Vapaus, August 1, 1922

              Tligtaina, elok. lp. — iiiesiiay, mgmt i .
|IO!«lilHH!IIIB!MIIIIiIiliHlg!W!I81MII!l!l^
Psimdan eoomalaisen tySväestSn Mnenkannattaja, flmes*
^ Sodburyusa, Oat., joka tiistai, torstai Jajfuanjf^
H.PUEO, . -L^
FflBtaavfl toimittaja. Toimttasaihtecn.
V A P A U S
> (Liberty) « .
5 The only organ of Finnish Worken fn Canada. Pnb-in^
JdbS. Ont., every Tuesday, Thursday and
jattnrday.
Advcrtlsing rates 40c percol. Inch. Minimum cnarge
for S e iiisertion 75c. feiscount on standmg advertis»
S The Vapaus is the best advertising medium araong
Äe Finnish People in Canada. ========
nmotushinta kerran julaistuista ilmotuksigta 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muutete fn^etaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 60c. Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; n»nienma"tof»l™°t"^.«;?VpJ!o'
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
«3.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset ?l-00 kerta; fta-lutaantieto-
ja osoteUmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme­kertaa,
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
" '
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81.60 ia yksi kk. 76c. ,. ,
yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. f 5.60, puoli vk.
88.00 ja kolme kk. $1.75. ;
"Tilauksia, Joita ei seuraa raha, ci tulla lähettämään,
saitai issiatnfesten ioai» on takaukset.
; Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
L o m St., Puhelin 1088. Postiosote: ^ ^ ,
Boi 69; Sadbiiry. Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoit^jan per­soonallisella
nimel'ä. . . . '
J. V. KANNASTO. LHkkenhgitaja.
e -Beglstered at the Poat Office Department, Ottava, as
setond class matter. ' ' '
' Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. '
ja sosialidemokratiset puolueet fieliltivät suurisanaises-ti
taisteluhaluaan. Mutta tuskin on kulunut pari kolme
viikioa Rathenaun murhasta, kun yhden ministerin si­jasta
kaatuu tusinoittain, ehkäpä sadottain työläisiä
vastavallankumouksellisten voimain kuulista. Työväen­luokan
joukkoesiintyminen on surkastutettu mielenosoi-tubiksi,
suuriksi sanoiksi, vaatimuksiksi. Itse teossa
eivät ammattijärjestö ja sosialidemokratiset puolueet
ole ottaneet ainoatakaan askelta taantumuksen nujerta­miseksi.
Ne ovat esittäneet )*teiset vaatimukset, joihin
kommunistipuolue on niiden vajavaisuuksista huoli­matta
yhtynyt, multa johtavat sosialidemokratiset jär­jestöt
eivät ole kehoittaneet joukkojaan ryhtymään
taisteluun näiden vaatimusten toteuttamiseksi. Ja kui­tenkin
olisi niillä voimaa siihen. Viime päivien jätti-läismielenosoltukset
ovat osoittaneet, mikä voima on 8
miljoonassa ammatillisesti järjestyneessä työläisessä.
Mutta käsittämättömäksi jää miksi tätä voimaa ei ole
käytetty.
Ja kuitenkin merkitsee tällaisessa vakavassa tilan­teessa
suurten proletaaristen järjestöjen toimettomuus
kuolemanvaaraa työväenluokalle. Taantumus ei ole
kätkeytynyt lymyreikiinsä istuakseen rauhassa kädet
ristissä. Se vartoo vain hetkeä iskeäkseen suuren iskun-
Pieninkin vitkailu proletaaristen vaatimusten läpi-
Vandervelde kukkiinut Pariisin
porvareille ^
«Ihmisoikeuksien Liigan» kutsusta on Vandervelde
«selostanut» Moskovan oikeusjuttua pariisilaiselle por-v^
riyleisöUe. «Selostus» oli iuonnoUisesti työväen Ve­näjän.
karkeinta parjausta.' Pariisin porvarilehdet otti­vat
suurella riemulla vastaan tämän kuninkaallisen so-eiaiistin
renginpalveluksen. Mutta Pariisin proletariaat­ti
oli toista hieltä. Kominunistit pitivät huolta, että
tämä suurpetkuttaja sai kuulla mitä kunniallisilla työ-
Iäisillä ^on hänelle sanottavana, ja vain suuren poliisi-'
komennuskuniian avulla sai herra Vandervelde tilai-isuuden
haukkua Venäjän |aistelevaa ja käreivää pro­letariaattia.
, . • r^^_,^_,i^::r^-^i
/. , ——• • y
Yhteisen rinfaman särkeminen ,
Saksassa ,„.iu.^f\4.-
Saksan kommunistipuolue ösoittää niaansa työvä­estölle
antamassaan julistuksessa, että yht^sen rinta­man
särkeminen on johtunut Saksan sosialidemokra-tieten
puolueiden ja ammatillisen johdon kurjasta pel­kuruudesta.
Julistuksessa muistutetaan siitä, Mnka
kaikkien työväenpuolueiden yhteisesti sopimissa vaati-miiksissa
sitouduttiin «puhdistamaan kaikki hallitus-pajlkat
Ja julkiöet virastot, näiden mukana oikeuslai-tol
«et, kaildsta ainebista» jot!kia eivät ilman muuta
asettaudu tasavaltaisen valtiosäännön p^oihjälle», kuin­ka
lausuttiin toivomus, etta karkki ammattiyhdistysten
jäsenet «hiengelläänkin vaTrnentaisivat kansan 'perusi
oikeuksien ja ^tasavallan puolustuksen». On kulunut
neljätoista päivää tästä. Kansa on mielenosoituksissa
osoittanut taistoansa kerta kerralta, mutta haiirtus ei
ole täyttänyt edes sen minimivaatimuksia, ei ole us-
Ittitanul jco^ettaa lid?)^ muAaajail» Helfferighin,
Ludendorfflh,ym., hlu^läkaaB. .Hallitus on ehdottanut
amnratiael^^ptu^^^ jqka sulke^ poid urheimmat prole­taariset
taisteiijaija paraikaa vangitut pifoietM^^^^ tlu'
8i«; euojeluslakeja voidaan yhtä hyvin käyttää kom­munisteja
kuin äärimmäistä oikeistoakitt vastaat) —
ja että niin tulee tapahtumaan, tulevat taantumukfiel-liset
tuomarit ja virjcami^etpitamaati huolla.,
uhmaa avoimesti valtakunnan hallitusta jne. Sosiali-demokratinen
oikeusministeri on julkisesti selittänyt^
että uusia euojeluslakeja voidaan käyttää, vasemimistoa
vastaan. Vaikka yhteisessä Berlinin sopimuksessa; sa­nottiin,
ettei mikään kysyroyksessä olevista johdoista
saa ajaa j)olitiikkaa omin. päinsä muita kuulematta,
ovat sosialidemokratit ja riippumattomat sekä amma­tillinen
johto neuvotelleet riippumattomain astumisesta
hallitubeen; näille oli siis yhteinen rintama, porva­rillisten
puolueiden äcanssa tärkeämpi kum'prflletaari-nep.
yhteisrintama. Lopuksi vakuuttaa kommunisti­puolue,
etteivät kommunistit suinkaan ole rikkoneet
yhteisrintamaa vaan päinvastoin; edelleenkin vaativat
^Berlinin yhteisen sopimuksen vaatimusten. läpiajamista.
Nykyinen hallitus ja nykyiset valtiopäivät eivät kui^
tenkaan voi säätää sellaista tasavaltaista suojelusla-kia,
joka kävisi taantumubelle vaaralliseksi. Sen
vuobi on ainoa tunnus: va^^M/^aivötn hajoitus, uudet
vaalii ja työväenhallitus!
Proletaarisen toiminnan jarrutta­minen
Saksassa
Proletaariset verikylvyt eri paikoin Saksaa osoitta­vat,
ettei demokraattinen hallitus aijo käyttää sotilaal­lisia
ja poliisimahtikeinojaan työläisten suojdcsi taan­tumusta
vastaan vaan että se antaa konekivääriensä
rätistä saksalaiskansallisten suurmaanomistajain ja
suurkapitalistien suojaksi tasavaltalaisia työläisiä vas­taan.
Mutta proletariaatin päättävä ja voimistaan tie­toinen
esiintyminen niinikään' pitkin Saksaa osoittaa
puolestaan myös, ettei työväestö mieli tyytyä tyhjän­päiväisiin
paraateihin, vaan että siinä elää pakottava
teon halu.
Kun Rathenau murhattiin riensivät Saksan työläi­set
miljoonaisina joiddcoina kadulle. Ammallijärjeslö
sa.
ajamisessa on siis vastavallankumouksen mahdolli­suuksien
lujittamista.
Ammatillinen johto ja sosialidemokratiset puolueet
ovat estäneet Saban proletariaatin tarttumasta suur-lakkoaseeseen
kaikkien työväenpuolueiden ja ammat­tijärjestöjen
yhteisten vaatimusten toteuttamiseksi. Pro­letariaatin
asemasta on riippumattomain johto ollut
löytävinään luotettavamman aseen. Se neuvottelee
porvart/Zisen keskuksen ja demokraattien kanssa osan­otosta
porvarilliseen hallitukseen. Yhdessä porvarien
kanssa luulevat riippumattomain johtajat pai^aiten
puolustavansa proletariaattia taantumusta vastaan.
Mutta täten tulee proletariaatti vain vielä kerran pe­tetyksi.
Kaikki sen vaatimukset jäävät taasenkin täyt­tymättä,
yhteiset sopimukset ovat vain pala paperia»
kuten tähänkin asti.
Neuvotteluja toiminnan sijasta, mielenosoituksia te­kojen
asemasta, parlamenttaarista vehkeilyä luokka­taistelun
asemasta; siinä proletaaristen johtavain elin­ten
virheet, huomauttavat* kommunistit aivan oikein.
Ja nijn tapahtuu, että taantumus sen sijaan, että
olisi nujerrettu, nostaa uudelleen päätään. Proletaari­nen
paikiallaan poljenta on mitä parhain maaperä pro-vokationille,
minkä salaiset voimat jo esiintyvät siellä
ja täällä. Ja mikä alkoi voimalla ja päättäväisyydellä,
loppuu pettymykseen ja epätoivoon. Mutta, työläisten
veri, joka vuotaa hiekkaan erillisissä kahakoissa, lan-kee
niiden päälle, jotka eivät ole nostattaneet prole­tariaattia
taikka estäneet sen nousemasta suureen, yh­tenäiseen
luokkatoinnintaan.'. • '"^
Mutta kommunistipuolue ei tahdo olla mukana täl­laisessa
politiikassa. Se on kerta kerralta vaatinut oi­keistopuolueilta
proletaarisen teon käskyä mutta tu­loksetta.
Viimeiset lennätintiedot tietävätkin nyt ilmoittaa»
että sosialidemokratisten puolueiden ja ammattijärjes­tön
johto ovat johdossaan olevia joukkoja häraätäk-seen
turvautuneet monesti käyttämäänsä luihuun* kei­noon:
kommunistit eivät tahdo olla yhteisessä esiinty­misessä
mukana! Vaikka kommunistit juuri ovat kai­ken
aikaa vaatineet todellista esiintymistä '—tekoa!
Tämän vuoksi selittävät kommunistit maansa pro­letariaatille,
että riippumattomat ovat lopullisesti rik­koneet
proletaarisen . yhteisrintaman riipeam.alla sen
vihollisten kanssa neuvotteluihin osanotosta poi^raril-liseen
halli|ubeen, vaikka jokainen koittava päivä an­taa
yhä painavamman todistuksen siitä, etta voimakei­not,
joihin porvarillinen hallitus on ryhtynyt «tasa-,
yallan suojaamiseksi» kaikkialla kääntyvät proletari-aattia
VaVtaatl. ' •
Siltä dyyMa toistavat icommunistiset entistä paina*
vatnmin vanhan tunnuksensa: työväenhallitus! Ja oi-keistotyöväehpuolueiden
johtajien, kuten Scheidemaih
nin, ym. päivä päivältä yhä vuolassanaisemmabi käy-
,neen po^keilyn sijasta, että proletariaatti on valmis
lc|iyttämaän mitä.aseita hyvänsä», jos se pakoitetaan
siihen, joskin on «ilolla tervehdittävä mukaan rehel­listä
porvariston ainesta», osoittavat kommunistit, et­tei
riitä; että ollaan valmiit taisteluun, vaan etta on
todella .taisteltafva, mutta että tässä taistelussa ^seisoo
«rehellinenkin» porvarisaines toisella puolella barri-kaadia
nähtävästi yhdessä työväenluokan petturi johta­jien
kanssa.
Ifmim taiiteloiitaiid eri imista
Samaran nälkämailta
— Työttömyys Tansikassa joka lyhyen aikaa on
osoittanut laskua, on jälleen alkanut lisääntyä. Kesä­kuun
viimeisenä viikkona registeröittiin virallisesti
40,000 työtöntä. Työttömäin todellinen lukumäärä on
kuitenkin huomattavasti suurempi. Monet o^at jo käyt­täneet
avustuksen mihin ovat olleet oikeutetut. Huoli-)
-matta toivottomasta tilanteesta aikoo hallitus kuitenkin
heinäkuun 15 pstä lopettaa ylimääräisen avustuksen.
Sisäministerin tätnänsuuntainen j^dotus on työttömäin
keskuudessa herättänyt suurta katkeruutta. Köpenhami-nassa
kesäkuun 4 pnä pidetyssä työttömäin kokouk­sessa
sai suurta kannatusta eräs puhuja, joka käoitli
kääntymään valtiopäiväin puoleen jatkuvan avustuk­sen
vaatimuksella, ja jos tämä kiellettäisiin, olisi soi
sialideraokratisia edustajia vaadittava luopumaan val­tuuksistaan.
— Kapitalistiseen tuotantoon verrattuna on Icom-munismi
korkeinta, se on vapaaehtoisten, tietoisien. yV
tyneilten tuottajien, parasta tebiildcaa hyväkseen käyt­tävien
työläisten toimintaa, joka kohoaa sitä miikaa
kuin vanhan järjestelmän jätteet ja jarruttavat tekijät
vallankumouksen syventymisen ja laajentumisen kautta
poistuvat.
— Työn tuotlavaisuus on viime kädessä kaikkein
tärkeintä, kaikkein pääasiallisinta uuden yhteiskunta­järjestelmän
voitolle saattamisessa.
Venäläis-ruotsalainen toveri, toh­tori
Gregor Aleksandrov, on palan­nut
Samaran nälkäseuduille teke-mältään
matkalta ja kuvannut tuk­holmalaiselle
toverilehdelle vaiku­telmistaan.
Hän oli matkustanut 350
virstaa kolmessa päivässä ja samoil­lut
nälän eniten hävittämää seutua
kylä kylältä. Hänen avustustyönsä
saamansa kokonaisvaikutus oli, että
neuvostohallitus on tehnyt kaiken
mitä se on voinut taistellakseen nä­länhätää
ja sen hirveitä seurauksia
vastaan.
Neuvosto-Venäjä on uhrannut
nälkäisten hyväksi 76 miljoonaa
kultaruplaa, kun sen sijaan kaikki
ulkomaiset avustussummat tekevät
yhteensä vain 21 miljoonaa kulta-ruplaa,
\
Mitä ulkomaisiin avostusretki-kuntiin
tuli, ansaitsi' tohtori Alek-sandrovin
mielestä Ruotsin Punai­sen
Ristin retkikunta erikoisen kii­toksen,
se kun ei esim. rajoittanut
avustustaan vain lapsiin, kuten ame-rikalainen
retkikunta, vaan kaikkiin
sen toiminta-alalla oleviin hädän­alaisiin.
Puolen vuoden kuluessa on
retkikunta rujokkinut lähemmäs
100,000' nälkäistä.
Nälän hävityksestä kertoessaan
viitta^i^oyeri Aleksandrov oraaseen­kin
kylään, missä ennen nälänhä­tää
oli ollut 5,000 asukasta mut­ta
tämän vuoden tammikuun 1 päi­vään,
mennessä enää 3,500. Suurin
osa näistä 1,500 oli kuollut, osa
paennut. Muuten on juuri poissiir-tyneiden
joukossa havaittavissa suu­rin
kuolleisuus. Mitään avioliittoja
ei solmita. Näiden • kyläin syntymä-numero
vaihtelee O ja 1,5 välillä..
Venäläisissä kylissä oli ennen ma-ilmansotaa
ja vallankumousta suh^
teellisen suuri karjakanta. Kylissä,
joissa ennen aikaan oli 2,000 nau­taa,,
ei enää ole tuskin .50. TavaK
lisesti tarjoo venäläinen kylä vilk­kaan
ja eloisan kuvan; kanat kaa­kattavat
ja koirat haukkuvat. Nyt
ovat nämä ja kaikki muut äänet
vaienneet gamaralaisissä. kylissä. Ko­ko
oleskelunsa aikana Samaran seu­duilla
kuuli toveri Aleksandrov
koiran haukunnan vain kolme ker-taa
mutta he olivat läpi läpikulke-yain
virkailijain koiria.'
Tähän tapaan räoisalais-venäläi-nen
toveri vaikutelmistaan, joihin
hän myöhemmin tutustuttaa lähem­min.
Kuten hänenkin kuvauksistaan
voi päättää, ei tällaisia hävityksen
jälkiä voida lääkitä vuodessa taikka
parissa, vaikkapa sato nyt tulisi näl-käseuduilla
kohtalainen taikka jopa
hyvä.
~ Sen takia ei proletaarisen maail­man
käy lakkauttaminen avustus­työtään
eikä. tuudittaa omaatuntoaan
kaikenlailäten sähkösanomien tiedoil­la,
että «nälkäkatastrooffi on jo
ohi»! 'Päinvastoin on entistä suu­remmalla,
innolla jatkettava kau­nista
rakkaudentyötä niiden suunta.,
viivojen, mukaan, joista proletaari7
sen ulkomaan avustuksen kongres-
•sissa Berlinissä juuri päätetty.
IPoryarisniin paniikki
. Paniikki allcäa yhä villimmin rie-.
hua porvarillisessa: maailmassa, joka
vähitellen alkaa, aavistaa kapitalis­tisen
: väkivaltarauhan todellisen
luonteeni. Tässä ^liutamia lainauk­sia
Skandinavian |)Uomattavimmis^
porvarilehdistä,' jotka, lainaukset
ovat ; omiaan täydentämään m.m.
usjäiden, porvarillisten taloustietei­lijäin
esittämää synkkää kuvaa:
Herääkö vaisto? kysyy cStock-holms,
Tidningen» — vaisto, siitä,
että Versailles-rauha on .tarkistetta­va
(ententenkapitalismin ja enten-tesosialidemökratian
kauhuksi!).. Ja
epävarmuus, etta tämä on- nyt- joka
tapauksessa liian myöhäistä: Tuli­siko
tällainen tarkistus kylliksi
ajoissa pelastaaksen 'Saksan ja Eu-ropan
romahdubelta, joka olisi voi­tu
välttää jollakin toisella politii­kalla?
On mahdotonta profeteera&
tätä, päättelee lehti. Näköalat ovat
synkkiä mutta ainoa mitä nyt voi­daan
tehdä on, .etta koetetaan pe­lastaa
mitä on pelastettavissa. Toi-sellainen
politiikka mer^Mtsisi avoi-min
silmin astumista syvyyteen.
.Suuren «Stockholmas bagtlate-tin
» erään artikkelin otsikkona on
fUmplkuja». Nyt oh Baagm iohfe-renssikin
sivuutettu: koilta, lansnti
lehti, Piasko kävi vieläkin souröm-maksi
ja anttamattomammaksi kuin
Genuassa, "vaiklca ^ksalaiset olivat
suljetut Haagista. Poincare toteaa
varsin oikein, että liittoutuneet ovat
täydellisesti ajaneet ckiinni». l^fe
öVat ahtautuneet Umpikujaan, jonka
riimi on Versailles. Nyt ovat ne
puristuneina muuria vasten. Tie on
suljettu. Ahtaassa solassa on Vai­keata
kääntyä taaksepäinkään. Ai­noana
pelastuksena on Versailles-solan
repimisessä. Strindbetgiläisen
esplanaadijärjestelmä, sovellutettu­na
suurpolitiikkaan, pitäisi tulla
huomispäivän tunnukseksi.
Käännekohtako? ihmettelee
cKarlstads-Tidningen». Jos Saksa
päättyy sisällissotaan, kirjoittaa leh­ti,
ja kaikkiallahan odotetaan levot­tomina
sitä, on tarjolla vaara (?)
että bolshevismi voittaa sielläkin.
Mutta jos käy niin, niin eikö se
ole rientävä yli Reininkin ja jatr.
kava länteenkäsin? Tänään Saksa,
huomenna Ranska. Jos seurataan
tähänastista vahingonkorvauspoli-tiikkaa,
liukuu Saksa kohti «talou­dellista
ja yhteiskunnallista anar­kiaa.
» Siitä on siis luovuttava, mut­ta
— toiselta puolen näyttää se
täysin mahdottomalta.
Tanskalaista Poltiken-lehteä taas
huolettaa «venäläiset myrskyhälyy-tykset
». Paraikaa jaariteltaessa Pa­riisissa
ja Lontoossa vyöryy lavii­ni
vitkaan mUtta kohtalokkaasti
eteenpäin. Elämme siivotonta kesää.
Ilma alkaa käydä raskaaksi ja pai­nostavaksi
kuin tänä kuukautena
kahdeban vuotta sitten. Joka ta-paubessa
on edessämme mahdolli­suus,
että pitkäaikainen Saksan
kriisi muuttuu yhtäkkiä romahduk­seksi.
Ja tämä tilanneko venäläisil­lä
juuri on laskuissaan? Katseiden
hätäisesti pälytessä kohti Saksaa ja
hermostuneesti luettaessa berliini­läisiä
sähkösanomia ei saa unoh­taa
alituisesti jyrisevää ukkosta
idässä. Ken tietää, eikö tämä raju­ilma
jonakin kauniina päivänä siir­ry
.länteen?
Suuri tanskalainen finanssiaika-kauslehti
«Pinanstidende» kirjoit­taa:
Tulevan purkauksen sytykema-teriaalia
kasaantuu sellaisissa mää­rissä,
että on mahdotonta määritel­lä
yhdellä kertaa. Saksasta, Itäval­lasta
ja Venäjältä (muka) on tullut
lännen herravaltioiden orjamaita —
lausunto, joka ei itse asiassa satu
Neuvosto-Venäjään, muuten kuin
poOiittisesti katsottuna. Voidaan pi­kemminkin
puhua vallankumouk­sesta
kuin sodasta. Uusi maailman­sota
-— taikka pikemminkin Euro-pan
sota — saisi orjavaltioiden
nousun luonteen herravaltioita vas­taan.
Sota, jossa toisella piiolella
olisivat Venäjä, Saksa ja Itäval­ta,
ja toisella Puola, Tshekkoslova­kia
ja Ranska, sillä Englanti pysyi­si
tässä tapauksessa varmasti puo-lueettomaha'.
Näin «Finanstidende». Kommu­nistiselta
näkökannalta riittää tode­ta,,
että on jo aikoja sitten osoi­tettu
tämä kehitys, mikä nyt täyt­tää
»heräävät porvarispiirit tällaisel­la
paniikilla. Mutta tätä ei todeta
millään vahingonilolla^, Kommunis­mi
ei halua .mitään mullistuksia
Canadai
doUarisl
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
s-Postissa 15c kaikiHa snmmflta. Sähkösanomalla $3.50 kaiiiita BC
5 Kysykää erikoiskurssia suurille aummille.
Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A. T. Hill, 957
view Ave. ' *
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
I BOX 69, SUDBURY, ON
^ V A P A U S ,
(
= Pilettiliike tehtävä J, V. Kannaiton nimessä,
iiiiiiiiiiiiimiiniiiiiiimiiiiiiiimiiiiiiiiiitiiiiiiiiiiiiinii^
1920 protesteerasi hän valtiopäivil­lä
ybin Kievin tunnettua ryöstö-retkeä
vastaan, ja juuri Pilsudskin
tappion hetkellä piti hän valtiopäi­väin
porvarillisten ja sosialidemo­kratisten
edustajain raivoisan huli­nan
kaikuessa puhtaan vallankumo­uspuheen
sotaa vastaan ja Neuvos­to-
Venäjän puolesta.
Tämän jälkeen jatkoi hän valit-sijainsa
tukemana rientoaan kom­munismia
kohti ja perusti toisen
valtiopäivä, miehen, toveri Lancuc
kin, kanssa vuoden 1921 kesällä
valtiopäiväin kommunistiryhmän,
eroten virallisesti sosialidemokrati-en
petturipuolueesta:
Rohkealla esintymiselläan saavut­ti
Dombal yhä suurempaa työtäte­keväin
kansakerrosten luottamusta
sekä maalla että kaupungissa Mut­ta
tämä työtätekeväin joukkojen
kiintymys herätti porvaristossa
myös vastaavan vihan häntä koh­taan.
Porvariston mielestä oli kom­munisti
Dombal pienviljelijäin ja
kaupunkilaisproletaarien yhtymisen
symbooli, missä yhtymisessä oli piil-lyt
Venäjän vallankumouksen me­nestymisen
taika, mikä saattoi oila
mahdollista, Puolassakin. Tästä
syystä oli ennen uusia vaaleja teh­tävä
Dombal vaarattomabi ja tä­mä
kävi porvarien ja sosialidemo-kratien
hallitsemassa maassa laa­tuun
kuin leikiten.
Erään hänen Varsovassa pitämän­sä
«kiihotuspuheen» johdiosta pyysi
prokuraattori valtiopäivfltä kan-teennostamisoikeutta
Dombalia vas­taan.
Tähän suostuivat valtiopäi
mull£ust^"Whder>Iuttr'^"teh^ Porvarilliset edustajat ja näi-laan
ja järjestelmällään. J a =
la tulee myös tehtäväksi suu
sosialidemokratisten veijarien
sa, jotka mitään häpeämätti
innolla porvarien moneen ki
lahjomina ovat pestautuneet
seen santarmipalvelukseen oi
saolostaan taistelevaa prolet;
tia vastaan.
too ratkaisevalla hetkellä, jolloin
historia luo . nahkansa, jolloin ih­miskunta
tullee pakotetuksi tuskalla
ja vaivalla siirtymään terveempään
faloixteen, olla valmiina voidakseen,
vaikkfipa vähemmistönäkin,, suorit­taa
johtavaa osaa yhteiskunnan val­lankumouksellisessa
kehitybessä. Se
tuntee tämän johtajaominaisuuden
velvollisuudekseen ja .se on kyl­liksi
terve löytääkseen tässä vel­vollisuudessa
ilonkin, saman ilon jo
itse alasrepimisessä, mikä säteilee
«Stockholms pagblatetin» viittaa­masta
iStindbergin runosta «Espla-naadijärjestelmä
»i Täällä revitään
jotta saataisiin ilmaa ja valoa. Ei­kö
siinä sitten o^e kylliksi?
PUOLALAINEN ESI-HAISTELUA
tUOK.
KAOIKEUDESSA
Heinäkuun aliissa alkoi Varsovas­sa
bikeusdenkäynti kommunistista
valtiopäivämiestä Dombalia vastaan,
joka, kuten olemme monesti mai­ninneet,'
on pitkiä aikoja ollut van­gittuna
syytettynä kommunistipuo­lueen
jäsenyydestä ja vallankumo-ubeMisista
puheista.
Tämä oikeusjuttu, joka on vain
välikohtaus Puolin työväenluokan
ajojahdissa, ansaitsee erityistä mai­nitsemista
sen kautta, että sillä
pyritään sulkemaan Puolan valtio­päiväin
ovet kommunisteilta, riis­tämään
suurelta työväen- ja pien-talonpoikain
puolueelta edustuksen­sa,
ilutussa tapahtuva kaikkien Oail-listen
oikeuksien karkea loukkaus
heittää räikeätä valoa n.k. demo­kraattiseen
hallintaan Puolassa,
minkä korkeimpana päänä luonnol-
Hsesti on sosialidemokraatti — pii-sudsB.
y<iöpäivämies Domhal, maan­viljelijän
poika, valittiin keski-ga-litsialaisesta
t ali o n poikaispiiristg,
missä kurjuudessa elävät talonpojat
ovat vailla maata ja odottavat sitä
saavansa. Domhal ei tällöin oDut
kommunisti, vaan kuului kansan­puolueen
vasempaan siipeen, mistä
hän kuitenkin ;pian etosi "huomat-tnaan,
ettei sen johtajilla ollut roh-keutta
eikä uskallusta taistella suur­tilallisia
vastaan maan valtaamisek­si
näiltä ilman korvausta.
Pilsudskia kannattavan Icansan-puolueen
imperialistinen kanta so­dan
aikana Venäjää vastaan jou­dutti
hänen kehitystään. Vuonna
den lahjomat sosialidemokratiset
valtiopäivämiehet tietysti suurella
ilolla. Dombal vangittiin. Kuusi kuu­kautta
vangitsemisensa jälkeen olo­suhteissa,
joissa hänen oli toverei-nieen
pakko, kahdesti tehdä, nälkä­lakko,
sai hän vihdoin osan syytös-kirjoista.
Niissä määriteltiin hänen
«rikobensa» tsaristisen^ rikoslaini
129 pykälän mukaisebi ~ tsaristi­nen
rikoslaki on näet vielä -voimas­sa
porvarien ja sosialidemokratien
Puolassa! — mutta oli syytöksiin
entisten lisäksi pantu vielä ybi:
jäsenyys Puolan kommunistipuolu­eessa,'
jonka päämääränä on «Puo­lan
laillisten poliittisten laitosten
kumoaminen». Tämä rikos on de­mokraattisessa
Puolassa tsaristisen
rikoslain mukaan rangaistava pak­kotyöllä
ja kansalaisoikeubien me­netyksellä.
,
Syyfcösainehiston perusteluna on
m.m. yksi täHainen kauhea seikb:
«Dombal kohotti eläköönhuudbn Le­ninille
ja Kolmannelle Intematio-nalelle
ja sanoi, että nykyinen hal­litus
oli kukistettava ja korvattava
työväerineuvostoilla».
Dombalin juttu on tyypillinen
luokkaoikeusasia. K o m m u nisUsta
edustajaa syytetään yksinomaan
sen takia, että hän on kommunis­ti.
Valtiopäivät antavat luvan kan­teen
nostamiseksi jäsentään vastaan
rangaistakseen tätä valitsijain mie­lipiteen
vuoksi.' Valtiopäiväihies vis­kataan
vankilaan sen vuoksi, että
edustaa mielipidettä, joka ei miel-lytä^
porvareja eikä sosialidemok-rateja.
Kaunis näyte puolalaisesta
ja ylipäänsä porvarillisesta demok­ratiasta.
Dombal tuomittahee varmasti. Ja
hänet tuomitaan saman tsaristisen
lain nojalla, jolla on tuomittu val-lahkumöuksellista
polvea Venäjällä
ja Puolassa aina vuodesta 1885 as­ti
ja Puolan proletariaattia aina
tähän asti. Sen pykälien nojalla on
Puolan vankilat su31ottU täyteen
proletaareja, työväen vapaustaiste­lun
eturivinmiehiä.
Mutta Dombalin- tuomitseminen
monien satojen muiden esitaisteli-jain
jälkeen on vain omiaan anta­maan
entistä suuremman vakuuden
siitä, että Domhalin ja hänen puo­luetoverinsa
levittämä sanoma "on
liittävä tiukkaan taistelurintamaan
kerrokset, joiden tehtävä todella on
'nykyisen porvarillis-sosialidemokra-tisen
hirtehishallituksen ja sen bn-nattaman
järjestelmän kukistuminen
ja sen korvaaminen omalla hallinnal-
Yhteisessä rintami
proletaarisen Sa
san pelastus ~
Tsavallan suojeluslain lopp:
telyssä Saksan valtiopäivillä
toveri Herzfeld m.m. seuraa'
Kommunisteina ei meidän
vämme ole puolustaa «perus
mukaisen tasavallan hallitusta
ten herra Radbruch sanoo. Jo
san valtakunnan perustuslaki
on olemassa, niin ei se ole
päiväin voimasta vaan kerta
kiaan työväestön järjestynee
man nojalla; Se on jopa kak
ta sen pelastanutkin, niin ]
keikauksen kuin Erzbergerin
han jälkeen.
Tasavallan suojeluslain piti
la laki monarkiaa vastaan,
itse asiassa on se perustusla;
jaksi mutta ei monarkististen
töjen murhataktiikkaa vastaai
väenluokka on mielenosoituk
tuonut' selvästi ilmi; että lai
tyy olla alkuna suureen
luokan väliseen selvitykseer
tiokansleri ylistää kaikkien 1
kerrosten yhteistoimintaa,
kun työväestö vaatii yhteisri
tasavallan puolustamiseksi 1
yksiä vastaan, kehoittavat |
valtiopäivillä muodostamaan
riäton yhteisen rintaman pi
aattia vastaan. Nykyinen tila
sosialidemokratisen kokoomu
kan viimeisin saavutus.
"Iltrian kokoomuspolitiikkaj
mitkään «setä Ludvigit ja
—• Ludendorffit & kumppj
olisi mahdollisia. Sosialider
an tällä haavaa saboteeratei
väen yhteistä rintamaa, sai
se itse asiassa hallituskoneis'
taamista' proletariaatin käs:
kommunistit olemme jo ki
vaatineet yhteisrintamaa. ^
taistelun seurauksena ja loi
päämäränä ei voi eikä saa o
kuin työväenhallitus, Muuto
vat työtätekevät yhä suu
kurjuuden, nälän ja hädä
siksi. Oikeusministeri on
juhlallisesti selittänyt, että
luslaki (monarkisteja vastaa
tää vasemmistoakin. Luotan
nen sanaansa. Tuomarimmi
vät siitä yhden pääaseistaar
mistosuuntaa olevaa työväe-taan.
Sen takia olemme
ehdotuksen lain kärjistämisi
narkisteja ja monark-stisij
myksiä vastaan. Tämän ;
puheet tarjoavat varsin vä
veita siitä, että meidän
semme hyväksyttäisiin. Mi
kommunistit pidämme sil:
vanhasta taktiikastamme ja
sestamme: Proletariaatin •;
tama porvariston yhteis
vastaan siinä suuressa ta
joka alkaa tämän lain kera
ka kulusta riippuu Saksan
naatin kohtalo. Kehoitami
korokkeelta Saksan työyäe
yhteiseen rintamaan niide
musten lähinnä läpiajamisel
teidän > ammattiyhdistykse
puolueenne ovat asettaneet
iäiset ovat yksimielisiä täss
lussa, niin on laista, Joi
pitäisi kuristettaman, lopp
pubi tuleva keino heidän
sekseen yhä tiukemmin J
päin johtamisebi. Sen v i
non: työläiset, olkaa yk
ja voitto .on teidän!
MAUKSI