Vapaus, September 15, 1921

              VAPAUS
1Si
Äecijsnsisttsja, i!nieBt57 Sudbu*
tirm, Ont, loka tiistai» tmtal ja
lanmtaj. • . •
a PURO, J. W, SLVP. ^
TastsBva toimittajs. Toisutuseifatecn
VAPAUS
<Liberty)
Tfea only organ of Finolsb Worfc'
ms in CamäaT Pablished io Sud-lm
» Ont, every Tuesday, Tbonday
fiael Saturday.
Advertidng ratea 60c pey w1.
fscb. Minimam chai^e for elngie
insertion 76c. Discoont ot atanding
edrertisement. The Vapaus, is
hsst advertising medium amoog the
ginnbhPeople in Canada. _
IlmotttsUnta SOc palstatatimalta.
Alin binta^ertailmotulcsesta 7Sc.
—Kuolemanilmototaet $2.00 ^mniB-toväreyistä
SOc kultakin Hsäkti). -
Kihlaus* ja aviol. Umot alin hinta
82.00, nimenmuutosilm. .(muuten
kuin avioliittoUmotttsten yhteydessä
§2.00 kerta — AvioeroOm. $2.06
keita (2 kertaa $3.00 Syntymä-flm.
82.00 kerta. — Halutaan tieto­ja
oBoteilmotukset .?1.00 kerta (8
ftertaa $2.00) Kdkista ilmotnk*
dsta, joista ei ole sopimusta, tule*»
«aban seurata mukana.
. TiLAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoji
vt. $2.25, kolme kk. $1.50 Ja yksi
ldt.76c. •
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vh im, puoU vk, $3.00 ja kolme
&k. $1.76.
TilaukBia, Joita ei seuraa raha, ei
. tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
' Joilla on takaukset. • •
^ k s i t^ls^luun «laden yfatel^n<
nan puolesta. Liiokkattetoisille ja
taistelun h^oa palaville teoUisoss-
Vapauden konttori ja .toimitus on
Uberty Building, Lome St, Puhe-
Iin 1038. „ /V * Po8tio80tei'Bor89,' Sodbury, Ont
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta
ensimaiseen Mrjceseenne. kir-
JoUakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella .nimellä.
3, V. KANNASTO, liikkecnholtajo.
Eegistered at the Post Office-De-lent
Ottawa,,as, second clasa
OBUm lähestyvä kon­ventioni
"(Öne Big Union konventioni alkaa
Winnipegissä tk. 26 p. Tässä kon-veotioniBsa
on OBUmkin, Bsimoin
Imin kaikkien työväenjärjestöjen ny­kyaikana,
ratkaistava selvästi kan­tansa,
\mikä een suhde tulee olemaan
nyOcyiseen taistelevaan ja' vallanku-
• moiätseUiseen maibrian 'proletariaatin
'' "liisteeseen naöden.'' OBU:n 'toimin,
ta niin .käytännölliseen, kuin periaat­teelliseenkin
puoleen nähden on «rllut
^paroivaa aina Winiiipegin lakosta
fittakka, sen täytyy tunnustaa jokai­sen
joika on kiinteämmin seurannut
, cen toimintaa. OBUm johtajat ovat
selittäneet järjestönsä olevan mie-vlntunmin
kehityikseilisen kuin vallan-
^kumouksellisen luonteeltaan ga, pyr-
"äiM)&iltään.
"""•^^n oli OBUdla edustajansa Mos
kovan punaisten anunaftti- ja-teölli-
' euuäjaijfö^töjen (Icansainvälisen kon-
- veationiöa, muifta tämä ei vielä ole
' ratkaisMit cen »ilidetta vatlankumo-i^
lliseen työväenlitl^keeseen "näh­den,
dllä yhteys.tähän liikkeeseen
vaatii'työskerttelyä kipnoukseJliaen
toiminnan edisllmiseksl ja työväen
suurten pohjäjpiiikkojen valmiätami-prok-
taareilfe ei mySiksän enään rii­ta
irtonainen lauselma «tuotanto
käyttöä varten» OBU.'n objeUsajua,
mikä on ainoa joka erottaa sen ohjel
mau/patavanhoillisuude^. OBUzp
ohjelma on ikovin riittämätön ja' heik­ko
ollakseen perusselostuksena työ
väen uudenaikaiselle taloudelliselle
taistelulle.
Vakavaa harkintaa kaipaa myös-ikin
seikka, että. OBUm Jäsenmälj^
pätevien'ja todennäköisten tietojen
mukaan on 4,000 seuduilla, samalla
kuin toisissa talondellisiBsa.JäxJefitöIs
sä Cankdassa on yli 200,000 työläis-'
tä. Näb ollen tulee visusti pohtia,
eikö OBU:n ole päästävä läheisem­pään
kosketukseen työväen suurten
pohjajoufkkojen kanssa, - sekä van­hoihin
tai. järjestöihin kuuluvien, et­tä
.vielä Järjestyj^ättömien ' läim^
tai 'ellei se voi järjesiitönä tällaiseen
lähempään yhteyteen päästä, eikö ole
hyödyllisempää 'lopettaa toiminta'
kuin eristäytyä erikoiseksi karsinak­si,
erilleen suurista teoQlisnustyöväen
pohjajoukoista^ jodden .kejtedessa
juuri olisi työtä tebtävä ja vaikuteta
tava valIankuimoiik3;«llisen mielialan
ja tietoisuuden levittäanisen, hyväksi
ja sen sijaan' siirtyä järjestelmällisen
suunnitelman' inukaian työäkentelo-mään
vanhoihin olemassaolevim ta~-
lottdellisiin Järjestöihin.'
^Suomalaistenkin työläisten on tar­koin
seurattavia tämäh taloudellisen
työväenliikkeen kehitysvaiheita ja
niiden suhdetta: kansainväliseen pro-letariaatih'
jättiläismäiseen' looldca-liikkeeseen
nähden. On nimittäin pi­dettävä
mielessä, että taloiideljiset
järjestöt ovat juuri niitä Jäijestöjä,
joihin tyoväien suuret pohjajoukot
voidaan kerätä ja jossa ne voidaan
vefSI alkeellisimman luo^akasnriatuk
sen vailkutuspiiriin.
Ennen kuttlmnattonian laajan työt'
töfnyyden ja nrönlen muiden tätkeitj
ten kysymysten ratkaiseminen, jotka
käyvät ankarirapina painajaisina työ­läisten
kimppuun, vaativat .taistelu-kjikyisiä.
Ja taisteluJialuisia järjestö­jä,
järje^jä jotika kykenevät johta-maan
iyBväenjoufckoja sen^ taisteluis­sa.
Ei .kelpaa yksinomaan pe, että
kyetään arvostelemaan Moorea, Dra-peria
y.TO. taantumuScsellisia ammat-tiunioitten
johtajia ja vaivutaan itse
samaan saamattomuuteen ja samaan
taisteluhaluttomuuteen. Samalla kuta
säälimätitöimän'ja' tauflcoamatfcoman
kritiik^ ja paljastusten kautta imi
tetean an^mattiunioitten joulcot taan­tumuksellisten
johtejaintaluituahu)o-rasta,
on kyettävä osoittamaan jou­koille
toiminnan ja \ taistelujen tie.
Tätä OBU ei ole ky«nnyt tekemään,
enempi kuin ee on kyennyt yhdistä­mään
ityöväen pohjakerroksia yhtei­seen
taisteluun' canadalai^ ja ulko-maalaiste
pääj}maa vastaan, joka
pääoma riistää. Canadan työtätekeviä
mitä ankarammin jar-^äälimättömäm--
min Canadan kapitelistisen hallituk­sen
luvalla ja sen stiojeluksen alaise­na.
/ • '
Suomalaisetkin <työläiset ovat pal­jon
toivoneet OBU-^lte ja työsken­nelleet
siinä suurella hartaudella.
Kuinka paljon edelleen meillä on syy
tä toinia sen hyväksi, tätä eeiilckaä
tulee" nähtävästi suuresti öejvittä-mään
lähestyvä konventioni.
fien toivo
/Kaikkialta mailman kulmilta saa­puneet
viestit tietävät kertoa työläis
ten valtavista taisteluista. Kapitalis
tiluoksn ja työväenluokan taistelu
kärjistyy päivä päivältä, viMo vii­kolta
ja kuukausi kuokaud. yhä voi
makkaammaksi ja' valtavammako.
Työväenluokan kapitalisteja vastaan
kä/mä luokkataistelu vetää mukaan­sa
yhä suurempia, vielä joitain aikoja
sitten tietämättömyydessä vaeltanei­ta'
raatajia. Ja vailäca mail^M» työvä
enluoJkat ovat taktiikkak|mymysten
raatelemina repeytyn. moniin teinen
to^an vastaan tappeleviin ryhmiin,
näyttää: vallankumouksellisen työvä­enluokan
voima hcKnnattevaa kasva­mista.
Ja sikäli kun taktindoakysy-royksissä
0«iIviydytään väJiän laajem­mille
vesill^ 6<o. saadaan yhä suurem
mat- 'ja' suinemmat 'Joukot- kä^ttSär;
liiään työväenluokaifyhtenäisen ja ai
noastaan nistäjäludkkaa vastaan i3ii*.
dätyn toiminnan taipeen, alkaa val­taa
tevotteievien kumouksellisten joti
koi entistäkin enemmin voimistu­maan,
ja kapitalistJluokkaa s pelotta^
maan.' ,
Työväenluokan jouklfionousna ras-taäq
kapitalistisena järjestelmällä on
ollut Jcaikki mahdolliset juSkiset. ja sa
laiset voimat, kuten -poliisit, sotalai­tos,
tuomioistuimet, kirkot y.m.; Se
on luottanut tuohon pimeään ja vaan
kap?talistista järjestelmää tukevaan
poliisi ja 'sötilai^oimaan.' Sen ayulla
on kapitalistit aina'onnistuneettukah
duttamaan, jdkaisen työväen Mo3m
Jouikonousun. Sen Voiman avulla työ
Iäisten mitä infaimiilisinmiät vaati*
mukset Olojensa korjaamiseen on mo­nen
monta kertaa veriin hukutettu.
Kuinka monta uljasta työväenluokan
taistelij. onkaan saanult kapitalistisen
järjestelmän, paikkäamain .pyssyhurt-,
tein. Ja aseellisten rosvojoukkojen <'toi,
meste surmansa ja kuinka monta vi<
lä saakaan cmm? voi sanoa. MutteVe
voimme luottamuksella katsella tule­vaisuuteen
j * me näemme siinä vä-lonvälähdyksen,
joka ei.ole enään kau
kana.' Me näemme että kapitelisti-
«en järjestelmä kaikkine laitoksineen
on kaatumassa omaan kaivamaansa
hautaan ja me näemme, että se ei luo
taenään omiin joukkoihinsakaan, nii­hin,
jotka niin monta keDtaa ovat sen
pulasta pelastaneet. 1
Kapitalistisen järjestelmän par­hain,
luotettavin^ ja wi?ttakkain tuki,
sotalaitos on muuttumassa sellaisek­si,
ert*ä siihen ei voi enään luottaa.
Kaikilta mailman ääriltä saamamtne
tiedot, niin seusufoituja kun ne ovat­kin,-
ovat kuitenkin osoitteneet, että
yksinpävoimakkainplenkin, militaris­tisten
maiden sotajo^ukoissa on vallal
la voimakkaita kapinailmiöitä'. Sellai
sia olemme saaneet lukea Englannin,
Ranskan, Espanjan, Italian, Yhdys­valtain,
Japanin ja monjen^muiden
maiden sotajoukoissa tapahtuviksi.
Kapitalistisscfr^äetoitoiffliBtot ja sensu»
rilaitokseit estävät asian todellisen ti
lan Julkitulemista ja siksi niitten laa­juudesta'
oh vaikea sartoa sitÄ tai 'tä­tä..
Pääasia pytkjritenkin on, että sei
laisia :on olemassa jä tniitä tulee eilel
leenlkin ilmenemään. Kapital&tinen
järjestelmä tuntuu olevan oikeastaan
voimatoin niitä estämään, vaikkakin
se voi, niitä laimentaa. Kapinoitsijat
eroitetaan toisista joukoista j a este-kailcklse
labtaieineen Ja
neen.
isän täten saastuttamasta iokh vielä
kapitalistiselle järjestelmälle kosliai'
eJa Joiikkoja. Mutta menettely ei
vaan osota oikein tuloksia tuottaval-te.
Aina vaan ilmenee uusia Ja uusia
keplnabsnkkeita Ja mikä omitoirinta
on näillä liikkeillä useimmiten ybteis
kunnallisiin kysymyksiin Ja vallitfie-viin
«loiblo perujstnva luonne. ISiillä
tahdotaan sanoa, että sotilaatSdn o^
vat sitä Joiikkoa; jota kapitoMinen
Järjestelmä on riistänyt Ja Jota se
vielä edelleenkin riistää. Siisipä al­kaakin
heidän keskuudessaan ilmetä
ybtei^nnallisista kysymyksistä sa­ma
kBJatns, kun mailsam vallanknmo
uksellisella proletariaatilla
Mutta ^aelä on fcapitallslHluokalla
voimaa,'vielä se voi kohottaa kivää-'' Luonnonvoimat ovat alkaneet pa^
rin, kunlaruiskun, ja ilmasta heitetyn ^ s t i Järkyttää tätä maapalloai^.
I»mmin'TOlveutunecajj vallankamouk " '
«H. Sssa» on kirjailija Arvid Jär­nefelt
Jt^bsut- kehoituk^n ryhty­mään
avu^maan Neuvosto-Venä-jää;
Keböituksessa sanotaan n.m.
seuraavaa: ,
AottolÖBal
sellisen proletariaatin murhaamisejcsi.
Vielä, osaa, finalistinen järjestelmä
byviif jäi^^estetyllä.valtiovallallaan ja
sen turvissa kehitiaa ja kasvattaa kou
latettuja^murhäajia. Joiden pääasial­lisena
tehtävänä on valmistautua kaik
kialla' taisteluun vaOankumouksellis-tuvaa
proletariaattia vastaan. Jos
vakinBinen.'6otalait08 .osottaa bal-paahtnsnisenmerkkejä
on turvaudut^
tigva: perustamaan labtariarmeijoita;
lahtarikaarty citizena Allianceja, A-merikan
iegioneja, stEojduskuntia
m., j o ^ ovat .valmiit rahaöta teke­mään
mitä tahansa, vaikkapi myy­mään
oman isänsä; ^iftinsä, veljensä,
siskonsa; puhuatiattakaan Ibo^tove-rienp
pettämisestä.
• Nui) labtarikaartit ovat porvarien
viimeinen foivo.^ Niitä kaikkien mai
dei|i kapitalistit alkavat 'käyttämään
rilstoetujaan puolustamaan .Käytän­nölliset
kokemukset useistamaista g-vat
osottaiieet, että toistaiseksi nuhin
vöivielä ainakin luiotltaa. Voivathan
kapitalistit osottaiei hyviä'esimerkkejä
olevan m.in; nieidän csuloisesta.Suo-m
«sta^nje> jossa työväenluokan - va-
.pi|usteisteru< Ärei^vi^itin^ihjyöcutettiin.
JäUnkariäta'jossa vielä edelleenkin
hallitsee tuo mailman suurin manner-hejmiläinen
virkaveli Harthy ja tekee
mynttiä oikeuksistaan taistelevien
työläisten pääkalloilla. Ja entäs Eng­lannissa
jossa kiireimmän kaupalla
barjotettiin vapaehtoisia joukkoja tu­kahduttamaan
hiilenkaivaja-lakkolai-set
verivirtoihin pienimmänkin ai­heen
seUäiäeen ilmetessä. Joskus ma­ilman
vapaimmaksi maaksi nimitetys­sä
Amerikassa, on oikeastaan pyssy-hurtat
olleet todellisena riistojärjes-telmän
puolujitejina jo vuosia; Ja mi
täpä muuta' kuh' samoja kokemuksia
on kerrottava juuri tassä maassa jos
sa elämme. Palauttakaamme vain mie
leemme.'WinnIpegin suurlakko.:':
Sanalla sanoen koko kapitalistinen
mailma on aiottanut liikkeen, jonka
tarkotuksena on asettaa lahtarikaar-trt
'kapinoivain sotilaitten tilalle ja si
ten Milyitää valtansa toisteiseksi,
mutta vain toisteiseksi. Olkoonpa, et
tä kapitalistinen järjestelmä pyrkii-kii^
keinoilla millä tahansa tukahdut­tamaan
työväenluok. nousua, sen val-länkumoukäeHista
toimintaa, pystyy
se siihen ainoastaan , väliaikaisesti.
Proletariatin voima nousee huomatta
valla nopeudella, sen^^västustämiseen
ei pysty enään vähän ajan kuluttaa
porvariston"yiiimeihen toivokaan, niin
suurta painoa ktiin ^ siihen' kapitalisti­en
taholta onkin kiinnitetty: Poyvaris
ton dvktatiiuri on muodostwna$i5a
proletariaatin diktaftuuröcsi; sen ralte
kukistuu kapitalfetineri'"järfesfelmä
Ihnastosubteet omituisesti muuttn
Viat Itäi^t tuulet ptämltiavati mispä
ennen oli etelän lämmin, kuumuus
polttaa, m i ^ ennen oli kyhnä. Hedel
mällisinunät seudut voiVat -• joutua
Hiin ankaran päivänpaabteen ,alaisilc-si,
että' kaidd kasvillisuns kärventyy
ja palaä, maa lohkeilee, läbteet ehty­vät
virrat kuivuvat, ja maanviljelijä
vaimoineen^ ja lapsineen saa kauhuk­seen
tietää, että pako paremmille seu
duil!^ on mahdoton, k o ^ '50 penin-;
kulmaa joka suunnalle hänen kodisr
taan ,saima nälansurma'jo kaataa: ih-miGsi^
ua lakoon kenenkään jäämät­tä
pystyyn. ; • • • '.
Meidän täytyy oppia: ^ - auttamaan
naapurejamme, .todella vauttamaan,
ajalliset edut unohtaen; .
Kauhea kato on kohdannut suurta
osaa itäisestä naapurimaastamme.
Tänään BidIä;haSomenna; täällä.
Vai luuleeko fculkaan,' että kun 60
vuoteen emme ole yleisempää katoa
kärsineet Suomi olisi tässä suhtees­sa
joku, «tuoikeutetttt seutu m^pal-lostamme,
jokin erikoinen Jumalan
lempimää; johon luonnonvoiman hir­muiset
oikut eivät'ylety? • Ei. Pal­jon
hiMnuis«mpija'täydellisempi kato
voi meille koitua. Se^ voi meldäilkin
yllättää semmoisena onnettomuuden
hetkenä, jolloin valtidviisautemme on
johtanut meidät vihollisjiuksiiri poh­joisessa
ja etelässä, idässä ja län­nessä.
:Se voi olla meilläkin niin an­kara,
että meidän on kuolema silmir
en edessä, kansallieuusylpeydestäm-me
luopuen, polvi^mineVi ilkkuvien
vihollisten edessä ja hetle huutami­nen
: uiiohtakaa, muistakaa vain, että
olemme. ihmisia niinkuin tekin, aut­takaa,
auttakaa, me hukumme!
Ikävä kyllä on, että postit rauta­tiet,.
laivaft,'lentokoneet ja muut ih-
S Vanhassa syjjnyinmaassamare on taas tullut hnonn r« -.» i
S PJonen omaiset Isä Ja-äiti, veli ja sisko, sekä S Ä^«äai
s viattomat lapset ovat puutteessa. He kaikin OSM?W^P3'
s puolen meren ja odottavat pientä apnav' • ^^^«iiä%|
Parhain apu on p l ^ i rahalahja. -
Sen voi lähettää meidän kauttamme. - -; •
LÄHETYSKUSTANNUKSET;
5 PostissalSckaikiltasranmilta..Sähkösanomalla. $j.5a
Kysykää'eriko^rssia suurille pummille.
Toimintonopeaa Ja perillemeno varma.
Lähes 2000 eri laietystä iOds Jo tämäa vuoden ajall»
S ' Bahaa välitetään mypskin kaikkiia Suomen. panöceiMh
1 ^ '¥Ä"PAUS,'
E Box 69, \ Sudbury,Oiiti
s ' Torontossa ottaa irahavälityksia vastaan A. T. HiU 177 ^
= fiir Ave. - •; ^ • - mt,t
iiiiiiiiiiiiiiiniiiiiniiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiiuu
keudetjotka.ttyt ihmisten ybteytitä es
tävät
Suurimmalla äänellä, mikä keuh­koistani
vielä ]|htee, huudan sentäbr
den Suomen armaalle väestölle: aut­takaa
hyvällä hetkellänne,.teMtää ti­laa
pyhälle tunteellenne, antakaa sen
voittaa pikkumaisuuden, kuiskeet, hen
gähtää kerrankin oikean kevään il­maa!
. - .
Karjalan keräyksen
iopoutiliiys
Kesäkuun -1 päivänä julaistiin yk-sitj^
kohtainen tilitys siihen mennes­sä
tilitetyistä Karjalan, Kirjapaino-rahoista.
Silloinen tilitys osotti Kar
jalan Komitealle saapuneen varoja
$3,989.07. Kun kenelläkään ei ollut
muistuttamista lahjottajien luette­lon
johdosta, katsomme tarpeettomak
si niitä uudelleen toistaa. Kesäkuun
misjfhteyttö .edistävät k y n n ö t ih- ^-P^^^^n tUityksen jälkeen syykuun
misten hirveiden erehdysten vuoksi ei ^ P^iyään mennessä on seuraavat uu­det
lahjotukset-vagtaandtettu:
Jacksonville Finnish Club (M.
s Xairlumaa) ............„....i;.i„$
vät voi palvella keskinäisen avustuk­sen
tark<^ituksia. Emmehän voi lä­hettää
pienintäkään .fcorpjpupakettia
tai edes lyhyintä hyhdukirjettä ystä­villemme
ja tuttavillemme .naapuri­maassa,'
tai saada tänne edes heidän
kuolinsanomaansa. Ikävän että eläm
me passikieltojen ja tulliesteiden
piikkilankaQderroksessa, silloin kun
välittömän • ihmisyhteyden tarve, on
kasvanuit äärimmilleen, olioin, kun se
jo vuotaa yli reunojensa niin' kuin
keväinen tulva. .Mutta- mitkään pa­dot
eivät voi kestää, ihmisrakkauden
virtaa.vaätaam- Se -löytää aina tien­sä;
Se.kaivantoa alitse, se viskautou
ylitse, se!syöksähtää; se'murtauibiiu..;.
J^ niinkuin patojen pikku telineet sor
tuvat vapaan virran vuolteeseen, niin
häviävät-tieltämme vähäpätöisinä pik
kreikkoina kaikki ne valtiolliset vai-
.S,S.().
214
friiid, ! „
Nevport, N. n.,
Kemppainen)
CIevela:j(l, S.S.O.
panen)
Martinsferry, Ohio '(Tahvo
Karhunen)
Allston, Ma;;. .^.SO. {Jvit^J
kömus)
Fairport Hbr,. Ohio, keräys (J.
Moisio)
Detroit Mich.S.S.O. (X t '
Helman -41;
Gardner, Mass. S.S.O. (A. Mic-helson)
...
S.S. Järjestön Keskusvirasto 15(m
Kelso, Wash., keräys (A. Rei-
• nikka) 5j|
,WUton, N.H., S.S.O. 2Si
S. PorcupinCj Ont. tovereöta
(A. Nikkanen)
Buffalo, N. Y., S.S.O. (Jolm
Partanen)
Reedley, Cal. tov. kenttäjah-
Ia (Isaac Tiura) ............ m
B.S. Järjestön Keskusvirasto S8I
31.85
30.53
S.,S. Osasto ja L W. W. Ash-tabula
Hbr. (M. Kangas • 30.J0
Winloek, Wash, (Toverin kont­tori)
....;.....„......
Svenson, Ore. S. S. 0. (Tove­rin
'konttori) 21.7,5
Kirkland, Wash. S. S. O. (To­verina-
konttori) 14.20
New Castle, Pa.' (Nestor Kas- »
si) 1.50
Phila, LW.W. S.A.R. ja S.S.O.
(Gust Palm) r.3.03
Lanesville, Mass. SS.O. (H.
Putansuu)" 11.00
Enrek.% Csl. S.S.O.' (.Arna
Weijola)
Buffalo, N. Y. S.S.a. (John
Partanen) .1 ^IÖ7.50
Summa ............?2,851l
Enrien tilitetty 3,95M
•yhteensä
S.S. Järjestön Keskusvirastoni
to tilitetyt yhteensä f3,877.24,;
summasta S.S. Järjestön KeslH|
rasto julkaisee yksityiskohtaisen t2|
tyksen. - Karjdan Komitealle
raan tilitetyt yhteensä ?2,933,
Kaikkiaan $6,810.88.
Toukokuun 6 p:nä lähetettiin!
jalan Työkansan Kommuonin;
tetuUe Tukholmaan $2,000.00,
den dollarista 4 kruunua 20
yhteensä 8,400 kruunua. SesätI
jp mä lähetettiin ?1,959.07.
70.2^dollarista noin 4 kruunua 26
yhteensä 8,350 kruunua. Krom
na yhteensä lähetetyt $3,95:
(^atikoä Nnroon 89)
^a ei,66änn\it vastata hänen kysymykseensä, veti
hän nvisitä ulos ja ampui paikalle.kuin koiran, ilk­kuen:
fJasMo, sinähän oletkin ryssä», ja potkien
sitten raadon vähän syriempään.
Nyt illansuussa olemme p ä ä ^ t vähän ulos. Ne.
massani kytee vUian
tai^cseni.
taas jalkeilla, kehui olevansa viiihftämpi, eikä sa­kipinä.
Tahtoisin
nonut tuntevansa nälkääkään. Nyt makaa häh
toossa pihamMn liejussa. - . Muuten on samaiselta Suomenlinnan leiriltä pääs-
Pari upseeria kulkee ohi j a huomaavat hänet sytjuilkisuuteen sanomattoman kuvaava, 97J vanki-
Toinen heistä menee, pblfeateee ha«^ komentaen ® Ifoskeva alastomuT^stiJatfto. Sen mukaan oli 6/9
nettely sentään oli lahtarien nykyiseen, menette- "^^^^ — sillä koko täällä oloajallamme emme ole ten olla siksi fcunnM >iittmi5te Uoss o-**
lyyn verraten;, Kymmeniätubansu. tapettujaju- ^ome^t^''vr^flS^:!^^^^^^
kuunottamatta; olemme me vangit monia kuukau- ftta tuskm pienta palaa tervettä ihoa näkee. Tuol- Valkoinen hyeena. ruÄÄi1hWKVo tZ» S
sia saaneet virua kahleissa kosteissa ja kylmissä ko- « horjuu ennen niin voimakas ja syvästi sivistynyt lä JSfpuSler r^Z t^i
' peissa; minäWn sain kantaa kymmeniä kiloja paina- ^ve». keppi kourassa, kaivaen maasta Jiiukan viher- kasTS h C i S T oiintaJ ^ S n S
^ rautoja erääseen luolaan unohdettuna ja syö- ^v^ä ruohontaimia syödäkseen, maasta, johon hei- S^^emmTv^ri?^^
päläistenvallassa.-01emmfl suljetut kuin elukat kar. tetaän,kaikkea rodkaa jä likaa.-.Mutta muuta vi- Li joLnSäre&^HiS^^
rinoihin. Ennen «iin-mieflieakäät toverit istovat Jantaa ei vankilan pihalla ole ja dteuksen ulkopuo- «umS^ö^^ta^^^
. nyt t ^ i n ä eteensä tu«ottaen ja tunkiolta löytä- l«Ue, jossa olisi puhtaampaa rmhoa, « saa mennä. T o S ^ ^ ^ * ° '
määnsäluuta järsien. Nälkä, sairaus ja kuolema o- Tuolla taas toinen keittää maaäta löytämiään van- * '
prlusta 783 ja iimankerikiä 436 vankia, r -
Hirvittävän nälän lisäksi siis vielä lähes täydellinen
alastomuus!'—
Näin näillä vankHeiteillä, jotka kuitenkin olivat
niitä «pajrempia».
. Hiiveimpään buiitoon joutoi Tammisaaren lanki-
Jeiriionte käypänä nimenä oliKn: Kuolem/h esi-kaitano.
^"Kas tfera nutä muudah sen asukkaista tie­tää
kertoa:
«Mikä mtftt kuin baofeman eakarianto on Tammi-elää
fcos- tyksen; toiset taas kuolevat siksi, etteivät
' ^"•eaa mitään ylimääräistä ruokaa. Ja vangin ra
onaivan liian riittämätön, jotta sen avullavos
ilyttää henkensä pitemmän ajan. • Käunale^
puoliraaka kalliokalaliemi turmelee vatsan, mia
toi kellSäh, joka on pakoitettu syömään niifi,
vatsa kunnossa.
On surullista nähdä noiden haamujen liä<
tä. Tfksi kuolemaan saakka väsynj-t nojaa-to|
Ja jokainen on kaatumaisillaan kumoon, vetää)
jaan perässään ja tuijottaa tylsällä ka^seeB»
ruuteen. Kaikki ova)t menehtyneitä' jafc
tistoneita.»
Mutta, väitettäneen, kaikki edellä esitetyt!
ukset heijastavat eräänlaista luarankosyinpi
ovat työläisten itsensä.esittämiä; niillä ei o.e 5
väin todistusten arvoa.
turvauduttava cpäteväinpiin»'
porvarillisen prof«ssonn,
aisaaren vankileiriltä
Tärisyttävä on eiään köyhälistSkynäilijän sU-
• mänräpäyrikuvaus Suomenltanan kidutuslelriltä;
Nälkäisenä, menehtyneenä ja onneittomana p i i r^
iiän. päiväkirjaansa seuraavaa: .
^^^^ meidät komenhetUin tavallista aaai^
senönin aamuhuutoon, sillä tääHä saarella oli tär
sään suuret juhlat KaiKste ei oUut lähtijöiksi.
Monet olivat niin heikkoja, etteivät jai&aneet nous-ta
pystyyn ja kuusi oli yöllä kuollut nälkään. Kuol­leiden
joukossa on eräskin kuuden pienen lapsen isä.
Eilis-iltana hän rukoili vielä: «Voi hyvät toverit,
tuokaa minulle edes heiniä syötäväksi>. Aikaisem­min
sama polohien oli syönyt vartiasotilaan ampu­man
variksen. Nyt makasi hän suuHaan likaisella
permannolla kalman keltaisena.
' Kiriin komentavat. potkivat jä kolhi­vat
(kiväärinperillä sairaitojr
asti: «kyllä jaksatte^nj^-^ltsoittehan silloinkin kun
meitä vastaan tappelitte».'-.
Aamuihuutoa 'pitävä upseeri anteli myös nagai-
' kasta, 'kun luurangot eivät hänen mielestään tar^
, pceksi kiireesti jaksaneet horjua riviin. EriJän, jo-edes
kerran .tarpeekseen, syödäkseen. KaiMa ovat
likaisia ja kurjia, raomiillisesiti ja henkisesti mteeh-t^
eitä luurankoja. Ja icdtenkaan tämä vän^ei
ei pitäisi olla kaikista kurjin.: Millaista onkaan sit­ten
niissä toisi^, huonoimmissa.
Tuolla on taas yksi tup«Äun«t lätaisele piha­maalle.
Hän tekee lähtöä tästä maihnasta. ^Tasan
kymmenen on jo tämän.päivänosaTle nälkään kuol­leita,
hän on. yhdestoista, kolme on ammuttu ja yksi
töllutmielipuoleksi. Toinen sama\erta oi^kanneV
tu sairaalaan henkitoreissa. Heistä on kuulemma
»matkalla kuollut Icaksi jo sairaalan pihalle.
Menen katsomaan tuota i)ihamaalle tuupertu­nutta.
Ob! Sinunkö vuoi:osi nyt tuli. Hän oli miesten
parhaita, aatteemme kunnollisempia edustajia. • Hä­net
merkittiin vaarallisempien sarjaan ja silloin
hän tiesi, mikä häntä odotti. Vankilaan sai hän
kuulla, että vaimonsa oli "vangittu, lapsensa joutu-
.nut mieroon ja kotinsa hävitetty. Ne olivat isku­ja,
jotka mursivat heikot voimat. Hän tuli synkäk­si,
alkoi heikentyä päivä päivältä. Tänään oli hän
«nasta niin, että tosldntnon^talcaan titedtitaän mihin
on jotttunöt' ^oi ^entfnste'! ^^öi^Ur)uWa! •pährässä.JIyt, sitten kun^nkien taVnmääiä ön yä- «^«sakin^ • nJ-^S
. "hentynytpataia-tobaanella, jotenh^
Myöhemmin. On Jo ^6. Ollaan Wdlla,-jöä sitä Win B.ÖDÖ, on Imolevaistais lisaäntyhyt niin, «ttä suuri, kuten seuraava taulukko osoittaa:
Oevoksi yoipi sanoa. -Kasattnin po-manto on pakat- eräänä päivänä kuoli '64 rankia,
tutayteen Viimeista sgaa-inyöten nlm ettei kävele- • OUaan niin tototta kuoleman läheisyyteni ettei
rn^npäa^ Ke^äldniiaräe-e yerettömiäpoloisi^ se enää häiritse vähääkään, nnn että STn'esto
taytyy nulÖcua päällysvaatteet yllä. Keilaan ei die - ' voiaaan esim.
Keäk.
1 w ! T f P^X^"!*^ . «l'» ^te^oida. aivan rumiin vietessä, yieFapä haisevan
makuuvaatteita. Laihoja pajoja pakottaa kovalla ruumiin läheflä. Voi sattoa, että ruumis saa S
Mv permanno la ja syöpäläiset _ ovat mieiityössään. toteja olla kskemattomaia vuotedlaa A ^ S ?
fieinäk....
•--•u-».^1.. » 1 •• M ^ , - «»nitejaolla kskemattomana vuoteellaan,käytäväHä,
Sidta taalta kttuivu kuoleviam ja sairai,|en voihke lilkona hiekalla tai mihm vanki yleensi on^enta-ja
vaiKOrrus. ^j^- päivänä virui kahden raahelaisen ruu-
Istua k^yyrbtään litökassä valveilla. En UäcälQ niiitaiöringonpaisteessa aivan vesijohdon ^v^^
nukkua. Pelkään kuolevani. Kädetja jaiat tontu- noin 50 vangin seiätessä jonossa saadakseen vettä,^
vat kylmiltU ja turtuvat Vähä "Väliä, veri ei enää ja jano liiiSrai :ruumiiden ohi ilman, että kukaan ton
§-12 p,
« 13—19 >
« 20—26 >
c 27— 3 »
Heinäkg 4—10 >
c- 11—-17 >
« 18—24 »
- « 25—31 >
..... 5.90
.... 8.56
.... 18.87
26,73
.... 41,11
.. 42,33
kierrä. Valtimo lyö to^n neljääkymmentä kertaa
minuutissa. - Selässä tuntuu 'kuumia väreitä ja pää­tä
pyörryttää. Se on kai kuoleman esisoittoa. Koe­tan
hieroa käsiäni ja jMkojani vastakkain saadakse­ni
veren kiertämään. En haluaisi kuolla. Taiste­lutantereella
en pelännyt kuolemaa, nyt sitä pel­kään,
pelkään .tällaista koiran 'kuoIemaa::v Ja sisim-
'si: syvempää liikutusta.
Muudan ruumis virui käytävällä oveni edessä e-räänä
aamuna astuessani ulos. Usein kuolevat van­git
klosettiin. Tämä löyhkää sen lisäksi nyt kesä­kuumalla
niin inhottavasti, että itse löyhkä on jo
lähes tappava. •
Jo tkut kuolevat saatuaan omaisiltaan ruokalähe-
• Vankien kokonaisuusluiu on taa
deUut 6,b27 ja 8.597 välillä. p'
siis kuollut 1,347 vankia; ja loy^.^_^^ ^^j, •
kuolevaisuuslukn päivittäin on ^ .^^t^
kien kuoIClVaisuus on tänä aikana a:"»-
ja ihan viimeisenä viikkoiia
kferteaniin suuri kuin ke
oli se e
toisella ^-^-^^