Vapaus, May 18, 1929

              r;':ir.v:'»
8ivu 2 Lauantaina, toukokuun 18 p:nä—Sat, May 18 No. 117 — 1929
mm
3-^
H.
i i ;
#58
.»-f
l v . ^
VAPAUS rjrua, Oourio. LtiUuo*, puUi (aasoaui- j « iBuritijuti jahUpilTiBi.
8. G. NEIL,
T O I M I T T A J A T :
A. V A A R A {«okJUtti). Ii. A . T E N H U N E N , R. P E H K O N E N , M. P O K J A N S A U ) .
BcsUtered »t tfae Pon Office Deptrttoent, 0:u<i*. *• K C O D J eU»i nuiter.
VAPACS (LibertT»
Th« caly ortra of Finsiih Vorkcn ia Cauda. PcblUbed dxilr at Sadbarr. Osurio.
TILAUSHINNAT: , „
1 »k. 6 kk. t2S0. S kk. « . T 5 Ja 1 kk. »1.00. — •yiidT.»«ltoaiii Ja Suomeen aek. maoalle
•aonuulle: 1 *k. »6X0, 6 kt. »3.50, 3 kk. S2M ja 1 kk. »1.00.
Lekteea aiottujea ilinoloften p U i i olla koatjoriu» k<rllo 4 ip. ilmfiiynii.rMivjn e<lcllU<rcä «fkifllräoä.
Vapaaden loimiin.: Huoneuito 207, S»a/:ker BuiJdinjf. 4 Durbaai St. Futelin 536W.
Vapaoden konttori: Libeny BuildioB. 37 Lorne St. Puhelin 1032. Po»tJo«>»e: Brtx 69, Sodbar?, Oot.
Vapaadea paino ja >a;omo: Liberty Building, 37 Lorne St. Puhelin S2'f7W.
Puolueemme konyentsioniin vai
F u c l u e e n araraattiuniotyötä koskevat,
t/ie^it käsittelee tätä puolta yksityis-1
k o h t a i s e s t i j a perfnpohjaisesti. j
Täfsä kiinnitämme huomiota vain j
eräisiin y d i n k o h t i i n asiaa koskevana, i
Ammattiuniotyö ja järjestymättömien
järjestäminen
Tyossa o n k u n n i t e t y l u a n p a l j o n h u o - | r a t k a i s e v a m p a a huomiota sellaisten s i H c i n v o i d a a n toivoa uuden ammatti-m
i c t a seliaisU e t u n n u k s i l l e k u i n k a h - I i^pjji3^^V3ig„ kutoma-! kongressin voimasuhteiden j a m e r k i -
den ammattlkongressm yhtyminen g^j^^ m e t a l l i k a i v o s t e o l l i s u u k s i e n jär-j t y k s e n ylittävän A m e r i k a n Työväenlii-
CanacJr-n aulolyöläisten teollisuusliiton virallisen äänenkannatliijan,
The -Auto Workcr.-, Life lAutotyöläisten elämä) lehden ensimäinen nu­mero
on juuri ilniehtynvi. Tämä tapahtuu .sangen merkitykselliseen a i ­kaan
auloleolHsuudessa, lausuu mainittu nelisivuinen kuukausilehti itse
toimituspalstallaan. U!^eila kuukausia on työsuhteita huononnettu ja palk­koja
alennettu, niin että autolyöläiset nyt ovat selkä .=einää vasten. Palkat
ovat jo niin alhaalla, että aulotyöläislen ei enää ole sallittava niitten alen-tami.
sta. Työn nopeus on jo niin suuri, että autotyöläisten ei enää ole sal­littava
sen lisäämi-^lä. AutotyÖläiset eivät enää voi sietää elintasonsa alas-polkemi-
sla.
Samaan aikaan autoteollisuutta hallitsevat autoyh;iöt ja niitten yhty­mät
käyvät kiihkeää kilpailua keskenään ja vaativat työläisiltä yhä enem­män
työnnopeistuttnmisen ja palkanalennuksien muodossa, Autoyhtyniät,
jotka ovat kasanneet biljoonia työläisten hiestä ja verestä, ovat päättäncel
lisätä voittojaan tänä vuonna, ja automobiileihin tehdyt parannukset jä
j o p a alennukset aulojen hinnoissa ovat tuloksena, jonka hinta sälytetään
autotyöläisten harteille.
Näitten elintasoaan vastaan tehtyjen hyökkäyksien edessä autotyöläis­ten
täytyy liittyä yhteen taistelua varten. Milloinkaan ei taistelevan lehden
p s r i a l i s t i s t a sotaa j a imperialismia. .
V a i u muutamat h a r v a t S a k s a n t y c -
Iväsnliikken johtajat ymmärsivät k u -
t e n Liebknecht maailmansodan impe-
• r i a l i s t i s e n luonteen. Hän o l i ainoa
I m i e s , joka r o h i e n i p a r l a m e n t i s s a ää-
I j a t k u v a a k u m m a n k i n imperialistisen nestää sotaluottoa, sotamäärärahoja
p o l i t i i k a n paljastamiseksi taistelunsa • v a s t a a n ja ryhtyä sodanvastaiseen
i m p e r i a l i s t i s e n sodan vaaraa vastaan > t a - c t e i u un ejiä a i n o a s t a a n parlamen-
• s a m a n a i k a i s e s t i kuin selvennetään jtissa vaan sen u l k o p u o l e l l a k i n.
' k a p i t a l i s t i s e n r a t s i d n a l i s c i m i s e n mer-1 Liebknecht oli väsymätön f odan
k i t y s j a k o o t a a n jokapäiväisten t a i s t s - ' aikana shovinisteiksi csoittautuneide:)
l u j e n k a u t t a työläiset k a p i t a l i s m i a j a ; j a sodan jälkeen sosialipc:5ifi5teik.si
u n i o b y r o k r a t i a a vastaan. j v a j o n n e i d e n reformistien vastustaja.
S a m a l l a k u n o i v a l l e t a a n vassmmis-1 Sodanjälkeiset, m u t t a v a r s i n k i n V e -
a l l a n k u m o u k s e n kokemukset
p a r a n n u k s i a j a l i -
p o l i i t t i s e e n j a anti-ohjelmaan.
k a a t u i .suuren tais-
K a t a l a t murha-
- - laiseksi, n i i n tarvitaan l u o n n o l l i s e s t i ' miehet, scsdem m i n i s t e r i n koniennuk-ricrvhmäsiä
vasemmistolaisen amn-at-i r "iT-,,-""^'" puolue^eskukser., hetkellä rautatieläisten järjestöissä puoluejäsenistön a k t i i v i s t a osanottoa-'sen alaiset, hänet tuhosivat yhdessä
^ S S ? e n valSTl^^^^ Heikkoudet j a v i r h e e t voidaan j j o k a o n k i n a i n o a perusteollisuus missä ""jijest.-mättömien järjestämisryn-: R c s a Luxemb-orgin kanssa kym.-nenen
eTi ^TmeSt ^^^^^ vcima.ka. järjestäytyminen on ole- f f^^j^j^^/yöv^önkin. T o i - vuotta sitten.
^ ^ l T^e m ^ S S S ^ S S t y i ^ £ 1 ^ " S = S i ^ ^ " ^ ^ i ™ S f ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ S ' I - ^ t a taas o n k a i k k i e n puoluejäsenten | K a r l L i e b k n e c h t i n a n t ^ i l i t a r ^ t l ^ e .a
tä.^sä ymmärryksessä välttämättömiä' suusunion
v a s e m m i t t o - o h j e l m i a eri t e o l l i s u u k s i s - ; yjijj^
sa, läheisillä v a a t i m u k s i l l a , j a työmaa-jun^
^t^!S!Zff--^'tu^^^^ -^o'^trealissa toukokuun 10. 11, j a 12! v a t läheisessä suhteessa brittiläinen
n i S v o i r u ui^^ P^^"'^^^ ""^ Oli a n n e t - j i m p e r i a l i s m i n p o l i t i i k a n kanssa, jos-tu
todellinen joukkopohja. Se o l i o n - | t a j o h t u u , että k i i h o i t u s sotapropagan-niHturut
työssään m u u a l l a p a i t s i r a n s - I dassa y.m. p e r u s t u u näiden suhteiden
k a l a i s t e n keskuudessa. T a r v i t t i i n siL-j l u j i t t a m i s e e n . Tä=tä seuraa myöskin
v a i n , väsymätöntä ponnistelua edel-. k r i i s i t i l a n t e e n hetkellä eittämätön r e -
tiliikettä k o s k e v a n Ohjelmamme taakse SSSmiSi^T^^^^^ Amerikan TyöväenlUton. tä. Yleensä on" meidän oivallettava
r,ioran«i..P5=<;.a Prnff f . r r , i c : h « ; ^ > t ö „ > c o c _ T.: l^™.^,^^ tehtävämme, johon johtaman Amerikan impenalismir ,
j o u k k o j e n vetämistä k u m m a s t a k i n u - : tä kiinteä yhteys
merkitystäkin t a i s t e l u k a n n a l t a katso­en,
josta on j o h t u n u t jossakin mää­r
i n "kansainvälisen" u n i o b y r o k r a t i an
hyökkäyksen s u o j a a n t u m i n e n ammat-
Nämä valistusvälineet taaskin ovat
välttämättömiä työssä, yhtä tärkeästä
nlerkityksestä k u i n työmaakomiteoiden
ja yhteyskomiteoiden muodostaminen­k
i n . Vieläpä voi jälkimäiset riippua
s u u r e l t a osalta j u u r i edellisestä työ.s-suoranaisessa
eroittamishyökkäykscs-sään..
P u o l u e e n ammattiuniotyössä ei ole
riittävän aktiivisesti otettu huomi­oon
e r i t e o l l i s u u k s i s s a r a t s i o n a l i s o i n n in
j a nuorten j a n a i s t e n palkkaamisen
merkitystä, sekä näiden merkitystä
järjestymättömien keskuudessa t a p a h ­t
u n e i s i i n l a k k o t a i s t e l u i h i n . Tästä on
j o h t u n u t , että on s e u r a t t u näiden
; työssämme se tärkeä seikka, että puo-n
o s t u n e i t a , t a i a i n a k i n t u l i s i heitä i n
i maailman j a t k u v a a kamppailua. Olisi enetnmän; n o s t a a v e t o a m a l l a j a selittämällä, j o s -
v o l m a k ^ a m t a k u m virheellistä tästä _ tehdä johtopää-jta seuraa että heidän ensimäinen a -
t a r v e o l e o l l u t s u u r e m p i k u i n se o n nykyään. AutotyÖläiset tar\'itsevat l e h - <o„i,i,o<eri iäiP<:<:p rrichoti-a iv/rnr,*^ooi < - - " ^ T . — T " " " ^it^nuu laiici.ujrmiim, ujisiuis» naiiia aic
edusta- rHrmiUon) Sä tietäen että läheinen h i s t o r i a l l i n e n , ^
Ja Hamilton) eika kyetty j o h t a m a a n malle perbstalle. Yleis-canadalaisa.n hitys herättää canadalaisen jäsenistön: p ^ u e e m m e t;i;;Ltrt;;;iktTA^^
den, jonka työläiset jokaisessa tehtaassa j a pajassa voivat luottaa
f van heidän etujaan ja antavan heille ohjausta taisteluissaan. Tämä tulee
olemaan Auto Workcrs' Life-lehden työnä.
Autoyhtiöillä j a niitten yhtymillä on käytettävissään hyvinjärjestetty
.sanomalehdistö^ jota ne käyttävät työläisiä vastaan, mehevien "ilmolus-
Iuumuj6n" jakelemisen kautta- Ne määräävät mitä näissä n.k, sanomaleh­dissä
julkaistaan j a kaikki, mikä ei ole auloyhtymien eduksi, jää jul­kaisematta.
AutotyÖläiset, Auto Workers' Life-lehti on yksi tehoisimmista aseis­tanne
voimakkaan teollisuusliiton rakentamisessa j a työnantajain lehdis­tön
myrkyllisen propagandan vastustamisessa. Se on teidän äänenne. Se
taistelee teidän taisteluanne. Pitäkää huoli siitä, että Auto Workers' Life-lehti
joutuu jokaisen autotyöläisen käsiin. T e voitte auttaa järjestöänne
lehden julkaisemisessa. Lähettämällä lehdelle dollarinne voitte tc saada
sen ilmestymään useamminkin k u in vain kerran kuukaudessa.
AutotyÖläiset tarvitsevat viikkolehden. Sen saavat he Auto Workers'
Life-Iehdestään lalijottamalla sille niin paljo rahaa kuin voivat, ja se on
heidän velvollisuutensa. Heti toimeen, autolyöläiset. Syy siihen, ellä leh­den
ensimäisessä numerossa ei ole uutisia tai kirjeitä jostakin telitaasta
tai lehdasosastosla, että siinä ci käsitellä sen tai tämän työläisryhmän
asioita, on siinä, että työläiset eivät kirjotlancet ja lähettäneet niitä.-
Auto Workers' Life on heidän lehtensä, julkisuusväline, jonka kautta
teollisuuden jokaisen tehtaan työläiset voivat tuoda ilmi ajatuksensa.
Kirjottakaa lehden seuraavaan j a seuraaviin numeroihin. Kirjottakaa sillä
kielellä," mitä parhaiten voitte käyttää, sillä lehden toimitus huolehtii kir­jeitten
käännättämisestä. Teillä on jotakin sanottavaa, lopettaa lehti.
AutotyÖläiset, kirjottakaa taistellessanne! Rakentakaa teollisuusliit­tonne
laajaksi ja voimakkaaksi j a muodostakaa lehdestänne elävä järjes­täjä
j a valistaja!
Gastonian kutomatyöläisten lakko
ManviHe-Jenckes Companyn Loray-pumpulikutonion työläisten lakko
Gasloniassa, N. C, on osoittautunut sitkeämmäksi taisteluksi kuin osat­t
i in aavistaa siitä syntyvän, kirjottaa toverilehti Eteenpäin, ja jatkaa:
A l u n a l k a i n se on b l l a t mitä häikäilemättömimmän mielivallan j a terro­r
i n alainen, mutta siitä huolimatta on se pysynyt lujana ja horjumatto­mana.
Lakkovartioita on vangittu ja tuomittu aivan keinotekoisten syiden
nojalla. Varsinkin lakonjohtajat ovat olleet hurttien erikoisen vainon
kohteena. Tekosyiden perusteella heitä on vangittu, mutta toistaiseksi
vielä tuloksetta. Union päämaja ja lakkolaisten avustusasenia on hävi­tetty,
njt parhaillaan häädetään lakkolaisia pois asunnoistaan, mutta
lakko vain jatkuu. E i aula sekään, vaikka etelän papit kiroavat komr
muniemin ja bolshevismin alimaiseen helvettiin ja lupaavat lähettää
bolshevikit ojennuslaitoksiin taikka sähkötuoleihin, lakko vain jatkuu
itsepäisenä edelleenkin. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että ne olosuh­teet,
jotka sen ovat aiheuttaneet, ovat sellaiset, ettei niiden alaisena elä­mistä
voi ajatella pitemmälle kukaan työläinen.
Gastonian lakko e i osoita mitään horjumisen merkkejä -— päinvas­toin,
se on yhä laajentumassa. Mitä julkeammin kutomoyhliö käyttäytyy
lakkolaisia kohtaan, sitä laajempi ja herätlävämpi vaikutus tällä lakolla
on. Se antaa sille edellytyksiä saavuttaa voittoisa loppu. Kaikki hor:-
ju\aisuus työläisten j a lakkolaisten taholla j u u r i tällaisena aikana mer-kitseiei
luopumista työläisten oikeuksien vaadinnasta. Gastonian laTt-kolaiset
sitä eivät suinkaan ole tehneet. Eivätkä tee niin kauan kuin
heitä johtaa National Textile Workers Union, taistelevien kutomotyö-läislen
uusi uniö.
Huomioita ja huomautuksia
" N ä i l l ä loyerienrme haudoilla vannomme vievämme vallankumouk­sen
voittoon ei v a in Saksassa, vaan koko maailmassa. Me hävitämme ka­pitalistiset
hallitukset, uhmaamme 'sosialistisia' lakeja ja pyslylämm|3
proletariaatin diktatuureja." — Saksan valtiopäivien kommunistiryhmän
johtaja Ernest Thälmannin puheesta Berliinin poliisiterrorin uhrien hau-tauslilaisuudessa.
.
a -» o
' N i i n pitkälle, niin hyvä", lausui kömniunistipuolufien sihteeri toy.
Jack MacDonald, kun porvarislehden edustaja pyysi häneltä lausuntoa to­verien
Farbyn ja Laiigleyn ehdonalaiseen vapauteen laskemisen johdosta.
" M e olemme iloisia, eitä pojat ovat vapaana vankilasta. Kuitenkin tämä
todellisuudessa tuottaa perin vähä tyydytystä, sillä ehdon alaisesti vapaina
he yhä ovat karkotusvaaran alaisia, joten heidät voidaan j o l l a k i n syyllä
uudelleen vangita ja karkottaa maastja. J^Jeidän täyttyy jatkaa taistelua
kokonan kumotaksemme heitä koskevan karkotusmääräyksen."
Oikein sanottu, tvo. MacDonald. Mutta sama porvarislehden edustaja
sai toisenkin lausunnon, josta ei suinkaan voida sanoa samaa ja joka
mitä selvemmin paljastaa antajansa lyöväenpettäjäksi ja valtakujinan-
• pönkittäjäksi. Hajottaja James Simpson lausui: "Heitä rarigaistiin tar-peel:
si vankilalla. Minä en kuitenkaan voi nähdä, että mitään hyvää pal­velusta
tehtäisiin karkottamalla heidät Suurbritanniaan. Siten heidät
v a i n siirrettäisiin brittiläisen valtakunnan yhdestä osasta toiseen. Me
voimme käsitellä heitä täällä yhtä hyvin kuin Suurbritannia v o i . "
heidän t a l s t e l u j a a n , j o k a osoittaa et­tei
ole täysin o i v a l l e t t u järjestymät-l
u s t a j a järjestämisestä
merkityksellisintä ja _. _ _ _
Me^T''i ^\M^SS^t^^'T^ "'^^^f"- ^ ' ^ t ä : ' ; ; ; y t b n ' e n ä ä ' m ^ : i ; H e W ^ tulla j u u r i tähän työ-
«en ä r i i ^ « ^ ^ ^ . ^ ^^'"^^ TyöväenlUton unioissa.; hön. sekä sitä seuraavana vedetyksi
rivana SSnL^^^^^^^ Päinvastoin o n niissä o l t a v a j a yhteis-1 m u k a a n aktiiviseen järjestäytymistyö-nfillä
TSS cunlnnan k a u t t a autettava jäsenistön hön. M e i l l e suomalaisten työläisjouk-k
u m n a l U a p e r u s t e o l l i s u u k s i l l a olemme lähentymistä t o i s i i n s a näillä a l o i l l a , i k o j e n keskuudessa k u u l u u j u u r i tämä
J i P - i työ j a täten tulee elävä-ti osoitettua
seen sotaan.
Työväenkongressir yhteyteen, voidaan Am. TyöväenlUton j o h t a m a a W a l l - k a - : jestämlsessä kiihtyvää kanltallstlsta
(Jatkuu.)
OSASTON UUDEN TALON AVAJAIS­JUHLISTA
J u h l a t on ryfc olleet j a menneet ja
voimme sanoa, että ne o l i v a t k i n tyy­dyttävät
k a i k i n puolin. L a u a n t a l - U -
t a n a o l i a y a j a l s - t a n s s e l s s a h a a l i n täy­deltä
yleisöä, j o t k a k i l p a a koettellyat
h a a l i n tan&sUattlaa sekä väliaikoina
r a u t t i v a t ; naisten v a l m i s t a m a s t a r a ­v
i n t o l a s t a , j o k a o l i k i n ensiluokkainen.
S u n n u n t a i n a Iltapäivällä o l i o h j e l m a -
t i l a i s u u s monipuolisen j a v a l i k o i d un
o h j e l m a n kanssa. J u h l a p u h u j a n a i l t a ­päivällä
oli S. J : n s i h t e e r i A. T
H i l l Torontosta, vUtaten puheensa
a l k u o s a s s a kuinka tärkeitä meillä
l u o k k a t a i s t e l u s s a ovat tällaiset kokous­h
u o n e e t k i n , jonka a v a j a i s t i l a i s u u t ta
j u u r i Vietetään. Puhe o t e t t i i n vastaan
v a l t a v i l l a suosionosoituksina.
Myöskin Iltapäivällä esiintyi useita
eri osastojen ja r y h m i e n edustajia
j o t k a lausuivat o n n i t t e l u n s a osastom­me
uuden t a l o n saamisesta; samoin
l u e t t i i n toistakymmentä kirjeellistä o n ­n
i t t e l u a , j o i t a o l i s a a p u n u t eri y h -
distyksUtä. Samassa t i l a i s u u d e s s a l u e t ­t
i i n k a l k k i e n n i i d e n l a h j o i t t a j i e n n i ­met.
Jotka o l i v a t lahjoittaneet osas­t
o l l e , j o i s t a tulee t i l i t y s erikseen. S a ­massa
s a a t i i n myöskin l a h j o j a lisää
yksityisiltä työlälsUtä sekä eri osas­t
o i l t a , j o t k a kaikki todistivat, että
suuret joukot ovat ymmärtäneet osas­tomme
huoneuston t a r p e e n k o s k a siksi
p a l j o n saimme l a h j o i t u k s i a vastaan.
I l l a l l a o l i vielä m u u t a m i a ohjelma­n
u m e r o i t a sekä lyhyt puhe A. T.
HUlUtä missä hän s e l o s t i S. J : n m e r ­kitystä
kasvatus järjestönä. Sen j ä l ­keen
k a p p a l e " K u n r o u v a t epäUevät"
j a näin l o p p u i k i n nämät avajaisjuhlat.
N y t k u n meillä o n h u o n e u s t o missä
v o i d a a n toimia, n i i n j o k a i s e n Mont­r
e a l i n suomalaisen työläisen tulee y h ­tyä
osastoon Ja myöskin o t t a m a a n o-saa
toimintaan, sillä p a l j o n , o n meillä
t U a a j a työtä; jokaisella työläisellä
o n p a i k k a n s a työväen l u o k k a t a i s t e l u -
a r e n a l l a .
TANSSIA
N y t k u i n o n meillä o m a huoneusto
n i i n kenenkään ei t a r v i t s e enään
kysellä missä o n s u o m a l a i s t e n tanssit,
sillä s e n tietää i l m a n kysymättä, että
ne o n osaston t a l o l l a j o k a torstai ja
l a u a n t a i i l t a , j a hauskat tanssit ne
tulee a i n a olemaankin.
"KUN ROUVAT EPÄILEVÄT"
O s a s t o n h u v i t o i m i k u n t a päätti' esit­tää
m a i n i t u n kappaleen uudestaan t.
k. 26 päivän i l l a l l a yleisön pyynnöstä,
sUlä suuret joukot eivät' s U l o i n pääs­seet
k a p p a l e t t a katsomaan j a ovat
n j ' t jälkeen päin alkaneet vaatia, että
k a p p a l e esitettäisiin uudestaan. S i ­säänpääsy
tulee olemaan tähän a i ­n
o a s t a a n 25 senttiä. N5't k a l k k i M a t -
tl-myöhäsetkln katsomaan tätä • k a p ­p
a l e t t a .
JUHANNUSKAFPALE
Ollut j o m o n t a k e r t a a syytettynä e n ­n
e n sekä kär=inyt m o n t a e r i tuomiota,
l y h e m p i - j a pidempiaikaisia, joista
m e l k e i n k a i k k i tuomiot ovat olleet
ryöyäj'syrltykslstä. — J . Karl Liebteht ja sota
Kirkland Lake, Ont.
SUOMI-MATKAILIJOIDEN
LÄHTIJÄISET
Lyhyt katsaus Liebknechtin taistelijaelämään
S a k s a n tunnetuin j a s u c s l t u i h työ- k l n hänen elämänsä. Liebknecht k u u -
väerjohtaja viime vuosikymmeninä o l i l u l s u o r a n a l s e m m l n työväenjoukkoihin
K a r l Liebknecht. E l k u k a a n tomen kuin k u k a a n m u u s a k s a l a i n e n johtaja
j o h t a j a ole n a u t t i n u t s e l l a i s t a k a n - ! R a t k a i s e v i n a päivinä vv.
nätusta joukkojen keskuudessa. Y I : - ' L i e b k n e c h t oli
i sinpä luopio K a u t s k y oU p a k o l t e t tu
h u u d a h t a m a a n : " E l yksikään h a l l i t s i - ^ _
j a ole k o s k a a n saanut osakseen n i i n konfereasslin, eikä äinoastaän""emnyt
19ia—191S
j a t k u v a s s a toimessa
eri kokouksissa, osallistui yhtenä päi-
! vänä kolmeen, jopa useampaankir.
i n n o k a s t a vastaanottoa joukkojen t a ­h
o l t a k u i n Liebknecht v a n k i l a s t a p a -
Tämän k u u n 11 pnä k e l l o kahdeksan
i l l a l l a järjesti K i r k l a n d L a k e n Jymy
j a suomalainen poikatalo toverillisen
läksiälsUlanvieton Suomeen lähteville ; p u e s s a a n . "
tovereilleen. Lähtijöitä olikin kaik- j Tuhannet seurasivat häntä r a t i t a -
k i a a n kahdeksan, joista yksi nainen, 1 t i e a s e m a l t a Berlinissä olevaan n e u -
j o u k k o j e n kanssa vaan t u l i mj'ös y h ­deksi
joukkojen osaksi. Selvimmin
j a k a i k k i poikatalolta^
l a t e s s a a n A n h a l t e r m asemalle saa- k u i n kukaan muu S a k s a n johtaja
L i e b k n e c h t painosti ensimäislä p o l i i t ­t
i s en a k t i i v i s u u t e n s a päivistä a i n a k u o -
llnhetkeensä saakka vallankumouk-
Ivostolähetystöön. Kymmenet tuhannet sellistä t a k t U k k a a p r o l e t a r i a a t i n l u o : -
O h j e l m a s s a o l l u s e i t a puheita j a e- olivat hänen ympärillään vuoden 1918^ k a t a i s t e l u s s a . Tätä' taktlUckaa hän
västyksiä meille poismenevllle. P o i k a - j c u l u k u u n j a v u o d e n 1919 t a m m i k u u n itse n o u d a t t i j a k e h i t t i,
t a l o n "tätiväki" tarjosi k a h v i a h y v i e n ; myrskyisinä päivinä, k u n hän p u h u i j
l e i v o k s i e n kanssa k u k k a s i l l a koriste­tussa
pöydässä, mikä luonnollisesti seurasivat r u u m i s a r k k u a , jossa" hänen
lisäsi j u h l a t u n n e l m a a . I l t a k u l u i to- i m u r h a t t u ruumUnsa lepäsi. F r i e d r l c -
K a r l Liebknecht o l i S a k s a n työläls-h
e h k u v i a puheitaan. Sadat tuhannet ton v a l l a n k u m o u k s e l l i n e n johtaja.
d e l l a hauskasti K i r k l a n d L a k e n t o ­v
e r i e n seurassa. Y k s i henkUö t i l a i ­suudessa
esiintyi Juovuksissa, siten
häiriten toisten t o v e r i l l i s t a Illanviet­toa.
L o p u k s i l a u l e t t i i n y h t e i s e s t i " V a ­l
a " j a k a i k k i t o i v o t t i v a t onnea mat­kallemme.
M a t k a m i e s .
s h a i n hautausmaalle, j a m i l j o o n a t työ­läiset
toistavat tänään Ja huomenna
L i e b k n e c h t i n nimeä.
Vielä n y t k i n — kymmenen vuotta
hänen kuolemansa jälkeen — S a k -
J o ennen sotaa o l i k o k o n a i n e n maa­i
l m a eroa L i e b k n e c h t i n j a sosdem j o h ­t
a j i s t o n enemmistön välillä. Asiat
j o t k a näyttivät heistä naurettavilta
j a lapsellisilta, olivat hänelle suuria
j a pyhiä: proletaarinen nuorisolUke
m u t t a erittäinkin antimUltaristinen
sassa ei kokoonnu a i n o a t a k a a n po> a g l t a t s l o n i . J o v. 1909—1910 hän kär-l
l l t t i s t a kokousta, jossa ei k u u l i s i K a r i j s i 1 l j2 vuoden vankUatuomion a n t l -
L i e b k n e c h t l n nimeä, e i amoatakaan | m i l i t a r i s t i s e n toimintansa vuoksi. J a
työläisten mielenosoitusta, jossa ei. K a r l Liebknecht oli S a k s a n valtio-
Wabos, Ont.
O i k e a s t a a n tulee kysyneeksi, että
kenenkähän a s i o i l l a kävi täällä W U -
l l a m Ri^to n i m i n e n mies. Hänet, o l i
i l m o i t e t t u , p u h u j a k s i j a k o e t t i h a n hän
vähän sitäkin lajia, kauppalUen s a ­m
a l l a omia kurjottamlaan tuherruk­sia,
joiden nimenä o n m . m . " K a l v a n -
n o s t a h a u t a a n " j a " T o t u u s " 'y.m. N ä ­mä
k i r j a t pitäisi o l l a k u u l e m a oikein
k i r j a l l i s e s t i a r v o k k a i t a , m u t t a mikäli 1 k i r j a s s a a n " L e F e u " antoi.
k u u l u i s i laulua " K a r l Llebknechtille
olemme v a n n o n e e t . . ."
L i e b k n e c h t i n n i m i ei ole k u u l u i sa
j a rakastettu yksinomaan Saksassa
v a a n koko laajassa maalimassa.
K i i n a n teolllsuusseutujen kurjissa
t e h t a i s s a . Y h d y s v a l t o j e n hlilUcalvok-slssa,
P o h j o l s - E u r o p a n työläisten kes­kuudessa
j a K a p - k a u p u n g i n k a i v o k s i s ­sa
leimuaa suuri n i m i : " V e l i Lieb­k
n e c h t " . j o n k a r a n s k a l a i n e n kIrJaUija
H e n r i Barbusse hänelle ihmeellisessä
a l l e k i r j o t t a n u t nutä tuntee, nUn eä
niillä ole enempää t a i t e e l l i s t a kuin
k i r j a l l i s t a arvoa. M u t t a hänen p u h u ­j
a m a t k a s t a a n puhuen o l i hän tääUä
o l e v i n a a n I.W.W:n asioilla, puhuen
p a r i t u n t i a — o m i s t a kokemuksistaan
j a kehuen tuplajuuläisten liittoa.
E n n u s t i , että kyllä se I.W.W. kasvaa
k u n h a n Joutuu. T o i s t a m i l j o o n a a on
k u u l e m a sen Jäsenmääräkin — k u n
o t t a a huomioon k a i k k i ne, J o t k a ovat
t u p l a v e e n a i k a n a s i i h e n yhtyneet t a i
aikoneet yhtyä. Jäsenmäärä ei n y k y i ­sin,
tiemmä, ole n i i n suuri, sUlä suuri
osa jäsenistä o n k u o l l u t , toiset eron­neet
— j a s u u r i n osa e i vielä tuosta
summasta edes liittynytkään. P a r i ­kymmentä
vuotta k u n h a n kuluu, ke
h a s i puhuja, n i i n jo k a i k k i " m e e r i t"
j a " J a n i t " y h t y y siihen. N y t lukevat
y l i o p p i l a i k s i , sillä sellainen " s t a i l i ''
k u u l u u olevan n y k y i s i n Y h d y s v a l l o i s s a.
Siellä kuulemma ovat työläiset vielä
n i i n hyvässä asemassa; että voivat
l a p s i a a n näin k o u l u u t t a a . Sanoi, että
k o m m u n i s t i t j a sosdemlt ovat samoja.
K c r a m u n l s m i kuulema on kotoisin
Moskovasta j a se e i k e l p a a amerika-l
a l s l l l e . Tuplavee k u u l u u tekevän vielä
o i k e i n "vesisen" vallankumouksen ja
s i l l o i n kuuluvat k o m m u n i s t i t painuvaJi
a k k o j e n hameiden t a a p i i l o o n . — H m .
J u h a n n u s k a p p a l e e k s l o n päätetty o t ­t
a a o i k e i n härmäläinen rymy kappale
• ' P o h j a ! a i s l a " . _ M e i l l e Montrealissa ^ ^^.^^ ^ ^ . ^ r a v a k k a a k s i
Jossa a m a t o i s i n a a n m u u t o i n k m ' h a r . tuplaveen "vallankumousny-käisy"
koskapa jo n i i n k i n heikkojen
" v a r u s t u s t e n " , k u i n n y k y a i k a i s t e n a k ­k
o j e n hameet ovat, t a k a n a o n täydessä
turvassa.
O n oikeastaan t u r h a a v o i t e e n haas­k
a u s t a k i r j o t t a a enempää R i s t o s t a ja
hänen " p u h e i s t a a n " , sillä mokoman
p u h u j a n lähettäminen tuplajuuläisten
t a h o l t a osottaa v a i n koko s e n j o h t a -
j a j o u k o n henkistä r a p p e u t m n i s t a . J o*
k a i n e n , j o k a tuntee R i s t o n , a r v a a m i i -
mälälsestl" rytistetään. n i i n m i k s i ei
sitä myöskin voida kappaleena nyt
k a t s e l l a .
SAI TUOMIONSA
W i l l i a m Laureen. myöskin tunne­t
a a n paljon " T i m a n t t i kuninkaan"'
nimellä, s a i t u o m i o n s a täkäläisessä o i ­keudessa,
t u o m i o n m i t t a tällä kertaa
2 vuotta, l a s k e t t u n a a i k a Jonka hän
o n ollut t u t k i n t o v a n k i n a . Hän on
Mikä on tehnyt L i e b k n e c h t i n n i ­m
e n n i i n v a i k u t t a v a k s i s u u r t e n jouk­k
o j e n keskuudessa kymmenen -vuoden
kuluessa? Hans Schuman, saksal. k l r -
j a l U l a . yrittää k i r j a s s a a n " K a r l Lieb­k
n e c h t " seUttää "suggeroivsm" voiman
J o h t u v a n o s i t t a i n L i e b k n e c h t i n suur­t
e n p u h u j a l a h j o j e n ansiosta. Kieltä­mättä
K a r l L i e b k n e c h t o l i tässä suh­teessa
F e r d i n a n d L a s a l l e n kaltainen
l o i s t a v a Ja k a u n o p u h e i n e n Johtaja
S a k s a n työväenliikkeessä. Hänen esi­t
y s t a p a n s a lyhyine, iskevine lausei­n
e e n j a r i k a s m i e l i k u v i t u s yhtyneenä
j a syvälliseen Intohimoon tempasivat
m u k a a n s a k a i k k i k u u l i j a t — sekä y s ­tävät
että viholliset. Toiset puhujat
t u l i v a t tyytyväisiksi saadessaan kuu­l
i j a k u n t a n s a äänestämään paperille
kokoonkyhätyn päätöslauselman puo­l
e s t a , m u t t a Liebknechtiä seurasivat
monet tuhannet työläiset barrlkaa-d
e i l l e senjälkeen k u n hän o l l l o p e t t a ­n
u t puheensa B e r l i n i n Tiergartenlssa.
M u t t a se, mikä teki Liebknechtistä
työväenliikkeen s a n k a r i n , o l i j o t a k in
enemmän k u i n hänen suuret p u h u j a -
l a h j a n s a — se o l i hänen u l j a s j a m i e ­h
u u l l i n e n vallankumouksellisuutensa
hänen urhoollisuutensa proletaarista
3 ' a l l a n k u m o u s t a k o h t a a n , j o k a maksoi-i
a l n o n luke tuplavee i i y k y l s l n on, k un
R i s t o n kaltaiset ovat nousseet har­j
a l l e . Sitäpaitsi — on t a i n n u t lop­p
u a jo tuplaveeläinen k i r j a l l i s u u s k i n,
koskapa Risto myj-skentelee vain o-m
l a " n s r c n t u o t t e i t a a n ".
Kysymyksiäkin sai hänelle tehdä
" p u h e e n " jälkeen, mutta n u h i n hän
el yrittänytkään v a s t a t a , t u n s i k a i s e l ­l
a i s e n homman käyvän ylivoimaisek­si
nupilleen.
F a r m a r i .
päivillä syyskuun 2 p:nä 1914 ainoa
edusiaja, j o l l a oU r o h k e u t t a huudahtaa
EctahumalalslUe shovlnisteUle tulisen
" e i " - h u u t o n s a . Sama K a r l Liebknecht
yhdessä m u u t a m i e n n u o r u k a i s t e n k a n s ­sa,
ryhtyi julkiseen sodanvastaiseen
m i e l e n c s o i t u k ; e em BerUnissä P a t s h a n ln
t o r i l l a vappuna v. 1916, keskeUä maa­i
l m a n s o t a a , t u n n u s l a u s e e l l a : " A l a s h a l ­l
i t u s " . Hän se oH, . J o k a vastaanotti
4 vuoden v a n k i l a t u o m i o n huudahtaen:
" K e n r a a l i ei koskaan ole kantanut
v i r k a p u k u a a n ylpeämmin k u i n minä
t u l e n k a n t a m a a n kuritushuonekörttiä"
K u n sosdem m i n i s t e r i Noske oli s a a ­nut
verisen voittonsa B e r l i n i n työläi­sistä,
kuri tuhannet k i r k u i v a t hänelle
kuolemantuomiota, k i r j o i t t i Liebknecht
r u n o s s a a n :
M i t e n s a a m m e k i n iskuja, veljet, t o -
muss' emme ole k o s k a a n maan, vaan
katkomme kahleet j a teljet, uus' a i na
o n taistomme vaan."
K a r l Liebknecht ei Jättänyt jäl­keensä
perustavaa laatua olevia te­o
r e e t t i s i a k i r j o i t u k s i a . Loistavat es­seet,
j o t k a hän k i r j o i t t i vankilassa,
ovat tunnetut ainoastaan rajoitetussa
piirissä. Liebknecht oli vaikuttava
persoonallisuutena. Elämällään j a k u o ­l
e m a l l a a n Liebknecht herätti, nostatti
j a Innoitti v a l l a n k u m o u k s e l l i s t a tahto.^
enemmän kuin monet teoreettisilla
t u o t t e i l l a a n .
K a r l L i f H : n e c h U n ka.'isi p'.:!ieUa.
m a a i l m a n s o d a n aikana
S a m a a n a i k a a n k u n i m p e r i a l i s t i s en
Godan kannattajiksi ryhtyneet sos­dem
johtajat toimivat, n i i n Saksassa
k u i n muissakin maissa, k-äsikädes.sä
i t n p e r i a l i s t i h a l l l i u s t e n kanssa täysinä
sodan k a n n a t t a j i n a j a j o h t a j i n a , tais­t
e l i K a r l Liebknecht, kuten Venä­jän
bolshevikit L e n i n i n j o h d o l l a , i m ­p
e r i a l i s t i s t a sotaa vastaan. Nyt u u ­den
sodan uhatessa on opettavaista
t u t k i a puheita, j o t k a K a r l Liebknecht
p i t i keskellä maailmansodan tykkien
jyrinää.
Esitämme ensin puheen sotamää-rärahojen
myöntämistä vastaan, jos­ta
selylnee kuinka rohkeasti Lieb­knecht
e s i i n t y i syyskuun 2 p:nä 1914,
j o l l o i n hän y k s i n seisoi Saksan par­l
a m e n t i s s a sotaa vastaan. Hän p u h u i :
"Tämä sota, jota ei ole h a l u n n ut
k u k a a n s i i h e n osalUstuvlsta kansoista,
ei tuo hyvää Saksan kansalle eikä
m u i l l e kansoille. Se o n i m p e r i a l i s t i n en
sota maaUman herruudesta, f i n a n s s i -
j a teolllsuuskapltaalln pollttisesta
k o n t r o l l i s t a tärkeimpien siirtomaa-a
l u e i d e n y l i . (Sosdem johtajat t a h ­toivat
hämätä .sodan Imperialistisen
luonteen, näin he tulevat vastaises­s
a k i n sodassa tekemään.) S a k s a n ja
Itävallan sotapuolueet, j o t k a ovat s y n ­tyneet
p u o l i - a b s o l u t i s m i n j a salaisen
d i p l o m a t i a n hämärässä tolmi-/at. ase-v
a r u s t e l u k l l p a i l u n näkökohdista läh­t
i e n , yhdessä. Sotaa v o i d a a n myös p i ­tää
bonabartlstlsena >Tltyksenä hävit­tää
j a d e m o r a l i s o i d a nouseva työväen-lUke.
Viime kuukaudet ovat osoitta­neet
tämän yhä s e l v e m m i n huolimatta
a l i t u i s e s t a teista maata olevista se­littelyistä.
S a k s a l a i n e n tunnuslause: '-Tsarismia
vastaan!", samoin k u i n e n g l a n t i l a i n en
j a ranskalainen tunnuslause: " M i l i ­tarismia
v a s t a a n ! " pyrkivät m o b i l i s o i ­m
a a n jalolmmat vaistot .vallankumo­ukselliset
perinnäistavat j a kansan t o i ­veet
kansalUse.n v i h a n asialle. Saksa,
t s a r l s m l n rikostoveri, joka on tähän
hetkeen asti ollut p o l i i t t i s e n t a a n t u ­muksen
esikuva, ei ole kelvolltnsn
t o i m i m a a n kansojen vapauttajana. V e ­näjän
kansan vapauttaminen samoin
k u i n S a k s a n ' k a n s a n , täytyy tapahtua
k a n s a n Itsensä kautta.
Tämä sota el ole S a k s a n puolustits-sctaa.
(Sosdem petturijohtajat selit­tivät
kannattavansa sotaa senvuokst,
että se on m u k a "puolustussctaa"
näin he tkelvät k a i k k i a l l a . Nykyään
he m.m. Suomensa osallistuvat sota-v
a r u s t e l u i h i n ' sanomalla, että se t a ­p
a h t u u " m a a n p u o l u s t u s t a " silmälläpi­täen.
Tämä» o n i m p e r i a l i s t i e n käty-r
e i d e n k a t a l a a valhetta.) S e n h i s t o r i a l ­l
i n e n luonne j a s en k e h i t y s k u l k u tä­hän
päivään asti kieltää meitä luot­tamasta
kapitalistiseen hallitukseen,
k u n se l u o t t o a tavoitellessaan selittää
t a r k c i t u k s e k s e e n isänmaan puolusta­misen.
Meidän täytyy puolustaa r a a h a a i l ­m
a n valtauksia, kaUcklen ponnistus-temme
täytyy tähdätä tähän päämää­rään.
Ainoastaan k a i k k i e n tällaiseen
r a u h a a n tähtäävien p y r k i m y s t e n s a ­m
a n a i k a i n e n j a J a t k u v a l u j i t t a m i n en
k a l k i s s a sotivissa maissa yol lopettaa
v e r i s en teurastuksen, e n n e n k u i n k a i k ­k
i osallistuvat kansat ovat näännytetyt
V a i n se r a u h a . Joka s y n t y j ' k a n s a i n ­välisen
työväenluokan solidarisuuden
ja kansojen vapauden maaperästä, v o i
o l l a v a r m a rauha. Senvuoksl o n k a i k ­k
i e n maiden proletariaatti, joka on
tänään taas sodassa, saatava l i i t t y ­mään
sosialistiseen työväestöön r a u ­h
a n puolesta.
Äänestäessäni köyhäm avustuksen
puolesta näjfttää kyseessä oleva sum­ma
kokonaan ruttämättömältä. S a ­m
o i n minä t u l e n äänestämään k a i k ­kea,
mikä. tulee Ueventämään taisto-kentällä
olevien haavoittuneiden Ja
M e i l l e on opettavaista ymmärtää; s a i r a i d e n veljiemme, j o t k a ovat aina
L i e b k n e c h t vaitiomiehenä j a työläis-! huolessani, k o v a a osaa' tällöin e i v a a ­t
e n johtajana, dittu summa voi p i l a l u a n paljon.
K a r l Liebknecht syntyi aikana, joi-1 M u t t a minä äänestän py>'dett.yä s e t a ­l
o i n S a k s a n n u o r i teoiUsuusvaJtio, sak-1 l u o t t o a vastaan protestina sotaa ja
s a l a i s - r a n s k a l a l s e n sodan hyödyttä- s i i h e n syyllisiä vastaan, vastalausee-mänä,
o l i a l k a n u t t u n t e a h a l u a pöy-;na sodan a i h e u t t a n u t t a k a p i t a l i s t i s ta
histyä y l i " rajojensa. K u n Liebknecht j p o l i t u k k a a , kapitaUsmin pyrlumyksiä
a s t u i poUlttiselle näyttämöUe, oli; j a valtausyrityksiä vastaan. B e l g i a n Ja
S a k s a j o o s a l l i s e n a s i i r t o m a a p o l i t i l k a s - i Lu.xemburgln puolueettomuuden louk-sa,
se raker^si l a i v a s t o a j a o s a l l i s t u i k a u s t a J a m l U t a r l s t l s t a d i k t a t u u r i a s e -
maallmanpölitilkkaan. Saksasta muo-ikä y h t e i s k u n n a l l i s t a J a p o l u t t i s t a vas-dostul
i m p e r i a l i s t i n e n valtio Ja s e n ! t u u t t o m u u t t a vastaan, johon h a l l i t us
m i l i t a r i s m i s t a t u l i m a a i l m a n v o i m a k - j j a hallitsevat luokat ovxit vielä tänään
k a i n . M a a i l m a n s o t a alkaa olla nä- syynäät."
köpiirissä Yhdessä Rosa Luxembur-1 Näin puhui L i e b k n e c h t s a m a n a i k a i -
gln, K l a r a Z e t k i n i n j a F r a n s M e h r i n - sestl, k u n s c s d em j o h t a j a t äänestivät
g i n kanssa L i e b k n e c h t kUnnittää vuo- sotamäärärahojen puolesta Saksan
s i e n kuluessa S a k s a n työläisten huo- valtiopäivillä. Suomen sosdem johtajat
m i o t a sodan v a a r a a n j a S a k s a n sos- eivät ole n o s k e j a j a k u m p p . huonom-d
em puolueen vallankumoukselliseksi P i a n y t eikä myöhemminkään,
puolueeksi muuttamiseen vastusta- Liebknecht puhui Berlinissä v. 1915-
m a a n p o r v a r i l l i s t a mlUtarismla, i m - s e u r a a v a s t i:
• \