1929-01-16-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Keskiviikkoita, tammik, 16 p:iia—WeA, Jan. 16 Na 13—m Sf; VAPAUS tytviMtfa «iBM o s M k a a M s i j a . iiMcn rialistisen sodan aikaisista hirvas- OMBio. faOUM. f«tei « m o n i . )• aiZdttrid fakfafUffsS. T O I M I T T A J A T < A . VAAEl. B. A- TENHUNTEN. B- PEHKONEN. M. POHJAKSALO. VAPAUS tUtxrtTi Ika «air orpä of rBi«i«h Votto» ia Ccssda. P«bli«l»«l iUily « gwtt»cry, OB»»»». «teHMIM: I rk. «äjOO « kk. »JÄ>, S kk- » 0 0 J« 1 kk. nM-OMOTUSHUHIAT VAPA0DE5SA; ÄaB«itawtakic« tlJOH k v u , 1240 k«k«i k«u»- - ATiolmt<»»me3»lB»wk«i 40l< kera. SlXO k a t B a k a t u . — lilaoäuUaotuiies i» Uiaot»««n««irieo oa, « « I i m e ^ , J«iiew™j «a XAknktrx. • V9^<k> U & i i . : Hooueurto,207. kUek*y Bailtofc « ^' -.abarr O». W^ b-ötori: Ubmr Ba&iB*. SS Lotn. Sf. Priheli» 1038. Po.cte«.>» Bo. 69. 8.db»rT. U». rZ-nf-VT» rtU» 7Se. per eoL ineb. MiaJmom eiarp. f<» ««»«I* iatarioa Tie i|B »»^6wt •drertitiBc ae^ao «mooii tb» Finni»!» Peeple ta C»B»d«. Tha V«p*n. to. «U« B f l l o l » M. en«a.i««n l::r,e«««»e. k i r . o . u l . . «d.H^a li.kk«uboiu. • I l i i a i l t r i i l h liir r"" J V. KAWWASTO. Uikkew»i»«un ^ Leninin, Liebknechtin ja Lnxembnrgin muistolle Kymmenen vuotta sitten, tammikuun 15 p:nä 1919, murhasivat Saksan porvariston palkkarengit, noskien ja scheidemännien avustamina, kansainvälisen työväenliik-kc= n kaksi kaikkein urhoollisinta lipunkantajaa, Karl Liebknechtin ja Rosa Luxemburgin, jotka kuolemaansa saakka u-skpllisesti ja-herju-matta taistelivat koko maailmaa käsittävän proletaarisen vallankumouksen pUolesla. Tämän kuun 21 p:n'ä^^ tullaan viettämään Vladimir IIjitsh Leninin kuoleman viidettä vuosipäivää. Hän oli — Marxin jälkeen ~ vallankumouksellisen proletariaatin suurin johtomies. Hän järjesti bolsheviki- . vallankumouksen, millä laskettiin horjumaton perustus , ensimäis^Ue proletariaatin valtiolle, mistä on muodostunut taistelukeskus ja linno-tus koko maailmaa käsittävälle proletariaatin diktatuurille. Karl ja Rosa murhattiin. Lenin ei ole enää elävien joukossa- Mutta heidän työnsä .jelää; se ei tule mil-vastavallankumouksellisten kenraalien valkoterrori raatajakansaa vastaan Kiinassa, Intian, Pohjois-Afri-kan, Etelä-Amerikan y.m. siirtomaiden ja puolsiirtomaiden kansain vaurastuvain kapinaliikkeiden armoton murskaaminen. Imperialistisien vakain välillä jännittyy kilpailu en nen kuulemattomassa mittakaavassa ja pakottaa ne historiallisella vält* lämättömyydellä turvautumaan väkivaltaan sisäisten ristiriitaisuuksiensa selvittämiseksi. Tässä yhä kärjistyvässä luokkataisteluiden ja kansallisten taisteluiden tilanteessa on kansainvälisen sosialidemokratian katalana tehtävänä työväenluokan joukkojärjestÖjen hajottaminen sekä Neuvostoliiton, kommunististen puo lueitten ja kaikkien vallankumouksellisten työläisten mitä katalin herjaaminen ja häpäiseminen porvariston määräysten mukaan. Käsikädessä turvautuvat porvarit ja sosialidemokraatit ministereihinsä» poliisipäällikköihinsä, ammatillisen liikkeen byrokraattisiin toimitsijoihin sekä oikeisto- ja vasemmistojohtajiinsa, että kaikki demokraattiset ja tä olosuhteista, huolimatta kiihko- I isänmaallisten sosialistien — imperialismin uskollisten vahtikoirain — katkerasta ulvonnasta, toteuttivat Lenin, Rosa ja Karl vallankumouksellista kansainvälisyyttään tj^öväenjoukkojen keskuudessa, innostaen naita hyökkäämään kapitalismia vastaan ja perustamaan maailman proletariaatille mahtavaa asetia — Kommunistista kansainvälistä. Kun me työläiset nyt muistamme! edesmenneitten johtajaimme määräyksiä. Leninin, Rosan ja Karien käskyjä, niin meidän tulee varustaa itsemme taisteluun uutta imperialistista sotaa vastaan. Entista tiiviimpinä, entistä ehompina tulevat meidän pataljoonamme •— työ- Iäisten pataljoonat — marssimaan Keski-ODtarion uutisia Sodbury TÄNÄILTANA eteenpäin Kommunbtisen kansainvälisen johdon alaisina sen asian puolesta, minkä puolesta Lenin, Liebknecht j a Rosa Luxemburg taistelivat ja eliväL synny Ti"n helpostL Ja mainitta myymälä ei kykene missään tapauksessa palvelemaan maata koin erittäin pientä joakkoa, sillä mainittuun yritykseen ei ole kukaan kiinnittänyt penniäkään osuusmaksaina tarpeellista liikepääömaa varten. Jos halutaan osuuskauppaa niin on sitä varten saatava tarpeeksi tilava liikepaikka, eikä tukittava sitä yhteen Arpa lankesi Suomen työväelle , , , pieneen huoneeseen, kuten nykyi- L. W. I. Umon osaston kokous Kuluttajain yhdistyksen myy- Liberty.haalilla kello puoU seitsemän. PALVELIJATAR YHDISTYS mälä on sijoitettu. Asian auttamista varten onkin paikkakuntamme työläisten keskuudessa perustettu Sudburyn työläis- Sudburyn palvelijataryhdistys pi- ten rakennusosuuskunta, minkä tar-tää vuosikokouksen jatkoa ensi tors-' kotukseksi on alusta alkaen ilmo-taina kello 8 illalla.; :tettu rakennuksien ja liikepaikan Muistakaapa saapua kaikki mu-1 hanyamjnen Kuluttajain yhdistyk-kaan! sen ruokalaa ja tulevaisuudessa Suomen työväelle lankesi taiste-un arpa tammikuun lopulla v. 1918. Ja se taisteli. Ei alistunut /apaaehtoisesti paria-asemaan, johon porvaristo tahtoi sen painaa. Tais- .elu hävittiin- Silloin yksitoista /uotta sitten. Ja maailma näytti mustalta. Tuntui kuin olisivat menneet hukkaan, ei vain monituhantiset veri-uhrit, vaan myös vuosikym-inenten järjestäytymistyön tulokset. Epätoivo tuppasi m i e l i i n . .. Mutta pian nousi Suomen työväki porvariterrorin rautakoron alta ja uhmasi sortajaansa. Se muisti uljasta taisteluaan kansainvälisiä lah-i: areita vastaan. Se muisti niitä urheita punikkeja, jotka olivat pää pystyssä ottaneet vastaan lahtarien murhanluodit. Se uiuisti niitä tovereita, jotka vankileireillä rääkkäyksiin ja nälkään nääntyessäänkin, säilyttivät sisunsa. Ja se näki vallankumouksellisen työväen olevan toimessa kaikissa maissa- Vallankumous elää ja taistelee. Vielä koittaa Suomenkin työväelle päivä! Harkittiin asioita, kukin kohdal-ylimystön keskuudessa on runsaasti sellaisia, joiden ajatusmaailma on aivan porvarillinen, ja maaseudun puolproletaarisista kerroksista siirtyy palkkatöihin alinomaa uutta ai- SUURTEN VALLANKUMOUKSEL. "muitalrin työläisten yhteisiä yri-tyksia, kuten esimerkiksi osuuskauppaa" varten. On luonnollista, että etukädessä on pidetty silmällä ruokalaa, mikä nykyään kärsii ahtaista tiloista. Ja kun yritys on alotettu LISTEN JOHTAJAIN MUISTO JUHLAT ENSI SUNNUN-TAINA Kommunisfisen puolueen Sudbu- ^ ^ ^ ryn järjestön agitatsioni- ja propa-: yhdktyteen . , , , , . . .gandakomitean järjestämänä tullaan t^h^jta, niin on pyritty käsittämään nesta, joka vasta kokemuksen ja oi- Sudburyn suomalaisten työläisten j^^^j^^ yksinomaan "poikatalon talo-kean marxilaisen valistuksen kautta valistusahjossa, Ljberty-haalissa viet- j^^^j^^^j^j,, ^^^^ ^.j^- t^jj^ tämään suurten vallankumouksellis- ^j^^^ ^ j j ^ .^jj^. py^ttävä oikaise-ten johtajain, Lenmin, Liebknechtin ^^^^ käsitettävä yritys sellai-ja Luxemburgin seka Suomen luok- ^^j^j j^^.^^ todellisuudessa kasodan muistojuhlaa. Ohjelma tu- tarkotettu. saa proletaarisen sisun. Mutta proletariaatin kantajoukko on vallankumouksellisella kannalla. Ei ole se unohtanut luokkasodan opetuksia, vaan ovat ne sen sielussa kirkastuneet kommunistiseksi tietoisuudeksi. Marxilainen vallankumo- 'uksen oppi on tiillut Suomen työväen parhaimmiston luovuttamattomaksi omaisuudeksi, sen lihaksi ja vereksi. Venäjän proletaarisen vallankumouksen suuri esimerkki on johtotähtenä aina sen silmien edessä. Neljänneksi opittiin tuntemaan imperialismi. ^Nyt seurataan tar-lee olemaan ensiluokkai,n e,n , arvokas Kun osuuskaupan tarve on paik-ja monipuolinen. Se tulee sisalta- j^^j^^^^jj^^^^^ ilmeisen huutava ja mään lyhyitä puheita suurten joh- kun osuuskaupalla on suuret kan-tajain oppettajam elämäntyöstä. Uk- nattavaisuuden mahdollisuudet, niin rainalainen ja suomalainen orkesteri ryhdyttävä sitä ajatusta toteut-sekä soittokunta tulevat tarjoamaan ^^^^^^ Tärkein askel siinä olisi musikalista nautmtpa raatajam hu- j^j^g^jj^jj- gudburyn työläisten viksi ja virkistykseksi. i rakennusosuuskunnan tukeminen, Sudburyn raatajat; Ensi sunnun-„jj„ että^ se kykenisi hankkimaan tai-iltana täytetään J.iberty-haali aa- mahdollisimman hyvän ja laajan lii-riään myöten. — Punikki. KAUPUNKIJÄRJESTÖN KON VENTSIONI Viime keskiviikkona loinkaan kuolemiäan. Leninin, Liebknechtin ja Luxemburgin taistelu- fascistiset metodit tulisivat käyte-lippua l^ulmuttaen marssivat kan- j lyjkg} työväenluokan turmelemiseksi sainväliset kommunistiset armeiat • « - • i . • e — taisteluihin» pr^etariaatin ja finans-siporhoj en välisiin suurempiin tai pienempiin kamppailuihin. Edesmenneitten johtajain opetukset ja määräykset ovat siirtyneet perintönä lyöväenjoukyille:* Heidän opeillaan teräsl^tään proletariaatin nouseva vallahkumouksellinen polvi -—kommunistinen nuoriso. "Proletariaatin kansainvälisen liikkeen parhaitten henkilöitten veri, kahsainvälisen sosialistisen vallankumouksen unhot- .tumattomain johtoherikilöitten veri tulee herättämään yhä suurempia työläisjoukkoja ja saattamaan heidät osalliseksi taistelusta elämästä ja kuolemasta", kirjotti Leiiin Rosan ja Karien murhan johdosta. Näillä sanoillaan ennusti Lenin työväenluokan lopullista, välitöntä voittoa maailman kaikissa maissa. Työväenluokan kansainvälinen vallankumousliike marssii eteenpäin. Se kulkee vastustusten ja väliaikaisten häviöitten lävitse. Se on katkeran ja loppumattomiui kamppailun pyörteissä, taistellessaan riistettävien työläisjoukkojen sekä sorret- .tujen ja riistettyjen siirtomaakan' sain "ainoan vihollisen" — maail-jtnsn imperialismin kanssa. Tällä haavaa suurimpana vaarana, kaikkien maitten raatajain pään päällä killuvana Dauiokleeii miekkana, on uuden imperialistisen sodan sytty-anineh. Imperialistiset haaskalinnut viimeistelevät salaisissa diplomaattisissa piireissään ja sotalaitoksensa keskuksissa varustautumisiaa^ seuraavaa "viimeistä" sotaa varten. Ivmunecintapaisella kiireellä muo- > dactaifmt imperialistit liittoja ensimäistä proletaarista valtaa vastaan, Wcuvos.oliitön työläisiä ja talonpoi- Ida vastaan, jotka rakentavat sosialismia miaassaan. Samanaikaisesti hyökkaavit imperialistit armottomasti "oman maansa" proletariaattia vainaan, saadakseen sen vastus-tuskv- vyn hillityksi ja pakottaakseen .sen hv»äksym5än ilman napinaa kapitalistisen "h>-vinvoinnin" uuden .aikakauden kaikki siunaukset, jota hyvinvointia sosialidemokraatit niin innokkaasti ylistavat "kapitalistisen vakiintumisen ja_ ratsionalisoinhin pysyvänä ja vakavana kehitysmuo-tona." Työväenjoukkojen kesku'u- • dessa on huomattavissa yleinen radikalisoituminen ja vallankumouk-sellistuminen. Siihen heitä on pa kottanat työsulut Saksassa ja Ranskassa, lakkojen verinen murskaaffST jjeji Puolassa ja Yhdysvalloissa, ja polkemiseksi. Semmoisia ovat pääpiirteet hiistä ilmiöistä, jotka ovat työväenluokan kansainvälisen taistelun edessä tällä haavaa. Maailman työläiset ja työtätekevät farmarit eivät voi suoriutua-voitokkaina käynnissä olevista kamppailuista, ellei heillä ole kommunistista puo-^ luetta johtamassa ja järjestämässä heidän taisteluaan maailman imperialismia ja sen pää tukea •— sosiali-imperiaiismia ja Amsterdamin kan-saihvälistä—- vastaan; ja vain kommunistinen puolue saattaa tämän johtamisen ja järjestämisen tehdä proletariaatin todellisessa, solidaarisessa ja vallankumouksellisessa hengessä —- muodostaa kaikkien sorrettujen vallankumouksellisen yhteisrintaman sortajia vastaan, Leninin, Luxemburgin jaLiebknechtin määräyksen mukaan. , Lenin, Rosa Luxemburg ja Karl Liebknecht korostivat, että proletariaatin vallankuraoiikselliseh , kansainvälisyyden, veljeyden Ja eheäin taisteluiden tulee ilmetä tekoina eikä tyhjinä sanoina. Vain tämmöinen kansainvälisyys vöi saada työväenluokan vallankumouksellisen energian niin suurenmoiseen toimintaan, mikä murskaa imperialismin selkärangan. Vain työläisten yhtei sen, vallankumouksellisen rintaman muodostaminen kansallisessa ja kansainvälisessä mittakaavassa, imperialististen maitten työläisten veljellinen apu sorretuille siirtomaille ja taistelu imperialistisia sotia vastaan tekevät mahdolliseksi niiden hurjain hyökkäysten torjumisen, mitkä kapitalismi kohdistaa työväen luokan elinehtoja vastaan. Lenin, Rosa ja Karl ovat, käytän nössä osottaneet, mitä vallankumouksellinen kansainvälisyys merkit see. Kun imperialistien pistimet erottivat eri maiden työläiset toisistaan maailmansodan aikana ja kun kaikenkarvaiset kiihkoisänmaalliset "sosialistit" energisesti kehottivat yhden maan työläisiä käymään toisen maan työläisten kurkkuihin, niin silloin Lenin, Liebknecht ja Luxemburg julistivat kaikelle maailmalle Kommunistisen manifestin vanhan tunnuksen, Marxin ja Engelsin tunnuksen, minkä sosialidemokratia oli jalkoihinsa tallaimut: Proletaareilla ei ole isänmaata — Maailman työläiset, liittykää yhteen!" Lenin, Rosa ja Karl eivät ainoastaan puhuneet tuosta vanhasta tunnuksesta. Huolimatta impe-kepaikan osuustoiminnallisia laitok-siamme varten. Sitä varten olisi jokaisen työläiskuluttajan velvolli- *d t ss" ^""^ ostaa yksi tai useampia osuuk- , . ^. , .?! ..v.?!„^ sia mainitussa osuuskunnassa. Kun kasti, ja oikealla silmällä katsoen, kaupunkikomitean kokouks^sa paa- ^ettu, „ii„ osuuskauppa syntyisi maailman tilannetta, ymniärretään' II^^^SS^^^ ^^ZSS. Ä « £ S J n?" sen muut^okset ja merkit. Ei uskota, taina tulevan helmikuun kolmante- J ^ ^ " t^S:Jt1T'^ lipeväkielisten petturien puheita, fet-;na paivana. Tahan^ konventsionim Kuluttajain yhdistyk-tä muka rauhaa ja kansanvaltaa »yat^suntoryhmat oikeutetut la^^^^^ nykyinen myymälä, eli osuus- •aan ja tovensakeissa. Todettiin, et- (luokkasovintoa) kohti olisi maail- tumaan yhden edustajan itsekutakm j^^^^p^^ ^j^^ _ ^^^^^ ^ nykyään tä taistelu oli ollut kiertämätön To- kulkemassa. Päinvastoin - uu-, fnsaTLhdent t ^ ^ Ä ^ ä t " t ^^^'^^ ~ . ^ vallankumouksia on; vat ^ e u t e t u t l ä h ^ l t ^ ^ yh<^n ^^^^Z^ ^^^^ edessä, jopa parhaillaan käynnissä. | edustajan jokaista viitta jasenta tai £,^^^^^^,3^^^ ^^.j^» j^j^..^. ^^^^ ^j^^^^ dettiin myös tappion syyt: valmis- ^umattomuus, virheet, heikkoudet jä voimain riittämättömyys kansainvä-isiä lahtareita vastaan. Huomattiin myös, että vaikka olikin kärsitty hirveä tappio ja koettu koirakuoppien hirmut, niin oli jotain voitettukin. Ja nyt yhdentoista vuoden päästä — ymmärrämme, kuinka paljon oi hyötyä hävittykin vallankumous. Ensinnäkin ylväs tietoisuus, että 3i oltu alistuttu, vaan taisteltiin. Sitä sisuaan saa Suomen työväki kiittää siitä, että sillä on selkeänä luokkatietoisuus ja vallankumouksellinen joukkoliike- Suomen työväen nuori polvi —- muistakaa, että kaatuneitten marttyyrien verellä on ostettu teidän tietoisuutenne, • uljas proletaarinen ryhtinne, voimanne katsoa lahtaria päin silmiä, sekä vankilan ja surman uhallakin täyttää tehtävänne luokkataistelurinta-malla! Ei koskaan tee Suomen luokkatietoinen työväki sovintoa lahtarien Kanssa. Se on luokkasodan suurin saavutus. Toinen on selvä pesäero judaksis-ta, työväen asian kavaltajista, valkoisista sosialidemokratisista johtajista. Verinen taistelu yksitoista vuotta sitten paljasti pettureiksi ne, jotka eivät yhteiseen taisteluun lähteneet, ja jotka sen jälkeen ovat osöttautuncet lahlarirengeiksi ja oh-ranapäälliköiksi. He ovat selvästi siirtyneet barrikadin toiselle puolelle. Suomen työväen teurastajien joukkoon. Kolmanneksi voitettiin opetus, et- Saksalaisten Suomeen tulo v. 1918; f " enemmistöosaa kohti.^ T^^^^^ harjotti myöskin maito-, ruokala-ja ja englantilaisten yritys isaada suokonventsionissa tullaan käsittele- , . „ „ i , „ . UIU^U-A malaisista työläisistä itselleen apulaisia oli vasta alkua. Nyt tahtoo imperialismi mobilisoida koko Suomen kansan veristen pyy teittensä palkkasotureiksi. Sen näkee Suomen tietoinen työväki ja on sen tehtävänä saada se selväksi koko työtätekevälle kansalle. Viidenneksi opittiin oikein ymmärtämään Kommunistisen Manifestin sanat, että kommunistit ovat työväenluokan tietoisin, muita eteenpäin työntävä osa, niitä jotka proletariaatin jokapäiväisissä taisteluissa aina muistavat liikkeen suuren päämäärän: Luokkasodan kautta selkeni Suomenkin työväelle Leniniii oppi puolueesta, työväen järjestyneestä etujoukosta, joka antaa sen taisteluille ryhdin ja johdon, ja joka kokoo sen liittolaisiksi muut riistetyt luokat, varsinkin työtätekevät talonpojat, sekä sorretut kansallisuudet ja kansat. Vn 1918 opetukset liittivät Suomen työväen, sen eti^'oukon, Suomen Kommunistisen Puolueen, kautta kansainvälisen proletariaatin suureen taisteliiarmeijaan, Kommunistiseen Intemationaleen, y ^ ^. ..... ... .X ruokatavaraliikettä. Yhdistämistä lk^a- ^ ?lä- !h, etfe"'t.ä-^ä n myo"hle mmm' »^p^id^e tta- ei i^oäligs^i g-^lu onnoUisesti suoritettava van piinkonventsionm harkittevik- ^-^.^^^ ^^j^j vaan tietoisena si^ si. Samaten tullaan snna kasitte- ^^^^ j kannattaa lemään erinäisiä kaupunkijärjestön paremmin kuin kaksi pientä, sillä sisäisiä asioita, toimittamaan johto- hallintokustannuksista alkaen voi-kunnan jäsenten valitseminen, kuu^^^^^ suuressa liikkeessä tehdä pie-emaan sihteenrahastonhoitajan ti- ^^mpiin verrattuna huomattavia iiKertomus j.n.e. _ ! säästöjä, puhumattakaan kaikenlaa- Eroryhmien huoleksi jätettiin a- t^jgj^t^^^j^t^ kustannuksista. ustusten laittaminen konventsionil-j Yhdistämisestä puhuttaessa on le seuraavista kysymyksistä: sodan ^ ^ j j j ^ j ^ huomata, -että Co-opta-vaarasta kaupunkijärjestön alueel-, ^-jj^ on sääntöjensä mukaan oikeus a vallitsevasta poliittisesta tilan- j^-^^taa milfei minkälaatuista ku- Viikaa tapAti Järjestyneet työläiset on kauhu porvareille. Sudburyssa mätkiuUun sakot työläisille. Läsnäolo iltamissa syytteheksi lehtiin. Lauluseuran jäsenyyskin "rikolliseks" nähtiin- • •• —- Verisellä terrorilla Jugoslaviassa kuningas on "kansanvallan" ilveen kaatamassa. Työläisien vaino yltyy yhä hurjemmaksi. Vapauden aatoksetkin tehdään kapinaksi. Militaristit Ranskassa on vallan kauhuissansa. Kun kommunisti-aattehet jo "pilaat* armeijansa. Eivät huomaa, että iise syynä ovea siihen. Kun koiramaisin kohteluin saa vastaan joka miehen. Virkamies pn valkoinen tuo Porvoon nimismies. Vain neljä kuuta virassaan» jo taskut täyttää ties. Kun kuusikymmentä tuhatta hän markkaa kavalsif näin entisiä velkojaan "reilusti" makseli. Vielä seisoo vuorenvankka lakkolaisten mahtU Satamissa Suomenmaassa reuhaa rikkur*sakki- Oisi taasen meillä aika lakkolaisia rriuistaa- Kun talven kylmyys tovereita työttömiä puistaa. Keppirangaistusta saapi soltut armeijassa. Siksi Vaasan kansalaiset ovat suuttumassa. He jo kokouksen piti, jossa tehtiin päätös^ Vaadittihin sotilasten kohteluhun muutos. MAGNUS RAEUS. teestä, toiminnasta naisten ja nuori-. 7 „ . „ . + . , ^ 4 . „ . . , 4 . ^ „ i„ « n « i ; « c i , „ „ ^ . « o r,^J^r,.^ lutustarpeideu tuotantoa ja kaup- ,. isin uutisia Mmx TARKOITUS son keskuudessa sekä yleensä toiminnasta ; joukkojärjestössä. , Jokaisen ryhmän on ryhdyttävä te-kemään valmistuksia kaupunkikon-ventsionia varten, ja erikoisesti niiden, joilla on valmistettavana yksi tai useampia yllämainituista aluis-tuksista. Vain siten saattaa kaupunkikomitean konventsioiii muodostua mahdollisimman hedelmälliseksi. — Poliittinen organisaattori. OSUUSKAUPASTA JA SUDBURY-LAISTEN OSUUSLIIKKEIDEN YHDISTÄMISESTÄ Meillä Sudburyn työläisillä on jo jossain määrin kokemusta osuustoiminnasta muutaman viime vuoden paa, joten on tarpeetonta sitä var-! ten perustaa uusia osuustoiminnallisia liikkeitä. i lienee Suomen hallituksen konsulilla, kim kyselee suomalaisten toimintaa täällä Timmnisissä? Lieneekö hänellä T^. j 11.. .4. 4. i. n ja hallituksellaan halua nähdä missä ol,1k.o on SS ufdwb uryn työläisten ohjel-' määrin on suomalaiset työläiset tääl-mana osuustoiminta-alalla: 1. Osuuskaupan perustaminen paikkakunnalle. 2. Sen toteuttamiseksi on ostet-lä Canadassa järjestyneet? Kyselyt tarkoittaa yleistä suomalaisten toi-xnlntaa. Kun nuo .kysel3i; on tehty valkoisten kautta, tai nliUe työläisille , . „ „ , . jotka eivät kuulu mihinkään järjestävä osuuksia Sudburyn työläisten töön, niin tulee mieleen ajatus, että rakennusosuuskunnasta. 3. Kuluttajain yhdistys on yhdistettävä Co.-optasiin. Osottaakseen, että kummatkin o-suustoiminnalliset liikkeemme — mitä siinä on takana. Jos he haluaisi suorassa, rehelHs^sä tarkotuksessa saada tietää missä, pyrixmöissä me aikamme vietämme, niin he luonnollisesti kysyisi järjestyneitten työläisten Co-optas jä Kuluttajain yhdistys — I järjestöiltä jotka ovat täällä suoma-ovat yhteisesti rakennusosuuskunta-1 laisten edlstyspiyrintöjen eteenpäln-aikanaV Kuluttajain yhdistys Tulee j J^f^^^^^ .^^ Taantumukselliset ja työ-tänä keväänä toimineeksi kolmisen apua olisi- ^C-tb- -optasin merkittävä' väen viholliset koettaa nykyään kai-huomattava määrä osuuksia rakennusosuuskuntaan. Se olisi Co-op-tasin jäsenillekin kehotuksena tehdä samoin. Samoin voisi Canadan ^-j^ .uha™« s = . s vuotta. Kaikki sen ruokailijat to- , distavat yksimielisesti, että se on leniniläiseen maailmanpuolueeseen, | myynyt työläisille parasta ja voi-joka jo käsittää koko maan piirin. 1 makkainta' ruokaa paikkakunnalla. Onprr^Inmmo T • «..Samalla he myöntävät yhdistyksen suomalaisen järjestön täkäläinen ja t>pe.tajammeLenm sanoi, etta ruokalan vaikuttaneen — — työväki ei pääse vallankumoukseensa muuta tietä kuin kulkemalla tappioiden ja virheiden, vastoinkäymisten ja heikkouksien sarjan kautta, mutta se kulkee siihen kummin-tuakseen kuin vallankumouksen tie. Sitä ei ymmärtänyt Suomen vanha yhtyvät nyt siihen lupaukseen, jontyöväenliike. Paljon oli siinä epä- vkai r oS KP :n peru•st»a va» kokTou s• antoi -oelliI vkyiny ttap ajl•jao np uohlyiinv. äaäi.s uuptrtoal,e tavaari.ki,s,kt aa «yVlVior i.ytt We v usca=o.tn«t^oaoa sv, iettneä-nil äi•tso ivl-l.ne Ltoevneinreilillele-kuntoa, ja tietoisuuttakin. Vallankumouksen koettimessa kävi selville, kuinka paljon oli heikkouksia ja puutteita, joista johtui niin paljon kärsimyksiä ja osaltaan raskas tappiokin. Ja on puolinaisuutta ja puutteita vieläkin. Eivät näe kaikki työläiset vallankumouksellisen taistelun kiertämättömyyttä. Pikkuporvarillisessa asemassa olevan työläis-meidän puolestamme: Suomalaisetkin kommunistit lähtevät ilolla tuleen, tahtovat olla hyökkäyksessä mukana, kun kapitalismin linnat otetaan ja maan tasalle hajotetaan; suomalaiset kommunistit pitävät arvoaan alentavana jäädä rintaman selkäpuolelle, kun kaikkien maiden köyhälistö valloittaa maailman." TYÖLÄINEN. jossain mää-! lähiseudun osastotkin parhaansa mu-rin laadun nousemiseen muissakin! ^«^^^^^ä **^«^'^^*^s«"*ällä ruokapaikoissa. Mutta kouraantun- puolestaan osuuksia rakennus-tuvampi kuluttajain hvöty on ollut osuuskuntaan. Co-optasin maidosta, jota on myyty Saattamalla täten osuuskaupan 14 sentillä kvartti, muiden maito- Perustamisen päivänkysymykseksi Yhdeksän maata maksaa velkojaan Yhdysvalloille vähittäismak-suina niiden sopimusten mukaan, joita ne ovat tehneet velkojensa J y - hcntämisen suhteen Yhdysvaltain kanssa. "T^oulukuulla suoritetut velkojen vähittäismaksut Yhdysvalloille nousivat 98,612,000 dollaria. Ne maat, jotka näin suorittavat puolivuotis-maksunsa, olivat Suur Britannia, 5elgia, Tshekkoslovakia, Viro, Suomi, Unkari, Latvia, Liettua ja "^uola. Suur Britannia suoritti kahdennentoista puolivuosimaksunsa koroista ja kuudennen puölivuosimak-sun velan lyhentämiseksi. Sen kokonaismaksu oli 94,2007000 dollaria, josta 67,000,000 dollaria korkoihin ja 27,000,000 velan lyhentämiseksi. Belgian puolivuotismaksu oli SL250,000; Tshekkoslovakian S l , - 500,000^ Viron §100,000; Suomen $183,460; Unkarin $39,773; Latvian S40,000; Liettuan $48,970; Puolan $li250,000. liikkeiden periessä 15 senttiä samalta määrältä. Lisäksi saavat jnnpäristön farmarit tuotteestaan hiukan korkeamman hinnan kuin yksityiset maitoliikkeet maksavat. Täten toteutuu käytännössä työläisten ja maanviljelijäin välinen yhteistoiminta. Nyt on tullut päivänkysymykseksi osuuskaupan perustaminen paikkakunnalle, sillä alettua osuustoimintaa on laajennettava ja saatettava se hyödyttämään työläisiä entistä enemmän. Mitä voimakkaampaa osuustoiminta on,' sitä enemmän se vahvistaa työläisten luottamusta yhteistoimintaan, mikä on myös laskettava selväksi — vaikkakin aatteelliseksi voitoksi. Juuri näistä taloudellisen ja aatteellisen hyödyn vaikutteista lähtien on meidän pyrittävä saamaan aikaan 'osuuskauppa paikkakuntam-me työläisten keskuuteen. Timmin-kella tavailla lamaaimuttaa työläisten toimintaa käyttämällä kaikkia keinoja. TYÖLÄISTEN JOUKKOMURHAN VUOSIPÄIVÄ LÄHEPraiE Ensikuun 10 päivä tulee kuluneisksi vuosi siitä, kun oli tuo kuuluisa Hol-lingerin tulipalo, jossa menetti 39 työläistä henkensä ja joista oli 8 suoma- , laista. Vaikkakin me olemme heikosti Sudburyssa ja sen ympäristöllä ja järjestyneitä ja omaamme vain pie-panemalla kaikki kukin kohdaltaan nen luokkataistelutiedon, niin olisi-a-parhaamme liikkeelle sen toteutta- i sianmukatsta muistuttaa tuota ksiame-miseksi, niin on meillä jo tulevar.|i kesänä osuuskauppa toiminnassa. Työläistoverit! Ottakaamme tämä asia siis todella vakavaksi päivänkysymykseksi! Toteuttakaamme osuuskaupan perustaminen nyt, älkää lykätkö sitä kauas tulevaisuu. teen yritykisemme luomiseksi!. Eräs jäsen. Greighton Mine • .f Sunnuntaina 20 p:nä tammikuuta kello 1 päivällä pn C. S. J, Creigh-ton Minen osaston: kokous, vuosikokous piti; sanomani, niin että saapukaa joukolla. Sunnuntaina 20 pnä kello 8 illalla on Leninin muistojuhla- Oh-jelmassa on runo, puhe, laalua, sissä toimiva osuuskauppa on vii- soittoa, balettitanssi, 2-näyt. kappa-me vuoden kuluessa myynyt ksilu-tustarpeita lähes puolen miljoonan dollarin arvosta. Sudburyn ympäristön työläisillä on yhtäläiset, ellei le lapsilta ja kuvaelma. Sisäänpääsy vapaa. Tervetuloa kaikki! Maanantaina 21 pnä kello 1 päivällä on naisliiton kokous. Fitäkää-suuremmat mahdollisuudet saman-ipä se mielessänne* naiset, sillä asioi-laisen tuloksen saavuttamiseen, kun-:ta on paljon ja kaikki tärkeitä. han vaan ryhdytään yhteistoimintaan. Joku voisi ehkä huomauttaa, että Ja sitten se viimeinen ilmoitus, on nimittäin lauantai-illaksL Lauantaina 19 prnä oh kuutamotanssit. onhan meillä jo osuuskauppa, sillä I Tuuri ja kumpp. pitävät huolen sii- Kuluttajain yhdistys on avannut, tä, ettei silloin nukuta ketään, vaan Tuokaliikkeensä yhteyteen mokata. I varamyymälän. S© on kyllä totta, mutta tosiasiassa ei osuuskauppa yhtä kevyesti nousee jalka niin nuorilla kuin vanhoillakin. Siis haalil-la tavataan! aa tapausta, jonka uhriksi joutui nuo työtoverimme ja monen perheen elättäjät. Uskon omasta puolestani tehtävän siinä toverillisen teon, jos sinä päivänä me suomalaiset työläiset käym me heidän yhteisellä haudallaan. Se sopisi hyvin senkinpuolesta, kim heidän haudallaan on yhteinen hautapatsas muistuttamassa jälkeenjääneille tuota kauheaa tapausta. Monet meistä suomalaisista el ole tuota hautapatsasta vielä nähnsi;. Myös mainittu muistopäivä on simnuntai, joten ei olisi tarvis menettää kenenkään työpäiväänsä. Toivoisin tästä asiasta keskusteltavan ja toteutettavan tuo esitys. Me työläiset emme saa a jatsia mitä niistä papit ja vastustajamme a-jattelee, vaan niinkuin me itse ajattelemme. FOLnsiOlKEUDESTA Viime viikon pölUsioikeudessa tuomittiin vankilaan ja sakkoon eräsv kuuluisimpia kylämme koiratorpparel-ta. Asiaan oli sekaantunut juonien kautta kansalaisiamme, jotka esUntyf oikeudessa todistajina. Koiratorpparln puolelta vedottiin. siihen, etä asiaan kuuluva on järjestyneisiin tyliläisiln lukeutuva. Hyvin pitkälle jo menee-julkeus koiratorppareilta, kun julkea-vat toivoa Itselleen etua oikeudessa sillä, _että koettavat tehdä. / heidän vastassaan olevasta punaista. K u i t e n kaan ei oikeus ottanut tuAt» seikkojft huomioon, vaan antoi koirator^porffle' L.TV.tU. ONT^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 16, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-01-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290116 |
Description
Title | 1929-01-16-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Keskiviikkoita, tammik, 16 p:iia—WeA, Jan. 16 Na 13—m
Sf;
VAPAUS tytviMtfa «iBM o s M k a a M s i j a . iiMcn rialistisen sodan aikaisista hirvas-
OMBio. faOUM. f«tei « m o n i . )• aiZdttrid fakfafUffsS.
T O I M I T T A J A T <
A . VAAEl. B. A- TENHUNTEN. B- PEHKONEN. M. POHJAKSALO.
VAPAUS tUtxrtTi
Ika «air orpä of rBi«i«h Votto» ia Ccssda. P«bli«l»«l iUily « gwtt»cry, OB»»»».
«teHMIM: I rk. «äjOO « kk. »JÄ>, S kk- » 0 0 J« 1 kk. nM-OMOTUSHUHIAT
VAPA0DE5SA;
ÄaB«itawtakic« tlJOH k v u , 1240 k«k«i k«u»- - ATiolmt<»»me3»lB»wk«i
40l< kera. SlXO k a t B a k a t u . — lilaoäuUaotuiies i» Uiaot»««n««irieo oa, « « I i m e ^ , J«iiew™j
«a XAknktrx. •
V9^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-01-16-04