Vapaus, August 2, 1929

              Srm2 Periantaina, eloknm 2 p;nä—FrL, Ang. 2 No 181 — ia2ft
V A P A U S
CaaMia» non i T i l i f tjUimSm d a M XIaeakan>a«Ji. OaMTT 8 B AW
VAPAC5 (LIbertj) • ^ ^ _^
SccUuxKl at tfaa P o « Olfle» Dfepartoeso. Oa»wa. u aeeoaJ eUm matur.
8. C . NEI1> A, VAAB>
T O I M I T T A J A T i
B , TEMJt-NEN. «. l»OlIJANS,\LO, A. PÄIVIÖ.
TILAUSHIXNATJ . .
1 »k. M J » . « UL. «250. S kk. «1.7S ia 1 kk- »IJO. - TMyatmhoikia ja Saomeca
: 1 »k. tejOO. 6 kk- t3£0. S kk- «2*> Ja l kk. KM.
£ gcaatto
Ubtecu .tott«}ai i]mot«»eo p i O i oUa koBUc*-.-. MU» • ig. flo>e«ynl»I>iHI^ eifeniaCT» a A i p ä i r i r i.
G « ( t a l adTotiiSBC 75e per eol. M f ^ , « « » f » ^ te.«tJ«i. 75e.
l i tto' ttcat «dTartiitef «ie<!ioai aaxnf Öi« TamM "eoj>U l a Canada.
Tba Tapasa
tm <tu »aioia tabasaa m. « a u n * . «».imii.ee» fa/l«.«B«^. kirjottaka. « i d « t e « liikk«.l»»iuja-i
n a i n i t r TU slac32: S. V. KA-NJiASTO. liilkeeaJK.Jt.Ja-
Estonian fyöläistaistelijoita anttamaan!
. . . lolaitu: Baaoeaal» » ? . M.ek«y B a i l i a * 4 I t e t a » St. PskcUa SJSV. -«.«^
T ^ a » ! » ko«öorft i a « t y B » a E . g . 17 L t s o . St. PabaS» 1038. Po.»i<»oM: Bo« 69. S O Ä B T . OB».
• ^ T M ^ ^ f f palao JM Uumat tfltcrty Btf^*'*' " »«• P » * ^
1
MIIESI polusi rupesi rosvoksi
Vapaus-lehden taman numeron uutisosastossa kerrotaan kansaiyäli^
sen punaisen päivän mielenosotuksesta m.m- Sudburyssa, joka muodo^ui
paikLkunnan historian valiavimmaksi työläisten vallankumoukselliseksi
joukkoesiintymiseksi. Sen yhteydessä mainitaan poliisin ryöstäneen tilai
suutta varten valmistetut tunnuslauseplakaatit, niitä mielenosotuspaikalle
kuljettamassa oKeilta työläisiltä. Että poliisi ne todella ryösti, «"ta on
vakuuttavana lisätodistuksena se, että myöhemmin vangitut ja polusi-asemalle
kiidätetyt ja eräät muut siellä käyneet-työläiset näkivät ne po
liisiasemalla. ' i -o
Nousee kysymys: Miksi poliisi muuttui rosvoksi.'
Johon sangen hyvin vastaavat nuo tunnuslauseet itse:
**Pimeinen päivä on taistelumielenoiotus uuden teurastuksen
järjestäjiä vastaan!
"Puolustakaa maailman työläisten isärunaata — Neuvostoliiuoa
"Poistaaksemme imperialistiset sodat täytyy meidän hävittää
kapitalismi!
"paljastakaa tyoväenpettäjät ja sosialidemokraatit! He ovat
kapitalismin asianajajia! He johtavat työläisiä tulevaan teurastuk­seen!
He pettivät meidät vuonna 19141
"Tukekaa Kiinan vallankumousta! Alas kuomintangilaiset kii­nalaisten
työläisten lähtöajat! Tukekaasiirtomaitten sorrettujen
} • joukkojen taistelua!
"Työläisnaiset, liittykää taisteluun imperialistista sotaa vas­taan!
. I '
"l\/uoret työläiset, olkaa uskollisia työväenluokalle! Taisteluun
' tulevaa sotaa vastaan! Liittykää Kommunistiseen nuorisoliittoon!
"Metallinkaivajat, rakentakaa kmvostyöläisten liUtoa taistele­vana
järjMönänne! Tehkää siitä taisteluase työriantajainne sota-
•s varusteluja ja elinsuhteittenm polkemishyökkäyksiä vastaan!
'viK "Liittykää työläisten puolueeseen r- Kommunistiseen puoluee-
• seen! .
"Muuttakaa riistäjäin imperialistinen sota luokkasodaksi työ-f
Iäisten ja maanviljelijäin hallituksen puolesta!"
"Kansanvaltaisen" Canadan nikkelikeskukseh" "kansanvaltaisen"
Sudburyn poliisi muuttui rosvoksi siksi, että se tahtoi vaimentaa maail
man nikkelikesktiksen työläisten punaisen päivän mie|enosotusta, estää
näiden -— maailman riistettyjen ja sorrettujen joukkojen proletaarisen
taistelupuolueen. Kommunistisen kansainvälisen — ya,llankumouksellis-ten
taistelutunnusten herättämästä Sudburyn työläisiä luokkatietoisuuteen
ja painumasta lähtemättömästi työtätekevien mieleen---tqimintä- ja tais-teluohjeina
maailman työläistenvisäiinmanpuolustMiiisessa, imperialisti
sen sodaii vastustamisessa ja sen muuttamisessa proletaarisel^i sodaksi
proletariaatin maailmandiktatuurin pystyttämiseksi,, sosialismin rakenta-tamisen
ja kommunismiin taivaltamisen välttämättömänä ehtona.
"Vmnmppärie
Otsikkona oleva sana on Suomen yalkoporvarin poliittisesta sa
nastosta.
Sitä käyttivät äskeisissä vaaleissa "karisalliseii kokoomuspuolueen"
lehdet ja agitaattorit. "Kajisallinen kokoomuspuolue" on tutustut-
. taaksemme lukijamme tähän sakkiin -—j entisistä suomettarelaisista,
Bobrikoffin saappaan nuolijobta ja muista yhtä taantumuksellisista ai
neksista muodostunut puolue — aineksista, jotka v. 1918 jälkeen koki­vat
hinata kuningasta Suomeen. ^,
Tämä'puolue se vaalijulistukssisaan nimitti "välilämppäriksi"' sel­laista
poliittista ainesta, "jolla ei ote varmaa kantaa missään asiassa,
vaan häilyy se aina porvarien ja kumoulesellisten välimäillä", kuten mai­nitun
puolueen vaatijulistuksen sahat kuuluvat.
Me sanomme: oikein sianottu, paikalleen pantu!
Kuningasporvari on sanonut poliittisen totuuden, vaikkakin on
lähtenyt sitä kehittelemään vastakkaiselta^ suunnalta kuin kumoukselli­nen
työläinen. Mutta tulos on oikea, mikäli on kysymyksessä tuollai­nen
poliittinen aines. Kumoidcsellinen proletaari hyväksyy oikean pää­telmän
lausuipaeen sitte vaikka poliittinen verivihollinenkin.
"Välilämppäreitä" ovat ne, jotka häilyvät porvariston ja proleta
riaattikumouksellisten välimailla. Ne ovat pikkuporvareita poliittisesti.
*Wälilämppäri" on hyvä niniitys. poliittiseen sanas­toomme.
Se on n^öskin, yleensä luokka-äsioista puhuttaessa, aatteelli­sista
rajoista selvää ^tehtäessä'-(esim. Amerikan suomalaisten Keskuudes­sa),
hyvä nimitys kaikille niille, jotka saarnaavat "puolueettomuutta"
kahden luokan, proletaariluokan ja kapitalistiluokan välillä. Kun kuu
lemme jonkun laskevan sellaista lorua, yrittävän sitä syöttää työläiselle
huomauttakaamme, että sella^ihen juttu edustaa sitä 'Välilämppärien aa­tetta".
Se on 'Srälilämppärimäisyyttä".
* "Vakavamieliset" eivät .sellaisia aineksia kannata, sanoo Suomen
kuningasporvarikin. Eikä kannatakaan, sanovat tietysti työläiset. Ja
niin sanoi entistä suurempi joukko Suomen työläisiäkin taas viime vaa­leissa.
Se asettui varmalle' kannalle, ääi7t-!?ti 'omaa puoluettaan. Sillä
nämä työläiset eivät, halunneet olla "välilämppäreitä"..--- Toveri.
S,oimvaara ViuiHi puolneim^
Daily Worker kirjottaa:
Kommunistipuolueen ollessa mobilisoimistyössä taisteluun imperia­listista
sotaa vastaan ja Neuvo^oliiton puolesta, on olemassa vielä pie­niä,
erist^yjä aineksia, jotka pyrkivät organisoimaan ryhinätaistelua
puoluetta ja Kominternia vastaan.
Kaikille kommunisteille täytyy olla ilmeistä, että ^ ä s välttämättö­mistä
tarpeista on puolueen täydellinen yhtenäisyys ryhmäkuntalaisuu-den
viimeisimpäinkin rippeitten lik>'idoiminen ja ehjän rintaman luomi­nen
imperialistista vihollista vastaan.
Ken tahansa sellaisina aikoina kuin on tämä, pyrkii rikkomaan
puolueen yhtenäisyyttä yrittämällä järjestää ryhmätaistelua,~^tai ken aset­tuu
siäävälle, sovittelevalle kannalle sellaiseen nähden, tai jättää toimen­sa,
antaa suoranaista apua työväenluokan vihollisille, jotka koettavat
tuhota Neuvostoliiton.
Sellaisina aikoina kuin tämä Icpmmunistien todellinen aines tulee
koetukselle. Ne^ jotka silloin pettävät, osottavat siten, että ne ovat
sovdtmnattomia työväenluokan kumouksellisen puolueen jäsenyytera.
Gastonian myllyparoonit mielivät
tuhota 15 kutomotyöläisten johta­jan
elämän. Ne vihjaavat näitä työ­läisten
johtajia siksi, että ne ovat
rohkeasti asettuneet johtamaan ku­tomotyöläisten
taistelua elinehtojen
puolesta hirvittävän kurjia riisto-oloja
vastaan. Siitä syystä niitä
vastaan punottiin juoni ja syytetään
T\yt niitä murhasta.
Antakaamme näitten pelottomain
työläistaistelijain itse kertoa asias­taan.
Näin kirjottaa eräs heistä
Gaston kauntin vankilasta:
"Olen työskennellyt kutomomyl-lyissä
kymmenvuotiaasta asti. Voin
suorittaa mitä työtä tahansa puu-villakutomoBsa.
Käsrtin "speederiä"
Lorayn myllyssä kun N. T. W, U.
julisti lakon huhtikuussa. Liityin
unioon ja tein kaikkeni lakkoa aut-taakseni.
Haluan nähdä hsrvän Uni­on
muodostuvan etelässä, jotta olo­suhteet
käyvät paremmiksi. - Olen
työskennellyt noin 40 eri myllyssä
ja tunnen olosuhteitten olevan huo­not
kaikkialla etelässä.
"Olen Gastonian vankilassa syy­tettynä
.murhasta. Olen täällä siitä
syystä, että olin uskollinen uniolle,
en sen takia, että olen tehnyt mi­tään
rikosta. Poosut koettavat pääs­tä
minusta, koska ne haluavat pääs­tä
vapaiksi kaikista hyvistä union
jäsenistä. — N. F. Gibson."
Ja toinen kirjottaa samasta van­kilasta:
"Halaan kaikkien työläisten kaik­kialla
maailmassa tietävän miten
työläisiä Gastoniassa kohtel«vat
poosut, jotka runnaavat Lorayn
myllyä. Ajatelkaapa työläisiä, jot­ka
ovat raataneet Lorayn myllyssä
monia vuosia ja poosut sanovat heil­le:
'Miten hyvin te työskentelette-kään.'
Miksi he niin sanovat?
"Sanonpa teille. Työläiset työs-centelevät
poosuille ilman edestä
ja poosut saavat kaiken rahan —
ja naureskelevat keskenään sen ta-cia,
että työläiset niin ankarasti
työskentelevät. Ne saavat
kuuluvan kolitelun, huolimatta heidän
"korkeasta arvostaan" vanhassa maas­sa.
Ei työläiset gfelläkään heitä kun­nioittanut
muualla kuin niissä lai-rahan
eivätkä työläiset saa mitään- taksissa joissa oU paklco. kuten van-
"Mutta kun lakko julistettiin, oU-Ikoloissa ja ohranan luolissa. Mutta
si teidän pitänyt kuulla heitä. He itämäkin nimi kuuluu ainoastaan niil-nimittivät
meitä kaikiksi muiksi,;Ie. Jotka tunnetusti ovat — lahta-vaan
ei ihmisiksi, he saaoivat, ettäireita. Tämä nimi ei ole nukaan
me emme ole muuta kuin vetelehti- haukkumanimi, jota sopU käyttää «fl*
loin, kuin jollekin henkilölle suuttua
syystä tai toisesta, vaan se nimi on
ansaittu , työläisten rääkkäyksellä ja
mitä kamalimmalla tavalla teurasta-
Union toiminta
dm. L. W. L U:n täällä on hyvällä
jäin joukko, joka ei koskaan tee
mitään työtä- §itä teidän olisi pi­tänyt
kuulla. Ajatelkaapa sitä, että
työläiset olivat raataneet heille mon- ^ „. ,
ta pitkää vuotta ja niillä oli luon- «^^Ha. Joten se on heille kuuluva,
toa viskata meidät ulos kodeistam­me.
"Tiedättehän mitä poliisi puo­lustaa.
Poliisi puolustaa köyhän
työläisen viskaamista ulos kylmään
sateeseen pienine lapsineen. Lu­kijat,
tästä näette mitä Gastonian
lakkolaiset ovat kokeneet.
"Katsokaa miten ne ovat syös-seet
meistä 15 vankilaan murhasta
sjrytettyinä, mutta mmee eemmmmee ol6
syyllisiä mihinkään rikokseen, olee.-
me vain koettaneet parantaa työ­tätekevän
väestön työsuhteita.
Dali Hampton."
Tällä tavalla kirjottavat nämä
työiäistaistelijat, jotka kutomoka-pitalistit
mielivät nyt kuljettaa säh­kötuoliin
ja tuhota heidän elämänsä
samalla tavalla kuin tuhottiin Saccp
ja VanzettL
Mutta tämän maan työläisten sy­vät
rivit ovat heräämässä näkemään
tämän pelin. Kirjeitä tulee tul­vimalla
puolustuskomitealle ja Daily
Workerille, missä työläiset sanovat:
"Me emme anna kutomopoosujen
murhata heitä."
Asia on tullut yleisen huomion
esineeksi kautta maailman. Työläi­set
rfentävät jokaisessa maassa näit­ten
työläistaistelijain avuksi
Mitä teidän paikkakunnalla on
tehty näitten uhrien auttamiseksi?
Onko kerätty varoja, joita tässä
taistelussa tarvitaan?
Ryhtykää viipymättä avustamaan
tätä taistelua! Tämä on kaikkien
työläisten asia. ' >
Lahjottakaa avustuksenne Cana-kaiken
! dan työväen puolustusliiton kautta.
alulla. Sanon alulla, sillä täällä ei ole
ennen tätä kesää ollut mitään yh-teistolmtotaa,
eikä vieläkään lähes­tulkoonkaan
sitä mitä sen oikein pi­täisi
olla. Mutta kuitenkin ollaan
oikealla linjalla menossa. Kuorinta
on täällä käynnissä, miehiä iMdkka-kunnalla
paljon. Joten on voitu pitää
unIon tolmlntaaklri hjrvässä vauhdis­sa
On palkallinen komitea, joka on pi­tänyt
kokouksiaan Ja ollut yhteydessä
nen, 17—22 vuoteen, suljettuna SOKT
lasi^lyelukseen kasarmeihin, saa reel­listen
jä' sotilaallisten opetusmenetel­mien
ohella, ohjausta myöskin voimis­telussa
Ja urheilussa: Tämä kaikki
Sosialidemokratiasta — sosialifascismiin
V. ; 1914 voidaan määrätyssä mie­lessä
merkitä käännekohdaksi kansain­välisen
työväenliikkeen historiassa
Tähän saakka voitiin näet vielä jos­sain
mSärin puhua "yhtenäisestä"
kansainvälisestä työväenliikkeestä luok­kataistelun
pohjalla, mutta 1914 jäl­keen
oltiin selvillä, "että yhtenäisyyttä
ei voida säilyttää luovuttamatta työ­väen
luokkataistelim Johtavia periaat­teita
kapitalistisen järjestehnän pön­kittämisen
perlaatteeksL Kun tällai­sia
myönnytyksiä, ei voitu tehdä, oli
seurauksena hajaantuminen työväen­luokan
taistelurintamassa. Kenelle
ankeaa edesvastuu yhtenäisen rinta­man
miurskaamlsesta? Ketkä ovat syyl­liset?
Kysymykset työntyvät vastaam­me.
Etsikäämme niihin ri>tkalsua.
Viime vuosisadan loppuvuosikymme­nillä
oli kansainvälinen sosdem liike
nousukaudessa. SuUrla parlamenttaa-^
rlsla voittoja saavutettiin. Porvsirls-ton
riveistä fiirtyi kokonaisia joukkoja
sosdemokratlan rintamaan. Ne etsivät
täältä turvaa itseUensä sitä tuhoa
vastaan, mikä uhkasi heitä, yhä valta­vammaksi
kehittyvää imperialistista
kapitalismia vastaan. Tämä koski niin
kaupungin kuin maaseudunkin pikku«
porvarillista väestöä, kauppiaita, käsi-työläismestarelta,
pikkuisia liikkeen­harjoittajia,
pientalonjpolkaistoä jne.
Myöskin työtätekevien keskuudessa
saivat sosdem aatteet marxismin
lipun alla voimakasta Jalansijaa. Suu;
ret proletaariset ainekset järjestäytyi­vät
sosdemokratlan siipien suojassa.
Kapitalismi eli nousukautta. Sen lu-
Ittumlselle oU eduksi, että työtäteke­ville
annettiin muruja kapitalistien
rikkaista lihapadoista. Sosialidemo­kratia
Joutui tässä murujen jakami­sessa
olemaan työntekijöitten ja työn­antajien
välikätenä, mikä sai t i l ^ -
suuden uskotella taröläisllle,. että ka-pltallsteUta
"kiristetyt" myönnytykset
ohtuvat sosdemokratlan ansioista,
l^läiset uskoivat tämän täydestä.
Antoivat täyden luottamuksensa so-slalldemokraUalle.
Kun se ulkona!
sestl katsoen esiintyi vielä hyvin. re­päisevin
vallänkumousfraaseln. niin
muutenhan ei voinut ollakaan. Vain
harvemmat ja kaukpnäköisimmät jak­soivat
kohottaa katseensa Ja {ätää
päänsä selvänä sosdemokratlan huma­lasta.
Porvarillisten aineksien virtaaminen
sosdemokratlan riveihin std. alksum
perusteellisia muutoksia liikkeen aat-tallstlen
kesken. Tunnuksen: "Kalk­kien
maitten proletaarit liittykää yh­teen"
vaihtoivat sosialidemokraatit
käytäimössä tunnukseen: "Kaikkien
maitten proletaarit karatkaa toistenne
kurkkuun". Sosialidemokratia työvä­enliikkeenä
oli romahtanut.
Sodan Jälkeen sosifOidemokratla o-sottautui
entistä selvemmäksi kapita­listien
asianajajaksi. Ensi työkseen se
kukisti veriin Saksan proletariaatin
vallankumouksen Ja nosti Hindenhur-
'gin Valtaan, isämobi;,kävi Itävallas­sa.
Venäjän t^tättikevien valtavan
kumoiislilkkeen'yritti sos.-dem6kraatt}
Kerenski myös kavalasti Johtaa tsarls-mla
ennalleen palauttamista kohden,
mutta bolshevikkipuolueen olemassa­olo
pelasti tilanteen. Italiassa — kii­tos
sosialidemokratialle — nousi ent.
sosdem Mussolini valtaan pystyttäen
fasclstlsen Järjestelmän. Puolasa ent
sosdem Pilsudski teki saman teon.
Kaikki sosdemien Vllmc£dkalest teot
puhuvat kyllin selvää kieltä, että so­sialidemokratia
on Jo lakannut ole­masta
työväenliike sekä kansallisissa,
että kansainvälisissä rajoissa. SUtä oh
tullut kapitalistisen järjestelmän ra­kentaja.
Sosialidemokratiasta voidaan
enää puhua vain siinä mielessä, että
sc on vain osa kapltalistlt>esta Järjes­telmästä,
joka on kllnnlkasvanut niin
.taloudellisesti kuin poliittisestikin val­koiseen
valtakomehtoon. Sosialidemo­kratian
aatteellinen sisältö on muut­tunut
. sosIallfasdLsmlk^ Työväenluo­kalla
on jo nyt riittävästi esimerk­kejä.
Jotka vääjäämättömäsiU todis­tavat,
että ratkaisevassa valtataiste­lussa
työn ja pääoman välillä, tulee
soslalidemoki»tia esiintymään heiras-vallan
Ja fäscismin lUttolaiseiia. lUs-sä
tilanteessa on työtätekevien Jo
noustava päättävään vastarintaan sos-demokratiaa
vastaan
9
teellisessä Sisällössä. Se muuttui. Mar­xin
Ja Engelsin luokkatalsteluteoriolta
ruVettUn kuohitsemaan. s.o. sovellut­tamaan
porvarillisen yhteiskunnan ö-settamliu
rajolhm. "Kmä merkitsi
täydellistä perääntymistä proletaari­selta
luokkatalstelurintamalta. Ulos-
I^lin koetettiin vielä työläisille puhua
marxilaisesta sosialismista, mutta käy­tännössä
ajettiin jo täydellistä kapita­listista
järjestelmää tukevaa politiik­kaa,
V. 1914 mennessä oli kansainvälisen
sosdem liikkeen sisällä tapahtunut niin
syvälle tunkeutimut aatteellinen porva­rillistuminen,
että sitä el voitu enään
)eittää vallankumouksellisilla fraasell»
a Ja paperipäätöksUlä. Sosdemokra­tlan
täytyi paljastaa todellinen ole-inuksensa.
Se tapahtui maailman so­dan
puhjetessa. Suurista sanoista,
suurlakkötunnukslsta. taistelusta Im­perialistista
sotaa vastaan Jne. luovut­kin.
Avonaisesti asetuttiin tukemaan
imperialistien sotapuuhia. Mlnlsteri-tuoUt
jaettiin "sosialistien" Ja kapl-pliriviraston
kanssa^ samalla kun kes-kustelukokouksia
on ollut säännölli-sestL
Ensin keväällä oli Joka sun­nuntai,
mutta nyt kesän kuumim-malla
ajalla vain Joka toinen sun-nuntaL
Näihin kokouksiin on ollut
runsas osanotto. Niissä on keskus­teltu
yleismaailmallisista kysymyksis­tä,
kuten Juoppouden turmiollisuudesta
ja keinoista sen poistamiseksi, sodan
vaarasta ja suhtautumisesta siihen
y.m. Mutta ei ole uniotoimintaakaan
niissä sivuutettu. On toimitettu ke­räys
unlomme lakkokulujen peittä­miseksi,
jonka olette varmaan nähneet
Vapaudessakin, otteen pöjrtäklrjasta ja
keräyksen tuloksesta, samalla kun
vedottiin tolsIUekln perukoille," että
toimisivat samaan suuntaan. Mutta
kuitenkin näyttää, että se ei herät­tänyt
tarpeeksi huomiota asiaan, koska
ei ole n^cynyt olevan muualla saman
suuntaista .-toimdntaa. Siitä oikein
pitäisi Emtaa mokenssia. Siis goldie-lalset.
rientäkää eteenpäin vain sa­malla
innostuksella kuin tähänkin
asti ja tehostakaa toimintaa vielä en­tisestä,
sillä taistelu riistettävän ja
rllstäjäluokan väliHä el ole vielä
loppuun suoritettu. Päin vastoin. Se
on vasta alkanut kalkissa muodoissaan,
emmekä vielä ole tehneet kaikkea m i ­tä
voimme tehdä yhteisen asiamme
eteenpäin viemiseksi. Yhteistolmta-nassa
melUä on turva- Liittymällä L.
W. I. n. of Canadaan me saavutam­me
oloihimme korjausta, sen on to­teennäyttänyt
viimeiset saavutuksem-mekln.
Riistapolusi
täällä kävi joku aika takaperin nuus­kimassa
homsteetarien lihavarastoja,
luullen niitä kai niin suuriksi et­teivät
Itse voi niistä enään huolta
pitää.; JoUain kai oU liika suuri
varasto, koska osan otti. mukaansa
vieden kaupunkiin ja päällisen päät-teeksd
sakottaen sen omistajaa muusin
tappamisesta, vaikka asianomainen
itse vältti toisin. Muuten el kyllä luu­lisi
että siltä kannattaa nostaa suur­takaan
moläkkää, sillä usein herrat
ampuu niitäkin vain huvikseen maa­han
mätänemään. Mutta jos köyhä
silmälläpitäen monivuottita sot^ialve-lusta.
Hindulle cn yleensä erittäin
raskasta totuttautuminen sotilaselä­mään
ja sen velvollisuuksiin, sillä Itoko
häneä elämäntapansa on jyrkässä ris­tiriidasta
sotilaallisen kasarmielämän
kanssa. Outo, karkeatekoinen vaate­tus,
raslcaat saappaat (hindu käyttää
tavallisissa oloissa ohuita vaatekappa­leita
ja käy paljasjaloin, tai kevyissä
sandaaleisza), ankara kuri, täydellinen
oikeudettomuus, vapaan tahdon ja kä­sityskannan
tukahduttaminen, — kaik­ki
tämä on omiaan surkastuttamaan
nuoren sotllasalokkaan — joka jo ase­velvollisuuteen
astuessaan on apea-mlelinen.
jouduttuaan yhfäkkiä täy­delleen
eristetyksi omaisistaan ja hyö­dyllisestä
työnteosta — ruumiillisen
kuntoisuuden. Sen Johdosta otetaan
sotapalvelusajan urheilullinen opetus­kin
useimmiten enempi pakon, kuin
omakohtaisen innostuksen kannalta.
Rangalstukisen pelosta ollaan mukana,
mutta käytännöllisesti katsoen, ei
päästä kovinkaan pitkälle. Harjoituk­set
suoritetaan perin huolettomasti ja
kiinnittämättä niihin asianmukaista
huomiota. '
Erikoisesti harjoitetaan kasarmeissa
joukkuepelejä, pääasiassa "basket-pal-loa*^,
ne kun eivät vaadi, erikoisen
suuria tiloja. Jotta peli saataisiin vä­hemmän
"teräväksi"; on pelisääntöihin
ollut tehtävä Joukko muutoksia: Yh­den
käden pallonkuljetuksen ja -pelin
kieltäminen, mikä pakoittaa Joukko-pelin
pelaamiseen ja ehkäisee tykkä­nään
yksilöllisen pelitavan. Pallopelin
lisäksi harjoitetaan ratsastusta, sekä
voimistelua tehneillä ja köysillä. Yleis­urheilu
rajoittuu pituus-, korkeus- ja
seiväshjrppsTyn, . kuidantyöntöön, mou­karinheittoon,
sekä juoksuun. Hindu­jen
Joukossa tavataan sangen usein
hyviä pitkänmatkanjuoksijoita.
Hyviä urheiluopettajia el Intiassa
ole. Päävalkeutena on Intian kielen
taitamattomuus. Vain harvat englanti­laisista
urheiluohjaajista hallitsevat
sitä. Siksi koetetaankin armeijassr.
kasvattaa varsinkin alkuasukas-allup-seeristoa
kykeneviksi urheiluohjaajiksi
Sivlilloloissä esiintyy urheilun har­rastus
perin toisenlaisena. Hindut pi­tävät
painista ja palninohjaajilla on
byv&t mahdollisuudet kaikkialla ja
heitä kunnioitetaan kylissä suuresti,
vaikkakin he useimmiten enemmän va­hingoittavat
oppilaitaan kuin hyödjrt-tävät.
Eri puolilla Intiaa toimii myös­kin
ykslt3islä kouluja. Joissa harjoi­tetaan
ruumiinkulttuuria Sandovin jär­jestelmän
puitteissa.
Pallopeleissä ovat hindut useinkin
edellä valkoisia opettajiaan. Niiniä
hämmästytti Intian hockey-joukkue
maailmaa, voittamalla Amsterdamin
TYm KARJALA^ ...
Kauniisti kannel Karjalan soi,
viihdyn se loi
helskähdys _ toi;.
muinaisten aikain murheitten yo
mennyt gn tarumailta.
Paina ei enään Kullervon kirot,
sortajan ilot,
mässäyspidot;
poisti ne joukon yhteinen työ,
nousihe työnvalta.
Saloilla peltovainio tuo,
viljelty suo
kertovi nuo;
kuinka nyt nälkä, uhkaaja maan,
kaavaksi poijes kaikkoo.
Työssä on nuori Karjala, hei!
Voiton se vei,
sortunut ei;
iskien valkovainoojaan,
sortonsa kahleet katkoo.
Vapaudenmerkki lippunsa
loistoissa
punaisena,
ryhtyi se onnen muodostamaeai
sirpillä, vasaralla.
Kaikki sen eestä työskentelee,
ponnistelee,
uhraelee;
käydään nyt Sampo rakentelemaan
voimalla vapahalla.
Neuvostovallan turvaksi,
uljaasti,
reippaasti,
nousevi pojat Karjqlanmaan,
aatteensa eestä taistoon.
Verellänsä osti vapauden,
turvasi sen .
taistellen;
luokkamme työtä puolustamaan
pelvotta käyvät kuoloon.
MAGNUS RAEVS.
homsteetari ampuu tositupeessa niin
SO on jb rikos tätä yhteiskuntaa vas­taan
ja sUtä kannattaa panna Ulk-keelle
jo vaikka koko polllsiarmeijan.
Samasta talosta myös veivät osan sel­laista
juomaa, jota tämän paikan
homsteetarit käyttöä juomanaan met­sässä,
koska se on parempaa kuin
paljas vesi, luullen kai että sekin
cn V i l n a n mäskiä. Tutkimus kai tulee
näyttämään mitä se oM. Mutta mu­kavin
puoli asiasta oli kuitenkin se,
että tiaistakin on viitsitty mennä
kannustamaan tältä perukalta, ja vielä
kun el ole asiasta ottanut tarkempaa
selvää, että alkaa syyttämään hen­kilöä,
joka ei todellisesti ole syyUi-nen-
On nimittäin olemassa niin rauk­koja
henkilöltä tälläUn perukaUa
vielä, että alentuvat noin halpamai­siksi
ilmiantajiksi. Tämän ovat po­liisitkin
tuimiistaneet. Muuta ei voi
tuollaisille sanoa kuin saman mitä
Yrjö Mälliin sanoo kirjassa "Van­kina
valkoisen vallan", enshnäisessä
Goldie, Ont.
Se "LaoZa Goldista"
nostatti suurta suuttumusta paikka-kiuinalla,
eikä vallan suottakaan.
Mutta ottaen huomioon sen ajan. Jol­loin
se Jo oli kirjoitettu, ei kukaan voi
sanoa sitä vääräksi. Aika on muut­tunut
jo siitä paljon, eli oikeammin
tämä perukka. Silloin, kun sen ru­non
kyhäys on tapahtunut, oli kaikki
kämpät täydessä käynnissä-, miehiä
enempi kilin puolet nykyisestä. "EL
silloin (dlut tällä perukalla m l t ^n
Järjestölllstit toimintaa käynissä. ku­ten
on nykyään. Tosi asia oh. kuten
varmaan itsekukin muistaa, että tam­mi-
jä helmikuun alk(dna kulki suu­ret
miesjoukot hoippuen Ja hoilaten
pitkin tietä. Joten laulussa ei sinän­sä
ole mitään moittimista, vaan siinä,
että se oU liika myöhään tullut Jul­kisuuteen.
— on ehkä myöhästynyt
matkalla. Samaten on valkaisijoita
koskeva kohta. Senkin me kaikki tie­dämme,
että niitäkin (di täällä siihen
idkaan. Ja 1 1 ^ nytkään vielä kaikki
poistuneet, vaikka osa onkin men­nyt
muualle etsimään "rauhallista"
palkkaa Muuten ei koskaan tule tar-pedcsi
nilsfö sanotukä, keii muistaa
Sucmi^sa vuoden 19ia B riitä yksin
.sanominen, mutta vielä antaa beffle
kirjoituksessa, nimeltä"Vangittu kot­ka",
että "muuta el sinulle voi, kuin
antaa vain ylhäistä sääliä. SIM olet
min raukka, että sinua el kannata
edes vihata."
V. R.
porvarillisissa olympialaisissa vastusta­jansa.
Viime vuoden aikana eivät In­tialaiset
kärsineet ^oatakaan tappio­ta
otteluissaan Europassa. Suuressa
suosiossa on myöskm polo-peli ratsail­ta.
Paremplosaslssa piireissä harraste­taan
suuresti myös tennistä Ja siinä
ovat Intialaiset myös saavuttaneet me­nestystä.
Ping-pong (pöytätennis) o^J
samoin suuressa suosiossa. Mainitta­koon,
että Mndu, Nanda, oli ensim­mäinen
maailmanmestari ping-pongis-sa.
Eäiglannin valtiomiehet koettavat
kaikin keinoin levittää mrheilun har­rastusta
Intian ylhäisön keskuuteen,
siten vieroittaakseen sitä Itsenäisyys­taistelusta.
Samanaikaisesti kokee In­tian
yhä kehittyvä porvaristo kaikin
keinoin käsrttää hsrväkseen urheilua,
luullen sen avulla karistavansa nlskoll^
taan vieraan ryöstäjän ja orjuuttajan
Ikeen, sekä — suojaavansa itseään
oman maansa työtätekevää luokkaa
vastaan.
Viime aikojen tapahtumat kuitenkin
osoittavat selvästi, että Intian mll-
Joonaiaen proletariaatti alkaa havah­tua
vuosituhantisesta horroksestaan.
El ole kaukana enään £e aika, jolloin
tuo valtava jätti tarttuu yhfalkaa,
sekä vieraaseen sortajaansa, että o-maan
kansalliseen luokkavlholliseensa,
ja tekee lyhyen ibpim ikivanhoista
verivihollisistaan. SUloin vasta avau­tuu
laajoille köyhäUstöjoukollle jä sen
nuorisolle, tilaisuus luokkansa Ja su­kunsa
tulevaisuuden : turvaamiseen
ruumiillisen kulttuurityön avulla.
Intian urheiluoloisla
KIrJ. Georg Erkins.
Brittiläisessä mtlassa, jossa on 300
miljoonaa asukasta, el urheilulla ja
ruumiin kulttuurilla yleensä ole suur­ta
meÄtyistä. ISmä on hyvin ymmär­rettävää,
kun ottaa huomioon niemi­maan
i&äasujamlston yleisen sivistyk­sellisen
takapajuisuuden; ainoastaan
paremmissa asemissa olevat ovat ol­leet
tilaisuudessa nmn>giiT"'^'*" eu-roppalalsla
"slvist37spyrkimykslä".
Indlan vuosisatainen orjuuttaja ja
hallitsija — ^Tielft^t^lfttppn — harjoit­taa
kuitenkin Jonkinlaista ruumiin
kulttuurin kehittämistä alkuasukkai­den
parissa. Joskin tämä tapahtuu
täysin oman voiton pyytelsestl, yhdis­tettynä
brittiläiseen, imperialistiseen
ssevelvölllsuusjäijestelmään. on se kui­tenkin
cmlaan Jossain määrin leidttä-mäan
urheilun Ja riiimilin kidttuurxn
M D I S T A M Ä I S TA
vnsiA PAUTASTUKSIA
JUTUSSA
ORLOVIN
Berlin 6. Nyt on väärien paperien
tekijäin Orlovin ja Pavlbnovskln ju­tun
käsittelyssä tapahtunut sellainen
sensatsionlkäänne, että eivät vain Or­lovin
ja Pavlonovskln puolustajat ole
kärsineet täydellistä vararikkoa, vaan
on tehty ennenkuulumattomia paljas­tuksia
ja selitetty tarkkoja tietoja ko­ko
valkoisen emigratsibnln toiminnas­ta
väärien paperien valmistamisen
alalla kuin myös niistä lähteistä, jois­ta
virallisia laitoksia useiden vuosien
ajan varustettita väärillä neuvosto­vastaisilla
paperilla.
Slvert jo tutkimuksen alussa oli ot­tanut
äärettömän jyrkän kielteisen
aseman syytettyihin, puolustajiin ja
kaikkUn valkokaartilaisiin Informaat
selvisi, että hänkin oli virallisine sak­salaisille
laitoksille myynyt "dokuznent^
tejä" jotka koskivat KIndermannin
juttua ja muita, saaden niistä 8,000
markkaa, josta summasta hän luovutti
puolet Orlovllle. Slvert ilmoitti ol­leensa
useiden vuosien ajan väärien
paperien tekijäin uhrina. Joita vas­taan
hän juuri kävi päättävää tais­telua-
Ja sen vuoksi emigrantit vi-haavatldn
häntä.
Samassa oikeuden Istunnossa puhut­tiin
vielä 60 niin sanotusta T C o -
mlntemin Mrjeestä", Jotka syytddtjd-män
mukaan bll Orlov laatinut Ja
Pavlonovski myynyt SivertUIe- Kir­jeet
koskevat kirjeenvaihtoa eri mai­den
tekaistujen kommunistiJärJestSJen
kanssa. Oikeudessa oli kysymys mySs
Pavlonovskln SlvertlUe lähettämistä
kirjeestä, jossa Pavlonovski tunnustaa,
että kalkki asiapaperit ovat vääriä.
"GPtTrn kirjeiden" valmistamista kos­kevaan
kysymykseen Pavlonovski Il­moitti,
että Slvert oU pakottanut tmi-nustamaan
paperit vääriksi uhaten
revolverilla. Slvert taas seUtti. että
koko keskustelujen ajan Pavlovskln
kanssa oU revolveri pöydällä, vaikka
P siihen mennessä oli suullisesti tun­nustanut
paperit vääriksi. Slvert vsrtlä
koko ajan oikeudessa paljastamaan
omat agenttinsa, jotka nyt heitetään
syrjään kuin puristetut sitruunat
POHJOINEN ENTENTE
VASTAAN
SSSB'JUC
Kuuden valtion kohferensä
Tiddudmaan
Ruotsalaiset lehdet kiinnittävät pal­jon
huomiota pohjoisen ententen
muodostamiseen. Lehdet kirjoittavat,
että lokakuussa pidetään Tnkbol-massa
konferenssi, Jossa on edustajia
6 valtiosta: Ruotsista, Norjasta, Suo­mesta,
Tanskasta. Virosta ja Latviasta.
Tämän konferenssin pitää panna poh­ja
pohJolseUe Ententelle.
"Svenska Aftonpqsten" kirjoittBa,
että Ruotsin kuninkaan Riikassa Ja
Tallinnassa käynnin tarkoituksena on
Moskovan. varoittaminen". Muut ruot­salaiset
lehdet puhuvat avoimesti sUtä,
että pohjoisella Ententellä tulee oUa
rintamaosa neuvostovastaisessa ket­jussa.
Samassa mielessä puhuvat latvialai­setkin
l^det Niiden lausunnon mu­kaan
ne vastahakoisuudet. Jolta vd
Ilmetä Suomen ja Norjan taholta poh­joiseen
Ententeen mttymlsen JjdlidoBta.
eivät ole niin vakavia, etteikö niitä voi
voittaa.
SOTILASSALAUITTO BUMANIASSA
Rumanlan hallituspiireissä koetetalan
selittää siellä äskettäin' paljaätanot
sotllassalaliltto sellaiseksi tapatdasBksI,
jolla el ole mitään merkitystä. S H ^
mlnlsteristön julkaisemassa , tiedon-önnossa
puhutaan salaliiton täyetelli-sestä
likvldeeraamlsesta Ja mainitaffli,
että salaUIton ohvat järjestäneet
•muutamat siviiliagitaattorit >
siihen osaa vain 2 uixseeria Ja inon-harrastusta,
itse varslna^rai rahvaan,
satamiljoonäisen. t i t n ^ n i r ^ i q u n - ja sen
Nuori
toreihin nähden, jolta hän jo alussa
nimitti järjestelmällisiksi ja tietoisiksi
valehtelijoiksi Hän lausui, että "jo­kainen
venäläinen, jonka kanssa hän
oU joutunut tekemisiin, alkcä kolmen
kuukauden kuluttua tuoda vääriä pa­pereita".
Tähän saakka tutkitut pää-puolustustodlstajat
ovat kaikki samai­sen
väärien asiapaperien VCTstaan
tama bukarestilaisen arsenaalin t j^
lälnai". Mutta vastakohtana tälle fl-intialai-
jSakin jäseniä. Sivertin tuödmukslssa
moltukselle todetaan, että fcafldd yfel-set
laitokset Bukarestissa (minfcterfe-tön
talo. pääpostikonttori. rautatidnl-
Mnto, kansallispankki) olivat mietite­tyt
sotilailla. Bukarestin ym^riaiBIIe
oli myös keskitetty sotavoimia. Sm»-
ritettujen vanjgitsemlsten pernäeeila
voidaan tehdä se Johto^tfis, ettS
läUIttöoa osallistuivat lÄäasIassa
tdlashenkUSt Sanomaläittä on Md-'
letty Urjolttainasta mittaa'
5