Vapaus, August 24, 1922

              TAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai;
H. PURO,
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Liberty) .
The only organ of Finnisli Workers in Canada. Pob-lihed
in Sudbtiry, Ont, evcry Tuesday, Kiorsday and
feaiarday. —
Advertising rates 40c per col. inch. Minimum cnarge
for sinrfe iusertlon 75c. Discount on standing advertis»
meni. The Vapaus ia the best advertising medium among
^e Finnish Pepple in Canada.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista .40c
nalstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. M a
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c,
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— TilapäisUmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
: " ,
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.60 ja ytoi kk. 75c.
Yhdyavaltorhln Ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
18.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
• "asiainieBten'joillg on takaukset.
siasia pakottaa kapitalikit hyvässä järjestykgessä pe­rääntymään
diplomaattisessa vastarinnassaan Neuvosto-
Venäjää vastaan.
Neuvostohallitus ei suostunut Cenoassa enempi
kuin Haagissakaan myymään Venäjän iansaa impe­rialististen
suurvaltain orjiksi, eikä luovuttamaan Ve­näjän
kansallisrikkauksia i^äiden suurvaltain kapita­listeille.
Ja se tulee vastaisissakin neuvotteluissa, huoli-,
malta siitä, että se on pakotettu yhteen ja toiseen
myönnytykseen, edelleenkin säilyttämään V^enajän yh­teiskunnallisten
rikkauksien omistuksen Venäjän kan­san
syville kerroksille, ja tatcaamaan maansa työtä­tekeville
vapauden elää ja työskennellä sosialistisen —
kommunistisen — yhteiskunnan rakentamiseksi.
:—o— —
Ontarion farmaripuolueen
hajaannus
Ammataiisen liikkeen
vaino Puolassa
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lotne St., Puhelin 1038. ^ - Poetiosote:
Boa 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensinnäiseen
Edrjee«eenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä. ,
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitgja^^
B^G^stered ät the Post Office Department, Ottawa, as
CBcond cl^ss matter. :
tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. ] • - '•
Voiton ja taistelun heiiki
Yhä enemmän alkaa työläismassojen kieskuudessa
jälleen levitä voiton ja taistelun moraali ja henki.
Se perääntyminen mikä kaikissa työnriisläjäin hyök­käyksissä
järjestynyttä työväestöä vastaan vielä puoli
vuotta sitten ilmeni, on nyt hävinnyt ja päinvastoin
näemme suunnattomat työläismiljoonat jälleen sitkeästi
ja itsepintaisesti olevan valmiit puolustamaan ase-miaian,
vieläpä hankkimaan uusia saavutuksiakin.
Amerikan ja Capadan hiili- ja^kaivoslakkojen yh­teydessä
pn tämä työläisten moraalin muuttuminen ol-f
lut ilmeistä. Vaikkakin varsin hajanaisesti järjestynee­nä
takaperoisiin ja moniin vielä keinotekoisesti eril-
^ lään pidettyihin unioihin, ovat raatajamassat asettu­neet
ihmeteltävän sitkeästi taistelemaan palkkain pol­jentaa
ja työsuhteiden kurj istuttamista vastaan.
- Mitä suurimmalla ilolla saatamme me vallankumo­ukselliset
panna merkille, että öudep mantereenkin
proletariaattiv alkaa löytää itsensä ja on kehittymässä
kunjiori luokkataistelijaksi. Sen heikkoudet, virheet ja
tietämättömyys on yielä suuri. Mutta se on mennyt
kehityksen ja luokkataistelun vaivaloisella tiellä aimo
askeleen eteenpäin. Ja meidän tulee au\taa sen jär­jestöjen
voimistamista' ja yhlenäistytlämislä sekä la-vent^
ei ja. syventää sen luokkatietoisuutta vastaisten
»suurten taistelujen varalle.
min
« s r :
[ömaattinen ^
Mkakiri Lpitaiistiset Suurvallat Genoassa ja
Haagissa esuntylvat vielä näennäiäesti yhtenäisenä ja
eheänä; iltttattiaiia, kiristäen Neuvosto-Venäjää yaat}.
inukäiliaafi, Ifajcoili heidän rintaffianga sängen pahasti.
Siiloin jq iauäulvat neuvostodiplomaatit, ?ttä kapita­listiset
suUrvaUät kyllä sangen piäU antautuvat eri-koisneuvot^
eluihin sUhleisiiii ryhtymisestä Neuvosto-
Venäjän Kanssa., "
Heti, Haagin konferenssin päätyttyä alkoi Japani
lähennellä NeUvosto-Venäjää. Tämän lähentelyn tu­loksena
riyt on, kuten jo olemme lehdessämme ker­toneet,
että tehdään kiireellisiä valmisteluja venäläis
japanilais-kiinalaisen konferenssin kokoontumista var-ten.
Samanaikaisesti ilmoittaa Japani alkavansa sota-joukkojensa
pois siirtämisen Vladivostokissa ja muis­ta
osista Siperiaa, kehittääkseen suosiollisemman mie-'
lialan konferenssia varten. Japanin liike- ja teolli­suuspiirit
oVät ryhtyneetkin mitä voimakkaimmin vaa­timaan
hallitustaan ystävällisten suhteiden perustami­seen
Neuvosto-Venäjän kanssa. Ja näyttää että Japa
nikin on lopulta hupmannul, ettei Neuvosto-Venäjär
rosvoaminen piakkoyoimilla vetiele pitemmälti, vaan
että rauhallisten kauppasuhteiden perustaminen tuo
parempia tuloksia.
Samanaikaisesti ilmoitetaan virallisesti, että Rans­kan
hallitus on jo nimittänyt maltillisten «sosialistien»
parlamenttiryhmän johtajan, M. Herriotin, neuvotte­luihin
Tshitserinin ja Litvinoffin kanssa. Kun muis­tetaan
että se oli juuri Ranska, jonka härkäpäinen
esiintyminen ja kohtuuttomat vaatimukset murskasivat
Genoan ja Haagin konferenssit, niin on sopiva panna
' merkille kuinka suuren perääntymisen poincarelaiset
imperialistit ovat tehneet Neuvosto-Venäjään nähden.
Mutta Englanti ei suinkaan tahdo jäädä jälelle.
Englannilla, jolla on jo jonkun aikaa ollut kauppa­sopimus
neuvostohallituksen kanssa, kiirehtii nopeasti
saamaan yhä täydemmän osan taloudellisista ja kaupal­lisista
suhteista holshevikihallituksen kanssa. Tässä
mielessä -sen edustaja Moskovassa on parhaillaan
tunnustelemassa maaperää uusille neuvotteluille.
Saksalais-venäläisen sopimuksen merkitys alkaa
vaikuttaa. Neuvostohallitus on täysin pirstonut kapi­talististen
suurvaltain diplomaattisen vastarinnan, lyö­nyt
kapitalistimailman yhtä hyvin diplomaattisella rin­tamalla
kuin sodassakin. Ja nyt tulevat kapitalistiset
suurvallat, jotka äsken vielä esiintyivät niin röyh-
Iceinä ja jäykkinä, yksitellen Leninin hallituksen pu­heille.
«Europa ei voi elää ilman Venäjää». Tämä bols-hevikien
lausuma totuus pitää paikkansa. Ja tämä to-
Pääministeri Druryn ja United Farraers of On
tarion puolueen sihteerin J. J, Morrisonin väliset eri
mielisyydet ovat kehittäneet ilmi hajaannuksen On
tarion farmipuolueessa. Pääministeri Drpryn «broade
ning out» (laajentamis-) politiikka ei ole saanut Mor
risonin hyväksymistä. Pääministeri, voidakseen taata
nykyiselle hallitukselle ja ennen kaikkea itselleen jat
kuvan vallan, näkee välttämättömäksi «laajentaa»
farmaripuolueen ohjelmaa siten, että sen ympärille;
saataisiin kaupunkilaisväestökih — kaupunki!aispor-varisto.
Drury sanoo vastustavansa kaikkea «luokka ja
ryhmäpolitiikkaa», eikä lupaa ottaa vastaan määrä
yksiä . miltään ryhmältä tai luokalta. Lujasti ja
moneen keilaan on hän torjunut porvarilehtien aikai­semmin
häntä vastaan tehdyt syytöbet, että hän edus
taisi jotain luokkaa. Nyt sellaiset syytökset ovat hä­vinneet,
yksin Financial Post ylistää Durya eteväksi
valtiomieheksi ja sanoo hänen sen takia joutuneen
Morrisonin ja muiden puoluelaisten vihattavaksi.
Drury edustaa varakkaita suurfarmareita ja hän
näkee, ettei niiden ja kaupunkilaisporvariston etujen
välillä ole itseasiassa mitään eroa. Siksi hän onkin
nyt valmis näistä kahdesta aineksesta muodostamaan
yhtenäisen puolueen. Käyttääkseen väestön köyhem
piä kerroksia» niin maalla kuin kaupungeissakin, edel
leenkin astinlautanaan,' nimitettäisiin tät^ puoluetta
progre|siivi8ek8i puolueeksi, koska se kalskahtaa va­paamieliseltä
ja on siinä suhteessa eroava vanhoista
puolueista.
Morrison, Ontarion farmaripuolueen sihteeri on
aikalailla radikaalinen mielipiteiltään, joskin hänen
radikaalisuudeltaan luonnollisesti puuttuu johdonmu­kaisuutta
ja hänen katsomuksiltaan köyhälistön luok­kataistelun
vallankumouksellista ymmärrystä. Morri­son
tahtoisi suojella köyhempää maanviljelysväestöä
kaupunkilaisporvariston ja trustien riistännältä. Hän
uskoo, että lujasti järjestyneen farmaripuolueen avulla
se voidaan tehdä. Hän näjcee vaaran, että jos farmä-j
ripuölueen ohjelma muokataan kaupunkilaisporvaris-toa
tyydyttäväksi ja nämä kaksi ainesta sulatetaan yh­deksi
poliittiseksi puolueekisi, niin farmarien edut jou­tuvat
tässä puolueessa täysin syrjään. Mutta Mor-risonkaan
ei ole vielä aindcaan voimaperäisesti pai­nostanut
köyhemmän maanviljelysväestöä ja kaupun-kilaisteoUisuustyöläisten
yhteistoimintaa.
Mutta epäilemättä tämä vakava riita tulee johta­maan
täydelliseen hajaannukseen Ontarion farm.%i-puolueessa.
Joka johtaa siihen, että varakkaat suur-viljelijät
farmaripuolueessa liittyvät kannattamaan,
kuten,he jo ilmoittavatkin, pääministeri Druryn <laa-jentan^
ispoiitjllJcaa»,. muodostaen yhdessä kaupunkl
jaisporvMlglon fchssl jCr^ynlaiSen pro^essiivipuölU'
(6'en, joka mahdollisesti lähitulevaisuudessa liittyy libe­raalipuolueen
kanssa, kuten nyt jo on hankkeita te­keillä.
Dury saattaakin kannattaa seuraavassa asteessa
liittymistä liberaalien kanssa,^ edellytyksellä että hän
saa huomattavan johtoaseman palkkioksi. Ja puhuttiin-han
jo talvellai Druryn liittymisestä liberaaliseen hal­litukseen,
siinä tapauksessa, että progressiivien ja libe­raalien
kesken olisi päästy yksimielisyyteen kokoo-miishallituksen
muodostamisesta. Jos näin tapahtuu,
lähenee köyhempi maanviljelysväestö yhä lähemmäksi
järjestynyttä työväestöä, ja tultuaan käsittämään pe­rinpohjaisen
yhteiskunnallisen muutoksen välttämättö­mäksi,
ryhtyy tuken|aan sen vallankumouksellisia pyr­kimyksiä.
Druryn politiikka on siinä mielessä oikea, ettei
jFarmarit voi yksin esiintyä hallitsevana luokkana. Val­lankumouksellinen
työläitien ja samaten maanviljelijä
käsittää myöskin, että nykyisessä teollisuusyhleiskun-nassa
teoTlisuus- ja kaupunkilaiskeskusten vaikulus-valta,
taloudellisten ja henkisten edellytystensä*^ suu­remmilla
voimilla välttämättä alati kasvaa maaseudun
ylitse. Mutta sen sijaan eitä Drur^ tahtoo liittää far­marien
edut «koko kansan», se on kaupunkilaisporva­riston
etujen kanssa ja muodostaa niistä yhtenäisen
puolueen, on vallankumouksellisten työläisten pyrki­mys
liittää yhteen maalais- ja kaupunkilaisköyhälistö,
kapitalistista suurviljelijää ja teollisuusriistäjää vas­taan.
Kuten tunnettua, ei taantumus
sosialidemokratian hartaalla myö­tävaikutuksella
pyri Puolassa ku­ristamaan
ainoastaan vallankumo­uksellista
. poliittista työväenliiket­tä
vaan uhkaa myös tehdä koko­naan
lopun vapaista ampiattiyhdis-tyksistä.
Niinpä on viime-aikoina
tehty väkivaltaisesti loppu seuraa­vien
ammatillisten järjestöjen toi­minnasta:
Hotelli- ja ravintolapalve-lija-
yhdistyksen osasto Przemyslis-sä,
rakennustyöläisten Przeworskis-sa,
maatyöläisten osasto Robvado-vissa,
metallityöläisten osasto Zyvi-eckissä,
Osvieciraissä ja Kolomeassa.
Ammattiyhdistyksiltä vaaditaan to-sineita
siitä, että ovat «virallisesti»
sallittuja, ja tarkkaa luetteloa nii­den
jäsenistä. Lisäksi kielletään
niitä toimeenpanemasta keräyksiä,
järjestämästä esitelmätilaisuuksia,
taiteellisia iltoja jne. Lublinissa
tunkeutuivat poliisit ammattiyhdis­tyksen
esimiehistön kokoukseen, mi­kä
pidettiin sen omassa huoneustos-sa.
Poliisi sekaantuu säännöllises­ti
ammattiyhdistysten toimintaan,
aseistetut taikka salapoliisit tulevat
suljettuihin kokouksiin ja vangit­sevat
kenen tahansa mitään syyt^
ilmoittamatta. Näin tapahtui ai­van
äskettäin Varsovassa räätälien
kokouksessa jä rautatieläisten kon­ferenssissa,
jolloin vangittiin jou-kottain
jäseniä. Jopa mennään
hiin pitkälle, että poliisit kontrollee-raavat
työläisten ja työnantajain
väliset joukkosopimukset!
Mutta tämä poliisiterrori, joka
hakiessa ei tosin tarvitse mennä
Puolaan asti, kasvattaa proletariaa­tissa
yhä eläväramän tietoisuuden
siitä, että sen on muodostettava, yh-teuien
rintama torjuakseen soöiali-demokratisista
veijareista, kapita­listeista
ja valtion poliisikoneisljos-
':a muodostetun, kaikkiin keinoihin
,a aseisiin turvautuvan yhtenäisen
rikosrintaman hyökkäykset.
—o , . •
Keltainen ammatillinen
kongressi
—•Minkälainen on oleva uusi yhteiskuntajärjestys?
Vastaus: Se ottaa ennen kaikkea teollisuuden ja tuo­tannon
eri haarojen johdon pois yksityisten keskenään
kilpailevien henkilöiden käsistä ja jättää kaikki nämä
tuotannonhaarat koko yhteiskunnan määräysten alai­siksi,
s. o. asettaa ne yhteiskunnallisen kontrollin alai­siksi,
yhden ainoan yleisen suunnitelman mukaisesti
ja kaikkien yhteiskunnan jäsenten ottaessa osaa siihen.
Se hävittää kilpailun ja asettaa sen sijaan järjestön.
Samoin kuin teollisuuden seurauksena, sen ollessa
yksityisten käsissä, oli yksityisomistus, ja kun kilpailu
ei ollut muuta kuin ybityisomistajain käsissä oleva
teollisuuden hallilsemismuoto, niin ei ybityisomistus
ole yksityisten hallitsemasta teollisuudesta eikä kilpai­lusta
eroteltavissa.-Siis täytyy myös yksityisomistus hä­vittää
ja sen sijaan tulee yhteiskunnallinen kaikkien
tuotantokeinojesp jako yhteisen sopimuksen mukaisesti.
Syntyy niin sanottu omaisuuden yhteys. — Friedrich
Engels.
Äskettäin alkaneessa Belgian am­mattiyhdistyskongressissa
oli edus-lettuna
700,000 jäsentä 428 yaltuu-
;etun kautta. Heti ensimmäisenä'
cokouspäivänä syntyi kongressissa
ankara yhteentörmäys amsterdami-aisten
ja kommunistitoveri Jaque-mottin
välillä. Amsterdamilaiset te­kivät
raivokkaan hyökkäyksen kom­munisteja
vastaan, johon toveri Ja-quemott
vastasi kylmän loogillises-ti
osoittaen keltaisten raivöpäideh
petoksen. ^ Kongressi hylkäsi 20
ääntä, vastaan kommunistien teke­män
esityksen, jossa tuomittiin pör-varisvaltlon
kan.^iisen puolustuk­sen
ajajus, Jft keltamon enemmis­tö
kongressissa vielä hylkäävä
ftlOnta muuta esitystä, mikäli niis­sä
vain haiskahtaakin luokkiataiste-iun
henki taikka hyljätään sorretun
ja sortavan luokan voisen yhteis­toiminnan
ajatus, mikä Belgian kel­taisilla
johtajilla oin kaikkena kai­kessa.
; .
.'O , -V.-V , •' .
Avoin Iprje MacÖonal-dille
ja kumppaneille
Radek ja Buhcurin vetoavat «auriin
oikeaniielisiin £ngIaDnisia.
lankumouksellisten terroristiset te­ot,
näiden taistellessa maansa va­pauden
puolesta ja antaessa alt­tiiksi
henkensä. Emme tiedä mitä
kuninkaallinen neuvonantaja Hen­derson
teki käyttääkseen hyväkseen
salaista n e u vonantajaominaisuut-taan
hankjjiakseen jriantilaisille puo-lustautumisvapauden.
Omasta puolestamme pidämme
me täysin tuomittavana, että työ-väenjohlaja
on salainen neuvonan­taja.
Mutta koska teidän puolu­eenne
sopeutui tähän häpeälliseen
osaan, niin olisi teidän ainakin pi­tänyt
käyttää vaikutusvaltaanne im­perialistiseen
hallitukseen suojel-laksenne
kaikkein alkeellisimpia oi-kusperiaatteita.
Vetoamme teihin,
vaikka ette olekaan vallankumouk­sellisia,
niinkuin te vetositte mei­hin
Berlinin valtuutettuina sosiali-vallankumouksellisten
terroristien
armahtamiseksi. Osoitamme vetou-muksemrae
kaikille puolueille, 2 ja
Wienin Intemationalessa vaatien
mahdollisimman' ankaraa painostus­ta
Englannin hallitukseen oikeuden­mukaisen
oikeudenkäynnin varaami­seksi
irlantilaisille vallankumouksel­lisille
sekä että Kommunistinen In-ternationalen
edustajain «allittai-siin
— miljoonain työläisten ja ta­lonpoikain
lukuun — oikeuden edes­sä
puolustaa irlantilaisia vallanku­mouksellisia.
Annamme vakuuden
siitä, etteivät meidän edustajamme
tule lähtemään Englannista ennen
oikeudenkäynnin loppua, jättäen
omaan arvoonsa mitkä vihamieliset
imperialistiset mielenilmaisut hy­vänsä.
——o—•
5 LXHETYSKUSTANNUKSET:
I Postissa 15c kaikiha smmnUta. Sähkösanomalla ?3 50 Vaj.-,
E Kysykää erikoiskurssia suurille summille.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T Hiii oc.
S vieW Ave.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänr
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerUinjojen valtuutettu asiamies.
S BOX 69.
SUDBURY,
VAPAUS.
Paettiluke tehtävä J, V. Kanrimton nimessä.
^miiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiii»iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii||,|,|„,,„„„,,„^^
terrori Kreikassa
Kreikan hallitus on vangituttanut
ateenalaisen toverilehden «Rizospas-tiksen
» toimittajan syytettynä vatio-petoksesta.
,
. Lehti on ollut Kreikan työtäteke­vän
kansan kärsimysten lahjomaton
tulkki, joka pelkäämättä on taistel­lut'teriorihallitusta
vastaan ja var­sinkin
paljastanut Vähän-Aasian
rosvosodan kaikessa alastomuudes­saan.
Tämän takia on hallitus jo
kauemman aikaa hionut kynsiään
kuristaakseen lehden, samoin kuin
se pn väkivaltaisin keinoin koetta­nut
tukahuttaa maan vallaiikuhiduk-sellisen
työväenliikkeen. Nyt on
se löytänyt kaikissa kapitalistisissa
maissa muotiin tulleen verukkeen
valtiopetoksen, päästäkseen käsiks
vihaamaansa proletaaritoimittäjaan
Mutta ovelimmatkaan terrorihalli-tusten
köyhyydenkeksinnöt, eivät
voi tehdä tyhjiksi niiden oraan ku
ristuksen synnyttämää vapaustaiste­lua;
niillä paljastavat ne vain oman
rikollisuutensa.
Susi ja lampaat
Kommunistisen Internationalen
valtuutetut Beriinissä, ftadek ja
Buharin, ovat julkaisseet kirjeen
MscDonaldille, Hendersonille ja
Shawille oikeudenkäynnin johdosta,
joka on nostettu marsalkka •Wilso-nin
murhasta syytettyjä (ja myö­hemmin
kuolemaantuomittuja) ir­lantilaisia
vastaan. Kirje kuuluu:
iOlimme syvästi yllätettyjä luki­essamme,
että oikeuden puheenjoh­taja
teidän demokraattisessa nuaas-sanne
kielsi syytetyiltä oikeuden oi­keusistuimen
"edessä selittää syyt,
jotka johtivat heidät tappamaan
Wilsonin, selittäen tuomari ettei
ollut sallittua käyttää oikeusistuin­ta
anarkistiseen prppagand'aan taik­ka
poliittisiin selityksiin.
Muistimme teidän vaivannäkönne
saadaksenne meiltä vakuuksia sosia-livallankuraouksellisten
johtajaih
p u o lustusasianajajien vapaudesta,
johtajain, jotka ovat syytettyjä at­tentaattiyrityksestä
Leniniä vastaan
ja Volodarskin murhasta sekä siitä,
että ovat järjestäneet kapinoita ul­komaisten
varojen avulla. Annoim
me puolustajille tämän vapauden.
Tästä huolimatta rikkoivat teicfen
ystävänne Toisessa Intemationales­sa
Berlinin sopimuksen sekä suUci-vat
Englannin kommunistit Työvä­enpuolueesta.
Syytetyt sosialival-lankumoukselliset
terroristit ovat
nauttineet 30 päivää, täydellistä puo-lustautumisvapautta,
minkä ajan
kuluessa he ovat selittäneet rikos­tensa
syitä monilla puheilla. Tie­dämme
,että englantilaiset puolue­johtajat
olivat kylliksi häpeämät-tömät
tuomitakseen Irlannin val-
(Tekijän Venäjä". nälkääkärsivi>
en hyväksi julkaisemasta novelliko­koelmasta
«Tyhjäin tilain matkus­tajat
», joka piakkoin ilmestyy suo
menkielisessä asussakin.)
Tämä tapahtui kauan kauan sit­ten
^aikoja ennen Jcuin hyvyys ja
oikeamielisyys olivat saavuttaneet
ylivallan maan päällä- Se oli siihen
aikaan, jolloin meidän herramme oli
pieni poikanen, niin kauan on sii­tä!
Maa oli yiheliöitsevä siihenkin
aikaan ja meidä^i herramme rau­halliset
lampaat saivat käydä lai
tumella ja syödä maan ruohoa, min­kä
ne muuttivat oivalliseksi villak­si
ja pieniksi somiksi pääsisäislam
paiksi. IMaailma oli rehevä ja kau­nis,
meren ympäröimä kun se oli
kolmelta taholta ja tutkimattomat
metsät neljännellä tahollaan; ja
kaikki olisi ollut varsin hyvin —
elleS olisi ollut sutta.
Päivisin oleskeli se mieluummin
synkässä metsässä..Mutta öisin, kun
lampaat nukkuivat ja märehtivät
unessa, ryntäsi se ulos metsänreu­nasta
ja oli niiden kimpussa. Ja jos
joku lammas nuorekkaassa varomat­tomuudessaan
rohkeni mennä pari
askelta puiden lomaan, oli se autta­mattomasti
mennyttä kalua.
— Metsä ei anna mitään takai­sin!
sanoivat ikälajnpaat ja pysyt­telivät
loitolla. Ja tästä johtui, et­tei
kellään ollut todellista tietoa-metsästä;
vallitsi mitä hurjimmat
kuvittekt huseerauksesta siellä. Sy-vämietteisimmat
lammasten joukos­sa
olivat sitä kantaa, että itse' ju­mala
oleskeli sen pimennossa fa lä­hetti
sUden lammasmaaflman nis­kaan
— rangaistukseksi tämän syn­neistä.
Siitä luontui vähitellen ko­konainen
uskonto f ja merkillisintä
oli, että sen nojalla kävi "laätnoh
jotenkuten elää.
Itse sudesta oltiin sitä käsitystä,
että meidän herramme, aikain aa-mussar-
oli luonut sen koiraksi, jotta
se vartioisi ja suojelisi rauhallisia
lampaita. Mutta jonakin kauniina
päivänä oli se pettänyt kutsumuk­sensa
ja kipannut metsään. Siten oli
luontunut aarniometsän paha henki
— jostakin, joka oikeastaan oli tar­koitettu
hyväksi.
Lampaiden veriselle tyrannille oli
tunnusmerkillistä valtaisa maha, jo
hon näytti mahtuvan koko maail
ma, pitkä suippo. turpa ja terävä
kynnet. Sillä ei ollut mitään ystä­viä;
ja jopa kun se nauroi, näyttäy­tyivät
sen terävät hampaat; ja kaik­ki
väistyivät sen tieltä.
Metsässä oli ehkä muitakin paho
ja henkiä — mutta susi oli niiden
keskisin. Eikä suinkaan puuttunut,
että se kasvoi tästä. Yksin se, ettei
se ollut pimeänpelko vaan harjoitt
tekojaan yön kaiheessa, oli omiaan
tekemään hänet hirvittäväksi kil­teille
lampaille, jotka itse kaihti-vat
kaikkea, mikä ei sietänyt päi­vänvaloa.
Hän ei edes tyytynyt pu­remaan
kuoliaaksi mitä "hän tarvit­si,
kuten muut olennot — vaan
ryntäsi välistä laumaan ja raateli
pelkästä ilkivallasta.
•Lanimas on säyseä eläin ja voi
mukautua paljoon — jopa siihen,
että se syödään. Mutta oltiin ja val­lan
oikein sitä mieltä, että oli synti
ja häpeä tulla kuoliaaksi purruksi
ilman, että siitä oli kenellekään
mitään hyötyä. Siten kehittyi ero
hyvien aikain ja huonojen aikain
välillä. Hyviä aikoja ovat lammas­ten
maailmassa vieläkin ne, jolloin
ei ainoastaan tulla raadelluksi vaan
myös joudutaan suden mahaan.
Niin kului sata vuotta — ja ehkä
toinen sata lisäksi. Lamiiaat huo­kailivat
jumalalle hädässään; ja nii
den jumalanpelko palkittiin ja
muuttui pikku hiljaa varmaksi va­kaumukseksi
siitä, ettei mitään niin
pahaa, missä ei jotakin hyvää. Kau­kana
toisella puolella metsää oli
varmaan myös hirviöitä, kauhua-
Herättäviä otuksia, jotka varmaan
aikoja sitten olisivat tulvahtaneet
lampaiden maahan ja hävittäneet
koko elämän, ellei olisi • ollut sut­ta.
Tarkkaan pohtien oli sjis susi
heidän pelastajansa; ja mikä oli^
kaan kohtuullisempaa kuin että ne
vastalahjaksi antoivat sille ravin­non?
Tätä käännettä ei susi hidastel­lut
käyttää hyväkseen. Sen ravinto
oli sinänsä kylläkin hyvä, mutta
hän kaipasi saadakseen sen laillis­tetuksi.
Pitkän päälle ei suinkaan
ollut hauskaa kulkea ja käydä va­lonarasta
olennosta ja olla pakotet­tu
hankkimaan pääasiallisimman ra­vintonsa
yöseen aikaan. Sillä el
ollut mitään muutosta vastaan, mi­kä
muovasi hänet siksi, joka piti
kaikkea pystyssä.
Keskiriäisellä suostumuksella jär­jestettiin
sitten niin, että sudella
korvauksena siitä, että suojeli lam­paiden
maailmaa tuntematonta vi­hollista
vastaan — oli milloin ta­hansa
oikeus mennä laumaan' ja Va­lita
minkä halusi. Kun,oli kaltsot-tava
röyhkeydeksi sitä, että lam­paalla
oli sarvet, olivat nämä sen
lisäksi velvolliset luovuttamaan su­delle
jokaisen sarvipään joka syntyi
laumassa. Siihen asti oli suden ai­na
tarvinnut pitää itse huolta nii­den
käsiinääsaamisesta.
Mutta eräänä päivänä sattui niin
merkillisesti,,että syntyi jääräkarit-sa
joka ei joutunut suden -kitaan.
Emä, joka tunsi, että karitsa oli
tarkoitettu johonkin suureeh, pii-loitti
Sen nokkospensäikköon ja
puolusti sitä niin urheasti, että van­hat
takkuiset lampaat — jotka eivät
maittaneet sudelle ja jotka sen
vuoksi olivat kohottaneet itsensä
auman viisaiksi. — eivät uskalta­neet
luovuttaa sitä. Varhaisesta
nuoruudestaan poti se merkfllistä
kutkua otsassaan ja täytyi sen ali-iiuisesti
hangata sitä saadakseen
levitystä. Ja ajan vieriessä kasvoi
se suuremmaksi kuin kaikki muut
aumassa ja sen pää kävi aina ras-caammaksi,
kunnes eräänä päivänä
puhkesivat sarvet esiin.
— Sen sarvet syhyvät, sanoivat
vanhat lampaat ja väistyivät syr­jään,
ja nuorella pässillä ei, ollut
ketään ketä puskjea. Tällöm tu­tustutti
se sarvensa tammen oksai­siin,
roikkuviin haaroihin; koko nuo-ratitensa
-ajan unekja se murtautu-vansa
metsän läpi ja ottava
van mitä oli sen toisessa I;
— Se puskee vielä sarv<
taan, tuumivat vanhat Od
vain, kunnes hän kasvaa kj
Mutta nuori pässi ei ki
voimaansa kesyyteen ja lihai
Auringonpaiste ja vanhain
den varoitukset tekivät häne
läkin voimakkaamman, ja
kauniina päivänä teki se tott
nitelmistaan ja katosi. Häi
sudenkarvoja sarvissaan ja
kynsittynä.
Hän saapui suuren ja k
kaan uutisen kera. Metsi
isännöinyt mitään muita
kuin susi itse, ja metsän ta
ollut mitään muuta kuin
meri, pilltulleen kuten täällät
ko alan saattoi kiertää ru
tunnissa. Kaikki tuo hirvitt
vain suden keksintöä.
Lampaat eivät tulleet täs
tyksestä erin iloisiksi. He
pelänneet hetkeä, jollen su,
heidät, ja kuitenkin pitäne
pelastuksena jostakin vielä
masta; ja se olisi itse asiass
niin kaunista.
— Hän ottaa meiltä uil
me, sanoivat he kiukuissaan
ta pässistä — hän pilkkaa
ihannettamme.
Mutta kuinka vatkutelt
pitkin ja poikin.— elämä e
palannut ennalleen. Laumaa
evottomuutta; rohkeimmat 11
nuoreen pässiin ja alkoivat
•corkean aidan laittamisesta
ympärille.
Se oli huima ajatus, roh
tuin niitä koskaan oli lähtenj
masaivuista. Vanhat uskoUise
paat ravistelivat yksinkertai-apäitään;
mistä nyt sitten
susi, tuo elukka poloinen, ra
sa? Mutta ajatus sai yhä us
cannattajia, ja eräänä päivär
suttiin suuri kokous pohtima
symystä. Tapahtui ensi kerr
tä lampaat kutsuttiin poh
omia asioitaan, ja ne» kokoon
cin lammaslukuisasti.
Keskellä neuvotteluja syntj
ri hälinä laumassa — susi c
ut saapuville.
- Olen saapunut valvomaa
isia olkeuksiani ja oletan, ett
;urvassa, sanoi se ja katsoa
hutti pässin sarviin. Olen ai
ut kelpo demokraatti eikä r
ole mitään vastaan, että ki
ratkaistaan yleisellä äänestj
Mutta kun minä olen pistänj
ceeni useita satoja teistä, o
riun» vaadittava, että minun
käy sadasta jokaista teidän ä
ne kohti.
Tämä tuntui useimmista la
ta varsin kohtuulliselta. Nuori
protesteerasi mutta kukaan e
tonut kuunnella häntä.
— Hän on rettelöitsijä, st
käämme välimme hänen kar
Hän tekee lopun kaikesta va;
ja kauniista!
Hän ajettiin pois laumas
vetäytyi äärimmäisen niemen
keen. Siellä kulki hän sen j;
yksinään laitumella.
— Ja nyt on minulla tehl
teille muudan ehdotus, jatkoi
Älkäämme eläkö torassa ja
sa; meidän herramme on luoni
nut kuin hän on luonut teidät
katkaa olemassaoloa — koko
luontuu suvaitsevaisuudesta,
kialla missä saavutetaan jotak:
aitiivista, täytyy sovitella niin
lella kuin toisellakin. Minui
dotukseni on siis sellainen, el
aitaatte puolen alaa mutta j
toisen puolen aitaamatta; sitet
dytetään oikeudellisesti kumpi
kin. sopiJapuoli/'^
Se oli lampaista laittamatto
haasteltu; ja siihen asia jät
•Nuori jäärä vain ei ollut tyy
hen. Häh kuDd yksinään
niemellään, ja yksinäisyys 1
hänessä ja tuli kovaksi voir
Parasta ettei kohdannut häntJ
Päivisin ei liioin mikään tie
da hänen Fuokseen, Mutta -«
että nuoret lampaat löv'tävät l
luokseen unessa ja joutuvatji
voimansa: lumoihin. Ja ikaa'