Vapaus, January 6, 1925

              VAPAUS
; •aomalsiBen tySvi«t«D iänenkenMttaja, flnj»-
l97 StuUmryssa, OnL, joka tiistai, tontai ja laaaataL
T o i m i t t a j a t :
A . B . i a K E I X ABVO VAABA.
VAPAUS (Liberty)
The only drgan of Finnish Worker» in Canada. Pob-
Usbed in Sodbory, Ont, every Toesday, Thursday and
Satm^day.
Ilmoitushinta kerran jnlaistnista ilmoituksista 4ee
palstataamalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoltuk-
SstoT joiden tekstiä ei joka kerte muuteta, annetaan
«sontova alennus. Kuolonilmoitukset $2.00 kerta ja 50c
Uiää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmnnttoilmoituk-
•et 60e kerta, $1.00 kolme kertaa. AvioeroUmoitukset
«2.00 kertii, $3.00 kaksi kertaa. SyntymäilmoitulHet
§1.00 kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitnkset 50c
icertä, $1.00 ^olme kertaa. TilajÄlailmoituksista pitäa
raha seurata mukana.
Eegistered.at the Post Office Department, Ottawa,
as second elass matter. •
Saksa salisi huokeata lagSäL
iiiiitta«*««
Venäläisen' valtuoslnmnan selitykseo niukaan vena-läis-
saksalalsiasa kauppasopimusneuvotteluina haluaa
neuvostohallitus saada aikaan komrentsioonltullita'
riffin, minkä, mukaan venäläistä viljaa j a muita elin-tarpeita
voitaisiin tullitta kuljettaa Saksaan. Ehdotus
on mitä suurimmasta meikityksestä ei ainoastaan Venä­jän
talonpojille vaan myös Saksan työläisjoukoille.'
Saksalainen valtuuskunta on tähän asti välttänyt mää
Advertising rate» 40e per coL inch. Minimum eharge
for single insertion 75c. Discount on atanding advertiso-ment
The Vapa»^ is the best advertising medium
amoni; the Finniyh People in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. $2.25, kolme kk.
$1.60 ja yksi kk. 75c ;
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk. $1-76. . _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhplin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont,
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Jos ette milloin tahansa saa vastfiusta ensimaiseen
kirjeieseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja
persoonallisella nimellä. -
J . V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Dawes-läiikia ruvetaan sovittele­maan
Ranskankin työväen
. kaulaan
Ennen kerrottujen, Ranskan rahallista asemaa kos-ikeväin
selostiiksiensa johdosta on rahaministeri Etienne
Glem^eU' yksityiskohtaisemmin' jutellut suunnitelmis­taan
hrittitäisille ja yhdysvaltalaisille sanomalehtimie:
hilie. Pääpiirteenä hänen selostuksessaan on, että hän
tähtää jonkunlaiseen Dawes-ohjelman; tapaiseen sutumi-telmaan
Ranskan velkojen mdbamiseksi, mutta ei halu­aisi
Railaan joutuvan samanlidsen ulkopuolisen holho-idcsen
ja yalvonnan alaisuuteen kuin mihin Saksa oli
puristettu. h ' ^ ' '
«Niinkuin jokainen tietää, on Ranskalle mahdotonta
stforittaa velkojaan ilman erikqista 8ovittelua»> lausui
Clementel. «Jos Yhdysvallat ja Englanti jyrkästi vaati
vsX täyden' saatavansa korkoineen ja viipymättä, tuot
taisi 8ev'tuhon Ranskalle. Voisimmehan me kylläkin suo­rittaa
neljä biljoonaa frangia, mutta silloin alentuisi
frangin arvo ^olemattomiin,' ja Ranskan kansa, joka ha
iusta tekee tytitä yhden ^tikupolven ajan maansa sota
velan maksamtseksi, menettäisi kaiken toivonsa. Ranska
voi ja tahtoo täyttää «hoinnuksensa, mutta emme voi
- sanoa; milloin ja miten se tulee tapahtumaan, ennen
kuin tiedämme mitä Salualta saatavista sotakorvauksis
ta meille lohkeaa; niistä emme vielä ole selvillä. Tar<
kotukseni ei ole köyttää yhteen näitä kahta eri kysy
myata, mutta oiduin ilmeistä, että Ranskan maksukyky
riippuu siitä, minkä verran sotdkorvausta: todella tu-leiöme
saamaan. JofDayes-suunnitelmaonnifetuu ja^^i^
•aunme saatavamme Saksalta, kykenemme^ maksamaan
velkanune inhclysyalloille ja Britannialle.
/«IH^es-suumutelman |>ohja ja rakenne pn järkevä
ja oikeudenmukainen; Xosvoisiomev saada saman tark-kapiiitasyyden
sovitetuksi kaikkiin liittoutuneitten kes-kmäisiin
'velkomuiksiin ,.. niin että saamisemme tulisi
vatkuittaamaAn velotamme f . . ' olisi se kaikista pa^as
catkat^iV / ',
«Niinpä niin^ Davrea-suunitelma Ranskalle, < jos niin
tahdotte sanod^ Luonnollisesti emme edellytä meitä koh­deltavia
vastahakoisten velallisten tavoin. Emme. ode-
'ta meiltä: vaadittavan maksutäkeita ja muuta sellaista,
niinkuin SsicsaUa,on vaadittu, mutta sama oikeamieli­syyden
ja täsmällisyyden herfd mikä kehitti Dawes-tuunnitelmani
olisi omansa ratkaisemaan koko sotavel-ka-
ongelinati.» '
Näin koreasti pakisee ranskalaisen kapitalismin e-duatajartuumistaan
maansa työväen orjuuttamisdcsi no-peanimin
ja suorempaa tietä kuin mitä se muutoin,
•jaksan työväen kurjuutta vipusimena käyttäen, ennät­täisi
tapahtua. • ^
Heti ovat- suurjehut tällä puolella Atlannin hoksan­neet,
mistä nauhasta on vedettävä, jotta Qementelin i
hana toivomus mitä pikaisimmin Ja varmimmin toteu
tuist. Vadhan vuoden viimeisessä Yhdysvaltain kbng
ressin istunnossa on pidetty oikein kiukkuiselta kuulos
tavaa mökää siitä, että mieliikö Ranska kieltäytyä mak'
samasta lähes neljään biljoonaan dollariin nousevat so-tflvelkaasa
Yhdysvalloille? Pain^iin heti siihen nap­pulaa!^
jonka liettiin tdioavan. Uhattiin ottaa pohditta­vaksi
senaatissa esitys että jos Ranska ei pikapuoliin
ryhdy varmoihm toimeenpiteisiin velkojensa suoritta­miseksi,,
ei senaatti tule suopein silmin katsomaan sitä;
että Yhdysvaltain paiJdciirit sille enää myöntävät uusia
lainoja.
Vaikka tuollaisen lausunnon hyväksyminen ei itse
asiassa sitoisi amerikalaisten pankkimiesten käsiä, ar-velevat
eenaattorit jo tänxän mielipiteen ilmaisun riit-tävän
ohjeeksi maan ridialaitoksille, niih että ne tule­vat
kieltämään kaiken rahallisen avustuksen ei ainoas­taan
Ranskalta, vaan muiltddn velallisilta mailta, jot­ka
eivät ole ryhtyneet mihinkään toimiin sota-aikaisten
ja sodanjälkeisten velkojensa mdcsun järjestämiseksi.
Lorun loppuna epäilemättä tulee olemaap, että ^en-tien
pi&aä saamme kuulla uudesta Dawes-ohjelman
vertaisesta losvosuunnitelmasta, jpnka nojalla. Rans­kan
sotovelat armottomasti tuUae^ kiskomaan yksino­maan
sen maan työläisten selkänahasta.
rittelemästa kantaansa kysymykseen selittean, että Sak­san
tullitaksan laadinta ei ole vielä edistynyt kyiliysi
pitkälle. '
«Rothe Eafane> korostaa venäläisen tarjouksen tavatonta
merkitystä. Sen avulla murrettaisiin saksalaisten junk­kerien
nälkäsaarto. Mutta tunnettu tosiasia on, että ag-raarOceinottelijain
nälkätuljit juuri muodostavat osan
Lontoon sopimuksesta. Jotta nämä Saksan työväenluo­kan
kaikkein katkenmmat vihamiehet saatiin Dawes-sunnitelman
puolelle, oli heidän isänmaallisuuttaan
rasvattava suojelustulleilla, joiden puolesta sosialide­mokraatit
ilolla ja riemulla äänestivät. Siten .avariin
portit kaikkien elintarpeiden rajattom^le kalUstumi
selle. Neuvosto-Venäjän tarjous tekisi kerrassaan lopun
junkkarien. suunnitelmastaj ja saksalaiset työläiset saisi
vat huokeata leipää venäläisiltä» talonpojilta ja työläi
sillä.
Mutta samaan aikaan kun on nielty kaikki Lontoon
sopimuksen nöyryytykset, kaSdci ranskalaisten, belgia­laisten,
englantilabten ja amerikalaisten vaatimukset,
samaan aikaan ei voida käyttää hyväksi Neuvosto-Venä­jän
hyvää tekoa. Sitä niniittäin eivät tahdo ententeläi
set isännät ja kotimaiset kartanoherrat! huomauttaa
lehtL
Jug:o-31avian kriisi
Jugo-Slaavlan hallitus on joutunet alpttamainsa sorto-toimenpiteiden
tähden kuohujen keskelle. Tiedotukse
kertovat valtavista jouldcojen protestikokouksi^ta, katu
taisteluista sekä kokoomuslaistni johtomiesten pitämis
tä, nykyistä Jugo-Slaavian impeiialistista hallitusta vas'
taan j^idetyistä neuvjotteluista.
Talonpojat ovat ilmi kapinassa ja kommunistit ovat
voittaneet suurta vaikutusvaltaa niiden keskuudessa
Kaikkien Balkanin kansain ke^Udessa on kommunis
tien vaatimus koko Balkania käsittävän työläisten ja ta­lonpoikain
hallituksien liiton perustamisesta ^saanu:
valtavaa kaxmatusta 8entähden,t kun voimassa olevat
hallitukset ovat osottautuneet olevansa kyvyttömiä pa<
rantamaan työläisjoukkojen asemaa tai edes ddcäiise-mään
jatkuvaa taloudellista: rappeutumia.
Ta^tumuksen yhteisiintamah muodostaminen on, o
sottautunut BalkaniUa- md^^ i Balkanin
kansat tulevat yhä enenimän ja eniBn| pitämään
Neuvosto-Venäjää parempana ystävänään, kuin Läiisi
Europan imperialistisia kanisoja.
Hekin tahtovat osuutensa
' Se pienten kansojen ryhmä, jonka vetimenässä ovat
kumania ja Jugo-Slaaviä ja jbäl:a öyät kapitaii^ten
suurvaltain poliittisen johdännan alaisia, vaativat myös
kin osuuttaan Dawesin pt^overosuunnitelman toteut­tamisesta.
Nuo pienet, vararikon partaalla olevat .valti­ot,
ovat suurvalloille sangen suuresta me^ityksestä sii­oin,
kun tulee kysymys hyöMcäyksestä Neuvosto-Venä­jää
vastaan. Sentähden saavatkin ne esitellä vaatimuk­siaan
hyvin mahtavassa äänilajissa. ,^
Davresjn suunnitelmasta hyötyvät rosvot tulevat tam
mikunn kuudentena päivänä kokoontumaan Pariisiin,
aotelldcseen uudelleen Saksalta saatavan vuosittaisen
laldcoveron. Nuo' pienemmät rosvovaltiot, tietoisina
lyödyllisyydestään voimakkaimmille valtioille, ovat
käyttäneet tilaisuutta hyväkseen ja sanoneet hyvän sa­nan
puolestaan. Ne tfrvitsevat rahaa.
Jokainen staurempain ja pienempäin rosvojen kes­ien
jaettava dollari on saatu saksalaisten työläisten ve­restä
ja hiestä. Saksan kapitalistit eivät pakkoverojen
maksamisen johdo^a kylläkään joudu kärsimään elä
män välttämättömyyksien puutteesta eikä myöskään
tavallisista ylellisyyksistäänkään. Ainoastaan työläiset
tulevat lopputingassa kärsimään Davres-suunnitelman
laldcoverojen maksamisesta. '
— Mussonilla ja Englahniin kuningas Yrjöllä on
niin paljon yhteistä, ettähe niolemmat keräävät posti­merkkejä.
Yrjöllä kuuluu olevan maailman monipuo-isin
postimerkkivalikoima ja 'Mussolinin täytyy -olla
oikea muinaisesineiden innostunut kokeilija, sillä il
man sitä ei kai hän olisi tullut luokitelluksi posti
meikkifanatiikkojen luokkaan. Kun Italian sotilaat
ryntäsivät Korfuun, Mussolini kiirditi määräämään
käytäntöön uudet postimeikit. Se seikka, että posti­merkit
eivät* ehtineet painosta ennen kuin sotajoukko
ähti maasta, ei muuttanut hänen suunnitelmiaan. Ke::
rääjät toivat niitä kuitenkin. Mutta nyt hänellä on
uusi keino. Sen sijaan, että postileimoissa kehoitet-taisiin
yleisiin sotaharjoituksiin, kuten «rauhaa ra­hastava
» Yhdysvaltain postidepartementti tekeei Mus­solini
on laajentanut postmiezkkien kokoa ja ottaa
niihin ilmoituksia. Italian postimerkit nyt siis sisäl­tävät
ilmoituksia kaikenlaisista/ tavaroilta ja esineistä^
oita pyydetään myydä kuningas Emanuelin nimen
suojissa.
Nämä pikku cpoliittiset uudistukset» eivät sliti
näytä Mussolinista enää tekevän miellyttävää kapinetta
tdliassa.
Vanha Kaapro»
se Jääskeläinen~~hiinittäui, ilmestyi
tässä eräänä iltana Juttutupaan.
Suoraan junalta näytti tulevan, set-seli
kädessä. . Saatuaan piippunsa
sytytetyksi ja jouhipakkasten tuk-
Idmat henkireikänsä muutamalla
kuumalla savulla auki sulatetuksi,
kertoi terveisiä Länneltä, Harvak­seen
siltä, muuten, pahetta tulL
Väsynytkin lie ollut maticasta ja
sentähden huonolla tuulella.
"Canadaa" sanoi lähteneensä etsi­mään,
vaan ei sitä vielä löytäneen­sä.
Kerran xhailmassa, kauan sit­ten
r—«l'muistanut vuoBdlukua,. mut­ta
"jonkun verran" myöhemmin se
mailia — neljää vaille — mutta
vielä ei ollut muuta tavannut kuin
aaltoilevia lumikenttiä' silmän siin-täm^
miin, sitte näköjään kenelle­kään
kdpaamattomia louhikoita ja
vihdoin viheliäisiä, raiskattuja vesa^
koita, joita muut junassa matkus­tajat
kuuluivat karahteeraavan
"metsiksi^'
Totta on, jos ihan jokaisesta
totuuden murusta tahtoo tarkasti
kiinni pitää, että näitä maisemia
yhdistävässä rautavyöskä näkyi siel­lä
täällä, keskimäärin noin vuoro­kauden
matkan päässä toisistaan,
olevan jonkunlaisia solmupaikkoja,
sellaisen nimisiä kuin Medicine Hat,
Moose Jaw, Winnipeg, Fort William
jne. Niistä ei tavallinen kuolevai-ndcaltaisi
kajota koko kirjotnkBeeD,
tSiä tasaan Ididen nomerossa 285
lanottafsi senraavaa: Pm mo­kana
on ejnflemättä jookko rdbeHJ»
aä työläisiä." (W. P. tarkottaa
Worker8 Fartjz.) Nyt on anan-laita
se, että olen itsekin oliot mai-nitnn,
lehden yksi mitä innokkaim­pia
kannattajia sen ensimäisestä
näytenumerosta alkaen aivan viime
vuosiin saakka, jolloin olen tollot
hoomaamaan sen vilpillisyyden, jo­ta
mainiton lehden taholta on bar-jotettu
kaikkia aikaansa senraavia
työläisiä ja työväenliikkeen eteen
työskenteiijöitä kohtaan.. Kon mi-nonkaanlaktani
jicsinkertaista työ-^
Iäistä ei ole voito leimata politii-kokseksi,
kuten sen lehden taholta
on tehty niin monia toimihenkilöi­tä
kohtaan, niin on minut koten
miin monet osatoverini leimatta po^
Utiikuksilta päänsiUtystä kaipaavik-
^ Ja tuo kaikki on saanut ta­pahtua
. tieteellisen teollisunsnnio-msnun
nimissä.
oli tapafatanut kuin Jaakko Cartier
ensin Canadan löysi oli hän saa- " W suuresti viisastu, eikä ollut var-j)
annt tähän maanosaan Atlannin I "in turvallista pistää nokkaansa ko-pnolelta,
niinkuin Jaakkokin, ja s i l - ' " " n «täälle vaunun lämmityslaitteis­ta,
tutkiakseen mitä noilla nimillä
oikeastaan tarkotettiin; pakkasta
ilmotettiin noilla tienoin olevan 40
astetta ^puolella nollan, toisin
paikoin sitäkin enemmän, ja useimr
min ajoin kävi vielä vihainen jää­tävä
tuuli. Sellaisessa menossa' oli­si
Lännen leutoihin henkäyksiin tot­tunut
nenä piankin voinut tipahtaa
tielle. Ja se olisi ollut vähinkö
miehelle, joka aikoo sitä kapinetta
vastakin tarvita. •
tä, matkalta^oli hänelle jäänyt-muis­to
asntuisla seuduista, rehtikokoisis-ta
kaupungeista ja kaikeialaisestä
muusta, jota voi sanoa vaikkapa
Canadaksi. Hutta se oli vain muis­to.
••
Knn hän silloin oli suorinta tietä
painaltanut Tyynenmeren rannalle
ja siellä kaiken.aikaa, vuosikymme­niä,
eleskellyt, oli tuokin muisto
alkanut häipyä., mielestä. Lännellä
mailma rajottui \itä^vulta Eallio-
V o e r i s t o o n ; vuoriston-takaisille
autioille aavikoille ei- sieltä käsin
voinut nähdä, eikä juuri ollut, asiaa
katseUakaan. Sitä laajemmalle u-lottui
lännen/maUW pitkin ran­nikkoa
pohjoseen, j a etelään; se
oli kaikki yhtä valtakuntaa, Alas­kaa
ja CaUfotniaa myöten. . Sa-msit
kalasttUcset, samat metsätyöt.
Tänne Sudburyyn saavuttuaan ar­veli
Eaapro vihdoin olevansa jo lä­hellä
Canadan "sielua", mikäli
kommunismi — tai -vielä tarkem­min
ottaen: Canadan suomalaisten
kommunismi —- on kyseessä. Mut­ta
tähän saakka ei sanonut huo­manneensa
mitään oleellista asian­haaraa,
mistä, saattaisi huomata
kantof armit j a . kanatarhat. Mis- täällä olta^n sen paremmin juma-tään
valtiollisista rajoista sillä alti- lan silmäin välissä 'kuin sielläkään
eella ei moni tiennyt — taikka äärimmäisellä lännellä. Päinvastoin
jos tiesikin^ erväUttänyt. Seattle
oli yhtä paljon British Columbian
pääkaupunl» Wasfaingtonin
valtionkin, V T^ ja työnhaussa
kulettiih.rajan.^poikki edeftakaisin.
Samat työolot.ja palkkasuhteet ra­jan
molemmin puolin.
Jos niinkuin .Neuvostovallan pe-ru|
taminen milloin tulisi kysymyk­seen,
kajastel^ mielessä tämä laa­join
piirtein suunniteltu länsiranni­kon
ialue, jolla plisiyat koltavaras-
;^nsa^^^; ja
ElöndUcessa^ Ipuiama^ Cälifor-niiEkssa
j a Jcailcki muut sil­lä
välillä. Caiiadaa harvoin muisr
tavat olevah olemassakaan; jos si­tä
joskus: mainittiin, oli se niitä
kaikkein tuntemattömiihpia maita
•heille.
Niinpä, kuri sattui vähä "oikeata-dri;
asiaa", oli Kaapro lähtenyt
lltilkosaai^l^,,''sieltä jumalan se­an
1 takaa? mis^ Vapaj^^^
denhoitaja kerranvlcirjotii sen pai­kan
olevan, ka^eiem^n: löytyisikö
ns. Canadaa ollenkaan, jos' Tyynen­meren
rannalta, käsin lähtee sitä
eteimään. Oli., jo ajanut Vancou­verista
suoraan itää kohden 2,460
vielä . toivottomampaa erämaata
täällä'kuin siellä.
Aikoi yhtä painoa vielä ajaa To­rontossa,
nähdäkseen joko sifllä
pääsisi käsiksi; Canadan syrjään.
Torontohan se tuntui sudburylä^ten
käsityksessä olevan Canadan napa,
ja itsensä tordhtolaisten mielestä
tietenkin mailman napa.
Mitä tuommoiseHa vanhalla rah-jukseUa,
jolla sitäpaitsi on niin'kie­rot
ajatukset koko Canadan oleihuk''
sesta, Tsitte tääUä tehdään? kyseU
Juttatuvah kantajoukko, v ' • • • '
"Äänestätte" maakuritainne kui­vaksi—
mistä otatte nuorempia?"
Parenipaa selvyyttä häneltä ei ol­lut
saatavissa, ainakaaii tällä ker­taa.
., • •'. ' \ •
**Vallästa vaiko väpau-
Ylläolevalla otsikolla, oli ,viime
joulukuulla painetussa Industrialis-tin
nunierossa 288 toimitusartikkeli,
jossa käsiteltiin suhtaantumista''Vi­ron'Eommunistikapinaan.
. »
Yksinkertaisena rivimiehenä en
Lainaamani otsikko va31an hyvin
tnHdtsee" sitä käsitettä, minkä In-dustrialistflla
on teolliseen vapau­teen,
vaan ei - teolliseen ^valtaan
pääsemisestä. Teolliseen vajpau-teen
pyrkimystä ovatkin taasen jot­kut
mainitun lehden hengenheimo­laiset
talkinneet siten,' että se tar­kottaa
vapaaksi pääsenustä teolli-.
suudessa työskentelenusestS. Tuo
tuUdnta; lieneekin täydellisin. Se
sopiikin vallan mainiosti yhteen sen
kanssa, mitä Industrialisti ja sen
kannattajat ovat kaiken aikaa vaa­tineet
Neuvosto-Venäjällä toteutet­tavan.
Niinä pitkinä vuosina, joita mi­nä
olen ollut L Vf. W. liiton jä­senenä,
käsitin minä kaiken aikaa,
että L W. W^.; todeUakin pyrkii
periaatteellisesti yhteiskunnalliseen
valtaan. Kuinka paljon onkaan pu­huttu,
kiistelty ja ku*jötettu yhteis­kunnallisesta
vallankumouksesta.
Lähteä nyt isftten selvittämään palk-kaorjaudesta
vapautumista yhteis­kunnallisen
valiantuimbuksen kaut­ta
ilman yhteiskunnallista valtaa,
on jotakin sellaista, jota voidaan
verrata siihen". Mta' ennemmin sa­noin
teollisesta vapaudesta.' Sel­laista
vapaatta on tälläkin kertaa
miljoonilla työttömillä työläisillä
ympäri, maailman.
Eirjpitukseissa • sanotaan seuraa­vaa:
''On hsrvin luultavaa että jos
taistelut ^Virossa jatkuvat, niin jol­takin
.-taholta yritetään niitäinn lei­mata
, työläisten vapaiitustaisteluik-si
ja saada palkkatyöläiset uhraa­maan
niiden hyväksi.*' Mitä luki-
.ja ajattelet tuosta. -Tuo ei ter-kota
enempää eikä vähempää kuin
sitä, etteivät muitten maitten työ­läiset
imssMn:^ piisi
myötämielisiä noille yallänkumonk-sellisille
työläistovereilleen,: puhu­mattakaan
mistään yhteistoiminnas-^
ta heidän kanssaan; Onkohan kur
kaah meistä nähnyt yhdenkään toi-seir
tyoyäenlehden nimellä kulke­van
ja 'työväen vall^kumoukselli;
sen liikkeen e|;eenpäin yienuseksi
perostetuh lehden kirjottavan moi­sella
tayaUa. Oh, tuon lehden toi­mitus
tietokin' selittää,; he
suhtaotuvat puplueei^masti sellai­siin
kysymyksiin kuin " ön poliitti­seen
vaitaian • pyrkiininen. Mutta
voidaanko tuota kysessä olevaa se­lostusta
todella pitää puolueettoma­na?
Ei. Sitä se ei ole j a mitai
se ei ole sitä? Siksi, että eihän
luokkasotaan, ;Voi oUa' puolueeton
eknaeamnpldäiild etyt.o nien knm «toTifOaBösstbi*e™a^^
painostetaan Jnnri atä « r i H r p » ^
tei Vmm TODankumoBÄTofint
työväestön toimesta alotettn. «HI
saiä seUtyksellä ^Sstäiaain livah^
tamaan lahtazien puolelle. Mutta
jos missään j a ndlloinkaah on maa­ilmassa
tapahtennf .sJsBaotla epäon-nistnnutta
TOlIankumonsyritysti
jossa teoUisoustyoläiset eJisivat ^
leet etoheriässä, niin se'oli janii
Viron "
hoolimatta siitä että tooassa ^ e a » !
sä maassa onkin ainoastaan aina
kolmattakymmentätuhatta teoHi-^
soustyöläistä.
Tässä jutussa on ihmeellisintä
juuri se, että miksikä tuon kansan-valtaisen
lehden tounittajat taasen-kin
ehtivät sanomaan asiasta ensi-mäisen
sanan, olisihan heidän sopii
nut varttoa siihen saakka, kunnes
joukot olisivat antaneet määräyk­sen
heille, joukkojen' johdettavina
oleville joht^jifle, sutä miten hei-^
dän on sahtaannuttava Viron vai-iankumouksellisten
työläisten lahta-^
rismia vastaan. käytyyn taisteluun.
; Nähtävästi on IndustriaBstin puo­lustettava
virolaista lahtarismia.
sentähden, kun. Viro on vielä teol­lisesti
takapajuinen maa. Tätä lah-tarismin
puolustustaan täytynee IÄ-dustrialistin
nähtävästi pnolnstaa
siihen saakka, kunnes Virpn teolli-suus
ehtii - kehittyä niin • korkealle-asteelle,
että siellä sjmtyy noin niin­kuin
itsestään oikea kaikkia kaavo­ja
vastaava teollisuasunio. Sitten
mahdollisesti on. Industrialistikiä
Valmis antamaan patenttiohjeitaan.
Parin kymmenen vuoden olemas­saolo
ajallaan ei L W. Wni suh­tautuminen
ole kylläkään ollut ai­van
samanlaista, kuin se nyt tällä
kertaa on Virossa käytävään lahta­rismia
ja työläisten väliseen valta­taisteluun.
L W. W assä tapahtu­neesta
suunnanmuutoksesta onkin
ollut ' sellainen . vaikutos suurten
työläisjoukkojen. keskuudessa, että
he ovat menettäneet kaiken luotta­muksensa
mainittuun liittoon ja niin
on sen jäsenmäärä jatkovasti vä-bentynyti
• hiin että nyt' pn' jälelli
ainoiastaian muutamia sellaisia kes­kenään
tappelevia ryhmiä, jotka ei­vät
itsekään tiedä mistä he oikor
astaan tappelevat jia jotka tappe­lussaan
apunaan käyttävät kapita-
'Hstisen^^^ järjestelmän heijastuksia,
poliisi- ja oikeuidaitoksia, vankiloi-^
ta, y.)m. Industii^
ihmettelevät sitä kun Virossa on
tuomitta kuolemaan työläisten etu­rivin
miehiä ja vielä iontu tuomiot
täytäntöön. Sitten toimittajat päät­televät,
.ettei tuosta pikkuporvarilli­sesta
aineksesta vaan niin pääse
eroon, sillä Suomessakin myös yri­tettiin
samaa, vaan nyt sanovat
toimittajat olevan sielläkin taasea
koko voimakkMn ^. <k&9ki|opk]pala%
sosialistis-kommunist^sen aineksen
suurporvaristoa vastassa. - Samaten
sanovat myöskin käyvän Virossa.
Ind. toimittajain 'logiikan mu­kaan
ovat. siis Suomen luokkasota ^
ja äskeinen Viron .^öläisten aseelli-neia
noiiöu lahtarismia vastaan avraia
saman' luonteista. Eilcä.'tämän kir-jpttakaah
näe. tuossa kahdessa his­toriallisessa
tapahtuinassa .mitään
muuta, kuin työväenlupkan taistele­massa
oman olemassaolonsa puoles-^
ta riistäjäluokkaa vastaan. Mutta
missä on nyt sitten meidän tieteel­lisen
. teollisuusunionismimme edus­tajain
johdonmukaisuus? Aivaä
Neuvosto-Venäjä porvarilSsen tiede-inielieD
arvosteleniana
Hannoverin teknillisen korkea-coulon
professori tri Obst, joka
suurkapitalistisen.- > sanomalehdistön'
etupäässä taantumuksellisen "Cur-er'in")
vartavasten lähettämänä
teki neljä ja puoli kuukautta kes­täneen
opintomatkan ja tutkimus­retken
Venäjän halki, piti jouluk,
12 pmä ensimäisen esitelmänsä
"Bolshevismin olemtdcsesta" Hanno­verin
konserttitalon avarassa juhla­salissa
salintäyteiselle yleisölle.
I^of. 'Ob|^ on kapitalistiluokan,
Saksan saurporvariston tyypillinen
edustaja. Neljä ja puoli kuukauti­sen,
opintoretkeilyn kokemukset Nerl-vosto-
Venäjällä havainnollisesti tut-nttuaan
sikäläisiä oloja, »vat jär­kyttäneet
tämän tieteenharjoittajan
porvarillisen maailmankatsomuksen
perinpohjin ja saattaneet hänet tyy-en
unhoittamaan alkuperäisen' var­sinaisen
tehtävänsä, jota varten trnn
vartavasten alkujaan oli Venäjälle
ähetetty •—: takomaan neuvostoval-an
vastaisia, aseita, voidalqeen täl­tä
tutkimusmatkaltaan kotimaahan­sa
palattuaan julistaa kommunisti-i^
et •'harhaopit" pannaan.
On 'paikallaan, että työläisetkin
saavat -kuulla tämän porvarilliseen
yläluokkaan kuuluvan tieteenhar-pittajan
Neuvd^o-Venäjästä lan­gettaman
arvostelun. ' Siksi lai­naamme
mex«tähän'^.^^täitä kohtaa
»rof. Obstin kyseessä olevasta esi-elmästä.
y
Esitelmöidessään lausui hän: .
Köyhälistön diktatuuri pn Venä­jän
neuvostovalUon liikkeellepaneva
ja°-lii)dceessäpitäva, valtavasti vai­kuttava,
kaikkivoipa luke- ja käyt­tövoima.
Ulkoisesti, aistimin ha­vaittavasti
ei tämä työväen ja" t a -
lonpoikaisväestön diktatuuri ilme­ne.
Yhtäkkiä, salamaniskun tapai-sesti
opitaan -tuntemaan, mitä tä­mä
köyhälistön diktatuuri kauhista­vassa,
peittelemättömässä tosiole-muksessaan
- on. Venäläinen ei an-,
taudu minkään turhien harhaluulo­jen
ja mielikuvittelujen valtaan;
hän on tinkimättömän tuiki rehelli­nen
luonteeltaan j ^ perinpohjin hir­veän
johdonmukaisesti pohtii ja
punnitsee hän kaikkia pulmakysy-myksiä,
jotka lujittavat bolshevis­mia
ja jouduttavat. maailmanvallan­kumousta.
• Porvaristo on täydellisesti kukis­tettu.
Aina ja kaikkialla on köyhi-mys
etukynnessä: koulussa, hallin­toelimissä,
oikeuslaitoksessa, kaup­pa-
ja teolhsuusliikkeissä,^ puna-^ar-meijassa
• j a yhteiskunnallisen .jär­jestyksen
pidossa. £aksi viime­mainittua
ovatkin peloittavimmat
neuvostohallituksen hallussa olevat
aseet. Porvarillinen intelligenssi ; ^ i -
detään aisoissa ja lapsipuolen ^ ase­massa;:
^köyhälistön palveluksessa
olevat henkisen työn tekijät naut­tivat
kaikkinaista tukea sekä ^kan-
-natusta neuvostohallituksen teol­ta.
Voi :^suorastaan kadehtia- sitä''
valioväkeä,-: ^ joka- .neuvostohallituk­sella
huoleHlisen^-''valikoinnin suo-
Eräältä lapsiryhmältä minä pyy­sin
jäähyväislahjaa; ja tällöin lau­loivat
he minulla — "Kansainväli­sen.,"
.
Usko kommunismin lopulliseen
täydelliseen • voittoon pn neuvosto­maissa
luja. Venäläisen on uskot­tava
tähän , voittoon: hänen on
fcöyhimyksen tavoin, hänen oii bols-hevistisesti
- ajateltava kaikki ' asiat.
Onko tämä sitten raakalaismaista
diktatuuria joukkojen kurissapitä­miseksi?
Eil Ei* diktatuuria sen
sanan' varsinaisessa merkityksessä,
vaan kasvatusta, jpnkä lopullisena
päämääränä on tuo suuri aate: aja­tus
^ vastaisesta luokattomasta yh­teiskunnasta.
Mitä johdonmukai­simmin
onkin kaikki järjestään so­vellettu
tämän proletaarisen ajatus-kannan
mokaiseksi. Venäjällä on
kaikki senvuoksi suurpiirteistä. Yk-sinpä
sanomalehdetkin, jotka ^-kaik­ki
ovat bolshemtisia. -
Taxyitsee . vain "hätäiseltä viH^ais-ta
johonkin bolshevistiseen sanoma­lehteen
ja samassa.,tuokiossa on ko­ko
maailmanpolitiikka kokonaisuu­dessaan,
nähtävissä.. Aatteet j a , nii­den
toteuttaminen ja sovelluttami­nen
käytännölliseen elämään ovat
mittasuhteiltaan jättimäiset. Kaikki
johtavat jpaikat ovat kommunistien
miehittämät.; Tuiki mahdoton on kä­sittää,-
miten suunnattoman : määrän
työtä nämä ihmiset tekevät. Hei­dän
on palveltava kolmea herraa,
sillä he ovet: samalla kertaa puolue-työntekijöitä,
työläisiä ja itsecpi&r
kelu^härjoittaiia.
Jos k i e l i i »lla rehellinen, on sa­nottava,
että \ bolshevistiset johto-ritettuaan
rorkyiain on kaikilla aloil-lhenkilöt ovat •Mkkea muuta, vaan
Ia käytettävänään! Jo pienestä p i ­täen
kasvatetaan lapset \marzilai-siksL
Neuvostohallitus perustaa yh­tämittaa
uusia, upeita lastenkoteja
ja lisäcsi nn minun sanottava:' N^u,-
vosto-VenäJä tekee j a toimii tavat­tomassa
määrin JQuri lasten hy­väksi.
eivät h q o n o j a i h ^ i ^ . Heitä ihmf- jä kaikkea, mitä iie s^eh vastaisaQ'
sinä .on kunnioitettai» väkistenkiil^
tahtoipa sitten tahi; ei; Eittämä­töntä
.myös on se, että neuvostohal­litus
on yksinpä meidän omien kä-^
dlystemme -ja, laklemme [gifUcaan
Venäjän kansan laiUinen hallJtns,
sillä vuonna 1917,. jolloin bolsihevi-'
kit ottivat valtiovallan haltuunsa,
oli Venäjän kansan enemmistö Le­ninin
kannattajia.
Lenin ^on teko inhlmilUfttyoeeni j»
raamiillistntteeiui.
Hänessä on bolshevismi ruumiil­listunut
'Suunnattomalla johdon­mukaisuudella
j a taitavuudella toi­meenpanivat-
hän ja hänen benki-heimolaisensa
vallankumouksen. '
Tuotantovälineiden valtioUistuttami-nen
on yliiinhimillinen tehtävä; sii­hen
tarvitsivat neuvostot köyhälis­tön
' diktatuurin, 'sillä diktatnnri
merkitsee ^ samaa kuin tahto. Leni­nin
tahto, kommunistisen puolaeen
tahto. N
Neuvostohallituksen hallassa ole­va
hirvittävä ase on <3PU, 8.«. val-tioUinen
poliittinen hallintoelin, jo­ka
valvoo kaikkea —^ yksinpä'koni-monisteja,
o Jos jdku kommunisti
tahi. ylipäänsä joku muo valtion-palveluksessa
oleva tekee rikkomni-sia
tahi epäillään olevan jossakin
määrin poliittisesti epäluotettava,
nun livistää hän tällöin teUle tie­tymättömille^;..
Tässä; suhteessa on
neuvostdiallitus armoton ja sääli­tön.-
^
ValtioUistutettujen suurliikkeiden
punaiset johtajat ovat järjestään
todellakin > perin kunnollisia ihmisiä,
vaan valitettavasti vallitsee atinri
puute tällaisista henkilöistä. Keu-yostohallituksen
tarkoitöksena < pn
yksinomaan >: vain pystjrväin ja kun* ;
nolllsten 'ihnnsten asettanjinen vas­tuunalaisille
luottamuspaikoille, jo»-
ta syystä älyldiäät köyhimykset yk-sinkertaisestr
^komennetaan mene­mään
yliopistoäin' oppiakseen siel-dessa
-tarvitsevat, ybidtdcseen
taanottaäyästnnnaaafaen toimen.
V i r ^ v e r i n i VenajäJIä 'kertoili­vat
minulle/ että nämä kommanii|^
set yHoppilaat ovat :heidai^ ^p«ai»-
mat ja ahkerimmat -ioppflaansa
he vafittävat vain sitä,'että