Vapaus, August 27, 1926

              Sini 2 Perjantaina, elok, 27 p;nä-~Friday, Augnst 2T,
VAPAUS
Canada» suomalaisen työväestöi| ainoa äänenkannattaja,
ilmestyy Sodboryssa, Ont., maanantaina, keskiviikkona
1 . p.rj«.tal.a. Toimietajst: _
S. G. NEIL. AEVo VAARA.
V A P A U S (laberty) . ^ ,
^^^^^^ T ^ ^ organ of Finnish Workers i n Canada. P U IH
IxBhed ih Sudbory, Ont., every Monday, Wedne8day
and Priday. —
Begistered at the Post Office Department, Ottavra,
aa' second j j a s s mattgr.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
könttonssa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteän torstaina kello 12 päivällä. _ _ _
T I L A U S H I N N A T : ^ „ . , „
Canadaan yksi vk. 94.00, puoli vk. $2.25, kolme k k .
^ ^ ' ^ i y s v a l t o i W n $5.50, puoli vk.
93.00 j a kolme kk. $1-75. . ^
Tilanksia, Joita ei seuraa raha; ex t u l l a lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla^oZL-^*'^^"^*' ——-—
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
- Avioliittoonmeno ilmotukset 60c :palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50e kerta. $1.00 3 kertaa-
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50<i lisäfaiaksn
kiitoslauseelfa tai muistovärsyltä.
Halutaantiedot Ja osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien Ja ilmotnsakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä^Jlniotush^^
General advertisingrates 76c per cöl. inch. M i -
nimum chArge f o r 'single insertion 75c. The 'Vjapaus
is the best-advertising medium among the Finnish
Peopfe i n Canada.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
: kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan perf
soonallisella nimellä.
J . V. K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja.
kuin pinomaan kenraalikuvernöörin ^ etuoikeuksia.
Canada on nykyään yksi valtaknnnan, se on, kapita­listisen
imperialismin, kiljun heikoista renkaista. Im­perialismia,
samaten koin kapitalismiakin vastaan käy­mämme
taistelun menestykselle on välttämätöntä, että
me otamme selvän kannan tämän m a ^ itsenäisyyden
puolesta. • . '
Englannin kaivo^lyöläisten
kamppailu
Berliinissä äskettäin pidetty Englannin ja Neuvos­toliiton
edustajain kokous antoi seuraavan, koko maail­man
työväenluokalle osotetun julistuksen:
Englannin kaivostyöläiset käyvät suurta taisteluaan
työväenluokan historiallisen kamppailun ensi tulilin­joilla.
He käy^'äl suurta sotaansa ei ainoastaan omdcsi
vaan myös Europan ja koko maailmcn työväenluokan
hyväksi.' Kapitalismi, joka ei kykene -voittamaan kol»^
taamiaan vaikeuksia, koettaa vierittää kribin taakat
työtätekevän kansan kannettaviksi. Se luopuu teesken*
televistä korulauseistaan ja kompromisseistaan ja siir­tyy,
yleishy^ckäykseen. Sen selvänä ja tietoisena pää­määränä
on palkkojen alentaminen. Mikäli kapita­lismi
tässä saavuttaa päämääränsä, tullaan Europan
työväenluokka painamaan kulitasolle. ja seuraava työ-läispolvi
joutuu tuomituksi toivottomaan kurjuuteen.
Tällaisissa olosuhteissa -on pakottavan välttämä­töntä,
että mitä pikemmin organboidaan vastarinta
kapitalismin hy^ckäys^uunnitelmia vastaan. Taistelun
kulku, ja työväenluokan, samoin kuin koko ihmiskun­nan
tulevaisuus' riippuu tämän vastarinnan organisoi­misesta.
,
' Kapitalistiluokka muuntaa tämän taistelun taloudel­lisesta
poliittiseksi taisteluksi. Se mobilisoi kaikki
apujoukkonsa, koko kapitalistisen valtiokoneiston, ja
suuntaa kaikki voimansa työväenluokkaa vastaan. Ta­loudellisesta
kamppailusta tulee meidän päivinämme
kiertämättömästi ja vastaansanomattomasti poliittinen
kamppailu.
Kaikkien työläisten pyhänä velvollisuutena on näin­ollen
englantilabten työläisten aktiivinen, tarmokas
tukeminen. Koko Englannin työväenluokka nousi ur­heana
kamppailuun tukeakseen kaivostyöläisiä ja ju-
Ibti suurlakon, mikä osotti Englannin kapitalbteille,
etteivät mitkään -keinotekoiset kaiteet kyenneet estä­mään
työläisten luokkaefaeyttä ja että työläiset pitivät
kaivostyöläisten • taistelua omana kamppailunaan.
Yleisneuvoston suorittaqia suurlakon lopettaminen
hetkellä, jolloin työtätekeväin joukot olivat päättäneet
vakavasti- jadcaa taistelua edelleen, pakotti kaivostyöläi­set
jatkamaan yksinään taisteluaan. Yli miljopnan
nouseva kaivostyöläisarmeia seisoo edelleen horjumat­tomin
rivein. ja .päättäväisenä taistelussa.
Tämä lujuus onvlnokkasankaruuden oiva. esimerkki,
herättäen ihailua koko ''maailman työväenluokassa. Jo­kainen,
joka nyt jarruttaa avustustyötä, jokainen, joka
nyt kieltäytyy tukemasta englantilaisten työläisten tab-telua,
menettää oikeuden työläisten tukeen ja luottoon.
Työtätekeväin joukkojen avustustoiminnan on siitä
syystä muodostuttava yhä enemmän kansainväliseksi.
Isku suunnataan nyt yhtä, maailman proletariaatin ur-heinta
ryhmää; Englannin kaivostyöläisiä vastaan. Huo­menna
on muiden teollbuusryhmien ja muiden mai­den
työläbten vuoro joutua'saman hyökkäyksen alai-seksi
«':' • '
Horjumattoman rintaman luominen tämän etu­joukon
tukemiseksi taistelussaan on sen vuoksi välttä­mättömän
tarpeen vaatima, on ei 4iinoastaan kaivos­työläisten
vaan> koko maailman työväenluokan elin
kysymys.
Tämän suuren taistelun aikana on kansainvälinen
kapitalistiluokka osottanut, että se on tietoinen etu
yhteisyydestään Englannin kapitalistien kanssa. Ulko­maisten
kapitalistien luokkasolidaarisuus on lujittanut
^ g l a n n i n kapitalisteja hyökkäyksessään, mitkä ulko­maiset
kapitalbtit pitivät yleislakon lopettamista oma­na
voittonaan. Kapitalistinen^Englanti ei ole koskaan
tuntenut itseään vähemmän eristetyksi kuin kamppai­lunsa
aikana työväenluokkaa vastaan.
Kaildcien maiden työläiset antavat alttiiksi omat
etunsa Ja heikentävät itseään tulevain kiertämättömäin
'taistelu/en varalta, elleivät he vastaa tähän kapitalisti-luokan
solidaarisuuteen vieläkin lujemmalla luoldcarin'
tamatla omien' riviensä eheydellä.
Vain tällä pohjalla voivat työläiset tehdä voitokasta
vastarintaa kapitalistien yhäti kasvavaa hyökkäystä vas
taan. Se on heidän ainoa oikea aseensa kiihkoisän­maallisten
agitatiola, sotajuonittelua ja -uhkauksia
vastaan. • ,, • •
Selvästi myöntäen paraikaa suoritettavan kamppai­lun
merkityksen kehottavat Englannin ja Neuvostoliiton
kaivostyöläiset kaikkien maiden työläisiä ja eritoten
l;aivostyöläisiä käyttämään kaikki voimansa välittömän
ja tehokkaan tuen aikaansaamiseksi Englannin kaivos­työläisille.
Tässä suuressa taistelussa on viivyttele-mätön;
rahallinen avustus välttämätön.
If Periistiislailiinen ky^niys
Näissä vaaleissa epäilemättä esiintyy perustuslailli­nen
kysymys. Mutta kysymys ei ole vain siitä — miksi
lordi Byng hylkäsi entisen pääministerin neuvon ja hy­väksyi
nykyisen pääministerin neuvon parlam^ijitin ha­jottamisesta?
Kysymys on —-miksi lordi Byng oi»
lenkäan on täällä hallitsemassaulkopuolisen vallan ni­mittämänä
edustajana? Miksi Canada'yhä on ohjaus-nuorissa?!,
Toisin sanoin, perustuslaillinen kysymys
ön kysymys itsestään; perustuslaista. Tämä on kysy­mys,
jonka suhteen,lyöläisten,on otettava vanna kanta.
Britiiläisetar Pohjob-Amerikan lain alaisuus koskee hei*,
hin kipeästi;: rATyöIäbille ei ole yhdentekevää, onko
maa, jossa he'käyvät tabteluaanpalkkaorjuudesta:va-^
pautumisen^puolestai siirtomaa- tahi täydellisen itsenäi­syyden
saavuttanut Työläisillä on vastassaan ei, vain
kapitalbmi, Vaan myöskin kapitalbtinen imperialismia
Heidän ctjijensamidcaista on ei vain se, että; heitä ei
kaytettabi nappuloina brittiläisessä ulkopolitiikassa ja
imperiallstbissasodbsa, vaan myös ^se^^^^^e
nytykset, joita he kykeneVät saamaan yhteiskunnallisen
V lainläadinnan muodossa; eivät olisi Brittiläisen Pohjois^
Amerikan 'lain, sen määräysten tulkitsemisten ja Lon­toossa
olevan salaneuvoston .-tuomiovallan annoilla; Se­naatti
tappoi lakiesityksen vanhuudeneläkkeistä, joka
hyväksyttiin^parlamentis^a. Mutta olettakaamme, että
senaattikin ioniisi lakiesityksen hyväksyhjftj niin Canadan
liiUoparlamentin oikeus tällaben lainl^dinnan hyväk­symiseen
olisi vielä voitu asettaa kyseenalaiseksi sala-neuyostoon)
tehdyllä vetoomuksella/ .Huolimatta kai­kista
päinvastaisista lausunnoista on Canada yhä Suur?
britannian siirtomaa, osa brittiläisestä valtakunnasta,
joka onjyksi suurimmista koneistoista työväenluokan ja
värillisten kansain- ribt^miseksl maailmassa. Siinä on
syy siiheuf miksi ainakin työväenpuolueen Ontarion
jaosto ottaa kfuman Canadan täydellisen itsemääräämis­oikeuden
ja itsenäbyyden puolesta ja miksi kommu­nistien
johtama työväenpuolueen vasen siipi ottaa vielä
jyrkemmän' kannan Brittiläisen Pohjois-Amerikan lain
hylkäämisen, Canadan valtakunnasta eroamisen, ja
Canadan itsenäisyyden.'puolesta.
Perustuslaillinen kysymys, jotkut väittävät, on hy­vin
vähästä merkityksestä työläisille. Meidän näkö­kannaltamme,
perustuslaillinen kysymys on suunnat­toman
suuresta merkityljsestätyöväenlinokalle. Katsan­tokanta;
jonka reformistit ottavat eritellessään j^teis.
kunnallisia kysymyksiä, on perin ahdasmielinen. Tämä
on vähemmän sosialistinen tapa katsella asioita luoldca»
taistelun valossa kuin halu välttää luokkataistelua, ja
erikoisesti taistelua kapitalistista imperialismia vastaan.
Ne, jotka väittävät sitä vastaan, että työväestö nostat­taisi
kysymyksen perustuslaista, todellisuudessa pelkää­vät
nostattaa vastaansa imperialistisia etuluuloja ja
ovat halukkaat säilyttämään nykyisellään brittiläisen
valtakunnan, jota he mielellään kutsuvat «brittiläi­seksi
kansainyhteböksi». Lopulta johtaa tämä taiste-liiristeilijöitä
ja itsemääräämisoikeuksia koskevissa ky­symyksissä
samanlaiseen valtakunnalliseen ohjelmaan
kuin mitä Ramsay MacDonaldin hallitus seurasi.
Kommunistipuolue selittää kapitalistisen jÖRJestel-män
dialektisesti \ristiriitoja ja vastakohtia täynnä ole­vaksi
järjestelmäksi. Kapitalbtinen järjestelmä kan­taa
itsessään oman hajoamisensa siemenet. Me otamme
sen kannan, että imperialistinen rakenne on kapitalis­min
viimeisin muoto ja jos 'me aiomme hyökätä vuok­rien,
korkojen ja voittojen järjestelmää, se «n, työväen­luokan
riistämistä vastaan, niin meidän täytyy myös
hyökätä proletaaristen rotujen ja kansallisuuksien rib-tämistä
vastaan hallitsevien valtakuntien rotujen ta­holta,
jotka rodut saavat sekä voitot että ylivoitot tästä
ribtännästä.
Me seuraamme brittiläisen valtakunnan siirtomaa-ja
puolisiirtomaakansoille täydellben itsemääräämis­oikeuden
ja'itsenäisyyden vaatimisen leniniläistä ohjel­maa.
Vain-silloin, kun kansat ovat vapaat ulkomai­sesta
ja kapitalbtisesta hallinnasta, voimme me toivoa
saavuttavamme kaikkien kansojen todellisen ja suuren
niton sosialistisen, veljeyden ja tasa-arvoisuuden poh­jalla;
Nämäoval ne moUivit, jotka kannustavat kom­munistipuoluetta
painostaessaan perustuslaillbta kysy­mystä,
jonka me selitämme koskevan jotakin muuta
«Muodollinen losriikka ottaa muodolliset
määritelmät, pitäen ohjeenaan sitä, mikä tavallisimmin
tai useimmin pistää silmään, ja rajottuu siihen . .
Dialektinen logiikka vaatii meitä kulkemaan pitemmäl­le.
Todella tunteaksemme esineen täytyy meidän tut­kia
sen kaikki puolet, kaikki yhteydet . . . Emme mil­loinkaan
saavuta tätä täydellisesti, mutta kaikinpuoli­suuden
vaatimus varjelee meitä virheiltä ja luutumisel­ta.
Toiseksi dialektinen logiikka vaatii, että määritel­lään
esine kunnossaan (niinkuin Hegel joskus sanoi)
sekä muutoksessaan . . .Kolmanneksi koko inhimilli­sen
käytännön täytyy päästä täydelleen määrittelemään
esine sekä totuuden kritcriona että seiy käytännöllisenä
määrittelijänä, mbsä yhteydessä esine on sen kanssa,
mikä ihmiselle on tarpeen.' Neljänneksi dialdctinen
logiikka opettaa että abstraktilta totuutta ei ole ole­massa,
totuus on aina konkreettinen, niinkuin mielel­lään
sanoi Plehanov-vainäja.» — Lenin.
Sanadan iMyöiäisten 1^^
piirinjÄpnnQt
L A i l D F I T U S Y Y S K U U S S A 1925 J A A S T U N E E T , V O I M A A N lX>kAKUUN ENSIMXINEN
. C _ PXIVX SABIANA V U O N N A , i ^-
' ESIPUHE
Me al^elemnie, että Canadan t k a ir
vostyöläisten on • nyt ryhdyttävä
muodostamaan järjestöä, josta o l bi
hyötyä Icaildfle työläisille nskontoon,
ihonväriin ;.taiJ /kansallisuuteen kat­somatta
- j a jonka tarkotuksena ;6h
aikaansaada inhimilliset olosuhteet
kaivannoissa^ j a niitten- l ^ e i s y y d e s .
sä työskienteleville työläisille. TS-mäntähden
me o^mme päättäneet
muodostaa Canadan kaivostyöläis­ten
liiton, että sen avulla voisimme
l a i l l i s i n . k e i n o i n , toteuttaa näissä pe­russäännöissä
esitetyt periaatteet;
E N S I M X I N E N L U KU
1. P a i a S i r S . Järjestön tarko-tuksena
ja^päämääränä on yhteen-liittää
kaikki työläiset, jotka työs-
Icentelevät Canadan kaivannoissa t ai
niitten • lähebsrydessä, saadakseen
voimaan palkka- Ja .olosuhteet, j o t ­k
a edellyttävät työläbille l ^ n -
vointia, mitä vailla he ovat' n i in
kauan olleet.:;
2. V Järjestöii' nimenä tulee ole­maan
Canadan kaivostyöläbten ^ l i i t ­to
(Mine Workers* Union of- C a ­nada)
. Sen^Jäseniksi voivat liittyä
kaikki h i i l i - , metani. t a i muissa k a i ­voksissa
tai niitten lähebyydessS
työskentelevät' henkilöt; samaten
myös • hiilenpesijät, koksinpolttajat
Ja laitureilla työskentelevät hiileni
käsittelijät.
T O I N E N L U KU
. 1. Järjestön kaikki Jäsenet ovat
Canadan kaivostyöläisten l i i t on tuo­miovallan
alaisia. •
2. Tämä p i i r i tunnetaan Canadan
kaivostyöläisten liiton - ensimäben
piirin nimellä. ' Sen alabeksi kuu­luvat
kaikki Järjestöyksiköt, jotka
sijaitsevat Albertassa tai kaakkoi­sessa
British Cplumbiassa,-Ja kaikki:
muut yksiköt,-mitkä, mahdollisesti
muodostetaan ennenkuin Järjestö on
kasvanut koko . njaata käsittäväksi.
K O L M A S L U KU
Virkailijat. • Canadan kaivostyö­läisten
, liiton' virkailijoina tulevat
olemaan: esimies, ~yksi^ varaesimies,
sihteerirahastonhoitaja, - yksi tilin­tarkastaja
j a 'kolme ääntenlaskijaa..
Toimeenpanevaan ^komiteaan kuulua
yllämainittujen lisäksi alapiirien va­litsemat
edustajat.
N E U X S L M KU
PiiriTirkailiJain tehtSvat
Esimiehen tul&e toimia, puheen­johtajana
kaikissa .toimeenpanevan
komitean kokouksissa Ja edustaja­kokouksissa.'
Hänen on allekirjotet-tava
kaikki järjestön maksuosotuk-set.
Järjestämismatkoillaan tulee
hänen toimia yleisorganiseeraajana;
pitää puhe järjestön'itsekonkin pai­kallisyksikön
kokouksessa vähintäin
kerran kuudessa kuukaudessa; edel­leen
tulee.'hänen esiintyä puhujana
kaupungeissa tai kauppaloissa pidet­tävissä
yleisissä kokouksissa. Näis.
sä puhetilaisuuksissa tulee hänen
selittää kaivoste'ollisuussa valjitsevia
kehnoja palkka- Ja olosuhteita muit;
ten teoUisuusalain työläisille. Niin-ikääp
.tulee hänen kirjottaa artik­keleita
sanomalehtiin j a kaik^lla^ t a ­voin
edistää kaivosteollisuuden kan-sallistuttamista.
' VIIDES L U KU
Varaesimiehen tulee toimia or-ganiseeraajana
varsinaisen esimie­hen
johdannan alaisena. Jos esi­mies
kuolee,' 'eroaa ' t a i erotetaan
toimestaan, tulee varaesimiehen ryh­tyä
hoitamaaili varsinaisen esimie­hen
tointa piirin seuraavaan edus­tajakokoukseen
saakka, mutta vara­esimies
on siihen mennessä valit­tava
äänestyksen kautta. .
K U U D E S L U KU
Sihteeriraha«tonho!t«jan tulee pi~
tää tarkkaa pöytäkirjaa sitä varten
varatussa pöytäkirjassa. Ja huoleh.
tia piirin kaikista k i r j o i s t a Ja doku.
menteista. Hänen 'tulee sijottaa
rahat toimeenpanevan - komitean'
määräämään pankkiin; ja kaikki
laskut maksetaan pankkiosotuksella
joko esimiehen, tai varaesimiehen* j a
sihteerirahastonhoitajan määräykses­tä.
Hänen tulee antaa tUiselostuk-sen
piirin raha-asioista toimeenpa­nevalle
komitealle, milloin hyvään
tp. komitea sellaista vaatii. Hänen
tulee laittaa järjestöyksiköille kuu-kausiraporttilomake,
j o t a ne voivat
käyttää lähettäessään piirivirastoon
vakinaisia ja ylimääräisiä verotuk­sia.
Hänen tulee hankkia itselleen
luotettavasta .takausyhtiöstä 5,000
dollarin takauksen,' jonka tp. ko­mitean
tulee hyväksyä joka on
jätettävä esimiehen huostaan. Sih­teerirahastonhoitajan
tulee pänttää
tilinsä joka vuosi kesäkuun 30. ja
joulukuun 31 päivään, valmistaak­seen
niiden perusteella puoliynosi--
raportin.
. S E I T S E M X S L U KU
Toimeenpaneva komitea. Toi­meenpanevaan
komiteaan . kuuluu
varsinaisten -i?irkailijain lisäksi yksi
Jäsen Jokaisesta alapiiristä j a on tp.
komitealla seuraavat valtuudet: n i ­mittää
toimeensa kaikki organisee-raajat
siihen - saakka : kunnes asian,
mukainen vaali on toimitetta; veL
vottaa vakituisten virkailijain tor
teuttamaan ' jäsenistöä hyödyttäviä
ohjeita j a 'myös -velvottaa v i r k a i l i ­j
a in toteuttamaan kaikkia niitä pää­töksiä,)
j o i l l a . on piirin Jäsenbtön
enemmistön kannatus. Toimeenpa­nevan
komitean tulee. - niinikään
määritellä virkailijoille parhaan
mahdollisen toimintataktiikan siihen
saakka kunnes varsinainen jäsenistö
sen 'itse viitottaa.
K A H D E K S A S L U KU
TilintaricasUja. Tilintarkas&jana
tulee toimia Järjestömme yhden hy­vässä
Jäsenyydessä olevan: jäsenen,
j o k a yhdessä' lupakirjalla varuste­tun
tilintarkastajan kanssa tarkas­taa
sihteerin kirjat kesäkuun 30 ja
joulukuun 31 pm?-.jokaisena vuon­na.
,
Y H D E K S X S LtnCU
- XSntenlaskijat. Ääntenlaskijoina
tufee pila kolme hyvässä jäsenyydes­sä
olevaa Jäsentä, jotka valitaan sa­laisella
äänestyksellä samaten kuin
p i i r i v i r k a i l i j a t k i n . Ääntenlaskijain
tulee -laskea kaikki p i i r i v i r k a i l i j a in
vaalissa annetut äänet, kuin myös
palkkasopimuksia - j a lakkoja kos-kevain
äänestysten vaaliliput. Ää­nestyksen
tuloksista tulee heidän 11-
mottaa toimeenpanevalle komitealle
ja sihteerirahastonhoitajalle, j a val^
mistaa seikkaperäisen\.raportin, jo.
ka painettuna lähetetään Jokaiselle
järjestöyksikölle. v Ääntenlaskijoilla
on valtuus valita keskuudestaan y h ­den
jäsenen j a lähettää, hänet sem­moiseen
järjestöyksikköön,.,jossa on
syntynjrt riitaisuutta - äänestyksen
takia, toimittaa kysymyksessäolevas-sa
yksikössä uuden äänestyksen, vie­dä
mukanaan siinä käytetyt äänes­tysliput,
raporteerata matkastaan
toisiUe ääntenlaskijoille. Jotka te­kevät
lopullisen ratkaisun j a anta-
"vat siitä raportin.
' KYMMENES L U K U -
Virkailijain toiminUkaasi, kestää
kaksi vuotta, mutta jarjestöyksikkö-jen
enemmistön vaatimuksesta voi­daan
uudet vaalit toimittaa - k un
virkailijat ovat olleet taimessaan
kaksitoista kuukautta. .
Y H D E S T O I S T A L U KU
Pelkat. Virkailijoille maksetaan
palkkaa seuraavan taksan miikaan:
Esimiehelle 180 dollaria kalenteri­kuukaudelta;
varaesimiehelle j a sih­teerirahastonhoitajalle
175 dollaria
kumpabellekin kalenterikuukaudel­ta,
r Toimeenpanevan komitean Ja
kaikkien muitten komiteain Jäse­nille
maksetaan 6.25 dollaria Jo­kaiselta
päivältä, minkä he ovat
komiteain asiain tähden poissa <ko.
toaan, sunnuntai, j a juhlapäiviä, l u ­kuunottamatta.
Tämmöisen palkka-taksan
tulee nousta tai laskea sa­massa
suhteessa kuin piirin kaivos-työläbten
pälkkataksa nousee tai
laskee. Kaikille piirin virkailijoiksi
valituille maksettakoon kulungit,
mitkä johtuvat heidän .'henkilökoh­taisen
omaisuutensa kulettamisesta
piirin sisällä paikasta toiseen.
K A H D E S T O I S T A L U KU
Kulungit. Kulungeista on esi­tettävä
seikkaperäinen selostus sih­teerirahastonhoitajalle,
mutta ku-
Jungit eivät saa nousta neljää dol­laria
korkeammaksi päivää kohti.
Kyytikulungit maksettakoon erik­seen.
• ,
K O L M A S T O I S T A L U KU
V i r k a i l i j a i n vaali toimitetaan mar­raskuun
toisena maanantaina 1927,
Jolloin valitaan seuraavat v i r k a i l i ­jat:
esimies, varaesimies, sihteeri-rahastonhoitaja,
alapiirien edusta­jat
tp. komiteaan, tilintarkastaja ja
kolme ääntenlaskijaa.
NELJÄSTOISTA L U K U ,
TaJcaisinkuUu. a) Kun Joku v i r.
kailija lakkaa edistämästä järjestön
jäsenistön etuja,-voidaan hänet kut­sua
takaisin toimestaan.
b) Tämmöistä virkailijaa vastaan
täytyy syyttäjäin tehdä kirjallisen
syytöksen.
c) Valituksen tehneiden jäsenten
tulee vahvistaa valituksensa Järjes.
töyksikkönsä kokoukselle, johon syy­tetyt
virkailijat on myös kutsuttava.
d) Syytökset, Jotka ovat 'saaneet
järjestöyksikön kannatuksen j a Jois­t
a on- tiedotetta p i i r i n sibteerirafaas^^
tonhoitajalle, tulee ..hänen tnnnnsr
taa oikeaksi viidan i>äivän.knluessa.;
e) Jäljennökaä kannatuksen saa­neista
syytöksistä talee • Jokaben
järjestöyksikön asettaa kokoushuo­neessaan
näkjrvälle. paikalle- viiden
päivän kuluttua siitä,, kun . o v at
niitä saaneet vastaanottaa.
*) Syj^tös, j o t a kaikkien jäsenten
äänten enemmistö . kannattaa, astuu
automaattisesti voimaan Ja syjft-teenalainen
tulee ilman muuta kut-;
sutuksi', takaisin toimestaan, r
g) ; Äänestys on toimitettava kol-menlbnnmenen
päivän kuluessa sii­tä,
kun .sihteerirahastonhoitaja on
ilmottanut syytöksen saaneensa.
h) Kaikki yllämainittua seikkaa
koskeva kirjevaihto on tehtävä re­kisteröidyn
postin välityksellä.
i) Myöhästynyt kirjevaihto ei, t u ­le
. tekemään mitättömäksi tässä l u -:
v u ^ 'määriteltyjä toimenpiteitä täi
siinä olevia pykäliä.
V I I D E S T O I S T A L U KU
i 1. =-Jokainen hjTvässäJäsenj^des.
sä oleva Järjestön jäsen on kelvolr
linen piirin virkailijaksi, jos hän
työskentelee meidän työalallamme
tai on jossakin viidassa. järjestös.
sämme, eikä ole milloinkaan tehnyt
itseään syylliseksi" minkään järjes­tön
varojen .väärinkäyttöön.
2. -Jokaisella JärJestöyksiköUä on
oikeus nimittää yhden henkilön p i i -
riviraston toimitsijain vaalia.. var­ten,
kolme ääntenlaskijain Ja yhden
henkilön oman alueensa alapiirin
edustajaa varten tp. komiteaan.
K U U D E S T O I S T A L U KU
ViricaUijain kelpoisuusehdot
Jäsenyys. Tämän järjestön jä­senenä
voidaan pitää jokaista tyo^
läbtä, joka maksaa sääntomääräbet
Jäsenmaksut, hyväksyy nämä perus­säännöt
J ^ j o n k a joku \-järjestöyk-sikkö
tai tp. komitea on virallisesti
jäsenyyteen hyväksynyt. Hyvässä
jäsenyydessä katsotaan olevan jo­kaisen
henkilön, joka täyttää tässä
luvussa esitetyt säädöket.
SEITSEMÄSTOISTA L U KU
/ Järjestöyksikköjen sihteerirahas-'
'tonhoitajain tulee lähettää jokaisen
jäsenen kuukausiverobta 25 senttiä'
piirivirastoon j a niinikään 25 senttiä
kuukausittain jokaiselta. jäseneltä
puolustusrahaltoon. Järjestöyksikölle
tulee Jokaisen Jäsenen suorittaa Jä-senveron
kaikilta kalenterikuukau-
A«ilta, ^oina he ovat olleet työssä
' v i i s i päivää. Järjestön jäsenyydes.
sä olevilta poikasilta peritään vain
puoli tavallisesta jäsenverosta.
K A H D E K S A S T p i S T A L U KU
: Edustajakokottkseit. Vuotuinen
edustajakokous ^ pidetään jokaisena,
vuonna syyskuun ensimäi&enä maa
nantaina. Palkkasopimuskonyent.
sioni on pidettävä kuukautta'^ en­nen
voimassaplevan sopimuksen
loppumista. •. Ylimääräisiä edustaja­kokouksia
<m pidettävä kahden v i i ­kon
kuluttua siitä, kun järjestöyk­sikköjen
enemmistöltä on saatu kan­natus
semmoisen ylimääräisen- edus-tajakokouksen'
kutsulle. Edustaja­kokousten
osanottajain kyytikustan-nukset
maksetaan- piirin varoista.
YHDEKSÄSTOISTA L U K U ^
I lAkot ja työsulut. Milloin jär-
' jestöyksildcöjen enemmistö on kan-
I nattanut lakkokntsua, tai milloin
' toimeenpanevan komitean käsityk-i
sen mukaan lakko olisi j u l i s t k t a v a,
tulee piirivirkailijain heti valmis­taa
äänestysliput jäsenistön yleis-,
äänestystä varten, kys3rmys tullen
ratkaistuksi äänten enemmistöllä.
Kun enemmistö on (salaisen äänea
tyksen kautta) kannattanut lakko-kutsua,
tulee piirivirkailijain viikon
kuluessa antaa jäsenistölle määrä,
yksen työnteon lopettamisesta. Ää­nestyksen
tuloksbta tulee t i e d o t pa
sähkösanomalla piirivirastoon; ja
kaikki käytetyt Ja käyttämättömät
äänestysliput talee palauttaa rekis­teröidyssä
^ postissa piirivirastoon
ääntenlaskijain laskettavaksi.
K A H D E S K Y M M E N E S L U KU
-Milloin^"ärjestoyksik5n ^jäsenistö,
joutuu työsulkuun, tulee sen sih^
teerin, heti tiedottaa siitä piiriviras­toon
j a myös sitä alapiiriä edusta,
valle toimeenpanevan komitean Jät
senelle. Heti solusta, dtiedon saa­tuaan
on toimeenpanevan komitean
pidettävä kokous, jossa järjestöyk­sikköjen
neuvon mukaan päätetään
mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä.
K A H D E S K Y M M E N E S Y H D E S ;
L U K U
Lakkojen ja sulkujen aikänn
' hanldttava avustus ;
1. Kun lakkoonryhtyminen on
vahvistettu Jäsenistön äänten
mistöllä. tulee toimeenpanevan kt
mitean ryhtyä toimenpiteisiin r£.
tävän lakkoavustukien hankkimi.
sekä. * - A —«uu.
2. Lakkoavastusta ovat oikeutet.
t u j a saamaan kaikki Jäsenet oUoaan
kalenterikuukauden lakossa, joka o»
toimeenpMievan komitean hyväkBv
mä. Kaikki muut tpmienpitcet avn^
tnksen • hankkimiseksi^ jätetään tyL
kän^-järj'estöyksikön itsensä har
kittavaksl '
KAHDESKYMMENESKAHOES
L U K U -
Muuttokirjat. " Koko piirissä ta.
lee käyttää samanlaiäa muuttoKr-j
o j a , jotka piirin sihteerirahaston-hoitaja
maksua vastaan -i-araa ktd-kiDe
järjestöyksiköille.
• KAHDESKYMMENESKOLMAS
L U K U
; Alapiirien' toimeenpanevain ko-mitean
tulee koettaa pitää kokonk-sensa
vähintäin kerran kuukaudes-sa.
. Itsekunkin al&piirin valitseman
toimeenpanevan komitean jäsenen
tulee toimia puheenjohtajana oman
ailapiirinsä kokouksbsa. Täten voi­daan
saada aikaan lähempää yhteis,
toimintaa eri Järjestöyksikköjen
kesken.
. A l a p i i r i nro 1 muodostuu Crow'8
Nest Pa^-alueen järjestöyksiköistä.
A l a p i i r i ^ n :o 2 Lethbridgen, Ta-berin
ja ^ p a r i s t o n järjestöyksi-köistä.
.
A l a p i i r i n :o 3 0. P, R:n valta,
radan varrella sijaitsevista järjes-töyksiköistä^
,
A l a p i i r i n :o 4' Red Deer Vaileyssä-sijaitsevista
järjestöyksiköistä.
A l a p i i r i n:o 5 Edsonista länteen
käsii^.sijaitsevbta järjestöyksiköistä.
A l a p i i r i n SO C Edmontonin aio.
een järjestöyksiköistä.
KAHDESKYMMENESNEUÄS
L U K U
\ Jarjestoyksikot. Kaikilla järjes-töyksikcilla
on täysi määräysvalta
paikallista laatua oleviin kysymyk-'
siin j a olosuliteisiin nähden. Järjes­töyksikköjen
virkailijain tule-e huo­lehtia
siitä, että piirin sihteerirahas­tonhoitaja
lähettää tarpeellisen mää­rän
äänestyslippuja ynnä lomakkei­ta
> ääntenlaskemista varten vaali­j
a äänestyspäiviksi. Äänestysliput
ja vasflien tulokset tulee kaikkien
järjestöyksikköjen lähettää, yksikön
esimiehen' j a sihteerirahastonhoita­jan
.allekirjottamana ja sinetöimä-nä,
piirivirastoon rekisteröidyssä
postissa.- ''
O KAHDESKYMMENESYHDES
L U K U
Vuotuisen edustajakokouksen kä­siteltäväksi
aiotut alustukset, muu­tosesitykset,
vastalauseet jä vali­tukset
tulee järjestöyksikköjen lä­hettää
piirin sihteerirahastonhoita­jalle
vähintäin kuukautta ennen
edustajakokouksen kokoontumista.
Tämmöisistä alustuksista, muutos,
esityksistä j a pipotestebta on jäljen­nös
lähetettävä jokaiselle järjestö-yksikölle
asianmukaisessa järjestyk­sessä,
että jäsenistö pääsee tietoi­suuteen
^ niistä asioista, joista vuo­tuisessa
edustajakokouksessa tul­laan
keskustelemaan. Yllämainitun
määritelmän perusteella ei' kuiten­kaan
yhdeltäkään edustajalta saa
kieltää valituksenteko-oikeutta tet
sen edellyttämän päätösesityksen
esitysoikeutta vuotuiselle edustaja­kokoukselle,
edellyttäen efetä kysy-myksessäoleva
valitus on saanut ai­heensa
vähemmän kuin 30 päivää
ennen vuotuista edustajakokousta.
KAHDESKYMMENESKUUDES
L U K U
Työttömyys. Toimeenpanevan ko­mitean
valvonnan alaisena toimj-vain
valdnaisten -virkailijain on esi.
tettävä kaikki ne kysymykset, jotka
koskevat työttöminä olevia järjes­tömme
Jäseniä, s4kä liittohaUituk-selle
että • maakuntain hallituksine,
koettaen saada heille joko työtä W
täyttä ylöspitoa: Tämän järjestön
jokainen työtön jäsen vapautetaan
Jäsenverojen maksusta, mutta py­syy
siitä huolimatta hyvässä jäse­nyydessä.
KAHDESKYMMENESSEITSEMÄS
L U K U
Kansallinen pnoIustusraiMto.
Puolustusrahaston kokoamiisen on
ryhdyttävä sitä varten, että voidaan •
rahallisesti auttaa kaikkia niita jä­seniämme,
jotka joutuvat huhpa-rooriien
vainon alaisiksi; ja «t»
myös voidaan auttaa kaikkia pol»t-t
i s i a V a n k e j a niin paljo kuin man-doffista.
KAHDESKYMMENESKAHDEKSAS
L U K U
Canadan ty5»aenpnolue. K a ^^
järjestöyksiköt voivat Hittya tan
dan työväenpuolueeseen. :
KAHDESKYMMENESYHEKSÄS '
L U K U
Alapnreissä, missä on t ^ ^ *
palkkasopnnuksia. koskevia «y*