Vapaus, July 22, 1927

              Shn 2 Perjantaina, heinäk. 22 p;nä—Friday, Joly 22 No. 8 ^ _
VAPAUS
Cmnadnn saomalaisen työTäestdn ainoa äänenkannattaja,
OaiestTy Sudboryssa» Ont., maanantaina, keskiviikkona
jm perjantaina.
, T o i m i t t a j a t:
S. G. N E I L , A R V O V A A R A , R. P E H K O X EN
Taantimiiiksellisten mmfhäkyiiäm
puolustaja
Lontoossa on pidetty Englannin ammattiliiltöjen neu­voston
ja työväenpuolueen toimeenpane>'an komitean-yhteinen
htunlo. Istunnossa tehtiin päätöslauselma
Begutered at the Post Office Department, O t t a v a , | Moskovassa toimeenpannun 20:nen taantumuksellisen
ma cceond elass matter. - , r-r- == vakoijijan ja murhaliigan jäsenen tuomion johdosta ja
V A P A U S (Liberty) sanotaan päätöslauselmassa, että olisi toivottavaa, elta
rtoX^?'o'^S'1vS'M^nSLyfÄX «Ne„™«o-VenäjSllä Lktatotaisiin pdiitti.^n rikol-
__. -^.j. ' lisien ampumiset joko oikeuden päätöksellä tai ilman
oikeuden päätöstä.?- . .
'Mainitun päätöslauselman johdosta huomauttaa Eng'
mad F r i d a y.
T I L A U S H I N N A T :
Caradaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
•"Ädjs^^toihin i i Suomeen, yk^i Vk. 15.50, puoli vk. 1 ' a " " ' " kommunistinen puolue vaatailmoituksessaan, et-
'.CJ Ja kolme kk. i S . C J j a kolme kk. $1,75, ^*' 1(t taä ssee oonn mmiittää ssuuuurriinnttaa uullkkookkuuUi laaiissuuuuttttaa,, sillä ammatti-
« i ^ & i ^ ' ^ 1!><!S"X ""•"'^•°"°-|"i"°ien kestoneuvosu, enempH k u i . ,>-Sväe„p,oIuee
I L M O I U S H I S N A T V A P A U D E S S A , toimeenpaneva l o m i t o t o n eivät ole erittänea mitiS
Naimailmotnkset $1.00 kerta, $2,00 kaksi kertaa. kommunistien j a vallankumouksellisten
Aviöliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma. työläisten lukemattomien teloitusten johdosta-Shang-
Nimenmuutosilmotuk«et 60c kerta, $1.00 3 kertaa. p„ i , - - „ , . . „ '•'
Syntymäilmotokset $!.00 kerta, $2.00 8 kertaa. Pekingissä j a muissa maailman maissa.
Avioeroilmotnkaet $2.00 kertaa, $3.00 k a k s i ' k e r t a a .
Kiitosilmotnkset $1.00 kerta.
Knolemanilmotukset $2.00 kerta, $50e lisämaksu | fiiinmAn irasalif
kiitOBlauseelta täi muistovärsylta. ÖUOHlCn V a a Ut
Halntaantiedot Ja osoteflnotDkset EOc k e r t a , $1.00 „ . ^ ^ , . - .
kolme kertaa. 1 TuUeidao tietojen mukaan Suomen vaaleistat, jotka
Tilapäisilmottajien Ja nmotusakenttuorien on, ^aa-j toimitettiin tämän kuun alkupäivinä, ovat siellä p a r i a -
«tt«ea«a. lähetettävä ilmotushinta etukäteen. menttaariset voimasuhteet pysyneet-suunnilleen| ennal-
^ Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää oUa laan. Äärimäin^ vasemmUto (kommunistit) # a t to-koottOREsa
lauantaina, keakivukoo lehteen tiiataina Ja . „ . • *, . .,, ., ,
perjantain lehteen torstaina kello 12^päivällä. vallanneet kaksi paikkaa porvtyreilta j a samoin por-
Vapauden konttori J a t o h n i t u s r L i b e r t y B l d g L o m e värit vaihtaneet keskenään voimasuhteitaan, mutta ^ t ä
St Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, O n t huolimatta eivät ne muutokset t o d e l l i s i i n voim^suhtei-
Joa ette «illoin tahansa saa vaatauata endma2see« f " ^'j^f^^^^^f^^ T^^^^^^
kirjeeseenne, kirjottakaa oadellecn liikkeenhoitajan p e r - f k a a n sita p u o l t a asiasta käsitellä.
•oonaHibella nimeltä.
1927
l i i k e
J . V . K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja. Jokainen; tietoinen tyoläineiJiän käsittää, ett-7i por­v
a r i l l i s e n maan parlamentissa, huolimatta siitä kan­taako
se kansanvaltaisen tai monarkistisen suunnan
nimilappua, ole tydläiSedustajilla muuta o l e e l l i s t a teh­tävää,
k u n paljastaa j o u k o i l l e se n a r r i p e l i , mitä k a u -
En^lantilaisvastainen liike
£g31>tissä
Ei ainoastaan Kiinassa, vaan myöskin Egyptissä ai-1 niille näyttävien parlamenttaaristen kuliisien suojassa
kaa maaperä luisua Englannin maailmanvallan alta. harjoitetaan. Tämä on käynyt selviöksi myöskin suu-
Utisi Egyptin kriisi huolestuttaa ^Englantia melkoisessajrimmalle osalle Suomen tietoisinta työväkeä. Se on
onaarassa. niiden vuosien kuluessa, jolloin Suomessakin ön har-
Tähan saakka ovat voiman näytteet brittiläisten so-joiteltu parlamenttaaristanarripeliä, tullut huomaa-tilasparaattien
muodossa ja muutamien vedenalaisten maan tosiasian, ettei eduökunnallisella työllä ole sitä
saapuminen Egyptin vesille, epäonnistuneet Egyptin meAitystä työväestön taloudellisen enempää kuin yh-kansallisten
pelotlamiseksi. Kairosta saapuneiden tie- teiskunnallisenkaan aseman parantajana, kuten sille
tojen mukaan näyttää epäilyttävältä, onko osan Väli- reformistiset ainekset ovat vuosilcausia vaikuttaneet,
m^ vai- Se on tullut huomaamaan, ettei kapitalistien kullan-kutusta,
himon kovettama tunto helly kauniista ja lennokkaista
Egyptin kansallisten toimenpiteen, kieltäessään tar-1 puheista, joita eduskunnap puhujalavalta ryöppynään
^vittavan luoton armeijan pääkomentajalla, ovat egyp- lasketellaan,'vaan että taistelu, ollakseen tehokasta ja
tiläiset yleisesti hyväksyneet. työläisille itselleen jotain tuloksia tuottavaa, täytyy
. K o k o Egyptin armeijan miesluku on 21,000. Sillä} olla todellista toimintaa, eikä joutavaa sanahelinää.
ei ole yhtään ilmalaivaa ja ainoastaan yhdeksän tykis- c i t. -i • c . - n - tf i
hfe*Lmoh£ a-p ädnjat o ö^ltiant «am.rn i'mua t,A.u A 1krj' pom1kaiI eelrillita ajana .n nkI u u,J«kl1u losa1uk.ik 1daja1 ie,• n lik l oee1oneir nn taj prä.k ua..r.ka»„aj ek,kus,so tnim.ä tm^aeyrnikurstkoeaies-tä.ati..äj a j-noa .lei , ls uhLuavyat o vksikt.nt aao . i *pv^oouä.nn .-- hI ,vkn ayo-amuS„likiem. .m is..se .ctan.lia lt l,iäysjp .he o{ley,il•d esja u, s tsit.tt/ yia seö.ji•yt.a.v o ry.aäi• .,s;-e e m„ln"l. äaiSo.k u•sopui annS.r• luia e oomdm,s.u e aesnkn, Ä.u tiyan.t-'öa^yn vroa-iäv -ss kase^aeen äl l• a.vt* jyao ö~iv.n nn a llji,hkaa• aean dkn•k,ies y u ilti.,-­«
stelty pitämästä .manö—ö vereitä j. a bi ri.t.t.i1lä. .i.s ten vi.r1 ka.ij-mLa ttom» yydje sta. Va-inn - muutamiia. . vartioita oin- s. e taii- . - I . 1 j . tonut saada porvarilliseen parlamenttiin, paljastamaan
k.i ak» - a-ikMk'i - m^ 'i»la" . sot.iMl aVa t» . v.o i•v at. tAe ih .d ät, on. s1i ma, et1tä. . esutn t,yä.J I .sl yieo,.lv taa..k . eKaa svm,a. sfpt aoarnva. rivSe. ,nu o•jma e ns o••styd ^.öe.v mäieelnlä yohnte ies,.li.aä„.v .a.v.„ e.ehs.k. i meiely'rijk ä­kertaa
vuodessa j iltaisessa naapurimaassaan, mita :todeIliseIia tyoila
.. I n- * . I 1 > f 1 vallankumousrintamilla saadaan aikaan, ja siksi se ei
Tama ylellisyys, joka maksaa Egyptin veronmaksa- „ . n i i . . t a i
j•i•lIlI e n om" e5n 0 miMl*jo onaa dj ol11la ri•a , t.aaTtakl seen uiltk omaa- o, tt„a malil a -oupp.i a Ve.n a.j an . vallan. ku. mouksje st,a , tahndo- knu
. . . . j r< ^. ^ . 1 . , luttaa kaikkia parhaimpia voimiaan eduskunnallisella
loisten turvallisuuden Lgyptissa Ja puolustaakseen maa-• r , r
LaokLsTalitta*, rinnakkain j i r -
jestiytymicen kanssa, on aivan valt-tamatoo
Taltaanpyrkivälle työraeS'
tSIIe, jot«n^ on syytä lakkaamatta
etsiä ««{laisia käytännöllisiä valis*
taskeitto/a, joita työläisten eclelly-tyksillä
Toi panna toimeen.
Myöskin on maistettava, että työ-
Iäisten orjaotetussa asemassa ollen,
on meidän suoritettava saarin ja
tärkein osa Talistostyötämmeldn jo­kapäiväisen
elämämme yhteydessä;
me emme voi toimeenpanna emme­kä
ottaa osaa edes lyhytaikaisiin
oppiknriseihinkaan, pohamattakaan
mistään« säännöllisestä yleisemmäs­tä
opiskelasta.
Snnri osa Canadan suomalaisista
r työläisistä asau yksityisten omista*
missä n.k:. poortitaloissa, ja enem*
man tai vähemmän osunstoimiiuULt.
lisissä, poikataloissa, joten näissä
olisi erittäin hyvä maaperä edes hei*
kommankaan luokkavalistustyön toi­meenpanemiselle.
Joissakin poika<
taloissamme lienee jotain heikkoa
pyrkimystä löydettävissäkin tähän
suuntaan, esimerkiksi yhteistä'aika­kauslehdistön
tilaamista, mutta se­k
i n on vielä varsin heikkoa.
Yhsi keino tämän tärkeän -työn
•uorittamiseksi olisi mielestäni kier­tävien
aineellisten lainaldrjastojen
perustaminen. Jokaiseen ruokala*
tai asuntotaloon, määrätyllä. aineel­l
a , asetettaisiin pieni toimikunta,
joka ^alkaisi järjestellä asiaa puo­lueemme
paikallisten elinten avus-tokaella.
Yhdessä hankittaisiin r a -
haa: j a pieni lasiovella varustettu
k>app>»' jonka jälkeen toimikunta
•iekottelisi talon esivallalta' luvan
sijottata tuo kaJ^>pi hyväUe palkalle
miestea bleskelnhuoneeseen. Ku­kaan
yluityinenkääh isäntä ei sel­laista
Idellä, «illä on kai lukeva työ­läinen
jokaisen silmään muutteeksi
mnka^irampi kuin ikuisissa romipi-raissa
oleva. Sitten lähetettäisiin
rahat ^ yhteiseen keskuspaikkaan,
vaikkapa Vapauden konttoriin, jos­sa
tehtävään valittu yhteinen ko-
Järjestyneenäkö vaiko järjestymättömänä
joukkona palkkataisteluun
mitea valitsisi , huolellisesti kirjat,
tai jättäisi tilaukset, eri toimikan-tien
toivomukset huomioon ottaen.
Sitten hankittaisiin mnatamia so­pivia
kuletuslaatikoita, joissa eri
haarakirjastojen varasto vaihdettai-j Niin kauan kun j o k u yksilö on
siin määrääjottain, ehkä kuakandcn käyttänyt työssään vierasta työvoi-päästä
tai miten parhaaksi harldt- maa, on myöskin ollut näiden välillä
täisiin. Lukemattomissa aatonaja- i r i s t i r i i t o j a . Työntekijät. ovat aina
jissamme on,kyllä siksi paljon va-listusystävällistä
väkeä, että toimit­taisivat
tämän kirjojen kuletnksen
ihan ilmaiseksi, kun' asiasta heille
puheltaisiin.
Tällainen vaihtuva kirjasto, aina
lukijain nähtävillä ollen, saisi var­maankin
toisella tavalla huomion
puoleensa kuin tavalliset haaleilla
pidettävät, miiäräaikoina auki ole­vat
kirjastot^ varsinkin jos kirjojen
:<ralwniusa ollaan huolellisia. Run­saan
osan kirjastosta tulisi olla
kunnollista kaunokirjallisuutta, sillä
sellainen on ralttämätöntä alkutai­paleella.
Muuten löytyy varsin vä­hän
sellaista lukemista, joka ei olisi
edistysaskel poortitalojemme taval­lisiin
ajanvietteihin, nähden.
Tällaista kirjastoa varten saisi
varmaan paljon kirjoja lahjaksi, sil­lä
varsinkaan nuoret miehet, vaik­kakin
nykyiiäB ostavat paljon kir­joja,
ovat haluttomia niitä muka­naan
kuljettelemaan. Myöhemmin,
kun homma tulisi tunnetuksi ja
tunnustetuksi, voisivat myöskin S.j.
osastot luovuttaa osia lainakirjas­toistaan
^tämän kiertävän lainakir­jaston
käytettäväksi.
Mitä sanotte, pojat ? Avataanko
ryminällä tällainen, tavallaan uusi
valistusväylä? Jos olette sitä miel­tä,
niin ottakaapa asia keskustelta­vaksi
poikatalojen kokouksissa ja
rksityistalojen oleskeluhuoneissa.
Yhteistoiminnan aikaansaamiseksi
olisi käytännöllisintä kääntyä alu­eellanne
kp. piiritoimikunnan puo­leen.'
Sen jäsenet ovat velvollisin
j a halukkaitakin antamaan apuaan
tällaisissa asioissa.
Jalkamies.
vaatineet oloihinsa kaikellaisia pa­rannuksia.
Nuo t a i s t e l u t ' eirät k u i ­tenkaan
ole useinkaan käyneet sitä
varten järjestetyn , joukkovoiman
Palkintotuomareita
kouluuttämaan
suunräyskinnällä, vaan panee heidät työhön todelli
la ulkopuolisen hyökkäyksen mahdollisuutta vastaan sesti tärkeimmille paikoille vallankumousrintamas-svi—
uao. deuHn ei lIk9-ä2's.2it. t"äs vopäitm, uetttcase nn "imm1 ukkaauaann, 1ks uui.un t ut.ät.t.lalnaa i .n eegny pt.-ti1il laäni--,1I saa^n : Val„l ank, umouk»s elili.s.e en vaili-s tus.t 'y ö. .hLö-n,
ne vallitsee, ^Britannia ei evakuoi maata, koska kan*
sallinen armeija ei vastaa nykyaikaisen sotalaitoksen | NeUVOStoliiton pUOlU^tUSVilkko
vaatimuksia, eikä kykene seisomaan vihollisen edessä. '
Paljon nuoria mjehiä värvätään armeijaan ja paljon Imperialististen maitten ankaran painostuksen alai
rahaa tuhlataan turhaan. Kansalliset toivovat voivansa sena pyrkii Neuvostoliiton työväestö lujittamaan ra-pakotlaa
Britannian hallituksen panemaan korttinsa ''«"""«»y^»^»» »e^^^^een maastaan koko ^^m
pöydälle ja myöntämään, että Egyptin itsenäisyys onhy^^äisten todellisen eluvarlion. Mutta samassa suh-vain
pilaa. teessä kun siellä taloudellinen elämä vaurastuu, kasvaa
Nykyisen ministeristön suuttumusta lisää ^iclä se Po^^^f^^aiden'kapitalistien hyökkäys^
seikka, että brittiläinen ylikomissioneri Lloyd, sen gj. rista maata vastaan. Englanti pyrkii muodostamaan
jaan, että käyttäytyisi arvokkaasU j-stävällisen vallan ^^«"»^«^»»«»''^an Itämeren maissa voimak^^^
edustajana, on läheisessä kosketuksessa kansallisvas- ^«"^ostoliitloa vastaan. Viimeiset t^
taLcn liikkeen johtajien kanssa ja tekee kaikkensa saa-h^^^^^^a ovat olleet siksi hälyyttäyiä, että ne ovat
dakseen heidät takaisin virkoihin, huolimatta siitä, että ^^'^''»««"e*^ "«"^*°^»«™aan tarkistamaan puolustusky-kansalliset
saavuttivat loistavan vaalivoiton viime M^y^syyttään, ollakseen taisteluvalmiina milloin viholli
vuonna. I hyökkäävät maahan.
Ulkomaaviraslon tiedonannon mukaan on tilanne Sotarumpujen soidessa ympärillä oh Neuvostoliitossa
hallittavissa, mutta jokainen on lievästi hermostunut, julistettu yleinen puolustusviikko, jonka aikana lujite-tietämättä
mikä tulee olemaan kansallisten seuraava taan maan puoluslusvoimia. Maan sanomalehdistö
toimenpide, joita tukee 90 prosenttia tähän saakka eri-1 omistaa viikon ajan palstansa puolustustyöIle,teroit-mielisestä
väestöstä.
Sodanvaara ja Kansainliitto
Muuan saksalainen sosialidemokraattinen sanoma-
Iditi kirjottaa Kansainliiton suhtautumisesta sodanvaa-raan
seuraavaa:
Maailmaa uhkaa jälleen uusi sota. Hallitukset, jotka
valmistelevat sotaa, kieltävät sen kyllä, mutta eihän ide
vielä koskaan ollut kapitalistista hallitusta, joka olisi
tunnustanut valmistele\-ansa sotaa ja silti on harva
ee vuosi käyty imperialistien punomia sotia.
Kansainliiton jäseninä olevat imperialistivallat lähet­tävät
yhä uusia jouldcoja Kiinaan, joka myöskin on
Kansainliiton jäsen. Kukaan Kansainliiton imperialisti-valloista
ei ole esittänyt vastalausettaan Kiinan kuris­tusta
.vastaan, r Kaikkialla puidiaavat Kansainliiton jä-jsenvallat
sotaa toisiansa vastaan eikä . Kansinliitolla
ole jsiihen mitään sanottavaa, sillä itse Kansainliitto
Onkin muodostunut pariloi imperialbtivallan aseeksi,
niiden vehkeillessä toisia valtoja vastaan ja pyrkiessä
turvaamaan -riistoetujansa iieikompiin valtoihin nähden.
Lopuksi kirjotuksessa sanotaankin, että' moinen Kan­sainliitto
on pelkkä irvitä ja että se onkin menettä­nyt
,kaäen auläoriteettinsä niidenkin silmissä, jodta
josiku»ovat;«ilta jotakin mahdollisesti odottaneet kan­sainvälisten
suhteiden ja rauhan vakiinnuttamisen jär­jestelyyn
nähden.
taen vallitsevaa ylebmaailmallist» sodan vaaraa ja sen
varalta proletariaatin välttämätöntä 1 varustautumista.
Maanpnolustusvitkko Neuvostoliitossa aiheuttaa pal­jon
porua porvarien ja sosialidemokraattien Icfireissä.
Varsinkin viimemainitut ovat kauhuissaan senjohdosta
kun neuvostomaan proletariaatti toteuttaa yleistä kan-sanaseistusta
suojatakseen maalaian ' porvarivaltioiden
hyökl^yksiltä. He nähtävästi unhoittavat, että vaati­mus
yleisestä kansan aseistamisesta on ollut kaikkien
maiden sosialistien vaatimuksena^ Mutta jonka to­teuttaminen
ei ole mahdollinen porvariston ollessa val­lassa.
Neuvostoliitossa, jbssa työväki on hallitsevana
luokkana, voidaan kansan aseistus kaikessa laajuudes­saan
toteuttaa.
Neuvostomaan työläiset uhraavat kaikkensa p r o l ^ -
riaatih yhteisen asian hy-väksi. Ymmärtävätkö kaik­kien
maiden työläiset kukin kohdaltaan avustaa Neu­vostoliiton
työläisiä sen rakentaessa sosialistista yhteis­kuntaa
ja luodessa voimia, joiden kautta sosialistisen
yhteiskunnan rakennustyö käy mahdolliseksi myöskin
muissa maissa?
Auttaaksemme Neuvostoliiton työläisiä, tulee meidän
v-aatia, että Neuvostoliitto on • jätetävä rauhaan." Aseel­linen
hyökkäys sitä vastaan, tapahtukoonpa se midkä
maan taholta tahansa, hidastuttaa sosialistisen yhteis­kunnan
rakennustyötä ja siksi olkoon tunnuslauseemme:
Kädet irti Neuvostoliitosta!
Urheilun j a voimailun alalla tulee
melkein ensimäisinä seikkoina kysy­mys
palkintotuomareista. Pienet­k
i n kilpailut onnistuakseen ja he-rättääkseen
mielenkiintoa niin ur­heilijassa
kuin myöskin yleisössä,
vaativat ennen kaikkea kunnollista
järjestelyä j a järjestystä n i i n ennen
k i l p a i l u j a kuin kilpailujen aikana,
k i n . Siinä tulee heti kysymyksen,
onko saatavissa toimeensa, jollei
nyt aivan täydellisesti, niin aina­k
i n välttävästi pystyviä henkilöitä.
E l l e i sellaisia - o le ' s a a t a v i s s a , voi
silloin jo edeltäpäin sanoa, että k i l ­pailut,
olipa ne sitten kenttäurhei-l
u - , paini- tai muut kilpailut, ovat
puolittain epäonilfstuneet. Huonol­l
a järjestelyllä saadaan useinkin
kilpailuihin syntyinään pitkiä väli-aikoja,
kuolleita hetkiä, jotka her­mostuttavat
k i l p a i l i j o i t a , mutta vie­läkin
enemmän yleisöä. Ja sitä
seuraa välittönaästi, että yleisö a l ­kaa
osoittaa t^sähtymisen merkke.
jä koko kilpaurheiluun nähden, var­sinkin
ellei joukossa ole j oku rek-laamivaunu,
; •:' t ^ t i u r h e i l i j a . Pa-temmin
el ole > k i l p a i l i j oi
laita. Hekin ovat kiukkuisia kuh-nnstelulle
kilpakentällä j a jos sel­laista
usein toistuu, tuumivat he,
että rähinältä säästyäkseen on pa-
[rempi pysyä poissa koko kilpäiluis-
• • ' ' . :\
Huono kilpailuiden järjestäminen
tuottaa siis vahinkoa urheiluliikkeel­le,
varsinkin työväen urheiluliik­keelle,
jonka pitäisi olla joukkovoi­man
kokoamista, sangen monilta
tahoHta. Kilpailuiden ^järjestämi-
«eässT 'on-, myöskin osaltaan haetta­vissa
syyt tähtiurheilun kehittymi­seen,
samaan aikaan kun sitä pu­heissa
koetetaan juurruttaa urhei-lijajoukoista
pois. Huono järjes­tys
kilpailuissa vaikuttaa nim. e t t^
tavallinen rivimies keskinkertaisiUe
tuloksineen viitsi t u l l a kentälle sik­si
ettei siellä ole joukkohenkeä.
Hän i e i parhaalla tahdollaankaan saa
itseään siihen innostettua huonon
järjeslielyn takia. Ja seuraus on,
että kentäKe jää vain tähtiurheili-jat,
rekbrttimestarit näyttämään y-leisölle
taitojaan.
Urheäuliikkeessämme on siis py­rittävä
ensikädessä kehittämään kun­nollista
palkintotuomariainesta. S e i .
laista joihin yleisö samoin kuin u r ­h
e i l i j a t k in voivat luottaa. Parhaim­pana
keinona nykyhetkellä, kun u r -
heiiuliikkeemme täällä Canadassa
on vielä lapsenkengissä. kulkevaa ja
seurat kovin etäällä toisistaan, p i ­täisin,
mallikilpailujen järjestämis­tä.*
Aina kun seuran urheilijat
ovat harjotuksissa kentällä, olisi
paikintötuomarien oltava aina sil­loin
mukana, järjestämässä harjoi­tuksia
j a selittämässä sääntöjä y.m.
Sanalla \sanoen vaatimassa jo h a r -
jotuksissakin urheilijalta sääntöjen
noudattamista. " Siitä olisi molem-avulla,
mutta yhteiskunnallinen k e ­hitys
on kuitenkin pakoittanut työ­läiset,*
samoin kuin myöskin työn­antajat
luomaan itselleen puolus-tusjärjestöjä.
A i k a n a , j o l l o in työläisillä ei ollut
minkäänlaisia luokkajäijestöjä, kävi
taistelut työnantajia vastaan vain
sangen tilapäisissä ja^ paikallisissa
merkeissä; niillä ei ollut luokka-luonnetta.
Sellaisen järjestymättö-män
ryhmän täytyi tietysti silloin
luottaa vain omaan voimaansa; sil­lä
ei ollut mitään varmaa tukea t o i ­silta,
työläisiltä. Sama on ' asian­laita
vielä nykyisinkin.
Voimakkaiden työnantajajärjestö­j
en olemassaolon vuoksi ei nyky­aika
edellytä voittoa järjestymättö-,
mille työläisille edes siinäkään maa-,
rässä kuin entiseen aikaan. Työ-;
Iäisillä ei ole muuta keinoa siis
taistelujensa voittamiseksi k u n l u o ­da
sellainen joukkojärjestö, joka
kykenee: joukkovoiman avulla a j a .,
maan läpi oikeutetut vaatimiiksen-sa..
' '
- Metsätyöläisef Pohjois-Ontarion
alueella ovat jo viimeaikoina käy­neet
läpi kolme tuollaista järjesty­mätöntä
taistelua osittaisilla voi­t
o i l l a . Ensimäinen j a viimeinen täy­dellisemmin
j a keskimäinen huo­noimmin.
Noissa taisteluissa oh
kuitenkin ollut mukana huomatta­va
joukko järjestyneitä työläisiä,
suurimman enemmistön, kuuluessa
L . W. I. U n i o o n , . osan ollessa jär­jestymätöntä
ja pienen vähemmis.
tön kuuluessa I. W. W. järjestöi­hin.
Nuo taistelut käytiin kuiten­k
i n siten, kuin olisi ollut kummas­t
a k i n järjestöstä riippumaton jouk­ko
taistelussa. Kuitenkin ensimäi-sen
j a toisen taistelun alkaessa v a ­l
i t t i i n keskuskomitean jäsenet nois­t
a kummastakin järjestöstä. Enem­mistö
L . W . I . Uniosta. I. W . W .
valituista .keskuskomiLean' jäsenistä
ei sen työlle ollut^ minkäänlaista
hyötyä, pikemminkin vahinkoa, sillä
he ottivat' osaa komitean kokouk­siin
ainoastaan neljä kertaa j a s i l ­l
o i n k i n tavalla, j o k a ei ole k u n n i a k s i
edes I. W. W:läisille.
Nyt alkavan paperipuun katkai.
sukauden alkaessa odottaa taasen
Pohjois-Ontariop metsStyöläisiä nel­jäs
työtaistelu näiden kahden Vuo­den
ajalla, j a nyt tietenkin tulee
ensitilassa periaatteellisena: k j ^ y -
myksenä ratkaistavaksi, käydäänkö
vielä tämäkin taistelu järjesiymättör
mien vaiko järjestyneiden työläis­ten
nimissä. •
L . W. i. Union Pohjois-Öntarion
aluekomitean tilaston mukaan työs­kenteli
Pohjois-Ontarion 'alueen
metsätöissä tämän kesän aikana k o l ­mellakymmenellä
seitsemällä käm.
pällä 554 katkaisijaa, j o i s t a L . W .
I, Unioon kuului 314, järjestymät­tömiä
194 j a I. W. W:läisiä 46.
E n s i edustajakokouksess a.- joka pi.
Aluksi saamme todeta että yhä
vain porvarillinen niaaihaa noske-renkeineen
l u i m ^ t e k ^ i l e u v o s t o l i i -
tolle. Englanti tietysti koko tär
män ruljanssin : sekä salainen että
j u l k i n e n isä j a hyvien neuvojen
antaja. Lontoosta käsin sitä nyh­detään
milloin 2pii»*f'»* marionetin,
tai suomeksi sanoen, sätkyukon na-r
u i s t a , että teeppäs n y i sitä j a sitä.
J a sätkyukot tietjrsti tckeyät niin­k
u i n herra j ä mestari kääfcee.
Suomen, seni meidän ''suloisea
synnyinmaan" riosk^aishallituskin
on muiden muassa englantilaisten
loordien ^ t k y t i k k o . Aivan äsket­täinkin
tämä T^anherin päällä va­rustettu
sätksrukko , protesteeraii
mestarinsa käs^^stä ikenet irvissZ:
r ^ o Elfvengr^hin puolesta, jolta
neuvosto-venäläiset: olivat sattuneet
ottamaan nirrin; i p o i s . { T ^ E l f -
vengren kun öU ;
englantilaisten Ibor^ien agenttiiKi
urkkimassa sotilassalaisnuksia ja
järjestelemässä' murhaliigoja Neu­vosto-
Venäjän -parhaimpien miesten
päänmenoksi, x Tamä. sama hepdi
o l i ollut jo aikaisenunin, v. 1918
kunnostautumassa Suomen "vapaus­sodassa",
jossa hän toisten samal-laisten
kanssa teurasti vapauteen
pyrkiviä Suomen työläisiä tuhat-määrällä.
Sitten on hän ollut kaik­kien
judenitshien ja wrangelien
kanssa yrittämässä tehdä lihaa V e ­näjän
työläisistä. J a k u n e i onnis­tunut
tekosissaan avoimessa taiste­l
u s s a , ' rupesi loordien palkkaamak­s
i salakytäksi^ joka homma muuten
loppujen lopukä, kuten lukijat t i e -
tärätkin, päättyi sangen jopdosti.
Häh inenetti ainoansa.
J a nyt on Suomen "työväenhalli­t
u s " ottanut asiakseen noottailla
tämän isänmaan urhon telottami-sen
johdosta, tannerin (emme jmua-ten
enää tästä lähtien k i r j o t a t a n -
n cM nimeä isolla kirjaimella, sillä
k a i i ^ aikaisemmilta, lapsuusvuosilta
tuntemamme arvonanto häntä koh­taan
on kokonaan kadonnut) halli­t
u s on nimittäin hänet omannut
Suomen kansalaiseksi, vaikka hän
itse ei ole siitä mitään puhunut.
O l i s i kuulema enne» telotusta p i ­tänyt
antaa tannerin tutustua tä­män
"kansalaisen" tuomioon- Ja
minpuolinen hyöty, urheilija op­pisi
tuntemaan vähitellen säänn<5t
j a palkintotubmarit järjestsumä^
kunnollisesti- k i l p a i l u j a.
Kehoitan urheiluväkeä tuumimaan
asiaa.
Discus.'
tietysti vaikuttaa, että E l f veneen
olisi päässyt ehjin nahoin '^unasen
t e r r o r i n kourista". Lisäksi luon­nollisesti
olisi tannerin hallitus v a a ­tinut,
että neuvostorvenäiäiset olisi­vat
antaneet Elfvengrenih kainaloon
vapaaksi -päästettjrään tärkeimmät
sotilassalaisautensa Englantiin vie-täväka
j a käteen pommin, jonka
hän • olisi voinut heittää kansan-komisaarien
- kokoukseen, j.n.e.
Luonnollisesti olisi tanner hänet
vielä, kuletettuaan ensin riemuku­lussa
Suomeen, leiponut ohranan-tai
armeijan päälliköksi j a korista­nut
hänet kaupantdkijäisiksi, s i j ^ s -
presidentin ominaisuudessa isän­maallisilla
sankari-prenfltoilla. —
Joo, sellainen elävä se tämä sos-dem
tannerin hallitus o n , j o t a isän­maan
j a Englannin sotakorpit ko­mentelevat
neuvostohallituksen
kimppuun., Koettavat tehdä tikus­t
a asiaa, että voisivat päästä työ­läisten
neuvostovaltaa kukistamaan.
Eivät v a i n muista, että räkä pos­kella
sieltä kukistanushommista
ovat porvarit ennenkin palanneet
— j o t k a ovat palanneet.
Tulkoon vielä lopuiksi, koska täs­sä
on t u l l u t kirjotetuksi koko a r ­tikkeli
"isänmaan" asioista, nuuni-'
t u k s i , _ että tämä samunen sätky-ukko-
hallitus, joka julkeaa kehua
itseään työväenballitnkseksi^ antoi
detään Connaught Sta. lo
elokuuta keUo 1 ip. tulee r a tS
tavaksi kysymys, josko \ieiä tnk.
va työtaistelu tuUaan käymään S"
jeÄymättömien nitoessa, vai tnlee-ko
se käytäväksi jonkun järjestön
nimessä. Jos tuo taistelu hyväksv.
tään j o n k u n järjestön n i m e e n , '^
keaa se sillom luonnostaan järjes-tyneisyyden
perusteella L. W J.
U n i o l l e . Järjestymättömäin työkis. >
^Vt ^^^^^ emme nykyisillään e.
nää v o i huomioon ottaa, ja L W ^
on tunnustetusti voimaton v i e n^
minkäänlaista työtaistelua kunnol­lisesti
läpi Pohjois-Ontarion alaeet
Ia.
Onhan työläisten taloudelliset jär-jestöt
olemassa juuri sitä varten,
että ne järjestönsä nimessä käyvät
taistelua työn j a pääoman välillä,
j a siksi ei enää tässäkään tapauk­sessa
voida sivuuttaa metsätyöläis-t
e n omaa järjestöä ottamasta tais.
t e l u n kontrollia käsiinsä. Siitä on
olemassa nxetsätyöläisille myöskin
hyötyä. Viimeiset kolme metsätyö-
Iäisten taistelua tulivat jokairiea
maksamaan metsätyöläisille itsär
leen . kahdeksasta sataankuuteen-kymmeneen
dollariin, jotka summat
metsätyöläiset joutuivat suurien J
vaikeuksien kautta keräämään, ja J
j o i s t a ainoastaan osa metsätyöläisiä ;j
j o u t u i ^ tuon summan kokoamaan -j
toistenv jättäessä, osuutensa suorit. :1
l a m a t t a . Jos taistelu olisi jonkun J
määrätyn järjestön, silloin ei luon­nollisesti
tulisi kysymykseensään 'i
metsätyoläisten itsensä verottami­n
e n , taisteluun , osaa ottavina. Toi-seiosi
olisi ^ i s t e l u silloin paljoa 1
tehokkaampi kun sitä käytäisiin jär- [
jestyneen. työväestön joukkovoimal-l
a järjestyneitä työnantajia vas­taan.
' S i l l o i n taistelulla olisi tois­ten
työläisten sekä siveellinen että
aineellinen tuki takanaan, joten se
t u l i s i muodostumaan koko järjesty­neen
työväestön yhteiseksi taiste­luksi
kapitalistiluokkaa vastaan, ja
taistelun voittaminen olisi silloin
varmempaa.
Metsatyöläisillä on tällä kertaa
ratkaistavanaan kysymys L. "W. L J
Unio vaiko I. W. W. on metsätyö-
Iäisten järjestö, vai :voi\^tko työ.
Iäiset saada ilman minkään järjes­tön'
apua olojaan vähänkään siedet-tävimmiksi.
Tältä pohjalta olisi
kämpillä olevien metsätyoläisten o-tettava
asia, valitessaan ja lähet­täessään
» edustajansa edustajakoko-iikseen.
Tietenkin L . W. I. Union
jäsenet pitävät huolen kämpillä että
union jäsen tulee edustajaksi vaU-tuksi^
• j a samalla myöskin ratkaise­vat
kysymyksen, josko uniomme
jäsenet, vielä edelleenkin hyväksy­vät
järjestymättömien nimessä käy­tävän
taisteluri, vai haluavatko he
n j i ; jo sesutaavan työtaistelun käy­täväksi
yhteisen järjestömme L. W.
1. U n i o n nimessä. — E, T.
• — - . Kansainväliseen muslikkinäyt-t
e l y y n F r a n k f u r t am Mainiin Sak-saaii
on komennettu neuvostovalta-
Iäinen oppinut Termen, joka on tul­lut
kuuluisaksi sähkömusiikin kek­sijänä.
^ _L::i^nuigradu«« on ryhdytty
järjestämään tehdasta, jossa tal­l
a a n "yksinomaan valmistamaan kir-jotuskoneita.
Vuosittain tulee teh­das
lähettämään markkinoille 10,-
000 ikiiiotriskonetta.
j o k u aika takaperin hengenheimo-laisflleen
määräyksen, että jahan-nukseiä
o n k a i k k i työväentalot ja
omat töllit somistettava — Suomen
l i p i O l a ! . l a p u l l a , joka v. 1918 j e -
d e t t i i n tankoihin lahtarien voitta» j
symhblisoimaÄi! — Hyi hemn»»-
V a i k k a emän se itseasiassa rsaku^
ihmeteltävä kannanihnaisa soaie:
meatäoUut. Onhan ne tannerfla^
set, n i i n Suomessa kuin «»o*^^^ i
maissa j o aikoja sitten hyläoncf
todellisten vallankumpuksellisten w - .j
rit — punaisen Upun. Se meitä vaffl
tässä e n i t e n ihmetyttää, että saoins-laisissa
työläisissä löytyy «elä DJOT^
tamia: sellaiMatkin hoopoja, j o^
kehtaavat tällaista " sakkia k a ^
bikefai omaksi puolueekseen. » " « ^,
toivottavasti heidänkin sUniänsa
kenevat, kun tannerit ovat
tarpeekseen puljnttaneet, tai »
keammini k u n he ovat saaneet
oikein kouraantuntuvalla isra^
noskepomojen '«kansanvaltaisai^
lahtarien SansallisUpun s ^ o J ^
TrfliiTnrgCTian s© hyväuskoisuto « J ^
työväeUe tulee, mutta — ' « ^ " ^ ^u
ten kauttahan a t ä tähtiin noustaaa-
J . K. — Kuinkas se l ^ i ^ , .
muistaa- ö t ä Vapauden
nistystäT Joko tiiitä on taHu^ ^
s i a titantoria hankittua?
•f'