Vapaus, July 5, 1930

              Laimntaina, helnäic o p:nä — Sat, July 5
«1
1^
7 A P A U S £«jr tjMmOm ttm
IctraM, Oat, faikfcJM. y J M i « MM
VAFALS ilUi^ri
iW « a b « a u y i n S A V t ^ k m 1» c«Md>. r«i>&fc«4 at M b « r r . OMKS»,
to A» cniuac T i t ' i r - UBuaf tk« TimMiJt f»**^ i>
U I M M Ete SuMliXa.
t : Pttiea vutk. tättni»mttH, tie.) Ut»~SMM iitWy
ILMOTIiSHIS.NAT VAFAUDESSAj
« l » J « . . t t f e I I « c i . l « f J I J » «i^ k»k« kttXMM. — A.icliitteo» a^«uwQI« «»«»«^fac»»** ^ . . . , . ., , „ , .
« • u i M i i a a u . - N>Biea<M4o<..;3iViar<t Vie liru, tixo } k«tua. - ;r/w,fi^UkKi«akM* fi-u' laisiin paramtusk^JDjujnin , Silla
trn»' » » . « M - Am*rt»c, ^ J i:cfukWi Le/U. fjjbO kaiiti». — J ^ » ! « i t » & t B J U » r - i . . n- ' • 1 '
ikt »r.i. - KBvuo:*»,i«^<U«ri;«; Ki*! M( L ^ - j a - t i ' t i i t l Ä B i^"uJ maUurtlnybi. - hjksj iapseJIjsja ne ovat
järjestelmää siihen vikapääksi. Ei­hän
tokiJ Kierrellään kysymyksen
ytnpäriliä ja tehdään mahdoUomia
jolitppäälöksiä sen pi^hfUuiaiseksi,
kuUn ylläoleva esimerkki osoittaa.
, ' Siijä />n aivan mahdi^/ila aiia
• CanadalJe, mmf/tn kuin piHIe
• ; muulle maalle tahansa, lakkauttaa
i tuonti toisaita maasta, sillä se tie-
! täi.Tj f^amalla myö.skin viennin Jak-
! kauttami.sta. Kukaan ajatteleva ih­minen
ei luonnollisesti iisjco tuol-
«^ralaka
. * l t f c « f > r f t £.0. » M i j a t A C M * . *«J» « l r l U v i r «lM*i,tual#iji:« titaiLIlcca.
• 7IX.AT«ni.V.VATs
• « I C » . t U. VZJt. S 41. «1.7.: im i U: tlM. — X U r n a l u A i a M SaaatM
aU<^i«.ti.; I tk. «ftXiO, « Ik. ti-M i« I U . tlM.
OBtea, Bookatora «»4 Pfialibo^i V a ^ u . Bsll<tia«, E l a Siraat.
•• ' 4B tmiX ta lm mdditmai: Vcpasj, P.O. Box C9. Soatary. Oat.
'aa tS^ Biltoia utitata «aa «WUMU cs>ifflii(c«a k!r]wa«<aa«, kUJattakaa »i^iflaai IIIMff
•abaiu t«n<«s«UiMUa aiaalUi / , V. ^f^fqtitt. JU^kMaboluJa.
Verinen Manmrheim verisen f aseisti-
Suomen diktaattoriksi
Löytyy ainoastaan yksi keino
—• [ pää-itä it}.m. ty^ltp/nyydestä ja sii-araa
• tä johtuvasta kurjuudesta, ja se on
! «Itä työläiset vitttJ=voimin kukis-
! Lnvat kapitalistisen järjestelmän jv;
( perustavat tilalle työn tasavallan.
Silloin tulee kaikki tehdystä työstä
tuleva hyöty käytettäväksi työn­tekijäin
itsensä hyväksi. Lopetta-rnalla
riiston, voidaan työpäiviä
lyhentää, palkkoja, kohottaa ja ko-
VaJko-Suomen valhekansanval-lan
päivät alkaa olla luetut. Näi-
Jhtin päiviin .<iaakka ovat suomalai-aiJt
lahtarit usJcot/;lleet ulkomaail-niaJle
Suomea kansanvallan mal­limaana,
jo.^sa "jokainen kansalai
Tien on saman arvoinen lain ja oi
ke,uden edessä". Samaa ovat vat
.k^ttaneet Suomen spsialidemok
raattiset johtopamput, tehden lah-
Jtidrivaltion kustannuksella oikein
matkojakin ulkomaille, koettaak-seen
juurruttaa njissä sellaista kä-sj^
ystif, että 'Su.ome,s.sa on todella­k
i n vallit^ie^assa kansanvalta,
vaikkapa porvarillisissa puitteissa.
Suomen lahtarihallitusten on täy­tynyt
sosialidemokraatit ottaa
maansa reklaamimcstareiksi, kun
n^ljkoiseen osaan ulkomaitten vä-fti^
Qä vuoden verisiltä ajoilla
on juurtunut käsitys, ettei Suomi,^
^Tiailitseya porvaristo kelpaa k^""
sany^llan ritarejik^i. Ja niinpä por-ykfeiUfin
kiisjkystu ovat suomalaiset
jDLO^ket iiejluneet innokkaana, pes-
Iäkseen Suomen lahtarit puhtaaksi
vuotena 1918 vuodatetusta työ-läii^
ten verbiä.
' Suomen noskelaistcn ja porva­rien
yhteisesti ylistämän "kansan-valian"
päivät pyat luetut, vaikka
asiallisesti 'Tcänsanvaltaa" edes si-laateissakaan
mainittuna ei Sbo-
'tt}ea8a koskaan ole ollutkaan. Se
ollut eräänlaii^ep naamari, jol­la
f>n Jtahdpltu ve^rhota ijiilä tihu- _
löilä, joita lalitarit ovai kymmenen-*
yubden ajan työläisten keskuudes-
Isa suori itäneet. Nyt tämäkin ver-
^fi kisjcaigta^ syrjään ja avonai-ncn
fjisci^ii^otnento työläi3nciurhi*
^en ja kicUiUamisineen tulee kai­kessa
kaameudessaan tilalle. Muu­tama
päivä sitten ilmoitti .Cana­dan
pprvariliisten sanomaleluien
Berlinin kirjc^envaihtaja lehdilleen,
että tJc. 7 päivänä, siis ensi maa­nantaina,
rnjBrssiyat .inaas.cudun
fascistiset liunnijoukot Helsinkiin.
Eleelleen ilmoittaa mainittu kir-
Xeenyailitaja ulkomaitten diplo-maattipiireis^
varain totena hu-konaisuudessaan
nostaa työtäteke- i cenkä asioita he ovat olleet aja­vien
taloudelli/ien asenja selbisdc-i Vararikon jälkeen heiOän
si, ettei sitä monet Jcapitalistisen M ^ ' ^ ^ ^ ... . . „ '^'^ liam pUen maat oieUeenkin
järjestelmän vallitessa o#j?a u^k- . . , . r , « . , . » „ „ o + ,v.i,o
siakaan.
HENKILÖVAIHDOKSIA TYÖ­MIEHEN
TOIMITUKSESSA
iskujoukot tulevat väkivalloin
a.«eltaniaan kenraali Mannerhei-rnin
Suonien faseisliseksi diktaat­toriksi.
Kaikesta päättäen mainitun kir­jeenvaihtajan
lähettämät tiedot
ovat täysin paikkansa pitäviä. Si­tä
o.soittaa jo eekin, että keski­viikkona
.Suomen maalaisliittolai­nen
hallitus erosi, tehdäkseen tietä Toukokuun puolivälissä saapui
halUtukselle, joka tulee ottamaan '"^"'^ Amerikan suomalaisia Tu-
, „ ... * . . . ru.s.sa maihjn noin satakunta hen-
Muavakscen kommunismm vas- ^eä. Jo laivalla aaimme tietää, että
lustamisen, kuten ftorvarillisten meille pn satamaan tullessa järjes-tietotoimislojen
Helsingistä lahdL-' tetty vastaanottojuhlallisuus Sup-täraät
sähkösanomat kertovat.' "»'-seuran loimesta, sotilas3oitt|>
Asiallisesti merkilcee ge siis hei-1 «^.«^J^
, , . . . . , , ,,, , ' Kuultuamme tasjta laivalla, keskus-kpn
ipaalaifiliiUolajsen hallitujcsen ^ t^u^^e henkilökohtaisesti vastaan-väistymistä
avoimen diktatuurihal- ottoon suhtautumisesta ja sen jol^-
VkujBjan kHomioita f aseisti-lituksen
tieltä.
Ajankohta Suomen fascistidikta-tuurin
nousemiselle on hyvin va­littu.
Nykyisen taantumuksellisen,
fi^scistien mielestä ei tosin kylliksi
taantumuksellis^^en, presidentti Re­landerin
hallituskausi päättyy
ojikin n.s. tuhatjärvien rjaa, niin
y.että ei ol£ missään kaupunkien
ylei.sillä paikoilla saatavana; jos ci
.satu olemaan rahaa, niin edessä
on vaikea tilanne,, ehkäpä j^oon
nääntyminen. Kaduilla yöaikana
myydään suolasia makkaroita, mut­ta
juotavaa ei saa rahallakaan,
paitsi ehkä jostain kiljutorpista.
Tästä vedettömyydestä kärsiessä
tule.e mieleen, että kaipa kaupun­kien
valtuustot ovat antaneet kal-jatehtailijoille
monopoolin kasata
"s.elluioosaa" (kansan käyttämä ni­mitys
Suomen paperirahasta) ili-mistien
janon kustannuksella, kos­ka
vesipaikkoja ei ole suvaittu
dosta päätimme, että emme osallis­ia
heidän kemuihinsa.
Laivan lähetessä laituria alkoi
soittokunta soittamaan ensip
"Maamme" ja sitten "Porilaistep
maräsin.'' Tälle kunnianosoituksel­leen
saivat he kuitenkin hyvin lai­han
vastakaiun: ei yhtään hattua
kohonnut, vaan muutaman vaivai-nim.
ensi vuoden alkukuukausina 1 ^en kättentaputuksen salvat ki^-
j'a kaikesta päältäen on fascisleilla i tokseksi. Suomi-seuran edustajistp
tarkoitus jättää Relander valtio^
eläkKeeUe virkakautensa päätyttyä
ja asetlaa sitten virallisesti tilaile
verinen Mannerheim. Näyttäisi
nimittäin kovin suorasukaiselta
eroittaa niinkin hyvää kapitalistien
renkiä, kuin mitä Relander on,
noiii vain suoralta kädeltä.
Tämän kirjpjttaja ^^koo, ettq,
^4|)|iesr}]cun "valitaan" viralliseÄ-ti
diktaattoriksi vasta presidentin­vaalien
avulla, yajkka a^jiallisesti
hänen "henkensä" on vallitsemassa
jo nyt maalaisliittolaisen hallituk­sien
tilalle astuvan avointen fasci?-
.t.iliallituksen ruumiillis>tnmana.
"LaillisMus" kun "kansanvallassa"
täytyy myöskin ottaa huomioon.
Suomen työväki on vakavien
taistelujen ed<^ssä ja se velvoittaa
nieitä ^]ui^3a maissa olevia siirto-laistyöliiisiä
heidän taisteluaan
avustamaan kaikella mahdollisella
tavalla Suomen ty^äisten taiste­lu
veristä sortajaansa vastaan on
.eräs herra kehotti vierailijoita saa­pumaan
tullitarkastuksen jälkeen
erääseen ravintolaan, johon on jär­jestetty
vapaa tarjoilu.' Tähän tie­donantoon
huomautettiin matkus­tajien
taholta, että emme ple sel­laista
hyväntahtpisuutta .vailla, sU-lä
muistissamme on vielä vuoden
nlkkelitarjoilu. Tämän kuul­tuaan
herrain naamat venyiviit
happamen niiköisiksi, byväily^yr^-
tykset loppuivat, soittokunta lähfi
koppavassa marssissa pois. Pafi
lehtiherraa oli vailla haastattelua,
rappeutuva^ joka prosessi joudut-
; taa lopullisen suur-katastropfin tu­loa.
Pohjalainen talonpoika, joka
'• nyt pitää Lapuan kokouksiaan,
, vaistomaisesti käsittää edessään
; olevan tuhon ja siksi se liikehtii,
: mutta ovela, verikätinen Suomen
Työmies ilmoittaa: i porvari ja sen "sivistyneistö" kuis-
Toveri Leo Mattson liittyi |eh- '-""^^^e körttiläistalonpojan kor­temme
toimitukseen o s u u s t o i m i n - ! f ^"-^^'"T"^^^
, . . . ' tata ahdinkoa ja pulaa saa ai­ta-
ja maalalouso.saston toimittaja-: j-aan, että se hävittää sinun kiinni-na
kuluvan kuun alussa. Samaan : ty=laina-kotisi, riistää sinun taivas-aikaan
toveri Hj. Sankari ero=J . osuutesi ja juuri siksi sinun on
lehtemme toimituk.se.sIa liittyäk-i'^'"^«^^^^^ liikkeelle hävittämään
seen lehtiemme keskustoimituk-I "^^^^^ ^'^^
seen .%ew Yorkissa, ,l„o ven, ,L eo ;. pjn ja vasaran kanssa haroo si-
Mattson on aikaisemmin työsken- Vetoamalla täten tietämättömän
nellyt lehtemme toimituksessa nse- ; lalonpojan alkuvaistoihin, on hä-ampaankin
oUeeseen, ollen vii- j vielä kerran saatu Suomen
m^ksi Neiv' York Mills'issä ilme.s-lf''?'^"" tahdottomaksi välikappa-tyvän
Uusi Kotimaa-lehden toimit- \ •.r ' * •
Vaasan tapahtumien aikana ja
ta lana. ] jälkeen vallitsi maassa hyvin säh­köinen
ilma, mutta kuvaavana vas-tailmiönä
tälle sähköisyydelle liik­kui
koko maassa hyytävä halla, jo­ka
laajoilla aloilla nosti talonpojan
rukiit seipäille, vikuutti kevätkyl­vöjä,
tehden muuta tuhoa. Hallan
tuhoista ei sanomalehdissä kuiten­kaan
paljoa hiiskuttu; ei ollut ai­kaa,
eikä terveellistäkään puhua
tuhoista, vaan piti kirkua kommu­nistien
tuhoamisesta.
Vähän kaukonäköisimmät porva­rit,
vaikkakin siunaten fascistien
väkivallantyöt, olivat huolissaan,
että minkä käsityksen ulkomaat
nyt saavat heistä; he ymmärsivät,
että heidän "diplomaattinsa" jou­tuvat
kapula suuhun, sillä oV><^an
ne vuosikausia sehttäneet Suomen
olevan "oikeusvaltion", mutta kui­tenkin
tapahtuu tällaista.
Näistä asioista puhuttaessa nou­si
heille häpeän pyna poskiin, mut­ta
kuin pelastuksekseen kakelsivat,
että kommunistithan tähän kaik­keen
ovat kuitenkin syypäät.
Kommunistisen ja sille myötä­tuntoisen
työväenliikkeen asema
tälläkertaa on äärettpmän vailla,
si.llä maa pn pukeutumassa fascis-tiseen
pakkopaitaan ja niin ollen
mattayan jalansijan- Seuduilla
missä eari vuosikymmentä sitten
oli työväestön toiminta ^vilkasta, on
se nykir.ään aivan Jamassa. Mö­kinpaikoin
kylvää poryaristo sano-soälehtiään
ja hölyi^Iy lukemista
ly^5äestön iesköJBteen vapaasti.
Täten se on paljolta onnistunut
tyrehdyttämään ja saamaan unoh­duksiin
Id IS tapahtumat. Tapaa
maalaisseutuja, joissa ei tiedetä
mitään nii^ä yalkpte.rrprin hirmu­töistä
mitä . Suomen työväenluok­kaa
kohtaan harjoitettiin 12 vuotta
?itten. ;M.eitä sjirtpjaisla katsotaan
kiukkuisesti ja sanotaan, että miksi
juuri, me niitä muistoja haluamme
verestää. He haluaisivat, että-"ikä­vät"
in.uistpt, kuten he sanovat, jä­tettäisiin
unholaan.
, Tapaa punaorpoja, jotka ovat
kasvatettu taloissa etteivät tiedä
miksi he ovat vieraille joutuneet.
Eräskin 16-vuotias poika kertoi,
että vanhempansa olivat valkoisia
ja ne ovat tulleet toisten valkois­ten
teolta vahingossa tapettua!
Uskonnollinen lahkolaisuus on
lä kuulemma nyljetään ja polte­taan
pappeja, eletään hirveässä
nälässä y.m- Vanikityövoimalla
kuntien
panUu-o!
kuntien .
tuna ra
tuotantoy
kuulutaan kaikki metsätyötkin te­kevän
ja se sitten pilaa Snomenkin
puutavaramarkkinat. (Soom^sa »ayhtiöih
kuuluu valtion metsätulot mene-^tä
vän metsä-virkamieskannan palk­koihin.)
Mikä erikoisen vastenmieliseltä
sa:
noudattaj
keltten tz
joittaessa
tuntuu tästä maasta menneen SI- Tämä ke
missä on lukematon nniformujen
määrä. Näyttää niinkuu koko maa
olisi sotatilassa. Suojeluskuntalai­set
ja lotat olivat liikkeellä; heillä
oli kaikenlaisia leiripäiviä. Se oli
harjottelua tnyt käsillä olevien päi­vien
varalle.
Erään tohtorin sunstä*' kuulin
vakavalaatuisia _ .selostuksia. Hän
kertoili, että terveydellinen tilan­ne
on aivan huolestuttava. Keuh­kotautiparantolat
ovat tupaten
täynnä. Samoin hullujenhuoneet.
Hulluista kuuluu 50 prosenttia ole­van
syfiliksen aiheuttamia! Suku­puolitaudit
ovat lisääntyneet hir-liikkeen
i
kinkertaii
suuresti levinnyt. Kirkosta eroa-J veästi. Vankilat ovat tupaten
minen vallankin maalaisoloissa on
kovin harvinaista, ^net vasem­mistolaisinakin
itseään pitävät ei­vät
ole jaksaneet eristäytyä kir­kosta;
on muka niin "noloa" olla
ihmisten sili^ätikkuna! Varsinab-ta
taikauskoakin tapaa ja vielä
nuorienkin keskuudessa, aivan pu­hutaan
näyistä, ennustuksista, noi­dista
y.m.
Spsdemit tässä uskontokysymyk-sessäkin
pesevät kätensä sanomal­la:
sehän pn jokaisen yksityisasia.
Lisääntynyt labkojaisihis ja taika­usko
onkin todisteena, että "yksi­tyisasiaksi"
se pn jätetty.
Lopuksi
Neuvostoliitosta liikkuu kansan
keskuudessa villejä huhuja- Siel-täynnä,
joten uusia täytyy raken­taa
ja nyt kait niitä tarvitaankin.
Lopuksi vielä: Te siirtolaistove-rit,
teitä houkutellaan sijoitta- sa- hyljätt:
maan rahanne Suomen pankkeihi:^
jos nimittäin säästöjä saatte. Teil­le
puhutaan velvollisuuksista isän­maata
kohtaan ja myöskin parem­masta
rahan korosta. Parempi
kuitenkin, että ette kuuntele näi­tä
sireenilauluja, sillä ennen pit­kää
tapahtuu raham uudelleen
romahtaminen. Teille mahdollises­ti
annetaan uusi 10-markkanen ny­kyisen
JOO-markkasen "selluloo­san"
sijasta. Me vanhemmat siir­tolaiset
muistamme hyvin miten
meidät puhdistettiin 10 vuotta sit­ten,
inutta älkäämme enää langret-ko
samaan ansaan.
myynti, s
tiläisten
korkeat
1928 bri
tien voit
s
että myy.
mattavast
rattuna.
^Brittiläi
palvelukse
tä ja niii
on huom;
tä elintai
kaa, ollen
Palkkariit)
1929 Scot
14,000 työ
rotusta rr.
\
järjestää.
Maan hyvinvointi ensinäkemältä I ° " kommunistisen hikkeen pain.ut-näyttää
hyvin oleelliselta, mutta
läheminin siihen tutustuessa huo­maakin
sen vain pintailmiöksi, sil-
Ui taloudellinen ahdinkotila yäki.s-tpnkin
pakkautuu pinnalle ja on se
havaittavissa lukuisissa ilmenemis­muodoissa.
Työttömyys parhaasta
vuoden ajasta huolimatta on kovin
suuri. Hätäaputöitä on kesäksikin
täytynyt järjestää, mutta palkat
niissäkin ovat nälkärajan alapuplel-taya
toistaiseksi rnaanalle. Häviä­mään
ei se kuitenkaan tule, vaan
päinvastoin tulee se saamaan en­tistä
enemmän työläisten mieleoi-kiintoa
osakseen, sillä he taistele­vat
työväestön perusoikeuksien ja
vapautumisen puolesta.
Viimeaikaisten fascistien toimen-:
piteitten johdosta hätkähtivät sos-'
demitkin sättimään fascisteja ja
pitämään suljettuja vastalauseko-
"PnplveettjC^niiiitta"
¥UOBfla 19S0
vastaan ja vallanikumoiikselU^en
nan puolesta'
.tnrtkkata isiiehikan-
Kommunlstisen Internationalen kjnoUla tapahtuvan kilpailun kanssa
ohjelma bytein arvioi osuu^oiinin- , kasvaa kilpailu kotoisista markkhiois-talUkkeen
pi^^k^tyksen, os^pittaessa^ ta. Kasvava kilpailu on ollut huo-
.että Imperjlajl^jimln ja kapitalististen
p}jB>nöpplien ajanjaksossa kuluttaja|n
osuMsliikkeltten tehtävät pyat hyv^n
JCajoltietut ('-'pe näyttelevät hy^^n
heikkoa osaa") ja että sosiali-fas-cistien
johdon alaisena ovat ne kjc-hittyneet
porvariston ja sen valtip-konelston
yhteitoimlnnan välineiksi
sensijaan että tdlsivat auttaneet työ-yä,
en luokkataistelua ^ n taistelussa
mattavaöa tekijänä kapitalististen
järjestöjen trustlutmniseen. Tämä
vuorostaan on myöskin koskenut val­miita
tavaroita ulosantavlln teolli­suuksiin,
joissa osuustoimintaliikkeet
joutavat läheisesti kösketuksihi, sa­moin
siirtomaiden tavarain ja kuto-matmotteiden
tuotantoon ja myyn­tiin.
Kansainvälinen imargariinltrus-ti
on ostanut ketjuliikkeet, kuten
la. Huutavasta työttömyydestä kouksia, joihin vaan sosderaisella pjemas$a olonsa puolesta ("ne rap- Maypole Daries, Home and Colonia!
huohmatta käytetään vankityövoi- Jäseiikirjalla voi päästä. Heidän'peutuyat —.... ja muuttuvat kapi- Stores, Pearks, lipton jn.e. yhteensä
maa sellaisissakin valtion työmais­sa
kuin on Pori-Haapamäki rauta­tien
rakennustyömaa; pitkin kevjit-tä
annettiin siellä työläisille loppu-mutta
eivät saaneet, paitsi eräältä tilejä ja vankijoukkoja tuotiin t i -
ruotsalaiselta puolivillaiselta, mut- ]alle. ' "
ta senkin hyvin kepsua jat^tu^
Passitarkastuksessa ilnieiii 'erään- „• , - ... . ,
laista röyhkeyttä, vallankin sillo^ V-n^apn^n vn.Jc^tur .maa.eudulta,
:rartin}»ip nalp lapualai*'
liikkeen ^pkana?
Maanviljelys on moninpaikoin
j(tayan, elljl närpä fascistiset, myöskin meidiin taisteluäinme.
TygiHmyy^hy^ymystä tuikean pormrien
Issfi^uin piru raamattua
Sitji ^.lAij^aii jkun liitiop^lainen-i
i n vxtalit liihestyväl, alkavat por-varilehdet
}a -politiikot tutkistel­isi
^^isiaan, tarkpitukselj^a narrata
kaj^natgst^ iiäne^ä^^^^^ ja sitä tie­tä
saadakseen p.uoiueillecn vaali-
Voiton. Toistensa liammastelcmisen
li$jä|csi on porvaripuolueilla sen­tään
yhteinen rintama työväestöä
vastaan, käyttäen apunaan virka-<
valtaa työläisten äänen vaimenta-
J»isfiksi.
JNIyt ovat konseryatiiyit ottaneet
lyödäkseen liberaaleja työttö­myyskysymyksessä.
Meidän puo-lesjiamme
he tosin saavat kyniä
toimiaan niin paljon kuin heitä
huvittaa, emmekä sen vuoksi lai­naakaan
huomiotamme heidän
perjhueriiloihinsa. Seikka, joka sai
meidät mainittuun kvsvmvkseen
iässä yhteydessä kajoamaan, on ai-liöastaan
tapa miilu nämä inoletn-
»nat puolueet suhtautuvat anka­raan
työttömyystilanteeseen.
Liberaaleille, pysyäkseeri satu­lassa,
on käynyt tarpeelliseksi
myöntää, että " työttömyyden ai­heuttajana
on yleinen kansainvä­linen
talouspula, vaikka he eivät
tjitä myöntäessään olekaan tunnus­taneet
sen syitä. He ovat vain pi­täneet
pääasiana osoittaa, ettei
työttömyys muka ole lainkaan hei­dän
syytään. S.e on vain paha
maailma, jonka "syntien" takia
heidänkin täytyy kärsiä. Tämä on
antanut konservatiiveille aiheen
käydä liberaalien niskavilloihin,
selittämällä suoralta kädeltä, että
työttömyys on liberaalisen halli­tuksen
ja sen jk^nnattajien syytä-
Niinpä konservatiivien ollayvalai-nen
äänenkannattaja "The Ottawa
Journal" selittääkin, että liberaali­en
yrityk.«ict asettaa Canadassa
vallitseva työttöinyys kansainväli­sen
tilanteen aihenltamaksi on
korrassaiui väärä. Ja sitten lehti
vetäisee johtopäätöksen mistä
työttöniyys johtuu: se johtuu siitä,
eitä Canada on viime vuoden ai­kana
ostanut Yhdysvalloista tava­roita
9iSO,UOO,000 dollarin arvosta.
Edelleen selittää lehti, että tästä
summasta menee 450,0(10,000 dol­laria
tehda^eoUisuuden tuotteisiin
ja l."iO,000,000 dollaria osittaisiin
tehdasyalniisteisiin. Amjtnultuaiui
nämä numerot ulos, selittää lehti,
että työttömyydestä ei olisi hajua­kaan
jäljellä, jos tuo summa jäisi
Kanadaan käytettäväksi työläisten
työjialkkoihin.
Niin helposti .se konservatiivinen
lehti käsittelee työttömyyskysy­mystä.
Tahtoo sanoa, että annas
kun tässä itse päästään valtaan,
niin jo oltw.a työttömyys loppuak­seen.
KatkaistaatJ vain tuonti Yh-dy.
svalloista ja silloin on kaikki
'"kliiraltu". Ja Canadan työttö­millä
työläisillä oikein ihanteelli­set
olot.
Työttömyyskysymys on yksi
päävalteista konservatiiveille näis­sä
vaaleissa, liberaaleja vastaan,
mutta kumpikaan ei hinnalla eikä
millään tunnusta todellista työttö­myyden
aiheuttajaa, kapitalistista
kun he niikiyät, .ettei Kenkjlö enää
ole Suomen alamainen. Ajattelivat
kait, ettei noihin enää ohranap;
kyiinet pysty juuri yKtS^ Ijelppst^j raSeutuS sillä ryöstöviljelystä
Matkusta,en jouk^^ jatketaan sitä
rnia virolaisia ja ainakin yhdelle; edelleen. Pienviljelijät ja aikai-heista
pariin kertaan tiusk^i^^^^ puolittain vauraat talon-la
sanottiin, etta p^ssi pn naytetta->o.j,t.<vat vararikon partaalla, sil-va
ulkommistenpssa ennei^kuin sil- ^etsäpääomat ovat useimmassa
VO. mat.kustaa Tjst^ yhmiehse^ tapauksessa loppuun kulutetut,
ta sehtyksesta .ei tama matkust^m! maaomaisuuksien arvo on huikeasi
tullut yhtaan ^vnsaam,^^^^^ siU^\i laskenut, monissa tapauksissa
hun e. ymmärtänyt sijome^^ vastaten kiinnityslainan ar-t^
n pasiherrain mielestä phsi kait jiuonon sadon tullessa ja
suome? kaikkien matkustaj.ep ^ ^ ^ j ^ ^ y^ä noustessa joutuvat
nilmä inaanviljelijät lähtemään ko­deistaan,
ja mihin? Maanteille, l i ­säämään
ennestään suurta työttö-mäin
armeijaa- Suurelle osalle heis­tä
tuo palkka onkin aivan paikal­laan
niistä palveluksista mitä he
yerisellje isänmaalleen ovat suorit-t^
Djeet. l^htape.e todellisuus va-hän
rjaottaa silmiä näkemään jjce-osattaya!
Joku kanssamatkustaja
^elitti tälle yirolaiselle .miten hii-n|
Dn tuij^e n^en.etellä ja näin häp
tuli autettua siitä pulasta, johop
pasiheirat hänet jättivät. Tällai­nen
lapualais-kohtelu tuntuu hyvip
oudolta kauttakulkumatkustajiin ja
muihinkin nähden.
Matkus^tajien tavarpiden tu,Ui|cä-sittelyyn
nähden ei ollut muistut-t^
mistgi, sillii tulliyirjkaijijat Jtäyt-täytyivät
säJjLdyllis.esti. TuUist^
päästyä läpi olisi ollut tilaisuus
mennä sinne Su.oqii-seuran ravinto­laan,
muta ei sinne kuitenkaan ke­tään
mennyt. (Joukossa oli kyllä
muutamia löylynljpmiä, jotka oli­sivat
menneet, mutt^ eiyät osan-neeti
sillä oppaat olivat jo poistu­neet).
Tällä kertaa saiyat syöttää
margariiii-ypileipänsä suojeluskun­ta
laisiUegjii "potille.' Muuten tämä
Suomi-Jcesyttäjäseura toimia reh-veltää
kovalla kurssilla; heill^ op
"Viesti" niminen julkaisukin, jota
laivoilla jaetaan vapaasti; heillä
on opastajia, jotka muka antavat
lähtijöille An>erikastjjkin käytän­nöllisiä
tietoja. Nämä ohj.eet kui­tenkin
rajoittuvat hyvin lyhyiksi,
paitsi että he sentään kehpttavat
siirtolaista lähettämään dollarinsa
Suonien pankkeihin, ovat kuulem­ma
"varmassa" täll.egsa. (Ennen­pitkää
ei rahat ple .enää sijpttajan
käsien ylettyvillä, mutta ehkä
"talles.'=a" kuitenkin).
. . . . ^. , muuttuvat kapi-thuäntäuätn
tysmymisepnastiäa steai skuoinmkmaaunn isjtoehja-. iaUstisen järjestelmän lisäjdceik^i")
kohtaan, vaan lihavatuloisten lei-päpaikkain
nienettämisen pelosta.
He laskevat, että f aseistit pääs­tyään
valtaan, pyyhkäsevät heidän
palvomansa kansanvallan tunkiolle
eduskuntaa myöten, niin silloin sos-demien
kellokaslaumakin menettää
hyviituloiset valtiolHset ja kunnal­liset
toimipaikkansa. Ja heidän
toinen kannustin, ovathan he se­littäneet
parlamenttaarisen toimin­nan
ainoaksi patenttilääkkeeksi,'
jonk^ avulla työväestö kivuttomas­ti
pääsee paratiisimaiseen yhteis­kuntaan,
mutta kun nyt f aseistit
aikovat siirtää tämän koko hökö­tyksen
museoon, niin tämän joh­dosta
on vesilasissa syntynyt myrs-
Keskustelussa erään sosdemin
kanssa hän julkitoi mielihyvänsä,
että kommunistiset lehdet ovat
lakkautetut. Hänkin laski tämän"
heille jonkinlaiseksi voitoksi, mut­ta
tulevaisuus näyttää, että ne
laskelmat ovat pettäneet.
Taantumista maaseudun iyöva^n
keskuudessa
Maaseututyöyäestön keskuudessa
näyttää taantumus saaneen huo-
Erinäisjssä kirjotuksissa ja eritoten
kontroUeeraten 6,0'00 kauppaa. Kuto-matrustl
nykyhetkellä ulottaa kont-vapjinaikana
esitetys^ psuustoiiriin- rollinsa kalkkiin suurempiin kutoma-tajäpston
kirjassa psoIteU^ laitoksiin. Näiden kahden^ tnistin|^^^^ ^^j^^^j
liikkeiden
Jjyrokratia
Cooperativ
iäisten lal
den nämä
jistymään,
keet periä
noudattav:
tpn mene
makin. Ilr
tiläisten o
keutumine:
sim. tpevil
nissa, kor
ne ovat i r
yhtymiä C
suusliikkei(
dalaista n
hakemaan
gentiinassa
Tämä sei
pyrkivät | i
mlistisia 1
tannian yi
tilkkaa.
Poliittise;
keet "työv
hin ovat i
tyinä sitte;
tukivat osi
sa avulla '
lautuminen
loin kim c
taarinen r j
lituksen k(
keiden ji
MacDonald
seita muis
Työväen
(millään ta'
vua tue, m
niiden sula
listisesta k
keistä, sekä
kapitalistisi
nostattanut
,,^lnvälisen o^iiifstpimintaliikkeen lä- toiminta moodostou läheiseksi va;»-! = j
hjeistä yhteyttä refprmtjtisen toisen raksi osanslliJ*eitten kehjttymlsdle.
internationalen, kans:?Jnlliiton, y.m. Kilpailussa osuusliikkeitä vastaan
laitoksien kaiissa, Joiden kaptta jul- hyvin useissa tapauksissa ilmenee
kilausuttujen suhteiden ilmai^t boikottausta,' kieltäytymistä kapita­lististen
laitoksien taholta tuottel-jden
jpyyntlin osuusllik^ille. Tämä
^äämxölllsesti vahvistaa osuustoiinin-liaaiisten
järjestöjen reformistiset
johtajat .eri inalssa.
n
Minkä vaikiftnksep /luomea kaii-punflrit
tckevSt?
Suomen kaupungeissa vallitsee
yleensä kiitettävä puhtaus, mutta
kaupunkien laitaosissa edelleenkin
puuttuu viemärijohdot, joten piho­jen
perillä olevista "kamareista"
leviää tuoksu, mikä sisältänee ba­silleja
epämääräisen luvun. Jos
suoieluskuntan?iljopneilla olisi os­tettu
edes viemäriputkia, niin ne
olisi paljon paremmin palvelle^
"kotien rauhaa". ' '
Huomattavana epäkohtana on
myö.skin Suonien kaupungeissa val­litseva
veden puute. Vaikka maa
Hölmölän eduskunta kokoontui
Lapualle ja Hölmplän kansa odotti
kita leyeäUä kuinka maan parhaat
huijarit onnellistuttaisivat Hölmö­län
vesirikkaan maan ja sen puuk­koa
heiluttavan kansan. Ja hölmö­län
sanomat kertoivat seuraavana
päivänä tuon isänmaallisen koko-
.uksen keskusteluista ja päätöksis­tä
seuraavaa. *
Kun puheenjohtajaksi oli valittu
Varma Sapelinheimp, niin sihtee­riksi
valittiin ikäneito Moraali Si­viä
jSniälptta. Ja keskustelu alkoi,
^nsimäisen puheenvuoron sai Us­ko
-Toivo Rakkaus Haarala, paperi-tehtailija
ja rakkauspaperien kus­tantaja,
joka lausui yksivakaasti
ja suuren isänmaallisen puuskauk-sen
vallassa:
I — Minä olen pannut merkille,
i että merkille pannut asiat ovat ai­na
merkillisiä. Isänmaallisessa
riistäjäinnossani minä' olen nieUyt
muutamia tusinoita kommunisteja
ja minun tehtallani vallitsee työ­rauha
ja rauhallinen työ. Kaikki
kommunistit ovat hyvin hiljaisia
kun niistä tehdään päätään lyhy­empiä,
se oh, kun niiden pää ase­tetaan
nyyttiin ja nyjrtti kaina­loon
ja annetaan musta kirja kä­teen
ia sanotaan, että laputa hel­vettiin,
jotta Haarala saisi kas­vattaa
kaikessa rauhassa suurta
vatsaa, Mipä olen hävittänj-t tyys­tin
kommunismin, mutta silti minä
edeUeen taistelen kommunismia
vastaan, jotta minulla olisi jotakin
jota vastaan minä taistelen.
Voimakkaan taputuksen ja rähi­nän
jälkeen istuutui Haarala ja
kokous päätti lähettää Hölmölän
keisarille sähkösanoman jossa keho­tettiin
Haaralalle antamaan ruu­suista
tehty risti hänen ylevähen-kisen
puheenvuoronsa johdosta.
Seuraava puheenvuoro annettiin
Kalle Kaakinpuulle Hölmölän emä­seurakunnasta
jossa hän pii ja eleli
viinakauppiaana ja salakapakoitsi-jana-
Kaakinpuu oli ottanut sisun-nosta
jaryypyn, ratkesi riemuun ja
puhui hengessä:
-r— Kommunismin vaara on niin
suuri että ne keleet ei osta .enää
viinaakaan vaan juovat vettä sila-koitten
päälle, jonka johdosta minä
ehdotan että silakoille olisi asetet­tava
niin korkea tulli että ne eivät
enää uskaltaisi tarttua kalastajien
koukkuun. Kommunismin vastus­tamiseksi
olisi perustettava kprpi-rojutehtaita
jokaiseen navettaan
ja jokaista tehdasta vartioitsemaan
olisi varattava , varapoliisi valvo­maan,
etteivät muut kuin valitut
suut pääsisi riemuliemeen käsiksi.
Ja taasen lähetettiin keisarille
sähkösanoma, jossa suositeltiin
teollisuusneuvoksen tittelin anta­mista
Kalle Kaakinpuulle.
Ja sitten annettiin puheenvuoro
Esaijas Jesaijas Kakka-Jaakolle,
Hölmölän seurakunnan sielujen
santarmille, joka risti kätensä ja
Tässä yhteydessä on syytä kiinnit­tää
huomiota Englannin kulutuso­suuskuntien
lähentymiseen kapitäliSr
tisiin monopolelhin ja tätä tietä työ-väenluokän
etujen pettämiseen sp-siali-
fasclstisten ja pikkuporvarillis­ten
reformististen johtajain taholta.
Kasvava kilpiailu ulkoisilla mark-kinoUla
brittiläisiä tuotteita vastaan
ja kotoisten markkinain supistuminen
sodanjälkeisessä kaudessa johti pit­käaikaiseen
lamaantumiseen raskaan
teollisuuden alalla. Uusien teollisuus-haarojen,
kuten automobiili, keirio-tekoinen
silkki, sähkö, y.m. "hjrvin-vointl"
ei voinut korvata sitä mene­tystä
mikä aiheutui jatkuvasti brit­tiläiseen
raskaaseen teollisuuteen
nähden ulkoi^a markklnoiUa. Sa-mahaikaisestl
kansainvälisillä mark-jalkansa
ja metelöi kuin huutayan
ääni korvessa,
— - Kak.kaat ja rikkaat uskon ja
rahan veljet. Nyt on peeveli irti
ja kaikkivaltias kaakinpuussa. Vcr
häjällä on otettu totisia kristitty-ilmeni
$e.lylmni.in suurimman trustin
"Proprietory Articles Traders Asso-
.ciation" (ATiV) tavarain osuusliik­keille
myynnin kpkonaan lakkautta.
lijisessa.
-PATA sulkee itseensä 40ff0 tehtaili­jaa,
63 tukkukauppaa, 8,700 vähit­täismyyjää
'ja kontrolleeraa yli 8,000
tavaralajin yleisen käytön. Sillä te­kosyyllä,
että osuusliikkeet jakavat
voittoja ostajilleen ja sillä vahin­goittavat
trustin^ hintatasoa, PATA
kieltäytyy myymästä osuiisliikkeille.
Saman suhtautumisen ovat ottaneet
myös gramofooni trusti ja lääketrus-tl.
• • • • '-
TäUaisen kilpailun edessä kieltäy-tyv^
at osuusliikkeet taistelusta, mut-ta
sensijaan pyrkivät hakemaan mul­ta
tuloksellisempia muotoja varojen­sa
4 j9|tt^^'i^^- Suiiri osa osuus-jä
niskavilloista kiinni ja miljoo- höysteeksi.
oven p.ääUe on pantava munalukkp
ja pönkkä päälle. Ja jos niin ei
tehdä, on lähdettävä Hölmölän
pääkaupunkiin, hakattava kpmmu-nistit
nuuskaksi ja alatoopiksi ja
kärrättävä Mustikkamaalle pellon-kpngressissj
tpsponnen
toraojen tyi
tuU hyljäty
taan. Myö
keet vallan:
komitean i
tonsa lakkc
ten tukemLs
sitsionissa
järjestivät :
Intian Meei
teydessä. vi
Uikkeitten
Tämä sil
tolmintaliik]
selvästi mik
tie. Se joh
tyksettömiks
sen järjestf
toksista, mi
rittavat san
vää työläis,
ja harhaan;
etujen kav£
luokkataistel
nen ja Jku
nittain upotettu avanneihin, mil­joonittain
kiskottu hirteen, miljoo­nittain
poltettu elävältä, miljoonit­tain
haudattu elävältä, miljoonit­tain
ryöstetty kirkkoja ja vaikka
polsujen päälle on laskettu miljoo­nittain
valeita, niin sittenkin olisi
niitä vielä miljoonittain lasketelta­va
lisää. Mutta häpeämättömyys
nousee ahran korkeimman kirkon
tornin huippuun, sillä Trotskin
syntymättömiä tyttäriä on rääkät­ty,
raiskattu, ne on tervattu ja sit­ten
kieritetty höyhenissä. Ajatel­kaa
nyt rakkaan sanankuulijat,
että tyttöparat eivät vielä ole edes
syntyneet ja heitä on nyt jo ennä­tetty
pidellä Q^n pahoin. Teko
on sellainen, etta siihen eivät pys­ty
muut kuin polseviikit ikikava-lassa
viisaudessaan. Aamen, rois­kis.
Kokous lähetti kiivaan sähkösa­noman
arkkipiispalle, että Kakka-
Jäakolle, joka oli puhunut henges­sä
ja todistanut mahdottoman
Kokous huusi kuin Sipi ripillä
hyvä, hyvä ja yksimielisesti tehtiin
Rapa-Parrasta kokouksen vikapre-sidentti.
-
Seuraava puhuja oli Tuomas
Tunkioluoto, joka ehdotti, että ko­kous
päättäisi lähteä Hölmölän
pääkaupunkiin panemaan kaikkia
niitä, jotka eivät ole oikeita höl­möläisiä,
pois viralta ja huuta­maan
eläköötä hölmöläisyydelle.
Sitten annettiin puheenvuoro
myrkynsekottaja Matti" Malakias
Mikstuuralle, joka ehdotti että
kommunisteille myytäviin lääkkei­siin
pantaisiin ketunmyrkkyä se­kaan
ja papit pantaisiin saarnaa­maan
haudalle^ että sekin kommu­nisti
kuoli jumalain vihan kohtee­na
ja että sen Haette kun ette us­ko
että Hölmölässä >:elä3 vieläkin
isäin rietas henkL
Pönttöön nousi pappi Kikkares,
joka puhui voimallisesti ja sanoi:
— Meillä onjsilmäimme edessä
mahdolliseksi olisi annettava Py- ^^^ä esimerkki • siitä, mitä meidän
hänhengen n^voksen titteli.
Riemumielin annettiin seuraava
puheenvuoro parooni fon Rapa-
Parralle, joka sanoi, että
— Eduskunta on ajettava kom­munisteista
pois. Kun kerran kansa
tohtoo pitää kpuimunisteja edus­kunnassa,
on mupt edustajat ajet­tava
toiseen paikkaan ja vanhan
on tehtävä. Kuten kaiidd arvoisat
ja arvottomat sanankuulijat tietä­vät,
tuntevat i a tajnayat, kertoo
tunnettu snurhistoria, jota raama­tuksi
kutkutaan, että Aaprahamin
iälkeläiset piirittivät Jerikko-ni-mlstä
kappunkia i a kun se ei mei­nannut
piirjttäjille antautua, hank­kivat
piiiittäiät saviruukkuja ja
kukkopillejä 7a menivät maurien
luokse, rik
haisivat
hoosiannaa,
ja israiliital
gin ja sen
lyöden sen
Minä eh(
nöyryydessä
me uuden
perustai.-imi
uisimme sh
Hölmölän p
taisimme n.
kauttaisimm
ta lähtisivä
ja valta oi is
tä uuden Iii
siin Savikui
oikealla isä;
Ja kokou;
reen ehdotu
tettiin heti ]
tiin nimeksi
_ Mutta
raa, sellaine
möläinen ? l
asui epäilyki
— Antaa
enemmänhän
lyllä se on 1
ranne taan.
taasen sähke
ka vastasi i
neena:
— Minä o:
rustettu to-knkko-
seura
pitkää, leveä;
sen avulla P
jta. kommunii
Savikukko j :
Korkeimnii
Har
Porvai