1929-01-16-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
oli olen Täs. Nö. 13 —1929 K€sldviild£ona> tämmik 16 p;na~-Wed., Jan. 16 tävästi oli pääjnoni se, että se-naatti tahtoi koko maan työväen-liadceen verisesti tnkehuttaa,, lyödä kaikki kansanvaltaiset edistyspy-rinnöt kahleisiin j a haudata kärsineen kanpan keväiiset uudistustoiveet kalman rauhaan. Mutta niin kauhean taantumuksen orjaksi ei Suomen työväenluok. ka ikinä alennu. Niin rumien vallankaappaushankkeiden täytyi sor-1 tna häpeällä. Ja niiden täydellinen sortuminen on nyt alkanut. Juurineen tulee työväenluokka hä-v i t t ä i n ä ä n ' v a a r a l l i s e n taantumuksen j a sortovallan. Sosialidemokraattisen Puoluetoimikunnan valtuuttamana Suomen työväen vai lankumo uksen korkeim- B työväen snhfanfmninen tab^jam maafiskDUB vaDanknmooksessav. 1917 ja sen jälkeisellä läheiqiäiä dkana Tämän kirjotuksen tarkotuksena on osaltaan selostaa vallankumouk-seiliselle työväestöUe, mitenkä tärkeätä on, erittäinkin sellaisessa H. lanteessa, k-un työväestö lähtee taisteluun vaUan valtaamiseksi, osata oikeaUä tavalla suhtautua talon-poikiin sellaisessa maassa k-uin Suosii on, jossa, talonpoikaisto ja maaseudun palkkatyöväestö yhdessä pana E l i m e n ä me nyt julistamme, "^"««^ostaa kansan suuren enemmis-e t t ä kaikki vallankumouksellinen' valta Suomessa nyt kuuluu järjes-tyneelle työväelle ja sen vallanku-mouselimille. \ Maan ^sosialidemokraattinen val- Siitä tuskin ollaan eri mieltä, että yhtenä suurimpana tekijänä meidän häviöömme v. 1918 luokkasodassa . oli se, ettemme heti maaliskuun lankumoushallitus niuodostetaan nyt; ^"^^^ankumouksessa osaneet vetää ta-heti. Sen jäsenistä julkaistaan tie-j-°"P°^^'^a mukaamme, sillä mielestä, to ensi tilassa. Eikä ole kysymyk-! ".^ olisivat silloin olleet saata-sessä se, että vain uusia miehiä; y.'^^^ ™ukaan, ainakin pientalonpo-pantaisiin vanhoihin virkoihin. Vaan suuri osa. Koetan sen tässä kysymyksessä on koko virkavallan j kokemuksen perusteella osot-kukistaminen. Suomen työväen järjestöt ja kaartit kaikkialla maassa täyttäkööt nyt vallankumouksellisen velvollisuutensa kukin voimainsa mukaan. Luja taa kuinka se olisi ollut mahdollista. En minäkään sitä silloin nähnyt, mutta nyt jälestäpäin olen sen tullut huomaantaan. Mitä taas tulee siihen, miksi em-vallankumouksellinen järjestys on' talonpoikia mukaan vetäneet, säilytettävä riveissämme! — Venä- Johtuu siitä, ettemme silloin olleet Iäistä sotaväkeä on kaikkialla kohdeltava hyvin, sillä tietoiset venä- , iäiset toverit ovat vallankumouksellisen työväen ystäviä. Suurlakko ei ole läheskään kaik i l l a paikkakunnilla vallankumouk. sen onnistumiselle välttämätön. Missä se on välttämätön ja missä ei, sen päättäköön kunkin paikkakunnan vallankumouksellinen työväki itse järjestöjensä kautta. Helsingissä on mielestämme vallankumouksen takia tarpeen heti alkaa suurlakko. Mutta kunnallishallinnot ja muut valta-asemat otettakoon työväen haltuun, inissä se näyttää sopivalta ja hyödylliseltä. Ei^ mis-sään horjumista eikä peräänVmis-t ä ! Ei pitkiä neuvotteluja kavalakin aseellisten vihollisten kanssa! Työväen voitto on perille vietävä! Rauhallisten kansalaisten, jotka eivät tahdo työväen vihollisia avustaa, ei ole vallankumousta pelättävä. Pieneläjät maalla ja kaupungeissa älkööt uskoko sellaisia valheita ,että työväki heidän omaisuuttaan tahtoisi. Päinvastoin työväen voitto voi kohottaa heidänkin yhteiskunnallista asemaansa. Työväen voima on oikeudenmukaist a voimaa, joka aina kokee välttää tarpeetonta väkivaltaa ja viattomain ihmisten kärsimyksiä, Mutta kaatuneen senaatin aseelliset avustajat kukistetaan armottai Ketkä heist ä ovat petollisesti mukaan houkuteltuja, heittäköön ne" aseensa heti pois kun huomaavat nyt, että heitä on tahdottu eksyttää taistelemaan työtätekevän kansan jaloa asiaa vas. taan. Työväen vallankumous on ylevä j a ankara. Se on ankara röyhkeil-le kansan vihollisille, mutta avulias j a turva kaikille sorretuille j a puutteenalaisille. Luottakaa työväen vallankumouksen voimaan! Sen on Vielä toisilla seuduilla taisteluja käytävä. Mutta vastustamattomasti se vie nyt lippunsa voittoon! Uskomme varmasti, että työtätekevän kansamme niin nykyiset kuin tulevatkin polvet vielä- moneen kertaan siunaavat t ä t ä vallankumousta, josta on alkava Suomessa uusi on-nellisempain olojen aika-" Kellog"^n sopimus Yhdysvaltain senaatissa CooUdgen laivastosnnnnitelniaa kannattava senaattoriklikki haluaisi lisäialkintoja "sodankielto-sopimiikseen" WASHINGTON, tammik. 14. -— Vu-me päivien kuluessa on KeUoggin "so-dankieltosopimus" ollut jatkuvan keskustelun alaisena senaatissa. Mainittu sopimus jonka kapitalistiset hal- Ktukset ovat järjestään allekirjoittaneet. Englanti ja Ranska erinäisin ehdoin, mutta jota mikään porvari-valtio ei liene vielä lopullisesti vahvistanut, on senaatissa joutunut erikoisen kiistan esineeksi laivastoraken-nuasuunnitehnaa kannattavien senaattorien taholta. Viimeksimainitut ovat vaatineet sopimukseen liitettäväkö vielä lisäksi Yhdysvaltain "tulkhinan". vastapaint*sl Rnglannin asettamille ehdoille. Toiselta puolen on sopimuksen "isä", valtiosihteeri kcHogg vakuuttanut, ettei sophnus alkaperäisessä muodossaan millään tavalla sido Yhdysval-kommunisteja (bolshevikkeja) sii-häkään määrässä kuin nyt olemme, että olisimme tämän tehtävän osanneet oikein arvioida ja ottaa, huomioon. Kerron tässä siltä ajalta tapahtumia eräältä maaseutupaikkakunnalta, jossa silloin olin mukana toiminnassa ja jossa asui pientalonpoikia, torppareita j a työläisiä. Sieltä myös oli määrätty työläiset ja talonpojat pakkotöihin vallihautoja kaiva-maan keski-Suomeen aina kahdeksi viikoksi kerrallaan. Siitä heidän keskuudessaan oli napinaa ja tyytymättömyyttä olemassa. Tätä vastenmielisyyttä lisäsi vielä sekin, kun he näkivät mitenkä sielllä raiskattiin metsiä ja kaivetaan juoksuhautoja viljapelloille. Mutta ennen kaikkea he olivat vihaisia siitä, että feinne pakolla määrättiin. Ja määrääjänä oli oman pitäjän nimismies ja muut suurimmat pomomiehet, jotka olivat kunnan asiain johdossa. Näin joutui työmies ja talonpoika yhdessä tänne vallitöihin. Työnjoh-tajana, pomona, . heillä oli siellä venäläinen sotilas, joka oli joko työläinen taikka talonpoika, ja myös oli sinne pakkomääräyksellä määrätty. Kun he kaikki olivat pakolaisia, syntyi heille solidaarisuuden tunne toisiaan kohtaan. Sotilaalla ei ollut rahaa. Hänelle koottiin kolehti miesten kesken, että sai tupakkaa ja kahvia itselleen j.n.e. Sotilas antoi puolestaan helppoja urakoita jalka- ja hevosmiehille. Talonpojan hevonen peitettiin . risukasaan, minkä ympärillä miehet tupakoivat ja venäläinen sotilas piti vahtia koska vänrikki tulee j a antoi siitä merkin miehille, että nämä tiesivät ryhtyä töihin. Tämä oli selvästi jo käytännöllistä yhteistoimintaa, jonka.pohjalla oli syntynyt liitto työläisten, talonpoikain j a venäläisten sotilaitten kesken tsaarin valtaa j a sitä pönkittäviä suomalaisia herroja vastaan. Sitten kun maaliskuun vallankumous tapahtui, sanoi täinä venäläinen sotilas suomalaiselle työläiset le ja talonpojalle, että nyt saatte mennä kotia eikä tarvitse enää tulla tänne pakkotöihin. Näin sai talonpoika omakohtaisesti nähdä, että. hänet vapautti sieltä venäläinen so-tilas. Siis hänet vapautti pakkotöistä vallankumous, jossa oli tekijänä nämä sotilaat ja tämän maan järjestyneet työläiset, jotka olivat silloin sosialidemokraattisessa puolueessa j a johtavana vallankumouksessa jokaisella paikkakunnalla. Puheenalaisellakin paikkakunnalla tulivat talonpojat kotia vallitöistä ja olivat iloisia j a innostuneita vallankumoukseen, kun se oli heidät vapauttanut sieltä. Heistä kutsuikin joku talonpoika meitä työväenyhdistyksen miehiä kokoukseen kansakoululle neuvottelemaan vallankumousjuhlien järjestä-ismi havitgä kodm jVpeA^^^^ KpifrTrtrift aikoizaa ovat vallankumo-uksenisen työväenliikkeen vihoUiset sanomalehtineen, kirjailijoineeh ja pappeineen väittäneet, että sosialismi — tai kuten nykyään tarkemmin mää-ritellysti sanotaan: kommunismi — dettäisiin arkipäivänä ja annettai- tahtoo hävittää kodin j a perheen. Tosiin määräys, että kaikki työpaikat" siasia onkin, etä kommunistit seUttä-on pantava seisomaan, kaupat kiin- >^ät kodin ja perheen j)levan^ kuole-ni. kouluista lupaa j n.t ' ota myö_s ,k ään maai toeatt eiv amst.e ayaen-, . miön. m"ik^a ^n^yk^yJise^st^ää^nk ^aprriatSapl^pisetZuint^ueun: Joku meikäläinen epäUi tokko se, j^rjesteUnä kehittyy. Mutta sitä ei onnistuu. Silloin tiuskasi tuo ta- /voida p!pqir«»gTi kapitalistisen yhteis-lonpoika, että elleivät tottele, niin kunnan ilmiönä lukea-.kommunistien, pannaan pakolla, koska meillä on' vaan kapitalistisen järjestelmän synnyt valta käsissä. Tuli kysymys pu-• si. vaikkapa kapitalistisen diktatuurin | saitsevat elinkustannuksiin verrat«x hujan hankkimisesta juhlaan. Maa- P^Pit Ja papit haluavatkin sokeudes-j niin vähän, että perhe el tule miehen laislnttolainen kunnaUislautakunnan vierittää tuon oman järjestel-1 tuloiUa tohneen. Elämän ylläpitämisen . . , - , . . mänsä ansion kommunistien kannet-! välttämättömyys on temmannut suu- Nlinikäfin on Yhdysvaltain halli; sen työvirasto Ja eräs taloude: tutkimustoimisto julkaisseet ^J^toja työmiehen varsinaisesta vuotuisesta ansiosta, mikä vaihtelee 1.075 dollarista 1349 dollariin, kun keskinkertaista alhaisemmat elinkustannukset työläisperheessä taasen vaihtelevat 1.434 dollarista 2,400 dollariin vuodessa isommissa kaupungeissa. ''Näiden numerojen näkökannalta voimme selvästi ymmärtää miksi juuri perheen äitien ja vaimojen on Jätettävä kotinsa ja lähdettävä etsimään palkkatyötä" sanoi Anderson, Huomaamme siis, että miehet an- EmO EicUioni Y U liebknecMin tarmokkaisto talstdotovereisto esimies ehdotti maalaisliittolaista 1 tavaksL Kokonaan toinen asia on, Jos' remmat Joukot perheenäitejä kodistaan teollisuuslaitoksiin ansaitsemaan osuutensa Jokapäiväisestä leivästä. Eä-puhujaa, mutta toinen maalaisliitto. y ^ ^ y n n n i ^ t J t seUttävät kodta Ja per-lainen sanoi, e t t ä mitä me sillä nyt jiggh olevan laitoksen mikä turhana enää tehdään sellaisella puhujalla, ja aikansa eläneenä suurin piirtein; kä toimeentulo riipu yksinomaan per-kun vallankumous on tapahtunut, se sanoen, tulee ehkä häviämään kom-{heen päämiehen ja vaimon ansiosta, pitää olla nyt sosialisti puhujana. Ja niin päätettiin hakea sosialisti- Tr^w r„-fö,-s ^ i ; todeta, että kapitalismi itse vähine- Juhla pidettiin Ko^^^ hävittää kodin Ja perheen, tuon. mukana j a kaikki tottelivat annet- ^^^^ ideoloogellle niin rakkaan laltok-tuja dekreettejä j a määräyksiä. Sa- gen. Syynä sUhen, että kapitalistien massa yhteydessä pidettiin kansa- ideoloogit eivät huomaa sitä oman ja laiskokous, jossa arvosteltiin virka- heille rakkaan kapitalistisen yhtels-miesten toimintaa. Talonpojat huu- kuntajärjestehnänsä syyksi, on se II-sivat virkakunnan alas, mutta mei-: melnen taloudellisten vaikutteiden Jo-dän mielestä se ei sopinut, kun se täydelhnen toi oslttahien huomiotta jättäminen, mika on ominaista munlstlsessa yhteiskunnassa. ! vaan ottavat leivän hankkimiseen o- Käsitellessämme tätä asiaa kapita-jsaa lukuisissa tapauksissa myöskin Ustison yhteiskunnan Ilmiönä voimme muut perheen jäsenet — lapset. Teollisuustuotannossa tapahtunut muutos tuo täten mukanaan' muut-kaikllle kapitalisteille, "tiedemiehille Ja tulkitsijoille/' Siitä myöskin johtuu. oli "lainvastaista". Me ehdotimme, että asetetaan komitea'' tutkimaan. Jos syytä on heitä vastaan, niin sit- gj-tä he edelleen pysyvät'kynshi haraten ilmotetaan se läänin tutkijako-1 pain siinä käsityksessä, että koti ja mitealle; j a se voi erottaa. Talon-i perhe ovat sellainen pyhä Ja ikuinen pojat panivat .vastaan ja sanoivat, \ laitos, minkä tulee pysyä nykyisessä koska meillä nyt on valta, niin me muodossaan "aina Ja Iankaikkisesti", voimme erottaa, mutta taipuivat.«luuttuivatpa kaiken yhtelskunnalll-kumminkin lopuksi meidän ehdotuk-i f ^^^^ä^raän peraste na oleva^ seen, ssmilliä* h..ee^ liuuoott.txivvuatt mi„eci«h.i.nu.. ^M^^ec , ' llsgeit täo lmosuukhatea etk umn illkaaipsilktasUi sttahhieann sat.u o-pauhasimme laillisuudesta Ja olim-tanto koneellistuu, ykshikertalstuu me väärässä kun taasen nuP talon- myöskin työn suoritus, mikä samalla pojat olivat oikeassa, se on tun- poistaa harjaantuneiden ja taitavien nustettava. Tässä kokouksessa sit- 1 smmattltyölälsten tarpeen, minkä k a - ten valittiin tuo meidän ehdottama; PitaUstit korvaavat palkkaamäUa hal-tutkijakomitea, johon tuli meikäläi- vempaa työvounaa. naisia Ja lapsia. nen enemmistö. Tuossa kokouksessa ja jo sen valmistelussa näki, että talonpojat Samaan aikaan kun taitavien ammat-tltyöläisten tarve vähenee joutuu heistä suqri osa halvemmilla palkoilla koneen orJiksL Heidän halvat palkkansa pitivät sen ihan luonnollisena, että | johtaa siihen, että perheen päämiehen nyt he lähtevät työväen kanssa yhdessä toimimaan kun ollaan vallankumouksessa. Ja he näkivät ne herrat, jotka olivat siellä heitä lähellä j a vaativat niitä viralta pois ajatellen, että kyllä työväki fciu-pungissa sitten erottaa suuremmat herrat. . Mutta nyt me rupesimme epäile, mään, että sopiiko meidän toimia yhdessä noiden talonpoikain kanssa, kun he eivät kuulu meidän järjestöihin ja tulimme siihen tulokseen, että se ei sovi. Me kutsuttiin koolle yleinen työväen kokous j a valittiin siellä uusi komitea sekä jätettiin talonpojat tästä kokonaan pois, mikä oli virhe. Tästä pitivätkin talonpojat pahaa mutinaa. Varmuuden vuoksi kysyimme piiritoimikunnaltakin, että onko se soveliasta toimia talonpoikain kanssa j a ilmo-timme samalla oman kantamme sin- ne. Sieltä vastattiin että kantam-me on oikea: "joka ei ole meidän mukana, se on meitä vastaan". Me löimme rintoihimme, että kerrankin olemme "oikeassa". - ansiot eivät riitä perheen elatukseen nyk3rlsten alhaistenkaan elämän vaatimusten tyydsrttÄmiseksI. puhumattakaan ehkä lisääntyvien tarpeiden tjry-dyttämisestä. Näin ollen ovat perheen muut jäsenet pakoitettuja ryhtymään palkkatyöläisiksi, Aidlt Ja alaikäiset lapset jättävät kodin siirtyäkseen tehtaisiin Ja työpajoihin ansaitakseen o-suuden tämän kapitalististen Ideo-looglen puolustaman Ja ihaileman "kodhi Ja perheen" säUyttämlseksi, Jonka toisaalta .^capltallstlnen ja yhä koneellistuva tuotantojärjestelmä pyrkii hävittämään Ja tuhoamaan. Ja tästä nämä. ideoloogit sitten syyttävät kommuhismla. Että me emme puhu perusteettomia siitä kodin ja perheen häviämi-, sestä, mitä kapitalistinen tuotantojärjestelmä nykyään harjottaa käy selville niistä tiedoista. Joita tämän tästä eslint3^ sanomalehdistössä erinäisten tilastollisten tietojen muodossa, Jot-^ ka — niin puuteelllsia kuin ovatkin — puhuvat hj^vlnkln selvää kieltä siit ä miksi perhe-elämä heikkenee ja yksilöllinen koti ja perhe ovat häviämässä. Niinpä Yhdysvaltahi haUituksen työviräston naisten departmentin JohTulkoon tässä mainituksi myös .t aja neiti Mary Anderson lausui ä s - tapaus samaan aikaan eräästä toi- kettäin vuotuteessa raportissaan to- sesta pi. .t.ä. .j.ä. stä, j.o ssa t.y öläise4t . j•a t+a - ktuautydöessstäa pkoälykpkieena maavttioomvaainm osjyeynn lpuaklku-- lonpojat vangitsivat nimismiehen j a määrän lisääntymiseen. Tilaston v l - veivät sen piirin pääpaikkaan. He- ralllset numerot v. 1920 osoittaa, että rättivät yöllä piirisihteerin ja sa- Jokaisesta yhdestätoista avioliitossa noivat: tässä on nyt tämä herra, olevasta naisesta yksi käy ansiotyössä, pane mihin tahdot. Piirisihteeri ] vastaavan luvun oUessa yhden Jiah-ei oikein tykännyt kun häntä mentiin yöllä herättämään j a vähän torui tuojia ja sanoi: antakaa sen mennä, eihän se pahaa ole tehnyt. Mutta nämä työläiset j a talonpojat suutelivat tästä ja menivät venäläisen sotaväen vallankumouskomiteaan tätä valittamaan. Sieltä haettiin sihteeri tekemään selvää. Kumminkin tämä nimismies vapautettiin, kun ei häntä vastaan ollut raskauttavia syitä. Mutta kun hän oli herravallan edustaja, tahtoivat talonpojat, että Tiän on pantava viralta pois j a vangittava- Samana syksynä piirikokouksessa destaksTnmenestä kahdesta v. 1890. Siis kaksi kertaa enemmän aviovaimoja ja perheen äitejä käy Yhdysvalloissa ansiotyössä nykyään kuin v. 1890. Todellisuudessa on palkkatyössä olleiden perheenäitien Ja vaimojen l u kumäärä ollut paljon suurempi kuin edellä esitetyt verrannolliset numerot osottavat, sillä ne. perusiuvat teolli-suustUastoihin, Joten niissä ei ole otettu huomioon niitä Jotka tekevät kotityötä (kuten esim. vaatetusamma-telssa), toimivat sliyoojattarina, pesi-jättärinä ynnä monissa muissa samanlaatuisissa töissä. Edelleen on todennäköistä, että. lukuisat äidit ja vaimot salaavat sivilisäätynsä, mikä tuneet olosuhteet kodissa. Nyt voidaan jo useissa tapauksissa todeta, että työläiset, miehet ja naiset, aterioivat kodin ulkopuolella, sillä kun molemmat. käjrvät ansiotyössä el ole tilaisuutta 1 ruuan valmistamiseen, joten heidän on pakko käyttää ravintoloita. Tämän Johdosta ja todistamiseksi voidaan lisätä professori Ogbumln tilastojen perusteella esittämä lausunto, että vuodesta 1900 vuoteen 1920 l i sääntyi ravintolapalvelljolden lukumäärä kolme kertaa nopeammin kuin perheiden jäsenten li^umäärä. Ja ravintolan pitäjien lukumäärä lisääntyi neljä kertaa nopeanimln. Leipomotuotteiden määrä kohosi 6C prosenttia. Ja asukasluku vain 15 pro-sentla, vuosien 1914 Ja 1925 välisenä aikana. Leivän valmistus siirtyy yhä enemmän pois kodin piiristä. Ruokatavarakaupat (Joissa monissa valmistetaan kotiin vietävää lämmintä ruokaakin) lisääntyivät v. 1900 Ja 1920 välisenä aikana kolme kertaa nopeammin kuin asukasluku. Tässä yhteydessä on erittäin tärkeätä todeta, että ruokatavaroista on vuosi vuodelta yhä suurempi määrä siten valmistettuja, että ne kelpaavat sinänsä syötäväksi ilman suurempia valmistelulta. Sillä monessa työläiskodissa el ehditä uhraamaan aikaa ruuan valmistamiseen, yaan nautitaan se sellaisena kun se ostetaan. Vielä lausui sama professori käsityksenään, että vuoden 1928 aikana päättjry yksi kustakin viidestä avioliitosta avioeroon. Missä on syy siihen kodin Ja perhe-elämän särkymiseen. Josta kommimis-teja syytetään? Kalkki yhteiskufttaoloja tutkivat ihmiset vastaavat: Kehittynyt kapitalistinen JärJesteUnä on särkenyt kodin Ja tulee kehittyessään yhä edelleenkin niin tekemään, sikäli kun tuotannon palveluksessa käytettävät koneet valtaavat yhä enemmän Jalansijaa. Mikä on kodin ja perheen tulevaisuus? Edellä olemme käsIteUeet liiitä llroJ. öitä Ja syltä, mitkä ovat Jp todistetusti Jossain määrin aiheuttaneet kodin Ja perheen häviämisen. Olemme edelleen todeimeet, että samoin tulee edelleenkin tapahtumaan. Samoin on mainittu, että kommunistit sellttä vät kodin Ja perheen olevan laitoksen, mikä tulee turhana Ja aikansa pal-veUeena kommunistisessa yhteiskunnassa hiljalleen häviämään. Mitkä ovat ne syyt. Jotka johtavat siihen? Usehnmat asiasta WrJoittaneet tutkijat Ja ajattelijat ovat lausuneet mielipiteinään, että kun kommunistisessa yhteiskunnassa poistuu ne taloudelliset syyt ja vaikutteet, Jotka ovat nykyisen kodin Ja perheen koossa pitävänä voimana, nihi slUoln myöskin naisen Ja miehen väliset suhteet muuttuvat vapalmmlksl ja nykyisen muotoinen "koti Ja perhe" häviävät. Sillohi el enää solmita aviosuhdetta taloudellisia seikkoja silmällä pitäen, kuten nykyään on yleistä, vaan on suhteen määräävänä tekijänä naisen Ja miehen välinen keskinäinen mieltymys, mihin eivät vaikuta miehen mahdolliset ansio- Ja työkyky. Kun yhteiskunta ottaa yhä suuremmassa määrin lapset "omaisuudekseen" pitäen samalla mahdollLsimman tehokkaasti huolta heidän kasvattamises- T-mn Eichhom oU UMpitähi 40 vuoden ajan Saksan työväenliikkeen keskeisimpiä henMlöitä. ja sota- Ja vallai^umousvuosina oli hän yksi niistä harvoista Johtajista, jotka jäivät uskomaksi proletariaatin asiaUe. Hänen nimensä on Saksan Ja erito-tenkln Herllnin työläisten keskuudessa arvostettu Ja kunnioitettu. Hän oli- esikuvallinen kuin vain harvat innostimeessa ja Itseuhraavassa työssään sosialismin ja ^öväenluokan puolesta. Suunnattomat Ihmisjoukot, jotka vuonna 1925 saattoivat hänen tomujaan hautaan, osoittivat, kuinka kallis hän pii työlälslUe. Eichhom sj-ntyl 1863 Chemnltzln lähettyvillä. OU köyhän kutomatyö-läUen poika. Hänen täytyi Jo lapsena ruveta ahertamaan metallitehtaassa. Hänen köyhät vanhempansa tarvitsivat näet nekin koUkot, mitkä hän saattoi ansalta. Eichhom kirjoitti tästä: "El ollut mitään helppoa työtä mhiuUe, että sain tunti tunnilta seist ä ja kiskoa raskasta vauhtipyörää, minkä tehtävänä oli käyttää rautasor-via. Vähemmän ponnistuksia kysyvää el liioin ollut, kun sain tunnin matkar päässä olevasta valimosta kantaa selässäni valintavaroita." — Koulun-i käyntinsä lopetettuaan meni hän sittemmin veitsisepän oppiin. Eichhom sai ensi käsityksensä sosialismista jo kodissaan. Vaikka Bls« hiarckin soslallstilakl oli kuristanut sosialistiset Järjestöt Ja vaikeutti STa i;illlsta' pn,pagandaa s^^ ' , 0 % , ^ " ' ^ ' ' ' ' ^ ' ' ^ 7""'^"^ """t llsmm hyväksi, löysi Eichhom varsin: oaiiik,aoiisc eo e» «n ttii e» «ncs8ä ll oaiiftftro. ^m, *i*i.n, , j«äs,r.ijoecs»t«oi l-j.h scc.n, v»ai ,l,mv .l„s, -t,a„m- ls_c en 550 ihmistyö-vh, mi « . Ja tama n«.u,^o.r.1i t4y;,iöi\la:iji^s^p^oiulk^a o«t*tnll „tu,^n^t„ia„., „ NWyk.yni„si«nn oTn« .tiä,mf ^äv i «m äi,ä«rvä« «s«u.t». 'suurella Innolla osaa raskaaseen Ja Lyömme Fordin häneit omilla aseillaan Punainen E:arjala kertoo: Tavattoman laajan tehdaspihamaan" perällä kohoaa ylpeänä neuvostolllnen traktorituotannon linnake — "Pjmal-sen Putilovin" traktoriosasto. T ^ t ä lähtee melkein joka päivä neuvosto-pelloille lastattuna "teräshevosilla". "Putilovin Fordsonilla" muokattujen neuvostopeltojcn laajuus kasvaa kasvamistaan. Yhä syvemmälle maan syrJäkyUln löytävät tiensä neuvosto- "fordsonlt", vapauttaen maatälPiitem-me käyttämästä merentakaisia traktoreita. Nykyista on "Punatoen Putllovi" U-sännyt traktorituotantoansa 150 kappaleeseen kuukaudessa. Hallituksen päätös trakcorituotannon Usäämisc.tä asetti tehtaalle vakavan tehtävän. Täytyi laajentaa kaksi kertaa suuremmaksi tehtaan pajan Ja tilata ulkomailta llsäkoneistoa, samoin piti ottaa traktorituotantoon mukaan leningradilaiset tehtaat "Snamja Truda- ja "Bolshevlk", Ljubohonskln tehdas Brjansklssa Ja vielä yksi Brjanskln metallitehdas. Nämä tehtaat valmistavat "Punaiselle PutUoviUe" traktorien osia. Samalla kertaa traktorituotannon laajentamisen kanssa suoritetaan "Punaisella PutUovllla suurta työtä laadun parantamiseksi. Traktorituotan-plstunut 290:neen. Traktorin kokoaminen vaati ennen 35 tuntia, nyt vain o S i f. nnS?^^?^^^^^ TH1;'20. "Pordsonlen" laatu on jyrkästi pa-rka„ nnnpninlla,a±n , '^mmnu tttaa hirärnleillSä oli k e r - , ^ traktorisvtuao, ttma iStäit' ten" PjuonkaainieSn-rassaan uskomaton kyky vetää hei tä nenästä. Chemnltzln piirin työ- f"'"7^: JJ^^^^^ Iäiset pitivät koko soslalistilain ajan .f IJ^^" ^J?. . P^^^^^^ Järjestönsä hengissä, eikä vähemmän ^f^^f^^^,. h Ä T iwr.v.v. « r r . i « • o r , « « i . i , o o « lo „v, , o „ „ „ „ Pl KPKeilun Jftlkcen tarvltso kofjausta S S f n , . i ^ l n i f Z ^ uhraavan enää muuta kuin 8-10 pros. i T o o . u « ' « 1. I. 1 , . Neuvostospeslallstlt seuraavat tark-mossa Ja sitten ompelukonetehtaassa Täälläkin viskautui hän suinpäin puoluetoimintaan. Täällä alkoi myös hä tutkimista varten Pordhi tehtalUa Amerikassa lähetettiin shine Joukko meioinimbaan. laaiia aiKoi myös aa» ^..*4j«..ii„i„i , ^ .. , ^. nen sanomalehtlmlestohnlntansa, Ja ^ ^^^^^^^.^^ hän Joutui pian sUlolsten johtajien: 1 "'""^"^^^ ^^J" Llebknecht vanhemman, Bebelln y.m. tuttavuuteen. Varsinkin Wilhelm Lleb-knechtlä kiinnosti tämä viisas, toi-mekas ja työteliäs toveri. Sitten oli monivuotisen ankaran, preussilaisen sotapalveluksen vuoro. mlstusmenetelmlä. Vuoden ajan työskenteli tehtaalla amerlkalainen kons-truktorl, Joka oli tullut tänne Fordilta. Ollessaan toimessa "Punaisella PutUovllla" valmisti hän työpöydän erinäisten traktorin osien rakentamista Ja sitten, pltkleri puutteen Ja kärsi- varten, mt^itaäm aeTnnroevn. ^t ehVti in ,Tsfo rvauso-mysten vuosien jälkeen, mutta m y ö s : - ^ J ^ ~ vemmaksl. Multakin osia traktoreilla on tehty paljon halvemmaksi entisestään. Suuri määrä uudistusehdotuk-uuraan sanomalehtlmiestoimlnnan perästä, tuU hänestä saksilaisen "Arbel-terzeltungln" toimittaja. Useiden sosialidemokraattisten lehtien toimitta jana, suoritti hän'tarmokasta Ja her- t t^^J^^T^^^^f^^^^J"'^^^^^ keämätönta ty^tä sosialismin asian i ^ . . ^ i i * ^ ^ ^ ^ ^ ? ? ' ^ " ' ^ , jotka oyat Jo puolesta, mk kävi monia ankaria i saavuttaa suurta tottumusta kahakoita revisionisteja ja reformisteja vastaan. Ollen, itse aina joh» donmukalscn marxilaisen luokkataistelun kannalla teki hän kall/icensa traktorien rakentamisessa ja tekevät voitavansa tuotantokustannusten bal-vcntamlseksl. Traktorin hinta aleneekin jatkuvaa-, saattaakseen Marxin ajatukset ym- tn^^^f^ui n,? 1 i l T ' ' ' ' ? ! ^ ? ' ^ ? „ , ^ „ ' k u n valmistui, oli Jokaisen hinta 0,- 510 ruplaa. Nykyisin maksaa tehtaan traktori ainoastaan 3.430 ruplaa. Näinä päivinä on Leningradista Amerikaan matkustanut "Punaisen märrettävässä muodossa Joukkojen tietoisuuteen. Hän el ollut teoreetikko sanan varsinaisessa mielessä, mutta hän kykeni loistavalla tavalla täyttämään vaatimukset, mitkä käytäntö puj-iiovin.. ja ankara arkltalstelu asetti. Saksan sosialidemokratian 1914 heilahtaessa keisarilaisten sotarintamaan toimi Eichhom edelleen sosdcm lehdistössä. Mutta hän kaphioi ensi het-i'7^"'"": J ^ ^ ^ ."^«»"»"..vuoa kestä puolueen virallista sotapollfiik- f,Zt.?^?no,?u«f ^ ""^"^^^ kaa vastaan. Ja kun hänet 1916 van- ' ^ ^ ^ ^^ glftlin sotavastaisen propagandansa Johdosta, erolttl puoluehallinto hänet erikolskomltea keskustelemaan amerlkalalsten teknillisten piirien kanssa suunnitelmista, Joitten kautta aIJotaan tehtaan tuotantoa laajentaa 10,000 traktoriin vuodessa. en-konelstolle. Joka tarvitaan "Punaisen Putilovin" sellaista It^aJehtamlsta varten. Ensi keväänä heti jäsenyydestään puolueessa! Hän tvöfc^^.Si^,»,^?"* alkaa suuret istui telkien Makana vnorfAf. ioiR_.i7 J^*', uuden va u- Ja pajaosaston rakentamiseksi yksinomaan traktorituo-tantoa varten. Fordsonlen" käyttäjät, talonpojat, nuhteU sitten piirisihteeri meitä; monissa tapauksissa saattaisi olla es-maalaisia j a sanoi, että me Uikaa ^eenä työn saantiin. vou,h o^tte l,e mme kun e..r,o^t4t.e4l.e„im«^m^«e , Tutkijmuks,ista ^on ^e delleen käynyt virkamiehiä virasta laittomasti. Me taas puolestamme vastattiin, kun misestä sillekin paikkakunnalle. Tä- j porvarit perustivat "palokuhtiaan' , saapa nähdä, eikö se olisi parempi meidänkin "vouhot-hän kokoukseen otti osaa meitä yhdistyksen miehiä kolme, maalaisliittolaisia talonpoikia kolme, joista yksi oli kunnallislautakunnan esimies, suomettarelaisia kolme, joista yksi oli tavallinen talonpoika, yksi talonpoikais-Iautamies j a yksi kansakoulunopettaja seka lisäksi oli vie-lä mukana pitäjän nimismies, jonka puoluekannasta ei ole selvää, mutta joka tapauksessa hän o l i n.8. akti-tain käsiä sotakysymyksessä sekä edel-j ^ ^ ^ ^ ^ j ^ Tällainen oli nyt meidän leen. ettei Neuvpstomton peruftf *^ jtse valitsemamme vallankumousko-allekirjcdtus merkitse sitä, että Yhdys-v^ Iat tunnustaisi mainltim maan hal^ 'litnksen.. • ' • UUDISTAKAA mitea, jossa oli enemmistö työläisiä j a talonpoikia, seitsemän kolmea vastaan. Päätettiin panna toimeen yleinen koko pitäjää käsittävä vaDankump-usjuhla j a keskusteltiin sen käytännöllisesti järjestelystä. Eräs talpn-poika teki ehdotuksen, e t t ä se pie t tä ollut taa". . Nämä kokemukset sanovat mielestäni, että meillä olisi ollut mahdollisuus saada talonpojat mukaamme, koska meillä jo oli asiallisesti liitto olemassa patteritöiden ja maaliskuun kumouksen ajalla. Tätä liit-suudessa. työskentelevästä naisesta on yksi maan kansalainen j a muut ulkomaalaisia Ja maaseudulla kasvaneita joten he ovat tehtaliJoUle halutumpaa työvoimaa suuremman ruumiillisen kestävyytensä takia. nöätclyssä meitä vastaan. Sillä talonpoikain omat edustajat olisivat saaneet vakuutetuksi heille, ettei ole kysymyksessä heidän omaisuutensa tasajako, vaan säännöstely, toa olisi pitänyt jatkaa j a lujittaa, jotta kaikki työtätekevät saisivat mutta sitä emme osanneet tehdä,; leipää. Sitten v. alussa, joi: joka oli virhe. Iloin luokkasota alkoi, eivät talon- Talpnppjat olivat oikeassa siinä, | pojat enää tupanneet meidän mäe t t ä valta olisi ollut otettava si-jkaamme. Porvaristo oli saanut vuuttamalla laillisuus j a siinä teim-;ailcaa vetääkseen ne valliepropagan-me virheen*kun hylkäsimme talpn-1dallaan mukaansa meitä vastaan-pojat, kun heillä olisi oliot halua- Nyt ovat talonpojat ja tydläiset tulla mukaan. Eaaneet kokea, ettei valta ole heillä Jos olisimme pitäneet talonpojat kummallakaan, vaan porvaristolla, mukana, ei porvaristo olisi - saanut • Meidän on kartettava enää tekemäs-niitä provoseerattua elintarvesään- j t ä näitä virheitä.—.^Makana' ollut. taan Ja opettamisestaan mikä tarah-tuu luonnollisesti parhaiten eteväm-plen Ja kykcnevämplen asiantunti-jahi avuna Ja Johdolla; Ja kun nykyisissä perhetalouksissa ruuanvalmistukseen, pesuun y.m. kotityön yhteydessä tapahtuva aineen Ja työvoiman haaskaus tulee poistettavaksi suurten yleisten keittiöiden, pesulal-tosten y.m.s. poistamisen kautta, niin on luonnollista, että se vaikuttaa nykyisen kodin ja perheen *uont€en Ja laadun muuttumiseen kerrassaan istui telkien takana vuodet 1916—17 Franz Mehrlngin ja Ernst Melerin kera. Vuoden 1918 vallankumouksessa Ja hohenzollemlen romahduksessa sijoittivat Berlinin vaJ|in!kumoukselllset proletaarit hänet poliisilaitoksen Johtoon, mistä toimesta sosdem "kansankomissaarit" kuitenkin crolttlvat h ä net melkein heti. Hän teki sosdem taantumukselle tarmokasta vastarintaa. Ja vasta hampaisiin asti aseistettujen valkokaartilaisten avulla saatettiin hänet poistaa toimestaan, mihin vallankumoukBelllset työläiset olivat hänet asettaneet. Pysyen aina horjumattoman lujana vallankumouksellisessa katsantokan-na8. saan omisti tämä veteraani nyt viime voimansa välien selvittelyyn refpr-mlsmin: j a sosiaalipetturuudeh kanssa arvostelevat Putilovin traktoreita seu-valla tavalla: Mlhallovin koneosuus-kunta tavalla: Mlhallovin krijolttaa: "Toukokuun 23 p:nä lähti pelloUe teiltä saamamme "Fordson-Putllovi-lalnen" numero 1.778, ja samaan a i kaan alettiin työskennellä amerikalal-sella "fordsonilla". Osottautul, että "Putllovllalnen fordsonl" ei jäänyt jälkeen amerikalalsesta "fordsonlsta", vaan vieläpä ehti tehdä työn nopeammin hupltaiatta siltä, etä amerlkalainen "fordspnl" työskenteli bentsllnll-lä mutta Putilovin "fordsonl" paloöljyllä. Nykyista olemme jatkaneet peltojcmme muokkausta Putllovta traktorilla, emmekä ole huomanneet ja Saksan kommunistipuolueen luo- ^"^f. , n ^ t ^ ^ ^ . S f f miseen. Va^ta valkea Ja pitkäalkal-nen sairaus saattoi Irrplttaa hänet täs- . käänteentekevällä tavalla, ellei Sellainen laltps — kpti ja perhe — kerrassaan katoa. Kun nykyiset koti- j a perhetyöt tullaan tulevassa kommunistisessa yhteiskunnassa suorittamaan mahdolll-t ä työstä. Ja h ä n kuoU heinäfc. 26 pnä 1925 yhtä köyhänä ja varattomana kuin oli aina. elänyt, Eichhom on yksi kalkkein kauneimmista, jalohnmlsta, uskolllslmmista ja innostunelmmfeta henkilöistä työväenliikkeen historiassa. Mies, Jonka It-seuhraava teko Johtaa ajatuksen Itsestään Engelsin sanolhta: "Älkäämme pitäkö mitään mieskohtaista rakkautta, mitään voittoa tai rikkautta nUn tärkeänä, ettemme iloista mielto uhraisi tätä kaikkea ^^^^P^^io^tym säästävällä Ja ihanteemme puolesta^ mikä kultcn-tehokkailj maiettelytavollJa, nita i kta tulee tuhansta kerrota korvaa-johtuu siitä, että natoenkta vapautuu, maan melUe kaiken. Taistelkaamme miehen rinnalla täysin tasa-arvoiseksf ja vuotakaamme verta, katsokaamme pelottomina vihollistemme Julmita s i l - mita ja kestäkäämme iJoppuun asti. yhteiskunnan jäseneksi, j<*a tekee samota kuin mieskta, työtä yhteiskunnan hyväksi, sen omissa työpajoissa tai tehtaissa. Kun yhteiskunta pitää jäsenistään huolen, nita sUlota katoaa koti ja,pgrhe aikansa eläneenä laitoksena, ainakin nykyiseBsä. muodossaan la nykylstae perusteineen Ja syineen. Ainoastaan kommunismta kautta voidaan äiti Ja nataen vapauttaa ko-dta j a perheen sekä palkkatyön orjuu- Putilovln työläiset ansaitsevat kiitokset traktorien laadun parantamisesta". Neuvosto-"fordsonlt" löytävät tiensä yhä syvemmälle sydänmaille. Nykyisin ovat ne jo levinneet Ukrainaan, Keskl-Aasiaan. Volgan varrelle ja Pohjbls-Kaukaslaan. Näettekö, miten lippumme liehuvat vuortenhuipuilla? Suuri ratkaisu, kansankamjniailu lähenee, ja voiton on oltava meidän!" Arth- M . desta j a ikeestä, ainoastaan sen kautta nainen saavuttaa täydellisen Ja todellisen tasa-arvoisuuden mielien rinnalla yhteiskunnassa. Lentäjät ovat turvassa TORONTO, Ont„ tammikuun 14. — Tänne on saatu tieto, että lentäjät kapteeni Oakcs, Pat Reld, J . R. Leckie Ja kaksi mekanikkoa ovat turvassa. He olivat olleet matkalla mchmraid Gulfiin, Hudson-lahden rannikolla, mutta kun he ^ p y l v ä t viisi jÄlvää kestäneen lumimyrskyn johdosta, ar-veltUn heidän tuhoutuneen. Heidän olisi pitänyt saapua Remi Laitelle viime torstaina. Heidän saapuessaan ModnbeamUm Cochranen pohjoispuolella, tehtlto valmisteluja lentokoneiden lahettami-seksi heitä etshnään. Lentäjät ovat Northern Aerial Mlnerals Exploration- J yhtiön palveluksessa. mmm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 16, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-01-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290116 |
Description
Title | 1929-01-16-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | oli olen Täs. Nö. 13 —1929 K€sldviild£ona> tämmik 16 p;na~-Wed., Jan. 16 tävästi oli pääjnoni se, että se-naatti tahtoi koko maan työväen-liadceen verisesti tnkehuttaa,, lyödä kaikki kansanvaltaiset edistyspy-rinnöt kahleisiin j a haudata kärsineen kanpan keväiiset uudistustoiveet kalman rauhaan. Mutta niin kauhean taantumuksen orjaksi ei Suomen työväenluok. ka ikinä alennu. Niin rumien vallankaappaushankkeiden täytyi sor-1 tna häpeällä. Ja niiden täydellinen sortuminen on nyt alkanut. Juurineen tulee työväenluokka hä-v i t t ä i n ä ä n ' v a a r a l l i s e n taantumuksen j a sortovallan. Sosialidemokraattisen Puoluetoimikunnan valtuuttamana Suomen työväen vai lankumo uksen korkeim- B työväen snhfanfmninen tab^jam maafiskDUB vaDanknmooksessav. 1917 ja sen jälkeisellä läheiqiäiä dkana Tämän kirjotuksen tarkotuksena on osaltaan selostaa vallankumouk-seiliselle työväestöUe, mitenkä tärkeätä on, erittäinkin sellaisessa H. lanteessa, k-un työväestö lähtee taisteluun vaUan valtaamiseksi, osata oikeaUä tavalla suhtautua talon-poikiin sellaisessa maassa k-uin Suosii on, jossa, talonpoikaisto ja maaseudun palkkatyöväestö yhdessä pana E l i m e n ä me nyt julistamme, "^"««^ostaa kansan suuren enemmis-e t t ä kaikki vallankumouksellinen' valta Suomessa nyt kuuluu järjes-tyneelle työväelle ja sen vallanku-mouselimille. \ Maan ^sosialidemokraattinen val- Siitä tuskin ollaan eri mieltä, että yhtenä suurimpana tekijänä meidän häviöömme v. 1918 luokkasodassa . oli se, ettemme heti maaliskuun lankumoushallitus niuodostetaan nyt; ^"^^^ankumouksessa osaneet vetää ta-heti. Sen jäsenistä julkaistaan tie-j-°"P°^^'^a mukaamme, sillä mielestä, to ensi tilassa. Eikä ole kysymyk-! ".^ olisivat silloin olleet saata-sessä se, että vain uusia miehiä; y.'^^^ ™ukaan, ainakin pientalonpo-pantaisiin vanhoihin virkoihin. Vaan suuri osa. Koetan sen tässä kysymyksessä on koko virkavallan j kokemuksen perusteella osot-kukistaminen. Suomen työväen järjestöt ja kaartit kaikkialla maassa täyttäkööt nyt vallankumouksellisen velvollisuutensa kukin voimainsa mukaan. Luja taa kuinka se olisi ollut mahdollista. En minäkään sitä silloin nähnyt, mutta nyt jälestäpäin olen sen tullut huomaantaan. Mitä taas tulee siihen, miksi em-vallankumouksellinen järjestys on' talonpoikia mukaan vetäneet, säilytettävä riveissämme! — Venä- Johtuu siitä, ettemme silloin olleet Iäistä sotaväkeä on kaikkialla kohdeltava hyvin, sillä tietoiset venä- , iäiset toverit ovat vallankumouksellisen työväen ystäviä. Suurlakko ei ole läheskään kaik i l l a paikkakunnilla vallankumouk. sen onnistumiselle välttämätön. Missä se on välttämätön ja missä ei, sen päättäköön kunkin paikkakunnan vallankumouksellinen työväki itse järjestöjensä kautta. Helsingissä on mielestämme vallankumouksen takia tarpeen heti alkaa suurlakko. Mutta kunnallishallinnot ja muut valta-asemat otettakoon työväen haltuun, inissä se näyttää sopivalta ja hyödylliseltä. Ei^ mis-sään horjumista eikä peräänVmis-t ä ! Ei pitkiä neuvotteluja kavalakin aseellisten vihollisten kanssa! Työväen voitto on perille vietävä! Rauhallisten kansalaisten, jotka eivät tahdo työväen vihollisia avustaa, ei ole vallankumousta pelättävä. Pieneläjät maalla ja kaupungeissa älkööt uskoko sellaisia valheita ,että työväki heidän omaisuuttaan tahtoisi. Päinvastoin työväen voitto voi kohottaa heidänkin yhteiskunnallista asemaansa. Työväen voima on oikeudenmukaist a voimaa, joka aina kokee välttää tarpeetonta väkivaltaa ja viattomain ihmisten kärsimyksiä, Mutta kaatuneen senaatin aseelliset avustajat kukistetaan armottai Ketkä heist ä ovat petollisesti mukaan houkuteltuja, heittäköön ne" aseensa heti pois kun huomaavat nyt, että heitä on tahdottu eksyttää taistelemaan työtätekevän kansan jaloa asiaa vas. taan. Työväen vallankumous on ylevä j a ankara. Se on ankara röyhkeil-le kansan vihollisille, mutta avulias j a turva kaikille sorretuille j a puutteenalaisille. Luottakaa työväen vallankumouksen voimaan! Sen on Vielä toisilla seuduilla taisteluja käytävä. Mutta vastustamattomasti se vie nyt lippunsa voittoon! Uskomme varmasti, että työtätekevän kansamme niin nykyiset kuin tulevatkin polvet vielä- moneen kertaan siunaavat t ä t ä vallankumousta, josta on alkava Suomessa uusi on-nellisempain olojen aika-" Kellog"^n sopimus Yhdysvaltain senaatissa CooUdgen laivastosnnnnitelniaa kannattava senaattoriklikki haluaisi lisäialkintoja "sodankielto-sopimiikseen" WASHINGTON, tammik. 14. -— Vu-me päivien kuluessa on KeUoggin "so-dankieltosopimus" ollut jatkuvan keskustelun alaisena senaatissa. Mainittu sopimus jonka kapitalistiset hal- Ktukset ovat järjestään allekirjoittaneet. Englanti ja Ranska erinäisin ehdoin, mutta jota mikään porvari-valtio ei liene vielä lopullisesti vahvistanut, on senaatissa joutunut erikoisen kiistan esineeksi laivastoraken-nuasuunnitehnaa kannattavien senaattorien taholta. Viimeksimainitut ovat vaatineet sopimukseen liitettäväkö vielä lisäksi Yhdysvaltain "tulkhinan". vastapaint*sl Rnglannin asettamille ehdoille. Toiselta puolen on sopimuksen "isä", valtiosihteeri kcHogg vakuuttanut, ettei sophnus alkaperäisessä muodossaan millään tavalla sido Yhdysval-kommunisteja (bolshevikkeja) sii-häkään määrässä kuin nyt olemme, että olisimme tämän tehtävän osanneet oikein arvioida ja ottaa, huomioon. Kerron tässä siltä ajalta tapahtumia eräältä maaseutupaikkakunnalta, jossa silloin olin mukana toiminnassa ja jossa asui pientalonpoikia, torppareita j a työläisiä. Sieltä myös oli määrätty työläiset ja talonpojat pakkotöihin vallihautoja kaiva-maan keski-Suomeen aina kahdeksi viikoksi kerrallaan. Siitä heidän keskuudessaan oli napinaa ja tyytymättömyyttä olemassa. Tätä vastenmielisyyttä lisäsi vielä sekin, kun he näkivät mitenkä sielllä raiskattiin metsiä ja kaivetaan juoksuhautoja viljapelloille. Mutta ennen kaikkea he olivat vihaisia siitä, että feinne pakolla määrättiin. Ja määrääjänä oli oman pitäjän nimismies ja muut suurimmat pomomiehet, jotka olivat kunnan asiain johdossa. Näin joutui työmies ja talonpoika yhdessä tänne vallitöihin. Työnjoh-tajana, pomona, . heillä oli siellä venäläinen sotilas, joka oli joko työläinen taikka talonpoika, ja myös oli sinne pakkomääräyksellä määrätty. Kun he kaikki olivat pakolaisia, syntyi heille solidaarisuuden tunne toisiaan kohtaan. Sotilaalla ei ollut rahaa. Hänelle koottiin kolehti miesten kesken, että sai tupakkaa ja kahvia itselleen j.n.e. Sotilas antoi puolestaan helppoja urakoita jalka- ja hevosmiehille. Talonpojan hevonen peitettiin . risukasaan, minkä ympärillä miehet tupakoivat ja venäläinen sotilas piti vahtia koska vänrikki tulee j a antoi siitä merkin miehille, että nämä tiesivät ryhtyä töihin. Tämä oli selvästi jo käytännöllistä yhteistoimintaa, jonka.pohjalla oli syntynyt liitto työläisten, talonpoikain j a venäläisten sotilaitten kesken tsaarin valtaa j a sitä pönkittäviä suomalaisia herroja vastaan. Sitten kun maaliskuun vallankumous tapahtui, sanoi täinä venäläinen sotilas suomalaiselle työläiset le ja talonpojalle, että nyt saatte mennä kotia eikä tarvitse enää tulla tänne pakkotöihin. Näin sai talonpoika omakohtaisesti nähdä, että. hänet vapautti sieltä venäläinen so-tilas. Siis hänet vapautti pakkotöistä vallankumous, jossa oli tekijänä nämä sotilaat ja tämän maan järjestyneet työläiset, jotka olivat silloin sosialidemokraattisessa puolueessa j a johtavana vallankumouksessa jokaisella paikkakunnalla. Puheenalaisellakin paikkakunnalla tulivat talonpojat kotia vallitöistä ja olivat iloisia j a innostuneita vallankumoukseen, kun se oli heidät vapauttanut sieltä. Heistä kutsuikin joku talonpoika meitä työväenyhdistyksen miehiä kokoukseen kansakoululle neuvottelemaan vallankumousjuhlien järjestä-ismi havitgä kodm jVpeA^^^^ KpifrTrtrift aikoizaa ovat vallankumo-uksenisen työväenliikkeen vihoUiset sanomalehtineen, kirjailijoineeh ja pappeineen väittäneet, että sosialismi — tai kuten nykyään tarkemmin mää-ritellysti sanotaan: kommunismi — dettäisiin arkipäivänä ja annettai- tahtoo hävittää kodin j a perheen. Tosiin määräys, että kaikki työpaikat" siasia onkin, etä kommunistit seUttä-on pantava seisomaan, kaupat kiin- >^ät kodin ja perheen j)levan^ kuole-ni. kouluista lupaa j n.t ' ota myö_s ,k ään maai toeatt eiv amst.e ayaen-, . miön. m"ik^a ^n^yk^yJise^st^ää^nk ^aprriatSapl^pisetZuint^ueun: Joku meikäläinen epäUi tokko se, j^rjesteUnä kehittyy. Mutta sitä ei onnistuu. Silloin tiuskasi tuo ta- /voida p!pqir«»gTi kapitalistisen yhteis-lonpoika, että elleivät tottele, niin kunnan ilmiönä lukea-.kommunistien, pannaan pakolla, koska meillä on' vaan kapitalistisen järjestelmän synnyt valta käsissä. Tuli kysymys pu-• si. vaikkapa kapitalistisen diktatuurin | saitsevat elinkustannuksiin verrat«x hujan hankkimisesta juhlaan. Maa- P^Pit Ja papit haluavatkin sokeudes-j niin vähän, että perhe el tule miehen laislnttolainen kunnaUislautakunnan vierittää tuon oman järjestel-1 tuloiUa tohneen. Elämän ylläpitämisen . . , - , . . mänsä ansion kommunistien kannet-! välttämättömyys on temmannut suu- Nlinikäfin on Yhdysvaltain halli; sen työvirasto Ja eräs taloude: tutkimustoimisto julkaisseet ^J^toja työmiehen varsinaisesta vuotuisesta ansiosta, mikä vaihtelee 1.075 dollarista 1349 dollariin, kun keskinkertaista alhaisemmat elinkustannukset työläisperheessä taasen vaihtelevat 1.434 dollarista 2,400 dollariin vuodessa isommissa kaupungeissa. ''Näiden numerojen näkökannalta voimme selvästi ymmärtää miksi juuri perheen äitien ja vaimojen on Jätettävä kotinsa ja lähdettävä etsimään palkkatyötä" sanoi Anderson, Huomaamme siis, että miehet an- EmO EicUioni Y U liebknecMin tarmokkaisto talstdotovereisto esimies ehdotti maalaisliittolaista 1 tavaksL Kokonaan toinen asia on, Jos' remmat Joukot perheenäitejä kodistaan teollisuuslaitoksiin ansaitsemaan osuutensa Jokapäiväisestä leivästä. Eä-puhujaa, mutta toinen maalaisliitto. y ^ ^ y n n n i ^ t J t seUttävät kodta Ja per-lainen sanoi, e t t ä mitä me sillä nyt jiggh olevan laitoksen mikä turhana enää tehdään sellaisella puhujalla, ja aikansa eläneenä suurin piirtein; kä toimeentulo riipu yksinomaan per-kun vallankumous on tapahtunut, se sanoen, tulee ehkä häviämään kom-{heen päämiehen ja vaimon ansiosta, pitää olla nyt sosialisti puhujana. Ja niin päätettiin hakea sosialisti- Tr^w r„-fö,-s ^ i ; todeta, että kapitalismi itse vähine- Juhla pidettiin Ko^^^ hävittää kodin Ja perheen, tuon. mukana j a kaikki tottelivat annet- ^^^^ ideoloogellle niin rakkaan laltok-tuja dekreettejä j a määräyksiä. Sa- gen. Syynä sUhen, että kapitalistien massa yhteydessä pidettiin kansa- ideoloogit eivät huomaa sitä oman ja laiskokous, jossa arvosteltiin virka- heille rakkaan kapitalistisen yhtels-miesten toimintaa. Talonpojat huu- kuntajärjestehnänsä syyksi, on se II-sivat virkakunnan alas, mutta mei-: melnen taloudellisten vaikutteiden Jo-dän mielestä se ei sopinut, kun se täydelhnen toi oslttahien huomiotta jättäminen, mika on ominaista munlstlsessa yhteiskunnassa. ! vaan ottavat leivän hankkimiseen o- Käsitellessämme tätä asiaa kapita-jsaa lukuisissa tapauksissa myöskin Ustison yhteiskunnan Ilmiönä voimme muut perheen jäsenet — lapset. Teollisuustuotannossa tapahtunut muutos tuo täten mukanaan' muut-kaikllle kapitalisteille, "tiedemiehille Ja tulkitsijoille/' Siitä myöskin johtuu. oli "lainvastaista". Me ehdotimme, että asetetaan komitea'' tutkimaan. Jos syytä on heitä vastaan, niin sit- gj-tä he edelleen pysyvät'kynshi haraten ilmotetaan se läänin tutkijako-1 pain siinä käsityksessä, että koti ja mitealle; j a se voi erottaa. Talon-i perhe ovat sellainen pyhä Ja ikuinen pojat panivat .vastaan ja sanoivat, \ laitos, minkä tulee pysyä nykyisessä koska meillä nyt on valta, niin me muodossaan "aina Ja Iankaikkisesti", voimme erottaa, mutta taipuivat.«luuttuivatpa kaiken yhtelskunnalll-kumminkin lopuksi meidän ehdotuk-i f ^^^^ä^raän peraste na oleva^ seen, ssmilliä* h..ee^ liuuoott.txivvuatt mi„eci«h.i.nu.. ^M^^ec , ' llsgeit täo lmosuukhatea etk umn illkaaipsilktasUi sttahhieann sat.u o-pauhasimme laillisuudesta Ja olim-tanto koneellistuu, ykshikertalstuu me väärässä kun taasen nuP talon- myöskin työn suoritus, mikä samalla pojat olivat oikeassa, se on tun- poistaa harjaantuneiden ja taitavien nustettava. Tässä kokouksessa sit- 1 smmattltyölälsten tarpeen, minkä k a - ten valittiin tuo meidän ehdottama; PitaUstit korvaavat palkkaamäUa hal-tutkijakomitea, johon tuli meikäläi- vempaa työvounaa. naisia Ja lapsia. nen enemmistö. Tuossa kokouksessa ja jo sen valmistelussa näki, että talonpojat Samaan aikaan kun taitavien ammat-tltyöläisten tarve vähenee joutuu heistä suqri osa halvemmilla palkoilla koneen orJiksL Heidän halvat palkkansa pitivät sen ihan luonnollisena, että | johtaa siihen, että perheen päämiehen nyt he lähtevät työväen kanssa yhdessä toimimaan kun ollaan vallankumouksessa. Ja he näkivät ne herrat, jotka olivat siellä heitä lähellä j a vaativat niitä viralta pois ajatellen, että kyllä työväki fciu-pungissa sitten erottaa suuremmat herrat. . Mutta nyt me rupesimme epäile, mään, että sopiiko meidän toimia yhdessä noiden talonpoikain kanssa, kun he eivät kuulu meidän järjestöihin ja tulimme siihen tulokseen, että se ei sovi. Me kutsuttiin koolle yleinen työväen kokous j a valittiin siellä uusi komitea sekä jätettiin talonpojat tästä kokonaan pois, mikä oli virhe. Tästä pitivätkin talonpojat pahaa mutinaa. Varmuuden vuoksi kysyimme piiritoimikunnaltakin, että onko se soveliasta toimia talonpoikain kanssa j a ilmo-timme samalla oman kantamme sin- ne. Sieltä vastattiin että kantam-me on oikea: "joka ei ole meidän mukana, se on meitä vastaan". Me löimme rintoihimme, että kerrankin olemme "oikeassa". - ansiot eivät riitä perheen elatukseen nyk3rlsten alhaistenkaan elämän vaatimusten tyydsrttÄmiseksI. puhumattakaan ehkä lisääntyvien tarpeiden tjry-dyttämisestä. Näin ollen ovat perheen muut jäsenet pakoitettuja ryhtymään palkkatyöläisiksi, Aidlt Ja alaikäiset lapset jättävät kodin siirtyäkseen tehtaisiin Ja työpajoihin ansaitakseen o-suuden tämän kapitalististen Ideo-looglen puolustaman Ja ihaileman "kodhi Ja perheen" säUyttämlseksi, Jonka toisaalta .^capltallstlnen ja yhä koneellistuva tuotantojärjestelmä pyrkii hävittämään Ja tuhoamaan. Ja tästä nämä. ideoloogit sitten syyttävät kommuhismla. Että me emme puhu perusteettomia siitä kodin ja perheen häviämi-, sestä, mitä kapitalistinen tuotantojärjestelmä nykyään harjottaa käy selville niistä tiedoista. Joita tämän tästä eslint3^ sanomalehdistössä erinäisten tilastollisten tietojen muodossa, Jot-^ ka — niin puuteelllsia kuin ovatkin — puhuvat hj^vlnkln selvää kieltä siit ä miksi perhe-elämä heikkenee ja yksilöllinen koti ja perhe ovat häviämässä. Niinpä Yhdysvaltahi haUituksen työviräston naisten departmentin JohTulkoon tässä mainituksi myös .t aja neiti Mary Anderson lausui ä s - tapaus samaan aikaan eräästä toi- kettäin vuotuteessa raportissaan to- sesta pi. .t.ä. .j.ä. stä, j.o ssa t.y öläise4t . j•a t+a - ktuautydöessstäa pkoälykpkieena maavttioomvaainm osjyeynn lpuaklku-- lonpojat vangitsivat nimismiehen j a määrän lisääntymiseen. Tilaston v l - veivät sen piirin pääpaikkaan. He- ralllset numerot v. 1920 osoittaa, että rättivät yöllä piirisihteerin ja sa- Jokaisesta yhdestätoista avioliitossa noivat: tässä on nyt tämä herra, olevasta naisesta yksi käy ansiotyössä, pane mihin tahdot. Piirisihteeri ] vastaavan luvun oUessa yhden Jiah-ei oikein tykännyt kun häntä mentiin yöllä herättämään j a vähän torui tuojia ja sanoi: antakaa sen mennä, eihän se pahaa ole tehnyt. Mutta nämä työläiset j a talonpojat suutelivat tästä ja menivät venäläisen sotaväen vallankumouskomiteaan tätä valittamaan. Sieltä haettiin sihteeri tekemään selvää. Kumminkin tämä nimismies vapautettiin, kun ei häntä vastaan ollut raskauttavia syitä. Mutta kun hän oli herravallan edustaja, tahtoivat talonpojat, että Tiän on pantava viralta pois j a vangittava- Samana syksynä piirikokouksessa destaksTnmenestä kahdesta v. 1890. Siis kaksi kertaa enemmän aviovaimoja ja perheen äitejä käy Yhdysvalloissa ansiotyössä nykyään kuin v. 1890. Todellisuudessa on palkkatyössä olleiden perheenäitien Ja vaimojen l u kumäärä ollut paljon suurempi kuin edellä esitetyt verrannolliset numerot osottavat, sillä ne. perusiuvat teolli-suustUastoihin, Joten niissä ei ole otettu huomioon niitä Jotka tekevät kotityötä (kuten esim. vaatetusamma-telssa), toimivat sliyoojattarina, pesi-jättärinä ynnä monissa muissa samanlaatuisissa töissä. Edelleen on todennäköistä, että. lukuisat äidit ja vaimot salaavat sivilisäätynsä, mikä tuneet olosuhteet kodissa. Nyt voidaan jo useissa tapauksissa todeta, että työläiset, miehet ja naiset, aterioivat kodin ulkopuolella, sillä kun molemmat. käjrvät ansiotyössä el ole tilaisuutta 1 ruuan valmistamiseen, joten heidän on pakko käyttää ravintoloita. Tämän Johdosta ja todistamiseksi voidaan lisätä professori Ogbumln tilastojen perusteella esittämä lausunto, että vuodesta 1900 vuoteen 1920 l i sääntyi ravintolapalvelljolden lukumäärä kolme kertaa nopeammin kuin perheiden jäsenten li^umäärä. Ja ravintolan pitäjien lukumäärä lisääntyi neljä kertaa nopeanimln. Leipomotuotteiden määrä kohosi 6C prosenttia. Ja asukasluku vain 15 pro-sentla, vuosien 1914 Ja 1925 välisenä aikana. Leivän valmistus siirtyy yhä enemmän pois kodin piiristä. Ruokatavarakaupat (Joissa monissa valmistetaan kotiin vietävää lämmintä ruokaakin) lisääntyivät v. 1900 Ja 1920 välisenä aikana kolme kertaa nopeammin kuin asukasluku. Tässä yhteydessä on erittäin tärkeätä todeta, että ruokatavaroista on vuosi vuodelta yhä suurempi määrä siten valmistettuja, että ne kelpaavat sinänsä syötäväksi ilman suurempia valmistelulta. Sillä monessa työläiskodissa el ehditä uhraamaan aikaa ruuan valmistamiseen, yaan nautitaan se sellaisena kun se ostetaan. Vielä lausui sama professori käsityksenään, että vuoden 1928 aikana päättjry yksi kustakin viidestä avioliitosta avioeroon. Missä on syy siihen kodin Ja perhe-elämän särkymiseen. Josta kommimis-teja syytetään? Kalkki yhteiskufttaoloja tutkivat ihmiset vastaavat: Kehittynyt kapitalistinen JärJesteUnä on särkenyt kodin Ja tulee kehittyessään yhä edelleenkin niin tekemään, sikäli kun tuotannon palveluksessa käytettävät koneet valtaavat yhä enemmän Jalansijaa. Mikä on kodin ja perheen tulevaisuus? Edellä olemme käsIteUeet liiitä llroJ. öitä Ja syltä, mitkä ovat Jp todistetusti Jossain määrin aiheuttaneet kodin Ja perheen häviämisen. Olemme edelleen todeimeet, että samoin tulee edelleenkin tapahtumaan. Samoin on mainittu, että kommunistit sellttä vät kodin Ja perheen olevan laitoksen, mikä tulee turhana Ja aikansa pal-veUeena kommunistisessa yhteiskunnassa hiljalleen häviämään. Mitkä ovat ne syyt. Jotka johtavat siihen? Usehnmat asiasta WrJoittaneet tutkijat Ja ajattelijat ovat lausuneet mielipiteinään, että kun kommunistisessa yhteiskunnassa poistuu ne taloudelliset syyt ja vaikutteet, Jotka ovat nykyisen kodin Ja perheen koossa pitävänä voimana, nihi slUoln myöskin naisen Ja miehen väliset suhteet muuttuvat vapalmmlksl ja nykyisen muotoinen "koti Ja perhe" häviävät. Sillohi el enää solmita aviosuhdetta taloudellisia seikkoja silmällä pitäen, kuten nykyään on yleistä, vaan on suhteen määräävänä tekijänä naisen Ja miehen välinen keskinäinen mieltymys, mihin eivät vaikuta miehen mahdolliset ansio- Ja työkyky. Kun yhteiskunta ottaa yhä suuremmassa määrin lapset "omaisuudekseen" pitäen samalla mahdollLsimman tehokkaasti huolta heidän kasvattamises- T-mn Eichhom oU UMpitähi 40 vuoden ajan Saksan työväenliikkeen keskeisimpiä henMlöitä. ja sota- Ja vallai^umousvuosina oli hän yksi niistä harvoista Johtajista, jotka jäivät uskomaksi proletariaatin asiaUe. Hänen nimensä on Saksan Ja erito-tenkln Herllnin työläisten keskuudessa arvostettu Ja kunnioitettu. Hän oli- esikuvallinen kuin vain harvat innostimeessa ja Itseuhraavassa työssään sosialismin ja ^öväenluokan puolesta. Suunnattomat Ihmisjoukot, jotka vuonna 1925 saattoivat hänen tomujaan hautaan, osoittivat, kuinka kallis hän pii työlälslUe. Eichhom sj-ntyl 1863 Chemnltzln lähettyvillä. OU köyhän kutomatyö-läUen poika. Hänen täytyi Jo lapsena ruveta ahertamaan metallitehtaassa. Hänen köyhät vanhempansa tarvitsivat näet nekin koUkot, mitkä hän saattoi ansalta. Eichhom kirjoitti tästä: "El ollut mitään helppoa työtä mhiuUe, että sain tunti tunnilta seist ä ja kiskoa raskasta vauhtipyörää, minkä tehtävänä oli käyttää rautasor-via. Vähemmän ponnistuksia kysyvää el liioin ollut, kun sain tunnin matkar päässä olevasta valimosta kantaa selässäni valintavaroita." — Koulun-i käyntinsä lopetettuaan meni hän sittemmin veitsisepän oppiin. Eichhom sai ensi käsityksensä sosialismista jo kodissaan. Vaikka Bls« hiarckin soslallstilakl oli kuristanut sosialistiset Järjestöt Ja vaikeutti STa i;illlsta' pn,pagandaa s^^ ' , 0 % , ^ " ' ^ ' ' ' ' ^ ' ' ^ 7""'^"^ """t llsmm hyväksi, löysi Eichhom varsin: oaiiik,aoiisc eo e» «n ttii e» «ncs8ä ll oaiiftftro. ^m, *i*i.n, , j«äs,r.ijoecs»t«oi l-j.h scc.n, v»ai ,l,mv .l„s, -t,a„m- ls_c en 550 ihmistyö-vh, mi « . Ja tama n«.u,^o.r.1i t4y;,iöi\la:iji^s^p^oiulk^a o«t*tnll „tu,^n^t„ia„., „ NWyk.yni„si«nn oTn« .tiä,mf ^äv i «m äi,ä«rvä« «s«u.t». 'suurella Innolla osaa raskaaseen Ja Lyömme Fordin häneit omilla aseillaan Punainen E:arjala kertoo: Tavattoman laajan tehdaspihamaan" perällä kohoaa ylpeänä neuvostolllnen traktorituotannon linnake — "Pjmal-sen Putilovin" traktoriosasto. T ^ t ä lähtee melkein joka päivä neuvosto-pelloille lastattuna "teräshevosilla". "Putilovin Fordsonilla" muokattujen neuvostopeltojcn laajuus kasvaa kasvamistaan. Yhä syvemmälle maan syrJäkyUln löytävät tiensä neuvosto- "fordsonlt", vapauttaen maatälPiitem-me käyttämästä merentakaisia traktoreita. Nykyista on "Punatoen Putllovi" U-sännyt traktorituotantoansa 150 kappaleeseen kuukaudessa. Hallituksen päätös trakcorituotannon Usäämisc.tä asetti tehtaalle vakavan tehtävän. Täytyi laajentaa kaksi kertaa suuremmaksi tehtaan pajan Ja tilata ulkomailta llsäkoneistoa, samoin piti ottaa traktorituotantoon mukaan leningradilaiset tehtaat "Snamja Truda- ja "Bolshevlk", Ljubohonskln tehdas Brjansklssa Ja vielä yksi Brjanskln metallitehdas. Nämä tehtaat valmistavat "Punaiselle PutUoviUe" traktorien osia. Samalla kertaa traktorituotannon laajentamisen kanssa suoritetaan "Punaisella PutUovllla suurta työtä laadun parantamiseksi. Traktorituotan-plstunut 290:neen. Traktorin kokoaminen vaati ennen 35 tuntia, nyt vain o S i f. nnS?^^?^^^^^ TH1;'20. "Pordsonlen" laatu on jyrkästi pa-rka„ nnnpninlla,a±n , '^mmnu tttaa hirärnleillSä oli k e r - , ^ traktorisvtuao, ttma iStäit' ten" PjuonkaainieSn-rassaan uskomaton kyky vetää hei tä nenästä. Chemnltzln piirin työ- f"'"7^: JJ^^^^^ Iäiset pitivät koko soslalistilain ajan .f IJ^^" ^J?. . P^^^^^^ Järjestönsä hengissä, eikä vähemmän ^f^^f^^^,. h Ä T iwr.v.v. « r r . i « • o r , « « i . i , o o « lo „v, , o „ „ „ „ Pl KPKeilun Jftlkcen tarvltso kofjausta S S f n , . i ^ l n i f Z ^ uhraavan enää muuta kuin 8-10 pros. i T o o . u « ' « 1. I. 1 , . Neuvostospeslallstlt seuraavat tark-mossa Ja sitten ompelukonetehtaassa Täälläkin viskautui hän suinpäin puoluetoimintaan. Täällä alkoi myös hä tutkimista varten Pordhi tehtalUa Amerikassa lähetettiin shine Joukko meioinimbaan. laaiia aiKoi myös aa» ^..*4j«..ii„i„i , ^ .. , ^. nen sanomalehtlmlestohnlntansa, Ja ^ ^^^^^^^.^^ hän Joutui pian sUlolsten johtajien: 1 "'""^"^^^ ^^J" Llebknecht vanhemman, Bebelln y.m. tuttavuuteen. Varsinkin Wilhelm Lleb-knechtlä kiinnosti tämä viisas, toi-mekas ja työteliäs toveri. Sitten oli monivuotisen ankaran, preussilaisen sotapalveluksen vuoro. mlstusmenetelmlä. Vuoden ajan työskenteli tehtaalla amerlkalainen kons-truktorl, Joka oli tullut tänne Fordilta. Ollessaan toimessa "Punaisella PutUovllla" valmisti hän työpöydän erinäisten traktorin osien rakentamista Ja sitten, pltkleri puutteen Ja kärsi- varten, mt^itaäm aeTnnroevn. ^t ehVti in ,Tsfo rvauso-mysten vuosien jälkeen, mutta m y ö s : - ^ J ^ ~ vemmaksl. Multakin osia traktoreilla on tehty paljon halvemmaksi entisestään. Suuri määrä uudistusehdotuk-uuraan sanomalehtlmiestoimlnnan perästä, tuU hänestä saksilaisen "Arbel-terzeltungln" toimittaja. Useiden sosialidemokraattisten lehtien toimitta jana, suoritti hän'tarmokasta Ja her- t t^^J^^T^^^^f^^^^J"'^^^^^ keämätönta ty^tä sosialismin asian i ^ . . ^ i i * ^ ^ ^ ^ ^ ? ? ' ^ " ' ^ , jotka oyat Jo puolesta, mk kävi monia ankaria i saavuttaa suurta tottumusta kahakoita revisionisteja ja reformisteja vastaan. Ollen, itse aina joh» donmukalscn marxilaisen luokkataistelun kannalla teki hän kall/icensa traktorien rakentamisessa ja tekevät voitavansa tuotantokustannusten bal-vcntamlseksl. Traktorin hinta aleneekin jatkuvaa-, saattaakseen Marxin ajatukset ym- tn^^^f^ui n,? 1 i l T ' ' ' ' ? ! ^ ? ' ^ ? „ , ^ „ ' k u n valmistui, oli Jokaisen hinta 0,- 510 ruplaa. Nykyisin maksaa tehtaan traktori ainoastaan 3.430 ruplaa. Näinä päivinä on Leningradista Amerikaan matkustanut "Punaisen märrettävässä muodossa Joukkojen tietoisuuteen. Hän el ollut teoreetikko sanan varsinaisessa mielessä, mutta hän kykeni loistavalla tavalla täyttämään vaatimukset, mitkä käytäntö puj-iiovin.. ja ankara arkltalstelu asetti. Saksan sosialidemokratian 1914 heilahtaessa keisarilaisten sotarintamaan toimi Eichhom edelleen sosdcm lehdistössä. Mutta hän kaphioi ensi het-i'7^"'"": J ^ ^ ^ ."^«»"»"..vuoa kestä puolueen virallista sotapollfiik- f,Zt.?^?no,?u«f ^ ""^"^^^ kaa vastaan. Ja kun hänet 1916 van- ' ^ ^ ^ ^^ glftlin sotavastaisen propagandansa Johdosta, erolttl puoluehallinto hänet erikolskomltea keskustelemaan amerlkalalsten teknillisten piirien kanssa suunnitelmista, Joitten kautta aIJotaan tehtaan tuotantoa laajentaa 10,000 traktoriin vuodessa. en-konelstolle. Joka tarvitaan "Punaisen Putilovin" sellaista It^aJehtamlsta varten. Ensi keväänä heti jäsenyydestään puolueessa! Hän tvöfc^^.Si^,»,^?"* alkaa suuret istui telkien Makana vnorfAf. ioiR_.i7 J^*', uuden va u- Ja pajaosaston rakentamiseksi yksinomaan traktorituo-tantoa varten. Fordsonlen" käyttäjät, talonpojat, nuhteU sitten piirisihteeri meitä; monissa tapauksissa saattaisi olla es-maalaisia j a sanoi, että me Uikaa ^eenä työn saantiin. vou,h o^tte l,e mme kun e..r,o^t4t.e4l.e„im«^m^«e , Tutkijmuks,ista ^on ^e delleen käynyt virkamiehiä virasta laittomasti. Me taas puolestamme vastattiin, kun misestä sillekin paikkakunnalle. Tä- j porvarit perustivat "palokuhtiaan' , saapa nähdä, eikö se olisi parempi meidänkin "vouhot-hän kokoukseen otti osaa meitä yhdistyksen miehiä kolme, maalaisliittolaisia talonpoikia kolme, joista yksi oli kunnallislautakunnan esimies, suomettarelaisia kolme, joista yksi oli tavallinen talonpoika, yksi talonpoikais-Iautamies j a yksi kansakoulunopettaja seka lisäksi oli vie-lä mukana pitäjän nimismies, jonka puoluekannasta ei ole selvää, mutta joka tapauksessa hän o l i n.8. akti-tain käsiä sotakysymyksessä sekä edel-j ^ ^ ^ ^ ^ j ^ Tällainen oli nyt meidän leen. ettei Neuvpstomton peruftf *^ jtse valitsemamme vallankumousko-allekirjcdtus merkitse sitä, että Yhdys-v^ Iat tunnustaisi mainltim maan hal^ 'litnksen.. • ' • UUDISTAKAA mitea, jossa oli enemmistö työläisiä j a talonpoikia, seitsemän kolmea vastaan. Päätettiin panna toimeen yleinen koko pitäjää käsittävä vaDankump-usjuhla j a keskusteltiin sen käytännöllisesti järjestelystä. Eräs talpn-poika teki ehdotuksen, e t t ä se pie t tä ollut taa". . Nämä kokemukset sanovat mielestäni, että meillä olisi ollut mahdollisuus saada talonpojat mukaamme, koska meillä jo oli asiallisesti liitto olemassa patteritöiden ja maaliskuun kumouksen ajalla. Tätä liit-suudessa. työskentelevästä naisesta on yksi maan kansalainen j a muut ulkomaalaisia Ja maaseudulla kasvaneita joten he ovat tehtaliJoUle halutumpaa työvoimaa suuremman ruumiillisen kestävyytensä takia. nöätclyssä meitä vastaan. Sillä talonpoikain omat edustajat olisivat saaneet vakuutetuksi heille, ettei ole kysymyksessä heidän omaisuutensa tasajako, vaan säännöstely, toa olisi pitänyt jatkaa j a lujittaa, jotta kaikki työtätekevät saisivat mutta sitä emme osanneet tehdä,; leipää. Sitten v. alussa, joi: joka oli virhe. Iloin luokkasota alkoi, eivät talon- Talpnppjat olivat oikeassa siinä, | pojat enää tupanneet meidän mäe t t ä valta olisi ollut otettava si-jkaamme. Porvaristo oli saanut vuuttamalla laillisuus j a siinä teim-;ailcaa vetääkseen ne valliepropagan-me virheen*kun hylkäsimme talpn-1dallaan mukaansa meitä vastaan-pojat, kun heillä olisi oliot halua- Nyt ovat talonpojat ja tydläiset tulla mukaan. Eaaneet kokea, ettei valta ole heillä Jos olisimme pitäneet talonpojat kummallakaan, vaan porvaristolla, mukana, ei porvaristo olisi - saanut • Meidän on kartettava enää tekemäs-niitä provoseerattua elintarvesään- j t ä näitä virheitä.—.^Makana' ollut. taan Ja opettamisestaan mikä tarah-tuu luonnollisesti parhaiten eteväm-plen Ja kykcnevämplen asiantunti-jahi avuna Ja Johdolla; Ja kun nykyisissä perhetalouksissa ruuanvalmistukseen, pesuun y.m. kotityön yhteydessä tapahtuva aineen Ja työvoiman haaskaus tulee poistettavaksi suurten yleisten keittiöiden, pesulal-tosten y.m.s. poistamisen kautta, niin on luonnollista, että se vaikuttaa nykyisen kodin ja perheen *uont€en Ja laadun muuttumiseen kerrassaan istui telkien takana vuodet 1916—17 Franz Mehrlngin ja Ernst Melerin kera. Vuoden 1918 vallankumouksessa Ja hohenzollemlen romahduksessa sijoittivat Berlinin vaJ|in!kumoukselllset proletaarit hänet poliisilaitoksen Johtoon, mistä toimesta sosdem "kansankomissaarit" kuitenkin crolttlvat h ä net melkein heti. Hän teki sosdem taantumukselle tarmokasta vastarintaa. Ja vasta hampaisiin asti aseistettujen valkokaartilaisten avulla saatettiin hänet poistaa toimestaan, mihin vallankumoukBelllset työläiset olivat hänet asettaneet. Pysyen aina horjumattoman lujana vallankumouksellisessa katsantokan-na8. saan omisti tämä veteraani nyt viime voimansa välien selvittelyyn refpr-mlsmin: j a sosiaalipetturuudeh kanssa arvostelevat Putilovin traktoreita seu-valla tavalla: Mlhallovin koneosuus-kunta tavalla: Mlhallovin krijolttaa: "Toukokuun 23 p:nä lähti pelloUe teiltä saamamme "Fordson-Putllovi-lalnen" numero 1.778, ja samaan a i kaan alettiin työskennellä amerikalal-sella "fordsonilla". Osottautul, että "Putllovllalnen fordsonl" ei jäänyt jälkeen amerikalalsesta "fordsonlsta", vaan vieläpä ehti tehdä työn nopeammin hupltaiatta siltä, etä amerlkalainen "fordspnl" työskenteli bentsllnll-lä mutta Putilovin "fordsonl" paloöljyllä. Nykyista olemme jatkaneet peltojcmme muokkausta Putllovta traktorilla, emmekä ole huomanneet ja Saksan kommunistipuolueen luo- ^"^f. , n ^ t ^ ^ ^ . S f f miseen. Va^ta valkea Ja pitkäalkal-nen sairaus saattoi Irrplttaa hänet täs- . käänteentekevällä tavalla, ellei Sellainen laltps — kpti ja perhe — kerrassaan katoa. Kun nykyiset koti- j a perhetyöt tullaan tulevassa kommunistisessa yhteiskunnassa suorittamaan mahdolll-t ä työstä. Ja h ä n kuoU heinäfc. 26 pnä 1925 yhtä köyhänä ja varattomana kuin oli aina. elänyt, Eichhom on yksi kalkkein kauneimmista, jalohnmlsta, uskolllslmmista ja innostunelmmfeta henkilöistä työväenliikkeen historiassa. Mies, Jonka It-seuhraava teko Johtaa ajatuksen Itsestään Engelsin sanolhta: "Älkäämme pitäkö mitään mieskohtaista rakkautta, mitään voittoa tai rikkautta nUn tärkeänä, ettemme iloista mielto uhraisi tätä kaikkea ^^^^P^^io^tym säästävällä Ja ihanteemme puolesta^ mikä kultcn-tehokkailj maiettelytavollJa, nita i kta tulee tuhansta kerrota korvaa-johtuu siitä, että natoenkta vapautuu, maan melUe kaiken. Taistelkaamme miehen rinnalla täysin tasa-arvoiseksf ja vuotakaamme verta, katsokaamme pelottomina vihollistemme Julmita s i l - mita ja kestäkäämme iJoppuun asti. yhteiskunnan jäseneksi, j<*a tekee samota kuin mieskta, työtä yhteiskunnan hyväksi, sen omissa työpajoissa tai tehtaissa. Kun yhteiskunta pitää jäsenistään huolen, nita sUlota katoaa koti ja,pgrhe aikansa eläneenä laitoksena, ainakin nykyiseBsä. muodossaan la nykylstae perusteineen Ja syineen. Ainoastaan kommunismta kautta voidaan äiti Ja nataen vapauttaa ko-dta j a perheen sekä palkkatyön orjuu- Putilovln työläiset ansaitsevat kiitokset traktorien laadun parantamisesta". Neuvosto-"fordsonlt" löytävät tiensä yhä syvemmälle sydänmaille. Nykyisin ovat ne jo levinneet Ukrainaan, Keskl-Aasiaan. Volgan varrelle ja Pohjbls-Kaukaslaan. Näettekö, miten lippumme liehuvat vuortenhuipuilla? Suuri ratkaisu, kansankamjniailu lähenee, ja voiton on oltava meidän!" Arth- M . desta j a ikeestä, ainoastaan sen kautta nainen saavuttaa täydellisen Ja todellisen tasa-arvoisuuden mielien rinnalla yhteiskunnassa. Lentäjät ovat turvassa TORONTO, Ont„ tammikuun 14. — Tänne on saatu tieto, että lentäjät kapteeni Oakcs, Pat Reld, J . R. Leckie Ja kaksi mekanikkoa ovat turvassa. He olivat olleet matkalla mchmraid Gulfiin, Hudson-lahden rannikolla, mutta kun he ^ p y l v ä t viisi jÄlvää kestäneen lumimyrskyn johdosta, ar-veltUn heidän tuhoutuneen. Heidän olisi pitänyt saapua Remi Laitelle viime torstaina. Heidän saapuessaan ModnbeamUm Cochranen pohjoispuolella, tehtlto valmisteluja lentokoneiden lahettami-seksi heitä etshnään. Lentäjät ovat Northern Aerial Mlnerals Exploration- J yhtiön palveluksessa. mmm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-01-16-03