kaaniimpiajkeen kun Juna lähti täältä länteen- linjalta, sillä nämät Carpenter-laulunäytelmiä.
Tämä tallaan päin, surmaten John Scnliln M Hixon "-t^"-*-»—
tallaan esittämään osaston liäyt-
TyÖttömyys tällä ympäristöllä
nousee huimaa vauhtia, niin että
porvarilliset lehdetkin joutuvat
myöntämään, että työttömyyspulma
on hyvin vakava Sault Ste. Maries-sa
j a ympäristössä. M.m. "Sault
Daily Star", joka on teräskapita-listien,
Algoma Steel Corn ääni­torvi,
ja "Sault News", äpärälehti,
huomauttavat että kaupunginisät
".suunnittelevat" hätäaputöitä sekä
että jotain "helpoitusta" olisi saa­tava
aikaan ja mainitsevat, että vii­me
aikoina on 2 tämän ympäristön
suurimmista komppanioista Carpen-ter-
Hixon ja J . J . McFadden, vähen­netty
yli 1,500 miestä. Jokainen
työläinen käsittää etteivät herrat
suinkaan liiottele numeroista kun
on kysymyksessä työttömäin luku­määrä,
j a ettei ne hätäisiä ole kun
on kysymyksessä työttömäin hätä­aputyöt,
eipä suinkaan. Kun nyt
lasketaan tähän y l i l,500:taan A l ­goman
terästehtaan vähennys, noin
2,000 työläistä, ja Abitibin pape­rimyllyn
useampia satoja, jotka
ovat joskus töissä j a joskus ei, se-tämöllä
Lk, 31 päivä eli ensi snn-nnntai-
iltana. Muistakaapas jo­kainen
pitää tämä mielessä.
North Bay. — Suuria työttömien
työläisten joukkoja liikkuu täällä­kin
työnvälitystoimistojen läheisyy­dessä.
Mutta työvoiman ostajia on
perin vähän ja silloinkin entistään
kurjemmilla palkoilla. Viime kesään
verrattuna el työnvälitystoimistois­ta
viedä miehiä Juuri lainkaan.
Kaupungissakaan el näy olevan lain­kaan
töitä käynnissä.
TyöläLsten keskuudessa on vallal­la
suuri tyytymättömyys pitkäaikai­sen
työttömyyden Ja siitä johtuvan
huutavan puutteen ja kurjuuden
johdosta. Vielä näkyy JolUakin rau­koilla
riittävän vähäisistä varois­taan
Vilnaankin, mihin yrittävät
hukuttaa epätoivonsa. Olisi parem­pi
nekin vähäiset varat uhrata oike­aan
palkkaan — Jäsenmaksuihin tai
järjestöön liittymiseen.
Työläisillä on nyt edessään tais­telun
aika. Sillä joukkotyöttömyys
on jo johtanut palkkojen laskemi­seen,
mitä tulee edelleen yhdessä
muiden työehtojen kiristämisen
kanssa 'jatkumaan. Toisaalta Joutu­vat
työttömät työläiset talven tul­len
yhä klreämmälle. Nämä seikat
pakottavat työläisiä taisteluun elin­ehtojensa
puolustamiseksi. Tässä
taistelussa me pärjäämme sitä pa­remmin,
mitä lukuisammin olemme
järjestyneet. Sillä talstelume menes­tys
riippuu paljon siltä kuinka hy­vin
olemme Järjestyneet,
Metsätyölälstoverit! LUttykää Jäse.
neksi Canadan pupavara- Ja maan-päto,
Scullln. 35 ja McFadden runnaavat; viijelystyölälsten teollisuusliittoon.
V., veturinkuljettajan sekä Lester, Soon j a Sudburyn välisellä C.P.R. | Se on ainoa vallankumouksellinen
Dereedin, 35 v.. lämmittäjän. J u - '
nä pysyi raiteOla eikä yhtään mat­kustajaa
loukkaantunut.
radalla, sekä useampia pieniä työ- ja selvän luokkataistelun kannalla
maita^ ja että yleensä kaikissa työ- oleva metsätyöläisten järjestö Cana-maisea
jälellä olevat työläiset saa-jdassa. — J . 8. _ r
Poimintoja keskostelolstanune
Työttöminä ollessa on meillä työ-lälsUlä
paljon alkaa sellaisiin hom­miin.
Jolhm el monellakaan työläi­sellä
ole ennemmin ollut koko elä­mänsä
aikana, esimerkiksi uimaran­nat,
niihin on meillä ollut alkaa,
jos on tilaisuutta ollut, tämän ke­sän
aikana. Ja nyt ön myös aikaa
Juttelemisen Ja flkeeramlseen. että
mikähän tästä vielä tulee. Jokainen
siinä myös on sanottavansa sanonut.
Sellaiset työläiset. Jotka elvkt ole
seuranneet tämän kapitalistisen
maailman kehitystä, lohduttelevat
Itseään sillä, että onhan niitä en­nenkin
ollut huonoja aikoja, vielä
huonompia kuhi tämä, että kyllä
se siltä taas parantuu.
Mutta aikaansa . seuraava työläi­nen,
joka näkee tieteen ja teknii­kan
vaikutuksen tuotannon kehityk­sessä
kapitalistisen Järjestelmän val­litessa,
näkee vain yhä lisääntyvää
työttömyyttä, eikä pulakautta enää
sellaisena kuin edellä olleet kapita­listisen
järjestelmän uusiintuneet
pulakaudet. Sillä meidän tulee ot­taa
huomioon, että tuotta vaisuutem­me
tuotannon palveluksessa on kol-^
mikertalstunut kymmenisen vuoden'
aikana. Tämä Jo sellaisenaan tar­koittaa
työttömyyttä. Mutta sltten-kun
otamme huomioon sen mista
muualta tulee Usää Joukkoa meidän
työttömäin joukkoon, sillä näemme
että pieniä Ja suurempiakin "plsnes*
miehiä" lähtee rassutteleniaan suur­kapitalistien
puristuksen seurauk­sena.
Kaupungilla kävellessäsi näet
kuinka monessa kaupassa siellä lop­puun
myyntitavarakin; näyttää et­tä
niistä sitä saisi joksikin ilmaisek­si.
Ja moni työläinen tuumaileekln,
että siellä olisi halpoja vaatteitakin
j.n.e., kun olisi edes muutama dol­lari.
— Samoin on farmareiden lai­ta.
Vähemplvaralset joutuvat Jät­tämään
kotinsa. Eikä helliäkään o-le
muuta palkkaa tässä kapitalisti­sessa
maailmassa kuin työttömien
armeija.
Tuossa samaisessa joukossa on
monenlaisilla ajatuksilla matkassa
olevia työläisiä, monenlaisen maail­mankatsomuksen
omaavia. SUnä on
sellaisiakin. Jotka ajattelevat heidän
kohtalonsa olevan heille Jumalan,
sallimuksen. Ja silloin kim he näin
ajattelevat emme suinkaan odota
heidän nousevan "esivaltaa" vas­taan
vaatimalla leipää, kun el ker­ran
ole työtä jumala heille salli­nut.
Siksi eivät he olekaan halukkai­ta
työttömäin kanssa yhteistoimin­taan
missään nimessä; el paraadei-hin
enempää kuin mihinkään muu­hunkaan.
Sitten on tässä työttömäin
joukossa sellaista ainesta. Joka on
tarrautunut kiinni siihen kapitalisti­sen
järjestelmän agitatslonlln. että
^7euvo8tollltossa on muka työläiset
niin alas painetussa orjan asemassa
ettei historia sellaista tunne. Ja sil­tä
Johtuu nyt muka ettei kapitalis­tiset
maat voi heidän kanssaan k i l ­pailla
tuotteiden tuottamisessa, ku­ten
"shistyneet" tuollaisessa tapauk.
sessa sanovat. Siksi koko sivistyneis­tö
onkin noussut "moista orjuutus-järjestelmää
vastaan. Jota el Ihmis­kunnan
historia tunne". Siksi mei­dän
pohjajoukon lehti Industriallstl
sanookin olevan toslsyyn sotaan vas­ta
nyt Neuvostol. vastaan. Käytän
sanontaa "meidän", sillä onhan a l ­lekirjoittanut
riippunut sen liepeil­lä
vaikka Jätin sen Jo kymmenisen
vuotta sitten. Kalkkia Ihmisiä el voi­da
kuitenkaan p*??Sä kaikenaikaa,
el nlm. koko Ikäänsä. Se ei ollut
IndustrlallfitUi mielestä vielä ol­kea
syy sotaan näillä kapitalistisilla
mailla, silloin kun taistelivat yhdek­sänätoista
rintamalla Nieuvf^tolUttoa
vastaan Ja tappolvatkin kolme- t'a|
neljä miljoonaa Neuvostoliiton tytt-läistä
kymmenkunta vuotta aikaa.
Tämä "orjatyövoima" y^sta on oJk^
sodan syy. Onkphän mainittu >le}iti
tietämätön tuosta ihmisteufastukses-ta?
Jos lehti el muutoifk muistaisi
tuota lahtarimaallmän hyökkäystä
Neuvostoliiton työläisiä vastaan, niin
luullsihan sanomal«neUnIesten näh­neen
viime . talvena, "sivistyneiden"
lehdistä kuinka sieltä tuotiin Juur^
teidän poikia 47, Jotka oUvii mas&l-neet,
siellä polsevilkklen m u U a ^ Jo
kymmenen - vuotta. Ja ; kastuivat tft*
niän kapitalistisen Järjestelmän pys-tytystarkoltukslssa.
VöIjättUn niitä
Jätteitä Juuri tänne samaian. albaan
kun paavi Ja körttilälset rukoUivat.
aiheenaan käyttäen sitä kaiman h a i ­kailua,
kun hän haikaili mulstelles-
.saan tuhansia hellujaan, terveyten­sä
kun oli qienettänyt. Mainitsin
siksi viimetalvisen, jos ei lehti muis­ta
hiin vanhoja asioita kuitt vuosi­kymmen
sitten on tapahtunut. Sik­sipä
olen huomannut kun sen leh­den
lukijat olisivat hissukseen sitä
mieltä, että se sittenkin oh paha
kun sieltä tuodaan tavaroita tälle
mantereelle. Kuka olisi muutama
vuosi alkaa otaksunut heidän sel­laista
näin lyhyesisä ajassa riipea-van
meille Jutustelemaan, kun aina
piuhulvat, ettei polsevlikit voi tuo­tantoa
laittaa siellä käyntiin, että
nälkään ne kUolee Ja syöv&t Jo toi­siaan.
Kuitenkin minä olen sellaisil­le
saamämlehllle sanonut, Jotka ovat
valittaneet Neuvostoliiton tavaran
paljoutta, että kun täyttäisivät ko­ko
tämän kapitalistisen maailman
tavaroillaan, niin kyllä silloin mekin
alkaisimme näissä kontreissa laitta­maan
sellaista järjestelmää pystyyn.
Jossa el tuotannon tekniikan hyödyt­tä
nauti ahioastaan pieni IhmLsryn-mä,
niinkuin kapltalistLsessa järjes­telmässä,
mutta koko Ihmiskunta.
Nyt jo työväen yhteiskunta kykenee
näyttämään käytännöllisesti parem»
muutensa kapitalistiseen Järjestel­mään
verratessa. Siellä kaikki työ­läiset
tekevät lyhempää päivää Ja
syövät samaten, vaikkapa olisikin
satunnaisesti työttömyyna. Ja työt­tömien
lukumäärä vähenee mutta
täällä se lisääntyy hulmaavaAU. Ja
Jotka ovat työttömänä sikävat kuol­la
nälkään. Ne. jotka tekeväi työtä»
tekevät kahdeksasta kahteentoista
tuntiin päivässä, työministerin lau­sunnonkin
perusteella. Ettei se ole
pölseviikklen sanomista, häh ehdot­taa,
että sUlä lievennettäisiin työt­tömyyskysymystä
näissä maissa, että
katkaistaisiin' kokonaisuudessaan
kaksitoistatuntiset päivät pois, Mut­ta
se on vaan sen "mielipide", sitä
ei ole vielä pantu täytäntöön;
OU "meillä" puhetta siltä "vlldeh-miljoonan
mailin maantiestä", vaik­ka
ei niinkään paljon siltä, josko
se on viisi mailia tai viisi miljoo­naa
mailia. Mutta kuinka Industrlalls
tin tohnitus pahoitteU sitä, että sel­lainen
on päässyt heidän nUn "puh-tallia"
käsillä toimitettuun "pelpe-riln".
NUn oU tuo kuulemma "ainoa"
räävlttömyys n\itä lehti on teimyt
vallankumoukselliselle työväenlllkr
keen asialle, siksi se "fÄhoSttelee"
sitä, NUnkuin se sillä njN; ffipIUe
täällä olisi tehnyt suurenUh^f^ll^--
sen. Abioastaan siinä mlä^st^.: Jos
ihmiset vielä uskovat. ett£ j ä ^ f s »^
eivät sleUä muuta tee kulär-'ta^-
vät Ja syövät toisiaan, .siltä kiumal-ta
on sinä merkitystä, että iiytbvis-slittkln
ovat lakanneet kQkohaa.n-
6Utä tappohommasta, ja - ^^älksmfiet
kalkin tekemään teltlf. smSailla me
ajattelemme. — Logg^.