1929-07-06-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, heinäk, 6 p;nä — Sat, July 6 No. 158 ~ 1929 VAPAUS VAPAJCS (LibetT) Tha a»}y arpa of T t a s i A Work«ni i a CaauU. PabiUted i u l » « Sa<aaTT. QBUM^ K c f U t e r c d «t cfc« P o » OftU» D«p»rtisieat, CRU«<. »» »etoed cl*m sutia. S. C. N E I L. T O I W l T T A I A T : A . V.\.*EA r . . j J i . U » M . . E. I X S H L . S E N , M . f & H J A . V i / . - C O. A . P A ! V ! 0 . I kansallisuudet I I I II listö- T I L A C S H E S 7 ( A T : 1 »k. USO. 6 k k . tZSO. S k k . 11.75 j . 1 k k . 11.00. — Y b d r ^ . U o i i i a i» SoortDee» l e k : E t t c i f l* •Itnirtrtlf; 1 »k. tCJ». 6 k k . «3.SC. 3 k k . fZM I k k . «li». an lukeneet pöytäkirjasta täyttä- Kansainliiton päävelvoUisuiiksista yhtenä on vähemmistökansallisuuksien niinkutsuttujen "pyhien oikeuksien" suojelenainen. Miten, sitten Kansain- O J f O T U E H I . N N A T V A P A U D E S S A : . K i i j « w a i o ä W B k « t 11ÄJ k « t » , «2JOO k*k« * « t M . - Arioiiittooo =«!=«:ri« '^'."""^^^••tJui^ »«l>ir.BTT.., - , V . B « ^ B : . a . T a « a k « i SOc k « t . , »JJO 3 k « - « . - S T = c r ~ ^ i = « < ^ ^ t S J » 3 k c T t u . — AtsaU^ollsuMtktct tiJX) kert*. U J » k»kii keru». — k . i t o « . : i 3 M t k « « « l Ä I , . — K a o i c c u n a o t s k M t » 4 » k « i * . soe b u U a k M kii»t»u=»e<it» : * i B c i . u r t i r . T i t i - — H « i « t * i o i . « i ' ' t j» j iijtto tcdellijniudessa suojclee vahem-tmMiiactaktct iie k « « . i i . « i k<,iae krrtx». — T U . * i i * i i = t . t u j ^ o )» i t o < . u w » « « " u a r , « « i . .«a^t- ! nilstokansalllsinik^ipn oikcuksia? ck,ma.i z:n^t..ki.t. , : ^ u e . . ^ ^ ^ . ^. . . . . ! Tähän suojelemiseen sisältv-y vain LefatMs i U o ! : a j « i t o « t « » « p.us OIIJ i*«n.r-.«. k r i j o 4 ip. i:c.^.y»>^»?«»*a eicih*e^ « f a p . . T > c . . i ^ ^ j ^ g j y j j ^ ^ vähemmistökansallisuuksilta kan -holhouksei:" alla (Sj-yria, Pa-f läkin enemmän. Entisessä Itävallan tävä kuin kirjeenvaihtajan, niin se jo lyödään laimin- Eikö todellakin jo ole aika ruveta vaatimaan ehdotonta päätöstemme noudattamista pienimmissäkin tehtävissä niskuroimatta, sillä piemme jo liiankin kau- hyvä kun saa katkasta e4es neljällä ;ä-j taalalla. Ja se oli kaikkien kummal. lisinta, ettei tuollainen miesjoukko voinut yhtä edustajaa kustantaa sanottuun kokoukseen, kun ei muka edustajan lähettämisestä ja siitä, josko aletaan vaatimaan Jisää kat-kasumaksua, niin melkeiiL jokainen työläinen oli sitä mieltä, että ti mitään korotusta, ei mitään lakkoa Cmuni .a.rrt:.;s« 75t p « eei. « c k . u\i^:anm e b . r g . t»T »»ti» i a t c r t i o a . Tie. Tb« v . ? . a . saatujen Valituskirjelmien vastaanotra-im me aiVMn UÄ.=W . « « « U « ^ o i i « « . k - r j e « « « . » . , k i r j o t l J : * . « o d « l i e « , I i i k k « m l w i t « i« aMuUi«cU< BiaucSi: J . V . K A . N > . ^ T O . t i t k - j e n b o i t . ; .^ V n x a d e a t e i o i m i : H..-»rorto » 7 , K « k f T B c l d i c f . « D a r f ^ St. Puhelin 5 J « W. U t « t r BuiM-tfc 37 L « . M S l . r o i e l r n 1022. P « t « . » t e : B o , W . SadhBrr. O i - - Ub*rti K«:ld>.t. 17 U m » St. Pobrrin » f f g ^ ^ ^ ^ V«p«B<Ies k c i x n o r i: ''Valtaistuinptthe' ja Nenvostoliitto >^VaItaistuinpuhe", jonka uuden "työväenhallituksen" niraiuämä ko-m; «Joni äsken esitti Englannissa, vahvistaa oikeiksi kaikki Englannin nvkyisen ''työväen*' hallinnan luonteesta, lausuu Canadan kommunistipuolueen pää-äänenkannattaja toimituspalsloillaan. Jopa mm kut-suttu "vasen siipi", jota johtaa Maxlon, joka on koettanut narrata englantilaisia työläisiä "vasemmistolaisilla" lauseparsilla, tulee tek% mään jonkunlaisen vastalausetta esittävän viitteen muutosesityksellä englantilaisten työläisten kurjista olosuhteita. Ei ole mitään eroa tämän valtaistuinpuhcen ja sen välillä, jonka Lloyd George tai joku muu kapitalistinen politikoitsija kirjottaisi. Tosi-asiaksa johtavat kapitalistiset politikoitsjat ovat parast'akaa julistamassa yhtci-styöskentelyhaluaan "työväenhallituksen" kanssa. He vahvista^ valtaistuinpuhetta. He avoimesti paljastavat, että "työväenhallitus" ei ole muuta kuin käytännöllinen väline työväenluokan narraamiseksi. Siinä kuitenkin oli yksi keskeisestä merkityksestä oleva asia. Se on kysymys Neuvostoliiton tunnustamisesta. Englannin "työväenjohtajal" tuntevat englantilaisten joukkojen painostuksen ja ovat pakotetut ottamaan jonkunlaisen askeleen tässä asiassa. Tämä askel on "kysymyksen harkinta", pelkkä petollinen viite. Canadalaiset ja englantilaiset työläiset eivät tule narrattua tällaisilla viitteillä ja sanoilla. He tulevat vaatimaan konkreettisia toimenpiteitä ja senkään jälkeen, kun nämä ovat tul Icet pakotetuiksi läpi, alusmaitten hallitusten tunnustuksiin saakka, työläiset eivät tule omaamaan mitään harhaluuloja siitä, että sodanvaara Neuvostoliittoa vastaan olisi pienentynyt. iMäitä viitteitä tehdessään imperialistinen "työväenhallitus" jatkaa BaldwinJn hallituksen ohjelman seuraami.sta, ylläpitää kansainvälisiä liittoja Neuvostoliittoa vastaan ja antaa sotilaallista ja rahallista tukea keski-Europan fascistihallituksille Neuvostoliittoa vastaan, samaan aikaan hyväksyen sen, että brittiläinen kruunupää ottaa vastaan tsaristisen roiston. rojlin alla. ei väestö voi esittää valituksiaan Kansainliitolle muutoin kizin isäntävaltioitten kautta. Ja Kansainliiton "tunnustamienkin" vähemmistö-kansallisuuksien valitukset tullaan käsittelemään Kan:ainiiitossa vain sen minen ja käsittely. Mutta näitä vali- hallituksen luvalla, jota vastaan vali-tu.=. kirjelmiäkin otetaan vastaan ai- tus on tehty. noa-staan Kansainliiton "tunnustamil-, Kansainliiton isännät tuäevat jul-ta" vähemmlstök^3sallisuuksilta. Täl-lkiseEtl periaatetta: "yksi valtio — yksi laisia vähemmistökansallisuuksiä taas \ karisallisuus", joka tcsiasiallisa^ti mer-i on vain valtiossa, jotka hävisivät maa-! kitsee .sitä. että kussakin valtiossa on ' ilmansodassa ja niissä valtioissa, jot- | vähemmistökansallisuuksien ali^tutta-ka ovat muodostuneet maailmansodan I va täydellisesti määräävän kansalli-tuloksena. KaikiI nämä valtiot ovat' suuden tahtoon ja että vähemmistö-allekirjottaneet sopimuksen vähemmls- i karsallisuuksien on vähitellen sulau-tökansallisuuksien oikeuksien suojele- • duttava määräävään kansallisuuteen, misvelvollisuudesta. Näinollen on vä- j Kansainliiton miele-tä ei esim. elsassl-laueuntomme hemmistökan-allisuuksien oikeuksien | laisia ole enää olemassa ollenkaan. On suojelemisvelvoUisuus Saksalla ja Puo-j olemassa vain sellaisia ranskalaisia. lalla. mutta ei Ranskalla eikä Englannilla tahi Italialla. Tästä johtuu, että esim. sellaiset vähemmistökansal-lisuudet. kuten elsasnlaiset Ranskassa ja slovakit Italiassa, eivät voi esittää valituksia Kansainliitolle uusien isäntiensä, menettelyn johdosta. Varsinaisten siirtomaakamojen oikeuksien suojelemisesta ei kannata pu-jotka puhuvat saksankieltä ja joista on tehtävä täydellisiä ranskalaisia. Eententen ryö-tösopimusten tuloksena sjmtyi maailmansodan jälkeen uusia "kansallisia" valtioita (Puola. Jugoslavia y.m.). joiden määräämisvallan alla on paljon vierassukuista väestöä. Niinpä esimerkik:i nykyisessä Puolassa tekevät vähemmistökansalli-mättömiä päätöksiä. Keskike»än jahlat \ietimrae kesäk. 24 p. ja yli toiveiden. punut onnistui i kellään ollut rahaa yhtään nikkeliä." rahattomat -osuneet? Mi-lestina. Saksan entiset siirtomaat v. j imperiumissa isännöin>-t Saksan J^^^" 1 juhlat yli toiveiden. \'äkeä oli saa-j kuinkahan ne kaikki m.) ja jotka ovat Kansainliiton kont-! sallisuus on nykyään vähemmistökan-, p^j^^^ ^-^^.^^ odottamattoman paljo. | ovatkin tälle perukalle . ;na u-eissa valtioissa. Juuri, p ^ ^ - j j - ^i^i^j^e juhlan urheilulla, j nä kyUä luulen, että suurimpana sa pitää kynsin hampam kim- i urheilijoita ollen vain vähän ja i syynä oli tahdon pahuus, sUiä kj-l-imistökar- saUisuuksien oikeuk- ,„:_„„„ „ ,• ! lähän tuollainen mieskänki oli?; vh salhsuutena siksi Saks ni väheinmtstökar.saUisuuksi sista ja esittää tämän kysymyksen tostakin oli saapunut vain joitakin joka tilaisuudessa. innokkaim-pia poikia urheilemaan Joku aika sitten esitti Saksa, että; toisten jäädessä farmailemaan. osanotto laimeaa, sillä naapuriosas- lähän tuollainen mieskänk-i olisi yhden kjinpin keskuudestaan koonneet vaikka millä tavalla, ktin vaan E j . ; olisi ollut halua. Koettakaapas vaan Kansainliiton yhteyteen perustettaisiin; vät nähneet velvollisuudekseen nou-| metsämiehet ajatella eikö näissä erikoinen neuvosto, joka valvoisi vä-! dattaa toisten urheilijatovereiden: oloissa olisi parantamisen varaa. hemmistökansallisuuksien asioita. Täi-J kutsua. Pois velttous, ja tarmok-! KoTven poika. laisen neuvoston sijasta laati Kansain- j kaaseen työhön yksi kaikkein liiton neuvosto Chamberlainin johdolla i kaikki yhden puolesta! selostuksen, jonka tarkotuksena sanot-; Ulalla suoritettiin osaston haa-tiin olevan vähemmistökancallisuuk-! iJUa henkistä ohjelmaa ja hyvää, J silta saatujen valitusten käsittelyn , meikäläisiin oloihin verrattuna. Yk- i | "parantaminen". Tähän1 mmeennnneessssää ei vähemmistökansallisuuksille ole tiedotettu ollenkaan valituksiensa kohtalosta, mutta nyt tullaan vähemmistösi numero, josta allekirjoittaneella on valittamisen aihetta, jätettiin suorittamatta. Kansainvälinen, orkesterin soittamana se olisi ollut kansallisuuksUle tiedotta.maanjiinä ta- gjy^^ välttämätön ja arvokkain nu- " " mero ohjelmassa; toinen oli puhe, jonka olisi pitänyt pitää Farmers! paukscssa, että valitukset hylätään. Kansainliiton koko toiminta tällä alalla osottaa paremmin kuin mikään NUORISON OSASTO 1 Pohjoisen piirin nuo-risokurssit Kuten aikaisemmin on ilmoitet- Union jäsenen KaUe Paavon, mutta! tu, päätettiin tänä kesänä pidettä-huakaan. Mutta niissäkin maissa, jot- suudet noin 45 prosenttia koko maan ka Kainsainliiton ahtaman "mandaa- väestöstä. Tshekkoslovakiassa ne teke-tln" nojalla ovat Englannin tahi Rans-' vät 50 prosenttia ia Jugoslaviansa vle-muu todiste sen. että kansallisuuskysy- sekin vaan annettiin mennä sivu. I vät nuorisokurssit aloittaa 1 päivä Muuten ohjelma oli kylläkin arvo-' heinäk., mutta odottamattomien es-kasta ja suoritettiin taidolla, joka! teiden vuoksi olemme olleet pakoi-meikäläisissä oloissa on harvinaista, tettuja siirtämään niiden alkamista Näytelmäkappale "Rahapulassa" näy- kaksi viikkoa eteenpäin. Tästä sei-mystä ei voii^a ratkaista kapitalistisen järjestelmän vallitessa, sillä niinkin edistysmielinen" keino, kuin vähemmistökansallisuuksien väkivaltainen sulauttaminen määrääviin kansallisuuk- kasta myöskin johtuu, että kurssi- S-tttntinen työpäivä ja sqsdemit Maailmansodasta ja Venäjän vallankumouksen vaikutuksesta joh tuen heikentyivät kapitalistiset maat, joka ajoi ne eräisiin myönnytyksiin työväenluokan liikehtimisen pakoiluksesta. Tällaisena voidaan pitää v. 1919 pidetyssä Washingtonin konferenssissa hyväksyttyä päätöstä B-tuntisen työpäivän toteuttamisesta. Tähän päätökseen ja Genevessä olevaan ^ijansainväliseen työtoimistoon vetoavat reformistiset työväen johtajat jokaisessa tilanteessa. Tätä päätöstä ja Geneven työ- .toiojiistoa pitivät he valheellisena naamarina vastustaessaan työläisten hyoklcaysiä, jonka tarkoituksena on työpäivän pidentäminen. Muistakaamme painaa mieleemme, että Saksassa sos.-dem. suosiollisella avustuksella laillistutettiin 11-tuntinen työpäivä Ruhrin alueella ja 9-10 tuntinen työpäivä muualla Saksassa, sekä: laissa vielä lausutaan, että "työpäivää pidennettäessä ei sitä saa pidentää yli 12 tunnin". Näin ollen todellinen työpäivän pituuden raja on 12 tuntia. Italiassa on laillistettu 10-tuntinen työpäivä, Ranskassa 9-10 tuntinen, ja joillakin aloilla jo 12 tuntia. Britanniassa pettivät ammatillisen liikkeen pääneuvoston reformistiset johtajat yleislakon, ja kivihiililakon, joka lopuksi johti työpäivän pitentämiseen. Tällä hetkellä ratsionalisoinnin seurauksena työtehon kiihtyminen y.ni. seikat ajavat siihen, että melkein poikkeuksetta ajaudutaan 4 ja 5 työpäivään viikkoa kohden, mutta "kiireellisissä" tapauksissa tehdään jokainen päivä ylityötä, josta ei makseta muuta kuin tavallinen palkka. Näin ollen voidaan '18-tuntista työviikkoa toteuttaa ilman muuta ja työpäivä yleisesti jatkuu 9Ms tai 12 tuntiin. Tällaisilla perusteilla en Englannissa, Canadassa y.ni. kokonaan sivuutettu Washingtonin sopimuksen "periaate", Siirtoniafssa, Intiassa, Egyptissä, Kiinassa y.m. ei ole yritettykään lyhentää vallitsevia 14 ja 16 tunnin työpäiviä. Täten on murrettu kokonaan pohja 8-tuntiselta työpäivältä, eikä sen toteuttamista voida vaatia tulevaisuudessakaan "kiireellisen välttämättömyyden" pakosta, jolloin ehkä työtä tehtäisiinkin kuutena päivänä tai vaikkapa saitscmänäkin päivänä viikossa. Reformististen ämmattiliittobyrokraattien taktiikka, jolla on estetty työläiset taistelusta tämän lain toteuttamisen takaamiseksi on vain yksi osoitus siitä petoksellisuudesta, millä he toimivat työnantajain eduksi. "Työväen edut" ja niiden etujen "puolustus" on heille, vain välillinen keppihevonen kapitalistisen työnantajaluokan elHJen ajamisessa talou dcllisella rintamalla aivan »amoin kuin poliittisellakin. Vain vääjäämätön taistelu Sos.-dem. pettureita vastaan takaa työväen taistelurintaman lohokkaar luokkataistelun kapitalismia vastaan. — Keskus. ivastaan, josta johtui päätös Punai- :seen Urheilu-Internationaleen liitty-i misestä ja Spardakiaateihin osallis-i tumisesta. Canadalaiset urheilijat ! täten rakentavat yhteisen vallanku- 1, . u -1 • LI » u • " i , . , . . „ i mouksellisen siteensä kansainvälis- Kentta- ja urbeimjuniac n e i n a K u un teltiin harvinaisen hyvin. Samoin siin, n johtanut päinvastaisiin tulok-1 oma-alotteisemme huvitanssi kokko- aikakin lyhenee kahdella viikolla, siin. nimittäin kansallisuuksien välisen! tulilla. Erikoisesti mainitsemisen ar- jot-en kurssit tulevat neliviikkoiset, taistelun kärjistymiseen. ; voinen oli toveriemme Eino Hietalan ja Toini Häkkisen soittonumero, rit, joista tässä on kysymys, ovat se suoritettiin taidolla, joka on har-japata retuuttaneet pienempiä ra-; vinaista täällä. Juhlarunon lausui tai- 1 p:nä ! tä imperialismia vastaan työtäteke- [ väin vapauden saavuttamiseksi. Don laaksossa onnistui hyvin. Ylei- i Toisen runon lausui myöhemmäl- E ö ä oli saapuvilla yli 700. Ohjelman lä ja humooria esitti toveritar Katri eikä kuusi viikkoa kestävät, kuten ensilcsi päätettiin. Kurssien alkajaiset pidetään nyt siis 13 p. heinäk. Pottsvillen haa-kennuksia koko kevätkesän ja käyt- j toveritar Hyvärinen, myöskin tai- liHa ja tulee kaikkien oppilaiksi a i - täneet useita tuntipalkkamiehiäkin, idolia. kovien olla silloin paikalla, sillä mutta — • entäs se palkan maksu?} Aineellinen tulos oli hyvä: kaksi-; varsinainen opiskelutyo aloitetaan Se on ollut toisarvoinen asia. On; sataa kuusikymmentä kaksi dollaria | 15 p. heinäk. Puolueen toimeen-miehiä, jotka ovat heille tehneet Ja 50 senttiä, josta kiitos yleisölle. I Paneva komitea on luvannut huo- Olemmekin saaneet tänäkin kesänä paikkakunnan yleisön jakamattoman — Yksityisonnstus, joka perustuu pikkuisännän työlle, vapaakilpailu, kansanvalta — kaikki nämä tunnuslauseet, joilla kapitalistit ja heidän lehdistönsä pellavat työläisiä ja talonpoikia, ne ovat jääneet kaukaiseen menneisyyteen. Kapitalismi on kasvanut siirtoniaasorron ja finanssi-kuristuksen yleismaailmalliseksi järjestelmäksi, jota kourallinen "etu-mabia" maita harjotlaa maapallon väestön jättiläismäiseen enemmistöön nähden. Ja tämän "saaliin" jako tapahtuu parin kolmen maailman mah-taTimman, kiireestä kantapaäliän ascstetun, ryövärin (Amerikan, Englannin, Japanin) kesken, jotka vetävät koko maailman oman saaliinsa jaosta aiheutuvaan omaan sotaansa. — L E X I X . Pariisissa pidettiin äskettäin suuri työläisten niielenosoluskokous Matleottin murhaamisen vii^ivuotispäivän muistoksi. Kokouksessa esiintynyt Ranskan kommunsitipuelueen johtaja ja edustajakamarin kommu-nistijäsen Cachin kellotti Ranskan työläisiä kaikin voiminsa tukemaan Italian proletariaatin taistelua fascismia vastaan sekä esittämään joukko-vastalauseensa sen johdosta, että Ranskassa viranomaiset vainoavat italialaisia fascistivastaisia aineksia ja ranskalaisia työläisiä, jotka ovat nousseet puolustamaan Italian fascistiterrorin vainon alaisia. suoritus alettiin kutakuinkin täsmälleen kello 3 iltapäivällä urheilukilpailuilla, joista selostus julkaistaan toisessa osassa. Urheiluohjelma kesti koko iltapäivän. Noin viisitoista urheiluohjelman alkamir sen jälkeen alkoi henkisen ohjelman suoritus. Ohjelman esittelijänä ja juhlamarsalkkana toimi tov. K. Salminen. Tervehdysrunon lausui toveritar ; Kaarina Valoranta. Tov. A. T. Hill piti juhlapuheen, viitaten aluksi porvariston Dominion- päivän juhliin, joille työläisten juhlat ovat suorastaan vastakkaisia. Selosteli Canadan porvariston kapitalistisien riiston kebittjrmistä ja tilannetta missä tällä hetkellä ollaan. Erikoisesti osoittaen kuinka Canadassa maanviljelyksen laajentuminen synnyttää kriisitilanteen aivan samoin kuin puutavaratuotan-non ja autotuotannon y.m. ylituotanto ja kilpailu kärjistyy kansainvälisillä markkinoilla, josta ön jo kotoisesti sisäiset ristiriidat aiheuttaneet lamaannusta ja työläisten aseman huonontumista, ollen tämäii kärjistyminen yleiseksi maailman kapitalismin kriisiksi jo paljon sei- .... , „ ...... vemmin nähtävissä. Kiista brittiläi- "^n järjestetty Työläisnaisten luton Kylander. Lopuksi esitettiin kentällä onnistuneesti näytelmäkappale "Juhannustulilla", joka oli osaston näytelmäseuran johtajan läksiäis-näytelmä. Kappaleen loputtua annettiin näytelmäseuran hankkima muisto tov. Kankaiselle. Illalla noin puoliyhdeksän tienoissa alkoi juhlain lopettajaistanssit Don haalilla, jossa oli yleisöä haalin täydeltä. Yleisesti katsoen olivat juhlat onnistuneet. Tärkeänä mieleen painettara Kommunistipuolueen jäsenten yhteinen kokous pidetään Don haa-1 lilla ensi keskiviikkona, t.k. 10 p., alkaen kello 8 illalla. Kokoukselle tullaan esittälnään raportti puolueen kansallisesta kon-ventsionista, joka päättyi kesäkuun 6 p. Tov. Smith raporteeraa taloudellisen ja poliittisen tilanteen arvioimisen' suhteen, sekä tov. Mac- Donald konventsionin viitoittamista tehtävistä puolueelle. Kaikkien on saavuttava. Kesäleiri pioneerilapsille puolitoista jopa parikin kuukautta töitä eikä ole vielä ollut selvää palkan maksua kertaakaan, paitsi joku j kannatilksen, iltamamme ovat olleet kymppi silloin tällöin. Jos joku on | aineellisesti hyvät. Ei juokse tääl-sen ja yhdysvaltalaisen imperialismin välillä markkinoista ja maailman herruudesta johtaa sotaan, jonka varustaminen ja valmistaminen, tapahtuu kaikilta suunnilta. "Rau-han"- puheet sotkevat ja pettävät vain työläisiä. Selosti Neuvostoliiton merkitystä sosialismin rakentamisessa, mikä esiintyy vastakkaisena kapitalistiselle maailmantaloudelle, jonka takia tähdätään imperialististen valtojen voimat ensikädessä Neuvostoliittoa vastaan, jonka nujertamisella voitaisiin väliaikaisesti lievittää kapitalistisen maailman kriisiä, mikä kaikista huolimatta on sen kuoleman kriisi. Työväenluokan valveilla oleminen Neuvostoliiton puolesta kuitenkin oh ratkaiseva vaara imperialisteille niiden yrityksissä provoseerata Neuvostoliittoa vastaan, mikä seikka myöskin muodostuu ja ensikädessä muodostaa Neuvostoliiton ainoaksi rauhan takeoksi maailmassa. Imperialistinen kiista nykyisessä asteessaan täytyy laueta imperialististen valtojen keskeiseksi sodaksi. Selosteli varusteluja Canadassa. Canadan aseman \-uoksi joutuu työväenluokka täällä ratkaisemaan, taisteleeko sytty-v-än imperialistisen temmellyksen yhteydessä nousevaa Canadan Taltaluökan keskinäistä sotaa, tai nouseeko taisteluun vapautuakseen kaikista vihollisistaan. Toisissa maissa toisissa muodoissa kehittyy proletariaatin taholta iriiperialisti-sen sodan muuttaminen luokkasodaksi, sekä kansainvälisen proletariaatin vallan luomiseksi ja sosialismin rakentamiseksi yli maailman. Myöskin viittasi juuri päättyneeseen urheiluliiton edustajakokoukseen, Jossa ensikerran canadalaisten ur- j heilijain taholta analysoitiin yleinen tilanne ja sen asettamat tehtävät yhteisenä osana työväenliikkeen tehtävistä ja eritoten taisteluna porvarillisen urheiluliikkeen kaikkia muotoja vastaan, työläisten vetämiseksi työpajoista, kaivannoista y.m. työväen urheiluliikkeen riveihin, sekä kehittäen tietoisan rintaman, joka suorittaa tehtävänsä kaikissa t i lanteissa. Se oli juuri tilanteen oivaltaminen, joka johti heidät näkemään sosdem. petturuuden Toisen kansain\-älisen, Amsterdamin ammattijohdon ja Lucemen inter-nationalen yhteistyössä "olympialaisten" y.m. kehittämisessä työläisiä rohennut pyytää, niin on ollut ainainen laulu: se ja se mies kävi niin vähällä tarjoiiiassa itseään töihin — — laulu, joka olisi käsitettävä ilman äänirautaa, sillä tavalla, että entisten olisi tyydjrttävä siihen millä muka uudet tulisiva t. Ja sitten toinen laulu samalla nuotilla, että: kyllä näissä hoolaa; se ja se työmaa on sellainen, että ei jää palkaksi mitään . Minä en tiedä antaa parempaa neuvoa kuin että: panee ne "kalliit" miehet pois ja ottaa halpoja tilalle ja sen kai ovat jo oppineetkin. Ja mitä hoo-laamiseen tulee, siinä ei taida auttaa muun kuin järki, jota heiltä täjrtyy puuttua töitä arvioidessaan tai sitten on erittäin raju kilpailuhalu saada vaan kaikki työt mistä hinnasta hyvänsä. Että tällaisessa käytetään työväen pyrkimyksiäkin j päiväntasaukseltar"sTdettaki'n"oS^ ratsuina, se tuntuu hyvin joutavalta. Paras jättää "aate" rauhaan, läkään enää ihmiset pappien talutusnuorassa aivan sokeasti, ainakin mitä suomea puhuviin tulee, "ei saa täällä mustatakit pysyvää jalansijaa, vaikka on jo moni yrittänyt. Viimeinen, jonka paikkakuntamme vapaamielinen yleisö passitti täältä, oli pastori Heinonen. Niin, eivät täällä suomalaiset anna enään pappien pimittää järkeään, jotkut ovat kuitenkin vielä sen verran uskonnon dokmeissa kiinni, että lähettävät lapsiaan rippikouluun. Eikö olisi tuhannen kertaa parempi että senkin ajan lapsensa elämästä uh-rabi johonkin jalompaan opiskeluun. Ilmat ovat olleet viileänlaiset koko alkukesän, miksikä sitten muuttunevat kun ei itse pienimmässäkään määrässä yritä sitä toteuttaa. —- Hessu. ja S. J . osaston kanssa yhteistoiminnalla, ja alkaa se heinäkuun 6 p. Paikka on erittäin mainio Ontario Laken rannalla. Long Branc-hissa, kahdeksas pysäkki Port Credit kaaralla Lakeview'hen, josta on VTiokrattu 2 taloa Parker Cresen-tilta. Vanhemmat, jotka lähettävät lapsiaan, tarvitsevat vain suorittaa $2.50 viikossa heidän huolenpitoaan kohden. Tämä ei luonnollisesti ole riittävä ruokaan eikä muuhunkaan, mutta tulee kaikki muu laskettavaksi yhteisen kassan päälle. Leiriä pidetään vähintäin kaksi viikkoa, ja täytyy jokaisen vanhemman valmistaa lapsensa niin pitkäksi aikaa ainakin. Tässä paikassa voidaan! jatkaa pitemmällekin, sillä paikka on vuokrattu tarkoitukseen koko kesän ajaksi. Jos vanhemmat haluavat myöskin käydä leirillä, niin voi siellä saada voileipiä ja kahvia samoilla hinnoilla kuin haalilla. Koko päivän ruokaraha on ?1.00. Lapset saavat olla 5 ja 14 ikävuosien välillä. Vieläkin voidaan lähettää ilmoituksia. Ken on jäSnyt pois? me saaneet nyt viime aikoina, mutta hitaasti on kasvillisuus edistynyt, niin että lämmintä ilmaa tarvittaisiin. — M. "W. Dunblane, Sask. Mikähän mahtanee olla syynä siihen, kun melkein poikkeuksetta osastomme valitsemat uutisten kirjotta jat lyövät laimin tehtävänsä, ei näe juuri milloinkaan sellaiselta valitulta lyhyttäkään pätkää, jolla olisi yrittänyt täyttämään hänelle annettua tehtävää. Me olemme täälläkin aina silloin tällöin arvostelleet Suomen sisällissodan vaiheita ja tuominneet ankarasti sitä kurittomuutta, mutta kun- meille itsellemme annetaan sellainenkaan teh- RosegTove, Ont. Paperipuun katkaisu, se on käynnissä täälläkin tai n.s. Ebyn perukalla, jossa tämän seudun metsätyöt parhaasta päästä ovat. Ebyssä on käynnissä 12 kämppää, joissa työskentelee noin 70—80 miestji. Ja paperipuut katkeavat niinkuin siimaa, vaikka ei maksetakaan kun 4 taalaa koordista. Mutta siinähän sitä on puoli liikaa. Kun kätkasumaksu laskettaisiin 2 taalaan, niin eiköhän silloin jokainen työläinen huomaisi mikä häntä odottaa ja mihin häntä viedään, ellei hän nouse elinehto jaan puolusta-maaa. Ettei kävisi niinkuin tällä perällä kävi, että kun oli kysymys So. Porcupinen edustajakokoukseen on a s. J. Toronton oisaston puoliTuosi-kokous pidetään 14 p. heinäk. alkaen 7.30 illalla. Siellä mahdollisesti tullaan keskustelemaan näytelmäseuran johtajan paikan täyttämisestä tulevaa toimintakautta varten- Muutenkin puolivuosikokous on tärkeä kokous, joten sinne on jokaisen osaston jäsenen saavuttava. — E. P. SauhSte. Marien uutisia Töitä täällä on tehty koko vilkkaasti tämän kesän ajan. Terästehdas on ollut paremmin käynnissä kuin ennen ja siitä kai johtuu, että täällä on h>-västi' rakennustöitäkin, kuten pari suurempaa koulua ja yksi sairaalarakennus työn alla ja sitten pienempiä asuntotaloja, joista osa on joutunut sellaisten urakoitsijain käsiin, jotka saisivat piiskailla ka-nojaan farmillaan eikä kajota ollenkaan sellaiseen työhommaan tai ei ainakaan käyttää vierasta työvoimaa. Sillä nämä arvoisat jappa- Minä en ole vielä eiliseen päivään mennessä milloihkaan koettanutkaan sepittää minkäänlaista runoa. Joskus kyllä olen ajatellut, että mitähän jos kokeilisi, syntyisikö runo minulta, mutta kokeilematta se on aina jäänyt. Mutta njrt olen runon sepittänyt. Eikä tuo niin vaikeata ollutkaan, kuin pelkäsin. Loppusointujen haeskelua pääasiassa. Tietysti oh toinen kysy-mjTs. onko tämä esikoiseni — joka hyvin mahdollisesti on myös viimeiseni — niin, että onko tämä esikoiseni hyvä nmo. vaiko huono runo. Minä itss pidän tätä hjrvänä runona, tietysti, mutta kaikki muut. ja varsinkin toiset, minua kokeneemmat ja hiotummat runoilijat, voivat pitää tätä loistavana näytteenä siitä, että minusta ei pai-ninpuuss »kaan olemalla ikipä tulisi hyvän runon sepittäjää. Rimoni sisällöllisestfi laadusta voisi otateua, että kevään vaikutukset ja rakastuminen olisivat tekijöinä sen syntyy7£ Mutta tällainenkaan otaksuma ei vetele, sillä jos sellaiset syyt panisivat minut nmoUeniaan, niin ta olla julkaisematta sitä tämän pakinani yhteydessä. Lukijalla voi helposti oSa nyt runostani sellainen' eimakkokäsitys, että se on pilaruno. Mutta runoni tulee o-sottamaan, että__se on kyhätty aivan vakavassa hengessä. Ja vakavissani minä olen tässäkin ollut kaiken alkaa. Runoni on kertova. Ja kutsn kaikki kertovat esitykset koskevat sellaisia a-sioita, jotka ovat tapahtuneet, tai joita kertoja kuvittelee tapahtuneiksi, niin tämä nmonikln kertoo lemmen^ retkestä, joka on tapahtunut jc lehtiä siitä, että opettajat varmasti saapuvat 13 p:ksi ja aloittavat työskentelyn. Onpa vielä vakuutettu, että tänne pohjoiseen saadaan suomalainenkin opettaja, joten olemme oikein tyytyväisiä siitäj että pyyntömme on otettu huomioon siinä suhteessa. Mutta koska heinäk. 13 p. on lauantai, niin on alkajais-juhlallisuudet täytynyt supistaa vain iltamiksi, jotka alkavat kello 8 illalla, ja tulee ohjelmassa olemaan puheita, runoja, ehkäpä soittoakin ja kolminäytöksinen kappale "Onnen veräjä", jonka esittää Tim-minsin nuoriso-osastolaiset. Oviraha on vain 35 senttiä, ettei tuntuisi liian raskaalta niillekään, jotka pidemmän matkan päästä saapuvat antamaan kannatuksensa nuorisotyölle. . Seuratkaa tarkemmin maksettua ilmoitusta, joka joitain päivä myöhemmin tulee lehteen näistä alkajaisista. Mutta kaikkien nais- ja nuoriso-osastojen pyydetään huolehtimaan siitä, että jokaisella paikkakunnalla tulee tiedotettua kursseille aikoville varmasti se, että kurssit ° alkavat 13 p. heinäk., ettei olisi joukossa ketään sellaista, joka voisi valittaa olleensa epätietoinen alkamisajan suhteen siksi kun ennemmin tehtyä päätöstä ei voitu toteuttaa. Koska oppilaat tänä kesänä sijoitetaan asumaan telttoihin, niin kehoitetaan jokaista oppilasta tuomaan mukanaan "plänketin" ja tyynyn vuodevaatteiksi. Pioneerien kesäkämppäys. Timmin-sin ympäristöläisille Pioneerien kamppaaminen päätettiin alottaa viikkoa jälkeen nuo-risokurssien alkaniisen, ja päätettiin kehoittaa heitä ottamaan mukaansa samoin peitteen ja tyynyn sekä kupin, lautasen, veitsen, kahvelin ja lusikan siksi, että tulisi kovin kalliiksi hankkia näitä välineitä niin paljon tätäkin touhua varten. Jokaisella on kotona sel-laiaa huonompia astioita, joita voi tai paremmin, jonka olen joskus tap>ahtuneeksi. Tämä runo alkaa, .siis se Kolme Kesä suloisin, on v^toiUansfl luonto uhkeana toikoistaa ' Luonnolla lemmei himaa' povellansa. / hinkään muuhim asiaaii maailmassa he eivät suhtaudu niin häijysti kuin tähän, lempeen — tosin ei kukaan o-maan lempeensä, vaan toisten. Kukaan ei ole ahdasmielinen omaa lempeänsä kohtaan, eikS järin "siveelline.-* • — -omassa lemmenelämässään;,-»^' ^ ^ ^ ^ r i" sattuu näköpiiriin joitte^ aiutta kun lemmensuhteet, niin het^^^kin toisten päällä kalvo,, jonka läpit^ ° ° silmäin lemmensuhteet näyttävii^ toisten ja likaisilta. Sivistys vr^^^veettömiltä ta 'siveettömyyderikalt'^^ ohentaa tuo-vitaan sivistyksen.'oa"., mutta tar-genvalistust^ ei^T^^^ra korkeinta hen-peen kohd>e^V'-^"^ kun toisten lem-naan . p v i ^ " ^ ^ * s"mät siitä koko- tuks^ir*^^^^^: Ja sellaisen valis-kaiketippa ne olisivat tehneet sen jo ennemminkin, joten ensimäinen runoni olisi mahdollisesti syntynjrt ollessani iäitftni siinä kolmentoista seuduilla. Sitäpaitsi tällainen otaksuma jättäisi yhä mahdollisuuden tuon y l lämainitun teorian todenpaäisyydelle, jonka todenperäisysrteen en nyt enää vähääkään usko. Olen siihen määiään taaltioissazii puheena olevasta nmostani. etten saa-on ' " ^ " ^ ^c .T! !n' "^' ^r. .^^ ^^ ^ " lemmteonisstyelnei lynt ähydleeni- on^Si' ^««»nenseurustelua ^ n o ^ ^ * ^ lymypaikoissa harjoittamaan. Aviopareilla ovat heidän 4nky-kamannsa, jonne siveettömien silmien TJ'inm °^"tta riijusteu-jarn, joitten lemmenkohtauksille vaa- Se saanut luoltseen on^^rinT,^^''*^!^ f l ^ * vielä yhteis-mielten aht^y^.^ P^nn lempivän, kunnan lakikin, julistaen ne i S o - 'miksi. on haettava salaiset syleilypaik. Sen h e W E , a kätkien löytävät. L u o n a o Sa sille suloÄ^n tuoksuen ' kesalla on aina turvallisimpia täflals-kiellä v^uden «5iKaa lemmenseikkailujen 1 tyyssijoja. "Mirfen ahtaut*a nak ' I ^ •''^»Sfsir?.°ÄSP'«?' «-SÄÄ: ^msiumm JaSva^fa f . - ^ ' ^ *^ moninkertaj^syy tan JumaI„^.,, -.^^«"^^t ja ^ydami^äSnlfeeutua l a v a l l i s t a ^ S t e i S ^ I helmaan. Laolaznme heistä edeUeea: •4> c
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 6, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-07-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290706 |
Description
Title | 1929-07-06-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Lauantaina, heinäk, 6 p;nä — Sat, July 6 No. 158 ~ 1929
VAPAUS
VAPAJCS (LibetT)
Tha a»}y arpa of T t a s i A Work«ni i a CaauU. PabiUted i u l » « Sa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-07-06-02