Vapaus, December 20, 1929

              VSPMJS
Perjantaina, jouluko 20 p:nä — Fri., Dee. 20
I C«rt«d»n s o o c u l a i j e a t j ö r ä c f t ö a a l s o d X S s e s b u i s a t U j t , CmeitTr Sod* }
H I U T U I , Oac^ ' i ? ' ' ' i r ' ' " j pt^ui n i n i n i n H i - j a A u u u o t i / i u jutu^ciTUUt.
V A P A U S ( U b e i t ,)
o n l f-iusu o f F t s n i c h T o r k e n ia Canirf». FoblUbed <kilr at S a d b i u T , O u u r i o .
at tbe P o i t Of£ice Deputment, O n x v s , mt Kcood e U « xaattex.
k o a t t o t i , ku]«)c«aF?s i a paino öniaaaa taloica £ !m S t t e c t i m ,
: Vapaaa. B o x 69, S o d b u r r , O u t .
P n l i e l j a e l : Konttori 103E. — ToimJtua SS6W. — K u j a k i u p p a 23S7W.
inea: OfCce Q o t work, adverti«iaenti, cte.) 1038—Edjtot S 3 C T . — B o o k i t o i e 23S7W,
- laäinSitxijä J . V . A h l q v i s t .
•'••:ila4a6ets W- AhliiTJst.
• O f f l e c , Bookatorc and P r i n t s h o p ; , ! Vapaua Bufldiog. E l m S t r t e t . • .
^ AHjBaa to b e adaieaaed: YaptoM, P . O . R>x C9. Sadbury, O n t .
= ^• ^TILAUSHINNAT:
J *k.»4.50. 6 k k . ' « Z ^ 3 - U . «1.75 j a ' J Jtkj.- Sl-OO. — Y b d f a r a U o i h i n J a Suomeen a e U mntt
i i l l e t d k a m a i l l e ; l 16J»/e^ito «3.50
lietoja K om Nirorisomternatsionalesfa
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
r v ' - . : " l - K f l j «14» kerta, $2.00 k a k t i kertaa. — A»ioUittoon «nenneille onnentoirotokaet
50e p a U u t n u n a . — Njmenmauttoilmotukaet 50c k e r t a , $1.00 3 kertaa. — Syntrmäiliootukaet flM
k o t a , S2i)0. 9 kertaa. — AaantocroilmotnkKt t2.00 kerta, t3.03 k i k a i kertaa. — X i i t o j i l m o t a k a et
$1J)P fcmai — MCooIemanilmolakMt 12.00 k e r t a , SO U>>2mikiu kiitotl^iutcelta t s i muUiovätsyltii. —
H a l n t a a n t i e d o t , j a oaoteilmotiskiet 50c k e r t a , {1.00 kolme kTiaa. — Tilat3i«ilmetlajien j a ilmoto»
.«Seatttisriea: OD,_ TaadJttaesaa, läbetettävä ilmotntfainia etukäteen:
Ccnial adirenixioc ratea, 75c per c o l . i n c h . Miniiniira cbarge for aingle Inaertloo, 75e, The
j-i^i^j.-VtpKOM' ii the beat adTertiiisc loediam among the F i n n i t h people i n Canada.
Joi» ette m i l l o i n tahanaa aaa r a t t a m u ensimaiseen kirjte«eH« j e , k i r j o t u k a a aodelleen liikkeen.
.l«ttUjan pCTaoopalliaella nimellä; J . V . A b l g v i a l . liikkr»-nhoilaja.
Canadan asema brittiläisessä valtakunnassa
Lehdissä kerrotaan, että äskettäin Lontoossa pidetyn peruslusla-
Idkonferenssi melko kauas kantoiset. Seu-
. • tauksena tulee olemaan Westminsterin laki-nimisen esityksen jättämi-iSfnen
jparlamentille Lontoossa, jossa laissa säädettäisiin erinäisiä muu­toksia
dominioiden ja "emämaan" välisissä suhteissa. Näissä vah­vistettaisiin
dominioiden itsehallinto-oikeutta vuoden 1926 valtakunnan
konferenssin hyväksymien periaatteiden mukaisesti.
Suurin ja tärkein kohta tässä ehdotetussa "Westminsterin lais-p
: sa** köiskee^nadan parlamentin ja "imperiaalisen" Lontoon parla-
J; mentin stdic|etfa, jiokä: tulisi flyt muuttumaan siten, että Ottavan par-lamentih
suv^roii^uus turvataan, eikä ken-
#Viäa^ olemaan yaltaa iestää dominion
5^; pariainötitiä päMö kruunuun.
Tähänastinen suhde on ollut sellainen, että "valtakunnan" eli
gfrt Lontoon pariamentin päätökset ovat kumonneet dominioiden parla-
15^; mentt^ käsittelevät samoja, dominioita koske­via
asioita. Uusi laki ei tule kuitenkaan millään tavalla vaikutta-inaan
eri dominioiden perustuslakeihin, ja Canadan perustuslaki,
|ÄV: British North America Act, valtakunnallisena lakina on edelleen voi-jhassa
Ganadaan nähden. . ,
^ N tarkoituksena on sovelluttaa käytäntöön val-tskuhnan
konferenssissa v. 1926 hyväksytyn periaatteen, että britti­i
n lainen valtakunta muodostaa / itsenäisen kansakuntain liiton, jonka
Kunkin dominion sisällä ta-l^
jij/yahttmeen loman kansallisen kapitalistrluokan kehittyminen, ja nii-
^|i;:;aen itsenäistymispyrkimykset ovat pohjimaisena syynä dominioiden
ja "emämaan" suhteissa tapahtuviin muutoksiin. •
canadalaisen kapitalismin nousu ollut
l^^vf^myosU^ Canadassa esiintyy melkoinen lisäteki­jä.'
Brittiläisen
sä. on os^A^5nadai;]^ kapitalist|I^qkas^f' "^""'"^r>m'ailI^'^^';jHHl^l^^
E l o k u u s s a V. 1919 k o k o o n t u i Venä-jän.
Unkarln, S a k s a n , P u o l a n j a I t ä ­v
a l l a n k o m m u n i s t i s e n nuorison e-d
u s t a j i a Wieniin neuvottelemaan
kansainvälisen yhtietstotminnan u u ­delleenjärjestelystä.
<E[bkouksesta
muodostui p i a n s e n Jälkeen k o k o o n ­t
u v a a kansainvälistä sosialistista
n u o r l s o k o n g r e s s i a valmisteleva k o ­kous,
j o k a v a l i t s i k o m i t e a n v a l m i s t e ­l
e m a a n kongressissa e s i l l e t u l e v l a k y ­symyksiä.
Enslmäinen kongressi
L u k u i s t e n v a i k e u k s i e n Jälkeen s a a ­t
i i n k u t s u t u k s i koolle K o m m u n i s t i s en
N u o r l s o i n t e m a t s i o n a l e n enslmäinen
kongressi m a r r a s k u u n 20 j m ä v . 15)19
Berliinissä.
B e r U n i n lomgressi s u o r i t t i täydel­l
i s e n uudelleenjärjestelyn s o s i a l i s t i ­sessa
nuorisointemationalessa. Se
l a a t i uuden p e r l a t t e e l l i s e n t o i m i n t a ­o
h j e l m a n . Joka selosti m a a i l m a n s o ­d
a n Ja Venäjän vallankumouksen
Jälkeen m u u t t u n u t t a m a a i l m a n t i ­l
a n n e t t a j a s e n perusteella .asetti
nuorisojärjestön lähimmät tehtävät.
E d e l l e e n se i l m a n mitään e h t o ja
täydellisesti hyväksyi K o m i n t m in
o h j e l m a n J a l i i t t y i s i i h e n s e n o s a s ­t
o n a , mikä j o m u u t e t u s t a nimestä­k
i n " K o m m u n i s t i n e n N u o r i s o i n t e r -
n a t s i o n a l e " ilmenee.
S u h d e sotaan näytteli B e r l i n in
kongressissa, samoin k u i n edellises­säkin
kansainvälisessä nuorisokong-resslssa
huomattavaa osaa, a i h e u t ­t
a e n v i l k k a a n k e k u s t e l u n . B k a n d ^ -
v l a l a i s e t edustajat puolustivat l u ­j
a s t i a s e i s t a r i i s u m i s k a n t a a , venäläi­set
toverit t a a s esittivät tämän k o n ­n
a n paslfistisuuden. L o p u k s i hyväk­s
y t t i i n kysymyksessä täysin k o m m u ­n
i s t i n e n k a r i t a.
B e r l i n i n kongressi, K N I : n enslmäi­n
e n kongressi l o i l u j a n p o h j a n k o m ­m
u n i s t i s t e n nuorisojärjestöjen Joka­päiväiselle
t a i s t e l u t o i m i n n a l l a Se
a l k a a uuden a j a n j a k s o n v a l l a n k u -
No. 297 — 199a
k a u t t a o n l i i t t o k u i t e n k i n k o r j a n n ut
xUtravaseininistoIaisefc v i r h e e t j a t o i ­m
i i nyt menestyksellisesti nuorten
työläisten joukoissa. Yhtenä . l i i t on
s e l l a i s e n a a n e i s e v o i t u l l a t o t e u t e - t c i r a i n n A n tiirkeimpänä h a a r a n a o n
t u k s i k a p i t a l i s t i s e n Järjestelmän v a i - ; " R ^ t e J u n g e l r o n t " ( P u n a i n e n h u o -
' r i . ^ r i n t a r i o a i , tcrölälsnuorison sotl-lasiärjesto,
johon nykyään kuuluu
40,000 jäs. L i i t o l l a o n o m a äänenkan-natt2jan.
sa ' D i e Junge G a r d e " ( N u o ­r
i K a a r t i ) . ••
Seuraava E u r o p a n k o m m u n i s t i s i s ta
nuori.soliitoi£ta o n E n g l a n n i n l i i t t o,
jc;>kaan se lukumäärältään ei o le
s u u r i . M u t t a ottaen huomioon, että
l i i t t o o n v e r r a t t a i n n u o r i j a , t o i m i i
v a i k e i s s a oloissa, o n .se a n s i o i t u n u t.
J o e.nnen viimeLstä s u u r l a k k o a suo­r
i t t i l i i t t o voimakasta työtä -työläis-n
u o i t e n keskuudessa, ^".'.erltyöläisten
j a työttömien keskuudessa. • S u u r l a k -
t a a s t l käytännölliseltä k a n n a l t a ja | k o e n otti .^e h y y v i n v a r u s t e t t u n a o -
e r i l i i t t o j e n s a a v u t t a m a n kokemuk-1 £^a, tci.Tiien l a k k o l a i s t e n i e s k u u d e s -
sen peruseella. K a i k k i kongressin yhdessä kommunistisen puolu-päätökset
tähtäsivät k o m m i f t i i s t l s t e n een kanssa.
n u o r i s o l i i t t o j e n bolshevlsoimiseen, s.o Aasian liitoista c n epäilemättä
n i i d e n muodostamiseen todelUsiksj h u o m a t t a v i n K h n a n k o m m u n i s t i n en
leniniläisiksi joukkojärjestöiksi. J o - puori-^oliitto, j o k a o n k o m m u n i s t i s en
Utessa.
Tämän k o n g r e s s i n s u u r i n m e r k i t ys
o l i k u i t e n k i n se, e t t ä s e v i i t o i t t i t i en
k o m m u n i s t i s t e n n u o r i s o l i t t o j e n j o u k -
kojärjestöksi k e h i t t y m i s e l l e , k i i n n i t ­tämällä
e r i k o i s e s t i h u o m i o t a työpaik-k
a s o l u l h i n .
IV kongressi
L i i t o n s u o r i t t a m a työ i n k o n g r e s ­s
i n päätösten p o h j a l l a antoi I V m -
nelle kongressille, joka kokoontui
heinäkuussa v. 1924, m a h d o l l i s u u d en
käsitellä k a i k k i a kysymyksiä p u h -
tä ^ o k o K i i n a s s a . S e n v a i k u t u s p i i ­r
i o n s u u r e m p i , k u n m i t ä s e n j ä s e n ­määrän
p e r u s t e e l l a v o i s i päättää- E t -
isä j a äiti ovat a l o t t a n e e t.
Tähän t a p a a n j o s m e l a p s i a m me
opetamme, n i i n uskon, 'että heistä
tä s e n a u k t o r i t e e t t i o n k o h o n n u t , v o i tulee h o r j u m a t t o m i a työväenluokan
päätellä j o s e n jäsenmäärän nope­a
s t a k a s v u s t a . Vielä v. 1925 o l i siinä
v a i n 2,500 jäs. V . 1927 mennessä oU
se _ j o kasvanut n e l i n k e r t a i s e k si
L a a d u l l s e s t i o n se myös p a r a n t u n u t.
O l l e n e n n e n m e l k e i n y k s i n o m a a n o~
p i s k e l e v a n n u o r i s o n järjestö, o n s i i ­nä
n y t enemmistö työtätekevää a i ­n
e s t a .
V i i m e vuosien t a a n t u m u k s e n y h ­teydessä
q n K i i n a n n u o r i s o l i i t o n v a i ­no
v o i m i s t u n u t , j o n k a j o h d o s t a s en
o n täytynyt p a l k o t e l l e n l o p e t t a a j u l ­k
i n e n t o i m i n t a n s a j a p a i n u a maan
t a i s t e l i j o i t a , taistelijoita
j o t k a v o i t t a v a t k i n . O. A .
Vuoden vaihteessa
m o u k s e l l i s e n n u o r i s o l i i k k e e n h i s t o r i ­assa,,
käytännöllisen työn J a t a i s t e ­l
u i d e n aikakauden.
mys konmiunistisen n u o r i s o l i i t o n ' ja
.tu amerik^laiseen ikapjtalismiin. uMontre^l^, "^tar"-lehii kuvailles-r-„
«aan Canadan asemaa brittiläisessä vältakunrlassa ,ja Canadan; aseel-'
L . • iisen voiman <il)?mat)tqm^utta,:jsaapo,,;että ^ jos;me ;jo\idumine >selk-
|V:käuksilff;~«rin--iöeidätt täytyy hakea stiojaa :^!qn.|har^aä^li/i^ialti^ileyi^
l i l ? j c h f a i f l ^ D i j ^ ^ f t ' H t ^ ^ avustanri&tasJ3^& kitsqisimmö
meist^ ajätlelevät meidän öleväri turvassa vaaralta, koska. ,m^^j:i^^7
Jäisillä oaUpivflÄ^ imQ^olejnme,;! multa ehkä niyöskin jonakin
i^^emme^pj^imaan,^ on' sen hinta.
^ ^ „.v^rptaan^ sanom
l i l i e n p a i ^ i äT Ifll^^^
i i S i i i 5 i J e r i ä l i a t i s e | n , j ^ .edusfaja,, oh helöpo ^k^lttfi^^MlÖl^sialIf"ksetstrotti;inerkittayä;!se; .«ttä se.
; i-.J^#imi4:Ä UJ-^^ U S^-LL .YT^ Jft,; asetti
K N I : n toinen kongressi kokoontui
kesällä 1921 Moskovassa, Kominter­nin
II kongressin yhteydessä. Tässä
kongressissa nousi taas esille k y ; ^ -
mys kommunistisen nuoriolUtön Ja
puolueen suhteesta,: Joka -kysymys
ensim^isesfiä kongressissai jäi avonal-,
^seksi. jNyt ipäättl-kongtiesal ykslmler
lisesti,! että nuorisoliiton ion:toimiiL-na^
aajn noudatettava kommunisti-.
sexii v^olUiiseä ppllltfisfa ohjeita; miit-'
t a JärJesMHiliöstr jSlvSt' lUtöt^ slltiL' It-
Senäte^i.^'^ it:<r II >rj
, n'kongressi käsitteli vielä seuraa­via
ijfsyinykslä^ • hiioriiöliittdjen! te-feiJiiö^
amttiatiUisfestä^' tyfetä," Vä'--
listetyösUj'' ^ p i ) l l i i i ä i n ' ' ^^a - ^ « n - ^
n^tihisilsesta^ lastenliikkeestS. Tässä
das- iaSomv^a^f}^^^ ^qieta on
|||vÄnia^ai^^ homö^eninea kolcOTiaisuiM,' vaan
^ l Ä u i k k a ä t J ^ ^ intressii vetäväj a^'^.Jpuplelle' ja^|tijijs^llj^
>, Toiset niistä vetävät' osaa''siitä englantilaisen imperialismin vaikiilus-
^]^iijnwi alaiseksi, tä-i>^
Jniah sekä Canadan nuoren kansallisen porvariston painostaessa itse-ll^
iiQäistyznispyyteitään. Nämä .ovat voimia, jotka vaikuttavat Canadan
^K|"yallakumiallisiin" suhteisiin, ja -asett Canadan tavattomaan tär-
*'iiilBSa& M silloin, kun amerikkalainen-ja'brittiläinen imperialismi
^^^outuvät avoimeen valtataisteluun.
Sotävelkahuijäus
Kirjailija Bernhard Shaw on äskettäin aiheuttanut "kiusallbta
;l]r^lmomioWvi£nglannin porvaripiireissä syyttämällä viime vuosien häl-^
Ipviituksia siitä, että maksavat, vuosittain vähintäin 8atamiljooiiäa'''piin-
•^l^ilaa; sotaveikaitt korkoja ^sellaisille ihmisille, joilla ei ole pienintä-
,.4£:rjkam mora^ näihin rahamääriin. Shaw huomautti, että
Stä?ballitU3 sotavuosina otti velkaa Vahan arvon ollessa alhaalla, ja sodan
jälkeen on maksaniit korkoja korkeamman rahayksikön mukaan, osoit-rfiv.
taeni että vaikka maksettujen summien numerollinen arvo ei ole li-i
* ' ^ ^säantynyt, iuiri niiden realiarvo ön lisääntynyt, josta On koitunut an-
^•iiptöjaita-hyötyä velkojilla on vuorostaan otettu yeronmaksa-
'^jljsdn^tas^
Brittiläistä rähamiesluokkaa palveleva lakeijahallitus, joka kul-
MaijDonaidin "työyäejn" hallituksen nimellä, on tämän johdosta
||;^kiuehti^ 6fen aikomuksena ole suin-i;
C Jkiaan ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että valtio kieltäytyisi täyttä-
^./xaasta sitoumuksiaan sotay^llcojen maksamisen suhteen.
r>' ^ Tämä kuvastaa sangen kaunista 'Selvollisuuksiiensa" täyttämistä
p|tp5yaen't häUitush^ mielestämme jos työväen hallitus
todella haluaisi ajaa työväen etuja kiirehtisi hallitus päinvastoin lopet-
|^|t<rnwjui^ V välityksellä tapahtuvan työläisveronmaksajien ryö-
';.vlSmisen, vetämällia pitkän viivain, ei ainoastaan sotavelkain korkojen,
vmuitta myöskin koko sotayelkau
1 ' ' MM^M^in ^^l^^idlinen alennustila
l"' ^ Toronton konservatiivihen *Ma^l and Empire"-lehti on lähtenyt
äiTostei^m^^ vapaakauppapolitiikkaa Englannissa, j onka kontolle se
nykyisen taloudellisen lamaannustilan. Brittiläistä vapaata
tuleva! järjestöjen .peiii^yk^lJ^'^,'./'
KoÄgressin tärkeimmStsi 'isaÄVU-kapäiväiselle
t o i m i n n a l l e : t a l o u d e l l i ­selle
taistelulle, a n t i m i l i t a r i s t i s e le
työUe, työlle maaseudulla j a s i i r t o ­m
a i s s a k i i n n i t e t t i i n k a i k k i huomio.
E n s i k e r r a n K N I : n h i s t o r i a s s a ka­s
t e l t i i n tässä kongressissa kysymystä
työstä maaseudun n u o r i s o n keskuu-^
desa. Huomioonottaen m a a l a i s p r o l e -
t a r l a a t l n j a köyhän t a l o n p o i k a i s t on
v a l l a n k u m o u k s e l l i s e n osan. asettaa
kongressi k a i k k i e n l i i t t o j e n yhdeksi
tärkeimmäksi tehtäväksi m a a t a l o u ­dessa
työskentelevien n u o r t e n työ­läisten
j a työtätekevän t a l o n p o i k a i s -
nuorisöB vetämisen puolellemme.
Niissä maissa, missä t a l o n p o i k a i s t on
r i i s t o o n s i d o t t u yhteen k a n s a l l i s en
s o r r o n k a n s a ( K a l k a n , P u o l a , s i i r t o ­j
a puolisihrtomaat), asetetaan v a a t i ­m
u k s e k s i k a n s a l l i n e n itsemäärämls-olkeus
J a k a n s a l l i n e n vapaus. M a a -
työläisnuorisoon nähden a s e t e t t i i n e -
r i k o l s e t taloudelliset t a i s t e l u v a a t i -
mukset, tähdätyt näiden r i i s t o a v a s ­t
a a n . Niinikään l a a d i t t i i n erikoinen
vallstustyöohjelma vastaavine vaa­t
i m u k s i n e e n .
P a i t s i työtä maaseudun nuorison
keskuudessa . o n I V k o n g r e s s i n m e r ­k
i t y s vielä siinä, että se l a a t i l u j an
p o h j a n jäsentensä - k o u l u u t t a m i s e l le
l e n i n i s m i n hengessä, voimakkaalle
t a i s t e l u l l e K o m i n t e r n i n l i n j a n puo­l
e s t a , systemaattiselle bolshevistis-a
n t i m i l i t a r l s t l s e l l e työlle kaikissa
m a i s s a .
I V kongressi a l o i t t i i a « : n j a sen
a l a i s t e n Järjestöjen h i s t o r i a s s a uuden,
a j a n j a k s o n , k o m m u n i s t i s e n nuoriso­liikkeen
bolsheyisoimisen Jakson.
puolueen rinnalla yksi a k t i i v i s i m p ia
a l l e .
H u o l i m a t t a lisääntyvästä vainosta
j a painostuksesta k a i k i s s a maissa
k a s v a a j a l u j i t t u u kansainvälinen
k o m m u n i s t i n e n n u o r i s o l i i k e kärjisty­vän
l u o k k a t a i s t e l u n oloissa. Tietäen
Eosialidemokraattlen petturipoUtii- päivän polttavimpia k y -
k a n , liittyy y a l l a n k u m o u k s e l U n e n | symyksiä.
työläisnuoriso y h ä s u u r e m m i n j o u -
Näin vuoden vaihteessa o n meillä
v e l v o l l i s u u s tehdä i n v e n t a a r i o itses­sämme.
Onko u m p e e n k u l i m u t vuosi
t u l l u t elettyä n i i n , että siitä o n o l ­l
u t todellinen hyöty l u o k k a t a i s t e l u -
l i i k k e e l l e .
Ollaksemme rehellisiä joudumme
t u n n u s t a m a a n , että sekin vähä,
minkä yksilö voisi tehdä, o n m i n un
k o h d a l t a n i jäänyt m e l k e i n täyttä­mättä.
Naiset yksilöinäkin voivat
tehdä melko p a l j o työtä l u o k k a m ­me
hyödyksi. Esim. sodanvastainen
a k i t e e r a u s o n j u u r i s e l l a i n e n j a se
tieUe, jossa., m y ö ^ -oa katuvaunu
tie. Vähän i n a t k a a J i l j e t t u a i ö ha^H
mäsin, että, tiellä o U l i i k e n n e pysäyfc/- i
sissä. A u t o i l i j a t näyttivät hermosi "^'^
s e l l a i s i a : t u n e i J t a k u n e v ä t päässeet mene
imään eteenpäin. M i n u n k i n uteliai" ^
s u u t e n i lisääntyi, siöä vähän kau-' •'•
e n p a n a seisoi k a t u v a u n u j a hätääni
tyneitä ihmisiä ympärillä. K i i r u h j d^
siis • s a m a a n : j 6 u k k o n j a mitä näen-kääq:
ja merkittävimpiä p o l i i t t i s i a tekijöi- seen.
k o i n k o m m u n i s t i s e e n n u o r i s o l i i k k e e -
osasto 1
ar
sen merKitys nais-ftröläisten
järjes­tämisessä
Yhä kiristyvän t a l o u d e l l i s e n pulan
seurauksena s i i r t y y t u h a n s i t t a i n työ­läisnaisia,
E u r o p a n puolelta A t l a n ­t
i n tälle pu(}lelle j a ' e r i k o i s e s t i G a ­n
a d a a n , ' k o s l i a siii-tolaisuusasetukset
täällä ovat höllemmät k u i n / Y h d y s ­v
a l t o i h i n pääsyyn nähden. Canadan
nousevalle teollisuudelle o n tarke-,
ätä saada h a l p a a naistyövoimaa. T ä ­tä
työvoimaa kuletetaan suuressa
määrin n.s. p e r h e p a l v e l i j o i d e n n i ­mellä.
S u u r i osa k u i t e n k i n o n jpa-k
o t e t t u o t t a m a a n m i e s t e n t i l a n m o ­n
i l l a a l o i l l a teollisuudessa, tehden
työtä h a l v e m m a l l a p a l k a l l a j a täten
a i h e u t t a e n lisää työttömyyttä ja
e l i n t a s o n a l e n t a m i s t a.
Lastemme kasvatus
Tästä olisi . k e s k u s t e l t a va
kotona, k a d u i l l a , teillä j a " h a a l e i s ­sa.
s.t.s., missä kaksi e l i useampir
t a p a a v a t toisensa, siellä olisi k e ­hitettävä
k e s k u s t e l u s o t a v a r u s t e l u i h in
j a ainaiseen sodan uhkaan^ Joka e':
o i k e a s t a a n olekaan u h k a , v a a n j o k a ­päiväinen
ilmiö jossainpäin maail­maa.
• • "
S u u r i n osa n a i s i s t a ei vielä k ä ­s
i t ä todellisesti, m i t e n siiuri tekijä
on nainen, j a j u u r i r a h v a a n n a i n en
sotien käynnissä. Työläisäidit ne
ovat j o t k a kasvattavat sotilaat, s a ­m
o i n ne tyttäret, j o t k a o t t a v a t mies-
Mes k a t u v a i m u n a l l a , pää u l k o n a,
j a ruumis kahden pyörän välissä
Enslmäinen pyörä b l l katkaissut
m i e h e n p o i k k i . . . . K a u h e a t a katsella
Silmäilin ympärilleni, o l i s i p a s a t t u ­n
u t olemaan t u t t u j a kasvoja, jolta
o l i s i n voinut te^syä k u k a tämä o n - ,
n e t t o m u u d e n i i h r i ' o h j ; vaan ei sat­t
u n u t olemaan ketään, j a hämä­rissä
o l i h ä n t ä v a i k e a tuntea. K u u ­l
i n vain j o i d e n k i n arvelevan, että
s u o m a l a i n e n hän" o n . - -
Seisoskelen, siinä kotvasen j a sn-mäilen
ympärilleni kunnes huomioni :
k i i n t y i eräisiin i h m i s i i n , : j o t k a tyrk-k
i e n t o i s i a pyrkivät -läheaie j a pääse- .
vätkin. ,
nrs
Cai
Oc l äb
i e t y k s
hetyks
1.00 lä
jkä 50(
avalta
Sähkö
etysknl
Suom<
2.45 sa
Tehkä
mmi''''-
^^§^^ppSLi}Myä^ joka nykyisissä kansainväli-
Pfl^iasä^^ viedä kovin pitkälle mitään tuotannollisia
i:sä-*ir , T»!.»;-;^ epäorinistuivat ja liberaalit epä-sa).
t^dn -, ruvaUankttiaoukseU)sen u i Uikri
ijiipen [Kominternin; yhtpnölsen fjöh.-
dcin ajiai^ksLfyToIsenn kongressin, a ir
kakailsi. oU vielä i; ijärjestelykautta.
Varsihainen .nuorisotehtävlen suorit;
tamisen aika eri maitten kom nuo­risoliitoissa
alkaa vasta KNI:sta
m i s t ä kongressista, joka kokoontui
joulukuiissa 1922 myöskin Mosko­vassa.
111 kongressi
Pääkysymyksinä tässä, kongressissa
olivat kysymykset työpalkkfasolu-toi-mlnnata
Ja taloudelUs-ammatUllses-ta
työstä. Kongressi päätti, että kal­kissa
maissa o h nuorisp^lttojen^^h^
ryhdyttävä, työpaik^asoluja perusta­maan,
määritellen tarkasti J^Jestö-muodot
j a solujen tehlfivät., "Siuieksl
kalkkein tärkeimmäksi soUu» tehtä­väksi
asetettiin taJ()udeIUnen tels-teiu,
koska työlälsnuorisMi taloudel­linen
asema soclan Jälkeisinä vubsl-na
oli e r i t t i raskas. Sen rinnalla
V a r u s t e t t u i n a v a s t a a v i l l a ' o h j el
mhtiyät ; ^ N I . Ja sen, lälaise^t jäpje^j^öt
I V köngrie^in jälkeen käytäpiiölji-seen'tioIinint£^
an.,; , .. ,, .
l K N I : n V k o n g r e s s i kokoöntiii syys.-.
k€(iällä V. 1928. S e l a a U , Kpmmunis-Ji
t i s e l l e : Nuqflsoin|;prnatipnälelie" i o p u l -^
Msen ohjjelman. ' --^ •> •
Kommnnlstinen Naoi^interlia.ii£!io-<
~ iii2Jö'niaallfnan järjestönä; n>'')
K;pmmun4stii^ . N u p n s o i n t ^ r n a t rj
?ionai6 . o n . t ä U ä , h e t k e l l ä i j ? ^ tor
d^Ilinön,; kansainyäilneii. prpletariaa-j
t i h niiorisoQ.yhtynjä., Siliä o n järjesr,
töjä Icaikissft m a a p a y p n , osissa, k a i k ­k
i a a n i k u u l u u s i i h e n tällä kiertää Cv.
M u u t a m i e n yi^me. yuosieij a i k a na
ori -SiiDmes;ta^in\ vii^änhut liiiiiiret'^
ittääräii|jt'^öj|j^
1927) ' 4 3 ; U i t t o a , Joiden y i x t i n h j ä -
isfenmäärä,;;ön, 2,180,000 henkeä.. Tä,-!
m i t a lisäksi ph, m u u t a m i s s a , , v a r s i n ;'
k i n 'Idän m ^ s a , s i l l e myötäturitoi-i
s i a kansallisvallankumouksellLsia
ihina' ija'muuti'nluii .olöiii^^^ei-ähty^-^
iiikttöÄ'''pva^.Mm^ ^mis.n'\rm'
häätäJ imaastalxxMik" \ ^ Ä e Ö f ^ Ä ^
i-tfnman riiston '"fälähiä'*' 'SyariliÄii
Lastemme, nimittäin työläislasten t e n p a i k a t näiden joutuessa sota-k
a s v a t u k s e s t a k i r j o i t t a m i n e n o n l a a - tantereelle. Jos vähänkään tarkas-j
a k a n t o i n e n aihe, enkä o l e k a a n k y l - telemme v i i m e m a a i l m a n sodan a l ­l
i n kykenevä sitä k a i k e s s a l a a j u u d e s - l a i s i a tapahtumia, sekä tätä so-s
a a n käsittelemään. K u i t e n k i n h a - h^an jälkeistä a i k a a , o n v a r s i n help-l
u a l s i n esittää m u u t a m i a h u o m i o i - PO J^^omata m i t e n tärkeä o n työ­täni
tästä aiheesta. O n h a n jokaiselle läisnaisten osuus tuossa h i r m u t e u -
äidille sydämmen a s i a l a s t e n s a t u l e - vastuksessa. Senlisäksi että meUtä
vaisuus j a menestys. — K a t s e l l e s - "Jätettiin rakkaimpamme. huudet-samme
k a s v a v a a työläisnuorisoa n y - ^ i in eräissä maLssa: "Siittäkää e n -
kypäivinä, tulee väkisinkin mieleen '^^'^'^"^^ l ä h d e t t e ! " — s i i s ennenkuin
k y s y m y s : , mitä olemme me äidit kuolette. Eikö tuo p u h u selvää k i e l -
v a n i i e m m a t , laimiiUyöneet lastemme h^, Kehittäessään uutta elämaa
kasvatuksessa, k u n n u o r i s o a ei n ä e P ^ y ^ ^ ä miesten paikka, ainainen
j u u r i o l l e n k a a n mukana t o i m i n n a s s a r^^^" J^^^^y^^^^^^^^' " l i l l o i " tulee
O l e n tavannut vanhempia. Jotka ^^^«^o puolisonsa metyksestä. puute j a
vuosikymmeniä ovat ahertaneet m u - '<"rJuus y . m . Sodan jälkeen jäi t y o -
k a n a työväen l u o k k a t a i s t e l u s s a , v a a r iäisten k a n n e t t a v a k s i sotavelat m o -
läpset ovat pysyneet v i e r a a n a sUkh"^»^ sukupolvien ajaksi.,
a s i a l l e , j o k a o n v a n h e m p i e n mieliä' •vnc.tt^a,'.
i n n o s t a n u t . Tätä. a s i a a miettlsssän;
o i e n t u l l u t s i i h e n johtopäätökseen ja
Tätä kaikkea :koettaai työläiset;
kestää, koska k u n k i n "isänmaa vel­v
o i t t a a " muka. M a a i l m a n s o t a a n lähti
tä heidät p a l k i t a a n k u n p a l a a v a t , j a
jos kuolevat, kuolevat sankareina
j a heidän perheistään pidetään hyvä
'nuoli. N i i n heille l u v a t t i i n -
K e r r a n , , j a k a e ^ a n i ruökä-annos-j
o n k a uskon a m a k i n olevan yhden | ^uui^n osa miehistä
tärkeän tekiän, n l m . s e n , e t tä van­hemmat
a i a - a r v i o i v a t latsensa k ä -
^ t ^ s l f y v y n . He a j a t t e l e v a t useim-j
h i s s a iäpäuksiksa n ä i n ; fel läpsi n ä i -
' M . ^ i o i t a ; ' - W e l a ' k ä s i t ä , ' e^
vei^::puhua-kun'iäiKi k a s v a a ' i s o i n - erään . p a l a n n e e n .sotilaan
d l U i ; ^ . - - i ' J i - „ : I ^catissa, kysyin, häneltä: " O l i s i t t e ko
ais lähtemään uudestaan, j os
Laelle:^6n-aletta-pot^as^^^
. y a p p e t t ä Ä ^ iuölikakäsitMtä. y l i K ••"^ .elävänä ei n j m u a en&äri s a a -
: % t a a * ' ' k u n ' ' -iiän oppii ''puliuinäan' iilähtemääh;,, M u t t a kyllä / s i i i ne
rtäan tjr,t,öf .-Ä.-^iäJfittia 1 ^ ^ ^ ; ; ! t i e t e t e ' - s i l i ä ' tavällä^^ettrfci' s i ^ aneniöitä. Teitä ori p a l j o , j o t ka
a l i j e s t a s i k s i , (ittä n e ' e i v ä t w , i i^vjäs-''^',^!!^^^^ vaikkapa hän e i tiyt sodan k a u h u i s t a mitään
tbät&k^,työpani;ajiaan.',koska. 'jjyi&''«aVd^^ snempi' k u i n ' ' siitäkään miksi:< s o t ia f^^f^^^^mm^ föneri hyödyksi-i h än
PuokaloIs,sä' jäT 'booraitalöissa*^ham§-
vilmBksi "tijlleey joutiiVät^ÄTtentelfei'''
mänä -m^mmk^rum^mm
p a u l ^ ? s 5 r < ; n ; | | M r ^ ^ 'läol6n ä j ä t u s m Ä i i ä s k . ^ m 1
fntOssi,' j o t k a pitäisi! 1co%ttÄ^ -möksaaM'ifeii>^iflf,xi^'^nWf^,V'^^ 1:
m ä h d ( ) l l i ^ ( m m ä j ^ ^ 'f^l
- T ä l l a i n e n ^ä|rf^^
kään v o i . m i t ä ä n p a r a n n u k s i a saada
nuorisojärjestöjä,: J o i d e n y h t e i n e n j ä - a i k a a n , k o r k e i n t a a n v o i k u i t a t a , j a
ovat poliittinen agitatio j a uusien
päsenten värvääminen.
KohgresjsjL laati silloista ^tilannetta
vastaavan nuorison taloudellisten ja
ammattikasvatusta koskevien vaati­musten
ohjelman, jota solujen piti
lähteä viemään läpi.
Onjelmassa vaadittiin lapsityön
täydellistä kieltoa» 6-tun&ista työpäi­vää,
4 viikon lomaa vuodessa nuoril­le
työläisille, yQtyÖn kieltoa nuoril­ta
työläisiltä, huorlUe työläisille vas­taavissa
anmiateissa samanlainen
palkka kuin aikuisillekin, kaksivuo­tinen
oppiaika, oppilastyön kielto ei
ammattitaitoa vaativissa ammateis­sa.
j.n.e. Edelleen K N I vaati täydel­listä
vaalioikeutta nuorlUe työläisille
työpaikkaneuvostolhin. Ohjelma ko­konaisuudessaan
o n täysih vallanku-kouksellihen,
vaatien koko porvaril­lisen
jäirjestelmän kumoamista Ja
senmäärä o n n . 25,000.
M a a n a l a i s e n a t o i m i i l i i t t o 19 m a a s ­sa,
Joista m a i n i t t a k o o n seuraavat:
- B u l g a r i a , P u o l a , K r e i k k a , Romania,
E s p a n j a , J a p a n i , L i e t t u a , Palestina.
S u u r i m m a t l i i t o t ovat seuraavissa
m a i s s a : Neuvostoliitossa — 2,070,000
Jäs., S a k s a s s a — - ?2,OO0 jäs., Tshe3c-k
o - S l o v a k i a s s a — 14,000 t u h . jäs.,
I t a l i a s s a — 12,000, R a n s k a s s a — 10,-
000, R u o t s i s s a — 11,000, K i i n a s s a —
10,000; P u o l a s s a — 4,0C'CJ. Mongoliassa
— 4,000. N o r j a s s a — 3,000, Y h d y s ­v
a l l o i s s a — 2,000. E n g l a n n i s s a ~
3,000; A r g e n t i n a s s a — 2.5'0O j.n.e.
P a i t s i v a r s i n a i s i a kommunistisia
n u o r i s o l i i t t o j a , t o i m i i K N I : n johdon
a l a s e n a useassa maassa kommunis­t
i s i a lastenjärjestöjä, joiden y h t e i ­n
e n Jäsenmäärä nousee 2,300,000.
K o m m u n i s t i s i s t a n u o r i s o l i i t o i s t a on
epäilemättä tärkein J a j o h t a v a K N I : -
ssa N e u v o s t o l i i t o n N u o r i s o l i i t t o ase­m
a n s a j a kokemustensa perusteella
S e n jäsenet ovat olleet m u k a n a pro­l
e t a a r i s e s s a vallankumouksessa, sc
s u o r i t t a a j o käytännöllistä sosialistis­t
a rakennutyötä. S e n t a k i a ovat sen
t u k i j a opetukset erittäin k a l l i s a r ­v
o i s i a ikapitallstimaiden kommunis­t
i s i l l e nuorisojärjestöille.
T o l s e k s J s u u r i n j a tärkein l i i t t o on
S a k s a n K o m m u n i s t i n e n N u o r i s o l i i t to
Jossa o n , t o t t a kyllä, enemmän kuin
m u i s s a l i i t o i s s a o l l u t eripuraisuuksia
j a horjahteluja. Näiden vaikutukses­t
a oU l i i t o l l a y h t e e n a i k a a n v i s s i s e i -
sahdustoinhnnassaan, johon erittäin
s u u r i n a v a i k u t t i m i n a o l i n'.s. u l t r a -
v a s e m m i s t o l a i n e n suunta.
T a r m o k k a a n systemaattisen työn
I^joj^ishm^lj^ jos se
|||pliSa i^pint£^^ elintarpeiden verottamista vastustavissa vaa-
|||||läth^^ samaan aikaan, kun maailman markkinat nopeasti
^llltdfce^ brittiläisiUä, : pitää eniämaa markkinansa avoinna koko
^t'5'?inaiMliirialle;'•^•••^•v^ •'
tään tullirasituksista vapaata kauppavaihtoa, o l i s i tähän tilanteeseen
syynä, silloin tietenkin,seuraisi, että niissä m a i s s a , missä o n m a h d o l ­lisimman
korkeat tullit, ei olisi alhaisia paikkoja, työttömyyttä j a a i - ;
haista elintasoa. Kuitenkin satoa taloudellinen p u r i s t u s j a t y ö v ä e n ­luokan
elinelrtojen kutjisluminen on huomattavissa k o r k e i d e n t u l l i en
"suojelemissa" maissa, mikä on luonnollhta, sillä h i n t o j a k o r o i t t a y at
tuUirasiiukset joutuvat suuren kuluttajaväestön m a k s e t t a v a k s i.
Britannian kaupan ja teollisuuden lamaannus e i j o h d u v a p a a s ta
kaupasta enempää kuin tuUi-^suojeluksestakaan", vaan
m u u t t a a , ; toiseen työpaikkaan, m i l ­l
o i n sellaisen s a t t u u saamaan —-
.joutuakseen .mahdollisesti vieläkin
k u r j e m p a a n raadautaan. O n siis
ryhdyttävä t o i m i m a a n yhdessä t o i s ­t
e n samanlaisessa asemassa olevien
työläisnaisten k a i i s s a.
U s e i m m i l l a p a i k k a k u n n i l l a on
k o m m u n i s t i p u o l u e e n jäsenten* C . T . N.
hitoin j a S . Järjestön jäsenistön a -
y u l l a j a myötävaikutukselal perus-v
u U a palvelijataxyhdistyksiä, .Näiden
y h d i s t y s t e n tarkoitiuksena o n , . j ä r j e s ­tää
p a l v e l i j a t t a r e t t a i s t e l e m a a n ,yhä
k u r j i s t u v i a o l o s u h t e i t a vastaan. B l a r -
s i a heistä pois k a i k k i p i k k u p o r y a r i l -
l i s u u d e n haaveet, j a o s o t t a a että h e
ovat a i n o a s t a a n : o s a s u u r e s t a p a l k k a ­työläisten
armeijasta;
Melkeinpä j o k a i s e l l a p a i k k a k u n ­n
a l l a missä palveiijataryhdistykslä
on olemassa, ovat n e vielä sangen
h e i k k o j a ' j a t o i m i v a t . useassa t a ­pauksessa.,
v a l i s t u s - , kasvatus- ja
seurusteluyhdistyksinä. M u t t a heik­k
o u d e s t a a n h u o l i m a t t a o n niillä s u u ­r
i merkitys, v a i k k a k a a n ne eivät
vielä v o i - tehdä s u u r i a v a a t i m u k s ia
työnantajille olosuhteiden p a r a n t a ­m
i s e k s i , voidaan niiden avulla
kylvää l u o k k a t a i s t e l u i t u j a - työläistyt-t
ö j e n mieleen. .
Järjestyneiden työläisten j a k o m ­m
u n i s t i p u o l u e e n jäsentenkin k e s k u u ­dessa
kuulee joskus väheksyttävän
näiden yhdist5'sten toimintaa ja
merkitystä. Tällainen k a t s a n t o k a n ta
o n k u i t e n k i n väärä, ja^ j u o n t a a . se
j u u r l n s a a i k a i s e m m i s t a käsitteistä,
että " f i s k a r i " - j a ."jätkä" ovat j o t a in
a l e m p i a iiimisiä. Nämä halveksitut
työläisäiriekset ovat k u i t e n k i n m o n ­t
a k e r t a a osottaneet olevansa k a i k ­k
e i n u h r a u l u v i m p i a j a i n n o k k a i m p i a
l u o k k a t a i s t e l i j o i t a .
K a i k k i e n järjestyneiden työläisten
o n kiinnitettävä enemnaän huomiota
p a l v e l i j a t a i - y h d i s t y s t e n t o i m i n t a ni
•liuitmTidp,.j^j;a;r?:^, m^^^ .,synt^]^täl'|'n^^te k^yin'-jos-f^^"*^^ saai)U€ssaan- ovellemme ,oIemr
kä^fnäUisuutta,,. v a J j i ^ f i a l s ^ a fetife'''väi&äninilta;'-Jdläeii' läijsia" e i j ™ ^ , p a k o i t e t u t heidät kääntämään
t e i s s i . ' ••Hiuttia' • y k s i h S ä n ' ' e r " ^ t i s n 4 ' Ä ' ä ' l o U u t , syytä n^iksikä h e i d ä n j ^ ^ ' Emme tosin huomaa, miksi
latjset- eiväl; ole s u r i n t i h t a i k o u l u s s a . olemme pakoitettut heidät . a j a m a an
S a i n useimmiten vastaukseksi: EfP*"^" apuamme. Emme huomaa
meidän' l a p s e t h a l u a tuUa; heidän annoksemme o n l i i a n p i e n i j a ­k
u n pitää oUa v i i k o n m u h i a päivinä ^"<^än kanssaan; v a a n p e l -
k o u l u s s a , n i i n eivät enään halua Isäämme "hoopoja", muka. Siis he
s u n n u n t a i n a t u l l a k o u l u u n . J a äidit p i ^ ^ * ' ^ ^ ^ tUaisuutta herätystyön. t e -
tietenkään . suiirestia rakkaudesta | ^ ° ° "
l a p s i a a n k o h t a a n eivät enä^n heitä työläisnaiset, j o i l l a , o n asian
pakottaneet, k u n eivät lapset itse) t " ' * ^ " ^ ^ » P^oli edes o s i t t am s e l -
" h a l u n n e e t " mennä. Tämä o n vää- K ^ ^ ^ - o^^™^ ^ ^ l ^ o l l i s e t selosta-rää
r a k k a u t t a j a l i s k o n , että moni h"^^" "'^^^ . r a a t a j a s i s k o l U e , Jotka
äiti j a ' i sä s e n k a t u u , — a i n a k i n ^^^^^ "^^^^^ selvillä, m i k s i sotia
sellaiset, j o i i e työväenluokan o n n i j g ^ i ^ d ä ä n , k u k a k a n t a a sodan t a a k an
m e n e s t y s ' o n sydä^mmen asia. eikä kuinka h a r v a siitä hyötyy j a m i -
v a a n h i i i o t i s e l k k a , k u n näkee l a p - * ^ " ^ y ° ^ y y -
sehsä aikuisena mehevän k a i k e n - j K i e l i v a i k e u d e t k a a n eivät meitä e s -
läisen p o r v a r r i l l s e n h u m p u u k i n pe-1 tä, a i n a h a n sitä n a a p u r i n emän-rässä,
v o i m a t t a enään mitään sitte " a l l e yritetään i n u u t e n k i n puhua
k i i n lapisestaön kasvanut aikuinen, keinoja löytyy, k u n on
i h m i n e n o n j u o n n o s t a a n l a i s k a ja p^^^"* "^°°stusta.
o l e n Varma siitä, etteivät monet lap-1 tärkeimmistä tshtävistämme
set menisi k a n s a k o u l u u n k a a n , ellei
s i i h e n olisi pakkoa, n i i i u t a k i n kuin
v a n h e m p i e n pakpitus. Täällä on
v a a n viisipäiväinen k o u l u v i i k k o , n i in
ei se o l e l i i k a a r a s i t u s t a l a p s i l l e j os
ovat p a r i t u n t i a s u n n u n t a k i a e l i l a u -
a n t a k i a oppimassa työväenliikkeen
a a k k o s i a . V a n h e m p i e n o n v a a n t ä ­mä
asia o i k e i n käsitettävä.
Lisäksi Vielä k e r r o n y h d e n asian.
N i i d e n yhteyteen ö n myöskin vedet­tävä-
m u u t a k i n naistyöläiset, k u t e n -
päivätyöläiset, k a u p p a - a l a l l a palvele­vat
työläisnaiset.
: " K t e n v o i d a a n s a a t t a a työläisnai­set
yhtenäisempään v u o r o v a i k u t u k -
, , . 1.1 . « I s e en toistensa kansa. Y h d i s t y k s i s s?
suuden alakynteen joutumisesta kilpaillessaan ennen k a i k k e a \Tidys- [ o n kiinnitettävä enemmän huomiota
valtain tuotannon kanssa ulkomaisilla m a r k k i n o i l l a . K a n
sainvälisellä tiyö- j a p a l k k a - o l o j e n ^ ,käsittelemi-tullipolitiikälla
ei pystytä selittämään, miksi brittiläinen k a p i t a l i s m i I Pa^yeUjataryhdistykset saate-on
mönettänyt ulkomaisia markkinoitaan. taan s i U om todelliseUe luonnolliselle
uxcuci.i<ui;ri uii^viucusia pohjalleen, perhe- j a k a u p p a - p a l v e -
Englanniri
kapitalismin rappiotilasta yleensä sekä Englannin kaupan ja teolli-iJ^
äpitaiistieq^^j^^ omassa yhteiskuntaiärjestelmäs-
^ s a a n h u o m a ^ ^ sangen yksipuolisella tavalla. Niin kuin
•gi^Sfentä^ Empire" laskee
^|inföl|^ett;rjpo niskoille. Kek- ^ ^ -
^ | S ^ h | j ^ ^ : t a l l a i ^ ^ Brittiläinen kapitalismi on kaltevalla pinnalla. Sitä mukaa kuin j lijattarien tSstelujärjestölksL *'Nä^
^K*df«ow:4.iv;i^i..^^^^^^^^^^^^^ ........... -1 1. sen sisäinen kriisi kärjistyy kasvavÄ ne kumoukselliset voimat, joi-j tehden itulevat palv^Ujataryhdistyk-den
historiallisena tefaäväna tulee olemaan koko yhteiskuntakoneistonvastaamaan tarkotustaan. koota
muuttaminen yhteiskumian tositarpeita vastaavalle kommunistiselle} g,,^^^^^^
perustalle. • 1 toa ja; sortoa vastaan, ^-i-^i:.-
g j ^ = ^ c S * ^ 5 l * p ^ * ? Ä » ' ^ ^ ^ ^ että tässähän vika onkin.
^ ^ ^ ^ ^ pa^c^ t y p t t o ^ ^ elintaso, ja kaikki alhaista,
ll^^Öldö^^kir^a^ vallitsevat olot^,
*s-^älrft?«l5;ro*. 'iliata ibs vapaakauppa, jolla ymmärre^
M i n u l l a oU V a n h o i l l i n e n uskovainen
äiti. M u i s t a n m i t e n hän, — n i in
ptkälle, k u i n m u i s t i n i u l o t t u u —
p a n i käteni r i s t i i n i l t a s i n k u n n u k ­k
u m a a n m e n i n Ja o p e t t i minulle
" I s ä meidän" rukouksen. Jota minä
en saanut u n o h t a a koskaan. Joka
i l t a hän m u i s t i kysyä: oletko l u k e ­n
u t iltarukouksesi? Tällä opetuksel­l
a o n o l l u t n i i n v a l t a v a v a i k u t u s m i ­n
u u n , että se vielä v u o s i k y m m e n i e n ­k
i n jälkeen k a i k u u k o r v i s s a n i , v a i k kr
o l e n k i n k o e t t a n u t sitä u n o h t a a . H a ­l
u a i s i n teille, nykypäivien äideille
p a i n o s t a a , jos l u o k k a t a i s t e l u ' o n teille
k a l l i s , että o p e t t a k a a t e p i e n i l l e p a l -
l e r o s i l l e n n e . . s e u r a a v a n tapainen
" i l t a r u k o u s ":
h^.ti vuoden a l u s t a olkoon sotavas-t
a i n e n työ n a i s t e n keskuudessa.
I m p e r i a l i s t i s e t sodat o n estettävä
j a ennen k a i k k e a sota N e u v o s t o l i i t ­toa
vastaan. Tositarmoa tässä y .m
köyhälistön vapautukseen tähtäävis-,
sä edesottamisissa a l k a v a n a vuon­n
a . — - Muori. ,
kadulta
O n olemassa k a k s i l u o k k a a , riistä­j
i e n j a riistettävien. Sinä, minä, isä
äiti, v e i k o t j a s i s k o t , k u u l u m m e s i i ­h
e n riistettävien l u o k k a a , jrirle s a a m ­me
tehdä_ työtä a a m u s t a i l t a a n ja
saamme ^siitä pienen palkan, jolla
t u s k i n v o i elää. Riistäjillä o n k a i k ­k
e a yltäkyllin, eivätkä koskaan tee
työtä. H e ' o v a t r i k k a u t e n s a koon­n
u t meidän^ työläisten työn tulok­s
i s t a . Tämä. e i o l e o i k e i n . Meillä
työläisillä o n y h t ä suuret oikeudet
h y v i n v o i n t i i n kuin riistäjilläkin.
I s o k s i t u l t u a s i s i n u n pitää l u v a t a t u l la
O l i marraskuun iltahämärä k un
o l i n m u u t a m i a lehtisiä kaupaUa, jä
j o u d u i n kulkemaan n i i n sanotulla
t a l i m a n n i e n k a u p u n g i n osalla. Eräi­den
talojen k o h d a l l a t u l i j o u k k o h u ­m
a l a i s i a miehiä, mikä enemmän ja
mikä vähemmiän horjuen. T u u m a i l in
i t s e k s e n i , että ketähän n u o k i n m a h ­t
a n e v a t olla. V a a n eipä k a u a n t a r -
v i n u t o l l a epätietoinen k u n jo k u u ­l
i n suomea siinä juteltavan. Y k s :
j o u k o s t a etsi t a s k u i s t a a n p e n n o s i a an
mitä o l i jäänyt jälelle j a k i r o i l i ' v ä ­lillä,
että "se ä m m ä n s . L " — ^ ja
vähemmän k a u n i i t voimasanat täy­densivät
tuo m a n a u k s e n — " v e i m i ­n
u l t a k a k s i n k e r t a i s e n h i n n a n siitä
k a l j a s t a a n . "
, Kysäsin siinä ohimennen, että e t ­tekö
ostaisi täUaista pientä j a h y ­vää
työläisten j u l k a i s u a vaan ä s ­k
e i n e n m a n a i l i j a ärjäsi,' että mitä
me tuollaiseUa teemme. "Tässä on
p a l j o n hyvää l u k e m i s t a " , puolustau­d
u i n , vaan he menivät menojaan
y h a m a n a i l l e n huonosta k a l j a s t a ja
r a h o j e n s a menetyksestä. '
V o i teita r a u k k o j a , a j a t t e l i n i t ­sekseni.
E i sittenkään osata olla
o s t a m a t t a tuota kirottua lientä
Mes sanoi: " E i se se o l e " , Ja n a i ­n
e n murisse j o t a k i n j a kumartuu
s a m a l l a lähemmäksi tarkastamaan
t a p a t u r m a n uhria, samoin tekee
m i e s k i n . Samassa mies kurkoittaa
o t t a m a a n u h r i n l a k i n j a työntää
sen naisen käteen, j o k a pistää sen
t a k k i n s a poveen j a lähtee juokse­m
a a n pois, s a n o e n mennessään: " E n
minä tunne s i t ä !"
Värisin kylmästä sekä yhtäpaljon
m i e l e n järkytyksestä katsellessani
s u r k e a t a tapahtumaa. A j a t t e l i n i t ­sekseni,
että e n s i n s u r k e a n tapatur­m
a n u h r i k s i j a s i t t e n , vielä säälimät­tömiä
ihmisiä 3^pärllä j o t k a riis­tävät
v a a t t e e t k n j o e n n e n k u i n h e n -
kikään c n k e r e n n y t lähteä t a i r u u ­m
i s k u n n o l l e e n , kylmetä. Siinä taas­k
i n On k u v a u s siitä, mitä' tietämät­tömyys
köyhyyden k a n s s a rinnastet­t
u n a s a a a i k a a n j a - teettää työläis-p
a r o i l l a . Väkisinkin heräsi mieleen
kysymys, miksikä eivät työläiset a la
v a a t i a k o r j a u k s i a t u o l l a i s t e n katu-v
a u n u t e i d e n k o r j a a m i s e k s i sellaiseen
k u n t o o n että työläisilläkin o l i s i mah­d
o l l i s u u s edes k a d u l l a k u l k i e s s a säi­lyttää
henkensä, koska työpalkoissa
j o kyllä tapaturmat j a kuolemat
ovat jokapäiväisiä ilmiöitä.
T o t u u s on, e t t ä työläisten olosuh­teet
eivät tule p a r e m m i k s i n i i n kau­a
n k u i n työläiset eivät itse niitä r u ­pea;
vaatimaan, n i i n k a u a n k u i n j o ­k
a i n e n ineistä ymmärtää sen, että
y h t e i s v o i m i n tulee meidän nousta
vaatinaaan 'oloihinitoiei korjauM».- eikä
yksilöinä, pyjrkjä,, p.teeflpäin,.. s ^ l l ä e i , , ^ ,]
j'ksilönä v o i s a a d a mitään .paran- ^
t i u k s i a aikaan.^ f v o a h j ,.jj(Hjk^i:^.|.,, > [
S u r k e a t a on 'ktttt|llaV^fett.a|.*i3^ftsiii I
päivinä vielä' monikh» työläinen kJ -
d e h t i i f^in^rjoÄV^^M t u k s e n s a k o i r a t o r p i s t a J a T a j r I t l p a k an
äärestä. Olisi erittäin k a u n i s t a jos
häiden . , h p y J j V ? f ^ „ ^ ^ ^ 1 J? ? ^ ^ u , r . j ;J
k o e t t a i s i h ^ ^ e ^ , , a l « S , klfjan,.,juet-,^„, I
tavakseen, joitar n y k y a i k a n a j o saa- ' I
däah i l a i n a k i r j a s t o i s t a k i n " ' tarvitse- 1
niätta'uhratä'!niihinirähaakaantjaina;-o. | Suomalais
k i i n n i . . . i ^ ' * :;•J;^iVtoT l^':iJ u;j:::^vv*|töveritar L j
'is.'"J. o s a s t o n :^taloJlmilnM.oni(aUnaru!^:ii:q|piimaah »••lil
k i r j a s t o - j o s t a ' saa; kirjoja>lukea,kseen ). ivisjjfeehoitetaani
kin> v a a h H i i t s i ' v a i v a u t u & i h a k e m a a n - iK
niitä sieltä: j ^ . o p äielläf^hyviaQkiEio- si-.>i(..^feokous-oja,
l a , joista' j o k a l n e h ( ' l u k i j a . ' ) v a r m a a n ; f..Jf|vissa pailooi
pitää, k d n e n s i n kerkiää i ^ i n t u - .^nrilvlnä:
Box
Tici
Vapau»
iä vastai
pom
Poi
APAUS
l l f l
K i
Sou
CHA,
Osuuski
L y y l i
• ij..
t u s t u m a a n : Jättäkää ' nälh>t.vuodeni
vaihteessa k a i k k i p a h a j a etsikää •
u u t t a j ä . p a r e m p a a j a s a a t t e nähdä,
että siinäkin o n viehätyksensä, joka
ei tuota v a h i n k o a , v a a n s a a t t a a a i ­k
a a n i l o a j a — t i e t o a . — K u l k i j a .
ikirian lehdiltä
kunnon kommunstiksi. Joka pelkää- vaikka seivästi hTmv« t f l „ ^ . .
mättä taistelee työläisW oikeuksien i ^ e t ^ Ssm^^t^^^^^^
ja hyvinvoinnin puolesta. Sinun pi-itertaSS fiSn. ^
tää luvata jatkaa sitä työtä, jota' Kuljin eteenpäiir j a jouduin valta-
Mikä o n se v a i k u t u s , j o k a minut
tällä k e r t a a panee t a r t t u m a a n k y ­nään?
Mikä o n se r a s k a s tunne j a .
p o l t t a v a t u i l rinnassaniv j o k a liefer; '
kinä leimuaa y l i t u n t e e n j a - t a r ­mon?
N i i n mikä? Miksikä t u o t a k y -•
syn? Keneltä sitä kysyn? S i k s i - k y ­syn,
että selvän s a i s i n ! Itseltäni k y - .
3yn. sillä k u k a p a m u u s i i h e n - vas­tauksen
antaa v o i s i ! Se o n '
särkyneen sydämmen syvää j a s u ­r
u l l i s t a k a i h o a , j o k a säälittä runtelee
t u n t e i t a n i . Se o n e l ä m ä n j a k u o l e ­m
a n sovitus v e l k a , j o n k a t i l i n olen
saanut k a l l i i s t i s u o r i t t a a . K u l l a l l a Ja
t i m a n t i l l a k o ? E i ! E i jokapäiväisellä
r o s k a l l a , vaan k a l l i i l l a kaunokaiseni
hengellä. . . . .
O i r a k k a h i n pienokaiseni, tyttä­r
e n i j a e n k e l i n i , k u i i i l c a s i n u a taas
k a i p a a n ! — O i k u i n k a m u r t u n u t s y -
dämmeni - s y k k i i taas s i n u l l e j a i h a ­n
a l l e muistollesi, tänäkin syysillan
hetkenä, ' — , Oi. sitä a i k a a , . j o U o in
v i a t o n n a visertelit p o l v e l l a n i , kuin
l a u l a v a . 4 e i y p a v a r u u d e s s a ! , —V P l
sitä elämäri - ^ u r t a ' siuhattuä aikaa,
i o l l o i n alns^ i i e r s i t " p i e n e t , käslvar-tsi
kuin kultaset n a u h a t kaulani
ympäri j a k u i s k a s i t : "Isän, äidin,
hyvä k u l k " ' - p i i k a tyttö." — J^iitä
m u i s t o j a olisi t u h a n s i a , " j o t k a ^ f e r i n -
nöksi jätit, aarteeksL Ne. ovat ' m o ­net,
mutta k a l l i i s t i o l e n ne myöskin -
ostanut Ja siksipä niitä ^ei • kukaan- ,
voi minulta pois . o t t a a . Säilytän
ne u^-y]:;:' '^olo-^y
Oi sitä aikaa sitten, joUöfii kuo-"
l o n e n k e l i n i i t t i j u u r i ^oraaUe, pääs­syttä
kasvia, kauneudMi kasritar
h a s t a , j a k a t k a s i : siiiiiltiat^lkthäff;...
O i k u i n k a k o l k k o a ^jjl katsoa elä­män
poistuvan hennosta ruumiiS''
t a s i . . . . K u i n k a Isällisestä rakkau- "
desta s u l j i n silmäluomesi kiinni, nä­kemättä
enään k o s k a a n niiden kirk­k
a u t t a j a l a p s e l l i s t a h e r t t a i s t a kat­s
e t t a . . . . " J a n y t , n y t olet alla nur­men
siellä, -pois täältä maailman
melskeestä, pois äidin, isän hoivasta,
pois ehkä t u r v a s s a paremmassa....
J a n y t s o i k a a te kellot kuolon
j a avaruudelle viesti viekää,
viekää sielusta j u m a l a i s e n . ' '
l a p s e s t a a y n e , . - p i e n o k a i s e n ;
j a virittäkää surun sävel siellä.
A—a.
S u r r i f e J au
N o r t h B£
22 p n ä . '
Cobalt
23 pnä.
K I r k l a n d ]
viikkona joul
L a r d e r L
pnä.
Roii3aj, Q u
\tl pnä.
Kirkländ I
28 pnä.
Rosegrove
t a l n a J ou
T i m m l n s t i
uk. 31 Ja
S o u t h P o n
ik, 2 pnä.
PottsVUle
|3 pnä.
T i m m l n s
pnä.
T o v e r i t a r T<
o l s e s t l koht
enryntäykse
itojen. t o i m ii
K e h o l t a m m e
r h a a n s a näi
[nlstutolseksl.
' ; M e U t£
is^le, puo]
joulhlaatik'
äämuts
nauJ
Myöski
Kaupassa
i
Kauppa,
64Diirli