Vapaus, March 23, 1926

              y mim OSASTO 1
Ldians omettoniaan
Tohtori Tossulla, poliittisten huolien ohella, on njrkyisin ollut henMIö-taisia
m urheita.
On nimittäin keyät.
-Ja tohtori ,on nuorimies.
Nuoria naisia ympärillä — nuoria-- ikävuosista huolimatta. Tohtori-ön
ihminen. ^ Neitosia, - ama kukkeasta kuusfa^iltavuotiaasta ikäim-
B, jolla on jo vahvat parta ylähuulessa, on parveillut tohtorin ympä-k.
• -Älymies,! sellainen kuin tohtori,: e i .tiötysti hätäile.
Mutta ympäristö on njTt vahvasti sitä mieltä, että tohtorin pitäisi
Ia vaimo — j a ne kaksi kääröä.
Onko se neito':sitten idästä vaiko lännelt^' vaiko varsin Canadasta?
anda Puuronsilmä?- Yai^^ , ;
Oikeastaan pitäisi tohtorin itsensä antaa; tehdä valinta.
Kun kerran tohtori osaa muutkin" asiansa häntlätä.
Mutta sen sijaan ^ me, - jotka toljotamme tässä-ikäänkuin pestiäisrah-na,
voisimme i»kdä sön.mit^ —: ei sanoa, että
ä naiminen on loiskaus onnettomaan kirnuun, vaan ottamalla osaa
x)rin huoliin. ' - ^
Se kävisi laatuun kihlajaislahjalla. sT*
E i siten,: että Vapaudessa julkaisisimme pieneti' ilmoCuksen; jossa,
itteleisimme, vaan siten, että vahvistamme roimasti, tohtorin maka-
D 'Punikin asemaa, koskapa' siitä riippuu tohtorinkin aseman vahvuus
vassa säädyssä. * ^ \
Niin - että suoriksi sanoen pitäisi nyt maalis- j a liuhtikuun ajalla
usen^ jonka tilaus Punikkiin alkaa päättipä; tehdä uudistuksensa ilman
ois tönimistä. Jkäänkuin kihlajaislahjana. Sympatian osotuksena
iorille.
Hakekaa asiamies, pudistakaa tohtorin makasiinin tilaus! Ellei asia­sta
die ympärillä, niin lähettäkää uudistus tämän lehden konttoriin,
lähetämme sen häähuoneeseen!
N LEVlTYSOSASTOr
lartra Mickelson, joka on sairas-it
jo pidemniän ajan syöpää vat-a,
3ca oli täkäläisessä sairaalassa
inantaina.t.k. 15; päivänä. Hä-siirre>
ttiin sairaalaan edellisenä
ränä, missä hän sitten kuolia Syk-i
hänessä tehtiin leikkaus sa-
I taudin takia, jonka jälkeen hän
a itsensä vähän aikaa • virkeäm-si,
mutta joka virkeys oli vain
i^aikalnen. Vainaja oli hyvin
lettu paikkakunnalla, sillä hän
jsnnut ArÖinrissa: kahdenkymme-vuoden
vaiheilla, ^ ja hilpeän
ttonsa !puplesta_ tuotti usein hu-sta
seurapiirissä. Keveäi mul-hänen
haudallensa.'
Auen luvattu. Puoli miljoonaa
luvattu kaksoiskaupunkielv sata.
n edustalle rakennettavan aal-nurtajan
korjaukseen ja lisära-uukseen^;
Työt pitäisi alkaa tä-
I kesän; aikana. Kuinka paljon
ä uutisessa on perää tulee tule-kesä
meille näyttämään. On
ea enää ottaa mitään uutisia/
>n kannaltia, sillä niin paljon
lurissa - kuin ^ ehkä muuallakin
hyviä uutisia työmaista-kirjotet-jotka
ovat aina olleet perää
Ia.
apaoden Jevitys. Onko asiamie-ollenkaan
ottaneet vielä levitys-oriystä
esille sellaisena kuin 'pii-mitea
sen esitti? Nyt olisi jo
, jokaisen asiamiehen alkaa ole-n
vilkkaasti toiminnassaan;, ja
ävä täysi työ lehden levitykses.
Kaikki velttous sivuun kuukau-
^ a k s i j a täydellä tarinolla tyo-
, niin sitten, voimme myöskin
;ää hedelmiä työstämme.
inaaka.up^a. Kerta jo ennen mai-in,
että osuuskauppa alkaa toi-bansä
-huhtikuun 1 päivä. ' Sii­on
aikomus avata kaupan ovet
I, ' tai viimeistään seuraavana,
änä. Liike tulee sijaitsemaan
insessä , International kaupassa,
osuuskauppa on ostanut nmini-liikkeen
ja tulee siinä harjotta-n
liikettään. -Nyt ei enää ke-
3käänt voi olla epäilystäkään liik-
» ylöspanosta, sillä 'kaikki "alku.
listnkset on tehty. Jokainen to-nen
osuuskaupan kannattaja
ostamaan osakkeita j a tekemään
ttään osuuskaupasta j a sillä t a -
i kantamaan kortensa yhteiseen
>on.
isuu^anppakomitean puolesta
lan järjestämään jvapaat osuus-linnalliset.
öhjelmaiilamat osas-tak)
lle t.k. 28 , päivän illalla,
iinen- osuustoiminnan ystävä n J i -
iltamiia nauttimaan illan ohjei­ta.
— J . "
jossa selvitetään . osaston tilit ja
kaikki asiat, joten silloin täytyy
olla kaikkien jäsenten saapuvilla.
Ja virkailijoiden on tuotava tilira-porttinsa,
sillä sen jälkeen osasto-toiminta
tullaan muuttamaan solu-pohjalle.
— Organiseraaja."""
Vermilion Riyerin kylä-järjestön
tiedon­antoja
Beäver Laken, Vermilion Riverin ja
White- Fishin osastoille huomi-d
o n otettavaksi
V Yllämainitut osastot" täten velvo-tetaan
pitämään ylimääräiset koko­uksensa
maaliskuun 28 p:nä kello 1
iltapäivällä. Näissä kokouksissa tul­laan
päättämään osastotoiminnan lo­pettamisesta
j a toiminnan siirtämi­sestä
soluille ja kyläjärjestöille.
Kaikkia näitten osastojen virkailijoi­ta,
joilla on tilejä pidettävänä, ke.
hotetaan ne päättämään sekä tar­kastuttamaan
ne tilintarkastajilla
ennen' yllämainittuja kokouksia. *
Vermilion Riverin kyläjärjeston
komitean puolesta: ^ ' '
O. Luoma, sihteerL
Eri^paikkakimiiOfo
iTERMILION RIVER. QNT.
Työväenluokan nainen
ja luokkataistelu
Minkälaisen nykypäivien .^naisen
tulisi olla? Onko häntä käsitet­tävä
jonkinlaisena heikompana olen­tona
tai nuhteetljomana muotinuk-kena,/
jolla ei ole muuta tekemistä
kuin kiinnittää kaikki huomionsa
itsensä sievistämiseen. "^^
Kieltämättä tällainen käsityskan­ta
on vallitsevana surressa mitassa
vielä tänäpäivänä, joskaan ei 'kom­munistisesti
tietoisten naisten kes­kuudessa.
Heille tällainen on vie­rasta.
Sen tähden että luokkatais-telutehtävät
ovat luoneet tilalle jo­tain
tärkeämpää, jotain kiintoisam­paa.
Sikäli kuin oyat tulleet tie­toisiksi
luokfcataisteluperiaatteista,
heille on samalla kasvanut vastus­tamaton
tahto saattamaan luokka-sisko
jaan tietoisiksi sorrettujen va-pautumispyrkimyksestä.
Me tiedäm­me
jokainen sen,: että tietoisesti
järjesiSytyneitä työväenluokan nai­sia
löytyy jo railjoonaluvuissa maa-ilnian
eri kolkilta, Mutta-yhtä var­masti
löytyy monin verroin suu­rempi
määrä naisia, joiden suurin
j>yrkimys on muotinukeh- nuhteeton
elämä ja lakeijamainen alistuvai­suus
miessukupuolen tahtoon, joka
on ehta porvarillinen käsite.
Ja tämän/käsityksen poistamisek­si
meidän naisiltamme vaaditaan
suurisuuntaisia ponnisteluja. He ei­vät
voi sitä suorittaa yksin, vaan
siinä tarvitaan jokaisen tietoisen
työväenluokan miehenkin tarmo ja
voima. Tästä tehtävästä ei meistä
yhdenkään saa kieltäytyä. Luok­kataistelun
tiellä ei ole yksi teh­tävä
eikä yksi kysymys, johon olisi
kiinnitettävä huomio, mutta niitä on
Joskus vähemmän tärkeät
miehet voi jäädä poikkeusasemaani.
Melkoisen yleistit on tänäpän
ettäI -moni. tietoiAenv -'nuonH nainen
seurustelee : sellaisen ^miehen kans­sa,
joka ei nul^än tavalla, oqpksu
hänen käsitteitään, - samoin' nuori
mies naisen .kanssa. Monta, kejtaa
seurustellaan • vain siksi,.- että r a ­kastaja
on kaunis näöltään, mutta
mielipiteiltään saa olla vaikka^miT
ka. On aika luoda selvät rajat täs­säkin
suhteessa. Kauneus ei saa olr
la enää se, mittapuu^ joUal seuru^
tclu mitataan. Tilalle täytyy vaa­tia
vallankumouksellisen fjoukkotöi-minnan
/pyrkimys' henkilöltä, jonka
kanssa lähdetään seurustelua jatka­maan.
• . . '
Ylempänä^ sanottua ei missään t a ­pauksessa
saa ymmärtää siten, että.
sillä tahdottaisiin sanoa, että nuofr
ten tietoisten naistemme ja mies-teiiime
samaten kuin nuorisommekin,
tulisi olla vfliasia tai kylmäkiskosia
tiedottomille työläisille, päinvastoin
heidän tulee jokaisensa sopivassa ti^
laisuudessa niitä lähentyä. Mutta
vain >sillä erotuksella, 'että antavat
niiden snnmärtmlj mikä on se ehto,
jonka kautta saavuttaa kaikkein lä­himmän
suosion, ja se ehto tulee
tinkimättä olla: sinun täytyy olla
urhea j a rehellinen luokkataistelija,
vain sillä käyttöUisellä lupauksella
me voimme olle niin läheisiä toisilr
lemme, kun parhaaksi nähdään^ A i ­noastaan
tältä pohjalta lähdettäisi
sä voidaan luokkataistelulle saada
virkeyttä ja vallankumoukselliselle
toiminnalle menestyksellistä innosta­vaa
eteenpäin kulkua.
Nyt, jos koskaan^ tarjoutuu nuo­risollemme,^'
miehille ja naisille t i ­laisuus
onnistuneesti järjestämis-työtä
tehdä, kun järjestömme ovat
rakentumassa työpaikka, ja a^unto-soiuperustalle.
Nuorisollamme tu­lee
tästä edeskäsin olemaan velvo-tuksena
olla paljon enempi tarko-tuksellisessa
kosketuksessa sellais*
ten joukkojen kanssa, joilla ei vielä
ole alkeisiakaan tietoja kommunis­mista.
Ja silloin onkin tärkeää
ottaa lukuun kaikki sellaiset tel^i-.
jät, jotka vaikuttavat edistävästi
työssämme. Ön epäilemätä totta,
että tällä menettelyllä voidaan luo­da'
kiintoisampaa huomiota kommu­nismia
kohtaan. Monen nuoren
miehen - ja naisen a j a t u k s e t v o i ­daan
tätä tietä saattaa ajattele­maan
tai oikeammin ottamaan > sel­vää
meidän pyrkimyksistämme, ja
ennemmin taikka myöhemmin me
olemme heidät saaneet täydellisesti
.oman punaisen hulmuavan- lippum­me
kantajiksi, joka tällä hetkellä
jo monimiljoonaisella - voimalla näs^h
tää sorretuille vapautumisen tietä.
Meidän tulee muistaa, että meidän
täytyy käyttää kaikkia sellaisia-kei­noja,
joilla voidaan -tiedottomissa
toverei8samme--i!ferättää mielenkiin-tqf^
liikettämme -kohtaan. Ja nämä
ovat sella^ia keinoja, kunhan niitä
vain tiahdotaan eduksi käyttää.
: Kun ^leidän tietoiset naisemme
ottavat kaikkia toiminnassamme il­meneviä
eri tehtäviä, niin sillä v6i-.
daan herättää paljon suurempi ~mie
lenkiinto ihmisissä, jotka yksin­omaan
ihailevat kaikkea .porvaril­lista
humpuukia. Vanhemat' tässäi
(ken \ \sm
Kirj.v Annie; Ruissalo
Ien kuullut monen kysjrvän, et­oko
teidän osaiton toiminta on
nnut kokonaan, kiin ei näy mi-osaston
asioista Vapauden
ioDla? vNäihin kyselyihin olen
Minut, että: eihän meillä farma-a
kaikkiin riitä aikaa, j a toi- asiat saavat jäädä odottamaan vuo-
- -* -- •• ' roaan sikäi, että päätekijöitä on
Mutta me tie-monia.
i , liun meidän -raportterimme
nuori ja' 'eihän' niillä .nuorilla
b olla''i;ky^i<cri^^^^^^a^ -tuhlata
isiin kuin sanomätlehtikirjotnk-
Vaikka mTeidän ankara, sään-ne
kttuluta; ^ttä täyttää tunnon
kuudöllä a n n e ^ pnolaetehtävä.
;isen puoluetoverin - on painetta-mieleensC^
ettös kun \ puolueem-nyt
nndelfee)a|därje8t«tään, et-okaufen
jännibto tehtävä .tulee
aikanansaiHatäsmälisesti täy-fä.:
Sjjtä .riippuu työväen val-umoukscliisen'
liikkeen, menes-
» nyt^rjiaju^'in^iiita osastomme
»ille^^jett» i t k j ig8; päivänä .kcUo
PP.-^ ^ n VezTnition' Bfverin Kp..
t*^-. N ^ . ' . i ^ f ^.
vielä liian vähän.
dSmm^, että yhtä varmasti kuin
jokaisen laskun jälkp^ea, nousee au­rinko,
yhtä varmasti! i^Äeid^iii^^^j
komme tulevat paisumaan niin su»
siksi, että meiltä löytyy kaikkien
asioiden yhtäaikaa eteenpäin vie­jiä.
Mutta varmaa onsekiii,että
siihen ei päästä; odottamalla; sen
eteen täytyy' ponnistella j a uhrau­tua,
ja silloiij ön tärkeää, että mei­dän
.naisemme ottavat faaridnnan
alaiseksi' kysymyksen • siitä, .kuinka
heidän' esim,' tulee suhtautua sel­laisiin
jnudriin miehiin^ joilla ei tun­nu
olevfui nunk|i2nlaista barrastuft.
ta luokkatairtelapyridmykmin nfih-asiassa
tietysti voivat enemmän vai-
«kuttaa kuin muut varhaisnuorisoon
ja lapsiin, mutta meillä on<-paljon
nuorisoa, jotka on päässeet tämän
vaikutuksen ulkopuolelle. Kieltä­mättä
on totta,'^ etteivät tietoiset­kaan
vanhemmat tule kiinnittäneeksi
aina niin suurta huomiota lasten
mielipiteen kasvatukseen kuin mitä
siihen todella tulisi» kiinnittää, ja
siksi monen tietoisönkin vanhemman
lapset vielä tänäpäivänä saattavat
ihailla porvarillisuutta. Meidän
hinnalla mUlä hyvänsä täytyy pääs­tä
siihen, ettei se enään tule jat­kumaan,
ja muuta keinoa ei ole
kuin se, että vanhemmat tositeolla
päivä päivältä rjiityvät tekemään
lapsillensa selväksi koulujen istut­taman
porvarillisen hengen' ihailun
turmiollisuuden j a opettavat heidät
ihailemaan luokkataistelutehtäviä.
Silloin kuin heidät on saatu niitä
ihailemaan, he aivan itsestääi^ ryh­tyvät
niitä itsekin 'toteuttamaan.
Meidän vanhempien ei s /a koskaan
ajatella, että kyllä minun lapseni
siitä tietoiseksi :|ulee, koska 'niinä
tässä itse jo olen siitä selvillä. Tu­lee'
muistaa kuinka suurta linomiota
porvarilliset koulut kiinnittävät
lasten mielipiteiden muokkaamiseen
ed^liseksi; talle iyhtei»kon>ialW, y ja
ne -vielä onnistuvai'^monta - kertaa
useimmin Irainme^jDintta meidän
täytyy tehdä; sutä muu­ten
onkin varsjinv helppo asia. Jos
tahtea vain., piisaa. RakkL
RAUTATkETYIfUlINEN'^ JXXNYl'
^ VE^JKfN . A l l ^
Tojronto^.Qnt, ~;Täk31äMteIlä Ca­nadian*
[^acific raotatieh. tata
joutui ^xSs työnjohtaja^' 'nimeltä.
Georere "Wb!te, ratt^nhalla työsken­televän
veturin alle. sillä senrauktel-la,
että'ikoölema' a^xttbtSi dlaÄnii^
päykeeaS.^ WIut« oS aäsoniii eriän
W l i o s t i tietukia» rf«ät nnt&ekj^i^^^^^ j^mtoi. p ^ S ^ " ^
Rohert Owen, syntynyt Skotlan-nissa
Tiöyhistä vanhemmista 1771,
önjiiitä persoonallisuuksia, joita tu-^
leeköyMlistön kunnioittaa- -
Hän, saaden kokea puutetta ja
köyhyyttä pienestä pitäen, ^ i vaille
korkeampaa koulusivistystä ja jou­tui
jo ; i l vuotiaana lähtemään maa^
ilmalle, ansaitsemaan leipäänsä. Pik.
ku-Robert joutui Lontooseen kaup-papalvclukseen;
Lontooseen — jota-voi
hyvällä: syyllä, verrata ,äärettöij
mään "kärpästen" kuhinaan. Hän
palveli Lontoon köyhälistön keskuu­dessa
sijaitsevassa kaupassa." Siellä
'oppi hän tekemään huomioitaan i h ­misiin
nähden, ja havaitsi, että i h ­miset
'tahtoisivat olla hyviä- j a re-liellidä,
jos olosuhteet olisivat .ih­mismäiset
j a siedettävät. — Pienem­piä;
j a suurempia "n^istelyjä" : sat-^
tui vähän väliä, joita etenkin köy­hät
j a puolialastemat naiset j a lap­set
harjottivat, ~ kun ei ollut r heillä
rahaa millä olisi ostanut kaikkein
vjlttämättömimpiäkään tarvikkeita
itselleen.. ^ J a tavallisesti joutuivat
poloiset aina poliisien huostaan, jot-k
a - " r i k o l l i s i a " pieksivät ja rääkkä­sivät,
sillä linnaan^ joka olisi ollut
melkein "armon" osotus, ei heitä
mitenkään voitu kaikkia sijottaa; se
kun oli aivan tupaten täynnä- r i ^ l -
lisiä. ' — J a Robert, ollen kokenut
itse puutetta^ ymmärsi, nuoruudes-^
taan huolimatta, miltä vilu j a nälkä
tuntuu. Ja siksi hän sääli kaikkia
kovaosaisia, etenkin pieniä lapsia^'
jotka laihoina j a sinervän harmaina
värjöttelivät' ulkorapuilla j a jalka-^
käytävillä, .noissaan ja viluissaan.
Kerjuu oli aivan'tavallista. Ja ellei
se auttanut, turvautuivat' lapsukai­set:
varkauteen j joka usein oli suo-;
ritettava "selkänahallaan", sillä m i ­täpä
jnuutakaan olisi voitu heidän
"ojentamisekseen" tehdä kuin että.
poliiEien pampusta annettiin "paran-nusainetta"
pahaintapain "paranta­miseksi
j a korjaamiseksi" — se jär­ky
tti, vielä; lapSSn iässä olevan Ro­bertin
mieltä. — Hänestä kehittyi
mainio j a terävä'" liikenero, ja sen
ohessa oli hänellä tarkka näkö, jolla
näki sen alastoman ja viheliäisen
kurjuuden yhteiskunnassa kur­juuden'
parhaimman esimerkin ta­pasi
hän Lontoossa.
Köyhäin kaupunginosa oli täynnä
haisevia j a likaisia ihmisiä, joilla ei
ollut kattoa -päänsä päällä, ei lei­vän,,
palaa tiedossa seuraavan ateri­an
i«aikana. Ja ; ne kuhisivat kuin
siniset "Esp.apjan kärpäset"" raadon
ympärillä .-^tarkottaen sillä Lon­toota,
jota nuo kuhisipvat "kärpäset"
piirittivät.
Kalkki tuollaiset näkemykset juur­tuivat
. nuoren Robertin mieleen. Ja
toivoi hän hartaasti aikaa, jolloin
saisi alkaa^toteu-ttaa suunnitelmiaan,
kärsimysten ja kurjuuden poistalni-seksi;
-— Uskonnossa j a kirkossa nä­ki
hän -kansan pimityskeinot ja tuo­mitsi
n^' pelkäämättä -ja alkoi opet­taa
köyhälistölle materialistista maa­ilmankatsomusta.
Kuten sanottu^
oli Robert Owen, mainio liikenero
sanan korkeimmassa merkitykses­sä.
Jo, 19 vuotiaana pääsi hän keh-ruutebta^
n johtajaksi Jlanchesteris-sa
ja teki" tehtaaji omistaja hänen
kanssaan sopimtiksen, että kolme
vuotta palveltuaan pääsee hän. Ro
bert,. liiketoveriksi isännälleen. —
Tämä synnytti ilon nuorukaisen mie­lessä,
että sijloin, kun hänelläkin
on sanontavaltaa; tehtaan asioissa,
alkaa hän toteuttaa ihania toivo­muksiaan
köyhälistön eduksi ai­nakin
tehdastyöväestön keskuudes­sa;
mutta niin ei kuitenkaan käynyt,
sillä tehtaan herra omistaja oli
huomannut missä suhteessa hän on
työläisiin nähden, joten päätti pe­ruuttaa
antamansa lupauksen eikä
ottaa Robertia liiketoverikseen. Ja
tällöin isäptä maksoi vissin sum­man
Robei4ilIe lupauksensa rikkomi­sesta
j a peruutuksesta. — Robert
Owen jätti heti tehtaan palveluksen
ja meni mujjalle koettamaan toiveit­tensa
teteuttamista.
Robert Owen oli 29 vuotias, kun
hänen oimistui löytää miehiä, jotka
uskalsivat yhtyä häneen. Ja niinpä
Ke ostivat New Lanarkin puuvilla­tehtaat,
joihin Robert itse tuli joh­tajaksi;
Tehtaissa työskenteli lä­helle
3,000 henkeä; j a asuivat teh-
'dasta ympäröivissä kurjissa h&kke-leissään.^
Työväestöön -kuului mon­ta-
sataa lapsukaista. Joita oli tuotet­tu'
orpokodeista, joita jonkunlaiset
hyväntekeväisyyslaitokset pitivät y l ­lä,
- r - Pienokaiset, paljon alle kym-
.^meuvuotiatta, olivat luomassa rik­kauksia
tehtaan omistajalle, mität­tömästä
palkasta — kärsien ääretön­tä
kurjuutta j a tehden pitkiä työ­päiviä,
jotka sorti heidät ennen pitH'esimerkkejä meillä nähtävänä, esi
k^ä hautaan. . Lapsityö ;piti palkat merkkejä, jotka yhä edelleenkin k((i-tavattoman
alhaalla , aikuisilla työ. hittyvät päämäärää kohti. — Kun
Iäisillä, joten kaikenlaiset paheet'ja nia kaatuneille!
rikokset kukoistivat tehdastyöväes<^ Silloin, kun Pariisin kommuuni
sa.;. Tällaisena otta Robert Owen hukutettiin verivirtelbin ja usscottlin
keskeltä jonnekin kaupungin: laitaan.
Hän perusti' kauppapuodit' alueel­leen
j a antoi tavaraa paljoa halvem-maUa
työläisilleen kuin yksityiset
kauppiaat, joten niiden oli lopetet­tava-
j a sulettava puotinsa ovet. Uu-äa
asuinrakennuksia f työläisille l a l .
tettiin. ; Kouluja perustettiin. Lap­sityö
/lakkautettiin .tykkänään ja.
pantiin kouluun lapset. Työpäivää,
lyhennettiin ja palkat kohotettiin
nun, että ne tulivat elintasoa hy-;
vin vastaaviksL Ja vaikka Owen te­ki
kaikeii -tuon muutoksen, j a puh­distuksen
omasta alottcestaan. niin
.oli joukossa sellaisiakin ainckda,
jotka katselivat kaikkia . näitä uudis­tuksia
epäillen ja syrjäsilmäyksin. :
Owenin maine tuli maailman kuu­luksi.
Ruhtinaat ja kuninkaat-yrit­tivät
liehakoida häntä kaikin tavoin»
Niinpä Venäjän perintöruhtinas, N i ­kolai
ensimäincn, kävi pyytämässä
Owehia Venäjälle, fbetellen hänen
suuria saavutuksiaan j a ansioitaahi.
Mutta Owen näki kaikessa tuossa
ansan, johon hänet yritetään, kietoa
kavalia juonia käyttämällä; j a kiel­täytyi
"kunniasta", ollen. edelleen­kin
sorrettujen ystävä j v auttaja.
'Ja pian hänelle näytettiinkin nurjaa
puolta, jonka huomeisi ennen pit.
kääi Papisto tuomitsi häntä keretti­läisyydestä,
koska kielsi uskonnon
ja kirkon opit, sanoen niiden olevan
vain kansan pimittämistä varten. Ja
niin hän teki pesäeron uskonnollis­ten
laitosten kanssa.
PaUon oli Owenilla vastuksiakin
noissa puhdistushommissa. Liiketo-verinsa
puustasivat hänet houkkiok-si,
koska meinaa muodostaa tehtais­ta
^'armeliaisuuslaitoksia" — niin
ne soimasivat häntä. Mutta Owe-nilta
ei loppunut innostus; ja sai
hän pqljon hyvää aikaan... New
Lanarkista muodostui kaunis ja puh-das'pieni
kaupunki. Ja silloin, kun
Yhdysvallat kielsivät puuvillan raa­ka-
aineiden maahan lähetyksen,
joutuivat tehtaat seisomaan j a huu­tava
puute ja työttömyys • vallitsi
Englannissa. Mutta Owen maksoi
-palkan työläisilleen siitä huolimat­ta^
että tehtaat joutuivat seiso»
maan Lanarkissa. — Tämä kohotti
hänet maineitten kukkuloille jä­bän
oli tyytyväinen toiveittensa to.
teutumisessa—• auttaa työttömiä ja
taata heille elämänmmtdoUisuus.
Sitten Owen lähti Amerikaan kat­somaan
paikkoja, joihin saisi perus­taa
kommunistisia yhdyskuntia ja
osti suuria maakappaleita, joihin on
vapaus -muut^faa asumaan j a teke­mään
työtä, a.n8aitaksen8a elannon,^
ja että jokaisen tulee tehdä työtä
yhdyskunnissa, syödä yhteisissä ruo­kaloissa
ja suorittaa kaikki työ kuin
yhdessä perheessä jokainen jäsen
tek^. — Mutta sellainen koti kyllä
kelpasi jokaiselle, vaan joukossa oli
kaikenlaisia aineksia, joten riitaa
syntyi yhdyskunnissa kaikenlaisissa
asioissa ennen pitkää. Juoppous,
laiskuus j a yksilölliset pyyteet oli­vat
pahimpia, joten syntyi monta
eri ryhmää, ja, hajaannus oli k a i ­ken
seurauksena. Näin menivät
hukkaan Owenin jalot ja inhimilli.
set tarkotukset. Mutta hän ei lan­nistunut
noista iskuista, vaan otti;
osarr ja auttoi, parhaansa mukaan
köyhälistön taistelussa oikeuksiensa
puolesta. Hän hahmotteli kuvan
kommunismista ja sen ihanteista.
Marx ja Engels julistivat sanan
kautta maailman köyhälistölle, kom­munismin
evankeliumia. — Lenin,
tuo' ihmiskunnan suun ystävä, so­vellutti
niitä oppeja käytännössä,
Owen ja Lenin, ovat miehiä, joi­den
nimi tulee säilymään. He oli­vat
molemmat uskollisia sille aat­teelle,
joka tulee kerran saattamaan
voittoon maailman köyhälistön tu.
hatvuotisesta orjuudestaan.
Owen oli silloisen maailman ihail­tu
ja vihattu. Niin oli myös- Le-,
nin. Koko imperialistinen maailma
ihaili Leninin ''horjumatonta roh­keutta.
Mutta vihasi häntä siitä^
että valisti ja opetti pin|eydessä ja
tietämättömyydessä vaeltavaa kan^
saa, kehottaen heitä taisteluun sor­tajiaan
vastaan j a ottamaan valta
omiin käsiinsä. '
Owen ei lannistunut silloinkaan,
kun näki tappion edessään, eikä
myöskään levännyt laakereille . sil­loin,
kun oli suoriutunut' voittajana
^ hän' toimi uskollisena aatteelleen
kuolemaansa asti. — Lenin oli us­kollinen
Vartia suurelle aatteelle, ja
kaatui hän ase kädessä vartiopa{-^
kalleen. Owen oli kaikelta sielul­taan
sorrettujen ystävä, vaikka hä­nen
kauniit suunnitelmansa eivät
menestyneetkään; saaden pahoja
kolahduksia; joka taas. vuorostaan
aiheutui monenlaisista vaiktrttitpista.
Hän oli kommunisti. — Lenin alkoi
toteuttamaan käytännössä kommu­nismia,
vaan kuoli keskellä suuren
työnsä. / Vaan siitä työstä ön eläviä
'tniljoön&t; sorretut omistavat it^eli
leen! Vaan esteet eivät ole vielä
murretut ' paljon on vielä 'ahta­vaa.
Yhteenliittynyt kapitalistiluok-ka
tekee kaiken voitavanssi-^ja p i ^
• se vielä^ rautaisin: voimin taistelu-kalpaa:
kedessään' r-r. katsoen vain
iskun hetkeä, jolloin se saisi nu­jertaa
koko ^maailman köyhälistönv
rantakorkbnsa alle. J a siihen on vain
yksi' ainoa pelastus köyhälistöllä—^
taistella — koota voimia j a ryostal
ase sortajain kädestä yhteisvoimin |
Ja sitten, .kun voimnnäyte, joka - on
äärettömän suuri, sillä onhan: meitä
satoja miljoonia sorretulta, kun
olemme sen osottaneet' sortajillem­me
yksimielisesti, on' meillä tilai­suus
saavuttaa komipunistincn - pää­määrämme.
kous. 'Siihen otti, o s a a 1 ^ . 0 0 0 . " • j * ! '
talonpoi£aa« Lukuisun'-inid^noso^;^ 1^
tuskokouksessa kannettuihin'l^ppn^ rfj-^^i,
ei päätöslauselma auta»' hUn, 'mtp ' ^^'^
taa vallankumous." '
Saksan kommunistinen jytuAufi qn- ^.3^"°!^
kin kiinnittänyt erikoiatä lipomtotn:
maanvi^yfetijäväcstön' tailonci^elllsessii; '-'i-r^^l-^-llCfp^s
neese<in vkebitykseen
entistä pontevitnpiin
ja .maaseudun
järjestämiseksi ja työtätekevän, ta^ "v^^
lonpoikaiston yhtenäisen taistelu-/*''^ ' ^
Pikku talonpoikaiston
asema Saksassa
. V i i m e syksystä pitäen on vähä­varaisen
jÄ väjt^ö maata' -omaavan
talonpoikaiston asema <. Saksassa
huomattavasti entisestäänkin huo­nontunut
Hyvän sadon takia ta­pahtunut
maataloustuotteiden hin­tojen
aleneminen sattui yhteen en­nen
otettujen velkojen suorituksen
kanssa. Suurtilanomistajat pank­kien
. avulla selviytyivät nopeasti
huonojen satovuosien tuomista jäl-kivaikeuksista,
mutta vähävarainen
talonpoikaisto, jonka lainansa pii
pitänyt usein ottaa sangen raskail­le
huojennukm, on nyt joutu­nut
kantamaan erittäin raskaana
le huojennuksia, ovat nyt joutu­neet
kantamaan erittäin raskaana
taloudellisen pulan taakkaa.. Samaan
aikaan, kun pankit ottavat suurti-lallisilta
luottokorkoa vain 9 pro^.,
niin vaativat ne pientilallisitta ' l a i ­noista
korkoa 14 . pros. Tämän l i ­säksi
suurtilalliset saavat kaikki lan-notusainccnsa
ja -tarvekalunsa os­taa
huomattavasti edullisemmilla
ehdoilla kuin pientilalliset - Sitä
paitsi saavat suurtilalliset suuren
työttömyyden takia riistää «työvoi­maa
mielin määrin j a tuleekin se
näin ollen heille sangen halvaksi.
Maataloustuotteidensa myynnissä
joutuvat : pikkutilalliset myöskin
paljon huonompaan asemaan kuin
suurtilalliset, jotka usein ovat kes­kenään
yhtyneet erikoisiin ^myynti
liittoihin ja niiden avoUa pakotta­vat
vähävjiraisen talonpoikaisten u-sein
myymään tuotteensa suurtilalli­selle,
joka teasen niistä tietenkin
jälleenmyydessään ottaa huomattar
van voiton itselleen. - ,
Tämä kaikki on jatkuvasti kurjis-tuttanut
pienviljelijäin asemaa,
mistä taasen on ollut seurauksena
pienviljelijäväestön vällattkumouk-sellistuminen.
Tässä suhteessa bh
mielenkiintoista mainita Koblentzis-sa
äskettäin pidetty miclenosotusko-rintaman
luomiseksi.
SUOMEN UUiETTiUUit
mmmmm
Varsovassa olleen, kielitutkinto-asiassa
niskotelleen B. Ehnrtrömin'
.^vapauttamisen" jiUkeen:
tilalleen lähettilääksi nhnite% H^.
J . Procope. ^ , \
Samassa feuttelyssä on tasaväl.
lan ' presidentti nimittänyt lähetti­lääksi
Osloon asutttshalKtaksen 'yli­johtajan,
tri Östen Elfvingin. '
S U O M E E N
Kurssi taen Harkkaa
1 0 IM
Canadan Dollarista
LXHETYSKULUTt
-40e lähetyksistä alle 9SO.pO,' 60e
länetyksistä $80.00--$69.00» tSe
lähetyksistä $60.00—99.90 ja f 1.00
kalkilta $100.00 talkki,sitä,snurem-milta
lähetyksiltä.
äkkk^anomalähetykaiUo on kulut
$3.60» ' ^
Sudburyssa Ja ympäristöllä osuvat;
voivat käydä Vapauden konttorisaa'
tiedustamassa erikoiakuKuda. \ -
Kaikki uähkölähettykset tebdSäa
suoraan- Sudburysta Helsinkiin sa*;
mana pBMitff 'kuin saapuvat Va­pauden
konttoriin»
LAIVAPILETTEJX MVYDXXN. .
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
Bes 69. S U D B U R Y , ONT.
Vapaudelle ottavat rahavälits^Juia
vastaan myöskin: ^ •.
VAPAUS BRANCH OFFICE '
816 Bay Street, i;
Port Arthur, Oalmrio.
DAVID HELirr
enpaikkakunnlUa PobJ.-Ontariossa.
Vapdeö YappimnmÄ ^
Vapauden vappunumersota tehdään tänä vuotena^ huomattava. Se on
mahdollista .siten että jokainen Canadan suomalSinS!; TchSS^ ^ölä?-
nen antaa siihen onnitteluilmotuksensa. Tällaisten ilmotusten hinto on
seka yksity^iIUl että perheiltä 20c. ja saa tähän hintaan S nimensä
etta myds osotteensa. Erikoisesti kehotetaan metsä- ja kaivoskämp k S t^-MniS Kn' * * ? V ^ " Ä ° yhtelsllmotuksia, Joissa hintena v o S „
In J^ildl^^St^i^u^ui^^^^^ ia osotteelta. Tällaisilla ilmotukX
ifi P'*^ Vapauden konttorissa viimeistään huhtikuun
10 paivaän mennessä ja tietysti sitä parempi mitä aikaisemmin,ne ^ V a t
Vappunumero julkaistaan hubtlk. 27 p.'Ja asiamiehiä kehoÄn imn£
eri paikkakunnat eri listalle.
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont
Paikkakunta
N i m i Dollaria Senttiä
vastaan tehtaan Johtajat^lmen, ollen
myi(s {santa. -
^'iTSäsi «II. nyt toiveidenitoteutta'
Uin koltta tehdä snmirihymsta olu-fellfEftti;'^
K^vakifti^sdlyBt. «uuttaa
sen häviävän maailmasta ikipäiviksi
—-Jäi tuhkaan hiillos hehkumaan.
Bfutta se nouti tuhkasta elävänä ~ -
säeiSilevättä Itehkuvana valtaa
yhäti,>DeMpi- jalansijaa maailman
IjötSi^vHgea, ' luokassa. Sen Jo
• ........,.,.,.,„;„;,i, , . ,i
;• V-;, •. •. ./ • '.'.'.[ i: •
. i . . . . , . . , . . . . . , , , „ ,
9•»00000»
0000»00»900000»»
>0040\
t00000m*f»0 • . •'.•^'•'i^\-f'><n-s-i^rf:--^ VfljS
..f. .:•
•0000»am9»»0
0000009^ 000000»
0»0 0*00§0*»4»»^»
»f0000»»»00»0»4»
»00»»»»»0»»m0»00
00 000000000^000
0»»»0»00»m00m^0»
•00»00000S00»»00.
0^00 000000000^»
00000000••00000»'
00»»»»0^00»4$,0^»
0000000000004000
000000000000
" ' ii
aiiitlti
»0000000»00m • . - I-"..'.'. ••! .•:\}":^.-^..t'C:.'. irf
»»0000000S0P ' LKI A f'^'^"
t»00»0»00»» t ' " ' ^.
t000f0»0^0» ., 4y.\*:j-.i-\\KK>.'>,}-%~
000000090000,
'00000000000^.^
00000*000000 • •
000000000000 • •
• . 4';'
.............