Vapaus, January 29, 1930

              24 1030 Kesfciyiikkpna, fem^^ Jan. 29
l^mäm Joulu IJ%
• rtä parasta on saada Tie tFölSisteö laettavafcsi kuin antaa
^ ^ d ä tänne kirjakaupan-nurickatui mätänemäani Siis:
fliian kuin niitä piisaa annamme niitä joko tukuttain tai,
• t a c p a l e in 15 sentillä kappaleen; Kiiruhtakaa tilaustenne
l°a L-ihetämme postivapaasH kaikkiaUe.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
B O X 69, S U b B O R V , ONT.
*
Ii
^
i
i
•t
i
t
4
delle äänelle pianosäestyksen ämnssa, säv. A . WiHtanen. on
tavana Vapauden kirjakaupasta, hinta 40 senttiä. Lähete-n
postivapaasti kaikkiaUe. - _ ^
ielä muistan äänen räikkähän, lapsena jot' usem kuulla sain,
ei ollut rtuulien huminaa; oli äidin kehtolaulu vain.
•• Tuulan tuu tuutilullaa lasta nukkumaan, soi mulle ääni
armaan äitini, ., • i . ,
ikka orjaks' synnyit sa maailmaan, vapaus viel' kerran
koittaapi. :;:
Näin laulaa runoilija laulun ensimäisessä värssyssä. Yhtä
uniisti soi sävel säveltäjän tulkiten raatajan tunteita. Hank-ikaa
Joka kotiin tämä laulu. Sävel on helppo oppia. Sen voi
ittaa ja opetella millä instrumentilla tahansa.
Tilataan osoifcteella: , * _
. O. BOX 69 S U D B U R Y , O N T .
Monet uskovat Kauhisijtvat. K a -
tuvat. J a odottavat maailmanloppua
i Uskottomat katselevat kauan R i -
;bakinin oppaalta, vihdoin ottavat
"kiinni ja i»liastavat punaisen lohi­käärmeen.
Käy selville, että loliikäär.
me on Ribakinin ystävä; joka on
puettu punaiseen trikooseen ja v a -
'rustettu pitkällä, heiluvalla niinikui-tuöännällä.
-
Kas siinä teille punainen lohikiiär-me!
Oikea Moskovan suuresta teat­terista
paennut Mefistof el!
Öelvästi vastavallankiunouksellisen
töitnlnta.nsa vuoksi Rlbakin vangit­tiin'
ja karkoitettiin mustanmullan
keskusalueelta: Silloin hänen seura!a-jansa
ja oppilaansa alkoivat nimit­tää
itseään- "fjodorovilaisSksl". He
^muodostivat erikoisen vormupuvun:
väatteihhi ommeltiin valkoisia riste­jä.
Lahkon johtajilla oli lisäksi mul-takin
erikoismerkkejä — valkoiset
liinavaatteiset suvimekot. patalakit
ja nauhat.
; Ristejä paidoissa ja housuissa, ris­tejä
hatuissa ja turkeissa — kaik­kialla
ristejä!
Lahkolaiset • eivät tyytyneet yksin-omaan
koristeihin ja koruompeluk-siin,
vaan kuten kävi selville, suo­rittivat
aktiivista vastavallankumo­uksellista
työtä. Talonpoikais^todis-
BATRAKKIA K O L t E K T I I -
nSILV T.ALOUKSIIN
n tunnettua määriteltiin ai-iln
kollektivisoimlsliikkeeseen
"vien batrakkien (palvelijaha)
923-30 vuonna 300:m. Kollek-en
myrskyinen 'kasvu on
n osoittanut, että tämä luku
ttämätön.
tähden määritteli LUttojen
batrakkien luvun, joka tullaan
^än kollektiivisiin talouksiin
30 vuoden kuluessa 851 tuhari-
Mset ristinkaDtaiat
Kirj. An. Tsharow
AUSPRIKAADEJA KÖNNlÄ-
LLIKKYYSRAJOONElftlTr^ .
-tetään kevätkylvökamppailun
saii lähetetään \is^f''M
agronomeja, tekhuskt^k jä
. Korjausprikaadien lilhettä-aletaan
tammikuun^ 20 iJistä.
it ovat sleHä'paikrrT^päälia
kuukautta.
AISEEN TY4ivilKfc<i|(jj^.^i,;-.
ikuuii^ i'p:srkAmtvii^Ä-'
een työvikkobfi' iftihlMniift
ista Leningradin'-fefestiill'-
ta: Halturinin nim. om. .teh-
'Krasnyi Majak". Soy^tätaja
" ja osittaisesti "I^asripje saaottaneet henkilöt.
1". Kaikkiaan siirtyi yKtätnit-työviikkoon
16 tuliätä'^yö-
Päälehdissä oli julkaistu pieni,
mutta tärkeä sähkösanoma Voro-neshista:
"Oikeudenkäynti fjodorbvilaista
"vastavallankumouksellista joukkuet­ta
vastaan on alkanut, joukkuetta,
joka työskenteli uskonnollisen lah­kon
muodossa. Pjodorovilaiset järjes­täytyivät
puolihullun syfilistä sairas-tavan
munkin Fjodor Ribakinin ym­pärille.
Lahkon johdossa oli yksmo-maan
kulalddaineksia, ajoita johdettiin
ulkomailta käsin. Oikeuden edessä
oli 42 aktiivista joukkueen johtajaa.
Sj^ytettyjen eruäimäinen ryhmä muo­dostaa
kaksi ensimäistä riviä, ja o-vat
he kaikki puetut valkoisiin l i i ­naisiin
sUvimekkoIhih ja patalakkel-hln'
sekä klrjaellut yltympäri riippu­vin
ristein. He kieltäytyvät jyrkästi
"in tehdasjatsheikat ov^J; ryli-
Viipurin rajonissa muodoSta-korjaustyöläis-
prlkaadeja, joi-J.lfetuutUfli^,ta'r; Matkalla . oikeuteen
nin nim. om; ja '
tehtaat siirtyvät 7-tu
"än.
ryhtyy rakennuttamaan. Le-
•""n leipätehdasta, joka tulee o-yksl
Neuvostoliiton suurim-tulee
laskemaan päivititäin
nnia valmista leipää. Tehdas
tyj'dyttämään 40% koko L e -
dn leipätarpeesta. Leipäteh-kennetaan
Obvodnyin kanaa-
"elle ja tulee sen rakömus
ukset maksamaan 1. milj.
sisäasiain osaston kanssa.-Si-valtuutetuiksi
valittiin Eero
inen ja Adolf Taimi,.ollen e -
i samalla "työväen punaisten
n _ ylipäällikkö." , Alkujärjeste-päättäen
on kansauvaltuus-nähtävästi
ajatellut hyvin l ä -
tse seurata sota-asiain hoitoa,
-valtuuskunta päätti puna-tarpeisiin
kulloinkin tärvit-rahamääristä,
samoin oli 3 p.
uuta annettu ylipäällikön
='^ky esitetty sen tarkastetta-
Käytännössä hoiti Tauni Haa-l
a h l f p l ^ t i! Sulavat ij?v tekevät rjs.r
t(oxftf!fi^jä. ?<i:kmsi:,^Äfe vastavaUan-:
TARilOjyifcsellisQn. jouyöipen johtajia.
H Ö 4 ^ ..i9#aiWSn. - oij. .toipen ryhmä,,
jbukbäoi^:,,tahdon todelliset toimeen-iPanijat,:
i^m-hapQlttajät ja* huligaa­n
i t " . - '
Lahko järjestäytyi Novaja Kallt-yan
kirkcmkylässä. V. 1921 oli sama
kylä Kolesnikovhi rosvojoukkueen
keskuksena, joka joukkue suoritti
siiuria tihutöitä mustanmullan kes-kUsalueellaj;
Matta> 'Joukkue hajoitet-
-fttnViijöhtajia: KolesmitoVi ammuttiin.
tähteet muuttuivat '?raur
kansalaisilDsti f Ja • asettuivat!
afeiunaan »lueen eri Jsyliin. Mutta sit-
^ n ne alkoivat taas jälleen,.järjes­täytyä,*"
feliä ^(Stafc'^iefhoieÄ.yimin-tänsh
iisk<i»imb'liisert lahkon varjoon.
Lahkon Johdossa olivat rosvojoukku-eltten
toimintaan välittömimmhi o-
Lahkoon liittyi­vät
kulakit, kauppiaat, \antarmit,
tappelupukarit, . taskuvarkaat ja
murhaajat. Lahkon aatteellisena joh-ta
jana oli, antaen myös sille myö­hemmin
nimen, munkki Fjodor R l ­bakin,
joka sanoi itseään pyhimyk­seksi,
jumalanlähettilääksi. Vaiku­tusvaltaansa
Ribakin kohotti kirjain,
mellise^l operettitempullla, jotka ei­vät
suinkaan sen vuoksi tehneet vä­häisempää
vaikutusta tietämättö­mien
massojen keskuudessa.
Niinpä esimerkiksi laskettiin liik-kelle
huhu, että Novaja Limanin ky­lään
tulee punainen lohikäärme.
Lolilkäärme — se on sanantuoja,
jolca tulee ilmoittamaan maailmanlo­pusta.
poissa ollessa myöskin y l i -
n tehtäviä. .
asiain yhdistäminen yhteen
m hoidon kanssa herätti .jo
ussa epäilyjä J a tyytymät«>-
• Jo helmikuun 14 pnä a$etM
yaltuuksunta itsekin komiteas
"n ehdotusta sodan johdon
Ji järjestämisestä. Sai»aap
käsitteli sitä myöskin työväen
yosto. Käsitellessään kansan-
Kumian jäsenten vaalin...vah­a
t a lausui sen perustuslaki­na
epäilynsä sodan johdon
^Ksenmukaisuudesta. Helmi-
2 P. tekemässään päätöksessä
neuvosto lÄäasiassa valio-mielipiteeseen
idättäen e-sota-
asiain osaston sisäasiain
^- ehdottaen kuitenkin sota-houoon
Taimea ja Haapalais-tosta
käsiteltäessä kansanval­lassa
yhtyi se pääneuvos-ilprteeseen.
mutta ehdotti
yhteisen komitean asetta^
järjestämisestä ehdotUB-
^ a n . Vasta Up.maaliS:
^^ayaltuuskunnassa
o%Um kirjelmä asiain järjes-sen
mukaan oU kansan-
- a S , n Penistettava crliyi-
^ l a i n osasto, jonka .toimi-
J"^» vain sodankäynti ja
sotilashallinto sekä sodankäynnin
välittömässä yhteydessä olevat asiat.
M a a l i ^ u r i 20 p. tpimitetussa k a n -
sanvaltuusktinnan uudelleen järjes­telyssä
tulikin tämä ehdotus toteu­tetuksi.
Sillohi hyväksyttihi sota-asi­ain
valtuutetuiksi E. Haapalainen
ja A. Taimi ja sisäasiain valtuute­tuiksi
valittiin M. Airola ja Hanna
Karhinen. Oli siis tarvittu aikaa e-nemmän
kuin puolitoista kuukautta
ennenkuin voitiin luopua alussa käy­täntöön
otetusta epäonnistuneesta ja
jäykästä järjestelmästä.
, Edellä mainittua uudelleen järjes­telyä
oli mahdollisesti jouduttanut
myös se, että punakaartien ylipääl­likkönä
toimivaa Haapalaista vas­taan
oli tehty erinäisiä valituksia
hänen käyttäytymisensä johdosta
Vilppulan rintamalla. Valituksia kä­siteltäessä
kansanvaltuuskuimassa
pyysi H. 15 p. maaliskuuta eroa yli­päällikön
toimesta ja ehdotti Taimea
tilalleen- Sillä kertaa ei asiaa vielä
päätetty. Vasta 20 p. ratkaistiin a -
sla siten, että -yhden yUpääUikön tir
lalle asetettiin jayt kolmihenkinen
kollegio. Siihen valittiin entinen yli­päällikön
sijainen A. Taimi, rykmen­tin
päällikkö pohjoisella rintamalla
Euio Rahja ja kansanvaltuutettu E.
Eloranta. Samalla päätettiin pyytää
neljänneksi jäseneksi Pietarin soti­laspiirin
päällikköä Jeremejeviä.
H:nea säilytyettlin edeUeen sota-aslain
valtuutettuna. Tätä uutta jär­jestelyä
vastusti m m . silloinen yleis­esikunnan
"päällikkö Wes]ey, joka
vaati diktaattorin asettamista, joUe
kuuluisi niin sota- kun siviUlasln
hoito.
Yleisesikunnan jräällikön tointa
hoiti alussa entinen järjestyskaarti­en
yUpäällikkö A l i Aaltonen. Vielä 20
p. helmikuuta on hän S.P.K. Toimi­van
Armeijan Yleisesikmman nimes­täjät
ja itse syytetyt osoittavat tä­män
oikeudessa suurella joukolla to­siasioita.
Oikeudessa on -aineellisena todis­tuskappaleena
esimerkiksi fjodorovl-laisten
kolmivärinen lippu, jossa on
tunnuslause: "Jumala, suojele tsaa­ria".
Todistaja Voloshina toi oikeu­teen
vielä toisenkin lipun, jossa on
aivan samanlainen tunnuslause.
Tämä lippu mitä parhaihunalfa ja
tuntuvimmalla tavalla luonnehtii f jo-dorovilalsten
ohjelman.
Fjodorovilalsten muut tunnuslau­seet
ovat: "Neuvostojen valta on an­tikristuksen
valtaa. Kooperatiivit o-vat
antikristuksen järjestöjä. Kom-munlt
ja maatalouskommunit ovat
perkeleen aikaansaannoksia".
Fjodorovilaiset pitävät pääviholU-sinaan
puna^armeijalaisla. Jotka
käyttävät "sarvellista hattua".
Sotapäällikköinään he pitävät Jo­takin
mystillistä "ruhtinas Mihailia"
Hänen kunniakseen he ovat laati­neet
myös psalmeja: "Toivo ja voi­ma
on ruhtinas Mihailissa".
Oikeudessa yksi fjodorovilalsten
johtajista, kulakki Pahomenko, ke­hui
avoimesti, että "ristinkantajain
vaikutuspiiri kasvaa, ristinkantajain,
jotka odottavat valkoisten enkelien
lentävän maanpäälle ruhtinas M i -
hallhi johtamina j a silpovan pala-isifcsi
kaikki neuvostolaiset".
/ J a nähtävästi fjodorovilaisilla to­dellakin
oli "valkoisia" enkeleitään":
esimerkiksi Tälahissa he hajoittivat
kouluÄ ja öisin suorittivat sen r a ­kennuksissa
sotilafiharjoltuksla. "Vai.
koisia enkeleitä" oU. mutta ei ollut
vam "ruhthias MlhaiUa", Jotta olisi
vohAut alkaa järjestää verilöylyjä!
Pjodorovilaiset kävivät mitä jul-keinta
agitatsioonia kaikkia neuvos­tohallituksen
toimenpiteitä Vastaan.
K u n • ryhdyttiin levittämään val-tiolahiaä;
fiiin fjodorovilaiset laski
vpti'liikkeelle huhun, ettei sitä lai-^
liaJa tifllä lilnastamaän, mittkä vuok­si
i'ahat muka jöUtuvät hukkaan.
• O n viljankokoamiskamppailu, Ja
fjodorovilaiset pistääntyvät pirtistä
pirttihi Ja puhelevat:
— Älkää viekö viljojanne neuvos­toon
— se kohta heittää kasvoiltaan
talonpoikain maan!
Talovskin plhikunnassa päätettiin
muodostaa traktoriyhdyskunta. Fjo­dorovilaiset
alkoivat raivokkaasti e-siintyä
tätä hanketta vastaan. Ja
kun kylässä muodostettiin ensimälset
kylvötoverikuimat, niin fjodorovilai­set
järjestivät mielenosoituksen lau­laen
tsaarillista hymniä.
Traktoriyhdyskunnan muopdstami.'
sen johdosta Talovskin piirikunnas­sa
fjodorovilaisten vaikutus nopeas­ti
kutistui sangen vähihs.
Kaikkein suurin vaikutusvalta fjo­dorovilaisilla,
täytyy huomauttaa, oli
huutoreissa J a kylissä, jotka sijait­sevat
kaukana kulttuurikeskuksista.
Mutta fjodorovilaiset eivät tyyty­neet
ainoastajm suuUifieen agitaöo-niin.
He levittivät laajalta l i i k u n ­nassa
myös pohiettMja lehtisiä. J o n ­kinlaisen
kuvan. näitten Iraitotebtis-ten
luonteesta antaa seuraava emäs­tä
tällaisesta lehtlsesstä otettu lai­naus;
"Veljellisen lain vallitessa tulee
kunnioittamaan veli veljeä, äiti si­sarta
jjxe- Neuvostovallan aikana el
ole näitä lakeja, ja se on sietämä­töntä.
Nyt on jonkinlainen sekasor­to.
Me lialuamme laatia sellaisen
lain, että jokainen eläisi itsesaii var-ten.
Neuvostovalta tuhoaa talonpo­jan
opettaa hänelle tarpeetonta. Se
on tuhottava. Me tulemme hävittä­mään
kalkki neuvostokirjat, suorit-tamaan'
neuvostovallan räjäyttäniir
Jisefc pc^atiedot ja niiden hankki­misessa
saatu opiskelulialu liänelle
sittenunin suurena apuna hänen
kulkiessaan kohti elämän.sä miiii-
Newtonin luonteelle kuvaavana
inalnittäkoon- myös hänen ainoa
rakkautensa juuri näiltä kouluajoil­ta.
Samassa talossa kuin liSn
lauvan pikkut3?tön Icanssa hän viili-tyi
piaremmin kuin vallattomien to­veriensa
ja valmisti pikku ystävät--
tärelleen nerokkaita leikkikaluja se-ka
nikkaroi huonekaluja tämän n u ­keille.
Sittemmin muuttui tämä ys­tävyys
rakkaudeksi, mutta ollen mo-lemmat
köyhiä, eivät voineet ajatella
avioliittoa. Sittemmin meni tyttö
naimisiin toisen kanssa, mutta New-sen.
Teidän tulee ymmärtää eikä tönin ystävyys säilyi entisellään, ja
lähteä vastaan, vaan esittää protes­tinne
neuvostohallitusta vastaan
Pois kommtmismi! Takaisin «itinen
elämä! Veljet, ymmärtäkää ja läh^
tekää Neuvostoliittoa vastaan!"
Tässä lentolehtisessä ilmenee lo­pullinen
kulakkien j a vastavallanku­mouksellisten
cdijehna. Tämän ohjel­man
toteuttamisessa eivät' fjodoro­vilaiset
pysähtyneet minkäänlaisten
toimenpiteitten- edessä. Heilckoja he
suorastaan peloittelivat. Vohnakkai-ta
terrorisoivat murhapoltoilla, m u c
hilla j a päällekarkauksillÄ. Pihrlkun-nassa
oli suuri Joniko ' tulipaloja,
jotka olivat fjodorovilaisten järjes­tämiä.
Myös murhapoltot he järjes­tivät
erikoisella tavalla, nlhi että' ta­lot
palaisivat ristintapalsestl rfe-tl
oli itseään risthikantäjlna pitävien
fjodMOVilaiste nmeirkkl.
Verisiä olivat nämä risthikantajatl
Muuten ristiopplhan on ollutkin
"rauhan Ja rakkauden" oppia vain
paperilla ja saarnoissa. Itseasiassa!
on rlstinoppl aina ollut yksi verislm
mistä uskonnoista.
Näin siis uskonnollhien lahkc
muuttui kulakkien Ja vastavallanku-kouksellisten
järjestöksi, joka yhdlsl
ti kalkki neuvostovastaiset voimat
esiintyi suoranaisestr neuvostoja vasi
taan, teki tyhjäksi neuvostovallan
kaikki tärkeimmät aloitteet Ja val­misteli
avoimesti neuvostovallan t u ­hoamista.
^
Mutta proletaarinen oikeus tulee
sanomaan asiassa onian ankaran s a .
nansa.
sä antanut julistuksen läntisellä rUi-tamalla
toimiville jöukko-osastoille.
Mutta jo 22 p. julkaisee Kansanval­tuuskunnan
Tiedonantaja julistuk­sen,
jonka on allekirjoittanut m.m.
"yleiseslkunan päällikkö" Aug. Wes-ley.
Sen jälkeen hoitikn Wesley y -
leisesikunnan päällikön tointa aina
niin kauan kuöi sodan yli johto oli
Helsmgissä. Myöhemmin muodostui
yleisesikunnan yhteyteen .myös eri­tyinen
Unnoitusosasto, jota hoiti suo­malaistunut
virolainen kh^esmles
Ernst Hausen. Samoin toimi sen y h ­teydessä
jo maaliskuun alusta alkaen
S.P.K. Meriesikunta, jota myöhem­min
nunitettUn myös sota-asiain o-saston
meriväen jaostoksi. Sah-ashoi-dosta
huolehti yleisesikunnan am­bulanssi-
osasto ja punakaartien v a ­rustamisesta
pimaisen kaarthi inden-denttilaitos,
joka nimitti itseään
myös Suomen Kansanvaltuuskunnan
IntendenttilaitoksefcsL
Kun saksalaisten maahan tulon
jälkeen ryhdyttiin evakuoimaan Hel-sinMä
ja sodan ylin johtokin siirtyi
Viipuriin, annettiin Helsingin pal­kallisen
punasen kaartin esikunnalle
laajennetut valtuudet Helsingin puo­lustuksen
j)F järjestyksen suhteen.
Se puolestaan myönsi kullekin osas­tonsa
päällikölle täydet valtuudet
ratkaista alaansa kutiluvia asioita.
Siten määräsi se 4 p. huhtikuuta
esikunnan ja sota-aisain jpäälliköksl
J . E. Johapssonin (Satii-Jussin),
järjestysaslaln ja Helsingin kaupun­gin
päälliköksi Bdv. Nyqvistln, kul­kulaitosten
päälliköksi E. A . I<aitisen,
työasiain päälliköksi Bob. Hurskai­sen
ja sairashuoneiden pääUik£^i
K. Virtasen. Viipriln siirtynyt kan­sanvaltuuskunta
j a työväen fääneu-yosto
valitsi täällä tuihtikuun 10 pnä
pitämässään kokouksessa. Johon otti
"taonnontieteen
Columbua"
(Liekille — 6ENRkkS'^D:äiÖN.>
.. :•;.•••"):'..il'; lr.> iilUJl
"Luonnontieteiden Columbua"<Hi
se kunnianimi, jolla . tunnetaan ;yksi
fysiikan suurempien- nimien kantaja
Isaac Newton, josta siksi muuta­mia
elämäkerrallilsä tietoja, ehkäpä
kaskujakin, pakinoimlspäällä ker­ran
ollessamme.
Isaac Newton syntyi Joulupäivänä
V. 1642 niin heikkona lapsukäisiena;
ettei luultu hänestä eläjää tuleVan;
mutta kaikkien, etenkin äitinsä i h ­meeksi
virkeni, jopa ttilri perusteelli-i
sesti, että eli aina 85' vuoden'ikään,
mikä el ole huono ehnätyÄ sellaise:
na rääpäleenä syntyneelle. Äiti, jö-i
ka oli joutunut leskeksi jöi'vähää'en-'
nen pojan syntymää, •ihenl-natthK
siin erään papin kanssa,' mutta : kun
tämäkin kuoli, otettiin Isaac pois
koulusta, jotta hänestä tulisi maan-viljelijä
ja ryhtyisi hoitamaan isll-täperlttyä
maatilaa Wool8thorpessa
Linconshlressä. — Mutta kesken kai­ken
pari koulupoikakaskua hiukan
asiaankuuluvina.
* Eräänä päivänä koulupoikien leik­kiessä
suuttua tupsahti muudan
isompi poika ja antoi heiveröiselle
Isaacille tukevan potkun mahaaA.
Isaac el vähine volmineen saatta­nut
ajatellakaan kostaa samalla m i ­talla,
mutta hän keksi toisen, mie­lestään
makeankin keinon kostaa:
Hän, joka tiedoissa oli ollut luokan
loppupäässä, päätti kiusallakin men­nä
siinä suhteessa vihamiehensä e-delle
ja tulla aivan enslmäiseksl. Ja
niin tulikin, ollen ^»ämä sananmu­kaisesti
häneen potkaistut perusteel-osaa
myös Joukko eri rintamaesikun-tien
edustajia ja rintamapäälliköltä,
ylipäälliköksi K. Mannerin, myöntä­en
hänelle, rajattomat valtuudet niin
sota kuin siviiliasioissakin. Ylipääl­likön
esikuntaan valittiin E . Eloran­ta,
E. Rahja. V. Rinne Ja E . Hausen.
Ylipäällikön neuvonantajaksi mää­rättiin
eversti Svetshnikov. Kanslia­päällikkönä
toimi - Ef Gylling, joka
kansanvaltuuskunnan poistuttua V i i -
piuisfia hoiti myös ylipäällikön teh­täviä.
Sen jälkeen muodostettuun
Viipurin puolustuksen johtoon kuu­luivat
yllpäällikköhä Rantala, puo-lustuspäällikköinä
Ripatti ja Vuo­risto.
Punaisten kaartien ylin johto oli
siis alituisten vaihtelujen j a muutos­ten
alaisena. Jo alusta aikain hait­tasi
sen toimintaa se epäluulo, joka
oli vallankumouksellisissa joukoissa
^saatuaan myöhemmin kuulla nuo-ruudenrakastettunsa.
Joutuneen ta­loudellisiin
vaikeuksiin, avusti tätä
auliisti, ollen sillom jo rikas ja kuu­luisa.
Itse ei Newton mennyt kos-
•kaan naimisiin.
Maanviljelijäksi ei nuoresta Isaa­cista
ollut, sen tuli mammakin pian
huomaamaan. Kun hänet lähetet­tiin
vanhan palvelijan kanssa lähei­seen
kaupunkiin myymään talon
maataloustuotteita, lähti hän kyllä
auliisti matkaan, mutta otti muu-taiftia
kirjoja mukaansa, jättäytyi
tien varteen lueskelemaan antaen
rehglh yksin lioitaa kauppamatkan
j a tämän palatessa lyöttäytyi mu­kaan
j a meni kotiin. Samanlainen
hoopo hän oli paimenessa. Hän lues­keli
unohtaen karjan, joka meni
•naapurien maille, mistä hyvästä saa­tiin
maksaa vahingonkorvausta. Et­tei
hänestä tule maanviljelijää, sen
huomasi onneksi myös hänen enon­sa,
pappi William AjTscough, joka
saikin taivutettua sisarensa anta­maan
pojan jatkaa opintojaan.
Kuuluisaan Cambridgen yliopis­toon
liänet kirjoitettiin siis v. 1660
j a edistyi aikaisemmista, olosuhtei­den
pakosta, puutteellisista ja jär-jestelemättömisä
kouluopinnoistaan
hqolimatta niin hyvin, että 1669,
siis vain 27-vuotiaana, tuli profes.
soriksi jo sitä ennen tehtyään ha
vaintoja, jotka sittemmin johtaisi­vat
hänen suurimpiin ja merkityk-sellisimpiin
kekshitöihinsä. Kuiten­kaan
el se ollut Cambridgessa, vaan
kotona WoölBthorpessa kun sattui
muudan näköjään mitätön tapaus
jota seurasivat niin ainutlaatuiset
johtopäätökset.
Putoavan omenan tapaus oli tämä.
V. 1666 raivosi Cambridgessa rutto,
luennotvoli keskeytetty, ja kaikki
(jotka voivat, poistuivat kaupungista
iKfevrton . matkusti kotiin äitinsä, luo
HJa eraähä' päivänä Istuessaan puu-
-tarha.ssa hän havältfei liikaa kypsy­neen
omenan Irtaantuvan ja putoa­van
maahan. Tämä aivan jokapäi-välväinen
havainto johti kuitenkhi
:Newtonin keksimään painovoiman
laln,^ mutta tarvittiinkin kuitenkin
mÖflen vuoden t^ö ieriennkuln hän
saavutti lopullisen tuloksen. Seurat­kaamme
hänen järkeilyään muuta-
.malla rivillä.
Hän kysyi Itseltään, kuinka on se-llte|;
tä.vlssä, ^ se,, että omena putosi
'luotisilorassa • ilnjassa, jonka pideii-netfc^
Tiä' täytyi.^i mennä maapallon
kesfclJpisieen^ kautta' ja hän tuli sii­hen
.tulokseen, että, se, johtui esinei­den
molemminpuolisesta vetovoimas­ta
ja nyt Newton, joka aina oli ollut
mainion tarkka jokapäiviästerikln i l ­miöiden
havainnoitsija tästä erikois­tapauksesta
kohotti tutkijäkatseensa
ylös maan pinnalta ja sittemmin h a ­vaitsi,
että painovoiman laki näytte­lee
pääosaa koko mailmankaikkeu-dessa;
että syyn siihen, että maa ja
muut kiertotähdet ovat pakoitetut
llikkumaaji ratojaan auringon ja
kuut kiertotöhtien ympäri, täytyy o l ­la
löydettävissä tästä voimasta ja
riippuvan vetovoimasta näiden kap­palten
välillä. Se voima, joka ker­ran
on antanut klertotähdille niiden
liikkeet, kulettaisl ne mailmanava-ruuteen
kauas- auringosta ellei olisi
vetovoimaa, joka alinomalsesti pa-koittaa
kappaleita putoamaan kes-kuskappaletta
kohti. — Tämä New-tonln
suurkeksintö herätti luonnolli-tl?
US ta haa
S U O M E E N
T A L V I P U R J E H D U K S E T — S A I N T J O H N I S T A, N. B.
G L A S G O V I I N — B E L F A S T I I N ^ L t V E R P O e L l IN
Helmik. 1| llelmilc. 28
•Helniik. 7| »Maalisk. 7
Helmik. 141 Maalisk. 14 .*.
"Maalisk. 20] Huhtik. 17
**Maa]5sk. 2lH " *Huhtik. 18
*Maalisk. 281 * Huhtik. 25
. MONTROSE
MINNEDOSA
MONTCALM
M E L I T A
D U C H E S S OP YORK
D U C H E S S OF A T O O LL
^Huhtik. 4 DUCHESS OF RrCHMOND
=^Ei kiiy Bolfa.stissa
''F'i käy Liverponli.ssa.
**Käy Liverpooli.s.sa ainoa.'vtaan.
C H E R B O U R G I I N LONDONIIN
Maali.vk. 7 M E T A G A M A
C H E R B O U R G I I N — S O U T H A M P T O N I I N — H A M P U R I IN
Helmik. 20 MELITA
M O N T G L A R E
Huhtik. IG MONTCALM
. C H E R B O U R G I I N — S O U T H A M P T O N I I N ~ - A N T W £ R P E N I IN
Maalisk. 27| Huhtik. 28 MONTROSE
N E W Y O R K I S T A V Ä L I M E R E N SATAMIIN
Helmik. 3 ; EMPRESS O P S C O T L A ND
Helmik. i : i EMPRESS O P F R A N C E
C H E R B O U R G I I N — S O U T H A M P T O N I I N — L I V E R P O O L I IN
Maalisk. M DUCHESS O P B E D F O RD
C H E R B O U R G I I N — S O U T H A M P T O N I IN
Huhtik. 11» EMPRESS O P A U S T R A L IA
Yhteys I lullista Suomeen joka keskiviiklco
Liilienipia tietoja IiInnoJHta sekä purjehduksista Iialutes-sanne kiiiintykil»
kenen tahans.! Canadian Pacifin Laivayhtiön asiamiehen puoleen tai C. II
Wliite, DIstrict Passenjjer Agent, North Bay, Ont.
Ggiicttiia^ri Pacific
Halutessanne lähcltUu rahaa omaisillGnno Europaan, tehkää lähety»
Canadian Pacific Expressin vuljtyksellä.
1 lii-
H I I H T Ä J Ä T I
" S P E E D " S U K S I V O I D E .
ori kaikkien hiihtäjien suosimaa. Sen avulla luistavat sukset:, ,i
parhaiten. Siitä on todisteena Imonet saavutetut täkäläiseen "
T U L : n mestaruudet ja ensipalkinnot. Voidetta oh neljälle eH'
kelille j a saa suoraan valmistajalta. 'Hinta 25c pala, (LTP
P A U L J A N S S O N , valmittaja. Box 69, Sudbury, Ont.
Huom.! Tilaukset täytetiiän nopeaan.
Canadan DoHarisia
Lahetyslculut:
40c lähetyksistä a l l ^ $20.00, COc
lähetyksiBtä. ?20.00-+-$4d.99, 8W
lähetyksistä ?50.00—$70.Ö9' ja
$1.00 lähetyksistä $80.00—$100.00
sekä 50c jokaiselta seuraavalta al>
kavalta sadalta dollarlltsu
SählcösanoniaIäIi«tyluist« OVat lä.'
hetyskulut $3.50 lähetykseltä. *
Saomen rahaa ostetaiiii. Kurss!
52.46 sada.sta Smkata.
Tehkää lähetykset osottedla:
VAPAUS,
Box 6D, S U D B U R Y , Ont^ '
Laivapilettejä myydään.
Tiedustakaa vilettiasioUä Z
Vapaudelle ottavat rahavälityl^'
nä vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCB
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAb BRANCB,
1196 St. Antoine S L ,
Montreal, Qne. '*
AARO KIVINEN ' ^
Kirkland LakOr Ont. >
JOHN VUORI
South Porcupine, Oc .
CHARLES HAAPANEN, >
Osuuskauppa, Timmfns, Ont. - ; '
:r,HN'~pnkTA,
357 Broavievv Ave., Toronto, Oht.
J. JARVIS,
A S I O I M I S TO
Huotie 108, Huron Cbambera
Puhelin 2189. — P. O . Box 1181
S U D B U R Y , ONT.
Lakiasioita, asiakirjoja,
kanaalaispaper«ita, «iirtolaislupla,
y. m.
Kiinteimistölainoja
Vaadittatssa tavattavana iltasin.
SnSTIÄ HUONEITA
544 Lcfrauchetiere St., Montreal,
U. Eloranta
P A R T U R I S A M A S S A T A L O S SA
(Tr.
Täten haluan sydämellisesti kiit­tää
Sudburyn, Levackin, Creighton
sekä ympäristön tovereita .siitä
suuresta avustuksesta, jonka oler
.saanut vastaanottaa seuraavistr
keräy.slistoi8ta: Lempi KalHher
$44.15, Riika Viitasalo $29.30
molemmat Sudburysta, Viljam
Maunu Creighton Mine $14.40 jf
Riika Asiala Levack Mine $41.45
yhteis.summa ollen $129.30. Vielä
kerran kiitos kaikesta.
Esteri Kanerva ja lapset,
Sudbury, Ont.
sesti paljon vastustusta, mutta hän
sai onnekseen elää niin kauan, että
sen oikeellisuus tuli jokseenkin ylei­sesti
tunnu.stetuk.si.
Punakaartien sairashoito
säilynyt puoluetta ^ a yleensä keskus­johtoa
kohtaan. Tämän päättävälle
vallankumouksellljsiBlle toiminnalle
vahingollisen ijq\Iön poistaminen
olisi ollut mahdollinen ainoastaan
ylimmän sodan johdon tarmokkaalla
ja joustavalla toiminnalla. Tätä kä­sittämättä
vUvyteltiin sodan Johdon
uusimista tarpeettoman kauan vielä
senkin jälkeen, kun vanhan järjes­telyn
kelvottomuus oli jo periaat­teessa
tunnustettu. Tämäkin siis
osaltaan vaikutti siihen, että yhteys
alempien esikuntien, vieläpä rinta-maesikuntienldn
kanssa oU heikko.
Toiselta ptiolen eivät nämäkään kä­sittäneet
keskitetyn sodan johdon
välttämättömyyttä. Näistä puutteis­ta
ja virheistä olisi Suomen työ­väen
sotilaalliset voimat voineet
säästyä Itinoastaan kokeneen soU-
^idbdon ja ennen kaikkea todelli­sen
vallankmnoulcsellisen puolueen
avulla.
Jo kansalaissodan alussa ottivat
naiset qayös osaltaan osaa puna­kaartien
muodostamiseea Naiset
muodostivat tällöin etupääs.sä ensia­puosastoja.
Niitä muodostui eri suu­rina
ryhminä paikallisten punakaar­tien
yhteyteen. E i yksin ensiapuosas-
, tojen synty, vaan niitten toimintakhi
oli useimmissa tapauksissa itsenäis­tä
j a oma-alotteista. Ne hommasivat
itselleen tarpeellisia sidetarpeita ja
liittyivät kaartiosastonsa mukaan
sen lähtiessä rintamalle.
Sikäli kuin ensiapuosastot olivat
sotajohdon kanssa kosketuksissa, t a ­pahtui
se intendenttilaitoksen kaut­ta,
sen varustaessa niitä tarpeellisil­la
välineillä y.m. Myöhemmin huo­maa
kuitenkin pyrkimyksiä johdon
keskittämiseen. Ninpä tiedonannossa
N:o 12 Suomen Punaisen Kaartin
Yleisesikunta tiedoittaa perustetuksi
yleisesikunnan Ambulanssiosaston.
Tämän jälkeen huomataan useista
otteista pyrkimystä saada sairashol-tojärjestö
yhtenäiseksi, tarkoitustaan
vastaavaksi elimeksi. Siihen saakka
oli esim. ensiapuosastoissa käytetty
merkkinä valkoista ristiä punaisella
pohjalla eroitukseksi lahtarikaartin
punaisesta rististä. Siitä tuli huo-mautuksia
ulkomaalaisilta lähettiläil­tä,
että se erehdyttävästi muistut­taa
Sveitsin kansallislippua, joten
en-siapuosastoja vaadittin käyttä­mään
kansainvälisen pimaisen ris­tin
merkkiä. Tämän seikan ratkaisi
seuraava määräys: "Täten saatetaan
Suomen Punaisen Kaartin Ensi-apu-osasttfjen
tietoon, että merkkimme
tästälähin tulee olla punainen risti
valia>isell& pohjalla. Helsingissä 6
p:nä helmik. i m S, P. K . Yleisesl­kunan
-Ambulansisosastp".
K tm - taistelujen kiihtyessä ensia­puosastoihinkin
alinomaa-littyi uut­ta
väkeä ilman minkäänlaista järjes­tystä,
niin oli tavattoman vaikeata
saada niitä järjestettyyn toimintaan
Oma-aloltteisesti syntyvät uudet o-sastot
eivät tienneet mitään yleisesi-kuiman
määräyksistä. Asettaak.seen
Ambulahssiosa.ston täydelleen Yleis­esikunnan
alaiseksi laitokseksi an­nettiin
määräys: Täten määrätään
että indententtilaltoksen yhteydestä
sekä rahallisesti että hallinnollisesti
Ambulansslosasto siirtyy Punaisen
Kaartin Yleisesikunnan alaiseks^ lai­tokseksi.
Suomen Kansanvaltuuskunnan S i ­säasiain
valtuutettu".
En.siapuosastoihin liittyi joukottain
naisia. Osastojen .syntyessä ilman
kontrollia ei niihin liittyvien kuntoi-
.suutta tutkinut kukaan. Uskottiin
kajken käyvän sellaisenaankin hyvin.
Oltuiin taisteluhaluisja ja innostunei­ta.
Kun Yleisesikunta vähitellen
ryhtyi saira-shoidon järjestelyyn^
kiinnitti se huomiota myöskin ensi­apuosastojen
kuntoisuuteen. Joukot
olivat suuria, eikä niitä kuitenkaan
voitu tarpeelcsi tulok-sellisesti käyt­tää.
Sitä korjatakseen antoi Yleisesi­kunta
tiedoksiannon, että S. P. K.
Ensiapujbukkoihin -tarjoutuvista o-tettaisiin
huomioon vain tehtävis­tään
tietolsimmat Ja että vältettäi­siin
tarpeettoman suuria joukkoja
Samalla kehoitetaan uuden muodos-tuksen
jälkeen säilyttämään vain
kykenevimmät henkilöt.
Yleensä uudelleen järjestelyn jäl­keen
näyttää Ensiavun toiminta j ä r -
Jestetymmältä. Sen organisatoorlnen
rakenne muodostui täööin nähtäväs­ti
seuraavanlaiseksi; (ylh. käsin) S.
P. K, Yleisesikunnan Ambulansslo­sasto
— S. P, K , Ambulaassiosasto
Huoneita
vuokrattavana
Myös perheille.
IKÄHEIMO
911 Inspector St., Montreal, Que.
(K-19
koko Cahddaa varten snortttoa
kaikkia maan viralliselle edustuk-
"^elle kpnluvia tehtäviä, antaa pas­seja
matkustusta varten kotimaa­han
tai muuallcr vahvista^ asiakir*
ioja, käännöksiä y,m., Selvittää pe*
rintk.< j)a. muita '&iomen kansalain;
.siin kph^_is,taxiB OTioitp. ,J.-ij!>eiL
:jrOflojtea./)«)i-. •i':ui-ii<l\-jii^'i^ 'iurA
(CQrnerlSL CatbariBeiiand. StciotltajlX''^
A K S E L f RXuXt^tffeii^öl ^ ''
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella edustajina
Canadassa: Konsuli Erick J . Kor-e,
.Port Arthur, Ont. — Adifel
Saarimäki, 310 Bay St., Toronto,
)nt — H. P. Albert HermAnaon,
179 Main St., Winnipeg, Man. —
Thomas Franssi. Box L , Copper'
Oliff, Ont. — Charles E . Magnus­son,
54 Dock St., Saint John, N.B;
— G. W. Törnroos, 561 HoW6 St./
'/ancouver. B.C.
FlNl^ISH BAKERT
Box 1300 Timmins, Ont.
(Kaartin Punainen Risti) — j a . S
P. K. Ensiapuosastot, joilla oli li^k.
kuvia, rintamilla taistelutilanteis.s2
toimivia asastoja. Nyt o l i enslapuo-
.sastojen toimintaa helpompi Johtaa
j ä käyttää hyödyksi. Samaten kuin
niiden järjestelyssä pyrki johto y-leensäkin
järjestetympään asiain hoi­toon
tälläkin alalla. Tämä pyrkin^yi
.selviää m.m. .seuraavasta:
"Tiedonanto toimiville Ensiapuo­sastoille.
Raporttikaavakkeet, joita <f-lemme
osittain lähettäneet toimiville
ensiapuosastoille, jotka koskevat tie­tojen
keräämistä kaatuneista ja
haavoittuneista, kaikki näitä koskeva
on ensitilassa viipymättä lähetettävä
Yleisesikunnan Ambulanssiosaston
tietoon. Täyttämällä kaavakkeessa
olevat ky.selyt saadaan täällä tarvit­tavat
tiedot.
S. P. K . Yleisesikunnan Ambulaiis-siosaston
päällikkö (nimi) v.t. Yleis­esikunnan
päällikkö: (nimi)".
Tämä tietonanto osottaa, että py­rittiin
järjestelmälliseen rintamatoi-mhitaan.
Huolenpito kaaÄineista Ja
haavottuneista pyrittiin siirtämään
sitä vastaavalle elimelle.
Punaisen ristin virallisesti muodos­tuttua
antoi Työväen Pääneuvosto
27 p. maaliskuuta v. 1918 lain " P u ­naisen
Ristin y.m. siihen kuuluvien
a.seettomien joukkojen palkkaukises-t
a " Se määrittelee aseettomiin jouk-kolhhi
kuuluvil&i: 1) lääkärit, kurs­sin
suorittaneet sairaanhoitajat, 2)
Ambulanssiin kuuluvat miehet ja
naiset ja 3) Indententtilaitokseen
kuuluvat miehet j a naiset, jotka ovat
kaartin palveluksessa vähintäin y h ­den
viikon ajan. Tämä laid on s i ­täkin
tärkeämpi, kun se turvasi ai^
neellisesti ptuiaisen ristin palveluk-sessa
olevat työläisnaiset. Tapahtu­mien
kehittyessä huomaa johdon y-leensä
tarttuvan asioihin Järjestävä-
Korppu- Ja leipä-tilankset ao-peaan
ja huolellisesti tSytctSfin.
(TTh
nä tekijänä. Mutta se tapahtui vas-;
-a sitten, kun asianomaiset Järjestöt"*
punainen risti yjn.) jo olivat luon-..'
.lonvoimaisesti syntyneet Ja ryhty- _
.leet toimimaan. '
Kaikille punakaartin aikaisille t o - '
vereille on tunnettua naisten röhi!
keus .sanitareina.-Vaivoja j a vastuk'**
sia pelkäämättöminä he olivat vii-:,'
meiseen hetkeen saakka tehtävissään.
Kovasta kuulasateesta huolimatta he
ahia kelkkoineen kiiruhtivat hake-'^
maan suojaan apua viittovan toverin,"
Rohkeudessa menivät he tiseta pai- '
jon miestoverelden edeilekin; PunaU^
sen hallituksen alueen väestön y h - .
•«Iskunnaillnen mielipide kannatti *
•sunakaartin punaisen ristin toimin­taa.
Sitä todistaa se, että se sai kokd '
kansalaissodan ajan avustultsia, lah,„
jotuksia y.m. yksityisUtä henkilöiltä,
työläisjoukkueilta, sekä iltamatuloja.'.'
Mainitaanpa avustajina mm. ulkom.
lähettiläitäkö.
Kansalaissodan alussa myöskin ^
porvareiden Suomen Punainen Risti
ilmoitti olevansa valmis antaman a - , ,
pua haavoittuneille katsomatta sii­hen
kumpaan taistelevan puoleen"
havoitttuneet kimluvat. Samalla i L '
moitti se avaavansa uusia osastoja •
Savonlinnaan, Kuopioon, Pieksä.
mäelle, LappeenrMitaani Jyv&sks^
lään. Lahteen, Porihx ja Mikkelihi. '
Tämän avuntarjouksen otti fe. P. K
johto huomioon Ja käytti sitä. 30. 1.
1918 antaa Haapalainen piunakaar-.
teile tiedonannon, jossa- hän ilmoit­taa,
että kalkki Suomen Ptmaiselta
Ristiltä takavarikoitu oinaisuus' on
luovutettava: heille takaisin " j a ette!
S. Pimaista RisÖä-^saa mlllan tavialht^
häiritä, van bn heidän tblmintaan.
sa autettava j a suojeltava heit^.-: