Vapaus, January 16, 1929

              Sivu 6
Lenin,
TyoTaenlaokan saarten teistelijatn
maistopSivaaS
Vuoden 1919 tammikuun 15 pnrää
eivät työläiset saa koskaan unhoit­taa.
Tuona ikimuistoisena päivänä
kaatoi Saksassa riehuva taantumiis
kansainvälisen työväenliikkeen, mut­ta
varsinkin nuorisoliikkeen kaksi
kyvykkäintä taistelijaa, Karl Lieb-knechtin
j a Rosa Luxemburgin. Sa­lakavalasti
ja raa'alla tavalla kapi­talismin
kätyrit hefdät murhasivat,
Heidät, uskollisimmat taistelijamme
juuri päättyneen suurteurastuksen
jälkeisenä.. sekasorron aikana.
- Vuotena 1924 tammikuun 21 pnä
kuoli Lenin, aikakautemme suurin,
koko maailman vallankumousliikkeen
johtaja ja sankatillinen vallankumo­ustaistelija.
Ennen kuolemaansa
lävisti hänetkin kerran kapitalistien
salamurhaajan kuula.
Heidän kolmen yhteistä muisto­juhlaa
vietämme tällä viikolla kai­killa
maapallon kolkilla. L-L-L-viikkoa,
yhteistä muistojuhlaa, jo­hon
osallistuvat sekä vanhat että
nuoret vallankumoustaistelijat kai­kissa
maissa.
Mitä olivat j a ovat yhä edelleen­kin
merkitykseltään nämä kolme
työväenluokan suurta nimeä taiste-lovallc
vallankumousliikkeelle? On­ko
heidän merkityksensä vain edes­menneiden
sankarien muiston juhli­mista,
heidän menneiden taistelu-jensa
kunnioittamista? — Kyllä, s i ­täkin
se osaltaan on. Mutta siinä
ci ole kaikkii Heidän muistojensa
juhlimisella on laveampi, kauas­kantoisempi
merkitys, — merkitys,
joka ci ole ainoastaan heidän pois­menoaan
surevaa, mutta se tfn sa­malla
myöskin vastaisten taistelui­den
suunnittelemista, niiden valmis­telua,
heidän työnsä jatkamista.
Nämä kaatuneet toverit, työväen­luokan
suuret nimet, velvottavat
meitä täydellä j a peräänantamatto­malla
tarmolla jatkamaan sitä työ­tä,
joka heiltä kesken jäi. Emme
muistele heitä tänä muistojuhlana
pyhimyksinä, vaan työväenluokan
parhaimpina taistelijoina, etulinjo­jen
sankareina, joiden teoista ja
uhrautuvaisuudesta tulee meidän
jokaisen ottaa oppia. He ovat ve-rellään
viitottancet sen tien jota
kulkien, heidän taistelujen oppiaan
seuraten, tulemme voittamaan. yh­teisen
vihollisemme, kapitalismin.
Erikoisesti työväenluokan nuori­son
tulee käyttää näiden kolmen
Kesktviikkona, taminik. 16 p;iis—Wed,, Jan, 16
, L
nemmän. Leninin, maailman työ­väenluokan
henkisen johtajan ko-edesmenneen
taistelijamme j a joh- toliitto lisää sodanvaaraa entistä e;
tajamme muistoa hyväkseen entis­tä
tarmokkaammin, varsinkin ny­kyisellä
hetkellä, jolloin seisomme
uuden maailmansodan uhkan edessä.
Näistä taistelijoista, joiden muistoa
juhlimve, tulee meidän ottaa op­pia
myöskin taistelussamme sodan-vaaraa
vastaan. Aina säilyy työ­väenluokan
taistelevan osan muis-tossa-
se työ, minkä esim. Liebknecht
teki imperialistisen sodan vastusta­miseksi.
Vain yksi ääni maailman
sotaan osaaottavien maiden parla­menteissa
kaikui, joka vastusti mää­rärahojen
myöntämistä sotalaitok­sille.
Tuo ääni oli Karl Liebknechtin
aani. .
Lenin oli johtaja, joka maailman­sodan
aikana väsymättä kehitti i m ­perialistisen
sodan muuttamista
kansalaissodaksi. Hän onnistui ko­timaassaan
nostattamaan kärsineen
kansan lyömään vuosituhantisen sor­tajansa
alas ja ottamaan vallan
ohjakset omiin käsiinsä. Tulokse­na
on jo yli yksitoista vuotta seiso­nut
voimakas työläisvaltio maail­massa,
Neuvostoliitto.
Rosa Luxemburg, nuorisoliittolais­ten
''Pikku Rosa", teki tarmokasta
agitatsionia nuorison keskuudessa
yhdessä Liebknechtin kanssa, jär­jesti'
heitä, opetti taistelemaan. Ke-hittit
käytännössä Leninin j a Marxin
opp^a imperialististen, sotien muut­tamisesta
kansalaissodaksi, antaen
siihen ohjausta nuorten työläisten
j a sotilaiden keskuudessa. Karl
Liebknecht ja Rosa Luxemburg o-vatkin
Saksan j a samalla koko maa­ilman
työväenluokan suuret nimet,
jotka elävät jokaisen työläisen
muistossa kauemmin ja voimak­kaampana
kuin joku Liebelungen
tarina.
Niin, sodanvaara on tänäkin päi­vänä
uhkaavana edessämme. Kaik-
I^ien kapitalististen 'maiden aseva­rustelu
lisääntyy vuosi vuodelta.
Nälkiintyneeltä kansalta ryöstetyt
varat uhrataan entistä hirveämpien
ja tuhoisampien murhavälineiden
valmistamiseen. Kapitalistien voi­tonhimo
on ehtymätön ja, kuten
ennenkin, syöstäisiin tulevassa so­dassa
nuoriso, työväenluokan par­hain
fyysilllnen osa ensimmäiseksi
tappotanterille, murhaamaan ja
raatelemaan toinen toistaan kapita­listien
saaliinhimon tyydyttämiseksi.
Kapitalistien halu tuhota Neuvos-
TOVERI
EirJ. N. Bnharin
Kuoli Lenin. Emme koskaan enää
saa nähdä tätä valtavaa otsaa, tätä
hottama työläisten valtio pitäisi ^•ä--\<iiaa&&Yiiä(ä, päätä, josta Joka taholle
pitalistien saada tuhota j a «en mie- g^tgm vallankumouksellinen tarmo,
lihalun periUeajamiseksi käyttävät eläviä, läpitunkevia, tarkkaavai-kapitalistit
kaikki mahdoUise*^ ^^^\sia. silmiä, näitä lujia voimakkaita k a ­jonsa.
Isiä, koko tätä vankkaa, valettua ole-
Työläistoverit, varsinkin nuoret,' jousta, joka seisoi ihmiskunnan ke-joiden
johtajain muistojuhlaa nyt bity^sen kahden aikakauden rajalla,
vietämme! Poliittinen j a taloudel- Meni raxmloiksi proletaarisen aatoksen
linen taantumus on uhkaava tässä tahdon, tunteen keskusasema, joka
maassa niinkuin muissakin porvaril- näkymättöminä virtoina lähetti val-lisissa
maissa, Näinä päivinä tulee kutuksensa miljoonia johtoja pitkin
meidän entistä tebokkaamraasti sei- planeettamme kaikille kulmille, missä
vittää laajoille tietämättömille työ-: sjiddvät työläisten sydämet, missä
läisjoukoille se merkitykseltään; muokkaantuu suuren luokan tietoi-suunnaton
työ työväenluokan hy-;suus, missä taotaan aseita sen vapa-väksi,
jonka Lenin, Liebknecht,
Luxemburg ovat tehneet. Yhä suu-rempien
työläismassojen tulee pääs-ustaistelua
varten.
Rakas! Unhoittumaton! Suuri!
Toveri Lenin oli ja pysyy ainokaise-tä
tuntemaan heidän päämääränsä j na j a toistimiattomana vuosisatoihin.'
minkä hyväksi he eläessään työs-| Luonto ja historia loivat hänessä i h -
kentelivät ja itsensä uhrasivat. meellisen solmun, jossa yhtyi valtava
Koettakaamme kukin kohdaltani-j järki, yli-inhimillinen tahto, mieskoh-me
edistää näiden suiirten vainajien tainien rohkeus ja se harvinainen i n -
työtä, tekemällä itsekukin mahdol- MmiUisyys, joka on vain valituiUe o-lisuuksiensa
ja kykyjensä mukaan' minainen. Ja nämä voimat yhdessä
tarmokasta valistustyötä uusien antoisat meille Vladimir Iljitshin iie-luokkataistelijoiden
herättämiseksi. rön.
siitä suunnattomasta ihmisjoukosta,,' Toveri Lenin oli ennen kaikkea joh-joka
vielä seuraa sokeana teurasta- taja, sitä lajia päälliköitä, jollaisia
jansa jälkiä, raataa sille kultaa j a ^storia lahjottaa ihmiskunnalle yh-kuolee
itse unhotettuna ja nälkäise-.öen vuosisadassa, ja Joiden mukaan
nä jossakin kurjassa ioukossa,x t a i : ^ ^ ^ ^ d e t nimitetään. Hän oU jouk-kaatuu
tappotanterilla. kojen mitä valtavin organisaattori.
, Jättinä kulki hän ihmiskunnan vir-
^ Tamanvn-kon tunnuslauseen: — etupäässä, antaen suuntaa sen
Kaikki työväenluokan voimat sodan-j jm^j^ggug^ lukemattomista ihmisyksl-vaaraa
vastaan! — täytyy kaikua ^^^^ rakentaen kurinalaisen työn ar-voimakkaana
yli koko maaUman. nieijan. heittäen sen taisteluun, miirs-
Nuorison valistaminen tietoiseksi jj^ten vastustajan, alistaen alkeellisen
luokka-asemastaan, että he ovat tietoisuuden alaiseksi, valaisten valta-mahdolliset,
jos heidät viedään so- y^^jj järkensä valonheittäjällä sekä
dan tappotanterille, muuttamaan: gugj-aa valtatietä että pimeitä kujia,
imperialistisen sodan luokkasodaksi jouta kaikuu askelten tahti mustien
työläisjoukkojen marssiessa eteenpäin
punaisten kapinalippujen alla.
Mikä teki Leninin tällaiseksi miljoo­nien
nerokkaaksi tulkiksi? Ennen
kaikkea se tarkka tunto. Jolla hän
NmTÄMOTÄlDE
'Tuaainen imikko"
Erään ulkomaalaisen henkilön vaikn-teimla
Äenvpsioliitcn teatterista
sen iraikntaksista
John Fraenkel kirjottaa tanskalai­sessa
porvaris-radlkaalisessa Extra-bladet
lehdessä seuraavan mielenkiin­toisen
Moskova-kuvailun:
j a siten valtaamaan yhteiskunnalli­sen
vallan työväenluokalle •— täy­tyy
myöskin käydä tarmolla.
Nämä olivat niiden, johtajiemme,
joiden muistojuhlaa' nyt vietämme,
tunnuslauseet ja parempaa kunnioi-j käsitti kansanjoukkojen kjrsymykset.
,tusta heidän muistolleen emme voi i LeninUlä oli jonkinlainen käsittämä-antaa
kuin jatkamalla heidän työ- tön kuudes aisti. Joka salli hänen her-tään
Icaikilla mahdollisilla voimiin källä korvalla kuulla, kuinka kasvaa
lamme jä käj^ettävissä olevilla kei­noilla.
Lenin, Liebknecht, Luxemburg!
Aatteenne elää voimakkaana typ-läissydämissä!
Ne kerran kaikkial­la
voittoon viemnie. Jo kuuluu
taistolauluin kaiku. Sorrettujen
suunnattomat massat astuu esiin
aikaili yöstä...
maan aUa ruoho, kuinka lirisevät
maanalaiset purot, mitä mietteitä, m i ­tä
aatoksia askartelee maapallon l u -
kemattomaln. raatajain päissä. Hän
Jos kuka osasi kuunnella. Kärsivälli­sesti
Ja tarkkaavastl kuunteli hän
vanhan armeijan sotilaan, kaukaisen
S3n:Jäseudun( talonpojan, jtnetauilityö-miehen
puhetta, isatunnainen keskus­telu
maalalseukon kanssa ilmaisi hä­nelle
talonpoikain valtasuonen sy-kinnän.
Työmiehen kysymyslapusta
K i r j . L. KAMENEV
Lenin oli luotu maallmanhLstoriaji ten kapinoitsijain työtä. Yhdessä pro­letariaatin
kanssa valmisti Lenin ka­pinaa
sitä varten, että kimiioukseen
noussut proletarl^ttl ottaisi käsiinsä
vallan.
Tehdä kapina voittaakseen; voittaa
ottaakseen y^dlan; ottaa valta alkaak­seen
voimakkaalla, rautaisella työmie­hen
kädellä maailman uudesti raken­tamisen,
liitossa kalkkien sorrettujen
kanssa. Niin ajattelee jokainen työ­läinen.
Niin ajatteli, sitä varten eli,
sitä varten työskenteli, siinä työssä
kuoli Lenin.
Diktatuurilla täytyy lujittaa kapi­nan
saavutukset: kapina, menestyksel­linenkin';
jos el sitä lujiteta Itse Jouk­kojen
diktatuurilla, el ole vielä voit­to,
se on parhaassakin tapauksessa
vain askel voittoa kohti, tämän aa­toksen
takoi Leniniin koko työtäte-se
myös täytti hänet kaplnolmisen, kevän ihmiskimnan tuloksettomien va-kumousnousun
suurella tunteella. Tyy- pautusyrltysten historia.^
tymätt<}myyden ja vihan Intohimo, vähemmistön diktatuuria vas^taJSi
jota oli vuosisatoina kerääntynyt Ih- enemmistön diktatuuri; "herrojen"
nilskunnan "syvyykslissä", tehdas-esl-\iifctatuuria vastaan "s3rvlen rivien"
kaupungeissa, poljetuissa kylissä, silr-|(}iktatuurl; kalkki muu on kansan
romahdukselliftUnpana, kaplnalllslm-pana,
vailankuinouksellisimpana aika­na
astumaan miljoonien etupäähän Ja
Johtamaan ne taisteluun.
Hän oli syntynyt Volgan vardlla.
Europan ja Aasian rajamailla. Kuni
aavistaen tämän valtavien Järkytys­ten,
vuosikymmenisten sotien Ja val­lankumousten
ajan loi historia Joh­tajan.
Jphcn keskittyi f en luokan ko­ko
hehkuva vallankumouksellinen In­tohimo
Ja taakseen katsomaton päät­täväisyys.
Jolla " e l ole menetettävänä
muuta kuin kahleensa". Ja Jonka "on
voitettava koko ma^ma".
Historia antoi hänelle maailman
kulttuurin korkeimman saavutuksen
aseen Jonka olivat takoneet ihmiskun­nan
suurimmat henget — tieteellisen
sosialismin aseen, marxilaisuuden. Ja
valtavaksi virraksi Intian ^ l i e n . ja
Kiinan talonpoikain vallankumous^
liikkeen kanssa, se [tekee kommunis­mista
kuulumattoman laajan Ja sy­vän
voiman, jonka maailmanlaaja
voitto on vanna. Leninin soihtu kä­dessään
aistuu koko maailman työtä­tekevä
kansa alkeellisten, hajallisten
vapausyritysten ajasta voittolsain k u -
mousnousujen aikaan, lujittaen voiton
työväenluokan dlktatoorlsella vallalla.
(Teoksesta 'Xenin, taistelija, opet­taja,
johtaja".
Liebknecht. ja
tomaaorjien joukossa, hehkui elävänä
hänen rinnassaan ja ohjasi hänen
rautaista tahtoaan.
- Historian uumenista tulevat ne k a -
Dinan ja kumouksen aallot, Jotka
iilrkyttävät maailmaa. Niiden kautta
i'maist itsensä herroilleen orjien pol-icttn
Joukko, orjien Joille historia
tiibän asti oli ollut vain orjuuden
m;jrctoien vaihtelua
riäidsn tulivuorenpurkausten pitkä
ketju, joka valaisee Ihmiskunnan tie­tä,
on sen kehityksen punainen lanka
Leninille ei se koskaan ollut pelkän
historiallisen tutkimuksen esine —
kuten Kautskylle ja Plehanöville. E l !
Pariisin Kommuunin Jälkeen Juuri
Lenin j a vain häh — <)rftftnk^»in mil­joonien
sorrettujen hiljaisella luotta­muksella
— kohotti näkyville Ja jat­koi
—:ij£orIassa Ja käytännössä — s i ­tä
maailman historian pimaista lan­kaa'"
• ;• ' -
"Väheksymättä pienintäkään yksityis­kohtaa
kieltäytymättä minkäänlaises­ta,
crklsesta työstä, osaten odottaa
milloin se oli tarkotuksen mukaista. Ja
panna uhalle milloin sitä vaati asla,
valmisti Lenin Järjestelmällisesti, sit­keästi,
keiskeymättä miljoonien kapi­naa
väkivallan- Ja sorron maailmaa
vastaan.
Mutta hän el vain jatkanut suur-pettämistä,
ajatuksen tai tahdon heik­koutta,
"papillisuutta" Ja "tolstoilai­suutta";
niin opetti Lenin, eikä tä­mä
oppi ollut muuta kuin miljoonien
Ja taas miljoonien Ihmisten raskaan,
sanomattoman kalliilla hinnalla oste-tmi
historiallisen kokemuksen yhteen­veto.
Orjuutettuna, kovalla työllä ras-kautettuna,
on ihmiskunta kulkenut
tietään eteenpäin kohti sitä päämää­rää,
jonka suuri runoilija suuren an­taumuksensa
hetkellä on hengessään
aavistanut. Sokaistuna, piestynä.
Hengen ja ruumiin kahleilla sidottu­na,
valheen ja petoksen riemuiten
hallitessa maailmaa, ovat rasitetut
sittenkin raivanneet itselleen tietä
halki synkkien kirojen kiveliöitten,
yli myrkyllisten hetteiden täyttä-mien
nevojen. Kohti vapaata maa­ta!
Kohti omaa vapauttaan!
Suuret ovat uhrit olleet. Suu­rempia
silloin, kun parhaat ovat
näjä.
sa Idän ja Lännen rajamaassa, mitä
syvimpien ristiriitojen kiehuvassa kat­tilassa,
satojen miljoonain työläisten
ja talonpoikain sankarillisten mart­tyyrien
taistelupohjalla aasialaista
tsaarivaltaa, ja eoropalaista kapitalis­mia
vastaan voi kasyaa Ja karaistua
johtaja. Jonka johdolla työväenluok­ka
astuu yli uuden aikakauden kyn­nyksen.
Täällä muokkaantui Ja sai ensimai­seen
poliittisen ilmenemisensä aatos,
kuinka työväki kokoo jTnpärilleen ta­lonpojat
antaakseen lopullisen iskun
pääomalle — työväen ja talonpolkal;;
liiton aatcs. Lenin teki tässä maali-maniaa
jan vapautumisen tunnuksen,
dynamiittipatruunan. Joka räjäyttää
hajalle maailman imperialismin raken­nuksen.
Tämä aatos valaa Lännen suurkau­punkien
työväenliikkeen yhdfikd
kaatuneet.. Suurimmat kuitenkin s i l -
Ei ole sattuma, että taistelevan i h - i^in, j ^ ^ ^ ihmiskunta ratkaisevassa
miskunnan suuren johtajan antoi Ve- hetkessä on menettänyt parhaim-
Juuri VenäJäUä. tässä suures- mat "sankarinsa. — Liebknecht ja
Lnxembnrg. — Sankareina elitte ja
sankareina kaaduitte. Kaaduitte
hetkellä, jolloin proletariaatti teitä
kipeimmin kaipasi. — Ristinpuu ja
polttorovio, msrrkkypikari j a terä-kokouksessa
hän, tämä puolueemme
Uetäjä näki Ja tunsi mitä teitä kier­tävät
työväenluokan ajatukset. Jokai­sesta
ihmisestä osasi hän, ominaisel­la
kyvyllään, vetää tuhansia lanko-
Jaan, kimpun yhteiskunnallisia suhtei­ta,
mutkikkaita vyyhtejä Ja solmuja
— Ja hänen silmiensä et6en kuvastui
miljoonain elämän kuva, valtavan
maan luokkasuhteitten kokonaisuus.
Lenlnillä'oli erikoinen lahja puhua
ihmisten kanssa, päästä heitä niin lä­helle,
että he esittivät hänelle kalkki
epäilyksensä, tarpeensa, kysymyksensä.
Jokaisen kanssa Lenin löysi yhteisen
kielen. Vihaten voimakkaan sielunsa
kaikesta voinaastaan 'työväenluokan
vastustajia, katkaisten välinsä niiden
kanssa jyrkästi, päättävästi, peruutta-matomastl.
Lenin osasi vakuutavasti.
kärsivällisesti selvitellä "omiensa", työ­väen
taistelijahx epäilyksiä. Siitä Joh­tui
hänen poikkeuksellinen viehätyk­sensä.
Hän lumosi ihmiset. Ne tuli­vat
hänen luoksensa — ei nXnkiiin
tullaan päällikön, proletaarisenkin ar­meijan
päällikön luo, vaan kimi par­haan
ystävän, toverin, luotettavimman,
vilsaimman, kokeneimman neuvonan­tajan
luo. Ja hän liitti ihmiset yh­teen
ympärilleen sellaisella sementillä,
jota mikään voima ei kykene murta­maan.
Tokkohan on mahdollista historiasta
löytää toista tällaista Johtajaa, Jota
lähimmät työtoverinsa niin rakastai­sivat.
Kaikilla heillä oU Leniniä koh­taan
aivan erikoinen ttmne. He Ihan
rakastivat häntä. He eivät arvosta­neet
yksin hänen valtavaa päätään Ja
rautakättään. EI. Hän sitoi ihmiset
itseensä läheisillä siteillä. Hän oli
sanan täydessä merkityksessä toveri;
— suuri sana JoUe kuuluu tulevaisuus.
Sellaiset suhteet tulevat kerrMi val­litsemaan
kaikkien ihmisten kesken...
Mitä smurin yksinkertaisuus oli L e ­ninin
politiikan peruspiirre. Se ei o l -
Bolshoj-teatteri — iso teatteri r -
Moskovassa on nimensä arvoinen- Se
on hiin suuri että me 400 ulkoraaalais-ta
visrailijaa katoamme sankkaan kat­sojajoukkoon,
joka täyttää sekä par­ketin
että parvekkeet. Naistemme h i l ­litty
hienous hukkuu 3,600 venäläisen
tasaiseen vaatetukseen — miesten
mekkoihin ja naisten vaatimattomiin
juhlapukuihin. Sitävastoin ne viisi
parvek<lymHyrää edelleen hohtavat
keisarillisesti kullattua stukkoa (mar-morisekoa)
ja valkoista lakeeraiista,
istuimet ja looshien selkänojat ovat
edelleen porvarillisen muhkeita Ja
pehmeitä. Mutta paljaita käsivarsia Ja
suojattomia kauloja ei \dlahfcBle e-slin
muotUuonnoksia tuUakseen kii­kareilla
varustettujen miesten katseen
arvostelun ja ihailun esineeksi. Hän­nystakkia
— ei, ei edes. yhtään k i U -
lotettua paidan edustaa.
Huomio kohdistuu vain yhtäälle:
näyttämölle.
Ohjelma tarjoaa balettia: "Punai­nen
unikko", kolmessa kahdeksano­saisessa
näytöksessä, musiikki Glieren,
puvut ja koristus Courilkon.
Jokainen 4,000 tilaa on otettu. Läpi
katsomon kuuluu odottava, mielen­kiintoinen
äänien humina.'
Valot sammuvat, soittokaikuu. Esi­rippu
nousee. Se on kuin kuusikerrok­sisen
" "rakennuksen seinus kohoaisi
kohti pUvIä.... Bolshoj Teatterin
suuren esiripun takana on suuri, mah­tava
näyttämö. Ja koko sen pinta-ala
on otettu käytäntöön. Jokainen kuu­tiometri
on käytännössä, esiintyy.
Ensi katseella kaikkea tätä ei voi
käsittää. Täytyy sekä nähdä että
kuulla kolme kertaa, hieroa silmiään
ja jälleen katsoa. Kuohuvasta, häikäi­sevästä,
sekasorrosta Ja hämmentä­vän
kirjavista värivivahduksista huo­maa
vähiteUen yksityiskohtia, jois­ta
alkaa muodostua eheä kokonaisuus.
Se on osa kiinalaista satama-alu­etta.
Korkeat nostokraanat teräsmet-sänä
tavottelevat pilviä molem­min
puolhi kirjavia rakermukslen sei­nämiä.
Oranssi-, sireeni-^ ja vihreän-väriset
silkkiliput ihmeelllsine kllna-laishie
kirjoltuksineen Ja koristeineen.
Koko laiturin edessä olevan taustan
täyttää vaalean sininen laiva — ve-päläinen
höyrylaiva. Sen karmeita Ja
luukuilta loistaa merimiesten valkoi­set
puvut. Mastosta mastoon liehuu
nuorilla "merimiesten pyykki. Suuri
maaUenousu silta ylettyy keskiluukul-ta
laiturille. Kiinalaiset kulit kantavat
raskaita taakkoja laiturilte.. keskelle
näjrttämöä, olkben ' kumartuneita sel-kiään.
HelUttämättä Jatkuu tuo lop­pumaton
jono. Tuntee, aavistaa tuos­sa
Klilnan monien miljoonien ihmis­aineen.
Kulit pikemmin ryömivät kuin
kävelevät. Raskaat säkit Ja laatikot
painavat heidät nmahan. Varoen he
muuttelevat jalkojaan etteivät kom­pastuisi
raskaan taakkansa alle. Tuo
aina uusiutuva yksitoikkoinen liikun­ta:
astuen eteenpäin, vaipuen pol­villeen,
nostaen kantamukseri; tuon
rytmillisen edes-nosta-alas-ylös säes­tää
musiikki. Tuntuu kuni satanau-lainen
paino ruskassa kuin rumpu t a ­koo
tuota, rytmiä. Käsittää aiheen
tässä kirotussa työvoiman loppuun k i ­ristämisessä../.
Punanen kukka
Huomaa tarkotuksen, tulee uteliaaksi
Na. 13 —la^
tamuksineen laivasta laiturille. Johon
heittävät taakkansa. Joka kerta kuu­luu
kumea Jymähdys. Musiikki seu­raa
tuota tahtia: pranp, pomp, pomp,
Jonoin melkein v ä r e e n ä nojaa tao-
HHaflT». levähtääkseen.
Yksi kantajista nääntyy j a lankeaa
MiDstelinia T. 1918
Lahtarleu suurhyökkäys läntisdli
rintamalla alkoi maaliskuun puou^.
Iissä. Punaisille tuhdi^mmakä |I
muodostui heidän oikealla siivellääa.
Länkehnäeltä Orivedelle hyökänneet
lahtarijoukot uhkasivat katkaista ta-dan
Oriveden aseman luona, ja aUe»
raskaan taakkansa painosta. Valkonen
orjavouti ruoskii häntä. Kauhistunei­na,
ryömivät kulit yhteen. Mutta yht-.
äkkiä heittäytyy punasten merimies- ^„r*^Ti"C^",:r^.„t""^ ^
ten joukko alas yllLnältä laivan kan- I J ^ ' f „ J ^ S ? ^ , v 2 ^ ^
neiti, tarttuvat pitkiin laivasta rhp-! - P ^ ^ J ^ / ^ ^ ^ ^ ^ ^ He
puvlln köyshn, heittäytyen kuni tuu- ^If ^ h S ^ f ^ f ^ i ' ^ ^
Sspää yksi toisensa perään Mturille. ^f^^f* P ^ " ° l ^
-Pidättää hengitystään
taa tulla? Muutos tapahtuu sihnänrä- f^g^ .lyömään
päyksessä: Merimiehet ajavat^pois Rata
Susaajat. Poliisijoukko saapuu. H i - JLY^P L " ^ . ^i^^^tyvät
SSou^o i S S u ^ e s t a S S ; KS -^^"S'' "^^^
pahenevat rantasHtaa myS^ h a k l e n S S ^ ^ * ? : . , ^T^^ Pe-
Siojaa laivassa. Kauppiaat huutavat ^ ^ ^ " " i ^ S ^ " ^ ^ Tampereelle
että laivan p u r k a u s t a ^ jatkettava ; S i l s t J ^ ^ s T ^'
loDpuun astL Valkoset soviettimeri-;
miehet tekevät alotteen: he muodos- I J^J^^^^l^,^ Perääntymisestä
tavat kaksoisketjun laivan Ja laitu- P^^^ttakaan^ Joukot pakeni.
rin väliselle sillalle ja ojentavat säk­ki
säkin ja laatikko laatikon jälkeen.
Se on kuni juokseva remmi uuslaikai-sessa
tehtaassa. E i kenenkään tarvitse
koukistaa selkäänsä. Työ sujui kuin
leikiteltälsi Haavemainen valais­tus
näyttämöllä.... Yhtenäisyyttä,
yhteistyötä, komrnunismia. Ja kim
kauppiaat äkäisinä mulkoilevat' laivaa
alkaa sen kapteeni purkamisen pää­tyttyä
saarnata kiitollisille työläisiUe
uutta uskontoa, kommimismia. Ensi
^erran saavat nuo kiinalaiset txmtea
"punaisen unikon" tuoksuna
Pieni Taja Hua laltiirllta näkee
kapteenin miehekkään vartalon Valko­sessa
imlvormussa, kultanauholneen ja
punaisen tähden ja sydämensä joka
aina on sykkihsrt * seikkailuhalusta.
tyksrttää kiivaasti tuon pulskan kap­teenin
takia.
Kauppiaat ja seikkailijat neuvotte­levat
ja päättävät ottaa kapteenin
hengiltä.
Esirippu laskee.
Kiihotusta? Kyllä, mutta samalla
hyvää taidetta. Taidetta, kiihotukses­ta
huolimatta. Omituista ja ihmeellis­tä.
Eroaa kaikista muista näytelmis­tä.
Se pistää ihoon aivan kuin olisi
sähköylrta tuolissa jolla istuu
Näyttämölle asettajan mainitaan
ohjelmassa olevan J . Faier. Hauska
kylläkin on toisen näytöksen näyttä­mölle
asettanut toinen henkilö^ V.
Tichomlrov. Miksi? No-«iin, venäläi­set
haluavat ei vain äärimmäisen
uusimuotista, heidän sydämensä hala­jaa
romanttisuutta Ja sen takia on
Tichomirovin astuttava esiin.
Esirippu nousee Ja toinen näytös
alkaa. Todellisuuden tilalla ilmenee
nyt haaveilujen maailma.
Taja-Hua on poltellut bplumia.
Hän nukahtea Ja näkee ihanuuden
täyttämiä näkyjä. Huntujen Ja mus­tan
pimeydeni takaa näkyy "hopealäh-teitä",
"kuunkultaa". luoUa j a metsiä.
Kiinalaiset sadut saavat eloa hänen
unisten silmiensä edessä. Mieliku\^r
tuksellisia lintuja, kultaiisia koppa­kuoriaisia,
perhosia, lootuskukkasia..
Kaikki päättyy tanssiin, kauneutta
uhkiivaan tanssiin. Äkkiarvaamatta
ui varjokuvia elävistä kultakaloista
vat suoraa päätä Tampereelle asti
Ermen sitä ei rintamaa voitu järjes­tää
kurittomista Joukoista. Tampereel'
la vasta pysähdyttim Ja alettiin kui
reesti järjestää kaupungin puolustusta.
Tampereen länsipuolella, Satakun­nan
rintamalla, onnistui punaisten
säilyttää rintamiajärjestys, vaikka
täytyilön peräytyä nihi, että lahtarit
pääsivät katkasemaan Tampereen-
Porin radan.
Mutta punaisten rintaman oikeaHe
siivelle oli tullut aukko, se helpotti
lahtarelta suimnitelmissaan, saartaa
Tampere, ja sirme perääntyneet punal-set
Joukot.
OU vain toimittava ripeästi, ennen
kuin punaiset ehtivät selvitä hämmin­gistään.
Lahtarijöukkoja lähetettiin
suorinta tietä Kangasalan kautta koh-ti
Lempäälää, katkalstaakseen etelästä
Tampereelle johtavan radan.
Kangasalan ja Lempäälän pitäjiä
yhdistää yksi maantie, joka kulkee
läpi metsäisen asumattoman, noin lo
km. pitkän taipaleen. Se on vaikea­kulkuista,
nousua ja laskua mäeltä
mäelle. Se on joskus muinaisuudessa
ollut tärkeä kulkutie, mutta nykyään
harvoin matkamies sille eksyy, val­lankin
talvella, jolloin vahva lumi
peittää tien ja nuoret puut lumen
painosta kaartuvat sen y l i.
Mutta tänä talvena tuli tämä tie
tärkeiden tapahtumain vällkappaleek-sL
Jo tammikuun lopulla eräänä yönä
kuljetettiin Suomen lähtarihamtuksen
jäseniä hevoskyytinä tätä tietä myöten
Kangasalle Ja sieltä edelleen sivuteitä
myöten pohjoiseen.
Seudun oli Jo silloin punakaarti
miehittänyt. Jonka tähden herrat kat-soivat
turvallisemmaksi lulteia omi­ensa
luo sivuteitä Ja Öiseen aikaan.
Purialsten Johto oli Jättänyt huomi-oonottamatta
nuo strategisesti tärkeät
takamaat. Taikka sitten oli punaisten
Bolshevilkklkiihotusta Ja balettia. I h ­meellinen
yhtymä, jolla ei ermen ole
kokeiltu. Tarjoilu on alkanut Ja herkr
ku kaimetaan eteen kultalautasella.
Mitään ei ole säästetty mahdollisen
suurenmoisen vaikutuksen aikaansaa­miseksi.
Laiturille on loihdittu koko itämai­den
ihmispaljous kirjavine värilols-toineen.
Kimalaisia miehiä ja riaisia.
ma;ndarilneja, kauppiaita, katukaupus-telijoita,
matkailijoita, haureellisia
naisia, katupoikia ja poliiseja
Ulkomaiset merimiehet alettavat
tanssin. Ja tuota tanssia Jatkuu kair
ken iltaa. Jokaisen kansallisuuden
merimiehet esiintsrvät omalla tanssi-erikolsuudeUaan.
Muuan suklaatin
värinen neekeri päättää tanssin pyör­teen
kivakalla charlestonilla. Seuraa
sitten uskonnollinen kulkue mielikuvi­tuksellisilla
paperikuvioilla sekä temp-peUtanssijattaria
kantotuolissa Väli­aika.
Tanssia. Yhä vieläkin tanssia.
Altoomaa kulkee kulien jono karr-väksi
hiottu tikari ovat suurien
miesten ja naisten elämän päapis-teenä
olleet. Teille suotiin sala­murhaajien
lut naivien ihmisten jrksinkertaisuut-ta.
Se oli neron yksirikertalsuutta.
Hän lö3rsi yksinkertaiset sanat,, yksin­kertaiset
tunnukset, mitä mutkikkaim-paih
tehtäväin_yksinkertaisen ratkai-sim.
Mikään el ollut vieraampaa Le^-
kiväärinperän iskut.
Kullakin ajalla omat tapansa!
Kjrmmenen vuotta on sankarien i ninllle kuin väittely, kopellu, viisastelu,
ruumiit maanneet maan tomussa, i Häi^ vihasi kaikkea tätä. pilkkasi tätä
Siitä huolimatta on heidän elämän-i * ^ t t u a vanhaa perintöä, jota meis­sä
vain jatkunut. — Kirkastettuna. |sä vielä on. I K n tunsi asiallisuuden
— Puhdistettuna. — Tulee jatku-1 arvon Ja vihasi syvästi kaikkea tyhjää
maan h a u t t a aikojen. Harvoille on!*o"*^"a.
suotu elää hiin, että he kuolemal-j johti koko puoluetta. Ja sen
laan lunastavat satojen vuosien elä-j kaikkia työtfitekeviä. BSn
män.
Karl Liebknecht j a Rosa Luxem­burg
lunastivat kuolemallaan köyhä­listölle
uuden elämän.
;oli diktaattori sanan parhaassa merki­tyksessä.
Kooten; itseensä elämän
virran olemuksen, muokaten ihmeel­lisessä
aivolaboratoriossaan satojen Ja
1
tuhanten ihmisten kokemukset. Johti
hän samalla kertaa voimakkaalla kä­dellä,
vallalla, auktoriteetilla, suure­na
päällikkönä. Hän ei koskaan laa­hannut
tapausten perässä, ei pelkäs­tään
"rekisteröinyt" niitä passiivisesti.
Hän saattoi kulkea vastenvirtaa in-tohimoisen
luonteensa koko voimalla
Juuri sellaisen pitää olla Joukkojen
todellisen johtajan.
Toveri Lenin on mennyt luotaimne
ainaiseksi Ainaiseksi. Siirtäkääm­me
nyt kaiken häntä kohtaan tunte­mamme
rakkauden hänen omalle-lap­selleen,
perilliselleen — puolueellem­me.
Olkoon se elävä hänen henges­sään,
hänen älyssään, hänen tahdos­saan.,
hänen rajattomassa rohkeudes­saan
ja työväenluokalle antaumukses­saan.
Osatkaamme yhdesäl nhn tark­kaavastl
kummelia joukkojen ääntä,
kuhi osasi Lenin — yhtehien johta­jamme,
viisas opettajamme, kallis,
korvaamaton toverimme.
läpi häyttämöhuoneen^.... haavemai­nen
tekele salatiistia. vefsisäiMöstä.
Puolialastomia kiinalaisia sotilaita,
kantaen suuria kilpiä'Mvakassa asei­den
kalskeessa Näyttämö täyttyy pyö­rivillä
tanssijoilla.
Puivut, vauhti, varmuus, asermöt,
väriyhdistelmät ja ryhmittymät —
kaikki ovat näytelroätaiteen huippua.
Kohtaus seuraa toistaan nopeasti kuin
kellon sekuntiviisari — vieläpä iiope-amminkin.
Sanoin itselleni: nyt he
•ainakin ovat saavuttaneet huipun,
seuraava tulee olemaan heikompaa
kuin edellinen. Mutta mitä vielä —
tiusia joukkoja työntyy esiin huima/t-valla
vauhdilla, saaden osakseen ylty­viä
suosionosoituksia. Täja-Hua aavis­taa
salahankkeita kapteenia vastaan
. . . . uneksii olevansa suuressa puu­tarhassa
täynnä villiä unikukkla —
punanen kukka opiumia — rakka­utta
-—bolshevismia — esirippu.
Taiteilijat ovat Venäjän parhaita.
NUtä on iso Joukko Ja heidän nimiään
on vaikea lausua: Lachtjllin, B u l -
gakov, Smoltsov. Gueltser. Makle-vitj,
Riabrov. Orlov, Tsjuklinov, Bloc-khin,
, Tokarevi Hluschtjenko, MoISef,
TsäTpin ym.
Eshrippu nousee jälleen. Se on vii­meinen
näsrtös. Mahtava pylvässall.
On Uta. Taustalla näköala yöpimeälle .
mereUe. Juhlitaan sovlettikapteenhi tuUeetkin. Hevonen jäi
tappio tullut liian äkkiä — yllätykse-1
pä. E i ehditty järjestää rintainda lah-1
tarelta vastaan ottamaan noille. met­säisille
vuorten rinteille, jotka luon­tonsa:
puolesta tarjosivat hyvät puo-lustusasernat.
.
LahtareiUe Jäi tie avoimeksi Lem­päälään,
josta OU kohtalokkaat seura­ukset
ei ainoastaan Tampereen puo-lustaJiUe,
* vaan koko Suomen : vallan-kumousarmeijalle.
' Marian 'päivää vasten yöUä marssi
lahtarien . etujoukot edellämainittua
metsätietä pitkin Lempäälään. Juh­la-
aamun sarastaessa saapuivat pyö-veUt
ensimmälsiUe ihmisasunnome.
Yksinäisessä torpassa metsälammen
rarmalla, väki nousee varhain ylös.
Silmäys ulos pihamaalle saa veren
Jähmettymään torpan väen suonissa.
Piha on täynnä asestettuja lahtarelta!
— Pian on torpan väeUä selviUä, mi­tä
on tehtävä.— Sana tästä ön pu­naisille
saatava. — Torpan tytär —
puoUpuklmlssaan — hyppää ulos ra­kennuksen
takasivulla olevasta akku­nasta,
— juoksee läheiseen metsään,
Jonka suojassa kiiruhtaa kylään, -r
Lahtarit Jatkavat matkaansa, alas
lammen jääUe.
Eräs torpan ukko palaa kotiaan py­säkiltä,
jöime on vienyt maitoa. Rees­sään
hänellä on 2 punakaartilaista,
jotka ovat menossa tiedusteluretkelle
ihetsätaipaleelle. Äkkiä pysähtyy torp­parin
hevonen jäälle, miehet reessä
siristävät silmiään. — Totta totisesti,
vastaamme tulee lahtarelta! — B
Jouda torppari hevostaan j-mpäri
kääntämään, vaan hyppää reestä
jäälle ja juoksee metsään. Punakaar­tilaiset
Juoksevat takaisin maantielle,
kunniaiksi. Puolisensataa punatukkai­sia
valkotakkisia englantilaisia meri­upseeria
tanssU "shlmmlä" yhtä mo­nen
puoleksi mustaanpuetun Ja puo-
Uälastoman yläluokan naisen kanssa.
Tyystin kokoonpantu, sattuva Ja ten­hoava..,.
Vieraiden huvittelu alkaa.
KUnalainen taikuri alkaa loihtia e-siin
shaaUa ja verhostimia -— tans­sijoita
Ja tanssijattaria — kalkki
päättyy tanssiin. Virvokkeita tarjo-'
taan. Taja-Hua pakotetaan tarjoa­maan
soviettikapteeniUe myrkytettyä
teetä. Mutta Juuri kun hän kohottaa
kuppia huulilleen tyrkkää TÄja-Hua
hänen kättään että kuppi puteaa.
HäUnää. Asia selviää. Merimiehet saa­puvat.
Yhteentörmäys, taistelu. V a ­lot
sammuvat. Venäläiset poistuvS^:.
Laiva lähtee. Taustalla Mmaltdevat
valkoiset purjeet. Taja-Hua murha­taan.
KuUt nousevat taisteluun Pur­jeiden
varjojen takaa tulevat kuUt
taisteluun riistäjlään vastaan. Valon­heittäjä
valaisee. Pyssyt paukkuu.
PunaUppu kannetaan eteen. Unikon
lehtiä, punasia lehtiä sataa yU näytr
tämön, samaten kukkia, punasia kuk­kia.
Raivoisa musUkkL Kansainväli­sestä
uhkuu voitonsäveleet.
Mieltymyksen osoituksien pauke
täyttää katsomon. Se on kuni ukkosen
ilma. joka tulee yhtäkkiä, aavista­matta.
Pai*etti Ja viisi parveketta, kaikki
tareitten saaliiksi. Lahtarit alkavat a-jaa
torpparia takaa, sekä ampuvat
punakaartilaisten Jälkeen. ,
Torpan tytär on saanut sanan jo
kylään. Jossa oU muutama punakaar­tilainen.
Vähälukuisuudest^ah huoli­matta
nämä heti lähtevät lahtarelta
vastaan ottamaan. Eirään inäen päältä
he Joutuvat seuraamaan tapahtumaa
Jäällä. Pitkästä matkasta huolimatta
avasivat, he tulen torpparin takaa-aja-
Jla vastaan- Yksi vainolaisista kellis­tyi
hangelle, eikä enää noussut, "ali­voiman
edessä täytyi punaisten kui-t
e n ^ perääntyä. Heti laukaukset
kuultuaan alkoi kylän asukkaat kii­reesti
valmistautua pakomatkalle. Mo­nen
täytyi Jättää kotmsa, kuulien
vinkuessa ympärillä.
Silloin tällöhi pysähtyivät punaiset
tekemään pientä vastarintaa ^
Helsingin poika joutui lahtareitten
vangiksi, jonka nämä ampuivat heö
erästä isoa Mveä vasten.
Lopen kartanon kivinavetasta saa­vat
lahtarit kaksi paikkakuiman pn-nakaartilalsta.
Nämä he veivät erSS-seen
torppaan, jossa tappoivat heidät:
raa'asti kiduttamalla. SUminnäkiiäin
4,000 katsojaa —- niiden joukossa
Jotka edustavat 23 eri m a a t a — o^*
hyvillään, ovat haltioissaan. Muua"
heistä liuomauttaaääneeiosä: "T31-;
lä baletUIa ei ole vartaistaan."
No. 13 -
Bally to
During thifi
joath of the
ting the Tent
jnorder of Kar
Luxemburg—a
by German <
ibetted by S
World Imperij
jUniversary o
leader of the
At a time w]
are becoming
day, and whe
Imperialists a
attack on Wor
memoration oJ
three great •«
must not takt
sentimental 1
tlieir memory.
the Canadian
render them
work by daily
gle against im
•war-plans of tl
class, and foi
Soviet Union.
These three
thehr vfhole I
most heroic ai
against the c
system under
live, the syst
causcB greät -m
of workers' liv
their lives thej
militarism, the
ing instrument
sion, the insti
bosses in their
instruments us
ers during stri
Anti-Militarii
Thö best yra;
vorkers of Ca:
memoiy of th<
ary leaders—n
revolutionary
follovr their ex
teachirigs, and
practice. To th
ticularly belonf
capitalisi milil
workev8 are t
capitalist xvaxsi
kertoman mukai
sa kauheasti pl
Koko pälväh
oni edeimeet 5
Järjestyvät ketji
mäUe — Moisl.
köiset ottavat :
navetan suoj
Tamperepa läh
sarijuna ampuv
punaisten . pohr
onnistui lahta
saavuttaminen
Samaan aikaa
vät iradalle M(
toinen lahtarijo
kylän ja pysäki
metsiä myöteoL
Kuljusta oU nu
rintamiUe. jälell
pia miehiä. Jotk
talolla, tehden
rlstössä.
Marian päivän
hengästyneenä
lolle. He kertoi
hestyvän HöytäE
. ten^ Kiireesti jä
juun työväentalc
Torppari — Jc
tänyt lahtarcUle
kaUe hikisenä
Suoraan metsän
tänyt sanaa t
tulosta K t t j u h ;
suunnalle ei iiyt
koska joka mies
Pian. saapiiiva
lyhyt laukauster
reistä kaatui. Ni
neen, lausui amf
lä kuolla, kun
yhden lahtarin
YUvoiman ede
perääntyä Kulju
nalla siirtyivät
— joka, viimeksi
nen pysäkki Tan
TääUä Järjestyiv
josta sitten peri
puolustamaan. O;
pakeni metsiin,
säästymään lajn
pakeni metsiä
punaisten alueeU
Moisiosta peräi
Lempäälän asem
vaiheUle. johon i
iiistui järjestää
ka ulottui Tot
kautta Kangasall
soneet hyödylUsel
tällä rintamalla
iQääränsä saavut
- - Tampereen et
tunut lahtatcille
Ja punaisen etel
katkeimut. Tainp