Vapaus, April 16, 1925

              Sesfliesta
aatoksensa nJt
*^järven sotas^^
lisjutussa
2« paiä 1923 J«tta sote-
^ S A r v i Pohjanpää
SToikeaden Icäsiteltävänä j a ^pn
i^vEoSus maalisk. 19 p » ä pitä-
^ istunnossa i«listant,t_ pää-
^ ^ t ^ asiassa, -katsoen. suäa sel-
^ 'eir;otaviskaaU Pohjan-
^y^kirjelmässä esitetyin vta-
!r Venäjän valtio oli maailman-ai-
ia na laovvttanut. Kati
Boätrömin-" toiminimeUe, jotk a l k in
S kenraalimajuri Theslöf, Ve-
«iän Englannista hankkimien sota-
S^^varoiden kuljetuksen Skibot-
S n Mtamasta Enentekiön pitaj^n
edeUeen rautatieasemalle, mutta
2o kuUetus oli Venäjällä vuonna
1517 puhjenneen vallankumouksen
^okä keskejtynyt ja suuria mää-rii
»latärpeita oli jäänyt j^eUe m.
a. Enontekiön KilpisjärveUe, ken-jyli^
jari The löf oli tehnyt tain-
Bjkdiin 14 päivänä 191« noigalai-gen
liikemiehen Richard Bjornstadin
piissä sopimuksen mainittujen Kil­pisjärvelle
jääneiden Venäjän, .val­tiolle'
kuuluneiden tavaroiden vien-jistä
Ukaisin Skibottenin satamaan
Soomen "vapaussodan" alettua tam-niiknan
28 päivänä 1918, noiden
tivaroiden kuljetus Kilpisjärveltä
Iforjaan oli alkanut 8 päivänä seu­rannutta
helmikuuta ja jatkunut 28
päivään samaa kuuta, tullen ; sota-visiaali
Pohjanpään luettelemat
jnäärät sotatarpeita ötten vieduiksi
pois maasta, jotavastoin jälellejää­nyt
<»8a tavaroista ylipäällikSn käs-irs&
,viimeksimainittuna ' päivänä
ticararikoitiin. \ Koska Suomi aina*''
kin sanottuna helmikuun 8 "^ivänä
oU tosiasiallisesti, sotatilassa Yeoä-jän
kanssa, josta kenraaliJnajuri
Theelöfin oli samaan aikaan katsot­tava
olleen tietoinen, mutta ken­raalimajuri
Theslöf oli siitä huoli­matta
antanut maasta viedä yllälue-tellot
sotatarvetavarat, joista var­sinkin
saappaat -olisivat olleet Suo­nen
armeijan varastamista varten
ehdottoman tarpeelliset, sekä ken­raalimajuri
Theslöf oli tällä toimen*
piteellään vihollisen eduksi tietoi­sesti
vahingoittanut valtakuntaa ja
fflten tehnyt itsensä syylliseksi maan
pelosrikokseen ja kun vielä maini-tniDa
Norjaan kuljetuilla tavaroilla,
joideii maastavienti oli ollut kiellet­ty
ja jotka vihoUisvaltakunnalle
knnlavina - sotatarpeina «Iisi voitu,
jos ne olisivat jääneet maahan, so­tasaaliina,
takavarikoida, -oli näy­tetty
olleen yhteensä se arvo kuin
syyteldrjelmässä <^li ilmoitettu, «o-taylJoikeus
' määräsi päätökseSsaäni
että kenraalimajuri Theslöf in omai­suudesta
. oli näiden tavaroiden kor­vaukseksi
suoritettava Suomen .val­tiolle
kaikkiaan vaaditut 15,234,602
Jnk. 57 pnä sekä että samasta omai-^
snndesta oli sitäpaitsi maksettava
komokseksi siitä -palkMosta, joka
oli yleisistä varoista myönnetty
eräaie sotaviskaali Pohjanpään so-taylioikeudessa
kuulustuttamalle to-distajaUe,
2,065 markkaa 50 pe'nniä.
Mitä sitten tuli johtaja Einar
Theslöf iin, päätti vsotaylioikeus lä­jittää.
JHtun asiakirjat ja niihin liir
tetyt eotayljoikeuden käsittelyssä
«yntyneet pöytäkirjat sekä jäljen­nöksen
päätöksestä Vaasan hovioi­keudelle
asian' aiheuttamia toimen­piteitä
varten. - - -
Oikeudessa kenraalimajuriV Thes*
lofia puolesta tehtiin asiassa v^liikpi
se_ viite, että i nn syyteoikeus Thes-
»fin väitetystä maanpetoariköksesta
oli Tarton rauhansopimukseh- ar-fflahdosartiklan
ja sitä koskevan
täytäntöönpanoasetuksen ÄöjaQa
lanennut, sotaylioikens ei ,voisi ot­taa
korvausvaatimustaan, joka pe-
^ostui tuohon ilmoitettuun* rikok-f
««i, tutkittavaksi. Päätökselläari
helmikuun 7 päivältä 1924 sotayK-oieus
kuitenkin, hylkäsi tehdyn
otteen, koskei kysymyksesiäöldvan
äno^duksen voitu katsoa riistävän
»aitiolta oikeutta ajaa''kofvauskan-
»etta vahingosta,- joka -'irmahdukj
jenalaisen rikoksen kautta oU saa-tettu_
valtioHe. Sotaviskakli Poh-j^
Paa ja varatuomari HenvallVivat
»apikin sotaylioaeudessa -esitta-j
»et useita laajoja kirjelmiä, ja on
^nnoissa myös kuulukeltu monia
^^i^ todistajia aökä csiininota
« « k i mahdolliset selvitykset.
M Ä - kenraali* Mannerheim - on
^ttanyt laajan kirjallisen todistäk-
«p. yrit^ea osoittaa' Theslöf in 4ol-
»jneen vain määraysten mokaan ja
fef" t-3aninnassaan ainutlaatuisen
»«aniaallaea (tietääksemme hän on
oDttt -ffivnu jorfmnlaisena komcn-
^attina vaakfleirillä) jjn^ .Myos-ggitgj^
lääkärintodistus,
syytetty on panmttt-l^
uUu (tietysti, kuinkas mnu^
i i r ^ * ^ »onia muita, .todistnkoa.
^ »«hfflgoniorvaiiseen.
MaaSdc 19 p a i astol Vaasaa
hovioikeiu pistoksensa ^Sraltiopetos*
jato8s«i", jossa «yytettyoi oli työ­mies
Vimo HdUd Kakkonen Jäis-keo
pitäjästä. Makkosta oli syytet­ty,
etti hän, paettnaaA kansalais-aodax
jälkeen VenSjälle. olia rtiäai
soorittanot «ielli punaupseerikurs-än,
asttmat Pietarissa toimivan suo­malaisen
keskuskomitean^ palveluk­seen
aeki sen määräyksestä käynyt
Suomessa "uutta vaUankumoosta"
valmistamassa siten että oU aiko­nut
perostaa^^ 'Muhoksen pitäjässä
yoimisteloseoran, jossa myöskin "so­tilaallista
opetusta annettaisiin" ja
että hän sittemmin olisi taiminut
tiedustelijana ja tshekan adamiehe-nä.
— Hovjoikens «n "katsonut"
syytteen toteennäytetyksi ja tuo­minnut
Makkosen jatketusta valtio­petoksen
valmistelusta pidettäväksi
2 V. 6 kk. kuritushuoneessa ja ole­maan
sen jälkeen 5 . vuotta vailla
kansalaisluottamusta.
'Kuten aikaisemmin on kerrottu;
ovat ohranan miehet toimittaneet
erilaisia "tutkimuksia" Lahdessa ja
ympäristössä kansalaissodan aikai­sista
asioista ja vanginneet eräitä
henkilöitä, m.m. Nestor Linnasen.
Nyt on näiden tutkimusten tulok­sista
• annettti tietoja juUdsunteen.
Phrana on kuulustellut m.m. Linna­sen
asiassa 18 henkilöä, .ollen ne
suojelijoita y.m.8, ja näistä väite­tään
parin henkUön ilmoittaneen,
että Linnanen olisi antanut määrä-yksen
> asemapäällikkö Snellmanin
ampumiseen.
Uuiden pidätettyjen kohtalosta ei
ole vielä annettu tietoja.
RYÖSTÖMURHAYRITYS KUMIN-GISSÄ
,
Sunnuntaita, maalisk. 15 ;p:vää
vasten yöllä tapahtui Kiimingissä
Kiiminginkylässä murhayritys, näh­tävästi
ryöstön tarkoituksessa. Ta­pahtuman
kulku on seuraava:
Lauantaina aamulla oli Kiimin­gissä
mainitussa kylässä olevaan
Eero- Jurvakaisen torppaan saapu­nut
eräs ntieshenkilö, joka oli myö­hemmin
tunnettu Kalle Aögust A-leksanterinpoika
ÖätäläksJ kotoisin
Oulujoen pitäjän Koskelankylästä.
Torpassa oli hän pyytänyt ruokaa,
mitä oli saanutkin ja olipa' hänelle
luvattu yösijakin torpassa. Illalla
kävi hän isännän kanssa saunassa,
josta palattua hänelle tehtiin vuo­de
tuvan penkille, • mihin hän aset­tuikin
levolle.
Puolen yön seuduilla oli Hätälä
kuitenkin noussut ylös ja siepat-tuaan
kirveen seinältä lyönyt kir-irespobjalla
isäntää icaksi kertaa
päähän. *. Toinen iskuista ,;sattui o-himoon
jä toinen takaraivoon. Is­kut
olivat kuitenkin heikkoja, ollen
kuitenkin siksi voimakkaita, että
isäntä, joka on jo 79-vuotias, he­räsi
tähän odottamattomaan pään-kolisteluun.
Noustuaan ylös vuo-:
teeltaan. karjasi hän tiedustaen sa­malla,
mitä tällainen' melu merkit­see.
: Tällöin lähti Hätälä pako­salle
juosten alusyaatteisillaan ja
sukkasillaan sekä kirves kädessä
noin 3 km. pituisen taipaleen Han­nuksen
^ taloon. Verta vuotavana
meni isäntä Jurvakainen vaimonsa
kanssa puolen kilometrin päässä o-levaan^
Kankaalan taloon apua saa­maan.
'Tapahtumasta tiedotettiin piirin
nimismiehfeUe V. O. Soriolalle, joka
tuota pikäa niatkusti Kiiminkiin.
Pidätettyäan murhayrityksen ^teki-A
jän toimitti hän kuulustelun. Kuu­lustelussa
on käynyt ilmi, että ky­seessä
oli tarkoituksellinen .ryöstö­murha.
Olettamusta, että teko olisi-har-
Idttu yritys ryöstömurha tukee
sekin seikka, että vanhukset ovat
hyvänpuoleisissa varoissa ja liikku­essaan
parisen - viikkoa aikaisemmin
torpassa, oli kai Hätälä tämän sei­kan
saanut selville. Hätälä on pasi
sitettn lääninvankilaan odottamaan
jutun esilletuloa . käräjUIä.
IToyrtaiaä Jhdit&. I t j i , ^ fltPR> A i ^ 16<fc 1925
kertoman mnkaan nnstasokkaisan-desta.'
Vainajan puoliso on kSyttiytyf
nyt hyvin omhoisestL - B i n on hy­vin
iloinen ja niyttiS. ettei jta^
paus . ole hinesti minkiin arvoi­nen.
Mitään tonnnstoksia ei häs
ole tehnyt. ,
PASTORI SHIOTIN LANKEEMUS
Tutkimukset pastori Smidtin si-veellisyysrikoksesta
HeMngissä -o-vat
loppuun suoritetut. Mahdollinen
kassanvajaus helluntailiikkeen t i ­leissä
selvinnee "lopullisesti toimii:
tettaviiissa poliisitutkinnossa. Että
pastorin epäsiveellisestä elämästä on
helluntailai^n keskuudessa ollut
tietoa, osoiitaa se, että hänelle on
esitetty viisi vaihtoehtoa, joilla 'on
tahdottu pelastaa hänet häpeästä.
Porvarillisissa lehdissä "asiaa tut­kineet
henkilöt" julkaisevat selitte­levät
ponnet Smidtin lankeemuk­sesta..".
Koska kysymyksessä on suoranai­nen
lainalainen rikos, niin tuptuu
hyvin kummalliselta, ettei mainit-tua
pastoria ole ennemmin annetiu
ilmi homoseksualisesta hurjastelus­ta.
Vain jokin sattuma ja pelko,
siitä, että pastori mahdollisesti vei­si
-seurakunnan varat, on pakottanut
helluntailiikkeen» jäsenet ilmianta­maan
päämiehensä. Uskonnollinen
liike, jonka "herännäisyysajatus"
ihmisten keskuudessa on voinut sa­lata
hyvinkin ruokottoman jutun,
on nyt julkisesti ottanut kannan;
jolla vain tahdotaan selittää hellun­tailiikkeen
pyrkimykset
: O
VIRO^ VAPAUSSANKARI
T i n i n jilkeen laskettiin piditet-iy.
vapaalle' ialiSe, nntta kehoitet
tiin Murti pygyttelemHtn enemmin
Icotoaana, -ettei ^ ^ p i t a mitiia l i i -
kennehäiriöitS, kon työttömiä liik-kna^^
moka niin paljon.
Kun pidätetty h u k u t t i , ettei
kukaan ty&ti koäih'tao, niin vas­tattiin
hineUe «ttä hätä etsiviä on
toteltava!. • ' V . ••
Kovapa . on näk5jij|n. pelko, vai
voivaako virkakuumeT
HEVONEN PUBRUT MIEHEN
KÄDEN POIKKI
Lohjan Osuuskaupan ajomiehet
olivat v.k, 19 pnä kolmella hevosella
ajamassa halkoja ja tällöin hevos­tenhoitaja
Nygrenin ajettavana ole­va"
vanha orihevonen-Nygrenin
oikean käden -hampaisiinsa, purren
ranteesta kokonaan-' murskaksi.
Loukkaantuneen.' t o i : toinen ajomies
Lohjan sairashuoneelle. Siellä -kat­kaistiin
käsi ranteen yläpuolelta
poikki. Hevonen oli. raivostunut
niin, että vaikka tapahtumapaikalla
oli miehiä toistakymn^entä, eivät he
voineet ottaa kiinni , hevosta. - Se
saatiin kiinni vasta Lohjan kylässä.
Nygren on 60 vuoden ikäinen ja
perheellinen mies. , '
Huninen ja energia
URO.
TYÖSSÄÄN
Maaliskuun alkupäivinä katosi
Tartossa Bäpinan paperitehtaan si­käläisen
osaston liikkeenhoitaja.
Kun epäiltiin hänen tiliensä olevan
sekaisin, toimitettiin tilintarkastus,
jossa havaittiin johtajan kavalta­neen
tehtaan varoja 104,512 Viron
markkaa. Asia ilmotettiin etsiväl­le
poliisille, jonka onnistui pidät­tää/
johtaja Tallinnassa, jonne hän
oli lähtenyt kavaluksien tultua i l ­mi.
Kaikki kavaltamansa varat oli
hän ehtinyt hävittää. Hänet pas­sitettiin
vankilaan, odottamaan oi­keuden
käyntiä. Puheenaoleva Ra­pinan
paperitehtaan johtaja on kan­sallisuudeltaan
suomalainen ja 'on
hän ottanut osaa Valko-Viron "va­paussotaan."
^
•VAIMO StJRMANNUT MIE­HENSÄ?
Joku aika sitten joutui Kempe­leessä
surmanlaukauksen uhriksi ta-lokasV
Jaakko Sulin. Surman lau­kauksen
luultiin tapahtuneen : va­hingossa^
mutta Oulusta tapausta
tutkiihaan^saapunut etsivä sai sel­ville
niin taskauttavia asianhaaroja
vainajan ; puolisoa Annaa vastaan,
että 'hänet pidätettiin ja tullaan
häntä syyttämään Limingan kärä­jillä
murhasta.
Anna Sulin ; oli ollut vainajan
kanssa 'kahden huoneessa»ampumi­sen
tapahtuessa. Luoti oli men­nyt
telasta 20 cm- alempana nis-kaJBta
sisään jä tullut rinnasta nios
'ylempää; joten on mahdotonta, .et^
tä' vainaja itse olisi luodin ampu­nut:
; Knn' -rainaja tavattiin oli re­volveri
r^ngys^ vainajai^ vieressä,
e ^ lattialla kuten sanomalehdet
ovat kertoneet
Adaa tntidva etsivä on saanut
todistettavasti selviBe, että emän­tä
Anna Sulin oli luvannut eriälle
henkilölle 2,000 mkaa j a ostaa am-pqnuMiseen,^
jos tappaa hänen m i e -
heoA, He ovst olleet hyvin xil-iuäa,
johtaen iOai kylläisten
TYÖTTÖMÄT TYÖLÄISET ETSI-VÄT
TURVAA VENÄJÄLTÄ
. Pohjois-Suomen^ tukkimetsissä
vallitseva työnpuute, on,\ ilmoitetaan
H. S:lle, johtanut m.m. sellaiseen
ilmiöön, että on havaittu työttö­miksi
jääneiden tukkityläisten .siir­tyneen
rajan' poikki Venäjän puo­lelle.
. Heidän otaksutaan pyrki­neen
: Muurmannin rannikolle, jossa
kuuleman mukaan pitäisi olla ty-tä.
saatavissa. ^ Toistaiseksi ei ole
tietoa, kuinka lukuisasti tällaisia ra-janpoikkimenoja
on tapahtunut,
mutta sen sijaan tiedetään miesten
menneen Venäjän' puolelle ilman
passia, vain sellaisen lipun varas­sa,,
joka ei oikeuta rajan ylittämi­seen.
TEATTERIEN VALTIOAPU
> . JAETTU
Opetusministeriö on jakanut ku­luvan;
vuoden menosääntöön avus­tuksiksi
teattereille otetun 1,200,-
000 mkn määrärahan seuraavalla
tavalla: • . ii'.,;.
Suoden kansallisteatteri 300,000,
Helsingin ruotsalainen teatteri 1150
-tuhatta. Kansan näyttämö 120,000,
Tampereen teatteri 85,000, Turun
suomalainen teatteri 65»000, Turun
ruotsalainen teatteri ^^0,000, Viipu-^
rin näyttämö 65,000,'Joensuun teat-^
teri 20,000, Kajaanin teatteri 15,-
000, Kotkan näyttämö 25,000, Vaa­san
teatteri 20,000,.:K{>iton näyttä­mö
15,000, Hämeenlinnan työväen
näyttämö 10 tuh.. Joensuun työ­väen
näyttämö 10 tuh.. Jyväskylän
työväen näyttämö 10,000, Kajaa­nin
työväen näyttämö • 10,000, Kot­kan
työväen näyttämö-10,000, Kuo­pion
työväen näyttämö 15,000, Mik­kelin
työväen näyttämö 10,000, Ou­lun
työväen näjrttämö IB.OOO^ Po
rin työv. näyttämö 15,000, Savon­linnan
työv. teatteri 10,000, Sorta­valan
työv. teatteri 10,000, Tampe­reen
työv. teatteri 80,000, Turun
työv. teatteri 15,000,',> Vaasan työv.
teatteri 10,000, Viipurin työv. teat­teri
25,000, Vieraiiunäyttämö 15,-
000 Triarkkaa. •
MIES AMMUTTU KUUSANKOS­K
E N TYÖVÄENTALOLLA
. Lauantai-iltana, maalisk. 14 pnä,
saapui Kuusankosken työväentalol­le,
jossa oli iltama, noin klo .11
aikaan kolme vahvasti humalassa
olevaa nuorta miestä Väinö Mon-nari
ja S. Hartikainen, sekä Martti
Valonen. Kun miehet olivat huma­lassa
ja pitivät tullessaan jo pahaa
elämää, eivät järjestysmiehet pääs­täneet
heitä" sisälle saliin. Kiellois­ta
huolimatta tunkeutuivat he kdi-tenkih
eteiseen., Silloin Mattila ot­ti
taskuaseen aikoen ampua peloi-tuslaukauksen,
mutta kuula osuikin
Monnarin vasemman -silmän alle
kasvoihin, mennen läpi pään. Mon-nari
kaatui heti tiedotonna maahan,
josta Mattila ja paikalle saapuneet
poliisit veivät haavoittuneen Mon­narin
Kuusankosken sairashuoneel­le,
missä hän tuntoihinsa tulemat­ta
kuoli sunnuntaiaamuna kello 7
aikaan.
Poliisikuulustelussa ovat. kaikki
lausunnot Mattilalle puoltavia, mut­ta
on hän toistaiseksi pidätettynä^
TYÖTÖN PIDÄTETTY IRTOLAI-SUUDESTA
Viime maalisk. 17 p:nä pidättivät
etsivät erään työttömän Turun kaur
pungin lukusalista j a veivät hänet
etsivään osastoon. *
Perille päässä tiedusteli pidätet­t
y syytä pidätykseen, jolloin hänelle
selitettiin syynä olevan irtolaisena
kuljeksiminen. Pidätetty selitti ole­vansa
työtön, johon i a i vastaukseksi
tittkaix -kysymyksen: "Miksi ette tee
työtä?" Pidätetty selitti, ettei *ole
etmskelyistä huolimatta saaput tyiV
ta niistään ja kun aOcaa oli; meni
hän lukemaan sanomalehteä lukusa­lini,
käsittämättä; että silta täOaista
seondd,' koska se ei .ole hänen syyn­sä,
«ttä 'on tydttomyytä ja ettei
hän koskaan ole: elänyt niin huonoa
elamiii, esittäen todistdkn puhtaat
benldlSlIiqrystodisbilcset
SUOMEN J A VENÄJÄN VÄLINEN
POSTI
Tasavallan presidentti vahvisti
maalisk. 21' pnä vMtioneuvostossa
tapahtuneessa esittelyssä asetuksen
postiosotusten vaihdosta Suomen ja
Venäjäni välillä tehdyn sopimuksen
voimaansaattamisesta. Asetuksen
mukaan tulee sopimus voimaan huh­tikuun
14 päivänä. »
HÄMÄRÄPERÄINEN KUOLEMAN
TAPAUS
Tiistaina, maalisk. 17 pnä, toi­mitti
piirilääkäri, prof.' Backman
Uudestakaarlepyystä. Lapualla hau­dasta
kaivetun, myrkytetyksi epäil­lyn
Anna Laitin ruumiin lääkintö-laillisen
tutkimuksen. 'Mitään var­muutta
siitä, onko kyseessä myrky­tys,
ei vielä voitu saada, sillä osia
sisälmyksistä lähetettiin Helsinkiin
tutkittavaksi Tutkimuksessa todet­tiin
muuten että L. oli^Uut lopul­leen
kehittyneessä raskaudentilassa,
mutta mitään merkkejä siitä, että
kuorma olisi aiheutunut raskaus­häiriöstä,
ei voitu huohiata.
AHMAT TEHNEET KUUSAMOSSA
TAVATONTA TUllOA
Maaliskuun lopulla flmaantui
Kuusamon __Timijärven, Paliskunnan
alueelle kaksi; ahmaa, jotka muu­tamissa
.päivissä saivat aikaan ai­van
tavatonta tuhoa porokarjoissa.
Nyt on näiden petojen jälillä ta­vattu'
y l i neljäkymmentä tapettua
ja raadeltua poroa. Poromiehet^'a-javat
petoja takaa, mutta, ei hei­dän
ole < v i e l i ' onnistunut niitä ta­vata.
Toinen pedoista pii syönyt
yhden vartavasten laitetun myrkyn^
mutta ^ i vielä olla selvillä, onko
myrkky ollut kylliksi tehoisa. Lu­m
i ' on nimittäin peittänyt pedon
jäUrt, joten sitä ei ole voitu seu­rata.
TYÖVÄEN ^ITTIUSUITON PII-RUÄRJESTÖ
ETELÄ.
POHJANMAALLE
Vaasan raittiusosaston; j a « r ä i d en
muiden Vaasassa j a läUseadiilla t o i ­minen
Työväen raittiusliittoon kuu­l
u v i e n järjestöjen Johtokuntain yfr-tdsesi^
netivDttelukokooksessa v.ic
1« p. I n t e t t i in yhtyä toimenpitei­s
i i n Tydvien raittiusliiton alaisen
jiUriJatjestön perustamisesta 'Etelä-
Pohjanmaalle. Kaikille' p i i r i n alu
eella^ tcimiville TaittiusosaatoiUe ja
^SväenJätjesttHUe päätettiin läl^it-a
^ n johdosto kiertokirje seki
valittiftt Sheaidnen -toimikunta
adaa «teenpiin viemain.
Jolm materialistisen maailmau
]cats(»nuksen, kannattaja o*^ lausu
nut, että ihminen «n siti, mitä h in
syö. ^
Puuttumatta ollenkaan kysymyk­seen
aineesta ja hengestä voidaan
tunnustaa noihin sanoihin sisältyvän
erään luonnontieteellisen totuuden.
Ravinnossaan ihminen ottaa sen ke­miallisen
energian, joka hänen ruu­miissaan
muuttuu lämmöksi, lihas­työksi
ja aivotyöksi. Mutta ihminen
käyttää energiaa elämässään muul­lakin
tavalla. Hän tarvitsee vaattei­ta
ja asunnon, j a näiUn sisältyy
muutakin ener^aa kuin se, joka on
nautittu ravinnossa ja muuttunut l i ­hastyöksi
Vaatteita ja asuntoa val­mistettaessa
käytetään avuksi ener­giaa,
joka otetaan koneen , avulla
suoraan puusta, kivihiilestä, vesipu­touksesta
tai tuulesta.
• Aurinko on meidän varsinainen
energialähteemme. Sieltä virtaa
meille energiaa, valo-, lämpö- y.w.
säteissä.. Mutta ainoastaan kasvit
voivat syödä auringonvaloa, s.o.
käyttää hyväkseen välittömästi au­ringon
säteissä virtaavaa energiaa.
Kasvit varastoivat sitä suuret mää-i
rät kemiallisena energiana kudok-siinsa.
Eläinkunta sensijaan ei voi
käyttää välittömästi auringon ener­giaa,
vaan eläinkunta ottaa sitä kas­vikunnalta,
syömällä kasvikunnan
osia. Ihminenkin saa ravintoener-giansa
auringolta melkein yksino-r
maan kasvikunnan välityksellä. Mut­ta
ihminen on kehittänyt energian
käyttönsä paljon monipuolisemmak­si
kuin muut eläimet Kaiken elä­män
perusjännitys on aina eteen­päin
• jonkinlainen onnen, \ hyvän-*
tunteen, mukavuuden t.m.s. tavoitte­lu
ajaa eläviä asioita eteenpäin.
Ihminen on kehittynyt pisinunäll«
tässä suhteessa, hänen elinvaiston-
(Sa ja tarpeensa ovat kehittyneet
monipuolisimmiksi. Ja muita ener­gian
tarpeita kuin ravinnon tarvet*
ta tyydyttäessään ihminen käyttää
hyväkseen auringon energiaa muu­takin
tietä ikuin kasvikunnan väli­tyksellä.
Ja ravintoeankin valmis­taessaan
ja kuljet^essaan hän voi
ottaa lisäenergiaa muuta tietä kuin
kasvikunnan völityksellä.( Kosken
ja tuuleni energiakin on peräisin au­r
i n g o s t a— mutta ei kasvikunnan
välityksellä. Kosken energia syntyy
siten T^ttä auringon säteet halhdut-tuyat^
iVeUduibnäEJn, missä se pilvi-nä
ajelehtii ylängöille, sataa maahan
JBj virtaa jokina jälleen mereen. 'Au­ringon
säteet ovat tehneet työtä
haihduttaesäaan vettä; täm^ työ
esiintyy koskien..energiana. Tuulet
syntyvät tjuyäakln auri^igon sätel
den vaikutuksesta. Näitä koskissa
ja. tuulissa esiintyviä energiavirtoja
osaa ainoastaan ihminen käyttää
hyödykseen. Niinikään osaa ihmi
nen käyttää hyödykseen ja ammoin
kasveihin latautunutta auringoh'
energiaa, jota nyt kaivetaan esiin
maan sisästä kivihiilessä. Tässäkin
suhteessa ihminen on nerokkain
eläimistä.
Mutta ci tässä kyllin.
Ihminen ei ainoastaan osaa käyt­tää
useammalla tavalla ja useampaa
tietä kuin muu luomakunta, hyväk­seen
< sitä energiaa, joka auringon
.energiavirrasta maan päälle varas­toituu,
vaan ihminen osaa myöskin
jo lisätä tätä varastoitumista,
Maah päälle tulevasta energiasta
vain hyvin pieni osa käytetään elä­män
hyväksi. On laskettu, että
kasvikunta varastoi kudoksiinsa noin
yhden . kymmenennen tuhannennen
osan maan pinnalle virtaavasta au-r^
iilron energiasta. Sen lisäksi sitä
hiukan sitoutuu koskiin, tuuliin y.
m; auringon säteiden aikaansaamiin
liikkeisiin. Mutta noin 9,9999 osaa
jää elämän hyväksi käyttämättä.
Suhde on siis tavattoman epäedulli­nen.
Mutta Ihminen on oppinut hiu­kan
muuttamaan tätä suhdetta. Ja
tärkeintä on se, että ihminen on
oppinut lisäämään sitä auringon
energian varastoitumista, joka on
hänelle hyödyllisintä. Ihminen on
oppinut viljelemään »niitä kasveja,
jotka varastoivat auringon energiaa
hänelle soplvimmissa muodoissa, ja
hän on oppinut vielä jalostamaan
näitä kasveja, niin että ne varas­toivat
energiaa yhä suurempia mää­riä....
.
Ja parhaillaan etsitään aivan uut­ta
ratkaisua ihmisen suhteelle au­ringon
energiaan. Kokeillaan nimit­täin
koneilla, joilla voitaisiin suo­rastaan
koneellisesti varastoida ap-ringon
säteissä' virtaavaa energiaa
maan päälle. Jos näin varastoitu
«itcrsria opittairiin vielä ^muutta­maan
sellaisen - kemiallisen ener^n
muotoion, ^ttä ruumiimme voisi si­tä
käyttää hyväkseen,* niin vapäu-tnisimilge
^ppuvaisuudestamme kas­vikunnasta
auringon cneigian vä­littäjänä.
^
Me näemme siis, että atfringott
energiaa varastoituu maan pinnalle.
Mutta, se ei ole siinä muodossa,
taikka siten sijoittanut» että voisiffl-me
käyttää sitä välitt&mästi hyväk­semme.
-^Meidän on ohriittava työtä
y.m.s., tM. energiaa jo siihen, että
saamme tarvitsemanmie energian
JralntoskelpoiseksL Toiseksi varas-
CANAI>AST^ S t ^ ^
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA. ]
i Y h i lisääntyvin kannatoksen johdosta miki meidän canadat-',
sen reittimpe osaksi on tnUut- ^ n yhtiö lisännyt Muraavat nu^,
. ka vuorot HiaUfasiatasvoraanSlnadiBaaviaaa.
ParjduiokMt Hatifudtta, N : S.
S. S. UNITED STATES. Hsbtlkiian 18 p.
S. S. H E L U G OLAV, Joalakaaa 5 p.
ALENNETUir KOLMANNEN LUOKAN
«dastaltaUtcB-matkata Uaaat
S a u t i k iE I4S.50 ja ostakaa edestakainen piletti Tiirkuon
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan 1183.00. >
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa. Hyttejä
2 j a 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka palkalliselta «siamiehelti
niin aikaisin kuin mahdollista.
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta yar-ten
Suomesta myydään ^Jcakkialle Canadaim.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää palkallisen asiamie-'
hen puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttpriln s
SCANDmAVIAN-AMEBICAN LINE
461 Main St. Winaipec.C«n. 51 Upper Wat*r St.. Halifaa. Caa.
J . Vl KANNASTO '
Box 69. Sudbarjr, OBt.,.CaB.
ERICH J . KORTE,
Port Arthur, Oat, Caa;
Vanha, tunneUu ERKKILÄN LIIKE
OmUuJalt ERKKILÄ & MILTON <
130 Canborland Str««t S., Port Arthur, Oatarlo;
(Bay kadun kulmauksesto)
MIESTEN J A POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA.
joka on hiljan avattu aivan uusine tavaroineen ja ehdottomasti
helpolmmllla hinnoilla, tavaran laatuun nähden paikkakunnalla;
Yksi ja sana hinU kaikilla. _ J a . ~ . ;
CANADIAN NORTHERN HOTELtlA
rauhallislne ja puhtaine huonelneen.
-isekä—'
KAHVILA., VIRVOKE. JA TUPAKKAMYYMÄLXÄ.
Kailld sen jo tietävät
I , . .
•ttS Darbalnmat Ja nonipuoIUeumst virvotusjnemal' Thuadsr Baf/'
' «luaelta saa kun,,Ulaa ne iBtarnalional: Boltllng WorlMilla^
Phope 2008 North ' »
International Bottlmg'Works
157 Machar Ave. . Port Arthur, Ont
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SUOBURYSSA VALMISTAA
Suomalainen yirvöitusjaotnäliifce \
"HOWDY" uusi juoma.
SAKLETTIA, KÄNTIX ja W£STON PISIjf£TTlX aina varaslosM.
STAR Binili; fORKS
P. o. Box 1028 Sudbary, Ont •1 Ph«M'946
SooinalaineD Ruokatavaralla
Halvin pailcka ostaa lt«llcUrttokatarp««ti^>'^
...
Linjoille lähetetään myös huolellisesti j ^ ? nopeastiisuoriKetaan t i s ­laukset
, , \,
INTERNATIONAL GRQCJEi
j , Omistajat: E. Seppälä ja E. Kotanen*'
292 Bay S t ~ Puhelin 305 N., PORT ARTHUR, Ont
NYLAND GROCERY
Parhain palkka on tehdä kauppaa meUiä.Välitetafo kaikkia
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavaraa.
Buom.! Vaihtaa ja ostaa kaikkia farmituotteita.
P. N Y L A ND
229 Graadirall Av«. . ^' jPort Artbiir, Ontario.
Asnlan & Seppä&i SAUNA
Avolana 4 kertaa viikot«a< Tiistaina, kaaldvllkfcona, perjantaina Ja
lauantaina bcllo 1 i.p,p. kello I2tta vSIUL
Sprnea St Puhelin 1107 Sadbary« Ont
Lähellä Vapauden konttoria^
toltuu meille sopivaa energiaa maan
pinnalle vähän. Meidän on uhrat­tava
taas energiaa saadaksemme va-rastoitumissuhteen
paremmaksi. Me
vohnme nimittää sitä energiaa/jo­ka
virtaa maapallolla «eitö hyödyt^
tämättä, ja sitä energiaa, joka mei->
dän täytyy uhrata saadaksemme tar­vitsemamme
energian-sopivaan muo*
toon, yhteisellä nimellä raaka-ener­giaksi
Sitä energiaa taas, joka on
itsestään taikka meidän toimestam-r
me meille kulutuskelpoista, nimi­tämme
byjityenergiaksl. Ihminen
on alkanut yhä Ja yhä ttetoisemmin
pyrkiä siihen, että hän saa ^vka.-
energiasta mahdollisimman paljon
byötyenergiaa, että ^ toisin sanoen
energian hyötysuhde muuttuu yhä
edullisemmaksi. Täs^ enemmän
my(M>emmin. — Näcodemos.
RUHTINAS KRAPOHCININ ^
jälkeen jättömä <>maisno8, m.m. hä-nen
suuri kirjastonsa: j a kisikhrjoi-ttiic
«ensa» on nyttemmin -luovntettn
Krapotkinin museolle Moskovassa.
Omaisuus on tähän asti säilytetty
Lontoossa, missä tämä tunnettu
anarkistlteoretikko eleli Venäjän
vallBnkumoukseen saakka. ' '
MXTKXSTIIN TUOMIO
New »York, — Amerikan kansa­laisvapauksien
liitoQ johtaja Bogfr
N. -Baldwin tuomittiin v. 1796 siä^
detyn New Jerseyn valtion Iftin no-i
jalla kuuden kuttkaudenvairiceuteen?
ja seitsemän mubta miestä'kokin 50
dollarin sakkoihin "laittomasta ko-koontumise8ta'^^
Heitä syytettiin
siitä, ettisilkkityöläisten lakon a i ­kana
olivat "Jonkolla' Ja oseistettoi»;
na . ja meluten"- kokoontuneet JMU»
pungfntalon edustalla. Ktttt'syyte­tyt
eivät, vaatineet taut^nta-
.oikeotta, julisti tupmari Jattes A;
•J>elaney heidät- kaikki s j y t U ^ Ja
tuomita Tojautti taon vanhentaneen :
\An mokaan., ^ ' r