Vapaus, August 14, 1930

              ^ 1930
4 H A A
S U O M E E y
laomeD Mrkka*
Torstaina, elokuun 14 pnä Thur., Aug. 14 SivaH
an Dollarista
ähetyskulut:
siBtä «Oh $20.00, 60.
S50.00—$79.99 jt
ksistä $80.00—$100.00
toiselta senraavalt* «I-Jte
dollarilta,
t $500.00 ja «ut» yloi
matU »Minnian «uuruu-
,m*lihetyk.Uti^ovat 14
13.50 lähetykflcltlL
ahaa ostetaan. K u ru
A Smksta.
hetykaet osotteell*:
APAUS,
SUDBURY. Oat
ileUejä myydään,
okaa pilettiasiaUa
e otuvat raHavälityk
aayöskin:
lONTREAL BRANCB
St. Antoine S t,
jntraal, Que.
VAPAUS
RTHVR BRANCB
5 Bay Street,
Arthur, Ontarlk.
BN VIRTA.
ew Ave.j Toronto, Ont
W KIVINEN
and Laktt. Ont
mN VVORJ
Porcuplna, On .
ILJA KOSKELA,
3, Timmins, Ont.
IVID HEUN,
nnilla Keaki-Ontarlos»»
tiaisiin kansanvaltaan,
a ja asian edustamista.
!ssa ollut kansanvalta?
inen jo tietää ja tietää
imltuskin, mutta valel»~
i& lukijoitaan. Suomes>
erinen 'kapitalistUuokaii
uri. Sen toimesta on
äisiä, tuomittu kymme-il
vankiloihin. - laikau-lehtiä,
kielletty kokoon-uheoikeus
ja painettu
jsellinen kommunisti-aanalaiseksi
liikkeeksi,
aaja kutsuu kansanval-tusjärjestelraäksi
Ja ke.
jälleen palauttamisen
Hintaan.' , Kansanvalta
änä ilmassa roikkuva
1 ole mitään pohjaa, s i -
. Sen ajaminen on työ­iän
johtamista ja pet-capitalistiluokan
asialla
ä yritetään tyynnyttää
tasoittaa niitten vihaa
asclsmia vastaan,
työläisten on taistelta-italistlsen
yhteiskunta-hävittämiseksi
ja sen
sminkin, työväenluokan
urin puolesta ja ra-kapitalistiluokkaa
vas-kommunistit
tekevät.
1 ainoa ja oikea tie. O-kansanvallan
puolesta
kannata vaivata itse-n
että Amerilcan suo-väestö
hyvin käsittää
livaajan touhuiUe sen
niille tulee antaakin
en perässä. harhateUle
• kuin ennenkään. —
lä viimeisillä rahoillaan — ja jou- |
tui siitä putkaan. Tuomaria mu-kaan
hänen piti saada siitä kym-menm
huoletonta päivää ruuan ja
vaatteitten kanssa. Mutta kun hän
oli ollut siellä seitsemän onnellista
päivää, niin mitenkäs kävi? Sanot-tiin:
Saat mennä matkaasi, sillä ei
täällä ole enää tilaa, kun tulee
uusia. Tuosta Mikko oU pahalla
tuulella, kun aina herrat jätkää
koUL
Viljankorjuu näyttää olevan kä­sillä
näillä tienoin, vaan vähäset
on viljat, ftoletaareja ovat nämä
farmarit. Karu luonto, pahat maan-muodostukset
ja keinottelevat lii­kemiehet
pitävät huolen, että hei­dän
leipänsä ei pääse kovin le­venemään
vaikka kuinka puske*
Vastaisuudessa heistä tulee väkeä
meilcäläisten sakkiin. — —kko.
Chicagon palo
Sodan todellisuus
Saksalainen Franz Schauwecker'
on julkaissut sotatapahtumista kak­si
suurta loistoteosta. Niissä on se­lostuksia
myös sodan tuhoista. E.
rässä luvussa esitetään ammunnan
vaikutuksia.
Ammunan runsaudesta antaa ku­van
taistelu, mikä oli Ranskassa
Verdunin luona Ifesäkuun 1 p:nä
1916.- Saksalaisten tarkoitus oli val­lata
Cailletten metsä. Hyökkäystä
vahnisteltiin tykkitulella. SUhen
kuului • 13-tunnin hävitysammunta,
työn häiritseminen ja 2 tuntinen
ryntäysammunta juuri jalkaväen
hyökkäyksen edellä. Ammuttavan mur
tollnjan leveys oli 1,000 metriä ja
ammunnan tuli ulottua 500 m. sy­välle.
Ampumassa oli 16 mörssäri,
patteria, 8 raskasta ja 6 keveää kent-tähaubitsipatteria,
9 kenttäkariuu-napatteria
ja 18 raskasta, 18 keski­kokoista
sekä 18 "keveää milnaheit-täjää.
Tuossa 13-tuntisessa hävitysam-munnassa
ampuivat:
Laukausta
Mörssäripatterit 9,600
Raskaat haubitslt 8,000 men oli mennyt Taylor- Ja Helstead-
Viime vuosisadan sehsenkymmen-luvun
alkupuoliskolla oli Chicago jo
suurkaupunki, vaikkakin puusta ra­kennettu.
Se oli seitsemän kaupun-gin
koko jauhokaupan keslöpiste ja
keskuksena Amerikan säilykeliha-teollisuudessa,
joka jo siihen aikaan
oli valtavasti kehittynyt. Nelisen­kymmentä
vuotta aiffmmin oli kome.
an Dearbomstreefin paikalla vain
pari valkoihoisen metsästäjän ma­jaa
wigwam- ja pottawatanintiaa.
nien keskellä. Ensimäiset ihmiset o-livat
turkismetsästäjiä, Jotka asui­vat
tulevan Jättiläiskaupungin paik.
keillä. He metsästelivät biisamirot-tia
ja haisunäätiä sekä rakensivat
majansa paaluille, koska soiselle
maaperälle ei voinut toisin raken.
taa. Kymmenen vuotta myöhemmin
oli paikalla jo pieni ruohoaavikko-kaupunki,
jolloin suo kuivattiin 5,-
000 asukkaan avustuksella, jotka e-nimmäkseen
olivat tui^dsmetsästäjlä
Ja .kauppiaita. Sen jälkeen kehittyi
kaupunki suunnattomasti. Asukaslu­ku
kahdistui noin Joka neljäs 'vuo.
si. ja kim seitsenkymmenluku koitti,
oli Chicago jo kolmesataatuhatta a-sukastä
käsittävä suurkaupunki suu­rine
pankkeineen, teattereineen. mu­seoineen
ja oopperoineen. Kaupu-gissa
oli neljä suurta sanomalehteä,
useita tehtaita ja suuria kauppata­loja.
Mutta useimmat talot olivat y-hä
vieiä puurakeimuksia. Vieläpä
kadutkin olivat puusta. Täten oli tu.
li tämän kaupungin pahin viholli­nen.
Vihollinen, Joka yhä uudestaan
Ja uudestaan suuntasi hyökkäyksiä
kaupungin turvallisuuteen, kunnes
sille vihdoinkin onnistui tuhota Chi­cago
maan tasalle. 7 p:nä lokakuu,
ta 1871 syttyi Jackson-kadun var.
rella tulipalo polttaen poroksi muu­tamia
taloja. Palokunta työskenteli
koko päivän suojelemalla lähitaloja
ja estämällä tulen etenemistä. Seu­raavana
päivänä olivat he siksi vie­lä
väsyneitä, kun illalla ilmoitettiin
tulen jälleen olevan irti Taylor.ka-dun
varrella.
Oli sunnuntai. Muudan nuorukai-punkikortteleista.
Hevoset, rattaat,
mitä omituisimmat ajoneuvot kelpa­sivat,
jotta edes vähänkin olisi pe-lastunut.
Kaikki käyttökelpoiset kul-kimeuvot
otettiin käytäntöön. He­vosista
Ja rattaista maksettiin sa­tumaisia
summia. Vielä tulen tuhol­ta
säilyneeseen kaupungin itäosaan
Johtavat kadut tarjosivat ainutlaa­tuisen
näyn. Ne olivat täpötäyimft
tulta pakenevia ihmistä. Palon kaa­meassa
punaloimussa vyöryi kiireh-
IHMISKONEEN
VÄSYMYS
Uudenaikaisessa tehtaassa on tie­de
koneiston alalla kehittynyt mah­dollisimman
suuressa määrässä. Va-
Untaan samoinkuin rakenteeseen ja
käyttämiseen nähden ei ole jätetty
mitään sattuman varaan. Koko luon-nos
koneen rakentamiseen on niin
u;iä ihmisjonoja ii^L pit^ '"^^
PSaaktoojkaa uihhum iosUiä htiravlliatttätviiän. kMuuosleiaoaisksstii .
kaupungintalossa Ja sanomalehtien
arkistoissa olleet korvaamattomat
aarteet tuhoutuivat. Ja aina myöhai-niin
aamuhetkiin asti el ollut pu­hettakaan
tulen sammuttamisesta.
Kuten aina suuressa sekasorrossa,
kuljeskeli sielläkin pian ryösteleviä
joukkoja kaduilla. Mutta, missä ta­vattiin
varas tai ryöväri, siellä tuo­mittiin
sellainen perin nopeasti. Ei
odotettu tuomaria, vaan varas riip­pui
parissa minuutissa lähimmässä
lyhtypylväässä. Tästä huolimatta
ryöstettiin ja varastettiin melko paJ.
Jon.
Vasta toisena päivänä palon sytty­misestä
oli tuli sammutettu. Mutta
— Chicagoa ei ollut enää. Neljä
rautatieasemaa oli tuli tuhoiinut.
Kirkot, köyhäintalot, pörssi, pankit,
virastot, hotellit, saksalainen Ja eng­lantilainen
kirkko olivat kokonaan
tuhoutuneet. Valtaisa savupilvi ko­hosi
taivaalle. Lakeuden peitti höy­ryn
Ja savun jättllälseslrippu. Pai­kalla
missä pari päivää aikaisemmin
oli ollut neljä kaupunginkorttelia.
yksityisseikkoja myöten soveltuu
työhön, jota siltä vaaditaan. Siksi
konetta valmistettaessa käytetään­kin
ainoastaan sopivaisinta ainetta
tarpeettoman hankauksen ja voiman
hävittämisen välttämiseksi. Myöskin
senkautta, että kone pidetään ääret­tömän
puhtaana, vältetään tarpee­ton
hankaus ja käytetään suurinta
huolellisuutta, niin ettei kuormitus
synnytä aineessa hajoittamista tai
"väsyttämistä", joten ^voidaan vält­tää
korjauksia. Siten hoidettu kone
käy työskennellessään häiriöittä ja
tarkoitetulla nopeudella, koska se el
ole liiaksi kuormitettu eikä ylen
kuumentunut.
Kaikki laitokset ovat koetellut
suurimmalla tarkkuudella, silmällä-pitäen
sitä, miten suurin työteho
saavutettaisiin, ja kaikki voitava teh­dään
jotta kone säilyisi siinä tilas­sa
ja saavuttaisi suurimman ajatel­tavissa
olevan tuloksen vahingoittu­matta.
Tuleeko ihmiskone toimeen vä­hemmän
huolellisella hoidolla? El,
päinvastoin on oltava alituisesti tie.
toinen siltä, että työtätekevän ruu­Palon
tuottama vahinko oli yli ,m iissa on ol,e ma^s, sa jou.k ko .^t^o ist„e.n sa
kaksituhatta miljoonaa dollaria, jos- kanssa läheisesti yhdistyneitä elavia
Keveät haubitslt
Yhteensä 23.600
Yöllä haubitslt 2.800
Ryntäysammimnassa:
Mörssärit 2,400
Raskaat haubitslt 1,920
Keveät haubitslt 1,600
Kenttäkanuunat 2,800
MiinanheittäJät c 3.100
^on jo North
väliltä
- työttömyys — työt­ön,
jos muuta ei, kaik-lat
seisoo, myllyt ei
rrat järvihuvilolssaan
kaataen kurkkuunsa
- Tämä meno on nyt
ötä sieltä ja täältä,
vat kylmUlä kalansil-itellen,
että kun keh­noin
hävyttömän ky-i
siis auttanut muu
pussi pykälään Ja silr-en
paikkaan. Jossa ta-kohtaus.
Lautoinkin
arssii maantietä pitkin
in ne tarttuu,
Jlena työttömät heiluu
lusu se varttuu.
»alla tapasin intiatf-tti
ropsakalta työmie-
:ti syntyi juttu,
sitä ollaan menossa?
iyhin, vastasin.
^ hyvä olla, ei tar-täysinäisellä
mahalla,
^ työmaalle lähtee,
ekisi hyvää, kun taas
Qia miehiä tapettai-ta.
pois kärkkymästä
ä. .
^^assa. Mahdollisim.
- pitäisi nuijia Ja slt-teettää
pyöreitä
^palkoillaan,
• i ^ siitä muuta.
kohtasi North
«mi- Hänen oli t u l -
>öteltyä _ ikävä k y l -
Yhteensä 11.820
Siis tykistövalmlstelussa ammut­tiin
34,220 laukausta.
15 sm. ammus tunkeutuu maahan
4.10 metriä, betoniin 39 sm., lataus
painaa 44.86 kg., sirpaleluku on 2,-
030.
30.5 .sm. ammus painaa 324 kg.,
heittää -8,110 sirpaletta ympärilleen
ja tunlceutuu 8.8 m. maahan ja 90
sm. betoniin.
Keveän kenttätykistön 7.5 sm. kra­naatit
painavat 5.06 kg., tunkeutu­vat
1.80 m. ssrvälle maahan j a 12 sm.
betoniin, sekä heittävät 502 sirpalet­ta
ympärilleen.
Aineiden hävittämistä koskevassa
luvussa mainitaan, että pommi; jon­ka
paino oli 55 kg., tunkeutui puu­tarhan
maahan 2 metrin syvyyteen,
heitti räjähdyksen pääpaineen lä­heisiä
rakennuksia vasten ja luhis­ti
ne kokonaan. Samanlainen pommi
räjähti talo alikerrassa ja ph-stoi, ko­ko
talon kellaria myöten raunioiksi.
Eräs 42 sm. kranaatti meni Belgian
eräässä linnoituksessa pihakasarmin
kattosuojuksen läpi, Joka oli 3 met­riä
vahva.
10—15 sm. kranaatin siruilla on
1,500 metrin nopeus sekunnissa Ja
ne voivat iskeä vielä 10 metrin
päässä olevan 15 mm. panssarllevyn
puhki.
Lentäjän heittämä 1,000 kg. pom­mi
pääsee maahan vain 4 metriä,
mutta hävitys on hirveä.
- Selostaja esittää esimerkkejä lu­kuisista
tuhoista. Venäjällä ammut,
tiin V. 1915 It^pupuolella eräs iso
kylä palamaan. Siitä jäi jälelle vain
Joku kivi ja kellarinonkalo. Kylän
kohdalle istutettiin sitten koivu Ja
sen runkoon kiinnitettiin kilpi, Jos­sa
oli sanat: Tässä oli Karyhnovka.
Ranskan kivitalot kestivät tietysti
paremmin. Suuren taistelim poltto-plstekohtiinkhi
Jäi huoneiden seiniä,
lyhtytolppa. kellariholveja yjn. my­kiksi
todistaijiksi, että asuntoja oli
ollut. Moiset kuolleet kaupungit o-llvat
elossa olleiden kaupunkien ri.
kottuja luurankoja. Ne oUvat kuha
kummituksia. Rikkinäisistä seinä-muureista
irtaantui laastitomua Ja
kalkkijauhetta. Tuuli Uikutteli- sitä
ilmassa. Soraa Ja likaa oli kaduil­la.
Joku kyltti ilmoitti vielä: veh­näleipää,
ryyppyjä y.m. Siellä oU
ennen ilakoitu — nyt oli kuoleman
kummituksellinen tuntu. Silti len­teli
kaupungin raunioryhmiin vin­kuvia
kranaatteja, jotka saivat ai-kaan'kalkki-
ja tomupilviä sekä
räiskettä ja rytinää.
Itse luonnon luomuksia muutet­tiin.
Verdunin edustalla oli puroja
joille kranaatit avasivat uusia juok­su-
uria tai JoUta ne tukkivat juok-suväylät
pakottaen veden pysymään
ammi^sien muodostamissa suppl
loissa. Puut — vanhat, upeat, mah­tavatkin
— menettivät ensin latvo­jaan,
sitten sivuoksiaan ja runko-jaan.
Kokonaisesta metsästä saat­toi
jäädä vain yksityisiä raidcattu-ja
runkoja törröttämään kuoleman
Ja hävityksen autiolla kentällä. Kra­naatit
myllersivät myös maaperän.
Kalkki viheriä katosi. Pinta oU
kammottavan kuoppaista, harmaata.
6,000 f Streetin kulmauksessa sijaitsevan ta­lon
navettaan lypsämään lehmää.
Hänellä oli mukanaan öljylamppu.
Lehmä työnsi kumoon navetan nurk­kaan,
olkikasan yläpuolelle, asete­tun
öljylampun. Samassa silmänrä­päyksessä
tarttui tuli olkiln. Ja na­vetta
oli ilmltulessa. Navakka koll-
'llstuuU edisti tulipaloa ja kiidätti
liekkejä. Vähäisessä ajassa paloi
navetan katto Ja naapuritalo. Jos o-llsi
hillitty kylliksi ajoissa tulenuh.
kaa repimällä alas lähitalot, niin o.
llsl voitu ehkäistä tulen eteneminen.
Mutta ei ollut ketään, joka olisi
johtanut tulen sammutusta Ja väsy­nyt
palokunta saapui aivan lilan
myöhään. Tuuli levitti paloa kauhe­alla
nopeudella. Koska el ollut sa­tanut
kolmeen viikkoon; ja kaikki
puutalot olivat läpikotashi kuivia,
syttyivät lähitalot palamaan pelkäs­tä
kuumuudesta. Vajaassa kymme­nessä
minuutissa oli koko talorykeL
mä Ilmiliekeissä. Palokunta yritti
turhaan sammuttaa tulta ruiskuil­laan.
Yhä vielä olisi pelastus ollut
mahdollhien. Jos olisi purettu tusi­nan
verran taloja. Mutta sitä el ä-lytty.
Seurauksena oli, että yhden­toista
korvissa illalla paloi jo viisi
taloryhmää! mm. suuri varastotalo
ja pari tehdasta. Keskiyön aikaan
saavutti raivoisa tuli Jackson-kadun
ja saapui satamaan, tuhoten erään
puusillan ja muutamia satamasisa
olleita aluksia. Sitten se tunkeutui
liikekorttelUn. Nyt oli tulen ivalta
voittamaton. Kymmenkunta talory-kelmää
oli liekkien vallassa. Tur­haan
ponnisteli kymmenisentuhatta
Ihmistä paloruiskuineen, ämpärel-een
ja kaikkien mahdollisine apimeu
voineen ehkäistääkseen tulen etene­mistä.
Kuumuus oli niin hirveä, et­tä
kuivat puutalot syttyivät pala.
maan pelkästä tulen hehkusta. Tuu­li
kiidätti tulta yhä enemmän koh­ti
kaupungin keskustaa. Joka öU
varman tuhon oma. -
Noin kello kolmen paikkeilla aa­mulla
oli kaupungto keskus tulessa.
Kaikki huomattavat liiketatot, ho­tellit,
ooppera, kaupungintalo ja sa­nomalehtien
rakennukset olivat pa­laneet
poroksi. Ensto oli tuhoutunut
Tribunen" sitten "Thnesto", "Bve-ning
Posfin" ja "Republlcan Mail­to"
palatsimaiset rakennukset. Pos­titalon
oli tuli hävittänyt. Läntisen
lennättoyhtlön talo oli Ilmiliekeissä.
Kaikki satamassa olleet laivat Ja
proomut paloivat. YU sata taloryh­mää
oU tuli hävittänyt, mutta vielä
ei ollut lähimainkaan kalkki tapah.
tunut. Kodlttomiskl Joutuneet sa­dat
tuhannet Ihmiset olivat taivas­alla
vähäisen pelastamansa omaisuu­tensa
kera.
Olisipa ollut muutamia paloruis­kuja
oikeaan aikaan paikalla, tai o-llsl
heti ryhdytty repimään alas
muutamia taloja, nlto olisi voitu ra­joittaa
tulen leviäminen. Mutta a.
slanymmärtävä, Johto puuttui, ja
hetkistä myöhemmto oli taistelu
toivotonta. Siihen mennessä muuttui
tuuli myrskyksi ja edisti hävitysUL
Satamasta atoa DeanJtomstreeflHe
asti oU kaupunki yhtenä tulimerenä.
Pui&atulhto oU tuli myös tarttunut
Ja yksityiset kadut muodostivat yh­tenäisiä,
penikulmanpltulsla tuUme-ta
summasta vato 20 miljoonaa dol­laria
korvattiin vakuutuksien avulla.
Kun tuli oli jo sammutettu, oli vie­lä
kestettävä arvaamatonta veden
puutetta ja nälänhätää. Kesti päivä­kausia,
ennenkuin Yhdysvaltojen lä.
hivaltiot kykenivät hankkimaan
suojattomille ravintoaineita, raha-apua
ja muita apuneuvoja. — Sur­mansa
saaneiden lukumäärä oli noto
viisisataa. Jättiläispalo oli siis vaa-ttout
suhteellisesti vähän ihmisuh­reja.
Wienin Ktog-teatterin tulipa-lossa
tuhoutui melkein kaksikertaa
enemmän Ihmisiä, mutta Chicagon
palon atoeeUlest vauriot olivat suun
nattomat Palaneen kaupungin pta.
ta-ala oli 20,000 auranalaa. Tuhou­tuneiden
talojen lukumäärä oli 40,.
000. Varastotalojen mukana paloi 2
miljoonaa kiloa viljaa. Kaikkialla
toimeenpantiin avustuskeräyksiä.
BerUinistä lähetettiin m.m. 20,000
dollaria.
Ja nyt — on ihmeteltävä inhimil­listä
tarmoa ja sitkeyttä — vierähti
tuskin kahta viikkoa, ja oli Jälleen
Chicagon kaupunki. Palaneitten ta­lojen
sijalla oli, hökkellkaupunki,
monesti kokoonkyhättyjä puoleksi
hiiltyneistä, liekkien mustaamista
laudoista ja lankuista, p i l jälleen
rautatieasemat. OU liikennettä. Pos.
t i oli sijoittautunut eräSseen hök-kelito.
Pankit ja liikkeet aloittivat
jälleen toimtotansä! Neljä viikkoa
tulipalon jälkeen avasi ensimätoen
koulu ovensa. Sanomalehdet alkoi­vat
ilmestyä. "Chicago Tribunen"
ensimälsessä numerossa, Joka Ilmes­tyi
suuren tuhon jälkeen, kirjoitet­tiin
pääartikkelissa: Nel jässätolsta-ellmistöjä
ja kudoksia, jotka ovat
kemiallisen vastavaikutuksen esinei­nä,
jonka kautta hermoston saman­aikaisella
johdolla siirretään voimaa
Me omaamme ruumiissamme hyvin
monimutkaisen konerakenteen, ja
'jos sen on oltava työkuntoinen toi­mittaakseen
sitä teolllsuuselämää,
jota me nimitämme toiminnaksemme
niin sitä on käsiteltävä taidolla.
Väsymys on luonnolltoen seuraus
työstä, ja se on jo Itsestään osoi­tus
vähentyneestä työkunnosta. Vä-symys
estää niinmuodoin pyöriä i h -
miskoneessa pyörimästä. Väsymystä
on sentähden kartettava kuin myrk--
kyä, sillä se on todellisesti myrkkyä.
Väsymyksen ehkäiseminen, sen es­täminen,
joko vaihtelulla tai levol­la,
ennenkuin väsymysmyrkky tur­melee
ruumiin, on niitä kysymyk­siä.
Jolta ruumiintaloutemme tieteel­lisen
hoitajan eli insinöörin, jota
tahdomme nimittää ajatuskyvyk­semme
on ratkaistava.
Väsymyksen tutkiminen ei ole 'mi­kään
oppi- tai akateeminen asia,
vaan se on kysymys, joka koskee
markkoja ja pennejä, koska väsymys
suorastaan koskettaa sekä työmme
laatua että työntekijän ruumiillis­ta
elimistöä. Työ, joka tehdään uu.
vukslssa ollessa, on tuhlausta, sillä
«»^^^satU Vaan pitempiaikaista lepää­mistä,
ja sitäpaitsi työn tulos on
vähempi, ja se on epätäydelllsem-pää.
Yhdysvaltojen yleinen terveyden­hoito-
osasto on julkaissut kirjasen,
jo.ssa vältetään väsymyksen olevan
säännöllisen tuotannon suurin ja a i ­noa
este. Tässä pienessä kirjasessa eh
Hindcnburgr diktaat­torina
Heinäkuun 10 palva v. 1?80 plir-tyy
Saksan historiaan käänteenteke­vänä
päivänä ftoanssikapltaalto fas-cistidiktatuurin
kehityksessä.
Mainittima päivänä presidentti
Hindenburg Saksan perustuslato 48
pykälän perusteella vahvisti halli­tuksen
f toanssiohjelman. Hinden-burgto
dekreetti tämän ohjelman
käytäntöönottamlsesta julaistlto sen
jälkeen, kim lakialaativa elin (val­tiopäivät)
oli äänten enemmistöllä
evännyt hallituksen ehdotuksen.
YhdaJlä kynänpllrrolla Htoden-burg
teki olemattomaksi koko "de­mokratian".
Muiden luonnosten o-hella
Brunnlngin hallitus teki eh.
dotuksen yhdenalkalsen veron aset­tamisesta
kalkille valtion 'toimitsi­joille
ja vhkamiehille. Tätä ehdo­tusta
vastaan äänesti 256 valtiopäl.
vien edustajaa, ja puolesta 204 edus­tajaa.
Näin siis hallitus kärsi tap­pion
ja parlamenttitapojen mukaan
olisi sen pitänyt erota.
* Kuitenkaan ei Brunnlngin halli,
tus, joka nojaa valtiopäivien vähem.
mistöön, ottanut eroa, vaan kääntyi
presidentin puoleen anomuksella to­teuttaa
hallituksen ehdottamat toi­menpiteet
parlamentin pään yli, el-parlamenttaarlsta
tietä, perustus­lain
48:nnen pykälän nojalla. Joka
suo presidentille erikolsvaltuuksia.
Totta kyllä, perustuslaki edellyt­tää
48:nnen pykälän suomien val­tuuksien
käyttämistä vain "suuren
epäjärjestyksen vallitessa ja vaa­ran
uhatessa valtiota". Jolloin pre­sidentin
on toimittava nopeasti, o-dottamatta.
parlamentin koollekut.
sumista. Saksan monopolistinen ka­pitaali
ei kuitenkaan pidä erikoista
lukua perustuslaista, slUoto ku.. on
sen eduL«ta kysymys. Huolimatta sil­tä,
ettei vallinnut mikään "suuri
epäjärjestys" eikä valtiota "uhan-nut
vaara", käytettlto perustuslain
48 pykälää. Tältä kannalta kat­sottuna
on Htodenburgto dekreetti
epäilemättä perustuslain vastainen
ja diktatuurinen toimenpide.
Täysvaltainen "kansanedusta^jlsto"
näyttelee edelleenkin "demokraat­tisten
kulissien" surkeata osaa,
jonka tarkoituksena on peittää suo.
'jaansa diktatuuri.
Viimeisen puolivuotiskauden ku­luessa
on Saksan hallitus viisi eri
kertaa esittänyt valtiopäiville yhä
uusia ja uusia luonnoksia verotaa­kan
lisäämisestä työtätekeville ja
työttömyysavustuksen sekä yleensä
yhteiskunnallisten menojen supista,
misesta. Näiden kalkkien toimenpi­teiden
tuloksena ovat työtätekevien
verot lisääntyneet 1 miljaardllla
markalla. Samanaikaisesti on hal­litus
jatkuvasti alentanut porvaria-ton
osalle lankeavia veroja.
Brunntogin hallituksen viimeinen
luonnos budjettivajauksen peittämi­sestä
sisälsi "joukon ehdotuksia 'uu­sista
veroista työläisille, vlrkamle.
hille ja pikkuporvarlstoUe. Halll-tufcsen
ohjelmassa edellytetään
muitten verojen ohella otettavaksi
Toilauksia maailmalta
"HAUSKA Jirrru"
Kiukkuinen aviomies sateella: —
Kyllä te naiset olette koko saakelei-ta.
Sillä rahalla, millä ostit tämän
silkkisen sateenvarjon olisimme saa.
neet kaksi suurta puuvillaista.
SANANMUKAISESTI
Nuori pappi (itsekseen): — Ilmoi­tin
lehdessä, että köyhät ovat ter-vetuUeita
kirkkooni, ja nyt osolttoa
päivän kolehti, että ne todellakto o-vat
kirkossa olleet. '
VOI KYLLÄ, JOS TARVITAAN
päivässä ovat lasketut uuden Chlca- dotetaan yksitoista tapaa väsymyk-gon
perustukset. Kaupunkimme el- sen vähentämiseksi, ja neljä näistä
pyy jälleen. Rakennuksia on jo ra- käsittelee suorastaan ruumiin asen-kentellla.
Chicago kehittyy vielä toa työtä tehdessä. Tämä on aiottu
suuremmaksi ja kauniimmaksi kuin
tähän asti, ja sitä ei voi enää tuli
hävittää.
Ja lehti oli oikeassa. Chicago on.
Dearbom- Ja Jacksonstreetin var­rella,
paikalla, missä suuri palo kau-heimmin
raivosi, kohoaa nyt kaksi
kymmenkerroksisia pilvenpiirtäjiä
Kiven ja teräksen jättiläisiä. Niiden
tornit kohoavat tuhansien tehtaiden
savupiippujen tummentamaan il­maan.
Ottakaa käsltone mikä tahansa
porvarillinen julkaisu: kirja, aika­kauslehti,
sanomalehti, mikä vaan,
jossa puhutaan naisten harrastuk-olemaan
ainoastaan pienenä viitta­uksena
siltä painosta, joka nykyään
pannaan näille asioille, määrättynä
seurauksena tieteellisestä tutklmuk-
.sesta. Vielä muutama vuosi sitten
sivuutettiin tämä välinpitämättö­myydellä
ja olkaa kohottamalla, ja
kuitenkin nämä kysymyk.set kosket­televat
yksinkertaisia ja itsestään
.selviä asioita.
OUsi esim. hyvin väsyttävää, jos
täytyisi alituisesti kumartua maa­han
ottaakseen .joltakto kappaleita
säiliöstä. Eikö ole paljon yksinker­taisempaa
asettaa säiliö Jalustalle,
jotta tavarat ovat llkempänä otet­tavissa?
Samoin olisi väsyttävää jos-sato
työssä Istuen tuolilla kaiken
päivää heiluttaa toista jalkaa i l ­massa,
Ja kuitenkin tapaa monella
työmiehellä tämän ja toisia nähtä­västi
sopimattomia asentoja, jotka
sista, nito huomaatte kuinka suu­aiheuttavat
väsymystä, joka on ko­ren
merkityksen kaikki nämä jul- = luonaan tarpeetonta ja siksi todellls-ruskeaa,
valkoista.
Ihmisten ulkonäkö
riä. Kymmeniä tuhansia loputtomia
ihmisjoukkoja pakeni palavista kau-tämättömyyttä.
Huomasi, etteivät
vastasi sitä j
kaikkea. Kasvot plivat jäykkiä. Isuto
teräksestä, leikattuja. sUmät kiilui­vat
syvistä kotoistaan, huulet puser­ruksissa,
suun ja nenän vierillä sy.
vät juovat, kulmat pusisivat nrp-pyjä.
Ilmeissä myös kylmää välWi-sotilaat
ottanet enää elämismahdoL
llsuutta lukuun- Kuolemahan saat­toi
Iskeä minä sekuntina tahansa.
Mainituissa teoksissa on vielä k u ­vauksia
ja numeroita sodan muista
hirmuisista mtn-havälineistä sekä
työn luomien rikkauksien Ja myös
ihmisten hävittämisestä.
Kalkki ne osoittavat, kutoka hlr-vittäviä
rikosten tekijöitä sotien
synnyttäjät ovat Ja papit. Jotka slu-xiaavat
södai.
kaisut katsovat naisten antavan ja-toklville.
Jalokivet esitetään mel-ketopä
naisten elämän pääsisältönä.
Jokainen nainen on valmis uhraa,
maan sekä ruumiinsa että sielunsa
rannerenkaasta tai helmlkaulanau-hasta.
Tämä kuva el varsin väärä liene­kään,
m i ^ l l se esittää vain porva­riston
naisia. Mutta mikäli sitä y-ritetään
sovelluttaa myöskto työ­väenluokan
naisiin, on se kokonaan
valheelltoen. Työväenluokan naisilla
ta tuhlausta.
EI ole ollenkaan kauan siitä kuin
Yhdysvaltojen terästrusti teki sen
havainnon, että mies el suorittanut
kahdessatoista tunnissa puoltatoista
kertaa enempää kuin hän olisi voL
nufc tehdä kahdeksan tunnin työpäi­vänä.
Eikä siltäkään ole varsin kau­an
kuto huomattiin, että ihmisten
todelliselle luomisHolle on tarpeen
joku telkkikenttä, urheilualue tai
puistc.
Saksassa ollaan monessa paikas-ei
ole mitään Jatokivi-intohimoa myöskin opittu .että kaunis ym-
Työväenluokan tyttäret pitävät kyl- Päristö on hyvin merkityksellinen
lä kauniisti puvuista, he voivat I ^Tv&n työn aikaansaamiselle. Pi-haaveilla
sUkistä Ja turkiksista, n^etokto konttorihuone saattaa tul-mutta
Jalokivistä he eivät haaveile.
Jalokivet muodostavat Joutllasluo-kan
muotlhulluttelun huipun. Jos
mUJonääriköyhällstön" tytärten pu. i
la viihtyisäksi asettamalla pienen
köyniföskasvih ikkunanpieleen tai
kukkasen pulpetille, pienen liinan
l>öydälle tai jotain siihen tapaan;
kulaskutkin Jo nousevat tuhatkertaa j "^"Jä o» todistettu, että nämä asJ-suuremmlksi
kuto työlälstyttöjen, 1 ^t- Itohottavat ihmiskoneen tuotan-niin
muuttuvat nekin suuret nume- tokykyä sekä myöskin elämäniloa.
rot aivan pikkusummiksi kun niitä
verrataan Jatokivien htotaan.
Yläluokan elämää Ihannoivissa
sanomalehdissä kerrotaan tuon
Toimtonan, «distymlspyrkimyksen
tulisi olla muutakin kuin vain ra.
han ansaitsemista. Tee luominen 1-
lokst niin ilosta tulee luomista!
tuostakin minkälaisia Jalokiviä sillä I " ^ ^ n pitäisi olla ihmiskunnan siu-
Ja sillä gulashiruhtinattarella tai' ^ kirous. Sen asian pi-
-prinsessalla oli siinä Ja siinä tilai- ^•^^ Jokaiselle selväksi,
suudessa ja arvioidaan mitä koris- Mutta se ei tule. Vasta työväen
teet ovat tulleet maksamaan. Sa. hallitsemassa yhteiskunnassa asia
moin kerrotaan, kuin ne Ja ne ra- j "»"uttuu- ^
baruhtinaat nyt ovat ostaneet siltä ~
Ja siltä "Jalosukuiselta" sellaiset ja
sellaiset perhekalleudet vaimolleen,
rakastajattarelleen tai tyttärelleen
ja maksaneet niistä nlto ja niin
paljon.
Pöyristyttävän suuria summia mai­nitaan.
Miljoona, dollaria Jostakto
kaulakorlsteesta el ole ollenkaan emi­kään
harvtoatoen htota. 100.000—
500.000 dollaria ovat aivan Jokapäi­väisiä
summia Jalokivikoristeista
puhuttaessa. Äskettäin kerrottiin a-merikalalslssa
sanomalehdissä mil­jonäärin
tyttärestä, joka esiintyi
hyväntekeväisyysjuhlassa esitetyssä.
näytelmässä köyhän konttoritytön
osassa kaulassaan helmet, jotka oli­vat
maksaneet 200,000 dollaria.
käytäntöön henklvero. joka ei ollut
ollenkaan käytännössä maaorjuuden
jälkeen.
Jokaisen täyslskäisen Saksan kan­salaisen
on sen mukaan maksettava
henkiveroa 6 markkaa. Mies ja vai.
mo maksavat yhteensä 9 markkaa.
Miljonääri ja työtön maksavat tä.
tä veroa saman verran. Henklvero
kuvaa kaikkein rälkeimmin värein
Brunnlngin hallituksen flnanssioh-jelman
syvää yhteiskunnallista taan.
tumusta, ohjelman. Joka toteutettUn
Hlndenburgln diktatuurisen dekree-tin
perusteella. Tämä sama laki­luonnos,
nyt jo laki. edellyttää In.
valildlavustuksen, työttömyysavus­tuksien
ja pulasta kärsimään joutu-neitten
avustussummien huomatta­vaa
supistamista.
Hlndenburgln diktatuurinen de­kreetti
voi johtaa mitä suurimpiin
poliittisiin seurauksiin. Se antaa |
mahdollisuuden samalla tavalla to­teuttaa
minkä finansslkapltaalln
vaatimuksen tahansa. Se merkitsee
suurta askelta avoimen fascistldik-tatuurln
luomiseen .Saksassa.
Saksan sosialidemokraatit antavat
ymmärtää, että ovat "kuohuissaan"
Brunnlngin dekreetistä. Tämä on
puhtainta teeskentelyä ja valhetta.
Sitä osoittaa jo se, että sosialide­mokraatit
äänestivät kommunistien
ehdotusta vastaan epäluottamuslau­seen
llmaisemLsesta Brunnlngin hai-litukselle,
näin siis itse asiassa siu­naten
Hlndenburgln diktatuurisen
dekreetln. Vielä enemmän, el ole
unohdettava, että Brunnlngin fl-nansslohjelma
on melketo tarkka
jäljennös Mullerin hallituksen ai-lialsen
sosialidemokraattisen raha-asialn
ministerin Hilferdingln oh­jelmasta.
Hlndenburgln diktatuuri­sen
dekreetln rippi-isiä olivat sosia­lidemokraatit,
tämän tietää Saksas-sä
jokainen työläinen.
Jos he nyt tekeytyvät "suuttuneik­si",-
niin tekevät he sen vain saat­taakseen
aseettomaksi työväenluo­kan
fascistidiktatuurin pyrkiessä
valtaan ja pelastaakseen vaikka rip­peitä
vaikutusvallastaan joukkoihin.
Mutta tämä manööveri ei tule on.
nifitumaan. Hlndenburgln dekreetln
jälkeen työläiset entistä nopeam­min
selvittävät itselleen "dcmokra.
tlan" mitättömyyden, entistä nope­ammin
vapautuvat sen harhaan joh­tavasta
politiikasta ja ymmärtävät,
että vain kommunistipuolueen joh­dolla
Ja armottomasti taistelemalla
sosialifascisteja — ftoanssikapltaalto
diktatuurin vasalleja — vastaan, he
voittavat itselleen tulevaisuuden.
Tuomari: — Olette hyökännyt tä­män
miehen kimppuun kadulla.
Voitteko sen kieltää?
Syytetty: — Kyllä, Jos tuomari
sen arvelee voivan minua auttaa.
Ananias (mentyään naapuritaloon
huotnaa hautajalskutsukirjeen' pöy­dältä
Ja uteliaana kysyy isännältä)^:
— Mitäs se tuo kirje sisältää. -
Isäntä: — No lue Itse. niin tiedät;
Aitanias (joka el osaa lukea, mut­ta
el halub sitä näyttää, hetken k i r .
Jettä katseltuaan viisaasti): — On­pas
se tosiaankto hauska Juttu.
Setä: — Mlnäp^ kerron äidillesi,'
että olet noin epäkohtelias.
Pekka: — Turha vaiva, sillä kyllä
äiti sen jo tietää.
SIRKUKSESSA
Ratsastaja tekee hevosen selässä
Jos Jonktolalsla temppuja, ollen vä­liin
hevosen kaulassa, väliin vatsail
alla.
Pöntylä: — Ah, eihän tuo mitään
ofle. Samanlaisia temppuja minäkin
tein, kun enslmälsen kerran oUn
ratsastamassa.
^J../jäf^
— olette kaiketi,. neltlaenl. huo.
nlanniltr että jo parto päivän aikana
olen.-s^urannut, tieltä kalkklftUe.kuin
oma varjonne?' . •'
Tosiaanko? Ja minä kun aina
olen luullut, että varjoni olisi, toki;
hieman komeamman näköinen.
xioteiiivaras kiukuissaan: — Lilan
myöhään, hän on Jo ehtinyt maksaa
hotellilaskunsa.
Kateus hymyilee, kun toiset har-mittelevät.
Ja se on hormissaan, kun
toiset h3TOyilevät.
Sääli on monasti "kaukonäköi­nen",
se huomaa kurjuuden kadul­la,
mutta el näe S M Ä , mikä on sen
omassa huoneessa.
. Laiha; "-^ No. lähtekää nyt sitten,
veteen. Mr. Miller. '
Lihava: — Kyllä,, niutta sUlä eh-drtlla;
ettette paina minua veden
alle. •.
iMuhokas: — jKuka oli tuo herra.
Jota niin kohteliaasti tervfehdlt?
•SuhoHas: — Hän oli hyväntekijä,
ni. Ellei hän olisi aiheuttanut sitä.
että mtoUt eroltettlln koulusta, n i in
ei minulla olisi nyt neljää suurta
kaupunkitaloa ja huomattavaa o-maisuutta.
vaan olisin. Joku köyhä
valtion virkamies.
Pufiinen: ~ Mitä hittoa sinä kan­telet
tuollaista puukasaa! Vai aljot-,
ko keittää niillä kahvia?
JulUnen: — El nämä kahvipulla
ole; tämä on jatkettava onkivapa.
Pianotaiteilija (esityksensä loput­tua
yleisölle); — Tämä kappale oli
minun viimeinen sävellykseni.
Ääni Joukosta: — Luojalle kiitos,
että se oli teidän viimeisenne!
KIBJAHULLU
TARPEETONTA ILMOITTAA
Anni: — Miksi sinä, rakas Liisa,
et kertonut kihlauksestasi?
Liisa: — Kun minä en ollut sa-lakihJoissa,
'
— Jos annat naiselle ne.
suuruisen kangaspalan,
Ahonen:
liötuuman
nlto...«
Mähönen: — nlto. valmistaa
hän sillä iltapuvun.
KESKUSTELUA
— Nito, neiti Eeva, kyllä se on
tosi, että nerokkaiden miesten pojat
ovat melketo aina Idiootteja.
— Oliko Isäsi hyvto nerokas?
Äskettäin oli Berliinissä oikeuden
edessä syytettynä Alfred Bartles, 34
vuotias mies. Joka on ollut jo 11
kertaa haastettuna oikeuteen kir-jo<
jen vafastamlsesta. Hän varastaa
nllta alituisesti. Syytöskirjassa mai­nittiin,,
että hänet tavattiin eräässä
kirjakaupassa itse teossa hänen pa­rastaikaa
syytäessään kirjoja lauk­kuunsa.
Myyjätär otti kirjat pois,
mutta, yleisessä hämmingissä pääsJ
mies pakenemaan. Seuraavana päi­vänä
hän ilmestyi toiseen kirjakaup­paan,
mikä sattumalta oli saman
kirjakaupan sivumyymälä, jossa sat­tui
olemaan myös eilinen myyjä-tärkin.
Hän tunsi varkaan ja huo­masi,
että tämä on jäUeen "puhal­tanut"
erään kallito kirjan. Oikeu­dessa
syytetty väitti, että hän on It­setiedottomasti
kenties toimeenpan-nuit
varkauden.-Häiiet tuomittlta 19
kuukaudeksi vankeuteen. Slllävälih
kuin oikeus neuvotteli tuomion atfto
misesta, istui tuomittu etään kirjan
ääressä syventyneenä sen lukemi­seen.
^
Suomalainen
fsliike
19 Kirkland St, ;
Kirkland Lake, Önt
Jotka aikoo ottaa ^ ä d e n kiiii':
kauden kHiarat^ niin iedtillinli aika
on tefadä se elokäoitr^oppatiii. ihett-nessä,
sillä se maksaar yäin f^
Ruth Öndfoi^ f f