1927-11-07-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•'il: . i l ii' m '1 m Torstaina, marrask. 10 pxna-Jnmr., Nov, 10 No. 142 ^ 1927 VAPAUS Caa4a aooalnUes trötSÖtiSa vaot niiniWiia«lT»K C»q*rr Sadbs- S. C MEtt. T O I M I T T A J A T : • T. N . CABLSON. B. A . TENHUNE!«. E. PEHKOXEN. Bcfiiteiea « t U M Fort OOie» Dcpsmnort. Otttir*. M » * e o » J C U M P M n e r . VAPAUS (Iib«ty> Tka ooly o r s u riBBiA VotUn In Cmdi. Tahlithtd in Sa<a.nrr, O a i - erery 3i<mä*T. T O A U S H I N N A T : ^ ,, I »*. UM, 6 Ik. tZSO, 3 U c fl.TS J * 1 kk. IIX». — YMyCTmltoaiia J» Soomea »du auutUe «OEoaaUk: 1 . k . 96M. 6 kk- tiJSO, 3 kk. J. 1 kk- tlM. ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA» KilaailiBotBkM* tIiX> kctta, $2M kiXn kcma. — Avlaliiuooameaoslaatakaet SOe. pibutBcma. — Xteeatm^Htoliaotiiksct SOe. kertt, t l J » 3 kertM. — .S7ft«ymiila«>tak.«t SI-00 Urt», KM S kertM. — A*iottoxlmo(ak«ct KM Uit». «JJO kJt« hau». — Kilumlmotuktct k«t.. — Koo!«au»ilaotflk. «2J00 keru. S«e. liMmJuo klltodMiM«lU ui amUotlnjhi. — HtluUtaxiedot l» o«trilTOlok»« SOe. kau. «JOO kolme kertt». — TlUpiiiilmotttJini l» OmotMiaMauiiea «n. » « » « t u « « . Uheteturf UMOtBAiBU «tukSteea. — r i U « k « U . JoiU d ieur». nb», d talU UheUiaSin, pdt» »»i»ou»tea. JPSIU — tikmViff. " Lebteca «Jourt Umotnkiet pIfU oU» koBltoriMa kello 12 il«iie«yni:^i»ia ea«lliieiii «rkipiiTini. Vmptttdat totmilatf Ltbcrtf BoiUiaf. 33 Lonie Suect. Pnbelia S36V. VipsadaB fcoBOori: Ukeztr BsikLax. SS Lon» St. Pubdio 1038. Po«tlo«ow; Bo» W. SaJboTy. O a l . Ccocrd »drertUin» r t t « 7Sc. pei eo!. ioek. Mlntmam ck»tte for »Jofle Uuettioa 75c. Tt« Vapsos I* ihc t>«rt xhertiiiDc raedion amonc tbe Fiiiniili People ID Cintcfa. r Jo« CU* BiUoin Ubanu «M *aitao«U miinuiaecB klrjeeMcoae, kirjoiukaa Baddleni Uikkcenboiujaa 9WW«BaiIUdtla Biaellä.- J. V. KA.NNASTO. liikkrcskoluia. Nenvostolifton kansainvälken asema Neuvostoliiton ulkoasiain komi-coarin apulainen, tov. Litvinov, on äsken selostanut Neuvostoliiton kansainvälistä asemaa Putilovin tehtaalla Leningradissa ja lausunut m.m. seuraavaa: • Kun kapitalistiset valtiot tunnustivat neuvostovallan, laskivat ne, että meidän maamme muka muuttuu kapitalistiseksi, etta me emme ky- \ kene ilman ulkomaisen pääoman apua pääsemään pois sekasorrosta ja kohottamaan talouttamme. Kapi- ' talistinen mäailma^ oli vakuutettu silta, että neuvostovalta tulee loppujen lopuksi antautumaan, tunnus- < taa voimattomuutensa taloudellisten - vaikeuksiensa voittj^iseen, menee kumartamaan ulkomaalaisille kapitalisteille ja suostuu niihin ehtoihin, mitkä ne tahtovat sille sanella. Ja juuri nyt, kun porvarilliset valtiot ovat tulleet vakuutetuiksi siitä, että ms olemme elvyttäneet talou- ' • temme ilman sivullisten apua, on painostus Neuvostoliittoa kohtaan ; lisääntynyt.; ;^ Porvarillisten uiiden hyökkäyksen aiheuttaa huomattavas- , sa määrin meidän kasvumme ja pel-' ko siitä, että ne tulevaisuudessa tulevat kohtaamaan meissä vielä mdi- ' tavamman ticuvostovaltion. Sen vuoksi o n imperiaiisteissa herännyt ajatus sodasta, Jonka kautta he voisivat torjua heitä täten uhkaavan : •,:/Vaaranw'.. Tämä selittää välien katkeamisen Suurhritanniah kanssa ja nykyisen -kamppailun Ranskassa välieh katkaisemiseksi. . . Kosketellen Neuvostoliiton Rans- - kan kanssa käymien neuvottelujen historiaa ja isuhteitten järjestämistä fcn kanssa, osotli tov. Litvinov sii- , hen sinne-tänhe' horjumiseen, mikä on niin kuvaavaa kapitalististen maitten politiikassa Neuvostoliiton - fiuhtccn yleensä ja varsinkin Rans-' ^kan hallituksen politiikassa. — Te ymmärrätte sen-horjuväi-suuden, lausui tov. Litvinov, mitä Ranskan hallitus ou osottanut meitä Icohlaan viime aikoina, 'jos otatte huomioon, että yhdellä puolella on olemassa noin puoleehtoistamiljoo- X . nain henkeen nouseva jöukko: köy-: hiä ranskalaisia tsaarin lainapaperien omistajia, joitten etujen mukaista on hyvien suhteitten säilyttäminen Neuvostoliiton kanssa. Toisella puolella on pieni ryhmä ranskalaisia pankkiireja ja teGtailijoita, jotka ovat vallankumouksen takia menettäneet maatilansa, tehtaansa ja pääomansa Venäjällä. Heistä ^näyttää, että heidän etunsa tulevat ystävällisistä suhteista / kärsimään, ja he kannattavat välien täyttä katkaisemista. Vihdoin on Ranskassa kolmas ryhmä, jota välien täysi katkaiseminen ei tyydytä, koska sen etujen mukaista on saada Neuvostoliitosta radca-aineita, ja tämä ryhmä pyrkii vain osittaiseen välien katkaisemiseen. / ^'%uovien näitten kolmen ryhmän välissä on Ranskan^ hallitus nähtävästi toistaiseksi päättänyt rajottua vaatimukseen tov. Rakovskin poiskutsumisesta. Me emme'tiedä, missä Ranskan hallitus pysähtyy sillä kaltevalla pihnallaj^ mille se on asettunut. Mutta me ole:mme tehneet ja tulemme tekemään kaikkemme välttääksemme välien katkeamista. Kuitenkin keskustelemme, porvarillisten valtioitten kanssa väin sillä ehdolla, että tunnustetaan kumman-kinpuolinen tasa-arvoisuus. Samalla ehdolla olemme valmiit uudistamaan suhteemme Suurbritannian kanssa. Diplomatia on se kieli, jolle käännetään koko maan sisäisen ja ulkoisen tilanteen muutokset. Jo kainen traktori entisten lisäksi, jokainen vii javaunu entisten lisäksi merkitsee punnusta, joka vaikuttaa kansainvälisen asemamme vaa'assa: Mitä voimakkaammaksi me tulemme, mitä suuremmat ovat 9aa\Tituk-semnie, sitä voimakkiaämmaksi tulee myös meidän diplomatiamme, sitä enemmän se voi pitentää levähdys-aikaa sosialistista rakennustyötämme varten. ^ Kymmenen vuoden saavutuksei ovat takeena siitä, että ulkoinen voimamme tulee vahvistumaan, lausui LitvinoV lopuksi, ja sen mukana tulee sitä voimakkaammaksi meidän diplomatiamme ja Neuvostoliiton kansainvälinen asema. stil< jaies&iiä^ Canadan vanhoillinen puolue, "suurlea- työnantajien ja vesikau huisten isänmaallisten. puolue", kutoi Young; Worker sitä nimittää, • oh hiljattain perustanut uuden pro-pagandajärjestön. Tämä järjestö tu- - !ec kiinnittämään erikoista huomiota maan nuorisoon, tarkotukseha ollen ottaa uhrit lainhi silloin, kun niiden mielet ovat-vielä helposti muovattavissa ja alttiina kapltaiis-yliselle käsittelylle. Nuoret työläiset tullaan leipomaan "isänmaallisiksi", ''uskollisiksi" ja jos suinkin mahdollista, jopa Orange-salaseuralai-siksi — jota Canadan Icommunisti-scn nuorisoliiton äänenkannattaja y aivan oikein sanoo 'isauhistuttavak-si kohtaloksi" — ja heidät opetetaan aina äänestämään vanhoillisia ehdokkaita. Tämän järjestön väliaikainen toimeenpaneva komitea muodostettiin vanhoillisen puolueen^ äskettäin Win-nipegissä pid^yssä kaiisallisess.T edustajakokouksissa. -Järjestön nimeksi on hyväksytty *'Canädan nuorten vanhoiliisten liitto" ("Young - Conservative Association of Canada") ja se pyrkii perustamaan yk- ^ sikkojä Canadan käUckiin osiin. • Eräs loinen imperialistinen järjestö, joka pyridi valraainaan pno- 'lelleen nuorison mielen ja kanna-i tuksen, on myös hiljattain ryhtynyt järjestämis- ja käännyttämiskamp* pailuun; se on n.k. "Toe H " - eli ^'Talbot HoUse"-liike. Tämä liike alkoi sodaii aikana ja sen johdossa ovat vanhoilliset kirkonmiehet. Tämä järjestö on Waiesin prinssin suosiossa ja se opettaa kunnioittamaan hyviä ja vanhoja^rittiläisiä laitoksia. Uudessa järjestamiskamppailussa kiinnitetään erikoista huomiota poikien ja nuorten miesten värväämiseen. Kamppailua johtaa muuan pastori G. B. Ellison, joka on hiljattain saapunut tähän maahan Suurbritanni^ta. Hän ylpeilee sillä, että mainittu järjestö oii viimeisten viiden vuoden aikana antanut par-tiopoikaliikkeelle tuhannen joukkue- )}äällikköä. Eräs kirjottaja esittää liikkeen tarkotukset seuraavissa kauniis^ lauseparsissa: " T o e H pyrkii olemaan veljeskunta, eli — yksinkertaisemmin — perhe. Se pyrkii tuomaan yhteen päiviemme kaikkein vastakkaisim-mat ainekset, liittämään heidät niin läheisesti, etta he, tuntiessaan toisensa,, lakkaavat' yääiinyinmärtä-mästä, kuten he ovat liian usein den ja himmorin ja jditeistyon katkeruuden ja koleuden ja kiistan tilalle, jotka ofvat tarhamieet menneisyyttä." Liike siis on teoUisunsrauhaa edistävä työnantajien ja työläisten välisen yhteistoiminnan liike. Leijona tulee panemaan maata karitsan kanssa, Eeriteijä kerittävän kanssa, ja tämä kaikki tulee tapahtumaan herran, valtakunnan ja voit-toilijaln hyväksL Työväenluokan nuoriso täytyy op^taa olemaan varuillaan naiden kahden taantumuksellisen, järjesty^ neen tekopyhyyden järjestön imartelujen ja kiihotuksien suhteen, lau-suu Young Worker, lisäten, että Canadan kommunistinen nuorisoliitto tulee olemaan tässä työssä. JÄRJESTÖN ASIAT Pöytäldrja tehty Canadan Suomalaisen Järjestön tp. komitean kokouksesta, lokak. 23, p. 1927. Saapuvilla olivat tp. komitean jäsenet J. W. Ahlqvist, J. Kahila, Kivi, E. Pirttinen, A. Korhonen ja sihteeri Hill. Puhetta johti tov. Ahlqvist. Sihteeri ilmoitti peruatetun Jär. jeston osaston Hearstiin, Ontarioon. Päätettiin myöntää lupakirja. Vermilioo Riverin osaston pyytäessä lupaa rahojensa lainaamiseen Sudburyn ympäristön osuustoiminnalliselle "maitorenkaalle" ensimäistä kiinnitystä vastaan, päätettiin lupa myöntää. Samalla päätettiin kirjoittaa maito-renkaan asioissa ole-viUe tovereille, esittäen yhteistoimintaa laillisessa registeeraamisessa Järjestön lupakirjan pohjalla. Tulen katsottiin'' voitavan säästää satoja dollareita, jotka aiheutuvat maakunnallisen lupakirjan hankinnasta y.m. seikoista. Luettiin Yhdysvaltain Siaomalai-sen TyoTaenjarjeston kirjeenvaihtoa näytelmävaraston kehittämiseen ja kirjain kustantamiseen nähden. Hyväksyttiin ^näytelmäkomiteamme puolesta lähetetty selostus näytel-mävarastomme hankinnan pohjimmaisten vaikutteitten suhteen tove-rijärjestön keskuksella olevien virheellisten käsitteitten oikaisemiseksi. Kirjeellä -osoitettiin, ettei täällä ollut kysymyksessä mitkään "lapselliset" ja "itsekkäät pyyteet, mutta pyrkimys oli jatkaa v. 1921 alettua työtä, joka alkoi näytelmä-luettelon valmistamisella ja nyt pyritään saamaan näitä näytelmiä koottua keskusviraston yhteyteen, niin ettei tarvita kiertoteitä hakea eri osastoilta. Toiselta puolen vai-keudet Yhdysvaltain puolelta näytelmäin saamiseen, ovat painavimpana, seikkana. Uusien näytelmien suhteen toivotaan sikäläisen näytelmä-liiton yhteistoiminnallista vaihtelua ja virastomme kautta vuokraamisen järjestämistä. Myöskin päätettiin kannattaa "Sacco-Vanzetti"-kirjan pikaista valmistamista suomenkielellä. ;Edel. leen katsottiin välttämättömäksi huomauttaa lehtiliikkeille että heidän kirjeellisistä lausunnoistaan pitäisi lähettää kopio myöskin Järjestömme keskusvirastoon. Tov. A. Vaaralle, joka erosi Vapauden toimittajan toimesta elokuun 5 p. päätettiin myöntää erotodistus. Vapauden liikkeenhoitajan kirjeenvaihtoa painokoneistoh hankin, nasta ja kiertäväin toimintaa koskevana luettiin. Päätettiin pyytää lähempiä selostuksia seuraavaan kokoukseen mennessä. / Tov. Ahlqvist ilmoitti olleensa läsnä Vapauden toimitusneuvoston kokouksessa ja selosti työn jaottelua, viimeisten uutisten hankintaa y.m. käsittelyn alaisia kysymyksiä. Ei antaneet aihetta toimenpiteisiii^ ennen kuin pyytämämme suunnitelmat toimitusneuvoston puolesta lähetetään. Kokous lopetettiin. Vakuudeksi, A. T. HILL, sihteeri. Olemme tarkastaneet edelläolevan pöytäkirjan ja hyväksjrmme sen kokouksen käsittelyjen ja päätöksien mukaisena. A. Korhonen E. Pirttinen. * (Pöytäkirjan tarkastajat)» C.S. JXRJESTÖN JA TYÖLÄIS-NAISTEN LIITON JÄRJESTÄ- ' JÄN SANNA KANNASTON MATKAOHJELMA Marraskunlla: So. Porcupine ja Pottsville .... 9, 13, 14 ja 15 p. Timmins, Ont 10, 11 ja 12 p. Connaught Sta., Ont. 13 päivällä ja 16 p. Ansonville, Ont. 17 p. Kirkland Lake, Ont. 18, 20 ja 21 p. Larder Lake, Ont. 19 p. Bosegrove, Ont. 22 ja 23 p. Cobalt, Ont. 24, 25 ja 26 p. Burritt, Ont 28 p. Montreal, Que. ...29 ja 30 p. Jbululraulla: Montreal, Que. 1. p. Paugan Falls, Que. .......V....... 2 p. St. Catharincs, Ont 3 p. Toronto, Ont 4, 5 ja 9 p. Border Cities, Ont. .... 6, 7 ja 8 p. Levack, Ont , 10 ja 11 p. Sudbury ja Garson Mine ........ • / 12, 13 ja 18 p. Wanup, Ont 14 p. Long Lake, Ont. 15 p. Creighton Mine, Ont. 16 ja 17 p. Vermilitfn River, Whitefish sja Worthington ...19, 20 j » 21 p. Espanola Sta., Ont. 22 p. Bruce Mines, Ont. ........ "23 ja 04 p. Sault Ste. Marie .... 25, 26 ja 27 p. I^uokkataistelutoveruudella, C.S. Järjestön tp. komitea, A. T. HILL, siht. Anticosti Island Koska kerran pääsin tanhe mannermaalle, niin piirrämpä muutamia rivejä elämästä erään suomalaisen japparin, W. Hyytiäisen kämpältä n:o 8. Varsinkin niistä menettely-, tavoista, millä sanotun japparin kämpällä miehiä kohdeltiin. Sanotulla kämpällä meitä oli kahdeksan miestä ja ^tkaisimme , kaikki 12 jalan paperipuita. Metsä'oli huonon-puoleista ja maksu 4 senttiä kappaleesta pelkästä katkaisusta ja 6% senttiä katkaisusta ja pienille pinoille panosta. Ruoka oli huonoa jo siitäkin syystä, koska sinne on hyvin, vaikea ruokatarpeita kuljettaa. Kun me kämpälle menimme, oli se kuin mikäkin sikolätti. Ja siitä vain piti miesten alkaa laittaa itselleen "asuinpaikkaa", vaikka se oli sellaisessa kunnossa ettei kunnon farmari olisi siihen sikojaankaan pannut^ — Mutta, mitäpä' siitäy mehän olimmekin vain metsäjätkiä. • . - Näin sitä sitten taloksi ruvettiin; ja jupistiin katkaisnhinnoista jappa-rille niin paljon, että saatiin hinnat -nousemaan 8 senttiin kappale^elta rantaan ja kun katkaistiin ja pantiin pinoihin, 7 seilttiä kappale. Mutta tämän huomasi jappari lopuksi Kian suureksi palkaksi ja koetti kaikella mahdollisella tavalla vetää miehiltä takaisin. EIräältäkin mieheltä peri vanhasta laardilaatiko^, jonka mies oli sattunut särkemään, kokonaisen dollarin, vaikka laatikko ei ollut monen sentin arvoinen. Me pantiin vastaan- ja tulos oli, että pääjappari McDonald antoi miehille häätökäs-kyn. - Kolme miestä läksi heti seuraavana aamuna McDonaldin offiisill^ ja täällär heille sanottiin, että olette vielä suuressa velassa." Lisäksi miehet huomasivat, että jappari oli pannut tilille kaikenlaista vaate- y.m. tavaraa, jota he eivät olleet ottaneet ja niinollen tulivat he takaisin kämpälle ja puhuivat kauniisti japparil-le, että kuinkas nyt on laskujen laita, kun tiliä ei ole tehty kolmeen kuukauteen, eikä niistä saa-mitään selvää. Mutta tästäkös jappari pojille polkan nosti. Mutta pojat puolestaan sanoivat kylmäverisesti, että selvä tulia pitää ja niinollen japparin töytyi ryhtyä selvittämään tilejä. Seuraavana aamuna lähti jappari McDonaldin offiisille, rahoja noutamaan ja kaikki pojat hänen peräänsä. Offiisille päästyä alkoi sitten tilinteko, ja toiset miehet saivatkin tilinsä osapuilleen oikein — ei ollut montakaan kymmentä dollaria lyhyenä. Mu^ta sattuipa kolme' toveria joille tuotiin lappu, kuten toisillekin, .mutta ne osoittivat, että he ovat vielä kahdeksan dollaria velassa. Tämän lisäksi vielä hetdät haukuttiin mitä rumemmasti. Mutta' sattuipa olemaan eräs tov^i joukossa, joka osasi maan kieltä" ja jonkun__ verr.in laskutaitoa ja hän sitten selvitti herroille asiaa ja olip*a vielä kovanakin. Selitti, että miehet eivät missään ta-, pauksessa tule tällaista aikalappu£ hyväksymään. Eikä japparikaan tullut miehiääi^ puolustamaan, vaan istui hiljaa nurkassa kuin hiiri. Ja sitten kun aamusta kello kymmenestä iltaan kello kuuteen saakka riideltiin ja nyrkkiä välillä pöytään lyötiin, niin jopa muutamalle toverille suostuttiin maksamaan kahdeksankymmentä dollaria, eli osapuilleen sen, mitä oli tulevaakin. — ' Tällaista menettelyä siellä Anti-costissa tänä vuonna harjoitetaan. Viime vuonna herrat yielä jonkun-verran työläisille työstä maksoivat, mutta nyt he ovat ottaneet Isori-Ju&- sin aikaisen tavan käytäntöön, että kun työläinen aikansa oikein kovasti puskee, niin sitten annetaan vain kouraan aikalappu, jossa on paljasta hooliä, ja tiketti mannermaalle. lEiköhän työläiset ala tällaisten tapauksien edessä käsittää järjestäytymisen merkitystä? Ainakin niin luulisi, sillä edelläolevanlaiset tapaukset eivät suinkaan ole nykypäivinä Canadan metsissä harvinaisia. tainiseksi siellä oli tehty jo muuta- 'inien kuukausien aikana, ja-nyt, kun sikäläiset työläisurheilijat olivat saaneet siellä haltuunsa huoneiston ja lisäksi kykenevän voimistelun o. pettäjän, ovat he voineet alkaa harjoituksensa. Harjoitusaineina ovat etupäässä voimistelu, paini jä nyrkkeily. Seuraan liittyi alussa noin kaksikymmentä nuorta työläisurhei-lijaa ja tekevät he kovasti propagandaa seuransa jäsenmäärän lisäämi. seksi ja työvaenurheilun tunnetuksi t#-k?miseksL Voimistelun opettajana toimii menestyksellä Leopold Graveau. ' Toivomme menestjrstS^iiontreali-lalsille toveireille heidänT työskentelyssään • työvaenurheilun.- tunnetuksi tekemiseksi ja toivomme, että myöskin suomalaiset, joilla ei vielä Montrealissa ole omaa seuraa, tukisivat joukolla tämän uuden seuran toi- . A IA» mmtaa. Kuluneen kesän aikana on suoma, laisten keskuudessa täällä liikuskellut kaikenlaisia huijareita ja keinottelijoita, mutta nyt on ilmaantunut näyttämölle oikein se kaikkien "piltti". Ne hyvin tunnetut osakehuijarit, jotka muutama vuosi sitten siinä onnistuivatkin koko hyvin, o-vat uudelleen liikekannalla. Silloin he saivat herkkäuskoisille suomalaisille myydyksi arvottomia osakkeita ja onnistuivat sillä tavalla keinottelemaan itselleen monen työläisen sää."^töt. Samaiset "liikemiehet" ovat hyvin tunnotonta sakkia, koska eräskin, joka sormensa kat. keamisen johdosta sai jonkun verran korvausta, vaihtoi ne rahat näiden Sierrojen arvottomiin osakkei-hin. Pohjois-Ontariossa nämä "herrat" tunnetaan kyllä muun muassa rautatieveturin varkaudesta, josta o-livat syytteessä ja saivat tuomion myös, mutta torontolaiset näkyvät aina uskovan mokomain lurjusten kotkotuksia, sillä aina löytyy joku, jonka saavat kelkkaapsa. Sietäisi olla varovainen osakkeita ostaessaan, voisi kysyä neuvoa paremmin asiaa tuntevilta. — Yksi uhreista.- Vancouverin uu^ia Kirj. L—ki. TYÖVäEN URHEILU Montrealiin perustettu työväen urheiluseura The Worker kertoo, että Montre-alin on äskettäin perustettu työväen voimistelu- ja urheiluseura, ollen siis uutena tulokkaana siinä renkaassa, josta kerran muodostuu Canadan työväelle oma urheiluliitto. Valmisteluja urheiluseuran perus- (Jatkoa edelliseen numeroon), tehneet, ja että he, lakattuaan vää-rinymmärtämasta, asettavat rakkau- 4. Työväeiisuojelus' ja työttömyyden poistaminen maaseudulla Neuvostoliitossa kiinnitetään erittäin suurta huomiota koko työväenluokan aseman ja elinehtojen turvaamiseen. Ei ainoastaan teollisuudessa, vaan myös maaseudulla. Muutamat pääkohdat valaisevat moataloustyoläisten aseman korjaamista. \) Pyritään kyläneuvostojen ja osuusliikkeiden välit>'ksellä antamaan avustusta. 2) Vetämällä heidät maatalous-ja luotto-osuuskuntien jäsenjryteen. 3) Maataloudellisten osuuskuntien ja kommuunien avustaminen (koneiden, karjan, yan. haiddnnal- 4) Veroista vapauttaminen.. 5) Ammattiunioiden perustaminen, lainsäädäntö ja Iiiotto. 6) Maataloustyöläisiä koskeva erikoislaki. Vuonna 1925 annettiin 105 miljoonaa kultaruplaa,maaseudun köyhälistön aviistamiseksi; 60 miljoonan arvosta-vapautettiin heiltä ve^ rojen jä vakuutusmaksujen suori-tt^ ia. Maaseudun "kulakkeja", kylänyrk-kejä veroitetaan sensijaan raskaastL Heistä pyritään eristämään köyhät ja keskivarakkaat talonpojat. Osuusliikkeiden kautta pyritään järjestämään keskivara]d(aat kulakkeja vastaan. Maatalousosuäsltikkeiden luku ja jäsenmäärä on kasvannt seuraavasti (Ukrainaa lukuunottamatta): •. -: V. 1924 V. 1925* V. 1926 V. 1927 Osuusliik. 25,840 31,500 33,500 ^ , 5 00 Jäseniä 2^056,500 4,500,000 5,948,460 7,678,944 Jos Ukraina otetaan lukuun, on osuusliikkeiden luku nykyään 66,389. Näihin kuuluu kaikkiaan yksi kolmasosa koko maan talonpojista. Tällaista saavutusta ei ole vielä missään muussa maassa. Sikäli kun otetaan huomioon työttömien lukumäärä Neuvostoliitossa, niin se osoittaa että työttömyyttä ei ole vielä voitu kokonaan poistaa- Tässä suhteessa - on- -ollut-r vaikuttamassa sellaiset tekijät, että hallitus ei ole saanut ulkomaisia lainoja, kuten porvarimaat saavat Mut;^ kuitenkaan työttömyys ei o le lisään-tjmjrt siitä syystä, että tuotannossa olisi tapahtunut pysähdys, vaan .siitä syystä, että maaseudulta on virrannut suuret joukot työvoimaa kaupunkeihin. Viime toukokuussa oli työttömiä yhteensä 1,428,000. Näistä oli 359,- 924 sellaisia työläisiä, jodca eivät vielä olleet koskaan työskennelleet' palkkatöissä; siis 25 pros. työ.ttöj mistä ja hyvin suuri osa naisia. Vain 232,000, eli 16 pros. oli varsinaisia palkkatyöläisiä. Soisijaan V . 1925 oli palkkatyöläisiä työttömänä 29.1 pros. Hyvin moninaisiin toimeenpitei-siin on ryhdytty työttöm3Fyden pois- Kokouksia on pidetty' seuraavasti: Viimekuun 30 päivänä piti näytel-mätoimikunta kokouksen, jossa päätettiin seuraavista tärkeimmistä a-sioista: Päätettiin laittaa roolipak-sit, mihin näyttelijät saavat panna roolinsa kun eivät niitä enää tarvitse. Kaikkien näyttelijöiden pitäisi ottaa tämä huomioonsa, etteivät roo Iit joudu hukkaan. Myös samalla päätettiin antaa huomautus kaikille niille henkilöille, joilla on vanhoja rooleja että tuovat tie. haalille Näytelmätoimikunta on järjestänyt kaikki roolit hyvään kuntoon. To veri Tamminen onkin tehnyt' työtä sen hyväksi monta päivää. Siis tästä lähtien muistakaa pitää rooleistanne hyvä hUoli. Myös päätettiin hommata puvustonhoitaja, mutta tämä asia jäi keskeneräiseksi. Tov. Nelson valittiin kirjoittamaan Cha se Riverille ja kysymään josko cha-seriveriläiset tulevat .joulukappa-leen , kanssa Vancouveriin vierailemaan. Päätettiin 'ostaa lisää maaleja ja muifa tarpeellisia näyttämö, välineitä. Östajaksir valittiin tov. Tamminen. Kokou^t päätettiin pitää joka sunnuntai, kello 3'iltapäivällä. Tulevia huveja. Sunnuntaina t a m i s e k s L maaseudun palkkatyöläisten keskuudessa. Siten estetään tarpeettoman ammaUitaidottoinan työvoiman virtaaminen \ teollisuuskeskuksiin. ' Siis tässäkin suhteessa pyritään poistamaan epäkohdan syyt, kun sensijaan kapitalistimaissa te|i-tailijat ilolla tervehtivät suurta työt^ tömäin armeijaa. 5, Työläisten - palkat^ elintaso , ja työpäivä Kieltämätön tosiasia on se, että sisällissodan päätyttyä olivat palkat Neuvostoliiton työläisillä yleensä hyvin alhaiset Mutta ne ovat viimeisten vuosien aikana säännöllisesti nousseet Tässäkin suhteessa numerot puhuvat meille varminta kiettar Keskimäärin ovat työläisten kuukausipalkat vaihdelleet seuraavasti, verrattuna sodan edelliseen palkkatasoon: V. 1913 V. 1923 V. 1924 V. 1925—26 V- 1927 (nelj.) 25.00 ruplaa 35.80 „ 44.68 „ 55.05 ^ 59.52 „ Vaosipalkat ovat in^cyään k ^ d - määrin 610 ruplaa, kun ne sitävas-marrask. 13 päivänä tulee naisliitto järjestämän suuret ja mahtava* iltamat Sftten marrask. 20 päiväni tulee olemaan ryhmäihania. eli van deville ja ohjelmafltama. joasa tulee ohjehna olemaan hyvin monipuolis-ta. Kaksi pientä kappalettakin tulee olemaan näissä iltamissa, kupletM-lauluja y.m. hauskaa- Sunnuntaiiia marrask. 27 päivänä tulee olemaan koko illan kappale, jonka nimi on Valkoinen kosto», kux-aus Suomen luokkasodasta. Kappale on nelis näytöksinen. ^ Mihin «enel jouiuk. 31 päUäai» Tietj^sti me kaikki menemme Clin ton-haamie. — Mitäs siellä silloin on? — No, etkö sinä tiedä, ettil siUoin on ne suuret tanssit ja myv jäiset Tikettejäkin saa jo ostto tähän taaisuuteen kaikilta osaston jäseniltä ja ne maksavat ainoas. ^ a n 50 c. Kun ostat tämän tiketin niin pääset sillä sisälle ja vi-1ä. jos sattuu onni potkasemaan, niin voit ehkä voittaa hyvän lahjan. Näitä j lahjoja tullaan jakamaan viisi eri kappaletta ja ne ovat seuraavat: Yksi miesten puku, arvo $60.00. Yksi naisten karvaturkki, arvo ?90.00. Yksi kuuden lampun rdaio, arvo $140.000. Yksi naisten rannekello, arvo .$25.00 ja yksi miesten tasku! kello, arvo $35.00. — Tanssia myös tulee olemaan. Canadian Labor Party piti kokouksen maanantaina lokak. 31 päj. vänä. Edustajia oli eri taloudellisista ja poliittisista järjestöistä kaikkiaan 40. Tärkeimmät asiat, mitä koko-uksessa tuotiin esille, oli-* vat seuraavat: Keskusteltiin vä-tuuston vaaleista- Vaalit tulee olemaan jouiuk. 15 päivänä ja silloin tullaan valitsemaan uudet pois jääneitten tilalle. Uusia ehdokkaita tullaan valitsemaan vaardi 1, 2, 3, 4. Päätettiin seuraavassa kokouksessa valita yksi Työv. Puolueen ehdokas. Tämä ehdokas tulee joko 1, 2, 3, eli neljänteen vaardiin. Kouluhallintoon valitaan neljä, jot-ka valitsee Canadian Labor Party. Park Boprdiin päätettiin valita yksi. Kokous kävi läpi Canadian Labor Partyn manifestin, jossa tehtiin joitakin korjauksia. Korjaukset tulivat Canadan Kommunistipuolueen vaikutuksesta. . Manifesti muokkailtiin joissakin pj^fcälissä enempi ra- ^ikaalisemmaksi. Kokous päätti toimeenpanna y. leisen illatsun, johon velvoitettiin kaikki jäsenet ottamaan osaa, sillä 3rmmärryksellä,- että jokainen ottaa osaa manifestin levittämiseen kussakin vaalipiirissä. Seuraava kokous päätettiin pitää puolivälissä, eli ennen vaalipäivää ja jossa tullaan valitsemaan omat ehdokkaat. Paikkakunnalla olevat suomalaiset, jotka ovat äänestys-kelpoisia, ottakaa tämä huomioonne ja äänestäkää omat ehdokkaat kaupungin valtuustoon. — Robert Nelson. , Eri paikkakunnSta Timmins, Ont. Canadan kommunistipuolueen Tim-minsin suomalainen affit.-prop.-ko^ mitean kokouksessa päätimme seu-i- aavaa: Koska jäsenistön keskuudessa on ollut osanotto puolueen solujen kokouksiin hyvin huonoa, niin agit.-prop.-komitea pSätti kokouksessaan tämän kuun toinen päivä, että henkilö, joka on pois solunsa kokouksesta yhden kerran, on velvollinen ottamaan hänelle annetun tehtävän ' vastaan ilman napisematta. Toisella kerralla, jos se uusiintuu, voinune eroittaa henkilön puolueen jäsenyy-toin V . 1923—24 olivat vain 355 r^uplaa. Verrattuna monien suurien teolj lisuusmaiden työläisten elintasoon,^ on Neuvostoliiton työläisillä jo suhteellisesti ItorkS*; elintaso. Heidän ostokykynsä on jo tällä kertaa ke-kimäärin suurempi kuin esim. Saksan teoUisuustyöläisillä siitä hnoli-matta, että Saksassa tehdään 9--1Q-tuntisia työpah-iä. N>1 kun Neo-vostoliitossa on työpäivä ryheDi«*v ty seitsemäksi tunniksi, tulee tuo eroitus olemaan vieläkin huomatl* vampi. Tässä osoitetut tilastot aDta«t meille yleiskuvan siitä, mim saaor. iaan vallankumouksen saavutnbia» edistyminen ja sosialistinen rab»-; hustyö ovat kulkemassa. Ajan ^ hyys ei salli esittää tilastoja ram;. yhteiskunnallisen kehityksen aloiB»-1 M«dän täytyy ^t^f^J^i maan, että verrannollisesti maan, eua v c i i * * » » " » ' * » - ^y^: suhteessa on tapahtunut knlttnnri ja valishistyön suoritl^| nen. -Koko kansan ^ P f ^ " ^ - ^^ jestetty uusille perusteille-j a . välityksessä on uhrattu koko maan ladioislamisei np»»j No.: ji destä ka asianoma taan Vi luettaval josta SO] jen huoi uinailemi Huom.! astuu VO tua. Juopot lu on hj sissä. Se käy haali sa. •Ka melkein sellaisiaki vuksissa. mennään kuin sääl tevät tan vain "rd] tyssä. . V tyy humi vomus on tävät vii» töksot. Juopoti sekin, ku] lalla V.- j jestämiäsi paikkakui tyi huraal ta kieltä joita koht kun mies yleisessä • humalassa teki ja pi antama i Yleensä minun mi kuria ju< nähden. Olkoon että pois fcämläys j ; lueemme 1 Agi Joonien Kansan \ kissa tya\ kasarmeisi kialla, mi kia kokoo . 6. Kapita vosto Samaan on pyrkin on toisaal «isimmäis' vallan va uiaiden va V. 1918—i tä, että SOS vaamaan kiinihti ti uusien vaa EntisUIä la lyöpall päivien p vähemmist pitaliahi ti ta vain til minen « «tta se o l i liset yhtej jullaisuja leriteSän vaos.a>=» B «««uimu
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 7, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-11-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus271107 |
Description
Title | 1927-11-07-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
•'il:
. i l
ii'
m
'1
m
Torstaina, marrask. 10 pxna-Jnmr., Nov, 10 No. 142 ^ 1927
VAPAUS Caa4a aooalnUes trötSÖtiSa vaot niiniWiia«lT»K C»q*rr Sadbs-
S. C MEtt.
T O I M I T T A J A T : •
T. N . CABLSON. B. A . TENHUNE!«. E. PEHKOXEN.
Bcfiiteiea « t U M Fort OOie» Dcpsmnort. Otttir*. M » * e o » J C U M P M n e r .
VAPAUS (Iib«ty>
Tka ooly o r s u riBBiA VotUn In Cmdi. Tahlithtd in Sa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-11-07-02