Vapaus, August 6, 1929

              V A P A U S
Tjistaina, elokmin 6 prnä—Taes., Aug» 6
S. C KEOk A. VAAB>
T O I M I T T A i A I
B. TEMHUKEK. «• POHJANSALO. A. PÄIVIÖ.
TfLAUSHOCNAT: n.
_ I «.k . tiJia, « kk. p-s ». f kk. Uje» > 1 kk. » Ä -
njfOTUSBCfKAT VAPAUDESSA: ^^»..-..v-. s&
,riÄSSr:::inS=i;S7ai;^^ » - s^r-ia-ocdt... « - » k m .
" — — — . -« «.-^ M t..^. gjjq fcj
SCdkcit*. f U » koliM kcrtUL. — TibrliiUBOtMjics
i i k i ^ «JOO k«u. » i » fakrf k » » - . - jui«««»<*^_,?f?.if*f:
LAUe. aloB-J.. plOI <au koaoort- ^ • » . »«««yial^iiTt, «drfC.»»
Caanl aÄcrtiiiac »Jaa. TSe pc» erf. ICalaaai (cluh^ »»a f ofr « « ) a ^ iaMStioa. fSe. tka Tapaa*
jMiMltnNTrT'»^'!"' t- V. KANHÄSTÖ. liikkeeaboluja.
^f^aaft. tolaU.-. H — ^ - a » » . K-kar BaHf*^* '>:^JtJitftJ^'BUt^. O - T ? » Z ka-nori. ta-rty BalMIafc 17 Ur... S.. Pokatt. » « « . ^
^^^^t,ti»» U Uu^t UUnj « PakriiaWW. _
A n t H n q i e r k ^ ^ liiton vefaMp^^
joka
edel-m
Toronton punmen päiuän kokouksen opetukset
Toronton punaisen päivän upauksen täytyy p a l v e l l a o p c t u k ^^
/dän koko puolueemme jäsenistölle, lausuu kommpustipuolueen
äänenkannattaja kerrottuaan «"ite" Toronton p o l n s i t e r r o n kykeni^^^^
maan suunniteltujen puheiden pitamis«, Quen's puistoon^ kokoontu­neille
tuhansille mielenosottajillöpimaisOT päivän iltana. E» ole ky.
sytnystäkäan siitä, jatkaa lehti, etteiko vähäisinkin jarjestjjiyt tounmte
olisi aaattanut liikkeelle koko puistoon kokoontunutta vaeqpaljoutta. buut-tumus
nousi korkealle ja tuhannet työläiset, jotka olivat tulleet suoraan
tehtaista, tahtoivat osoltaa mieltään. On myönnettävä, etta meidän Ijai-.
k a l l i i t järjestelymme olivat perin kehnot.: Tätä voidaan jossakm
määrin selittää sillä tosiasialFa, eitä toistakymmentä toveria oli puhu­massa
ympäristokauppaloissa ja nleidän p u h u j a v o i i M i m ^ J i y ^ ^ ;va-hi
«8ä. Mutta toisella puolen oh totta, että kokouksen mahdollisuuksia
ei täysin hyväkseenkäytetty. Yhdei» huoraaltavammbla opetuksista täy­tyy
olla: perinpohjaisempi valmbtelu kaiken varalta. ' , . „ ,
Mutta suurin opetus on se, että «kansanvaltaisia oikeiJcsia" kos-kevien
harhakuvitelmien (joista me olemme yhä kärsineet Canadassa)
aika on ohi. Meidän suunnitelmanamme täytyy olla: osotUut mteltih
ja tämä merkitsee, että on osotettava mieltä poliisiterrorista huolimatta
ja saatava poliisiterrori palvelemaan mielenosotuksen tarketusta. Tama
on Toronton punaisen päivän kokouksen kaikkein tärkein opetus,
on olettava opetettava jokaiselle työläiselle tämä läksy ja sen
lytlämäin menettelytapain soveltaminen.
Sotaprovokaattorit taltutettava
Suurteh imperialistivaltain kätyrin ja kiinalaisien työläisten ja ta-l
o n p o i k a i n pyövelin, Nankingin hallituksen kaapattua \Neuvos|oliiton o-omistaman
Itä-Kiinan rautatien,' viimeisimpänä keinona Neovpstqliiton
ärsyttämiseksi- sotaan, pidettiin kautta Neuvostoliiton suuria ja myrs­kyisiä
työläisten ja talonpoikain vasialausekokouksia. Näissä hyväksyt­tyjen
päätöilauselmain sisällöstä antaa hyvän'kuvauksen seuraava:
Yhdessä koko Neuvostoliiton työtätekevien kanssa panemme
vastalauseemme kiinalaisten imperialistien ja veiSläislen Valko-,
kaartilaisten häpeämättöman toiminnan johdosta, jolla toiminnal­l
a a n yrittävät he .meitä ärsyUaä sotaan ja keskeyttää rauhallisen
rakennustyömme.' . 1 . .
Me pyydämme rneuvostohallitusla ryhtymään päättäviin toi­menpiteisiin;
jotka kerla kaikkiaai^ veisivät = k i i n a l a i s i l t a ryöväreiltä
halun rikkoa Neuvostoliiton laillisia oikeuksia.
kiinan ja koko maailman .työtätekevien edessä me julkisesti
ilmotamme: Neuvostoliiton tj^tätekeyät eivät halua solaa, mutta
eivät he kärsi myöskään Neuvostoliiton rauhanpolitiikan väärin­käyttämistä,
i a jos Kiinan hallitsevat ryövärit ja heidän apu-laisenJsaH^
äkottayat, lähtevät neuvostomaan työtätekevät Neuvosto­liittoa
puolustamaan.
Kiinan sodanhaluisten imperialistien ja valkokaartilaisten
haasteeseen vastaamme me lujittamalla maamme sotilaallista ja
t a l o u d e l l i s t a mahtia, ottamalla entistä aktiivisemmin osaa sosialis­tiseen
rakennustyöhön.
Moskovan ja Leningradin työläisten kanssa yhdessä vaadim-rae
me kolmannen teollistultamislainan ja Oso-Aviahimin IV lainan
pikaista liikkeellelaskua, seka takaamaan niiden realisoimisen ja
ostajilleen kiinnittämisen. ' "
Kiinan työtätekeville lähetämme me väkivallantekijöiden ja
ryövärien päiden yli veljellisen tervehdyksemme ja toivomme me^
neslyksellistä taistelua sortajia vastaan.
Me kehotamme heitä silloin, jos sota alkaa, kääntämään
aseensa uuden teurastukseil* alkuunpanijoita, Kiinan työläisten ja
t a l o n p o i k a i n luokkavihoUisia vastaan.' v'
Alas uuden sodan alkuunpanijat ja Kiinan kansan «oriajat!
Eläköön työläis-talonpoikainen vallankuiBOUs. Kiinassaii-:.:
Heti tämän kaiUkia aikaisempia häikäilemättömämmän ärsytysteon
tapahduttua panivat suutet työläisjoukot Kiinassa ja lukemattomissa muis­sa
kapitalistimaissa vastalauseensa sitä vastaan ja osottivat solidaarisuut-.
tään Neuvostoliitolle. Kansainvälisenä punaisena päivänä paisui jd laajeni
tämä keko maailmaa käsittäväksi vallankumookselliseksi-taisteluksi im­p
e r i a l i s t i s t a sotaa vastaan "Neuvostoliiton puolesta, jota tulee hellittämättä
voimistaa sotaproVokaattorien taltuttamiseksi.
Anti-itnperialistisen Liiton toinen
maailmankongressi on jjarbaillaan
koolla Frankfurtissa, Saksassa. Kon­gressi
on nyt lähettänyt vetoomuk­sen
kautta maailman Neuvostoliiton
puolustamisen puolesta. Yleisameri-kalaisen
Anti-imperialistisen Liiton
osaston päämajasta, joka sijaitsee
Broadwaylla 799, New York, on lä­hetetty
tämän osaston puolesta- eri­koinen
vetoomus tämän maan työ­läisille
ja työtätekeville farmareille.
Vetoomuksessa sanotaan:
"Yleisamerikalaisen Anti-imperia­listisen'
Liiton Yhdysvaltain osasto
kehottaa kaikkia työläisiä, järjesty­neitä
ja järjestymättömiä, köyhiä
farmareita ja muita imperialismin
vilpittömiä, vihollisia kokoontumaan
puolustamaan Neuvostoliittoa. Maa­ilman
ainoa työväenluokan tasavalta
on vaarassa. Kauan suunniteltu im­perialistien
suunnitelma Neuvosto­liiton
murskaamiseksi on tulossa
esille. Nankingin hallitus on tämän
suunnitelman kätyri. Kaikkien im­perialismin
vilpittomäin vihollisten
on korotettava äänensä tällä hetkel­lä
äänekkääseen protestiin, niiden
on joukoilla osotettava mieltään tä­tä
suunnitelmaai vastaan.
"Me olemme ennen varottaneet
imperiaKstieti välisestä sotavaarasta
ja me edelleenkin varotamme. Mut­ta
tämän hetken välittömin vaara
perialistivaUoiltä suuria markkina-aineita,
- joita ne kipeästi tarvitsisi­vat
kotimaisten markkinainsa su­pistumisen
vuoksL
"Me kiinnitämme erikoisesti huo­miota
omerikalaisen imperialismin
tekopyhiin yrityksiin toimia rauhan-kyyhkysenä
tässä tilanteessa, vctco^
maila Kelloggih 'ranhänsopimnk-
Been',j mikä on vain verho, jonka;
tehtävänä- on peittää Yhdysvaltain
kuumeista sotavarustelua ja ^^ass
Britennian kontrolloimaa Kansain­liittoa
vastaan. Stimsoh, joka seu-sasi
sorto- ja tuhopolitiikkaa" Ro­maanisessa
'Amerikassa, laulaa njrt
kauniita rauhanlauluja. Vaiin muu­tamia
kuukausia sitten käytti Hen­ry
Ford-Brasilian hallituksen sota­voimia
ja kbnetykkejä. ajaakseen
MOO lakbssaolevaa työläistä takai­sin
/ työhön : kumi-istntnksillaan A -
mazonissa; nämä työläiset olivat
taistelussa jakopäiväisen ' leipänsä
puolesta, sillä heidän päiväpalkkan­sa
oli vain 50 senttiä päiväsi So-tilaskamppailn
Sandinoa vastaan
jatkuu. .
"Yhdysvalloissa imperialistit käyt­tävät
poliisia ja sotaväkeä lakko­laisia
vastaan, jotka pyrkivät paran-
Montrealin nntiaa s
'Punaisen päirän vietto
onnistui Montrealissa osaltaan tyydyt­tävästi,
vaikka poliisit estivätkin kaksi
txikout^an pitoa, nimittäin ranskalai­selta
haalilta ja suomalaiselta baalilta;
ainoastaan Prince Arthur haaliUa. Jo­ka
olikin suurin, saatiin kokous i^tää
rauhassa. Osanottajia siellä oli lähes
tuhannen henkeä. Uloskin saatiin p i ­detyksi
kaksi tehdaskcdcousta tehtaiden
Ikatilla. Punaisen päivän koxh. pun­asta
Jaettiin myöslcin 10 tuhatta len­tolehtistä,
sen lisäksi nuorisoliiton an­tamat
lentolehdet. - Myöskin paikal^
Unen ehglanntnkleUnen Star lehti :piti
siksi paljon ääntä Punaisen päivän
vietosta, että kalkkiaUe tultiin tietä­mään
tämä kansainvälinen Juhla­päivä
sekä paikat missä työläiset ko-kooiituuL
Lehden mukaan oli Monf>-
lealin koko pcdiisianneija Järjestetly
Itikekftnnalle huolehtimaan rauhaUi-tamaan
olosuhteitaan, kuten Gais-toniassa
kutbmotyöläisten keskuu­dessa.
Ne painayat alas työsuhtei­ta
ja pyrkivät heikentämään työvä-on
keskittynyt imperialistien yhtei- enluokkaa, jotta voitaisiin vapaasti
seen jrritykseen Neuvostoliittoa vaa­taan.
Imperialistinen sanotnisto on
jo alkanut ulvoa "punaisesta impe­rialismista",
venäläisten mobilisoimi­sesta,
tukien siten Kiinan kumouk­sen
petturien, Nankingin hallituksen
valheellisia lausuntoja. Imperialisti-vallat
jo nyt ovat tarjoovinaan vä­litystään,
käyttäen muka fauhanpyr-kimyksiään
omien ^ yksityisten impe­rialistiseen
pyrkimystensä edistämi­seen.
Ne puhuvat Kansainliiton
"rauhankoneistosta" ja Kelloggin
"rauhansopimuksen" kyyhkysmäises-tä
ominaisuudesta.,
. "Yleiiiamerikalaisen Anti-imperia­listisen
Liiton Yhdysvaltain osasto
suuntaa tulensa ensiksi ja ietujiääs-sä
amerikalaista imperialismia vas­taan,
inikä on aktiivisena osanotta­jana:
maailtnanrihtamassa 'Neuvoötb-
Hittoa vastaan. Amerikalainen iiii--
perialismi tietää, ettö Neiiiybstolii-ton
olemassaolo . on vaarana ' äeh
maailmanherruudelle, että"siirto-maitten
ja puolsiirtomaitten joukot
kääntyvät yhä enemmän ja ^'en•eitri-män
Neuvostoliittoon piäin» innos­tuksen
ja esimerkin ^takia.- Suur-britannia
pelkää Intian ja • Eg5'ptin
.takia. Yhdysvallat Romaanisen A-merikan
takia: Neuyostoliiton ole-mässaoloj
myöskin-^vifr-imaaihiäan im-hyokätä
Neuvostoliiton kimppuun.
Jos Impierialistien onnistuisi murs­kata/
Neuvostoliitto, seuraisi tässä
maassa niitä julmin tygväenluokai;
järjestöjen sortaminen.
"Nankingin hallituksen, joka vie?
lä Brysselissä pidetyssä Anti-impje-rialistisen
Liiton kongressissa Z927
oli esiin tyvinääii k^nsalliskumouk-sellisena,
tuomitsee nyt Praiikfur.
tin toinen kongressi Kiinan kumo­uksen
pettäjänä ja pyövelinä. Nan«
kingin -hallitus on täydelleen antau­tunut
impbrialistivälloille jä tekee
niille palvelusta.
"NeuvostöHiton työläis- ja talon­poikaisjoukot
kokoontuvat 'puolustar
maan maataan, ' siirtöhiaa- ja puol-,
siirtomaa; karisöjen ^ tödellfista ; ystä­vää;
joka' öii s^iftannut/^r^
tiikkaia. koko.' blemäiäaoloiisa' aika-f
na. MäailnMh kaikkien • maittpn
työläiset ösöttay4^!Tnidi^n i Ne
töliitoh piiblukiaiai^el^i^^^ '
reita: käymääjö^ Neuvostoliiton • puo-liistukseksi
piidenosp^^^ agi-teeräamaan
J^gpajojss^^^ tehtaissa ja
kaikkialla, sekä valitsemaan :sotav^s-taisia
komi(:ebita JBL liittymään yhr
tey teen Anti-ipiperialistisen t -.Liiton
kansisa." • ' -^-V. '
Avomielisiä puheita
Kuten tunnettua, oli Englannin "työväenpuolueella" yhtenä vaali-valtiina
se, että se lupasi sovittaa Englannin ja Amerikan välisiä risti­riitoja.
MacDonald usean kerran vakuutti, että tarvitaan vain Englan­nin
ja Amerikan johtavien valtiomiesten mieskohtaisia tapaamisia, niin
silloin kaikki ristiriidat molemgicn maiden välillä tulevat vaivattomasti
säännösteltyä.
Juuri tämän tähden MacDonald niin laajasti reklamoi aikomastaan
matkasta Washingloniinj sillä jos hän ei olisi onnfstunut kylvämään
rauhanaatekavitelmia työväenpuoluetta äänestäneiden miljoonien äänes­täjäin
päihin, niin "työväen" hallitus ei olisi saanut niiltä kannatusta.
Samoin Hooverin hallitus Amerikassa helbteli rauhanaateleluja, mutta
siitä huolimatta se aikoo tinkimättä toteuttaa valtavan merilaivaston ra­kennussuunnitelmansa.
Näiden keskenään kilpailevien iinperialisCtqä ker*
kinaisi edut vaativat pettämään joukkoja, sUlä-se antaa..|nfihdoIlisui|den
järjestää aivan - poikkeuksellisia ulkokultaisen hengen läpitunkemia^ koh­tauksia,
kuten MjBcDonaldin, Hendersonin ja uudoi Lontoossa olevan Ame­rikan
lähettilään Dawesin ^esiintymiset, jolloinka he lörpöttelevät 'ihmis­kunnan
vapauttamisesta", **rauhan paratiisista** jne.. "
Näiden paljoalupaavien puheiden;ohella, jotka; puheet on tarkotettu
yksinkertaisten hölmöjen narraamiseksi, > saa englantilaisten ja . ame-riUEalaisten
'diplomaattien suusta kuulla toisenlaisiakin puheita, jotka
heti johtavat todellisuuden maailmaiui. Tällöin nakjry selvästi kumiiian-kin
maailman hegemoniaa tavottelevan pedon uhkaava naama, jotka
p^ot hiovat kumpikin kynsiään; vaanien otollista tilaisuutta hyökätäkseoi
toistensa kimnnmin' IMiinnS ^'fiMvSan". : • . . •
vase
Lopullisia tuloksia Suomen -jjaria-menttivaaleista
ei vielä ole tleda3s%,
mutta lähimain 9|10 osaa annettujen
äänien yleisestä määrästä on Jo las­kettu
Ja kuva vaalien tuloksista on Jo
selväj kirjotti "Pravdal' v^" 11 pnä.
Kaksi puoluetta on saanut lisää e«
dustaJa;paikko]a Ja näinollen suoriutu-imt
voittajana vaalikamppailusisa: ku­lakkien
"maalaisliitto" Ja proletaari--
nen "sosialististen työläisten ja pieh-talpnpoikleh
liitto" (maan alle ajettu
kommunistinen puolue el voinut ottaa
oosaa vaaleihin). '
Hallitukseen nähden oppositsionlssa
olleen maalaisliiton menestys on todis-tuksaia
siitä tyytymättömyydestä, Joka
on havaittavissa Suomen talonpoikais*
ton laajojen Joukkojen keskuudessa
Viime vuonna tullut huono sato maan
2|3 osassa; huononsi suuressa määrässä
talonpoikain asemaa; Joille habituksen
taholta ei ple aimettu minkäänlaista
avustusta. Hallituksen tekemä ehdo­tus
palkkojen kohottamisesta korkeim­mille
hamtusvirkaxniehllle/Joka oli ai­heena
ialkalseinmem parlamentin ha­jottamiseen.
herä,tti talonpoikalston
taholta ankaraa vaistustusta. Talonpioi-kalston
tyytymättömyys nykyhetkellä
suimtautui siihen, että he antoivat
äänensä maalaisliitolle. Ja monessa
paikassa köyhät ainekset ovat mfin-neet_
pitemmällekin:: Suomen itäosissa
otti vaaleihin Itsenäisesti osaa kaksi
maalaisliito- ta eronnutta oppositsionls­sa
olevaa talonpoifcaisryhmää.
Vasemmistolainen "sosialistisen .työ­läisten
ja pientalonpoikien liitto'^ .sai
suurta menestystä. Se ei ainoastaan
kyennyt käsittämään itsellään aikai­semmin
olleita edustajapaikkoja, vaan
on se jo njrt olevien tietojen mu­kaan
saanut kolme uutta paikkaa. Tä-liitto
kävi vaalikamppailunsa mitä ras­kaimpien
väihdtoimehpiteidenn vallites­sa.
Sen ehdokkaita- väbglttiih, seti vaar-likokouksla
ha;jptiettiln, suuri osa sen
lehdistöstä lakkaiitettiin piterdmäksl
ajaksi Ja niiden toimittajia'vastaan
nostettiin oikeusjuttuja:"
Suomen sosIaUdemokriatia'' kaimavtJ
ja piti oikeana-näitä vallaiikumbuksel-lisla
työläisiä Ja talonpoikia vastaan
kohdisCettuja vönbtohMiiikteitä. äör
sialidemokraattiset lehdet iimoittlvat,
että "joukovacgitseiniset ovat tulok­sena
kommunistien, edesvastuuttomasta
politiikasta". SoäaUdemokraateille an-netfud
äönhnääi^n lalenemlnen on
työlälsjoukkbjen v ^ sosialidemo­kraateille.
Työläiset muistavat^ että
V. 1927 ollut soilaiidemokraattitien hal-^
litus kävi neuvostovastaista k ^ p p a i -
lua Ja kieltäytyi aohtthnasta- N^vi-yostolliton
kanssa hyökkäämättömyys-sdpimusta
Ja että sosialidemokraattisen
hallituksen aikana suoritettiin enem­män
kommnnlstieh vangitsemisia kuin
porvarillisten hallitusten aikana. .
Antaessaan ; äänJen;^' sosialististen,
työläisten Ja piehtalonptrikain 'llltoUe,
lausMyM. Suom.^;ietiim^«^
letaarit mielipiteensä liiton puolesta:
taistelun puolesta Imperialistista so-sesta
liikehtimisestä, koska kommu-
Eistit. kiiten poliisit nimittivät, :<^at
elkoneet tänä iltana näyttää' miel­tään.
Suomalaiselle haalille tulivat polii­sit
ennen kokouksen alkua Ja vaati­vat
tietoa kuka haalin on vuokran­nut
Ja keitä on pulmjat. sekä olete­tusta
kulkueesta Jälkeen kokouksen.
Ja yhä Ja toista, viimein antaen mää­räyksen
että haalin ovet on sulettava.
Suuri Joukko poliisia kierteli samaan
aikaan haalin ulkopuolella, kun toi­set
oUvat sisällä. Kaikki kävi kui­tenkin
rauhallisesti.
Prince Aröiur baailQa, missä ko­kous
saatiin pitää, tuomitsivat puhu*
jat ankarasti imperlalistimalden veh­keilyjä
rauhan ilveilyssä sekä hyök­käykset
Neuvostomaata vastaan. Ko-kqys
lopetettiin Kantainrälisellä sekä
eläköön himd<dlla Neuvostomaalle
työläisten ehsimäiseUe "isänmaalle".
Eiilcois tilaismis
Näyttelijätär Laina Pursiainen, Kot­kan
työväennäyttämön mdoi^^otinen
suosittu näyttelijätär Ja Kuopion työ­väen
näyttämön mbntväotlnen suosik­ki
• Väinö Kääriäinen, tulevat lamu-voimillaan
Ja esltj^llään ihastutta­maan
meitä montrealilaisla osaston
näyttämöllä tk. l i päivän eU ensi
suJMiimtaln Iltä^^ NäytteUJätär, Laiha
Pursiainen oh kalkJMalla SuomöSsa
työväea näyttämöillä Ja taidetta ra-kastavain
seujraapilrlssä .saanut jaka­mattoman
yleisön suosion etenkin lau-lul^
joillaan. Samohi näytteUJä Väl-aS
Kääriäinen; Molemmat näyttelijät
ovat'jiiuri Suomesta-saapimeet. T i -
l a i s u ^ on kokonaan heidän Järjestä:-
raansa,\vjot6"n voimine odottaa : jotain
tayaifisuudesta' poikkeavaa talteen a-
Iiäiväi^ leviää, piin siinä verfsimme
ranista Juhlistamme mielRmjme mu­kaan
kirjoittaa. Nykyisessä tHazäees-sa
emme riHä suuri«±aazL saa aikaan
mutta näistä nyt Järjestettävistä juh­lista
riippuu myöskin lehtemme tule­vaisuus.
Jos Juhlamme saamme on­nistumaan,
niin silloin myöskin liiton
taloudeHlnen asema parantuu. Ja se
tarkoittaa lehddlemmekin param&s-ta.
Mikäli tulee.itse Juhlien Järjestelyyn,
niin ovat ne hyvässä käynnissä, osan-cttoilmoituksia
kffp^niiihin saapuu tu­kuttain,
ehkäpä hiukan nopeammassa
taht^jRs^ kuin mitä oli'viime vuonna
lalla • edellä mainittuna iltana, -y, J.'
TYÖVÄEN URHEILU
tähän aikaan ennen kilpailuja. Mc
suomalaiset tahdomme yleensä olla
hiukan hitaampia, tai emme tahdo
p ä ä ^ siitä. vanhasta totutusta tavasta
ts&^.^täieillä on. kun ajattelemme. Ja
sanbmine että kyllähän sinne sitten­kin
ifprV*^ antaa nimensä kun me«
nee. Mutta näin ei pitäisi kenenkään
tehdä," sillä se tuottaa vaikeuksia kU-paihijen
järjestäjille. Siis läliettäkp
bsanottoilmoituksezme niin pian kuin
suinkin on mahdollista. Jotka ette
vielä oleOähettäneet. Toisestakin syys­tä!.
^Oltei .".ne läJted2ttävä hetL että
voimme oasnottajleh nimet Jiilalstä
V^orke» Sports Juhlanumerossa, Joka
ilmestyy ennen.kilpailuja. "
Yhteisvoimistelu-näytös oli smirem-molnen
viime liittojuhlassa, miitta ny{
meidän täytyy se muodostaa vieläkin
suuremmaksi. Ja kaikki merkit viit­taavat
sinnepäin että tulemme siinä
oni^umaan. Viime vuoima oli vain
pieni Joukko toiskielisiä tovereita osaa
ottamassa yhtelsvolmisteluun, nyt kul-tenkiu
näyttää että saamme verrat­tain
suuren Joukon toiskielisiä jä mei­dän
suomälaisten'pItää myöskin suu­rentaa
joukkosiinme. TOmä ei olekaan
vaikeaa, sillä lUkkettä bn harjoitettu
ja esitettykin useilla eri afueillaJnIas-san
kesäjuhillla esiintyi sataktmta
iienkihen joukko. Joka varmasti tiilee
Ottamaan osaa liittojuhlaan. Sanioin
Ohion alueella,, ja New Yorfcta alu­eella,
jossa koetamme panna purhaah
höyiTn^ päälle saadaksemme mahdolli­semman
suuret Joukot mukaan.' Liik<~
keet ovat verrattain helpot oppia, Jot­ta
kaikkiezi penkkiurhellljalnkin pl>
täisi tulla mukaan, en tarkoita sltd
että penkkiurheilijat olisivat kovempi
oppisia, vaan he ovat laiskempia Ja
Jäävät tavallisesti penklUe kun toiset
harjbittelevat, josta ovat nimensäkin
saaneet^ Jättäkääpäs penkit nyt tällä
kertaa rauhaan Ja tulkaa kaikki ri<
viin ; yolinistelema tulevaan liitto-
Juhlaan.
KilpaUuainelsiIn on tehty pieni
lisäys, joten seurat volyat tämän ot­taa
huomioon osanotto Ilmoituksia
lähettäessään. On nimittäin- useiden
seurojen taholta valitettu ettei ole
tarpeeksi paljon kiinnitetty huomiota
nuorison urheiluun i o v. Ja 16 v.
ikäisille, sillä tämän ikäisistä nuo-
N b . l 8 4 - - i M »
LABOR SPORTS UNION UITTO-JUHLAT
NEW YORKISSA
JELOK. 24 JA 25 P.;
\Labor Sports Union ^ liittojuhlat
lähestyvät päivä päivältä, joten
jokaisen urhellumlehen ja naisen
olisi;; tämä asia pidettävä nilelessään,
ett - suuntaisivat kulkunsa elokuim lo­pulla
New Yorkiin Juhlimaan työläis-urheilun
merkeissä. Tämä juhla tulee
varmastikin -muodostumaan suurim­maksi
nuoren liittomme voiman näy­tökseksi
mitä meillä on vielä koskaan
ollut., Meillä monellakin bn vielä tuo­reessa
muistissa noin vuosi sitten
pidetty liittojuhla. Joka onnistui olo*
suhteisilh nähden verrattain hyvin.
Näissä Juhlissa ei oUut vielä, kovin
suuresti edustettuna amerikkalainen
urheUualnes, • mutta ne Juhlat oUvat
parhaimpia, mitä voimme agitatäoni-välineenä
käyttää yetääksemme mu­kaan
amerikkalaista työläisurheillja-ainesta.
JOs jbku eiÄllee ettei näin
ole asian', laita, hiin varmasti tulee
sen hubmäamaian kun tulee nyt pi­dettäviin
liittojuhliin katsomaan, että
Joukkomme on sQuresti kasvanut.
-Vaikka tämän vuoden'^ ajalla -oiikih
liittoon liittynyt suomalaisiakin seuro­ja
huomattava määrä, niin siitä huo-'
limatta häsrttää' tilanne siltä että
toiskieliset tulevat jo tässä juhlassa
olemaan enemriusibnä. Tässä ei suin-riste
e i ' m p i ^^
maan-'yäimempalii urheilijain kanssa
Varsinkaan heitbissa. Ja siksi pää­timme
asettaa heille; seuraavat spe-siali
aineet: 12 Ibs.; kuulan työptö,
keihäänheitto, jä klekonhbitto; SUs ot­takaa
nämät hubmibbn.
Toimikaamme näimät viimeiset vii-:
kot ripeästi, sillä aikaa bn enää vain
lyhyelti. Pitemplmatkalset voivat al­kaa
jö rasvailemaan autojaan, joilla
suuntaavat kulkimsa New Yorkihi
Ottakaa yhtä luja Ja varma pää­määrä
kuin Ohion tytöt viime vubn-r;
a. he sanoivat että tulevat vaikka
piittaamana Jos ei muuten pääse. Ja
kyllä he myöskin sanansa pitivät. Siis
L. S. U;n liittojuhlilla tavataan.
L. S. tr:n tpk. puolesta:
E. Miller.
Punainen päivä vttieUun
ja kerrat kauhistiuvat,
näin heidän rauluatilveensä
nyt kaikki paljoiluivat.
Taas höyrylaivat, lentokoneet,
ennätykset teki,
se uudet yritteli jät
pian kiistaan tuosta veti.
Vielä jatkuu Englannissa
sulku kutomoiden,
se harmintuhteen nostattaapi
myllyparöoiieideru
Fascistinen diktatuuri
Bulgarian hurmaa, .
sen valtaluokka valmistelee
työläisilleen turmaa.
Itämerenmaiden liiton"
Liettuapa nolaa,
kun paljastaa sen aikomukset,
suosii Neuvoslolaa.
Pilsudski sai vastahansa
kaikki talonpojat,
taitaapa jo sakillensa
tulla ajat- kovat.
On kersanteissut kenraaleissa,
paljon varkahia,
nyt Oulun pafai Joonassa
vei eräs tuhansia.
Ja Vupurista juoksupoika
Neuvostoliiuoon karkas,
vaan varasta ei tarvittu,
hän sieltä kohta palas.
Aikaa tahtoo Kiina saada
ryhtyäkseen sotaan,
voittaaksensa riistovqllat
puolellensa mukaan.
• MAGNUS RAEUS.
VAPAUDEN PUOLUSTUS-RAHASTOON
on saapunut Border Cityn agit. prop,
komitean kautta $9.56. mikä on ke­räyksellä
kokoon .saatu.
man takavarikoimisen ja niiden vähä-maisille'
ja' maattomille taJonpojille
antamisen puolesta.
Parlamenttivaalien, tiiloksefc puhuvat
mä voitto on vielä sitäkin merkityk- Suomen työtätekevien Joukkojen va-selUsempi,
kun otetaan huomioon, että semmistumisesta. •
taa vastaan, Neuvostoliittoa vastaan
valmisteltavaa hyökkäystä viastaan,
porvarillista^terrorta vastaan, sosialide­mokratiaa
Jä pilritystlla:-asetusta vas-'
taan, joka asetus antaa hallitukselle , , .
diktaattorivaltuudet, työläisten Ja -a- kysymyksessa falpaUu mm-lempien
hallitusrirkämlesten työpalkan kansallisuufcien välillä että kti-koTiottamisen
piiolestä, 7-tuntisen {yö-, . suuremman joukon juhliin
päivän puolesta sekä tilanherrojen ja osanottajia, mutta voimme Hlpäilla
osakeyhtiöiden maiden korvauksetto- sUtä joukolla että saamme suurem-
HAVAINTOJA ERÄÄN OSUUSKAU­PAN
PUOLIVUOSI KOKOUK- ^
• SESTA
Kaupalla on kaksi ruokatavarakaup­paa
ja yksi leipomoliike. Kaupat
sijaitsevat eri kaupiingelssa. Ensin
alkuun toimivat kumpikin yhden n i ­men,
mutta täydellisesti eri Johdon
alaisena. Molemmilla oli oma Johto-oUut
kaupasta lyhyenä Ja siitä kiu­sankappaleesta,
leipomosta, puuttuu
aina kaikki Ja eräs Johtokunnan jä­sen
on tehnyt ison. rikoksen, kun on
ottanut paalina lauantai-iltana liikkeen
oleva iiehkUÖ osaston" ^ _
työläisW osuusliikkeen palveluksessa
oleva henkilö osaston näyttsunöUö, —
se jos mikään on^räiden henkilöiden
mielestä rikos työväen Uikettä koh­taan.
Liike saa vahinkoa, ihmiset jää
palvelematpa jne.
Meidän kokoulisissamme Ja yleensä
agltatsloonlpuolessa pitäisi koettaa
tehdä ihmisille Jä retupäässä palkka­listalla
olevalle palyeluskunnalle sel­viöksi
se tosiasia, että osuustoiminta
on vään osa kokonaisesta työväenliik­keestä.
Ja ^ttä etupäässä liikkeen hen-
Idlökunnan velvollisuus olisi ulirata
vapaä-aikaansa Ja sattumoisin n^rös-khi
työaikaa luokkatalsteliiliikkeen toi­silla,
-aloilla. Mutta tämän suuntaisen
kuntansa, omat "^isäntänsä Ja myös­kin
oinat masinakähkinsä. Viime viiö-tbteuttamisen
toivominen "lähimpinä viikkoina*' on mieletöntä^ Siis Alek­sanderin
selityksen mukaan osottautuu, että "työväen" hallitus ei aio
kieltäytyä "olevista varusteista, jotka takaavat ttirvallisuilden", joka
merkitsee yksinkertaiselle kielelle käämittynä sitäi iettS -'aseistautuminen
tule jatkumaan kuten ennenkin. »Tämän lislScsi neWryor|dIaihen kirjeeaii-inan
urheilujoukon ja suuremman y-leisön
seuraamaan kilpailuja, kuin mi­tä
oli edellisissä juhlissa, se bn oleva
kokb amerikah työläisurheilijain . yh­teinen
voitto^ja tähän kilpailuun mei­dän
suomalaistenkin on yksimielisesti
otettava osaa. Emme ole kovin suu-^
r^sti suomtd^dsissa lehdissä kirjoitta­neet
JuhUen Järjestelyinä, ei irflläi eK
telkö olisi Ollut asiaa, mutta olenime
.^täyasjoln koettaneet tehdä sanoma-
Jehtikifjoituksien avulla agitatsionla
toiskibUsissä lehdissä. Juhlista^slt-vaihtaja
ilmottaa, että Hooverilla ei ole erikoista kiirettä "aseistariisumis"
konferenssin kutsumiseen. Jotta ei olisi epälysta siita^ että asdstariisuiäais-konferenssilta
ei voida mitään odottaa, sanoo A m e r i k s ^ ' oleva kirjie^
vaihtaja, viitaten poliittisiin piireihin, hyvin ^Ivästi^^etta k c ^ f e ^ ^
tule keskeyttämään Yhdysvaltojen valtavia merilaivaston varustelutöitä.
Siitä, etteivät amerikkalaiset imperialistit todellakaan "kiirehdi",
todistaa eräs lehdissä ollut Washingtonin valtiodejpärtementn edustajan
virallinen tieto, jossa hän kyynillisesli vanhan sananlaskun mukaan huo­mauttaa
: "Kun verkkaan kuljet, pitemmälle pääs^"
Tämä vielä kerran selvästi osottaa, että rauhanaatesanatnlvan^ver-t
^ . - c t . n e . t;^ Ttf" - - - » 1 « . 1 SSp^r T"™ fanivoimie'n ^mi n_ i_s—te-r-i thuokns etna kmanina,i sjtoesrseail laem, meroiklekmarmaiasnet svuaultrieonm vieahlteito eni viämt pheärviailäis "ttiyaö vväLeins*t*a uhatluli--
Aleksander on kuulijoilleen vakuuttanut, että yleisen aseistariisumisen | vat ratkaisevaan taistelumi elämästä ja kuolemasta. ^
kaudenV aikana eri iranginTenulryipn
^yölälSt^. IdidisÄ huomattayiasti, sC-käli
.kun .olemme saaneet hiUte tUaä:
pcovarilehtilnkin olemme koetban^t
saada kirjoituksia, mutta eivät näytä
paljonkaan niistä tykkäävän koska
sikokoulssessa tilanne kehittyi niin kj-reäksi,
että: yhteinen nimikin olisi
pitänyt poistaa ja tilaile asettaa eri
nimillä toimivat osuuskunnat. Koiko-uksen
jälkeen, kun ajatukset väliän
.'äähtyivät; alettiin miettiä, että sen-täänkin
taitaa ollä edullisempaa kau-paliisselta
' kannalta katsottuna yhtyä
entistä tiiviimmästi toimimaan yh­dessä.
Ssuraus pii, että ylimääräisessä
jäsenistön kokouksessa päätettiin o-suuskunnalle
valita vaan yksi johto­kunta,
yksi liikkeenhoitaja ja. kirjan
pito yhtenäistyttää, niin; pläh kiiin
se.käytännössä on mahdollista. Myös­kin
miiita liikkeeni läajenrius ja pa-rannu^
ättiksiä tehtiin, joita johto-kimta
velvotettiin toteuttamaan h^
p t o kuin liikkeen tila sallii
Tässä puoUvuosikokouksessa käsitel-tilh
Jo. ajoita yhtenäisbii toiminnan
merkeissä. Liikkeenhoitaja esitti puo-tilalle
meidän vastarannan irii<8irimmp
tulevat j a esittävät päätöslauselmaksi:
että liikkeen henkilökunnalta kielle­tään
oikeus ottaa osaa . näyttämölle
tai muihin toimiin toisilla työväen
liikkeen toiminta-aloilla. Osuustoimin­ta
rintamalla muutoinldh tahtoo pesiy­tyä
käsitys, että siellä toimitsijoiden
e: tarvitse ottaa osaa muuhun kuin
täyttävät tehtävänsä siellä Ja suures­sa
määrässä henkilöitä valittaessa id-detään
silmällä puolueettomuuden kul­taista
sääntöä. Usbin tapahtuu niin­kin,
että kyvyiltään samallaisista hen-^
kiloista puoluekannaltaan -'puolueeton'^
TOlitaan toimeen, . muka. sen tekosyyh
nojalla, että sillä on parempi suosio
yleisön sihnissä. Jos ^ tätä tällaista
ajatusta vielä yleisten kokouksien pää­töksillä
tuetaan, nihi ei kulu pitkää
aikaa kuin työväen ^uusliikkeistä on
täyiä l^Jrftufcsia on öDut yito-kuu-i;!^^^ ja myöskin
r.^,.^ ».1 ^ ,t • ' e r i i ^ e i ' j p k a i ^
iPäätör kokonaisuudessaan bsotti tun-tstrraa
ylijäämää, toinen liike tuottMiut
eneiiiid, toinen yäh^pL kuultiin
ainoastaan. Joskus pistävät hyvin ly­hyen
pätkän. Ja toisinaan ii oHen-kaan.
vaikka lähetetty kirjoitus-öilsi
idtempBdn. Tässä tilanteessa . kun
demm^ nUn tulemme TCrrattain hyvin
huomaamaan knlnka suuresta merki­tyksestä
olisi meille L S. U:n oma
lehti, Workers Sports jos voisimme
dt» n.seimmin Julaista Ja myösM»
enemmän levittää kuin mitä se tSnä^
myöskin Joht(dcunnän . toimint^rto-mus,
missä tehtiin selkoa heidän toi-nystäiBih;
Ja myöskin esitettiin syyt
mi^täiideh ei ole vbltsi toteuttaa
kaiuda Jäsenistön kokouksessa tehty­jä
sihiib^ Ehenunistö hyväksyi
Johtokmman toiminnan, mutta erääl.!
tä; taholta moitittiin Johtokuntaa juuri
vaan nimi Jäljellä, toiminta oUen mi­tä
sattuu.
Mainitussa kokouksessa myöslsin ar­vosteltiin
liikkeiden palveluskuntaa,
joku ei oUut saanut, mieleistään kah­via,
toinen oU saanut lilan kovaa
leipää ja rnuutaiiialie oli kassatyttö
antanut liian paljon rahaa takasin.
Rahäkyisymyksestä ä*an^ koet
ti tehdä ison niimeron;. mahdollisesti
hän onnistuikin Jonkun verran kylvä--
mään epäluuloa, mutta kokous,käsitti
asian erehdykseksi ja ei lainannut sil-^-
le sen suiireinpaa hubmiota. Tuollai­sissa
tapauksissa tehtäisiin asialle pal­jon
suurernpl palvelus, Jos^rehdys ai­kanaan
korjattaisiin, huomautuksena,
että ^ t t a a „ olla huolellisempi toi­messa.'^;-";^--'''^^'
Yieensä kokoukselle eäitetytni^^
IMtlveliiskuntaa Ja iht^ta toimttsioita
kehtaan':tuntädvat olevan...vapn mää­rätyn
Joukon sIsunpuHcaustariartakses-sä
esitettyä: jocoret
taas Jtionin;dvat: menneistä, ajrista.
Joukko ollen, riHnkiiin Joku hmomant-tt
sä^n OTuna.; "
Tubläiset ilmiöt yleisistä kokookäs-ta
hiUljavät väBstortyöa
kautta. Kim jbul^ yhä uudestaan
ja iind<»«?taan tehdään selviökä .se
tosiasia, e t » 'työväen osuusHikB on
käsitettävä Juökkallikkeenä. Ja että
samallst. kun siitä kuluttajille on tar
JuhnastL Johtokunta on lyönytTaJmhi loudelllsta etua, se saimälla on ionk-tuon.
ja tämän tehtävän, ei ole lait- kojen kokooJÄa-^läselle-Joökkatafc-tanut
uutta liiketaloa vaikka yhdyttä- telu riritainaJI^Siäö se kMrah sdvence
essä Juhlallisesti luvattiin, .tavara on JCa—.
rrr