Vapaus, April 16, 1925

              SiiaDiiiaa aDonattinDiiHtteB
koi^essin soUe Vemllän
Lontoo-
Ammattiunioitteiv i p n -
_ssin j-Ieisneuvoiton kokouksessa
^ keskusteltun Britannian ja
J^-än nykyiristä suhteista, ja hy-
- Xyttiin seuraavanlainen. paat3s-
*°Suomioon«ttaen sen' epänonnaa-ii
«n ia j)itkän_ty5ttömyyden, ^oka
' Sään vallitsee Suurbritanniassa;
li sen seikan että Britannian «n
j-ahdoton saada kauppaansa mm
-nUcaaksi kuin se oU ennen sotaa,
ennenkuin Venäjä -myöskin - laske-
1^ ystäväUisten kansakuntain
joukkoon; kellottaa yleisneuvosto
Ltannian hallitustar heti" ryhty^
jaään toimenpiteisiin neuvottelujen
alottemiseksi Sosialististen Neuvos-totasavaltain
Liiton hallituksen
lanssa seuraavanlaisella ohjelmalla:
"(1) Venäjän neuVostohallituk-jen
täydellisellä diplomaattisella
tunnustamisella; /
"(2) Sovelluttaa kauppaetuisuuk^
sia ja merentakaista kauppaa koske-vain
lain Venäjän kauppaan;; sopin
vaksi, ja siten rohkaista ja kannat­taa
kauppasuhteiden alottemista.
•^'Yleisneuvosto myöskin haluaa
painostaa sitä,seikkaa, 'kuinka tär­keää
on antaa Venäjälle kaikki ne
samat oikeudet, joista toisetkin kan­sakunnat
nauttivat, siten parhaiten
voidaan taata rauha idän kansojen
keskuudessa, sillä V:enäjäj osana
; kansakuntain liitosta, -voi siinä p u h ­teessa
saada aikaan tavattoman .paj/
JO."
, Myötätuntoisuustervehdys' päätet­tiin
lähettää VeKäjän hallitukselle,
sekä Venäjän ammatilliselle liik­keelle'
sen johtohenkilöitten Narai-monoffin,
Miasnihbffin, Mogilevs-
• kin^ja Alerbekoffin tapaturmaisen
ikuoleman johdosta ilmailuonnetto-
, siuuden yhteydessä.
Entinen patriarkka
'Hhon kuollut
Moskova. —-Entinen Venäjän
patriarkka Tflion on kuollut, sai-rastettuaan
kolme päivää ankaraa
sydäntautia.^ Tihon - oli kymmenen
vuotta New Yorkin arkkipiispana ja
itse asiassa ^ Venäjän V kirkon kor­keimpana
paämiehenä Amerikassa.
Hänet U t t i i n x. 1917 Moskovan
metropoliitaksi ja marraskuussa sa­mana
vuonna. Venäjän patriariaksi.
Heti hän jontut taisteluun polse-vikkihallitusta
vastaan, julistettuaan
polsevikit "kirkonkironkseeli". Kun
hallitus nälänhätäisten avustamisek­si
^kavarikoi kirkon kalleuksia, vas­tusti
Tihoa. sitä, samoin .kuin mui­takin
hallifiiksen- toimeiy>iteitä. Sen-
^'ohdCsta' hänet pakotettiin eroamaan
patriarkan virasta rJL^22:: ja ^senjäl-keen
vangittiin. Oikeudenkäynti
häntä yastaan kuitenkin raukesi,
kun - Tihon julkisesti selitti, katuvan­sa
entistä hallitusvastaista menet-telyään
ja.lupasi pysyä erillään po­liittisesta
' toiminnasta.
Ruotsin kuninkaallinen
sosialidemokratia
aukasi siiimsä
St. John, N. B. — Niin* kiirei­sesti
kuin kreivi Karolyi Canadassa
• käväsikin, ovat sanomalehdet jul-kasseet
pitkiä haastatteluja, joissa
hän selostaa suhdettaan Unl^arin
sodanaikaisiin ja ^ n jälkeisiin ta­pahtumiin,
l^ielenkiintoisin kohta
hänen lausunnoistaan on. väite, et­tä
nykyinen Unkarin hallitus työSr
kentelee entisen Itävalta-Unkarin
keisarikunnan uudelleenrakentami­seksi
ja Hapshur^n suvun palaut­tamiseksi
sen valtaistuimelle. Sitte
on tarkotuksena yhdessä uudelleen
keisarikunnaksi palautetun Saksan
kanssa muodostaa keskieucoppalai-nen
valtioryhmä, mailmanvaltaa ta-vottelemaan,
; > Yhdysvaltoja hän kertoi varotta­neensa
lainaamasta rahoja nykyi­selle
Unkarin hallitukselle; sillä Un­karin
nykyiset' vallanpitäjät työs­kentele
vät saman Keski-Europan
_ aatteen uudelleen, eloon heräittämi-seksi,
joka oli ylinnä; saksalaisten
ja itävaltalaisten valtiomiesten
mielissä mailmansodan edellä ja
sen aikana. Yksinvaltiuden pala­uttaminen
Unkarissa on ^ensimäi-nen
askel Jtävalta-Unkarin kaksois­monarkian
uudelleenrakentamiseksi
ia uudeksi liitoksi keisarillisen Sak­san
kanssa. Siihen Unkarin nykyi­set
vaUanpitäjät pyrkivät. Se ai­heuttaisi
uuden jättiläissodan lähei­sessä
tulevaisuudessa, ja siUoin oli­sivat
meneteltyjä kaikki rahat^mjr
. tä Yhdysvalioista on lainattu v ja
lainataan Europan maihin, i
Myötätuntoisuusläikko
Washingtonissa
Washington, D. C. — Katoliikki-cn
kirkkokDulun rakennuksella työs­kentelevät
vesi- ja höyryputkien
asettajat sekä .sähkö^oläiset ovat
lakkoutuneet' sentähden, 'inin lakon-rikkureita
on otettu lakossa olevain
maalarien tilalle,-jotka vaativat 10
doUarin päiväpalkkaa. Pntkityöläis-
«II asettamat palkkavaatimukset
olisivat tuHeet joko hylättäväksi tai
flyväksj-ttäväksi' ensi toukokuussa.
PaikaUinen rakennustyöläisten nen-yostp
on päättänyt julistaa myotä-
TOntoisuusIakon kaikillk niillä työ­lailla,
ioissa vain otetaan nkkoiei-w
työhön. , f-^
- Maalarien nnion . jfeisoitBanisee-
«aja Galiaher on tiedottanut, «ttä
«uei maalarien lakkoaVsäada itMea
kulncssa «ovitÄd, tulee alaa-
«f»ea anion paikallisosasto itse «t-
*»»»aan maalausnrakoHa. " , ,
Lehdessämme on ^ jo mainittu, et­tä
Ruotsin valtiopäiväin perustus­lakivaliokunta
esitti hylättäväksi
kommunisti Sp^nbergin anomuseh-dotuksen,
että Ruotsi muutettaisiin
tasavallaksi. V.k. 11 pn:ä oli valio­kunnan-
esitys ykäsiteltävänä valtio­päiväin
molemmissa kamarissa. Va­liokunnan
ig^ltpi^itjiii itip^ysti hyväk­sytyksi.
.; Kuninkuuden kannattajina
esitntyiväV'j myössos.-demmit., ää­nestäen
^Spänbergin ehdotusta vas­taan,
y Kuninkaallista väkeä nuo so-sialidemotaraatjtt
,' \ \v * . >
vr^Eräässls^vei»^
esiintyivät sosialidemokraatit vah-hollisella
kannalla, Vik. 7. p:nä oli
valtiopäivillä ; käsiteltävänä kommu­nisti
Spänbergin y.m. esitys valtio­päiväin
ensimäisen kamarin poista­misesta.
Valiokunta tietysti esitti
anomuksen lykättäväksi. Siitä huo­limatta,
vaikka ensimäisen kamarin
poistamisvaatimus. on sosialidemo­kraattienkin
ohjelmassa, äänesti ai­noastaan
4 sosialidemokraattia Spän­bergin
ehdotuksen puolesta.
Koskahan 'pääsevät raittiimmat
tuulet puhdistamaan ummehtunutta
ilmaa Ruotsin sosialidemokraattien
keskuudessa?
Ei kaksi kolmatta, sanotaan. Siis­pä
tulkoon tässä kolmantena .maini
tuksi vielä eräs (pikkujuttu. Ruotsissa
toimii "työväenhallituksen" alaisena
eräs laitos, joka kantaa nimeä
"työttömyyskomitea". Tämä' - laitos
on ylin määrääjä hätäaputöiden jär­jestelyssä,
ja yleensä työttömyyttä
koäkevissa kysymyksissä. Työttö-mäin
työläisten kesken on laitos
huonossa maineessa.; Työpalkat on
poljettu nälkärajalle. Nyttemmin
on tuo laitos päättänyt alkaa jakaa
Bjyös vuokra-avnstusta työttömille,
päättäen siitä, että se on pyytänyt
sosialihallitukselta lupaa saada käyt­tää
17,829 kr. ja 75' äyriä vuokra-avustuksina
työttömille. Suuren­moista,
eikä totta? "Työväenhalli­tus"
esittää valtiopäivillä yli 100
milj. kr:a militarismin alttarille, ja
samaan aikaan pyytää työttömyys-komitea
lupaa käyttää vajaan 18
tuhattac kr. työttömäin hyväksi
vuokra-avustuk^na.' Kun muistam­me,
että työttömäin lukumäärä
maassa virallistenkin tilastojen mu­kaan
on yli 20,000, niin on helppo
laskea'kuinka suuren summan tulee
kukin työläinen ^'vuokra-apua" saa­maan,
jos nimittäin "jraltiovarat sal­livat"
tuon sumahan myöntämisenv
KANAT YODISTAJINA
Miten^aksan sosialide­mokraatit
kartutti-
Yat rahastoaan
"Leipziger Volkszeitungissa" jul­kaisemassaan
artikkelissa koettaa
Barmatin juttuun^ : pahanpäiväisesti
sekaantunut Heilmann pestä itseään
puhtaiksi, mikä hänestä käy parhai­ten
siten, että syyttää muita. Hän
väittää, että "toiset" ovat osan­neet
tefadär. afäärejä eikä suinkaan
"yksistään Barmatien kanssa". Ta­ina
hänen väitteensä osoittautuukin
todeksi. Sillä eivät ainoastaan Bar-
^ a t i t ole tervetulleesta avustaan
suorittaneet näpsiä summia, joko yk­sityisille
sosialidemokraateille taikka
näiden : puoluerahastoon. Puolue
näet on saanut muifakin rahamää­riä'
palveluksista, joita sosialidemo­kraatit-
ovat tehneet liikeveijarien
ja viranomaisten välittäjinä. Niinpä
johtavissa asemissa olevat, sosialider
mokraattiset viranomaiset v. 1919
hylkäsivät kaikki erään liiketoimini-men
tekemät tarjoukset, kun-he sen
sijaan kiirevilkkaa^ hyväksyivät
erään toisen toiminimen tarjoukset,
kun tämämyönsi sosialidemokrati­alle
15" pfennigin juomarahat joka
myymältään elintarvekilolta. Kesäk.
2 pnä 1915 kirjoitti muuan asian­omainen
edesmenneen Ebertin kans-liavirkamieh^
lle Krygerille: "* ,,
"Olen periaatteessa valmis vai­voistanne
hyvittämään steitä: jokai­sen
teidän . välityksellänne s^dun
lisenssin perusteella tuotetusta ta­varamäärästä
,15 pfennigiä kilolta.
Olen aina asian vaatiessa asettuva
yhteyteenne.saadakseni tietää raha­määrän
suuruuden, minkä -määräät­te
propagandarahastoihin. ; Baha-määrän,
joka poistonne jälkeen agi-'
tationirahastoihin jää jälelle» tulen'
^ Fresno, Cal. Kanat, jotka tun­sivat
emäntänsä äänen j a juoksivat
sitä kohden^ ^iheuttjvat scn^ että
P. B. Skelton vangittiin syytettynä
suuressa manassa harjotetnsta ka­nojen
varastamisesta. Poliisivirkair
lijain seuTMsa meni :Mts.-T. H- Vn*-
go käymään Skeltonia farmilla, jos­sa
oli jioin i^O kanaa -r-^ka^ki va­rastettuja
ympäristön kanankasvat-:
tajilta, sanotaan- Kun" Mrs. Virgo
omalla erikoisella tavallaan kutsui
kanoja,' niin kaikki Mnellekaulavat
kanajt-heti jnokävat, ik»isesti kaa­kattaen,
v hänen luokseen- Viran-dniaiset
katsoin 'tämän näytteen
liitäväkö todisteeksi ja vangltsi-
VBt Sireltonin.
teille fcontanttina."
Tämän kirjelmän-johdosta kir­joitti
hra Kryger valtakunnanpresj-dentin
viralliselle lomakkeelle suo-sitteldkirjeen
sosialidemokraattiselle
muonitusministerille, ^ Robert, Schid-tille,
missä kirjeessä hän "mitä har
taimmin" kehoitti "myöntämään vie­railun
ja niin pian kuin suinkin sel-
,vittämään ^sian". Kirjeeseen oli
liitetty myös toimihimen osftte, ja
Kryger pyysi saada tietää, miten
asia kehittyi. ' ;
Tätä tietä myönnettiin mainitulle
toiminimelle lisenssit 250,000 kilon
hollantilaisen voimäärän ostamiseksi
@ 24 mk. kilo, ja 500,000 ameri-kalaisen
silavamäärän ostamiseksi
@ ; 14:50 kilo. Puoluerahasto, mut­ta
varsinkin asianomainen virkamies
Jienee täten saanut sievoiset juoma­rahat,
joiden määrää ei ole vaikea
laskea. Johtajat saivat täten palk­kaa
ja palkkiota oikealta ja vasem­malta,
mutta: työläiset kärsivät —
nälkää!
Damascon mellakat
Beirut, Syyria. — Loordi Balfour
nousi täällä 'Alexandriaan, Egyptiin,
menevään laivaan, Täällä , ei sat­tunut
mitään ikävyyksiä,^
Sitävastoin osottautuvat Damas­con
metelit , vakavalaatuisemmiksi
kuin ensi tiedoista saattoi päättää.
Tarvittiin suuret joukot ratsuväkeä
ja pantsari autot, että saatiin ' ' y l ­häinen
vieras": pelastetuksi kiihkoja
san arabialaisväeston kynsistä. Hä­net
oli kiireimmän kautta lennätet­tävä
pois kaupungista jä> koko maas­ta.
Englannissa nyt ankarasti moiti­taan
niitä, jotka olivAt kehottaneet
Balfouria käymään Bamascossa.. Tä^
män kaupungin arabialainen väestö
on_tunnettu erityisemmin uskonkiih-:
koiseksi- Arabialaisten vihamieli­syys
loordi Bälfonria. Vkohtaan oli
sitäpaitsi ennakolta varsin hyrin
tunnettui Miksi siis mennä sinne
ilfläan muuta asia^ kuin paikallisen
väestön kiihkoa ärsyttämään!
' CHICAGO RIKOSTEN PESA
/ -I
s Chicago- — Kuluvan vuoden en-jdmäisen
neljänneksen ajalla on.täs^
sa kaupungissa sattunut kaikkiaan
112 väkivaltaista knolemantaj^usta.
Niistä on: ^ 9 Inokiteltn mnrbaksi,
34 tapoksi ja :29 'kaolemantaottar
mvkseka. Murhien «yynä ilmote-taan
kahdeksassa tapauksessa olleen
nmstasnkkaisnn^ /seitsemässä perfae-rettelö^
kolmessa kosto ja kahdek­san
oli ryostömuthiaL
. Toronto. •—-rCailidian Labor Par-tyn-
Ontarion^ osaston kokouksessa
oli läsnä ie2 Valiputettua edusta­jaa'
puolueeseen- iiiftyneistä ammai>
tiunioista, kommunistipuolueesta,
feröväen keskusneuvostoista, Cana­dan
Työväenpuoliieen osastoista.
Riippumattomasi»'' l^yöväenpuoluees-ta
' j a avnstntduontoisista työväen­järjestöistä.
Pnoloesihteerin James
Simpsonin ilmotQk4en mukaan on
Ontarion TySväenpoolueessa jäseni­nä
noin 10,OOV*palkkatyöläistä.
Toronton porvÄri|ehtien selostuk­sissa
kuvaillaan ;.irrr muita tietoja
meillä vielä ^ei ol4 käytettävinäm'
me - T - kommunistii^ vaikutusvallan
kokouksessa esiintj^een "valitetta-
>«kn" voimakkaana.;
Entimiisetsi , v^imaakoetaktesM
kommuniatit hivlslvit.
Kysymys oliv rj^rjestömuodosfa.
Kommunistien tahoja > esitettiin, et­tä
puolu# on pidettävä työväenjär­jestöjen,
. liittoumtma, joten tp. ko­mitea
«Iisi' kiellettävä myöntämästä
lupakirjoja erityisille Työväenpuo­lueen
osastoille. Sellaisiin pieniin
osastoihin, joiden jäsenluku ei ole
mistään merkityks^ta, voi tukkia
kaikenlaisia majilmlinparantajia ja
onnenonkijoita; .Joista- todelliselle
työväenasian ajamiselle on paljoa
enemmän ^häiriötä';'ja vahinkoa kuin
hyötyä. Ehdotu^c^n puolesta pu­huivat
John Macl?|onald, - Morris
Spector, Malcolm Bruce y. m. tun­netut
kommunistitr-, Sitä vastustivat
James Simpson, Harry Kerwin, Ar­thur
Mould y. ins Kysymyksestä
väiteltiin .kolme tuntia. »j;
£dustajaluvun -.perusteella äänes­tettäessä
:<konminnistien > ehdotus
voitti, ja eiSän^ B^ntöpyk^län mu­kaan
kommunistit Vpitivät tätä ää­nestystapaa:
pät^"yaiä.: Mutta Mould;
hankki^;,idisitol|i&]
ratkaistava /nimenhuutoäänestyksel
lä, jossa edustettavain yhdistyksien
jäsenmäärä ratkaisee, laskien sata
jäsentä yhdeksi ääneksi; silloin pie­net
osastot, joilla on esim. vain
kymmenkunta jäsentä, myös tule­vat
saamaan yhden äänen. Kom­munistit
vastustivat tätä puheen­johtaja
Kenvinin määräämää äänes­tystapaa
, mutta puheenjohtajata
kannatti 14 Mnen enemmistö. Ni­menhuuto-
äänestyksessä .annettiin
110 ääntä, joista 59 vastusti kom
munistien ehdotusta.; Se siis- hävisi
8:llä äänellä: ,
Kommuniatit voittivat vaiileiita.
Ontarion Työväenpuolueen esimie­heksi
valittiin kommunistien ehdo­kas
A. E. Smith, joka jolloinkin on
toiminut metodistipappina länsi-Ca-nadassa:
ja joka viime aikoina on
uutterasti työskennellyt työttömien
järjestämisessä Ontarion maaicun-nassa.
Vastaehdokkaana oli kan­sainvälisen
konemiesten yhdistyksen
organiseeraaja Harry Kerwin, joka
hävisi ainoastaan 2 äänellä. Suu­remmalla
enemmistöllä valittiin
kommunisti John MaeDonald vara-esimieheksi.
Toimeenpanevan ko­mitean
jäsenet valitaan kokouksessa
edustetuista ryhmistä/ ja niiden va­linnassa!''
kommunistit myös hyvin
pitivät puolensa.
Tärkeimpänä näyttävät kommu­nistit
pitäneen edustajain valitse­mista
tänä vuonna Ottawassa Ca­nadan
Ammatti- ja : sekaDyöläisten
(Trades; and Labor) - kongressin ai­kana
pidettätään koko Äjaata ikäsit-tävään
Työväenpuolueen konvent-sioniin.
Viidestä edustajasta he sai­vat
valituksi neljä; viidennekiii tuli
puoluesihteeri James Simpson, joka
sai 64 ääntä.
Vaalien tuloksia kommunistit pi­tävät
ilmeisenä voittona. Niistä nä­kyi,
kuinka suurta jalansijaa kom­munismi
jo on saavuttanut amma-tillisejisa
tyoväenliikkeesrä. Yhä
pontevammalla toiminnalla kommn-
Aistit\toivovat pääsevänsä vaikutta­vaan
asemaan tulevassa yleispuolu­een
konventsi nissa Ottavassa.
Hindenburg ei.haastele
iärkeimmistä kysy­myksistä
BerUinL — "Mikään sota, mi­kään
kapina Saksassa ei voi kan
saamme vapauttaa, sillä se on, ikä­vä
sanoakseni, eripuraisuuden kah­leissa,"
sanotaan Hindenhurgin en-,
simaisissa vaali julistuksessa, joka
on laadittu päfisjäistervehdyksen
muotoon ja jossa selostetaan oikeis-topuolueitten
ohjelmaa. Edellämai­nitun
Hindenhurgin lauseen tarko­tuksena
luullaan olevan poistaa sitä
ulkomaisissa sanomalehdissä ilmen­nyttä
pelkoa, ett^ Hindenhurgin va­lituksi
tuleminen ehkä aiheuttdsi
kansainvälisen sodan tahi ainakin
sisällissodan; kun hallitusmuotoa
ruvettaisiin muuttamaan tasäv^talai-sesta
yksinvaltaiseksi. Hinden1>UT'.'
gin lausunnossa huolellisesti väite»
tään mainitsemasta mitään niistä
mitä tärkeimmistä elinkysymyksis
tä, jotka tänä aikana etupäässä as^
karruttavat kaikkien saksalaisten
mieliä — turvaliisuusHitto-sopimuk-sesta
ja Dawes8uunnitelman perille
viemisestä. • - •
Tasavaltalaiset, joita mitkään la
paukset eivät ole sitomassa^ julista'
vat toivovansa Saksan saavan olla
varma rauhan säilymisestä Marxin
ollessa presidenttinä, koska ''kansle­rina
ollessaan hän ensimäisenä aut»
toi maata -askeleen eteenpäin ole
maila avullisena Dawessuunnitelman
toimeenpanossa".
xNatsionalistijohtajat ovat /»vieneet
Hindenhurgin Hannoverista pois, lä-hifelafiefl^^^
iVUpristoon, arvatenkin pelä-iälle,,
jos. hän saa kuulla joitakin
ta ja jhissä" vastapuolueen ehdokas
maalataati j)ahol8i6takin mustem
maksi.
Hyviktjrttyjfi ponsia.
Hyvin:^järjestetyllä ja sunnnitel-mallisella
menettelyllään onnistui
kommunistien saada ; hyväksytyiksi
kcäkki; ne i>onsiIauseImat, mitä kom­munistiset
osastot olivat vkokonkselle
lähettäneei.' Tärkein näistä oli
eväE^mhdotos niille viidelle edusta*
j a l l ^ jotka Canadan*^ TySvSenpuo-loe
^nlee lähettamSän 'Englannin
Tyoraenpnolneen alotteesta Lon­toossa
tämiovooden rajalla; pidetä^
Tään Brittiläisten äiasmaitien tyd-väcnpuolueiden
kokoukseen. Jos
Toronton kokouksen päätökset lu-päsevät
yleispuolueen/ kokouksessa
Ottafl^assa, tulevat Dominion paria
mentin jäsenet J . S. /Wood8Worth ja
William Irvine muiden täältä lähfe
tettäväin edustajain kanssa ehdotta
maan Lontoossa pidettävälle työvä-enpuolueitten
kokoukselle, että se
vaatisi täydellistä itsenäisyyttä Bri­tannian
va^akunnan siirtomaille ja
puoli-siirtomaille. James Simpson,
yksi Ottatvaan/ lähetettävistä edus-'
tajista, 4coetti saada sanan "itse
näisyys" poistetuksi ponnesta ja sen
sijalle "itsehallinnon", mutta siinä
hän ei onnistunut. ,
Vedoten siihen, että niin 'Doml
nion kuin maakuntahallituskin olivat
laiminlyöneet työväenlakien säätä­misen
eivätkä * ole mitään välittäneet
Trades and Labor kongressin lausu­mista
toivomuksista, , kehotetaan
kaikkia työväenjärjestö jä yhteisrin­tamaan,
ja selitetään ' työväenluo­kan
ainoaksi pelastukseksi "valtiol­linen
diktatuuri".
Muitakin jrhtä punaisia popsia on­nistui
kommunistien saada läpäse-mään.
Kokotis paheksui Glace Bayn
rKan8alaiekomi|ean menettelyä, -kun
se kieltäytyi vastaanottamasta Nova
Scotian lakltolaisille Venäjältä lähe-tettyä'
5,000 dollarin Xavnstusta;
kannatti Amsterdamin ja Punaisen
taloudellisen järjestön yhdistämistä
^yhdeksi mailman taloudellisen työ­väenliikkeen
rintamaksi; vastusti so-tilasharjotusten
ottamista koulujen
ohjelmaan; syytti ^Dominion halli­tusta
kansalaisoikeuksien; kieltämi­sestä,
niille muukalaissyntyisille, jot­ka
ottavat osaa työväenliikkeeseen;
kannatti teollisuustuotannon yhteis-kunnallistuttamista,
eritoten kivi
hiilikaivosten ottamista valtion iial
tuun< ja suositteli poliittista yhteis­toimintaa
.köyhien ja vuokrafarma-rien
kanssa.
- Porvarilehtien mukaan on tämä
kommunistien saavuttama menestys
aiheuttanut sen, että muutamat.van­hoillisemmat
järjestöt ovat>; eroh-neet
Labor puolueesta. Se kuiten­kin
saattaa enemmänkin olla rnoi-den
lehtien toivomus kuin tosiasia,
koska: niillä ^ i väitteensä toeksi ole
muuta mainittavana, kuin että ''jou­kot
jnutalaiset' vaatetastyöläiset sa^
noivat' käyvän mahdottomaksi. jäädä
kommunistisen kontroUiÄ tai kom-;
monistisen vaikutuksenkaan atai'
«ek^".
Halifax, N. S. — Amerikan kan;
sainvälisen kaivosmlesliitod presi
dentti John L. Lewis on odottamat»
ta saapunut kaupunkiin jfi oikealla
nimellkän vuokrannut huoneen
eräästä hotellista^ mutta hän r on
kieltäytynyt vastaanottamasta ke­tään
haastattelijoita. Hänen muka­naan
ollut F r a i ^ Hughes ei myönnä
joverinsa olevan Lewi3. Tämän kui­tenkin
arvellaan koko päivän ol­leen
lakkotilannetta koskevissa neu­votteluissa
pääministeri Armstron-gin
ja muiden hallituksen jäsenten
kanssa ja. iltasella jatkaneen mat-kaansaxGlace
Bayhin.
'Armstrong my5s on asian suh­teen
hyvin vaitelias, mutta e i tsutf-raan
kieltänytl^än neuvotelleensa
kaivosmiesten kansainvälisen järjes­tön
presidentin kanssa. Hughes oli
^dneyhin lähtevässä iltajunassa.
Levvisin luullaan astuneen junaan
ulkopuolella kaupungin.
Myöhemmän tiedon mokaan on
Lewia todella saapunut Glace Bay­hin
j a neuvotellut piirin tp. komi­tean
kanssa. On hetimiten luvan*
nutilmottaa, miten hän tslee suhf
tautumaan Cape Bretonin työselk­kaukseen;
/
Pääministeri Armstrong on kutsu­nut
Lewisin ja Bescon edustajan
McLurgin Halifaxiin neuvottele
maan. töiden ; käyntiin saannista^
Molempain luullaan noudattavan
kutsua.:, E r i kysymys sitte on, ml
hin tuloksiin noiden herrain neu
vottelut johtavat. Työläisillä n<Assa
kplmessa ei ainakaan ole edustajaa^
joten heillä 'ei voine ojia ^lUuria toi
veita siitä, että niissä työväen etuja
'otetaan lukuun ensinl^Kn. .
I^un,edelläoleva uutinen Jo oli la
dottu, sAapui gydneyiitä, ;N. S., tie
to, että.|rtwj|fR.ip|f)«ttn on .lähtenyt
piirin <tp, koMiteati puheenjohtajai
J . ,W. MjcLeöd ja sihteeri 'A. A . Mc
Kommunisti Boyn kar­kottaminen
Ranskasta
synnyttänyt kuo-
\ huntaa Indiassa i
sitä, ei ole ilmptettu.' Heidän
kotuksensa tietenkin on, puhua kai­vosmiesten
puolesta.
Briand Ranskan pää­ministeriksi
Pariisi, -r— Aristidc Briand,' joka
jo seitsemän kertaa on ollut 'Rans­kan
pääministerinä, on ottanut yrit­tääkseen
muodostaa uuden ministe-ristön,
Herriotin kukistamisen^ Jäl­keen.
Ensin kehotti tasavallan pre­sidentti
)Doumergue Icamarin pu­heenjohtajan
^ainleven muodosta­maan
hallitusta, mutta tämä sitä ei
oikein todella yrittänytkään, sillä ol­len
aivan samaa puoluekarvaa kuin
Herriot, el hänen hallituksellaan oli­si
ollut .toivoa pysyä pystyssä mon­takaan
päivää. Briand sitävastoin,
lienee hiukan paremmissa kirjoissa
senaatin natsionalistisen enemmis­tön
silmissä kuin Herriot.
Briand ei kuitenkaan tahtoisi jää­dä
sillä tavoin sosialistipuolueen
armoille kuin - Herriot oli, vaan vaa­tii
sosialisteja ottaniaanjonktfn mi­nisteripaikan.
Silloin sosialistipuo­lueen
ei sovi fiUnomaa uhata hal­litusta
kukistamisella, kun sen omia
miehiä on hallituksessa :. mukana.
Muut vasemmistojjuolueet —- piitsi
tietysti kommunistit — ovat luvan­neet
Briandille varman kannatuk­sensa,
mutta sosialistit ovat vielä
epäröineet, ainakin oninisteristööu
menemisen suhteen.
Madras, India. — Indian työläi­set
ja talonpojat ovat Vyhtyneet
protesiitoimenpiteisiin senjohdosta,
kun : Ranskan, hallitus on brittUits-ten
imperialistien pyynnöstä karlcot^
tanut Ranskasta fndialaisen kommu­nistin
M* N . JRQyHf
Täällä ilmestyvässä viikkolehdes­sä
Navayugassa kirjotetaan •asiasta:
'^Huolimatta Chamberlainen' tekie>
mistä vastaväitteftitA ja protesteis­ta,
on ilmeistä että hän yllytti Her­riotia
karkottamaan Royn, j a myö­hemmin,
ilman vähintäkään oman- '
tunnon vaivaa tai.kansallisen ylpey-denturftoa,
antautui "brittiläisen l m - "
perialismin palkkarengiksi, täyttäen
kirjaimelleen sen antlamat kulissien'-^
takaiset määräykset."
"On surkuteltavaa katsella päämi- !
nisterinä olevan luoplososialisti Her­riotin
häpeällisiä tekoja. Kapitalis­mi
e^ tunne moraalisuutta eikä kan- !
sallista kunniaa; Kuristusotteellaan
kiristää 80 koko maailmaa."
Koko Indian sanomalehdistö on"
laajasti käsitellyt kommunisti Boyn-
Ranskasta karkottamista. EräHMä
Daily Heraldille lähetetyssä tiedo­tuksessa,,
Joka myöskin julkaistiin
NavayiigasSj^ Ja muiasa , täällä' « . '
mestyvissä sanomalehdissä^ «anottiin
seuraavaa:
Toveri Roy kaikotettiin , Bans-,
kasta sisäministerin-tammikuun . 8^^
p:nä antamalla määräyksellä, selos­tamatta
kerkottamben ^itä lain- '
kaan. Kun ottaa huomioon ser^ «ei-'
kan; et<ä vähää ennen karkottamis-'
ta pitivät pääministeri, «erriot ja
Chamberiain neuvottelukolcoi^^sen,
niin saa , karkotusmääräys, sitäkin
tärkeäinmän , luonteen.. Tolsiakin ; l n - .
H
päätettiin Bahslai? . täjäjlf, tertml*'
kuun 80. p;nä.
Uskotaan että Mrs. Roy, Joka on
amerikataieen Xyavid St^rr'Jordanin
tytär, tullaan ' myöskin karkotta­maan.
,Cownporen. olkeuskuuluste-lussa
puhutteli* päätuomari Mrs.
Roy ta seuraavaan tapaan; "Ame-,
rikalaisena pidetty/ nainen, Joka sa-'
n6o nimekseen Eveiyn Roy j ^ Joika
on .elänyt yhdessä tiN>n , M . H,
Royn kanssa, joten heidän käsite­tään
olevan naimisissa."
-Vi
Voimalaitoksen pato v
. särkynyt
Detroit, Mich. — Ford Motor
Co:n omistaman .voimalaitoksen pa­don
särkymisessä Fiat Rock; nimi­sessä
paikassa, on suuri joukko Hu-ron
Riverin laaksossa asuvia per­heitä
Joutunut Jättämään asunton­sa.
Yli 5,000 eekkeriä keorotaan
olevan veden peittämänä. Vettä
on toisin paikoin 12 jalkaa pak­sulta,
ja se yhä vaian nousee. Tä­hän
mennessä ei ole vielä yhtään
ihmistä Joutunut veden uhriksi.
KOMMUNISTE{llLA
IfO
Moskova.
VANKKA
£NEMMISTI> IkfOSKOVAN %
NEUVOSTOSSA
Vastavalitun Moiko-van^
kaupunginneuvoston «nsimäises-sä
kokouksessa valittiin; Xamenev
uudelleen puheenjohtajaksi. Ei-kommunistiset
-pnp^ueet saivat va-litoksi
34 prosenttia neuvoston ^o-ko
Jäsenmäärättä, siis hoin kolman­nen
osan. Kommunisteja on uudes­sa
neuvostossa 2,554, muita 1,S08.
' Neuvosto-Armenia
edistyy
Washington, D. C Wa»hIngto'.
nissa olevaan V«näjän tiedonanto-toimistoon
saapunut raportti kertooi
Neuvosto-Armenian viime vuotisen ^
«adon nousseen 90 pro», sodanedel-lisestä
sadosta, Ja edelleen että'puu­villan
viljelys on nelinkertaistunut
viimeisen kahden vuoden kuluessa.
Armeniassa on suuria kastelulaitok-sia
'työnalla. Niihin kulutettiin vii­me
vuonna kolmas osa -kansallisesta
budjetista. Valtion ylläpitämiä kou­luja
on kaikkiaan 2,844, verrattuna -
250 ennen sotaa. Tammikuussa.
1924 oli hiellä 13 maanviljelysosuus*
kuntaa,"'Ja nyt niitä on 10,000.
Kommunisifiin pelko
Ruotsissa
m
mm
Norrbottenin rykmentin päällikkö
eversti Oranström on hylännyt teh­dyn
pyynnön, että "Norrskcnsflam-
Man"-nimistä^ sanomalehteä saisi
myydä rykmentin kasarmialueella
Bodenis^.' '
Osotteeksi, että tässä on iyse^ssä
mielipiteitten vaino, voidaan maini­ta;
että sosialidemokraattisten < lehti-;
en •'. kauppaaminen samalla /paikalla -
on sallittua. Suomen luokkasodas­sa
"kunnostautunut" sankari koit*
t a a k a i kiellollaan estää kommu­nististen
aatteitten levenemisen soti-la8te%
keskuuteen.
MURTOVARKAAT VOIVAT TEH-DX
TULOVEROILMOTUKSEN
Chicago. — Täkäläisen veronkan­tajan
selostiBlcBen ' mukaan voivat
murtovarkaat, viinatrokarit y. > m
riko/cselliset huoleH täyttää tulo-yerokaavalckeet,
Umottamalla '.«m*. , ,
mattinss, sillä viranomaisten täytyy ^. V'>^?'
pitää kalkki tällaiset tiedonannot '
salassa, vankeusrangaiittnksen obal-
Ja. Eräskin murtovaVa» oli- vitfil'
tehnyt poiston korvaukseksi _*V B » » » >
iantumishonunassa särkjmeistä IjjrS-kalulrta".
. \ ' . . /'
. ' f - '-^s'