Vapaus, February 7, 1925

              KAKKIEN MAiinm TTONRAATAJAT THTEISRINTAHAAN! TY5UUSTEN JATALO^imiB^
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain järjes^eenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
No. 17 — 1925 Federated Pre>^ jäseiu Lauantaina, helmik. 7 p; ~ Sat, Feb. 7th> 1925 IX Vuosik.—Voi EK
Mihin Dawes-suunnitel inalla puristetut rahat
menevät? -
Berliini — Preussin valtiopankin
tyhjennyksen ja kaÖdden maiden
huijansjuttujen lisäksi , on nyt tul-hjt
ilmi, että Mandn niinisteristS
viime joulnn aikana maksoi Rahrin
alueen suurrikkaille, Stinnes-,
Krupp-, Thyssen- y. m. liödceille,
jotka olivat allekirjottaneet Dyssel-dorfin
eopimokscn tuotteiden vien­nistä
Ranskaan, "korvausta" ei
enempää eikä väHempää k^in 175
miljoonaa dollaria.
On saatu selville, että juuri kun
Valäorahaatoon oli suoritettu viime
v:den snenoarvion ylijäämä dOO-mOj.
markkaa ja Daw€ssuunnitehnan va­kaudeksi
saatu "ulkomainen 800
milj. markan laina, niin heti ehä­tettiin
noille teollisuusvalaille* majc-samaan
TIS mi3j. markkaa mnica
korvaukseksi ranskalaisvaltauksen
ajalla Stärsityistä tappioista. Mar­xin
ministeristö oli tehnyt tuon va­rojen
luovutuksen; olemassaolonsa
vinneisinä päivinä kaikessa hiljai-
Buadessa, kysymättä eduskunnan
mistä tapj^pioista. Muuta eivät sak­salaiset
veronmaksajat saaneet asi­asta
läetää, ennenkuin nyt rahami­nisteriöstä
valtiopäivien ^menoarvio-valiokunnalle
Umotettiih, että'noil­le
teollisuuspohatoille jo oli makset­tu
655 milj. markkaa, ja että 70
milj. suoritetaan ensi tilassa. . .
Tasavaltalainen ja sosialistinen
sanomalehdistö on alottanut anka­ran
pommituksen', tuota menettelyä
vastaan. Huomautetaan, että nois­ta
jo suoritetuista 655 miljoonasta
markasta meni 550 miljoonaa Ruh-rin
i^ikkaimmille kivihiilipohatoille
sekä 50 aniljoonaa suurille kemikaa­litehtaille
—• eikä mitään pienem­mille
teolisuudenharjottajille. . Noi­den
suurliikkeiden väitetään saa­neen
jo kyllin hyvitystä kärsimis­tään
tappioista, kun valtiovero kivi­hiilestä
peruutettiin ja "työpäivä
jatkettiin' lO-tuntiseksi. '
"^Hallitus väittää itsellään olleen
oikeuden suorittaa nuo korvaukset'
mielipidettä ja antiamatta asiasta valtiopäiviä kuuleiKiatta sille Ruh-mitään
tietoa yleisölle.. Sanotaanirin valtauksen johdosta annettujen
ulkoministeri Stresemarinin,' olles­saan
kanslerina lolm^ j a tnarras*
kuussa 1923, jijuri passiivisen vas­tarinnan
lopetettua. luv£^nneen tuon
korvauksen. Kuitenkin kirjotti Stre-semann
silloin Hugo .Stinnesille kir­jeen,
joka julka^tyn sanomalehdissä
jä jossa selvästi sanottiin, että hal­litus
ei voinut ottaa vastataakseeh
Dysseldorf in sopimbksen aiheutta-erikoisvaltuuksien
nojalla, mutta,
sitä selitystä Lutherin hallituksen
tasavaltalaiset ja- sosialistiset vas­tustajat
eivät .ensinkääi^ hyväksy.
Pidetään varsin mahdollisena, että
tästä jutusta noussiit-taiyTsky vielä
tulee kukistamaan Lutherin minis-teristön,
vaikka lahjotus oikeastaan
olikin edellisen' ministeriston teke­mä.
Romanovit' toistensa
tiellä
•Pariisi, — Suuriruhtinas Nikolai
—: Nika-vainaani> se^^ •an»,
taa uuden julistuksen tuonnottain
"kaikkien venäläisten tsaariksi" ju­listautuneen
suuriruhtinas , Kirilin
tungettelua vastaan y Rpmanovien
valtaistuimelle. -Täniä pitäisi olla
alkuna suunnitelluille valkoryssien
liikehtimisille, koska 'suuriruhtinas
Nikolain kannattajat pitävät nykyis­tä
tilannetta. suotuisana uuden
hyökkäyksen alottamiselle neuvos­tohallitusta
vastaan. Julistuksen
tarkotuksena kuuluu olevan vaikut­taa
yleiseen mielipiteeseen Venä­jällä.
;
Se valkoryssien kokous, jossa
näistä toimenpiteistä päätettiin, oli
t. k. l p . Pariisissa. Puheenjohta­jana
oli ent. tsaarin pääministeri ' A .
Trepov. Kaikki läsnäolleet olivat
suuriruhtinas Nikolain puoluelaisia
ja Kirilin vastustajia, Julistuksessa
kehotetaan karklda inaanpaossa ole­via
valkoryssiä yljidistymään Niko­lain
ympärille, siDä hän se on oilfea
Romano vien huonekunnan päämies,
efkä Kirii, joka leimataan tunget-teUjaksi.
Ehityisesti tullaan julis-
,tuksessa.,yetöaanaan siihen tunnet­tunne
tosiasiaan,'' että yanha^r leski­keisarinna
Maria ;(Ale'ksanteri Kol­mannen
leski, Niku-vainaan äiti)
vastustaa Kirilin valtaistuimelle
pääsyä. -
Vastapainoksi Nikolain Julistuk­selle"
aikoo Kirii ruveta Pariisissa
jnlkasemaan Cjmaa sanomalehteä,
jonka ntmeksiv ' tulee • "Rodina"
(Isänmaa). "Rahat sftä varten kuur-luu
hänen jalorotuinen puolisonsa
onnistuneen hankkia -äskeisellä
Amerikan matkallaan — tuo kauno­tar,
jonka kuva 'bli ; Punikissa ja
jonka kuvan muutamat muutkin
lehdet ovat julkaisseet varotuksella;
ettei sitä suinkaan pidä luulla "pi-:
run isoäidin , kuvaksi". '
Pariisissa on ennestään yksi ve-näiänkiolineji
_ monarkistilehti ja
kaksi "kansanvaltaisia" venäläistä
lehteä- Kootaan neuvostohalli­tuksen
myös olevan aikeissa ruveta
juika^efliaan pariisilaisia lehteä.
Vaikoryssäin kiistely siitä, kuka
Ranskan ja paavin vä-(
Iit sfelviksi
pääsee Romanoyien valtaistuimelle
>itt« Iraa aenvettovaltA on knkutet-ta,
tuntuu • hieman ennenaikaiselta.
Olisi aina. hyvä; muistaa runoilijan
ohje: "Säkarliu tapa ensin, ennen-ku
m nyljet sen".
Suomalainen merimies
hukkunut
st. John, N. B. -r- Höyrylaiva
WeU3Qd Counttyn Icapteeni ilmoit­taa,
että tavaton aallokko, ji&ä on
valtinnat- vfime vi3con liiralla At-
PariisL — Herriotin TOinisteristön
on xonnistoiiut : ^
ajaa läpi -ehdotuksensa Ranskan va­tikaanissa
olleen lähetystön lakkaut
tamisesta.' Se ei itse asiassa syn­nyttänytkään
niin katkeraa taiste­lua
kuin oli odotettu. Lujemmalle
otti" se Heririotin lisäehdotusj että
äsken Ranskaan liitettyä Elsas-
Löthrinkia varten pidetään vati­kaanissa
edelleenkin jonkunlainen
asiamies. Tuskin on^ TnyTskyisifitä
istunnoistaan tunnetussa Ranskan
edustajakamarissa koskaan ollut
niin meluista istuntoa 'kuiri tämän
kysymyksen käsittely aiheutti. Kah­desti
täytyi puheenjohtajan Pain-leven
keskeyttää istunto, ennenkuin
päästiin äänestykseen, jossa minis­teristö
sai huoanattavan voiton.
Elsas-Lpthringin edustajain enem-hiistö
äänesti sitä . vastaan, että
näillä maakunnilla olisi vatikaanis­sa
asiamies, samalla kun muu Rans­ka
katkäsee viralliset. . suhteensa
paavin kanssa. '
Sosialistit, jotka viime aikoipa
sangen vastahakoisesti ovat anta­neet
kannatustaan Herriotin halli­tukselle,-
oHyat täiäkin Elsas-Leth-
,ringin r k a ) ^ tehtyä myön­nytystä
vastaan niin kapinapäällä,
että Herriotilla oli täysi työ saada
heidät pysymään rivissä vielä tämän
kerran. '
- Kommunistit, jotka ovat l^oko
ajan olleet sotakannalla Herriotia
vastaan, käyttivät tilaisuutta val­lankumouksellisten
puheitten pitä­miseen,
ja Martin Cachinin puheen
jälkeen r28 lujakeuhkoista kommu­nistia
alkoi täysin rinnoin , laulaa
^'KansainväHstä", jonka johdosta
Painleve ensi kerran keskeytti is­tunnon.
Mutta kun istunto alkoi
uudestaan,' alottivat oikeistoryhmät
laulaa ^'Marseljeesia". Heitä oli
satakunta miestä, ja kun he täyttä
kurkkua huusivat, voittivat he kom­munistit
äänen paljoudessa, "vaik­ka
musikxialinen vaikutus ei ollut
sanottavasti parempi", porvarileh-tien
kirjeenvaihtajien arvostelun
mukaan. Ollakseen puolueeton, täy-tsri
Painleven nytkin keskeyttää is­tunto.
Nnhtelipa vielä edustajia
sopimattomasta . käyttäjrtymisestä.
Vatikaanin lähetystön asia tulee
vielä senaatin -käsiteltäväksi
Ultravioletti-säteet tau-ti-
itioitten tap.
pajina.
Washington, D . . C. — Täkäläinen
Rureau of Standards (normilaitos)
on tekemillään kokeilla todennvit
ultraHnolettisäteiden. suureit arvon
itiöiden ^.kuolettamisessa, -ja siten
äyannut*^ laajakantoiset mahdollisuu­det
tautien ehkäisemiseksi.. Kauppa-departmentin
selostuksessa näiden
kokeiden tuloksista sanotaan, että
riittävän tehoHcaat sateet tappavat
bakteerit vajaassa sekunnissa. Ly­hyet
valoaallot osottautuivat tehok­kaammiksi
ji^ nopeammin vaikutta­viksi
kuin pitkät. Kokeitten esi­neenä
oli ihnus-ulostukässa ja saas­tutetussa
vedesÄ. "aina" tavattava
tautibasilli (Bacteriuni coli <;ommu-nis).
' •• "
••—— -o . - '
Aastraalian merimies-lakon
loppuväihe^^^
Sidney, Aus. — Hallituksen : ja
laiva-isäntiistöjen edustajat jatka­vat
vaatimiustakn Merimiesten uni-on
lupakirjan pemuttamisesta, kos­ka
utjion presidentti Walsh ei mu­ka
oUiit lupauksensa mukaisesti
noudattanut tuomarin määräyksiä
pestauspaikkojen suhteen ja koska
union apulaissihteeri Johanssen oli,
ylity&maksuista aiheutuneen. riidar.
johdosta, kutsunut' miehistön pois
eräästä Levuka nimisestä laivasta.
Tuoonari PoAvers keskeytti, kysyen:
"Miksette nostaneet syytettä hän­tä
vastaan eikö hän yllyttänyt
miehiä lakkoon?" Laivaisäntien asi­anajaja
pastasi: "Meille ei ole
suurtakaan apua ruveta niitä yksi­tellen
sakottelemaan."
Walsh selitti tuomarille, että jos
union lupakirjan peruuttamisesta
tulee tosi, niin siitä seuraa katke­rin
työtaistelu mitä Austraaliassa
ikinä on ollut.
Väittelyn jatkuessa häHitukaen
asiamies mainitsi esiriterkkejä pikku
-j-kiuBanteosta; ^-ijofc^^i-^^
vat • \ harjottaneet laivanomistajia
vastaan. Sen johdosta tuomari lau­sui:
"En' oikeastaan ymmärrä hal­lituksen
kantaa. Työt ovat taas
käynnissä, kaikJki umoh jniehet
työssä, ja' nyt hallitus vaatisi nii­niin
aiheuttamaan katkerimman työ­taistelun
koko Austraalian histori­assa."
Tuomari ilmbtti lykkää­vänsä
päätöksen julistamisen tuon­nemmaksi.
,
Halosen i^arkottamis-jutto
peruutettu
Chicago. -— Lai)or Defence Copn-cilin
täluUUsestäV päämajasta, 16^
Washingtoh tiedotetaan ettei
Worker8 Part7n,'v Suomalaisen Jär­jestin
johtomies^, Työmieslehden
toimittajaa Yrjö'"Öaiosta tuUa kar­kottamaan
m i a s ö i Jutun Duluthis-sa
toimitetusta kuulustelusta on ol­lut
seurauksena. :i»yytÖksen peruut­taminen,
r
Eugene rVajtaufr. karkotettavak­si
siäärätty.. tsIifSjckiläinen sanoma­lehtimies,
ön pidätettynä Ellis-saa-refla.
Hänen lakiH^ehensä koettavat
«hkäistä hänen J^kotuksensa.
^Unkarilaisen »dikaalisen "Uj
Elor^"-leh'den toii|ittaja John Las­sen
on tnyösh^fn/i karkotettavaksi
määrättyjen li«ttal|ii,' mutta hän on
takauksella yapaaäa jalalla.
Juttu clevelandJptiaista unionmies-t
ä Ai Severin^: vastaan, jonka
hallitus;'haluaa :|f*ettää Italiaan,
rajottuu tällä ketjtaa sellaisten to­distuksien
kokoaotiäseen, joilla tah­dottani
todistaa'Sl^yerinon ottaneen
osaa kuuluisaan;!^; kommunistikon-ventsioniln
Michig:|nis8a 1922.
John Schedolin öäan tiedottaa De­fence
council Oflvah Washingtoni88a
harkittavana. UsMit eri julkaisut,
mm. . kuukausijul^isut Christian
Work ja lfew Repflblic, ovat kirj ot­taneet
artikkeleja <jnlnä äänilajissa,
että hänen annettMsiin jäädä tä­hän
maahan vaiinönsa ja lastensa
luo. • , . •.'.'•v''i'V./
Italian fas^lstipuolue
hajoita
Rooma. —- Jossa n määrin vaiku<'
tusvaltainen fascistlcyhmä on eron­nut-
pääliikkeestä ;rjä perustanut
oman päämajansa fnriniin, Piemon-tin
maakunnassa^!','Neljä f aseisti-edustajaa,
joilla oni; »nuri kannatta-j^
o]^o,,^)eyoHi jpu^öfiösta jrleiscssä
pUtauekök^ • "]He'-"j8 hfeldän
kannattajansa julkisesti > ilmottiyat
vastustavansa fascistien virallisen
puoluejohdon tarkotusperiä ja selit­tivät
alettavansa oman itsenäisen
fascistilirkkeensä. Parasta lienee­kin,
että f aseistit rupeavat toisil­leen
juottamaan risiiniöljyä, niin
saavat oikeat ihmiset olla heiltä
rauhassa ja itse määrätä, mitä lää­keannoksia
heidän teryeytensä kul­loinkin
vaatii.
Puhuivatko englantilai­set
totta opiumikon-ventsionissa
Belgaum, India. —^ Täällä kool­la
oleva Indian kansalliskongressi
julistaa, että Indian kansa ei ha­lua
opiumia eikä muitakaan huu­mausaineita.
Kongressi tuomitsee
Britannian halitusta siitä, että se
ylläpitää huumausaineiden ja väki-juomain
kauppaa "tulolähteenään,
huolimatta siitä, että ne ovat epä­edullisia
Indian kansan henkiselle ja
ruumiilliselle hyvinvoinnille."
Noin Indian kansalliskongressi.
Mutta Genevan opiumikonvent«io-nissa
ovat englantiaisel väittäneet,
että Indian.kansa vaatii huumausai
neita. Enganti tappelee kysin ham­pain
opiumimyyntirajotuksia vas­taan.
Lisää hrittiläisiä 'Vau-hankyyhkysiä"
Lontoo: — Evening News lehti
tietää kertoa, että Isobritannia ai­koo
rakenni^taa kolme uutta ke­vyttä
risteilijää niiden viiden Hr
saksi, jotka surkeankuuluisa "työ­väenhallitus"
pani alulle. Tämän
vuoden osalle tulee siihen tarko-tukseen
käytettävällesi 2 milj. pun-ta9.
Amiraliteetista ei suostuttu
antamaan mitään lausuntoa uutisen
todenperäisyydes^. Lehti puoles­taan
hartaasti kannattaa uusien ri»;
teili jäin: rakentamista sen nojalla,
että se virkistää laivarakennusteol-lisuutta,
samalla kuin se vahvistaa
brittiläistä sotalaivastoa. *
Shanghai rauhan sata­maksi
S^hanghai, Kiina. — Paikalliset
kiinalaiset sotilasviranomaiset ovat
sopineet yhteisestä suunnitelmasta,
jonka mukaan Shanghaists poistet­taisiin
kaikki sotilaalliset laitteet,
Woo8ungin linnotukset hajotettai-
«siln J a ^?«kiTjgin^J>Ällitul?sen. pyydeti
täisiin nimittämään' 8iviilihenkil&
Shanghain ja Woosungin 'käskyn*
haltijaksi. Täkäläinen • \ asetehdas
annetaan kiinalaisen kauppakamarin
haltuun, ja kaikki. sotaväki poiste
taan kohdakkoin kaupungista.
Jos Pekingissä suostutaan tähän
sotakomennon poistamiseen Shang-haista,
niin tyydyttäisi se täydelli­sesti
sekä kiinalaisten että ulko­maalaisten
kauppayhdyskuntien toi­vomukset,
piin vakuutetaan.
oliba fi^hniussa
Lontoo, — Yleisen rautatielakon
uhka on yhtäkkiä käynyt vakavaksi,
kun rautateiden isinnistö ei aino-
.istaan kieltäytynyt niySnt&mästä
vaadittua palkankorotusta ja elä­kettä
kaikille 60 vuotta täyttäneille
työläisille, vaan ilmotti aikovansa
alentaa kaikkia rautatieläisten palk­koja
Lontoossa keskimäärin 4 shil­lingillä
ja muualla maassa 6 shil­lingillä.
Tämä palkkataistelu tule6
koskemaan kaikkia Isobritannian
rautatieratoja.
Kun neuvottelut isännistön . ja
miehistön edustajien välillä näin oli­vat
rauenneet, Julkasivat rautatei-den
omistajat lausunnon, jossa väi­tetään,
etta miesten palkat ennen
sotaa olivat '47 milj. puntaa vuo­dessa,
mutta nousevat nyt 120 milj.
puntaan. Miesten hyt vaatima ko­rotus
nostaisi palkkoja vielä 47
milj. -punnalla, jolloin palkkoihin
menisi 250 prosenttia enemmän
kuin entien sotaa. Isännistön käsi»
tyksen mukaan pitäisi asian, jos
miehistö kieltäytyy hyväksymästä
heidän palkanalennu8<«hdotustaan,
ilman muuta mennä virallisen palk.
kalautakunnan ratkaistaynksi, mut­ta
miesten mieliala on siksi kiihot­tunut,
e t t ä he tuskin rupeavat odot->
tamaan palkkalautakunnan neuvot*
teluja. '
,T^väenpuolueen lehti Labor Hev
rald arvelee rautatieyhtiöitten pal-kanalennusvaatimuksen
tehdyksi vain
tinkimään varalta, yastapainoksi mies*
ten palkankorotusvaatimukselle. Sa­malla
kehottaa lehti miehiä yksimie-liseen
taisteluun elintasonsa paran­tamiseksi.
työväehlehteä vapaasti
ilmotettu
Lontoon Daily Heraldin diplo­maattisen
kirjeenvaihtajan teke-mäin
huomioiden mukaan, tehdään
taasen uusia sotasuunnitelmia Neu-lannin
itärannikolla, pyyhkäsi kak­si
merimiestä mereen hänen laivas­taan^
tullessaan ' Amsterdamista St.
Johniin, Hukkuneiden nimet ovat
Edwin Sjöstrand, suomalainen ja
G. von Teefelen, Amsdertaanista.
Aallokko oli niin ankara, että se
vei laivasta mei3dnantoIartteet ja
ilmanvaihtovalinect, alus kuitenkin
päästen hätisatamaan St. Johmin.
vosto-Venäjälle hyökkäämistä var­ten.
• '.
Herald kertoo, että l i i i t a ^ J^
Iin joukkoja, jotka -nykyään ovat
Bulgariassa . varustetaan ja uudel­leen
järjestetään neuvostovaltaa
vastaan ensi kevännä tehtävää
hyökkäystä varten.
Äskettäin Amerikaan saapuneelta
vastavallankumouksellisten joukol­ta,
on saatu tietää, että sellaista
hyöldcäystä - todella koetetaan or­ganisoida.
Tänne saapuneiden jou­kossa
on valkokenraalien akkoja se­kä
tunnettji keltainen sosialisia Am-bramovich.
Noiden aristokraattis­ten
vieraiden tarkotuksena on ke­r
ä t ä täältä varoja hyökkäysarmei-jan
ylläpitoa Varten, kun taasen
sosialistiluopion tehtävänä on myr­kyttää
amerikalaisten työläisten
mielipiteen neuvostohallitusta vas^
taan.- ' .
Samaan aikaan annetaan Emma
/Goldmanin sanatulvalle työläisten
hallitusta vastaan, palstamäärih ti-
1^ lontoolaisissa lehdissä. Tuon
loiseläjän hengentuetteet rftten lä­hetetään
kaapelisan omina Ameri­kaan,
josta iiän karkotettiin joku
vuosi sitten.
Seuraava kirjotus valaisee sen
seikan -minkänlaista osaa brittiläi­nen
diplomatia esittää uudessa, työr
Iäisten ja talonpoikain faallitnksen
knldst^ista varten , perustetosaa
yh^anässä:
Baiiortit Bulgariassa ja Serbiassa
olevain Wrangelin «otajouldcojen
Sudelleen jäijestämisestä, johon mi­llä
viittaan jokn päivä «tten, itäy-väti
yhä vakavammiksi ja varmem­miksi,
' 'i
Nyt näyttää olevan kaiken epäi­lyksen
ulkopuolellakin se seikka, et­tä
kaksi hallitusta sietävät, ja avus­tavat
TiVrangelin armeijain muodos­tamista
— yhtä armeijaa kummas­sakin
maassa. Armeijat tbtevät
olemaan omien upseeriensa kontrol­lin
alaisina. Kenraali Wrangel it­se
komentaa Serbiassa olevaa ar­meijaa
ja kenraali Skouro Bulga­riassa
olevaa. Esikunta tulee/ näh­tävästi
olemaan Pirot nimisessä pai­kassa.
Lontoossa, Pariisissa ja Berliinis­sä
on valko-ryssäin keskuudessa val­lalla
aivan yleisesti sellainen käsi­tys^
että nuo uudet armeijat tulevat
ottamaan osaa keväällä toimeenpa­nevaan
hyökkäykseen Neuvosto-Ve­näjää
vastaan. Hyökkäyksen pitäi-|
si alkaa huhti- tai toukokuussa. )
Rcporttejii brittiläiaten toinenpi" J
Yllä oleva j-aportti on jo itses-raän
kylHn vakavalaatuinen, Mut-
»ta yhä yakavemmaksi käy se meil­le
(brittiläisille työläisille) kun tie­toomme
tulee se, mitä osaa britti­läinen
diplomatia on esittänyt ja
yhä esittää' iässä uudessa sotajuo-nittelussa.
Serbian ja Bulgarian hallitusten
kerrotaan Britannian hallituksen
vsSkntuksesta' suostuneen antamaan
luvan . ulkomaalaisten - armeijain
muodostamiselle omaih rajlainsa si­sällä;
edelleen että noita armeijoi­ta
rahastaa Snnrbritannia; ammuk»
keetmyösldn toimittaa armeijoille
osaksi Britannia; Ja että itse Wran-gel
on^ outä läheisimznässä yhtey­dessä
salaisten brittiläisten agent­tien
kanssa. '
Nuo ovat vakavaltiontoisia asioi­ta.
Mutta niitä kerrotaan niin mo­nessa
paikassa ja sellaisella var­muudella,
että niiden suhteen ori
toimitettava tarkka tutkimus niin
piajFi .kuin parlamentti kokoontuu. ;
• • Se on kylläkin totta, että Chäm-berlain
on aivan äskettäin vakuut­tanut
Rakovskille, ettei Suurbritan-nialla
ole minkäänlaista osuutta
suunnitellussa neuvostoyastaisen
Balkanin blokin muodostamisessa.
Mutta moiset vakuuttelut eivät it­sessään
suuriakaan merkitse. Sillä
diplomaattisten kieräilysääntöjcn
mukaan Chamberlain tuskin voi
muunkaanlaista vastausta antaa,
BrittiläiMÄ ap»«erejako?
Tässä on vielä huomioon, otetta­va
eräs seikka. Ateenasta^ tulevat
raportit kertovat, että uusi "santar-mikunta",
joka tulee ottamaan ny­kyään
voimassa- olevan armeijan
paikan Albaniassa, tulee sekä mie­histöönsä
että upseeristoonsa näh­den
muodostumaan englantilaisista.
Raportissa ei tarkemmin määritellä,
josko _ santarmikunnan riveihin ote­taan
niitä Wrangelin armeijan mie
hiä, joiden kerrotaan ennemmin ol­leen
Ahmed Bey Zegun joukkojen
mukana. Mutta ei ole lainkaan ih­meteltävää,
joskin tapaamme heidät
tuossa uudessa Albanian santarmi-kunnassa.
Viimeinen, vaikkakaan ei miten­kään
vähemmin hälsryttävä on «e
raportti, joka kertoo Bumanian
kansallispankin pääpomon M. Oro-mulun,
joka nykyään on Ranskassa,
saapuvan Lontooseen neuvotellak-eeen
30 tai 40 miljoonan punnan
lainan hankkimitesta Bumanian hai-
«takselle.
Halifax. — ICakBi tämän kaupun
gin porvarilliata ^äivälehteä ovat
herrankin tehneet hyvän palveluk­sen
iyöyäenlehdeDe, julkaisemalla
pire Steel Corporationin maksaman
ilmotuksen. liraötuksen yksi sivu
sisälsi täydelli$en ; jäljennöksen
Glace Bayssa ilmestyvän J. B. Mac-
Lachlanin toimittaman "Maritime
Labor Herald" lehden tamri^ikuun
3 päivän numerosta. Mainitussa nu­merossa
Labor Herald laajasti se­lostaa
kaivosmiehille, että tehoisin
taisteluase korporatsionia vastaan
on sadan prosentin lakko.
Noiden kahden päivälehden — -
The Halifax Heraldin ja Moming
Chorniclen, joissa ilmotuii julkais­tiin
—- yhteinen päivittäinen levik­ki
on vähintäin 50,000 kappaletta.
Tuon vapaan iimpttamisen seurauk­sena
on Maritime Labor Herald saa­nut
1,100 uutta tilausta, tullen ti­laukset
suurimriiBltä osalta sellaisis»
ta paikoista, joissa ei Heraldilla ole
koskaan ennen ollut tilaajia,'
, Jlmotuksellaan ori Besco nähtä­västi
tahtonut saada yleisen mieli­piteen
vastustamaan kaivosmiesten
lakkoa, mutta tapahtuuhan, niitä las.
kuvirheitä Bescollekin aina silloin
tällöin.
Suojelustulli hiipii Eng­lantiin
Montrealissa naisräätä-leiliä
lakko
Montreal. — Kansainviliseen
naisten puvuntekijain unioon kout
luvat 1.500 päällystakkien, pukujen
ja hameitten tekijää, jotka maodos^
tavat tuon union kolme Montrealii»-
sa olevaa paiicallisosastoa} ovat
päättäneet heti lakkoutua. koska
työolot'on huononnettu sietäniättd'
miksi ja koska työnostajat kieltäy­tyvät
antautumasta edes keskuste­luihin
epäkohtien korjaamisesta.
Lnkkolaisten vaatimukaina ovat*.
44-tunti8en työviikon «udelleen
käytäntöön ottaminen jokaiBeasa i
kaupungin 115 pukutehtaassa; jouk-kosoplmus-
periaatteen hyvUcsymi-nen,
johon siftältyy union tunnusta­minen,
sekä mol^m^ien puolien
edustajista valitun terveyslautakun­nan
asettaminen, jon-ka tehtftvfiksi
tulisi laatia tällä teoUisuusalaUa
väKtämättdmät terveydelliset ohje­säännöt
ja valvoa niiden noudattaa
mistä. • • ,• . '
Lakkolaisten päämajaan on lian-kittu
orkesteri ja tanssimestarit,
jotka lakon aikatia opettavat tytöil­le
uusimmanaikaiset tanssiaskeleet.
Lakkovahdit-' on asetettu vartioi­maan
? kaikkia lakossa olevia työ­paikkoja.
Mitään epäjärjefi;ystft ei
ole sattunut, mutta kaiken Varalta
on ylimääräisiä poliiseja panta kieiv
telemaan lakonalaisessa piiriäsi.
Niinkuin tavallista, kehuvat pu-*
kutehtailijat heillä olevan paljo ^
työläisiä, jotka eivät ole yhtyneet;
lakkoon.
Union yleisorganiseeraaja Julius
Hochman iImotti< lakkolaisten Jouk­kokokouksessa
pitämässään pufaees-v
sa, että Toronton paikallisosastot
tulevat samaten tekemään lakon.
Myöhemmän' tiedon mukaan on
kolaisten lukumäärä siellä oa 1,1<00,
lakonalaiflten työpajojen' luku 70.:
Vaatimukset samat kuin Montrca-lissa.
Lontoo. -r-Täsfedes voidaan Iso­britannian
teollisuuksille myöntää
tullisuojelusta, jos ne voivat teolli-suushallituksclle
(Bpard of Trade)'
tyydyttäväfiti todistaa kärsivänsä
kohtuuttomasta ja epänormaalista
kilpailusta «ekä samalla osottaa> et­tä
heidän teollisuuslaitoksiaan on
hoidettu kunnoVisesti ja «äästäväi-sesti,;
Kuitenkin tule^ tullisuoje-lukxcn
aika rajotcttavaksi itsekusr
sakin I tapauksessa, missä se laillis-tutetaan.
Ruoka- ja juomatavaroi-ta
koskevia suojelustulli-anomuksla
ei ollenkaa:n oteta käsiteltäväksi,
pääpiirteissään tuon sisältöinen
seikkaperäinen iBelostus hallituksen
aikeista teollisuuksien turvaamisek­si
on vasfikään julkastu, ja on se
sanomalehdissä joutunut varsin vas­takkaisten
arvostelujen alalijeksL
Konservatiiyuret' lehdet yhteen
ääneen tervehtivät näitä "erinomai­sen
oikeudenmukaisia^' suunnitel­mia,
jotka tyydyttävät kaikkia mui­ta
paitsi "kaikkein paksunahka!-
simpia vapaakaupan puoltajia". L i ­beraalien
lehdet taas ankarasti tuo­mitsevat
tällaisen "suojelustoSlieri'
«alakuljetuksen" ja moittivat halli­tusta
lupauksensa rikkomisesta, kun
se ei ole suunnitelmiaan laatinut
asetusehdotuksen muotoon j a alista­nut
sitä parlamentin hyväksyttä­väksi.
Delhin lainlaatijakun'»
kunta jäykkänä
Delhi, Intia. —-Suuren (mielten- i
kiihkon ja melun vallitessa lÄpäsI- ,
lainlaatijakunnassa lakiehdotus, joi-' i
la peruutetaan kaikenlaiset vanhat v
kapinoimista vaataan annetut s ä ä d ö k - ' ;
«et. Lakiehdotusta vastusti ankaras­ti
valtioneuvoston >esimies Sir. Alex­ander
Muddigan, lukien räikeitä
kohtia viimeisimmistä vallankumo--
jiksellisista lontolehdistä, joissa hän •
sanoi yllytettävän murhiin ja mui­hin
törkeihii; rikoksiin. Eräs nuori
intialainen edustaja kuitenkin v ä i t - -
ti noita kohtia hallituksen provo­kaattorien
lisäämiksi, koska hänen '
taskussaan olevissa kappaleissa ei '
sellaisia kohtia löytynyt. Snrarajistl-
(itsenäisyys;) puolueen edustajat -
yhtenä ^niichenä äänestivät lakich-dotultacn
puolesta, ja se läpäsi 50
äänellä 40:tä vastaan.
Intialainen edustaja V. G. Petel
oli tuon lakiehdotuksen laatija. Hän
selitti, että hallituksen 'kuristustoi-menpiteet
olivat olleet syynä viime­aikaisiin
pommisalaliHtoihin ja väit­ti
hallituksen knristuspolitiikan joh-tavan
anarkiaan. Vainosäädösten r
voimassaollessa Intian ns. - pj^rHstiiSr '
lailliset oikeudet olivat vain pilkan-' .
tekoa.
, Samana päivänä hyväksyi lain- .
laatijakunta toisenkin lakiehdötulf-f.*-^"^^V*'
sen, joka tarkottaa kostotofmenpi-teisiin
ryhtymistä niitä brittiläisiä' ' •
alueita ja siirtomaita sekä Yhdys^
valtoja vastaan, missä intialaisia '
kohdellaan alhaisempana,, rotuna.
Eri rosvoja
Vancouver, B. C . — Jalaton ros­vo
William Bell tuomittiin erää­seen
rohdoskauppaan murtautumi­sesta
kuuden kuukauden vankeus­rangaistukseen.
Hänen rikostove­rinsa,
töisjalkainen E. Saunders, el
sairauden vuoksi kyennyt saapu.-
maan oikeuden eteen, vaan hänen
asiansa lykättiin. Selville tuli, että
'Bell on Manitoban kuritushuonees­ta
ehdonalaiseen vapauteen laricet-tu
pahantekijä.