Vapaus, April 14, 1923

              lUiiaiitalii^ luilitikmin 14 a ~ Sai April 14
VAPAUS
Canadan saomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-igf
Sudbaryasa, Ont., joka tiistai, torstai ja lanantai.
' H.PUEO.
Vastaava toimittaja. • •
V A P A U S
(Liberty) -
The only organ of Finnish W©rkerfl te Canada. Pnb-
Mied in Sudbury, Ont., every Tnesday, Thuraday and
^ "Advcrtising rate» 40e per col. inch. Mininmm cnarge
iot sinde insertlon 75c. Discotint on standjng advertise»
Qient The Vapana is the best sdvertising mediam among
tlie Finnish People in Canada. i
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
01.50 ja yksi kk. 76c, , , « r / i « i .
Yhd^altoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
@8.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähetiamaSn;
•»•itsi asiamiesten joillg on takaokset -
' Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
Jialstatuumalta; Suurista llmotaksista sekä ilinotdksistn,
öiden tekstiä • ei joka kerta mnuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilnlotuksct $2.00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselta muistövärsyltä; nimepmuutoailmotukset 5pc.
kerta, $1.00 kolniekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$8.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ,ha-ftitaantieto-
ja osoteilmotnkset 50c. Ikerta, $1.00 kolme'
kertaa. — TilapäisilmotokBista pitää raha seorata ma-siihen
ja näiden petturien kurja rikos kuitataan vain
muodolliselfa «paheksumislauseella.»
Katalia ovat sosialidemokraattiset työväenluokan
peetturit
"Jos ette milloin tahansa sää vastausta ensimäiseer
Mrjecseenne, kirjbttakaa uudelleen liikkeehoitajan per-oQonalliselta
nfmePä.
J. V. KANNASTO.Llikkephoitaja.
»eeistered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecOUjfclassmatter..'. • •:, ' - - ^ ' • - - .. "
Tiistain lehteen aijotut Jfmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
Suomen sosialidemokraatit ja
amnestia
Viimeksi meille saapuneet Suomen lehdet kertovat
Sosialistisen Työväenpuolueen edustajain tekemästä
välikysymyksessä eduskunnassa poliittisten vankien ar-mahdusasiasta,
sekä siitä skandaalista, mikä on syn­tynyt
sen tiämmästyltävän tapauksen johdosta, että
useitten sosialidemokraattien on havaittu äänestäneen
yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymisen puoles­ta,
siis hallitukselle luottamuslauseen antamisen puo­lesta.
Täiha on synnyttänyt katkeraa paheksumista yk­sin
sosialidemokraattienkin kes^kuudessa. S. Sosiali­demokraatti
m. m. kirjoittaen asian johdosta seuraa­vaa:
«Siihen nähden, että puolue on yaatmut myöskin
vuoden 1918 Jälkeen tuomittujen ^^oliittisten vankien
vapauttamista, niihin kuuluen kommunistien puolueen
perustajat ja n.k. «etappimiehetkin», ja että eduskun­taryhmä
jo viime vuonna ori itse tehriyt tätä tarkoitta­van
eduskunta-alotteen ja puolue uusinut sainan vaati-tmuksen
viime tammikuun lopiulla, pidetyissä yhteisis-
; 8ä mielenosoituskokouksissa, olisi ryhmän jäsenten ol­lut
äänestettävä, puheenaolevaa välikysymystä valio­kuntaan.
KMH muutamat ryhmän jäsenet kuitenkin,
vastoin tätä käsitystä, äänestivät yksinkertaiseen päivä-jfirjestykseen
siirtymistä ja muutamat taas pidättyivät
äänestyksestä, päätti ryhmä lausua heille tästä menet-,
.lelystään moitteen ja varoituksen sekä tehdä asiasta
ilmoituksen piiritoimikunnalle.»
Lehden päätoimittaja ifLalto niminierkillään «Ähvä»
leimaa tapauksen, valitettavaksi skandaaliksi, kirjoit­etaan
siitä seuraavasti:
«Vielä on valittain todettava, että tämän amnestia-^
asian yhteydessä on tapahtunut skandaali, jota vas­taan
jokaisen kunnon sosialidemokraatin on jpantava
'vakava vastalauseensa. On käynyt selville, että eräät
jaosialidemokraattisen^ ryhmän ' jäsenet ovat kommu­nistien
amnestiavälikysymyksestä Jäljestettäessä äänes­täneet
yksink. päiväj. siirtymisen ptiolesta. Tänä on
teko, jota ei voida vierittää yksinomaan typeryyden­kään
tilille, sillä jokaiselta eduskunriari jäseneltä täy­tyy
sentään vaatia niin paljon allia, ettei kukaan työ­väen
edustaja saa äänellänsä kannattaa sellaista hal­litusta,
joka juuri on päässyt^ilmoittamasta, ettei se
aijokaan tehdä mitään «uuden kapinan valmistajain»
hyväksi. Ja kun vielä Iisaksi juiirimuutäiiiäa tuntia
aikaisemmin sos.-dem. ryhmän puheenjohtaja on il­moittanut,
että rae mieluimmin näemme selvän taan-tumushallituksen
kuin nykyisen, joka tahdottomasti
kulkee taantumuksen talutusnuorassa, eikä lupaa äm-nestiaa
v. 1918 vangeillekaan, niin olisi jokaisen ryh­män
jäsenen pitänyt käsittää millä tavalla on äänes­tettävä.
Porvarit tietysti moisen teon johdosta iloitsevat, ja
onhan tieillä siihen syytäkin. Niinpä Ilkka lausuukin,
moitittuaan ensip ruotsalaista ryhmää, seuraavan tun-nustuben:
•Mutta tällöin joukko järkevämpiä sosialidemo-kraattfeja
astuu puoltamaan hallitusta, ja ruotsalaisten
ja konmiunistien liitosta huolimatta hallitus saa luot­tamuslauseen.
»
Allekirjoittanut lausuu puolestaan, että taivas var­jelkoon
meitä enemmistä sellaisista «järkevistä», ja sa­malla
tahdomme lausua sellaisen toivomuksen, etlä
puolueemme eduskuntaryliraässä pannaan käytäntöön
niin tiukka kuri, että moiset edesottamiset eivät uusiu­du,
sillä jos ne saavat jatkua, niin saattavat ne koko
eduskuntaryhmämme ja puolueemme häpeään. Myös
se on allekirjoittaneen käsityben mukaan välttämä­töntä,
että skandaalin tekijät vedetään julkisuuteen,
sillä muussa tapaubessa jäävät ryhmän kaikki jäse­net
epäilyben alaisebi. Kun tiedetään, että jotkut
ovat tuollaisen karhunpalveluksen tehneet eikä tiedetä
kutka ovat kysymybessä, niin voidaan epäillä )-htä
ja loista ja häväistä syj-ltömiäkin, kuten jo nyt on ta­pahtunut.
»
Näitä porvarillisen taantumushallituksen puolesta
Italian kommmiistien taistelu fäscis-miavastaaii
Italian, kommunistipuolueen toimeenpaneva komitea
on jnlkaissut seuraavan kiertokirjeen:
Italian fascistihallituben uusin vainoaalto, joka
on jouduttanut vankilaan useita tuhansia kommunisteja
ja suurimman osan puolueemme paikallisista johtajis­ta,
on herättänyt huomattava^ vastakaikua kansainvä­lisen
prbletariaatin suurissa joukoissa. Täten mielim­me
me ilmoittaa ulkomaisille tovereillemme ja italia­laisille
poliittisille pakolaisille,-että puolue on pelas­tanut
keskusjäi^estönsä kosken^attomana - ja ryhtynyt
järjestämään rivejään.
Kehoitanime europpalälsten ja amerikkalaisten vei-jesjärjestöjemrae
toimeenpanevia komiteoja huolehti­maan
poliittisista pakolaisistamme, mikäli nämä ei­vät
ole «ammattipakolaisia», sekä kontrolloimaan hei­dän
kommunistista toimintaansa ja varaamaan heille
pääsyn Kommunistisen Intematsionaalen osastoihin
missä oleskelevat.
Italian kommunistipuolue toivpö, ettei siihen lu-keutuvain
joukkoon, vaikka näiden onkin ollut pakko
poliittisten vainojen tähden -paeta maasta, tunkeudu
urkkijoita, syöttejä taikka aineksia, jotka väärinkäyttä­vät
työläissolidaarisuutta puolueen taikka Kommunis­tisen
Internatsibnäalen nimessä.
Italian kommunistipuolueen toimeenpaneva komi­tea
tuomitsee räitä päättäväisemmin kaiken yksilöllisen
aloitteen niin hyvin italialaisten kuin muiden toverien
taholta paenneiden taikka niiden italialaisten toverien
tukemiseksi, jotka vielä ovat maansa luokkataistelun
juqksuliaudoissa. Puolue tarkoittaa, että koko avus-tusalöitteen
täytyy olla toveripuolueiden toimeenpane-väin
keäkuskomiteain käsissä,' koskien tämä yhtä hyvin
keräyksiä kuin avustuksen jakaniista pakolaisille, Ita­lian
kommunistipuolueen; tukemista fascisroia vastaan
taikka fascismin uhrien avustamista itse Italiassa,
IKP:n toimeenpaneva komitea on sopinut Saksiän kom­munistipuolueen
tonneenpanevan komitean kanssa sii­tä,
että kaikki tovjBripuolueet;^ jotka keräävät varoja
taistelun käymiseksi Italian fascismia vastaan ja sen
uhriein tukemiseksi, , asettuisivat kosketukseen Saban
kommunistipuolueen toimeenpanevan komitean kanssa
ja lähettäisivät sille kaikki IKP:n käytettäväksi aijo­tut
varat.';' . '
Italian koinmunistipuolueen toimeenpaneva komitea
pyytää . kaikkia veljespuolueita julkaisipmaan tämän
kiertokirjeen; lehdessään ja omasta puolestaan sitä'
tarkoitusta vastaavalla tavalla täydentämään.
Hansen Länsi^Eurqpan
kaaoksesta ja asemasta
^ yosto-VenäjäUä
YeoSjSssa Europan peUittu.
Professori Nansen piti ^äskettäin
Knatianian ylioppilasyhdistyksessä
esitelmän' nyk^sestä tilanteesta Ve­näjällä.
Länsi-Europan sekasortois­ta
taustaa vastaan piirsi' iiän täl­löin
-suurin jpiirfein varsin myö­tätuntoisen
kuvan Neuvosto-Venä­jästä.-
Huolimatta arvostetun puhu­jan
eräistä lausunnoista, jotka
osoittavat, ettei hän ole kommu­nisti,
muodostui hänen esitelmänsä
kuitenkin samalla mitä raskaimmak-si
syytökseksi vallassaolevaa järjes­tystä
vastaan Länsi-Europassa,
Tilanne Lanai-Europassa on täl­lä
haavaa täysin luonnoton, alkoi
hän. Tuntuu kuin vajottaisiin yhä
syvemmälle ja syvemmälle. Suori­tetaan
suoranaista väestön pahoin­pitelyä.
Kaikki pulmat repostellaan.
Ollaan sellaisen tunteen vallassa,
että päättämättömyys, kykenemättö­myys,
niin, ja silkka ^cbluffi»' on
luonteenomaisinta lÄnsi-Europan
valtiomiesten politiikassa. Vain yksi
asia voi* pelastaa Europan kelvotto­masta
hallinnasta, jota se kärsii:
työ, voimaperäinen työ Europan luo
miseksi yhdeksi taloudelliseksi eli­mistöksi'.'
•
Itävdlsm 1^
V kiii^jes kongre^^^
Itävallan kommunistipuolueen maaliskuun , alku­puolella
pidetiy kongressi osoitti, mitä edistysaskelei­ta
puolue on kuluneen toimintavuoden aikana ottanut.
Hetkellä, jolloin kotimaisen ja ulkomaisen kapitaalin
offensiivi käy päivä päivältä yhä raaenmiabi ja jol-loiij
Itävallan' sosialidemokratia ön laskenut «aseensa»
fascismin ja monarkistien edessä, on ko^
lue omannut selvän'; ja puhtaan luokkataistelukannari
ja osoittanut, että se kykenee johtamaan joukkojen
taistelua.
Kongressi hylkäsi suurella enemmistöllä kriisin ni­mellä
kulkeneet anarkistiset virtaukset ja lausui, että
puolueen on oltava proletaarisen ioiniinnaripiuolue,
suuirten työtätekeväin joukkojen täisteluase.' Kongressi
asettui myös yhteisen rintaman kärinälle ja piiolsi blo­kin
muodostamista kapitalistista offensiivia vastaan.
Kongressi käsitteli juurtajaksain kysymystä tais­telun
organisoimisesta fascismia vastaan. Seipelin kris-tillis-
sosiaiistinen hallitus ja sen lakeijat, karisällis-saksalaiset
ja sosialidemokraatit, ovat tieten täi tietä­mättään
unkarilaiisen, taierilaisen ja italialaisen fas-cisjitaanturiiuksen
käskyvallassa, mikä taantumus mie­lii
yhdistää Itävallan näiden kolmen taarituriiusmaan
liittoon. Kongressi päätti ryhtyä mitä päättäväisim-pään
taisteluun fascismia vastaan ja työväenhallituk-
SM muodostamisen puolesta.
Mitä tuii ammatillisessa liikkeessä seurattavaan
taktiikkaan, asettui kongressi ylitenäisyyden kannalle
ja protesleerasi jyrkästi amsterdamilaisjohtajaköplan
harjoittamia eroittamistoiraenpiteitä vastaan, samalla
kun kongressi päätti kaikin keinoin .estää sen hajaan­nuksen,
mitä sosialidemokraattiset johtoainekset pro­vosoivat.
Itävallan työväenluokka on ratkaisevien, taistelujen
kaudessa. Maan kommunistipuolueen kongressi osoit­ti,
että kommunistit pystyvät sekä käymään että joh­tamaan
näitä taisteluja.
Porvarilfinen demokratia
Minkälaista '^on porvarillinen demokratia, siitä an­taa
porvariyhteiskunnan hallitsevat tämän tuosta räi­keitä,
pettämättömiä esiriierkkejä. Uutiset niriiittäin
taaskin kertovat, että Jugo-Slaaviassa, riiailmansodan
jälkeen järjestetyssä uudessa' «kansanvallan» maassa
äskeiset vaalit ovat toimitetut mitä hirviltävinimän hai-liluben
harjoittaman terrorin alaisina, mikä terrori
on suuntautunnt yhtä hyvin porvarillista kuin prole­taaristakin
oppositsioonia vastaan. Tästä terrorista
johtuu, että oppositsiooni on 7Ö edustajan sijasta saa­nut
vain 12. Jos oppositsiooni olisi valinnut sellalisia
edustajia, joita hallitus ei olisi hyväbynyt, olisi\fat
Venäjän vallankumou* tunnoB-tettava.
. '
I^ansen osoitti tämän jälkeen jou­kolla
numeroja Venäjän äärettömän
metikitykseri Europalle. On täysi
syy kiinnittää: kaikki huomio teki­jään
mikä Venäljä on Europan ta­loudellisessa
elämässä. Mutta onko
tehty tätä? Ei, päinvastoin. Tapa,
millä Venäjää mainitaan Länsi-Eu-ropassai
osoittaa varsin vähän ym­märtämystä,
jopa myös varsin vä­häistä
ymmärtämista'htoa. Ei • käy
laatuun' kuitata i koko tätä tärkeätä
seikkaa väitteellä, että venäläiset
ovat vain joukko murhaajia ja ryö­värejä,
joiden kanssa ei tahdota
olla missään tekemisissä. On ennen­kaikkea
otettava huomioon, että ny­kyinen
järjestelmä Venäjällä pohjaa
vallankumouksen ja. että vallanku-mquksen
menettelytavat' ovat aina
olleet vähemmän pehmeät kuin
rauhallisen politiikan menettelyta­vat,
Ja on otettava huomioon toi­nenkin,
seikka, nimittäm, että jouk­ko
muitakin Europan valtioita poh­jautuu
vallaiikumOubeen. Ei roh-jennettane
väittää, että yksi val­lankumous
on laillinen,' toinen lai­ton.
Jos tun;iustetaari Ranskan,
Saksan ja Venäjän vallankumous
vuodelta - l?!?, jos tunnustetaan
IJorjan vuoden 190;5 vallankumous,
niin on tunnustettava myös Ve­näjän
lokakuun vallahkuuiouskin.
Joskbhta «ina ollaan niin' yksi­mielisiä
tuomitessa poliittinen vai­no
ja julmuus toisinajattelevia
:(sl3. porvareja) kohtaan; niin. on
kuitenkin samalla otettava huomi­oon,
: etteivät pp?ittiset vainot ol­leet
turitemattomiä 'Venäjällä' van-hahkaäii'
järjestelmän aikana. Ny­kyinen
hallitus ön vähemniistöhal-litus;
Aivan oikein. Mutta eikö van­ha
hallitus ollut vielä suuremmassa
määrässä vähemmistöhallitus? Ii­tiksi
tulee, ettei vanhalla hallituk­sella
ollut mitään kostettavaa, ku­ten'
sitävastoin nykyisellä^ Koko­nainen
joukko nykyisiä johtajia on
viettänyt vuosia elämästään vanki­lassa.
Monet Venäjän johtajista
ovat juutalaisia, ja jos tiedetään
mitä juutalaiset saivat kärsiä van­halla
Venäjällä, niin ei käy ihmet-telemirien,
jos he mielivät kostaa.
Kaikki Tämä on otettava lukuun,
erinenkun langetetaan tuomio.
Mitä enemmän minä olen ajatel­lut
Venäjän kysymystä, isitä enem­män
olen minä tullut siihen käsi­tykseen,
että kaikki tapahtunut on
ollut välttämätöntä. Maltillisen, pe­rustuslaillisen
'hallituksen pystyttä­minen
niihin aikoihin oli sula psy-kolooginen
mahdottomuus heilu­rin
oli heilahdettava vastakkaiseen
äärimmiäisyyteen. Länsi-Europan
sanomalehdistön vllessa niin syvästi
järkytetyn ori otettava huomioon,
ettei enempää yksi kuin toinenkaan
yhtei^^cuntamuoto ole paras mah­dollinen.
Kaikilla niillä on heikkou­tensa
ja hj^ät puolensa.
sään muussa maassa. Valitan, et­ten
ole niin kuohuksissa toteutetus­ta
työvelvollisuudesta. Se «li holshe-vikkien
aatteellisen katsantokannan
ilmaisu kunnioitus työtä kohtaan
oli vakautettava. Olkoonpa vain, et­tei
henldstä työtä arvostettu riit­tävästi
(seikka, josta pröf. Nan-senilla
on virheellinen käsitys),
mutta tätä voidaan puolustaa sillä,
että-^ pääasiassa ruumiillisen työn
teKjät joutuivat valtaan Venäjäl­lä.:
...^ • ^^.-'.^• •
Nansen siirtyi sitten uuteen ta­louspolitiikkaan
vuonna 1921, jol­loin
Lenin seUtti, ettei miailma vie­lä
ollut kypsä kommunistiselle jär-r
jestelmälle, minkä vuoksi^ oli osit­tain
palattava kapitalistisiin menet­telytapoihin.
Tämän uuden talous­politiikan
avulla pelastettaisiin 'Ve­näjä.
Pakko-ottojärjestelmä korvat­taisiin
luontaisverotuksella. Tämän
johdosta oli myös kotimainen kaup-
'pa vapautettava ja rahajärjestelmä
toteutettava uudelleen.
Unden: talonipolitiikan kehitys.
Koko tämä uusi metoodi kehit­tyi
täysin kapitalistisesti, väitti
Nansen. Kommunistinen järjestelmä
elää tosin teoreettisesti, mutta käy­tännössä
on kehitys kulkenut kom­munismista
sosialismiin (!), ja täs­tä
tilaan, jossa yksityinen aloite saa
yhä suuremman ja- suuremman liik­kumatilan.
Tämän elämän tulokset
,ovat rohkaisevat. Keskustelöissai
joissa olen ollut eri taloudellisten
elimistöjen johtajain kanssa, on mi­nua
hämmästyttänyt vakavuus, mil­lä
pyritään toteuttamaan uutta ta-ouspolitiikkaa.
Jä minä luulen, et­tä
varovaisuuden avulla, jota käy­tännössä
noudatetaan, tullaan on­nistumaankin.
-
Puhuja kosketteli lopuksi nälän­hätää.
Nälänhädän tullessa oli Ve­näjä
typö tyhjä sodan ja saarron
raUtta ei bolshevismin perusteella.
Neuvostohallitus teki kaikkensa tor­juakseen
nälänhädän. Ulkomaiset
avustuskomiteat ovat pitäneet yllä
12 miljoonaa ihmistä, en tiedä,
kuinka monta neuvostoliallitus. Nä­länhätään
kuolleiden lukumäärä saa-tettanee
laskea 3.miljoonaksi.
Ja millainen on tilanne nyt? Nyt­kin
on siellä nälänhätää. Mutta nyt
ei enää selitetä sen syyksi halli­tuksen
pakko-ottoja vaan sitä kur­jaa
tilaa, mihin talonpoikaisrväestö
on vajonnut. Väestö ei voi kohota'
ilman apua ulkoapäin taikka neu-vostohallitukseltai
Kylvöviljaa lä-hetettiinkin
suurissa , määrin. Yk­sistään
minun edustamani järjestö
lähetti '70,000 tonnia (ja'neuvosto­hallitus
suunnattoman paljon enem­män).
Mutta eräissä osissa. Venä­jää
oli tilanne sellainen, että talon­poikain
oli' tehtävä vaali joko kyl­vämisen
taikka syömisen välillä.
Volgan alueella, Ukrainan etelä­osassa
ja eräissä Krimin piireissä
vallitsee vielä nälänhätä. Maimtaari
että löytyy 2—8 miijooriaa nälän-hätäistä
—- mielisin ' arvioida mää­rän
4—-5 miljoonabi.
LSHETySKUSTANNUKSETt
Canadan
dollarista
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30; 50c lähetyks. jsik.
40; 60c lähetyks. $40—?60; 75c lähet $60—$100. Yli «
'dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanonii*
lähetyksille $3.60 lisämaksu. ,
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad-view
Ave.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne,
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjoien valtuutettu asiamies.
BOX 69. VAPAUS,
SUDBURY. ONT.
PilettilMke tehtävä i, V. Kannaitooi nimessä.
hallituksen ehdokkaat ilman muuta saaneet astua näi-aanestäneitä
työväenluokan katalia pettureita ei ole den tilalle. Vain Kroatiassa ei hallitus ole uskaltanhl
kuitenkaan vielä vedetty julkisuuteen eikä erotettu so-' sovelluttaa hirmuvaltaansa, minkä vuobi siellä onkin
Bialidmokraatlisesta rjiimästä, joten juttu kuivunee | vatittu vain oppositsioonin miehiä.
BoItheTiamin tunnas — konioltutta
tyoHe.
• Mitä, on sitteii bolshevismi? Aja­tellessa
niitä monia vaiheita, joiden
läpi se on käynyt, on mahdotonta
antaa tyydyttävää vastausta. Mi-niEta
kuitenkin tuntuu, että ydin­kohtana,
ainakin alussa, täytyi olla
työn, joka on elämän korkein te­kijä.
On vääryys ja täytyy jäädä
vääryydeksi, että eräät ihmiset voi­vat
elää ja lisäksi' komeasti rikka­uksiensa
perusteella tekemättä mi­tään
työtä, kun sen sijaan toisten
on raadettava itsensä sairaiksi niu­kan
tulon vuoksL Tämä %^äryys
oli suurempi Venäjällä kuin mis-
Venäjän * on vietävä maasta viljaa
hankkialueen varoja.
•Mutta eikö Venäjällä ole riittä­västi
viljaa? kysytään. On helposti
ymmärrettävää, että järkeillään, et­tä
koska Vienäjä voi viedä viljaa
maasta, niin täytyy sen myös voida
auttaa omaa hädässäolevaa väestö­ään.
Mutta sen jälkeen mitä olen
kertonut taloudellisesta tilanteesta
Venäjällä, on ymmärrettävä seik­ka
sellaisenaan. Valtiokassa on tyh­jä
ja hallitus perii verot viljan
muodossa. Toisin sanoen on Venä­jällä
vilja valtion, rahaa. \ Venä­jän
hallituksen on vietävä maasta
osa viljaa, se kun ei muuten voisi
hankkia varoja muuhun mikä on
välttämäfentä yhteiskunnan olemas­saololle.
Uskon, ettei ole kaukana aika,
jolloin Venäjä jälleen tulee 'tärke­äksi
tekijäksi Europan taloudelli­sessa
elämässä. Pian voi tulla aika,
jolloin Venäjä on se, joka pelastaa
Europan vaikeuksista, «ikä päinvas­toin.
Nyt saamme 'me kaiken vil­jamme
toiselta puolen Atlannin. Jos
siellä nyt yhtäkkiä sattuisi -kato,
mitä me silloin tekisimme ilman
Venäjää? Uskon, että Europan po-litikoitsijoilla
ja taloustieteOijöillä
On täysi syy seurata huomaavaisuu­della
Venäjää. Sillä siellä on kai­kesta
huolimatta pelastus nykyises­tä
kurjuudesta.
tömiä, kuinka napistaan, ; kuinka
taloutemme hajoaa, kuinka; täältä
tulisi yksi ja toinen :pois kuin. pää­sisi
j.n.e. j.n.e. Tietenkin saamme
täällä nollien jutuille nauraa sillä
ogpas taasen löytäneet tehtävän si-käl.
vastavallankumoukselliset lur­jukset
ja heidän yhtä lurjusmaiset
muka vallankumoukselliset kaverin­sa
jotka moisia aivan aiheeettomia
ja perättömiä juttuja kehittelevät
ja levittelevät. Mutta siellä on oi­keitakin
tovereita, on paljon niitä
pysykää te kylmänä älkääkä antako
h e r m o st u 11 a a noiden kata-loitten
valeiden itsänne. Tosiasia
on tämä: Yhtä toista pikku vas­toinkäymistä
on kuten missä alka­vassa
suuressa hommassa, tahansa,
mutta tyytymättömyyttä ja napina-ta
ei ole. Päivä päivältä olemme
täfieet päin vastoin vakuutetuksi
siitä että taloutenime on lujalla
pohjalla, tulevaisuus, varma ja lu­paava
aivan samoin kuin koko Ve­näjänkin
valtiotalous on lujalla poh­jalla
ja hyvin lupaava kuin vaan
tarmolla ponnistetaan työnrinta-mallä,
tuotannossa, valistus- ja yh­teiskunnan
kaikissa tehtävissä niin
jopa vaan' mennään eteenpäin huu-tafeoot
ne siellä'jotka meille ja Ve­näjälle
tuhoa toivovat, , kuinka ko­vasti
hyvänsä. Tämä ei ole mitään
pröystäilyä, kyllä me täällä tunnem­me
mitenkä asiat ovat paremmin
kuin ne siellä jotka tietonsa am­mentavat
Venäjän vihollisten lehdis­tä
jopa suurentelevat niitäkin. Tä­mä
riittäköön asian tuosta puolesta.
Kirje Venäjältä
Tielina, Marxin VoIosU, VenäiS,
Heimik. 19 1923.
Eilen saimme sieltä Amerikasta
paljon kirjeitä, Monien kuulumisi­en
ohella, mitä niissä kirjeissä on,
on ne kuulumiset meistä tietysti
etutilalla jotka kertovat että sikäl.
tovereiden mielenkiinto on talou­teemme
niinkin suuri että siitä siel­lä
puhutaan ja toimitaan asiamme
etedn joka on toimintaa Venäjän
työväen vallan eteen. Vähemmän
mielenkiintoisia ei kyllä ole nekään
tiedot äeltä joissa kerrotaan siellä
kiertelevän villejä huhuja kuiiika
me iftuka täällä olemme tyytymät-
Mitä me tarvitieisimme saada. -
Me tarvitsisimme tänne lisää hy­viä
jäseniä, miehiä ja naisia. Hy­villä
jäsenillä tarkoitetaan: olla;pys^
tyyiä töihin, omata varma vallan­kumouksellinen
kanta yhteiskun­nallisiin
asioihin, pääomaa talou­temme
rakentamiseen kaikinpuolin
liusiaikaiseksi mallitilaksi. Viime
mainittu toivomus toteutuu tieten­kin
vaan ensi mainittujen toteutu­misen
kautta. Koneisto on nyt
meillä hyvä kuin tehdään ne pikku
lisäykset mitä vielä puuttuu mut­ta
pääomaa tarvitsisimme myöskin
jonkunverran muuhunkin että oi­kein,
nopeaäti voisimme kohottaa ta­loutemme
sille asteelle joUenka se
tulee nostaa. Erityisiä ammatti­miehiä,
jospa heillä ei ole sääntö­jemme
määräämällä tavalla varoja­kaan,
saisi tulla talouteemme. Nyt­pä
olisi niiden jotka tänne aikovat,
kirjoitettava heti sikäläiselle edus­tajallemme
toveri Leo Leinolle
Äoom 301, Prefontaine Bldg., Se­attle,
^ash., ja honialattavä itsen­sä
mukaan ja tulemaan tänne sillä
taloiitemme tarvitsee lisää jäseniä
ja lisää pääomaa.
Nimenmuntto.
' Sitte viime kirjeen ön tälle pii­rille,
volostille, muutettu nimeä.
Salskin volostista on tullut Marxin
volosti. Tässä piirissä lienee kait
enin marxilaisia maanviljelijöitä
kuin mailmassa missään,;
Kolehti Punaiselle, laivastolle.
Viime viikolla oli keräys Punai­sen
laiTOston hyväksi, sen voimistut-tamiseksi.
Se kommuuni joka tästä
piiristä antaa tähän tarkojtubeen
suurimman lahjan, saa vastapalkki-oksi
suuren kirjaston ja suuren.pti-naisen
kunnialipun. Tässä me nyt
naapuritoveruksel hiukan kilpäilfem-me
kenelle se ensipalkinto tulee.
Kyllä yritys kilpailun ansaitseekin.
Niin kauan kun imperialistiset ros-vovallat
hiovat miekkojaan Työn ta­savaltaa
vastaan, "meidän on oltava
varuillamme ja pidettävä puolus­tuksestamme
huoli. Tämä takaa
meille rauhan, ja työnteon mahdol­lisuuden.
Mitäkö lahjoitetaan tähän
«kolehtiin»? Naapurikommuuni, jo­ka
on jo täällä ehtinyt tuottaa vil­jaa,
antoi keräykseen kolmesataa
puntaa viljaa. Meillä kun ei ole
vielä muuta 'viyaa, paitsi se mitä
olemme ostaneet, emme tietenkään
voineet antaa "viljaa. Annoimme" sii­hen
rahaa aeitsemänmOjaardia seit-semänsataa
viisikynmien^mi|joonaa
ruplaa. Laskettuna tämä %iljaa fe.
riaksi tekee, se' seitsemänsataa seit::
seniänkymmentäviisi puutaa Koai.
iriuunimme lahja oli yksimielinen*
kuten kaikki toisetkin suurimerki.'
tykselliset päätökset ovat olleet
simiellsiä.' ^Ajattelimme että
se tuo kirjasto ja lippu pitäisi tui.
la meille, vaan jos toiset suuret
kommunitaloudet, joita piirissämni&
on, ajattelevat samoin ja panevat
suurempia summja, niin kukaan ei
voi olla häviöstään tässä kilpailus­sa
sen. iloisempi kuin olemme me,
sillä sehän todistaisi vain että va­kavan
asian takana ollaan vakavalla
tavalla. '
^Rynnäkköön,
Olemme varustautuneet rynnäk-köön.
Rymiäkk9ön lakeille, pelloil­lemme
kylvämään viljaa. Siemenet
ovat valmiina, valmiina on myös­kin
öljyt koneistoon jä odottelem-me
juuri sieltä saapuvia tovereita,
jotka pian ovat täällä, auttamaai
meitä tässä rynnäiössä.
Hiivit.
Ulatsuja, häitä, tansseja. Nuori-väki
se tietenkin näissä käypi etu­rintamassa.
Terveenä ja punapos­kisella
he leikkeihin käyvät ja eipä
se vanhempikaan väki näy sivussa-katsojan
osaan antautuvan, Kua
sieltä nyt saapuu lisää soittajia,
niin torvisoittokuntamme ja orkes­teri
saapi toivottua lisää sille alal­le,-..•
Ennenkuin ensikesä on kulunut,
toivomme - useoita teistä entiset to­verimme
siellä, olevan matkalla ta­louteemme.
Suomalais-amerikalaisesta Maan-viljelyskommuunista
terveiset
teille.
V : •. - Karl Mattila. •
Pöytäkirja
tehty Pohjois-Ontarion (puri
• n.TO l:sen ediustajakokoukses-sa
maaliskuun 25 p., 1923.
(Jatk. edelliseen numeroon.)
b) Lisäykset:
• : 1, iPiirijärjestön edustaja­kokoukselle
tulevien asioiden yh-teistyttämisessä
toimii piiritoimi­kunta
siten, että eri osastoilta,
tulevat alustukset, vaihdetaan pii-,
rin osastojen kesken. Siten saa­daan
jäsenistön mielipide ylei­semmin
selville ja on sen avulla
piirin edustajakokouksen helpom­pi
päättää' tärkeimmistäkin ky-syrnyksistä.
' 2. — Edustajia valitessa suo­malaisen
järjestön edustajakoko­ukseen,
tulee . piirin osastojen
asettaa niin monta ehdokasta
kuin T.P.K. määrää piiristä va­littavaksi.
Näistä osastojen asel-tainista'
ehdokkaista valitsee
; edustajakokous TPK. asettamaa
määrän" edustajia.
3. — Piiritoimikunnalla on oi­keus
valita niin monta jäsentääa
piirin edustajakokoukseen knin SJ
fätsoo tarpeelliseksi, toimintaoi-
' keudella, mutta ei. päätösoikeu-della,
4. — Kaikille piirin osastoilb
lähetetään piiritoimikunnan toi­mesta
jäljennös piirijärjeitö)^
säännöistä.
Sääntövaliokunta:
D. Louhi, J. Oksanen.
K. Siikanen.
Worker« pnolueen nimen
miiatäs.
Koska Workerspuolueen toises­sa
edustajakokouksessa päätettiin
ottaa Canadan ^orkers Puola-eelle
Kommunistipuolueen nimi,
niin me myös katsomme tämän
.ajan kyUin sopivaksi ottaa tämän
askeleen ja julistautumaan Ca­nadan
Kommunistiseksi P""''';
eeksi, EdeHeen paattamme, eta
piirimme osastot ottavat t ä m^
tarkasti, huomioon ja koettavat
kasvattaa jäsenistöä siihen saos*
taan, ettäi jos puoluetta kohtaan
tehdään hyökkäys hallitaben ta­holta,
niin siUoin vaaditaan me"'