Vapaus, April 4, 1929

              '8hni2 Torstaina, huhtik. 4 p;nä — ThiL, April 4 No. 80 — 1Ö29
VAPAUS r y i M . Osuno, kaiUöa*. p«it<i «gnonnui- j» taiitlajiai JnhUpiiTJai-
T O I M I T T A J A T x
8. G. K E l t . A. VAAK.*. («»IUUB.). B . A . TETOUNEN. B. PEHKOXEN.- M, TOHJANSAUT.
BftMtcred «t tfas P o « Office I>ep«fUacat. O t u m . «• »eeooJ eU»« »a«»er. '
rLMOTUSHOiKAT VAPAUDESSA: / ..
Klr}et»at«lmotal«t «JOO k«rt«. t2J00 U k u k « m « . — Arioliittooo »«.neHlj "^«^»^T?*?»»** J * ^
M^iCrotim», — NiaansBouoilmoUibe* 5<Je k « t « . « J » 3 kexu.. — Sjotrru.ImotBlurt II ^ k « t^
«240 3 kertM. — A«.«oCToUmot«k«t »2J » keru, $3J» k « k « kert*.. — K..to«Imotok^ » 1 ^ _k«rt».
— KifTr—"l'-n"Ti7VTTT tZjOO kem, S«e l i M M k » kiJto»l«o»e«Jw U i mm«loT»r«ylu. — H»loU«i>t*e<Jot )*
Moteilaotnkiet 50e kert*. tlM k c l o e k J r t M . — TjUpiiulBotUjiep j« ain«u«fcot«oar.ea cn, » M d ; ! -
l i h r t f t r J T i ilootiuhista etvkiteea. . ^
VAPAUS ( U U r t r ) „ .1 ^ .
Tkm OBir o r c n of F I « i iA Vorker. i» C« i.<U. PokJiihed iäilj tx Sudbary. OoUno.
TILAUSHLNNAT: ti-
1 »k- USO 6 kk. nSO. 3 i k . »1.75 J» » kk. tl.00. — YkaT"»Uoik;» J« Saomeen K k . naiune
«Ikoauille: 1 »k. 16.00, 6 kk. tiJA. 3 kk. «2J>0 j» 1 kk. 11.00. •
VAUeu «iottujr» ilmv>u«*n pilii oIU ko.>»ori.« k^llo < ip- Un»-rtrmi.pSiiwn-ey»ini^-£y»rkip;ivSDä.
V>p>a<I«i toimiin.: Hooororto 207. M«k«y Boildin». 4 DorUi» St. PaheJin S36V. .
V.I>«ia«i konttori: Ul»«t7 BuildiBfc 37 Lome St. Puhti!» 1038. Portio«>t«. Boi 69. Sodlmry, Ont.
VspMulen |>«ino ]• Utotoo: Liberty Baildiof. 37 L o n » St. Pohelin g87W.
Etelä-Afnkan tasaYallan asiat
Englannin Ja erään sen dominionin.
Etelä-Afrikan tasavallan välillä on
syntynjrt; mielenkiintoinen selkkaus.
Etelä-Afrikan tasavallan hallitus on
solminut Saksan kanssa sopimuksen,
jonka mukaan viimemainittu asettaa
erittäin edulliset ehdot Etelä-Afrikan
terästeollisuuden kehittämiselle j a Ete­lä-
Afrikan hallituksen käsissä oleviin
terästuotantolaltoksiin. kutsutaan joh­taville
paikoille saksalaiset spesialistit.
Englannin kapitalistit näkivät täss^
Ceacnl »d»mUmj r . t « . T> p*r col, i M b . Vlinimum cbirje for iinjle io«rtic.D, Tie. Tbe V»pau.
lk« b e « « d r e r t i B U » n>e4iiun UBonf tbe ri»i>i»b 'eople Jo C«««<U- ^
J M trt^ miUoin u h * D « » . l U u . U « . i n u i « . « rD k i r j « « r n n . . . kirjotuk.» aua«lleco l i i k k r « h . , T U i *o
iaella nim«lU: J. V. KA.NNASTO. liikkttohoit«j«. ^ -
Työväenluokan kansainvälinen juhla lähestyy
Työväenluokan kansainvälinen juhlapäivä, vappu lähestyy. Tämän
juhlan valmistelupuuhjin on kaikkialla ryhdyttävä tarmokkaasti, muodos-taaksemme
siitä todellisen työväenluokka-armeijan katsastuspäivän, tais-telupäivän
vallankumouk-sellistein aatteiden levittämiseksi laajojen joukko­jen
keskuuteen ja voimarmäyte porvaristolle työväenluokan taistelu­tahdosta.
Niillä paikkakunnilla missä ei vielä ole ryhdytty vapunvieton järjes­telyyn,
on asia otettava hetimiten esille. Sellaisilla paikkakunnilla, missä
n useampia työläisten järjestöjä — ammatillisia, nuoriso-osastoja, nais-n
ja palvelijattarien yhdistyksiä, puolueen yksikköjä tai keskusjärjes­töjä,
urheiluseuroja* pioneerijärjestön osastoja — niillä paikkakunnilla
on velvollisuus järjestää vappujuhlat yhteisiksi, kaikkia järjestöjä käsit­täviksi.
Siten saadaan niistä muodostumaan todellinen työläisten juhla,
taistelujuhla.
Vappujuhlalilaisuuksien ohjelmasisällön tulee olla työväen luokka-taistelukannan
mukaisia. Jos kansainvälisessä työväenliikkeessä on tapauk­sia,
jotka eivät ole luokkataistelukannan mukaisia ja ovat luokkataistelua
vahingoittavia, ei niitä ole vappujuhlien yhteydessä sivuutettava, vaan ve­dettävä
esille, palja.stettava. Vappu on kansainvälisen köyhälistön tais-telupäivä.
Eikä sitä ole muuksi muutettava. Luokkataistelun tarkoitus ja
sisältö tulee sillä olla. Tässä mielessä on työväen luokkataisteluliikkeen
perusjärjestöjen vappujuhlat järjestettävä. Yhteiseksi joukkoesiintymi
seksi. Kaikki työläiset luokkataistelulipun alle, on vapun tunnus-toimintaa,
niiden suhtautumista nee-kereihin.
ja julkaissut kuvauksia u-seista
tosiasioista. Ja vielä jsellaisista
tosiasioista. Jotka ovat saattaneet it­sensä
porvaristonkin hämilleen.
Brux kirjottaa: "Etelä-Afrikan oike­uksissa
tuomari täyttää velvollisuu-sopimukseasa
vakavan iskun niille e.
tuisuul^ille. Joita Englanti oli tähän
asti pitänyt monopoolisesti käsissään
Etelä-Af rikassa.
Heti sopimuksen Julkaisemisen jäl­keen
alkoi englantilaisessa lehdistös­sä,
parlamentisa Ja teolUsuudenhar-
Jottajain Järjestöissä laaja kamppailu
sen puolesta, ettei sopimus tulisi vah­vistetuksi.
Englannin teollisuusfede^
fatsiohf antoi erikoisen julistuksen.
Siinä ilmoitetaan, että "ei voi olla tie­tysti
kysymystäkään sUtä, että Etelä.
Afrikan tasavallalla, joka on''Iso-Bri­tannian
eri kansojen muodostaman l i i ­ton
itsehallitseva jäsen, olisi oikeutta
omaksua minkä politUkan tahansb. Jo­ka
sen mielestä olisi eduUisinta omil­le
eduilleen."
Edelleen Julistuksessa sanotaan:
Etelä-Afrikan tasavallan hallituksen
tällaisen esiintymisen seuraukset suu­resti
huolestuttavat Englannin liike,
miespiirejä, Jotka arvelevat, että nämä
seuraukset antavat vakavan iskun
Englannin ja Etelä-Afrikan kauppa- lemantuomio, niin tällaisissa tapauk-ti
iiiiiiiir^iiiiiini
Samalla kun käy tämä kapitalistien METSXTYÖLÄISEN KIRJE
välinen taistelu, käy Etelä-Afrikassa
myöskin toinen taistelu, jdssa
Englannin Ja Etelä-Afrikan ka-1 j ^ ^ , ^ talven ovat työskennelleet
Näin talven lopulla kokoontuu aina
tähänkin kylään suuret joukot mle-pitalistit
esiintyvät yhteisrintamatsa.Lngtgigjä, viettämään muutaman kuu-
Tämän taistelu on valkoihoisten rils-! ^^^jg^ lomaraikaa, tai odottamaan
ten pienet "nahbemiset" «Ifaivat näy­tellä
t f n i m i f i n huomattavaa osaa. Vie­lä
muutama kuukausi sitten oli har.
viaaista nff^>^ä päihtyneessä tilassa
olevaa henkilöä Red Lakella. Nyt nä^
kee juopuneita tuhkatiheään. "Viiaa-saksoja",
tuon alhaisen elinkeinon
harjoittajia, on ilmestynyt kuin sientA
sateella. - Milloin ihmiskunta vapau- POTTSVILLEN TYÖLÄISNAISET A -
täjien Ja tummaihoisten "istettyjfen J ^jj^^g^y^j^ koska taasen pääsee ta-välistä
taistelua. Transvaalin (Etelä-, feaicjn metsään, jos ei nimittäin satu
Afrikan liiton sisämaa) yUopiston pro-ly^yj^^^ hyvä "luki", että saisi
fessori Brux kertoo tästä paljon mie- jy^jj kaivantoon tai jonnekin muuaUe,
lenkiintoista. Tämä professori on pir! joka muten on perin harvinaista t ä i .
temmän aikaa tutkinut oikeuselimien 2§ paifc-irflif^in-naiia.
Missä nämä mainitut metsätyöläiset
viettävät tämän joutoaikansa? Kul­kemalla
peliluolasta toiseen, ehkä ai­van
viimeisillä senteillä koettamassa
"oimeaan" korttipelissä, toverien seu-
Tutkimustensa pohjalla professori f^essa ympärillä kuinka siinä käy -
tuleeko sitä rahaa vai meneeko.
Työläistoverit, jättäkäämme tuo alin­omainen
istuminen jjeliluolissa. Se tur­tensa
vissien edeltäpäin määrättyjen melee ihmisen ruumiillisenkin ter«
"katsantokantojen mukaan." Nämä ^ ^ , ^
"edeltäpäin määrätyt katsantokannat" j^eyden puhumattakaan henkise.sta
ovat seuraavanlaiset: "Ensinnäkin <>„ '^PP^^^umisesta. Me työläiset tarvit-luonnolUsta,
että riidan sattuessa vai- energiamme ennenkum
koihoisen Ja alkuasukkaan välillä,
käyttää valkoihoinen aina fyysillistä
voimaa. Jos tällöin alkuasukas kuo­lee,
n i i n voidaan olettaa, että hän ei
kuollut fyysillisen voiman käsrttäml.
sen johdosta, ellei aivan ehdottoman
selvät todistukset väitä päinvastaista.
Toiseksi valkoihoista ei saa tuomita
kuolemaan siltä, että hän on tappa*
nut neekerin. Mutta koska lain mu­kaan
ainoa tuomio murhasta on kuo*
Eräs lordi MelcheUin lausunto
Berlinissä pidetyn kansainvälisen fascismivastaisen kongressin joh­dosta
on Lontoossa ilmestyvä "Sunday Worker" julkaissut eräitä otteita
Italian fascistilehti "La Tribunasta", jossa oli englantilaisen teollisuus-kapitalisti
Alfred Möndin haastattelu. Mond (nyk. aateloitu Melchet-nimiseksi)
on lausunut lehdelle m.m. seuraavaa: '^Minulla oli ilp tavata
Mussolini. Hän otti minut vastaan viime viikon keskiviikkona ja meillä
oli kolmen neljännestunnin keskustelu. Ymmärrätte tunteeni Mussolinia
ja fäscismia kohtaan, kun sanon, että jo muutamia vuosia olen tehnyt voi­tavani
työrauhan edistämiseksi Englannissa. Teokseni 'Teollisuus ja po-
Jjitiikka'* todistaa tähän $uuntaan käy\'ästä töiminnakanl.'' Taloudelliri
rauha täytyy toteuttaa puoluepolitiikan ulKopuoleya.^. iKv»i^kaan tätä
tehtävää ei voida niinkään hel|iosti suorittaa jä siksi ori'välttämätöntä
päämäärän saavuttamiseksi muodostaa eri; maissa-ecikoiiien ilmapiiri.
Fascismi on luonut tämän ilmapiirin. — — Olen aina taistellut sosialis­mia
vastaan. Fascismi on~ pelastanut Italian käsittämättömästä ^'aarasta.
Minlista näyttää, että fascismille on onnistunut toteuttaa se, mikä aina on
ollut miniin poliittinen ihanteeniluokkien lojaalinen yhteistyö."
"Sunday Worker" huomauttaa tämän johdosta: "Tästä käy ilmi,
että mondismin. ("teollisuusrauhapolitiikan") perustajan . suunnitelmana
on ia§pittaa tietä fgscismin gngiantilaiselle vastineelle.. Ja myöskin on
selvää, että taistelun fäscismia ja möndismia vastaan täytyy olla samaa
taistelua. Tämän' vuoksi täytyy kaikkien työläisten aktiivisesti tukea
kansainvälistä fascisminvastustajain kongressia, joka vatKultää* Jrttpndis-min
tappioon." , -^ii.
Mainittu lordi Melchett, kuten tunnettua, on äsken perustetun Inter­national
Nickel-yhtiön päämiehiä, jonka yhtiön toimipaikkana ja saalis-tuskenttänä
ön keski-Ontarion kaivosalueet. Edellä oleva lausunto ku­vastaa
suorimmalla tavalla tämän nikkeli- ja kupariparoonin aiyotuksia
työläistensä riistäntään nähden, tullen niistä esille se, että ellei työläiset
muuten suostu heille rikkauksia kokoamaan, on heidät siihen pakotettava
väkivaltaisesti, kuten Mussolini on tehnyt Italiassa. Tästä johtuu lordi
Melchettin fascismi-ihailu. _
Mitä sanovat tähän keski-Ontärion kaivostyöläiset? Vieläkö he ai­kovat
edelleenkin olla välinpitämättömiä järjestäytymiseen nähden ja
antaa rauhassa nikkeliherrojen sitoa silmukka kaulaansa?
Puutavaratyäläisten teollisuusliiton edustaja­kokous
Maa ensi lauantaina
Ensi lauantaina alkaa pohjois-Ontariossa, South Porcupinessä, Ca­nadan
puutavaratyöläisten teollisuusliiton, Lumber Workers Industrial
Union of Canada, edustajakokous, joka sääntöjen määrääniällä lavalla
pidetään joka vuosi.
Tässä, kuten edellisissäkin edustajakokouksissaan, tulee järjestöllä
olemaart suuria niin valistuksellisia kuin myöskin järjestöllisiä tehtäviä
pohdittavanaan. Liiton yksiköt kaikilla paikkakunnilla ovat jo kauan
olleet valmistautumislyössä edustajakokouksen varalle, laatineet alustuk­sia
liittoa koskevista tärkeimmistä kysymyksistä, luoden täten pohjaa ko­kouksen
työlle ja yleen/ä liiton .suurten tehtävien onnistumiselle metsä-ja
sekatyöläisten järjestämiseksi omaan järjestöönsä. Tässä suhteessa lii­tolla
onkin suuret toiminnan mahdollisuudet edessään. Suuret metsä-ja
sekatyöläisjoukot ovat vielä järjestön ulkopuolella, järjestämättä alansa
unioon. Tämä työ kysyy sekä voimia että sitke"Vttä liitossa olevalla perus­joukolta,
sillä esteet eivät suinkaan ole vähäiset-katsoipa niitä miltä kul-«
malta tahansa. Lukuunottamatta niitä esteitä^ m|Eä asettavat puutavara-työläisten
järjestämiselle vastustavat ''työvä^äifjestöt'', m.m. tuplajuu-laiset,
joiden ainoana tehtävänä näyttää olevieni::>|lin kaikenlainen proyo-seeraaminen,
ja puulavaraparopnien häikäileitiättQmyys — on suurena ja
hankalana esteenä eri kansallisuuksiin kuuluvien työläisten lähesty-miÄii
järjestymistarkotuksessa. Täinä kysymys onkin puutavaratyöläisten teolli­suusliiton
keskeisempiä. Metsissä työskentelee suuret määrät eri kansal­lisuuksiin
kuuluvia työläisiä ja näitä ei suinkaan ole helppo johdattaa
saraan union jäsenyyteen. Toiset kansallisuudet tahtovat väkistenkin kat­sella
toisten kansallisuuksien järjestäytymispyrkimyksiä epäluiilblla^ jota
vielä lisää suuressa määrin se provokatio, jota m.m. tuplajuulaisten ja
työnantajien laholta harjotelaan Canadan puutavaratyöläisten teollisuus­liittoa
vastaan.
Huolimatta kuitenkin toisinaan voittamaltomilla näyttävistä vaikeuk­sista,
on Lumber Workers Industrial Union of Canada.kohonnut huo­mioonotettavaksi
tekijäksi Canadan kurjimniin palkattujen työläisten tais-vaihdolle.
Tämä kuulostaa jo uhkaukselta:
Englanti ei tule ostamaan Etelä-Afri­kan
tasavallalta mitään, jos se solraU
taloudellisia suhteita Saksan tai joi­denkin
muiden maiden kanssa. Teol-lisuusfederatsloni
ei kuitenkaan oso-ta,
minkälainen se toinen tie on. Jota
Etelä-Afrikan tasavallan tulisi kul­kea,
mutta silti se painostaa, että
Englannilla täytyy olla kaikki etui­suudet.
Sen Jälkeen teollisuusfederatsiohi
kertoo julistuksessaan siitä, mitä hy­vää
Englanti on tehnyt Etelä-Afri­kalle.
Se on luonut imperiumin kaup.
pakamarin, joka edistää dominionien
Ja siirtomaiden tuotteiden vientiä ku-lutusmarkkinoille.
se on antanut lai­noja
helpoilla ehdoilla ja laatinut v.
1900 erikoisen lain siirtomaalatnolsta.
Sen lisäksi Englannin hallitus panee
osan varoistaan armeijan Ja laivaston
ylläpitoon. Joka on välttämätöntä ko­ko
impereriumin suojelemiseksi eikä
ainoastaan Englannin. Niinpä yksin lai­vaston
ylläpitoon Englanti kuluttaa
vuosittain 58 miljoonaa puntaa.
slssa tuomareiden el ole tunnustetta­va
valkoihoista syylliseksi murhaan.
Kolmanneksi, Jos valkoihoinen. Joka
on tappanut neekerin, tuomitaan joik.
sikin kuukausiksi vankeuteen, niin t ä ­t
ä pidetään riittävän oikeudenmukair
sena ja oikeus on täyttänyt velvolli­suutensa.
Lopuksi, neekerien todistuk­siin
ei tarvitse uskoa. Sen tähden
niissä tapauksissa. Jolloin valkoihoisen
j a neekerin todistukset ovat vastak­kaiset,
on valkoihoisen todistus kat-sottavä
todenmiikalseksL"
: Eräs europalainen, jota syytettiin
harkitusta murhasta, sanoi lyöneen­sä
neekeriä kangella päähän niin, että
neekeri kuoli. Oikeus antoi tuomion­sa:
"syytön" ja vapautti liänet. E -
räässä toisessa tapauksessa valkoihois­ta
syytettiin neekerin murhasta. Val­koihoinen
oli piessy neekeriä slUä
seurauksella, että neekeri pian sen jäi.
keen kuolL Lääkärintarkastus osotti,
että neekerin maksa oli murskaantu­nut.
Joka tuotti kuoleman. Oikeus
katsoi valkoihoisen syylliseksi lyömi­seen
Ja tuomitsi-hänet kahdeksi vii­koksi
vankeuteen ilman pakkotöitä.
me voime viedä asiamme lopulliseen
voittoon.
Näinollen käyttäkäämme joutoal-kamme
niin, että siitä koituu hyötyä
itsellemme sekä koko työväenluokalle.
Työläiset, jotka täälläkin työttömänä
olette, käyttäkää suom. haalllla ole­vaa
lukutupaa. Se on vapaasti kaik­kien
käytettävänä; siellä löytyy hyö­dyllistä
luettavaa; se laitos on juuri
sitä varten, että henkUöt jotka tila­päisestikin
ovat paikkakunnalla, el-tuu
tuosta hirvittävästä palieesta. jo­ka
vie lokaan niin monen ihmiselä-män.
KEVÄT
VUSTAVAT JA PBOTESTEC-BAAVAT
Me Pottsvilen nais-osaston jäsenet
pitämässämme kokouksessa maalis-se
tekee tuloaan, joskin myöhäiseropä-' kuun 27 p. 1929, iKiätimme luovutiaa
nä edellisiä vuosia. Liikennekin on i l - , 10 dollaria toveri Arvo Vaaran puoluj--
moitettu voitavatjpltää.iflä aina hih. tiisrahastoon, sekä samalla lausumme
tlkuun 10 p:ään asti, siis pitemmälle syvän paheksumisemme hallituksen
mitä edellisenä vpotena.-^— E .
se on ollut .'.toimessaan jatkuvasti.
Mutta äänettömyys johtuu siltä, että
sUnä on-Sellaisia vanhoja vakaantu-
S. J . OSASTON KOKOUS
on sunnuntai Ulana huhtikuun 7 päi.
vä. Kokouksessa tulee käsiteltäväksi
paljon tärkeitä asioita. Kaikkien j ä ­senien
läsnäolo välttämätön.'"
ARVO VAARAN
puolustusrahaston hyväksi toimeen­pannuista
iltamista huhtikuun 30 päi­vä
oli tuloja $38.75, joka summa on
lähetetty puolustusliltoUe.
OSKAR HIETALA
Fort WiUIamIsta jätti Vapauden täkä-
Iäiseen kirjakauppaan 5 dollaria tov.
Vaaran puolustukseen käytettäväksi.
Rahat on lähetetty
paikkaan.
vätkä näinollen aina voi itse tilata
sanomalehtiä y.m. voivat siellä lu­kea,
sillä sinne tulevat tämän mante­reen
ja Suomen! työväenlehdet seka
aikakausjulkaisut.
Työläisjoukot, me emme enää saa
kulkea siinä välinpitämättömyydessä
missä tähän asti olemme kulkeneet.
Meidän velvollisuutemme on ruveta
enempi kohottamaan teoreettista tie­toisuuttamme
luokkamme tehtä-vLstä
sillä pelkkä monilukuisuutemme ei
meille takaa lopullista voittoa, siihen
tarvitaan oikeaa taktiikkaa ja teoreet­tista
tietoisuutta. — O.
Eri pajkkakomnlfa
nelta puoluetovereita jotka tekevät ^ ^ -
S f ^^.^.''T^"^.. sUleeroiren^Ter lä'ht^nsä' jutelTut
Red Lake, Ont.
TYÖLÄISTEN NARRAAMISET
aina vain jatkuvat ja uusiintuvat Red
Lakella. Tälläkertaa petkutti työmie­hiä
eräs insinööri, joka teetti muuta,
man kuukauden ajan koetustöitä tääl­lä
olevilla valtauksilla. Lienee herra i t ­sekin
ollut hyvin tiukalla niin sand-tttsta-'''
mammonasta", koskapa lähti
vaimonsa kera jalkapatikassa 48 mai­lin
matkaUe Gold Pines'iin. Työläi-heUlttämättä
ja sitkeästi pitämättä,
turhaa mölyä. laajoista
Mutta tässä eräänä päivänä nykäsi
yksi tämän toimikunnan jäsenistä a l -
lekirjottanutta kyynäspäästä ja sanoi,
että annappas nyt niiden ihmisten
tietää sen "aviisin" avulla, että meil­läkin
on aikomus panna toimeen ilta­mat
pikapuoUin. Koska, ja minkälai­set
Iltamat, tluskasln kuten tavallista.
Noo, el'Slllä nyt vielä mitään hoppua
ole, selitti toveri, ja että minkäkö-lalset
iltamat niistä tulee niin sitä ei
nyt vielä voi niin tarkalleen sanoa,
mutta sen vakuutan että niistä tulee
suuremmoiset. Ottakaa siis tämä huo-aslanomalseen
mioon j a valmistautukaa vastaan otta.
maan mitä tulemaan pitää. — S.
« —
jestön selkärangan muodostavat toverit ole menettäneet taistelumieltään,
vaan uskovat vakaasti järjestäytymisen voimaan työläisten olosuhteiden
parantajana.
Ensi lauantaina alkavassa edustajakokouksessa tulee esille, kuten
edellä mainitsimme, tärkeitä järjestöirisiä ja valistuksellisia kysymyksiä,
, . . . o . , , ... . . .. . ja toivomme puolestamme, että kokous kykenee ne ratkaisemaan par-teluiden
johtajana. Sen johdolla on kayly jo useita taisteluita työläisten. haalla mahdollisella tavalla, niin vaikeita kuin ne nvkyhetken tilanteessa
elintason huonontamisyrityksia vastaan, päättyen toiset niistä voitoilla ja ollen lienexätkin. Ter^^ehd^mme siis veljellisesti edustajakokousta ja toi-toiset
myöskin tappioilla. Tappioista huolimatta eivät kuitenkaan jär-jvomme parhainta menestvstä sillä ojalla luokkarintamaa.
"TEIVAS KUNINGAS"
Vai oliko se Kuningas Teivas. Olkoon­pa
päin kuinka vaan, joka^ tapuksessa
tämä älskä kuuluu alkoliiaah. olleen
Pirkkalassa valtiaana ja on nyt h i ­nannut
luunsa tänne Arthuriin. En
tiedä onko ukko tullut tänne valio-tustarkotuksissa.
joka muuten' ei mi­kään
ihme olisi näin sotaisena aika­na.
Muita täällä hän on ja jos ha­luatte
päästä hänen meininkebtään
kuusalle, hiin tulkaa osaston haallUe
iauantal-lltana. huhtikuun 6 p., siellä
se asia kai selviää.
VAPPUUN
cn vielä paljon aikaa. Mutta cnhan
se työväestölle verrattain suurimerki.
tykselllnen JuAlakin. Ollen päivä jon­ka
luokkatletolnen työväestö kautta
maailman tuntee omakseen. Pälyä
jona työläiset tuhansin ja miljoonin
kokoontuv8i« . juhltn|aan, päästämään
äänensä kuuluville'^ä näyttämään voi­mansa
maailman nykyisille valtiaille.
Tällaista juhlaa ei siis voida alkar»
liian aikaisin valmiistelemaan.
Tältä kannalta katseli asiaa k.-
puolueen täkäläinen kk. koeiiteakin
j a asetti jo joku aika sitten komitean
valmistelemaan Vappujuhlia, komi­tea,
on jo pitänyt neuvotteluja ja val­mistelut
ovat täydessä: käyra>jssä
Voimme siis odottaa jotakin tavalli­sesta
arkielämästä poikkeavaa vap­puna.
^ ; -
AGITATSIÖNIKOMITEA
ei ole tainnutkaan pitkiin aikoihin
toitottaa maailmalle mitään hömmls.
taan. Tämä ei kuitenkaan johdu siitä
etteikö se olisi hommsissa ollut. Kyllä
PALVELIJATTARIEN TOIMINNASTA
Me palvelijattaret täällä Torontossa
myöskin hiljakseieh köeUumne seurata
toisten esImeHtkiä,, nim. kulkea ajan
Ja kehityksen mulcana. • Ikävä kyllä sa­noa,
mutta innokkaita ön liian vähän
Joten toimintamme on hyvin pientä,
"siihen lukumäärään verraten, kuinka
suurilukuisina olemme edustettuna
Torontossa. Minä yksilönä en voi
käsittää kuinka tytöt eivät harrasta
omaa parastaan. JLlittjmiällä joukkoom­me
toimimaan, omien etujensa edistä,
miseksi '^a oman Itsensä kehittämi­seksi,
sillä kehitystä henkisesti me
jokainen palvelijatar tarvitsemme. —
Koettakaapas nyt;kaikki tytöt ottaa
huomioon, että meillä on oma osasto,
joka tarvitsee tukea pysyäkseen hen-
'gissä niin kauan, kun meille alkaisi
olla jotain hyötyä, tarkoitan: saamme
sen niin suureksi ja huomatuksi, että
kaikissa käänteissä meillä on oma
osasto joka meitä huoltaa ja turvaa
huonon ajankin-pllessa.
Sen verran me olemme saaneet a i ­kaan,
että meillä on tanssit tilsjaina
9 p:vä tJ£. Don-haalilla. 25 sentin
sisäänpääsy maiksulla alkaen 8:30 j.p.p.
— Koko orkesteri soittaa ja vielä on
hanurin soittaja aina välillä,, joten
takaan että ilo ei tule puuttumaan
sinä iltana. Siis kaikki kannatta­maan
palvelustyttöjen tanssia kuka
vaan suinkin on tilaisuudessa pääse­mään.
Siis näkemiin. — B.
tulevista työhommista. • Se­kä
allekirjoituttanut heillä papereita
voidakseen todistaa, että työ on tehty
ja niin ollen oikeutettu nostamaan
pankista työläisten-palkat ja ttismaan
rahat omistajille, kuten oli luvannut
Nyt kuitenkiti on selvinnyt, että mai­nitulla
herralla oli vain konnuus mie­lessä.
Sillä saatuaan rahat Gold P i -
nes'in pankista, oli lähtenyt niiden
kanssa aivan eri suutmalle, siis rauta­tien
varteen ja luultavasti sitten 'Win-nipegiin,
Näin ollen työläiset joutuivat
tekemään ilmaista työtä ja kiroile­maan
herrojen kavaluutta.
NHLLE TYÖNETSIJÖILLE
jotka ovat tiedustelleet työn saantia
näiltä perukoilta, olkoon sanottuna
että mitään mahdollisuutta ansiotöi­hin
ei tääUä qykyisin ole. Työoloissa
tälläkertaa näillä seuduin on lamaan­nus,
aiheutuen etupäässä £ähkön
puutteesta jonka valniistumista odote­taan.
Tammitöitä on tehty aina viime
kesästä asti ja varmojen tietojen mu­kaan
pitäisi tämän vuoden lopulla c.
lemaan sähkö Red Lakella ynnä muu­alla
ympäristönä. Sillä mikäli tiede­tään
on aintOdn Howey Gold Mines
Ltd. tehnyt ^opulUsen sopimuksen
sähköyhtiön kanssa j a niin ollen kesän
aikana tulee työolot vasta vilkastu­maan.
Ain^dn työt laajennetaan Ho-wey
mainilla.
JUOPOTTELU
ja sen yhteydessä ilmenevät tavat, ku-
Ostohommat ovat taas
vauhdissa
Helsinkiläinen "T. Tiedonantaja"
kertoo porvarien tah(rita harjotetusta
erotettujen työläisiurheilijaiii kalastuk­sesta
seuraavaa:
Meille on kerrottu, että -^iime aikoi­na
ollaan eräiden pääkaupungin suu­rimpien
porvarillisten urheiluseuraln
taholta harjoitettu hyvin pitkälle me­nevää
kalastustyötä, joka pääasiassa
on suuntautunut TUL:stä eroitettuihin
tai rangaistuihin ensiluokan nyrkkei­lijöihin.
Niinpä ovat m.m. T. Zidbäck
ja G. Bärlund saaneet vastaanottaa
mitä houkuttelevlmpia tarjouksia, o.
vatpa houkuttelijat käyneet useita
kertoja heidän kotonaankin, mutta
ovat liojat kylmästi torjuneet luotaan
moiset porvariston matalamieliset hou
kuttelljat, jotka käyvät heidän kimp­punsa
tarjouksineen, hyväkseenkä3rttä-en
heidän asemaansa, olla estettynä
kilpailemasta työläisten järjest&missä
kilpaUuissa.
Se on oikein pojat! Pitäkää rajat
selvinä luokkaviholllsiin. Älkää un­hoittako,
että te kuulutte tälle puolen
rintamaa, eikä pusaäiousuisten työ-'
väensortajien joukkoon. Älkää antako
kauniiden lupausten sokaista silmiän­ne,
vaan osoittakaa, päättäväisesti
kieltäytymällä luokkavihollistemme
houkutuksista, olevarme todellisia työ-läisurheUi
joita!
Samassa yhteydessä voisimme mai­nita
myöskin siitä kiihkeästä ajojah­dista
minkä alaisena tunnettu jyry-lälnen
mestaripainija Juhola on jo
pidemmän aikaa ollut porvarflllsten
urheUupiirien taholte. Hänelle on lu­vattu
pitkiä ulkomaamatkoja Ruotsiin.
Saksaan j.n.e. Useampaan otteeseen
on käyty kotona ruinaamassa ja ke­huttu,
mitä. kaikkea ihanuutta heillä
on tarjolla.
Jussi! Pää kylmänä! Katso, mlllal
sessa asemassa ovat aikaisemmat y l i -
loikkarit. Sinä et työläisenä sovi suo­jeluskuntalaisten
säälittävään- seu­raan.
'
Yllä emme ole vielä tällä kertaa
luetelleet kaikkia niitä, joita on kalas­tettu
viime aikoina. Tiedossamme on
vielä useita £wnanlaisia tapauksia.
Elleivät nämä alhaiset houkuttelemi.
set ala loppua, tulemme tekemään a-sioista
enempi selkoa ja samalla muu­tamia
paljastuksia, jotka saattavat
vakavasti horjuttaa yleisiä käsityksiä
urheilusta, varsinkin milä tulee äma-tööriurheilun
kunnioittamiseen porva­rien
leirissä.
virkailijoille siitä syystä, että langet­tivat
mielivaltaisen tuomion Arvc
Vaaralle. -
Samalla Vetoamme vielä n i i h i n to­vereihin
ja osastoihin, jotka eivät vie.
lä ole ryhtjmeet vastustamaan tällaLs-
Ita julkeata mielivaltaista sortoa.
Pottsville, maaliskuun 27 p. 1929.
Naisosasto.
kaisuutta kuin mikään mtiii teolli­suus,
joita virasto on tutkinut. Ei
ainoastaan autoteollisuus yleensä oso.
ta huonoa puolta tässä 'suhteessa,
mutta epäsäännöllisyys Ja epävarmuus
työnsaannista on sääntönä kaikissa
autoteollisuutta koskevissa työpaikois­sa."
Virasto on toimittanut laskelman
78 autoteoUtsmislaltoksen työläisten
täydestä työajasta vuosien 1923—1928
väliltä. Lukuunottamatta; vvibtta 1926,
jokainen vuosi osottl alemfKia keski­määrää,
kuin 1923 j a eneinpl kuin
puolet näistä laitoksista äntöi työ.
Iäisilleen alle 85 % täydestä ajasta.
Raportti ospttaa, että vuonna 1023
autotyöläisten työaika oli 80.8% täy­destä
ajasta. Viikkopalkan ollessa
keskimäärin $32.75, autotyöläiset saivat
ainoastaan 42:lta viikolta ^ i k ä n , eli
$1,325, sensijaan että olisivat saaneet
$1,700, jos olisivat saaneet olla sään-nöUlsesti
työssä.
Tutkituista 78:sta autoteollisuus-laitoksesta,
ainoastaan kaksi kykeni
antamaan työläisilleen työtä 95
kokonaisajasta. 10 90—95 %• välillä,
21 85—90 pros. välillä, 15 80-85 pros.
välillä ja 30 laitosta antoi työläisil­leen
työtä kokonaisasjaslä alle PO
pros.
Michiganin valtiossa sijaitsevat 20
autotehdasta, joissa noin 60 pros. kal­kista
autotyölälslstä on työssä, tar*
joo oivan kuvan autotyöläisten ase­masta.
Näiden tehdasten työläisten
työaika vepsinä 1923. 1926 ja 1928 oii
kokonaisajasta seuraava:
Ammatillinen liike
Autotyöläisten epävar­mat
työsuhteet
Katseletteko säännöllistä työpaik.
kaa? Älkää silloin yrittäkö autoteol­lisuutta.
Säännöllinen työ on seUai-nen,
jota autotehtain jat eivät voi an­taa,
mutta siitä, huolimatta jakavat
ne säärmölUsesti jättiiälsinäislä völt-to-
osinkoja. Mutta säännölliset palkat
autotyöläisille, jotka rikkaudet luo­vat,
sitä eivät autotehtaiUJat pidä
välttämättömänä. Tällaisen kttvan on
saanut Yhdysvaltain työvirasto, tut­kiessaan
autoteollisuutta.
"Autoteollisuus", sanotaan viraston
raportissa, "osottaa suurinta epä'/.a-an
"Kovan sisun omistajalta ei lähde
henki lumipuussakaan".
Kas sellainen on oikea valkosuoma-lainen'
sankari. Yksi sellainen, V.
Kosola nimeltään, kirjoitti joku aika
sitten Ilkkaan muistelman, jonka k i r .
jallis-historiaUinen arvo on korkeata
valkosankarillista. luokkaa.
Tällaisen kerskurin sankaruus, jon­ka
henki ei lähde hirsipuussakaan, i l -
i&enee seuraavasta lainauksesta sa­massa
kirjoituksessa: ,
"Niin koski tämä vakavalta tuntuva
viesti hermostooni (tieto siitä, että
joutuu poliittisena vankina Venäjälle
V. 1916) etten saanut ensimäistäkään
kirjainta, vaikka olisin kuinka yrittä-hjrt.
Kädet ja koko olentoni vapid
hirveästi. Täjrtyi luopua koko yrityk­sestä.
R-kirjainta jolla aijoin kirjeeni
aiottaa en itsekään tuntenut."
Vieläkö joku epäilee oikean suoma­laisen
sisun olemassaoloa? Siinä on
klassillinen esimerkki sen laadusta.
Muistelmat jatkuvat seuraavaan
fcbrtfealehtoiseen tyyliin:
"Olimme olleet jo matkalla useam­pia
tunteja. Ryssät olivat jo kyllästy­neet
kortin peluuseen. He alkoivat
haukotella täydellä suulla, joka aukes-kin
suureksi kuin jäniskoiran suu.
Ryssillä näyttää olevan suururuojuut
venyvämmät kun tavallisilla ihmisillä,
niinhän sanalaskussäkin sanotaan, et­tä
"ryssä eläimUtä eniten'miiistuttaa
ihmistä". Ryssistä yksi toisensa pe­rästä
kellahti lättlaUe^ sinellin päälle
nukkumaan ja älkoivjät kuorisatä niin­kuin
lauma sonnia olisi' möyrästähyt.
Aloimme tuumia pakoa. Nyt jos
koskaan on tarjoutimut hyväi tilai­suus
siihen. Joku ehdottaa yksinker­taisesti
junasta hyppäämistä, se joka
loppuisi varmasti lyhkäiseen rjräsien
Teht. No. 1923 1926 1928
1 80.1 % 86.7 % 90.5 "h
2 8.30 85.2 904
3 85.6 88.7 89.6
4 874 90.4. 89.1
5 88.0 90.7i.i
6 68.9 62.Ö '88.8
7 85.2 87.1 87.0
8 85.8 86.8 86.2
9 88.5 85.9 85.9
10 85.4 85.7 85.5
11 65.3 81.9 84.7
12 88.5 93.1 84.3
13 91.2 83.0 82.1
14 80.2 83.6 76.7
15 72.0 64.7 764
16 83.8 77.8 73.3
17 71.7 88.7 72.1
18 79.0 62.4 66.7
19 80.8 94.0 64.8
20 82.9 80.1 56.8
Auototeollisuus pidetään vallitsevan
hyvinvoinnin perusteena. Se kerää
voittoja, joiUe ei vertaa löydy histo­riassa.
Mutta kaiken tämän vauras-tumigen
ja hyvinvoinnin rinnalla, au-toporhot
eivät n ä e syytä taata au­totyöläisille
palkkaa kaikilta vuoden
52 viikolta. Sehän . onkin luonteen­omaista
kapitallstlseUe järjestelmälle
ja tulee jatkumaan siihen saakka klm-nes
työläiset ovat järjestyneet" niin,
että voivat ottaa teollisuuksien johdon
omiiii käsiinsä.
YHÄ EDELLEENKIN PASSf-
KIESTOJA
Kuopion läänin maaherra pn ilman
perusteluja hylännjrt passiiänomukset
Neuvostoliittoon, joita olivat tehneet,
A : Oinonen. E. Juuti ja Kalle j a AntU
Husso. ,fieilla «11 " tarkoitus siirtyä
maanviljeUöiksl Karjalaan. .
Maaherran päätö&estä ovat asian­omaiset
valittaneet. , ! V
tinnolla lietensä ääressä Laihialla l u ­kea
kasvattiensa hengen tuotteita,
niistähän uhir^jn syvä. valkosucMiäalai-nen
sivistys ja länsimaisen kulttuuria
leima. Vilpitön onnitteliunme profee­talle.
Samasta muistelmassa oli kohta, jo­ka
meitä entisenä poliittisena vanki­na
huvitti. Noiden inhottavien ryssi­en
aikana saattoi pQjiittiselle van^le
tapahtua seiiraayanlainen kohtaus:
"Istuessani kopissa katajanokan
vankilassa, avata.äii ovessa oleva luuk­ku,
sisään työnnetään "Termospullo"
täynnä kuuma kaakaota j a pieni pa-kettL
Kääre" sisälsi sokerikaakua ja
rasian suklaamakeisla.
Kaakaoptillo oli minulle "tuotu joka
aamu parin viikon ajan."
Olemme istuneet valkoisen Suomen
herätessä. Joku taasen sanoo, että saa- vankiloissa ^po lii.tti.se^na^ v^a„n..k^i.n„a.. viidet-daksemme
pakomme onnistumaan on tä vuotta, niutta kertaakaan* ePole
ensm turvattava selkäpuoU ja sitä em- vartija tuonut murjuun kaakaota —
me VOI millään muulla tavaUa turva- puhumattakaan sokerikaakusta ja
la Kum etta ensm tapetaan ryssät ja suklaarasioista. Ne ovat kaikki valkoi-se
on meille helppo tehtävä. Nutä on sen Suomen poliitUsUta vangeilta j y r -
kuusi, meitä 12, niillä on jokaiseUa käsi kielletty.
nakmja pistm vyöllä. Kaksi miestä! Mutta ne ryssät, ne perhanan rys-nyoKkaa^
ama yhden ryssän kitumiin sät — ne antoivat poliittisille vangeil-otteel^
kiinm. ampuu le tuoda kaakaota, sokerikaakkuja ja
kuulan kalloon ja kaikeksi vannuu- suklaata. '
«fSLS?^**^^^ Oikea valkoinen sankari^ c i vaimois-pistamella
lattiaan kunnL" ta kohtelua muistella muuträ kuin
Mahtaa Santeri Alkio suurella nau- hampaitaan kiristeUen.--Äima.