Vapaus, August 14, 1930

              ?mi 2 Torstaina, elokuun f p n ä T h u r . , Aug. 14
/ ' A P A TT S C«a»4«a ra<nul(f*ea trSTlc«t<a « I s o * n o M b m a * t t < K IUIMIJI Sm*-
• * terrm. Ont, k « : i i i i > « . p«iui n u L B B n U i - fa •iSiittrisa j»U«piiriiia
VAPAVS (Liberty»
A a aah af FuaU. Wotke» ia C*n»<i«. PolitUbcii dtOj «t Sadbsrr» Ostada.
~ «t Ifc» fott Offie» DeiMitmeot. Otuva. a« M c o s d cla« axnar.
Caanal >dTera«iiig n te*. 75e per col. ia«li. Jliaimam chMzg* l i liacto toatloa. 7I«. ! * • i
Il Ib* bot «dTCitiautc mtäiam vaont tb* Fissiab peopU ia Casa^
TataiilM. fcosRori. kifja^TPa ja pusa omuca U] o « a Eim StreetJlU.
Vapaa*. Box 69, Sadbsry, Ost.
'If^keilbet: KoDtlori 1038. — ToimilBS S36W. — Kiriak«appa 2387W.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA»
Cbi«T«lhlsattotaka*t 11^ keriä. tZ.OO ItaUi Itertaa, —,Am "
^ a a l i U t B a a i a . — tiuBa>naa\\<>\iaatakfel 50c kerU. '.(LOO
KM s karua. — A«iiatoeruil3iotuL«£t t'-PP '
* ' KaoJemiuilmMidun t2i)0 keru. Sä. l^jii
ttaas
la pif.-nfinpi lukuinen farmarien
joukko, kuin mikä hankki ruoka­tarpeet
lämän maan 20 miljoonJI-
! le asukkaalle- v. 1850.
Ix-nin .sanoi: "Pienfarmarli ka-
I jjjtalismin vallitessa, välittämättä
' siitä haluavatko he sitä tai eivät —
; tulevat tavaran tuottajiksi"
'• Tämä on tapahtimut Amerikassa.
tuottajina pikku
" icrtoiuit »1.M |-£arinärJL!XJvat joutuneet kilpailussa
^u?iu^*^ i ilrlakynteen. Pienillä farmeilla ei
punkeihin työpaikkoja etsimään ja jspainoa liävityksellä uhanneet hen.
IJsäämään ennestäänkin suurta tvol ''''^''^^ valmistaa itselleen samanlai-
... ... ^ t £;n kohtalon?
to^ain armeijaa. | uskomme, etteivät he sitä tar-
Tällainen on seuraus kapilali--' L-oita_
min kehitvksestä Yhdysvaltain maa- ' Pysähtykää siis ajattelemaan, mis-taloude.
ssa. Kehitys kulkee, n-^ "'-^ ^'^^
pea.li siihen -kohtaan, jossa jär-r ^uuden Kotimaan kirjapainon häl
jestelmän perinpohjainen muutta- vittämisellä te ette kykene korjaa­minen
tulee kiertämättömäksi väh - — ^^^n hiluistakaan olosuhteitanne,
tämätlömyydeksi.
Tätä" muutosta varten
aviosiippäansa, että pureskeli sen
sormia vähäsen hienoimmiksL Mutta
rupesi kai jcersanttia peloittamaan,
että aviosUppa "jumppaa" niinkuin
joitain kertoja ennenkM. Ja liän a-jatteli,
että hänpä meneekin komp­panian
"ohviisiin" ja valehtelee
No.191.
Raivaaja kieQiiirt«lee koin Jtäänne
Huvitta;vaa on ollut Raivaajan
suhtautuminen Suomen fascistihou-suun,
Lapuan körttiläisten, mant-
T y ö n j o h t a j ^ r j a toisten t^ötöVerei-j t^alipösöjfen^ nimessä pantuihin rois
densa päälle, niin sattuu, että ^t^\^^^J^^^^^^ »ti^t^^
vat hänelle vielä pääUysmiehen paL! ^^^f^^^f^^i^.
kan, niin kyllä siitä aviosiippakin seka, työläisten ja
eite taloudellisia, ettekä. :.saamaani leppyy ja pysyy kotona. . pienviljelijäin kansanedustajia vas-
J parempaa yhtfen&isyytÄä-JQlkaattJfieU- •*' •MHnftö- v < » r K n T i h H kiitti -ia
joka < I ;rakunnanisiin'-"-haTmstuksiiiiJie/
- :±.v^*'*^"*"^r'''!!r:::.'r"^n"-^•^^iS^^T'^'''^^ '^•'iote- >n-4iKj«iii^uu« käyttää h>-väk.
^ -^.v • " ^ ' nilApsHiNXATp-^' ' '".^^'-r i sce,. niin paljoa koneellisl£^4yövoi
aa> alkotea-TU- $»29,J9^0.t i.'r' tk kk.-^|3f.l£.na i» i1t Xkkk.k ~-t lJtl»M. ). — ndmiltatUa Ja 8«
^tfUtSiU^ji J* V. Ahlfrict. ' ,
Sookatora asd Priolabppi Vapaat BoUdiac E1B> StxMt.
411 «MU te Jba »ddte-c4: Vapjoa. PJQ. Bo» C9. Sadban. OBU
^ 'aa ttt9 o i l l o i D taliaau aaa n * U a « M totimiueta tirJe«««noa. k l r l a t t a k a a aadaikaa Uikkua
jtatlta pcMoonalliialla. nintlUt I. W. AbUnitt, liikkoanboluja.
. " I I - . . - — _ .
»-' !naa, kuin suurilla liloilla. Näin
— ollen pienfarmarien maatalousluot-leidt-
n tuotantokustannukset nouse-korkeammiksi,
kuin
-\Iutta tavaramark-
! vat paljoa
; .suurfarmeilla-n
i^ulehtävä — järjestymättö-järjestäminen
'I kinoilla pienfarmarit eivät saa
I tuotteistaan yhtään enempää, kuin
jn<kään, jotka ovat kyenneet hal­vemmalla
tuottamaan. Ja kun
pienfarmarien lapset varttuvat ai­kuisiksi,
niin kolifarmi ei kykene
heille jiaikille varaamaan elämän-mahdollisuuksia.
Suuri osa pikku
kyetty J ä r V r . t t ä S^
taa vielä neuvoa^ ^
rien^va^andu«av.,.J^ ^^^nssiä- «i ^ i ^ ! ^ . t l ... . . . . . . . . . ^ . ^ ^^
ja ke=kenaan liittouduttava, etia tärekevien farmarien;-äsiäa,.OB:tu£|tulM^^ ^iin kävi, etä avioslippa maassa olevien huomen vural. yasu ne iniSJnS^
silloin kun muutoksen ulkokohtal-1 lut tuhansille raatajille' i^3*aäksi. llb-f"'-Bettyynsä läjään ja lähti vis-i'^ten konsulaattien edustalla, jolla pani» toii^n^F''"^''
set edellytykset ovat kypsyneet, tv..- ^ - tuievat puolustamaan lehteäafame
Iäisten ja työtätekevien farmari, n '-^^^^""^^^^^ uhkailuja ja- hj-ökkä- sitten liekö viimeisen.
1 ,, . . . . . . . , . . . . . y''isiä vastaan aivan niin kuin puo-! Kävihän täällä ilman jättiläinen.
luokkaedut tulisivat valvotuiksi o., jj-tetaan omaa perhettä ja kotia. kin nä.vttelemässä itseään. R-100.
tcealla tavalla. Voimakkaita jiir- Te muutamat, jotka uhkailette ja 10 päivän illalla. Vissiin kai Mont-jestöjä
tarvitaan jo nyt jokapiii- -""^"^"^^^^^^ ^^^^ Uutta Kotimaa- realin miljoneereille antoi vähäsen
väi.sten elinkysymyksien ajami-,. ^^^aaf''^^"^ ^^"^ omaa itseänne , ;|raittia". - Piikki,
varten. Tämä jokapäiväinen luok- '- - ' ——
Ennen maailman suursotaa oli alentamalla työväenluokan elämän-
Canadan tuotanto etupäässä maan
viljelys- ja raaka-ainetuotantoa,
joka oli vaikuttamassa siihen ettei
työväen järjestäytyminenkään saa-jnut
lujaa jalansij.aa>/ Maailman
sodan jälkeen teoIHsuiistuotannon
•huomattava kchittyrhiffen ja yleen­sä
tuotannon laajentuniinen, sekä
• niapilman sodan jälkeisen yleisen
vallankumouksellisen -tilanteen vai­kutus
antoi sy§äykst«p taloudelli-solle
järjcslyini-sclle," eekä ilmeni
laiBleluIiikchlimisläkin (Winnipe-gin
suurlakko, NoVa Scotian lii-kehlimiset,,
y,m.,). • •
Sillerprain taloudellinen liikkeen
(flallu tapahtunut suoranainen an-lautuminen
työnantajain ja halli-tpksen
sovittelumenctclmiin palk-
Jka, y.m. työriidoissa (Mondismi)
on heikentänyt taistelukunnon ja
Jukumäärälliscsli. Ainnialliunio-liikkeen
johto, Amerikan työväen-liiUoon
kuuluvissa junioissa, sa-jjftoin
kuin yleis-canadalaisen työ-
•väehliiton kehittyessä canadalaisis-sa
uniojssa, ratkaisevasti hyväksyi
tämän suunnan, vaikkakin siitä
seurauksena oli pfcrääntymincn, lu
farmarien lapsista muuttaa kau- vallan puolesta.
Jtataistelu muodostaakin pohjan \h-teiselle
suurelle kamppailulle, tv<i-läisten
ja työtätekevien farmariin
yhteiskunnallisen ja valtiolliM n
Äibertan kaivos­työläiset
Saksan ja Ranskan
välit eivät parane
Elukat syövät jalostettua viljaa
työläiset karsivat naikaa
tasoa. Kapitalistinen rationalisoi­minen
tehostaa riistoa työn kiiho-tusnienetelmillä,
työpäivän piten-täniisellä
ja palkkain alentamisel­la.
Näiden ohella on kapitalisti-1
, nen rationalisoiminen tuonut mu­kanaan
pysyvän työttömyyden, jon­ka
seurauksena määrätty osa työ- Farmcrs Union Terminal Associa-läisistä
on joutunut toivottomaan | lion viimeisimmässä viikkorapor-työttöiiiyyden
tilaan.
Tämän tilanteen seurauksena vii-
I Porvarilehdistössä, elokuvissa ja
; VAIJTKAA REIIEL,LISIÄ TAISTE- muissa julkisuusvälineissä kuvail-
I-IJOITA SUOJELEMAAN ETU.
JANNE!
me vuosien ajalla käydyt työtais­telut,
joissa on työväestö etupääs­sä
pyrkinyt jiuolustamaan itseään
työnantajain hyökkäyksiä vastaan,
on nyt käynyt yleiseksi pyrkimyk­seksi
hyökkäystaisteluim, lyhem­män/
työpäivän, parempien palkko-tissaan
tiedottaa, että rukiilla ja
vehnällä syötetään nyt enepimän
eläimiä, kuin milloinkaan ennen
pohjoislännellä. Tämä on seu-
' rauksena siitä omituisesta tilan­teesta,
jossa maissin hinta on kor­keammalla,
kuin parhaimman lei­päviljan
hinta.
"Satotoiveet eivät ole parantu-jen
ja työolojen puolesta, iyökiih- ncet kuluneen viikon aikana", sa-koa
vastaan, j.n.e., samanaikaisesti nolaan mainitussa raportissa. Ilma
kuin nykyiset taloudelliset taiste- on yhä pysynyt kuumanlaisena.
lut yleensä ilmaisevat itsensä po­liittisena
luonteellaan.
E.steenä työläisten hyökkäysliik­keen
tehokkaalle kehiltyipis6tle| il­menee
olevan pevijsteolliäl^|3i8sa
Vain paikallisia sateita on ollut.
Maissi ja muut viljelykset tarvit­sevat
kipeästi kastetta. Suuressa
osassa pbhjöisläiittä ovat tähkävil-
_ jat. menepjtypept"tänä kesänä niin
työläisten järjestyneen f|n6b*itnan ti^o"osti, että viljan laatu on kes­iään
kuinka ranskalaiset miehltys-
! joukot poistuvat saksalaiselta Rei-j
_____ 1 nin alueelta. Mutta se ei merkitse
j Albertan kaivostyöläiset; Elokuun suinkaan , impsriaUstisten valtojen
il8 päivänä tullaan toimittamaan j suhteiden lieventämistä, vaan kär-
I Canadan kaivostyöläisten liiton vir-• jistymistäi Näet perusteena on ka-ikailijain
vaalit, uusien toimitsijain pitalistisen.-järjestelmän voittoilu ja
Samaan aikaan lähes kymmetiniil- [«^-"-ttamiscksi vanhan taantumuksel-i riita tilaflsuuöesFä, asemasta ja keL.
ioonainrn Ivöttömäin tvöläi^trn ,r 1^^ sen VVheatleyn ryhmän tilalle, jo-j noistat yoittoiluun, työläisten riistä.
jQonainen lyoitoroam työläisten a i - , .nnff«»nt n.ninr, vhtinT. SmisRstä. -Miinnä tässä mlehitvslouk-meija
kärsii nälkiä ja inonc;sa
työssäkäyvänkin työläisen kodis.-^a
ka ryhmä on saattanut union yhtiön
kontrolloiman unionismin partaalle.
Maaantaina, elokuun 18 päivänä
on puute jokapäiväisenä vieraana, jokaisen kaivostyöläisten liiton jä-jsanen
tuleo äänestää. Jokaisen edis-ql^
a-ui ai ,m. cn on kI a„p:U, a1l-i sl,i•s e„n para-;it v-s mielisen ^ kaivosty4ö. lä•i s,e n „vetlvotlli--
'suus on taistella taatakseen, etta
tusin tasapuolisuulla. Tuotelinja, työiäjsten yhtsnäisyyslilton kaivo.-»-
arvoja . tuhotaan suunnattomassa • työläisten jaoston edistyksellinen
määrässä lahallisestikin, etteivät ehdokaslista tulee valittua valtaval-k„
i„o.,eliiain vomo-osi„=„. pi,.,,,. ' » i S S f L t c U i o i t . c n puolesta.
jotka tulevat toteuttamaan Calgarjm
yhtenäisyyskonferenssin päätökset
nottelijain voitto-osingot piene­nisi.
Tällaista ei voi tapahtua työ­väen
valtakunnassa. Neuvostolii-puutc.
Tällä hetkellä kuitenkin
on jo ilmeistä että juuri nämä työ-
J^uunottainatta harvoja erikoisam- läisjoukot ovat oivaltaneet kommu-
•'inpltej^. Tällaisen^ely^^ ku-1 nistisen puolueen kutsun joukko-
'luSSa uniojohtajisto pn xhenettäAyt; mieleposoiluksiin ja liikehtimisiin,
.kaiken '^käsit^ksenkrrij^ypläieten 'Tämä Vuorostaan' Viiltää-^iihen^tet-lubkkaloiminnon
vaatimuksista
(jofi niillä koskaait-ön .kutkaan).
Tämä scllpisenaan syövytettiin vie­lä
sellaiseenkin jäsenistöön, joka
sodanjälkeisinä lähivuosina näylli
pmaayan ja toimivan luokkakäsit-teitlen
vaatimuksien pohjalla. Mo­net
"vasemmistolaiset^' hukkuivat
tähän, luottaen samanaikaisesti ka­pitalismin
"vakiintumiseen" ja
''järjestelyn kapitaljsmin" kehi­tykseen.
Kj.
Nyttemmin kun ifepitälislinen ta­lous,
kansallisesti ^''""khnsainyäli-
\sesti, on ajautunut• jalkijvaan jiu-
Jakauleon, työviiiii^liioRässa sen
seurauksena ilmeneVaV VJaseliiniis-tdoh
kallistuminen ^^butuu kamp-
Iflijemaan työnantajain yhdistyk­siä,
kapitalistista vuitigtu ja am-mattiuniojohtoa
vastaan. Tämä
'tilanne on osoitlariut että ainoas-
'Mm kammunistinen puolue ja val­lankumoukselliset
uniot ovat kyke­neviä
johtamaan taistelukannalle
lä näiden työläisten järjestäminen­kin
käy mahdolliseksi. Kuitenkin
on pideltävä* mielessämme, että tä­män
järjestäytymisen johtava voi­ma
tulee lepäämään, myöskin j duk-kojärjestäylyiriisessä,
j oka ; srfUraa
liikehtiinisien uusiinlumisla;^ajyoi-misluinista.
' f '
TällH ~ heljkellä on lärkeinVjiänä
kysymys kaivos-, metsä- ja maatyö­läisten
järjestämisestä. Tämä työ
on- vasta alussa, siksipä tuleekin
toisten alojen työläisten oman ase­mansa
puolustamiseksi rientää tu­kemaan
näiden perusteollisuuksien
järjestämisiä. TeoUisuuspula kär­jistää
luokkaristiriitoja. Työläis-tfen
taistelut tulevat laajakantoi­semmaksi
ja saavat enemmän uu­den
hyökkäysluonleen, ei ainoas­taan
kohdistuvana talouskriisin
seurauksia vastaan, multa itsessään
sitä järjestelmää vastaan mikä syn­nyttää
kriisin. Puolueeltamme.
Vallankumouksellisilla unioilta ja
kiarvoa alempana.
Mutta siitä huolimalta parhainta
leipäviljaa syötetään sioille ja
nautakarjalle ja Californiassa äs­ken
tuhottiin seitsemäiikymmentä-tuhaltä
t«yuiia persikoita, että-hin;
nai pysyisivät korkealla — kulut­tajille
niniitläin. Tuottajat eivät
paljoa, saa persikoistaan.
ton Kommunistipuolueen sihteeri '-kattaen ne eloon ja toimintaan.
Josef Stalin tehdessään keskusko, ^^^"^^^^^^ militanttisen johdon
JUiitean poliittisen selostuksen Neu-jjt; /^bertan kaivostyöläiset yhteen
VQstoliiton Kommunistipuolueenitaislelevaan kaivostyöläisten liittoon
kuudennessatoista kongressissa j,y.|Äänestäkää ehdokkaiden puolesta,
, ., .,, . . • V I jotka tulevat seisomaan tyovaenluo-ku
aika sitten, sanoi, etta Jos•/^eu-jj^^^^^^^^^^^ p^^^^gt^ niitä vas-vostoliitossa
joku alkaisi vakavis-.jtaan. jotka tukevat kaivosyhtiöitten
saan esittää, eitä tuhotaan ruoka- hja; työnaritajien etuja.
: Valitkaa Jim Sloan presidentiksi!
Valitkaa Maurice varapresidentik.
£i!
misestä. ..Niinpä, tässä miehitysjouk­kojen
.kysjrmyksessäkin..
NeuvostodilttoJaisissa lehdissä ku­vataan;
suhteiden kärjistymistä. Lau­sutaan,
ettei Ranskan hallitus pan­nut
sifeä" loimeen siinä tarkoitukses-sa,
että :Versaillen sopimus olisi
tullut • toteutettua. Ranska pyrki
saamaan "isiinsä kaikki teollisuu­den-
hallitfievatjy kukkulat Reinin ja.
Ruhi4n alueella, mutta Ranskan i m ­perialismin
" finanssiasema Qsottau-tui
liian heikoksi tämän smmnitei-man
toteuttamiseksi, ensikädessä
raskaan teollisuuden valtaamiseksi.
tarpeita tai joitakin muita tuottei­ta
hintojen korkealla pilämigeksi,
niin hänet lähetettäisiin rnuitld-niut-,
kilta vähäjärkisenä heikkdrhielisi
yhteiskunnassa tuollaista "vän^järr
kistä" kunnioitetaan suurena dii-jkenerona.
— U. K.
Myöskin .Englanti .ei ollenkaan ha-
•j puolesta, joka tulee liittämään kaik.' Immut sitä, että Ranska saisi tällai­sen
mahtavan taloudsUisen tu"icikoh-dan
ja siten saisi mahdollisuuden
toteuttaa herruutensa Europan
manteieeila. ..:;;Englaiinin tepUisuu-denh^
rjoittaä3ic' 'Vastustivat kilvgfistl
tätä. Myöskään^-.ehglantllaiset l^aiip-piaat
eivät halunneet._Saksan , liial­lista
heikentämistä, sUlä silloin Eng.
lännin kauppiaat olisivat menettä­neet
huomattavan ostajan tavaroil­taan.
Eristetty Ranska horjuvine
finansseineen oli pakpitettu mene­mään
^rju^lle Mprganin luokse ja
Uudeii Kotimaan kir japaino uhataan hävit
tää samaUa tavalla kuin Työn Äänen kir­japaino
^kaMistuvia työväenluokan joukko-j yleensä joukkojärjcstölltämme ja
'•j.«-. \ ^ • /
. Kapitalismin talouspulan kärjis-täjinä
jokaisessa maassa on tuotan­non
rationalisoiminen, mikä mer­kitsee
suunnatonta lisäystä tuotan­nossa,.
joka vuorostaan merkitsee
olevien markkinain täyttymistä ja
kamppailua niisiä. Tämän kamp-
• pai hm koko taakka on siirretty
työläisten harteille, kapitalistien
kootessa suunnattomia voittoja
niiden jäsenistöllä vaaditaan suu­rempaa
aktiivisuulla, organisaloo-risla
lujittumista järjestymättö­mien
vetämiseksi teollisuusunioi-hin.
Ja ensikädessä kehittämään
ryhmlltyhiia työläisten keskuudes­sa
työmailla, työmaakoniiteain ja
toiminnan koiuiteain muodostami­sella.
Tässä on avain edessämme
oleville suurille tehtäville.
Keskus.
Uudessa Kotimaassa kirjoittaa
Antti Hyrskyranta seuraavaa:
Viime aikoina on jo muutaman
kerran korviimme kantautunut uh­kauksia
lehtemme. Uuden Kotimaan,
kirjapainon hävittämisestä.
Tiedämme uhkaajain nimetkin,
•vaan emme tällä kertaa katso tar­peelliseksi
niitä Julkaista. Tiedämme
että uhkauksensa julki lausuneet o-vat
lähiseudulla asuvia ukkoja, us-konnollismielisiä
farmareita, joista
jotkut ovat vuosikymmeniä olleet
seurakunnalliäfen elämän Johtohen­kilöinä.
Tietoomme ' tulleitten uhkausten
mukaan Uuden Kotimaan kirjapai­nolle
aiotaan tehdä sama, minkä
lapualaiset fascistit tekivät '"I^öh
Äänen" kirjapainolle Vaasassa, siis
hävittää. Kaksi l^uukautta armon
nikaa enää kuuluu olevan lehdelläm-me
— sitten sen koneet moukaroi­daan
hajalle.
Tiedossamme ei ole, miksi uhkaus
aiotaan panna käytäntöön ennen­kuin
kaksi kuukauttakaan on keri­nyt
kulua.
lämänymmärryksen omaavia työiläi-siä
ja farmareita vastaan?
Sitä ne ovat tehneet päivästä toi­seen
viime aikoinakin. Ne ovat jul­kaisseet
palstoillaan suuren osan
niistä ruokottomuudessaan vertojäan
etsivistä sepustuksista, jotka muo­dostavat
Suomen faseistilehticn pää­asiallisen
sisällön. Niissä sepustuk­sissa
on "johtavana aatteena" röis-
Lethbridgen_ja Coalhurstin alueelta!'
Äänestäkää taistellessanne, ja ää­nestäkää
taistelijoita, jotka' tulevat
johtamaan taisteluaime!
Työläisten yhtsnäisyyslilton
kansalliskomitea.
CS.J.Tp. keskuskomitea
. .Valitkaa Fraser toimeenpanevan
komitean jäseneksi Crpws Nest Pas­sin
Alueelta! Valitkaa jQhii,Pprtak,
CoimeenpimevaTi -komitean- Jäsenoksi-|<i3r«ätosymäsiia'*^
Syysjuhlat lähestyvät
Beaver Lakella
Ensi sunnuntaina eli t.k, 17 päi­vä
ovat ne majavajärveläisten
syysjuhlat, ja näyttää niistä taas
vanhan hyvän tavan mukaan muo-'
dcstuvan oikein jymyjuhlat. Juhlat
aletaan klo 12 päivällä jännittävillä
urheilukilpailuilla, joista otteluista
tulkoon mainituksi seurainvälinen
5-ottelu A. Heiskasen lahjoittamas­ta
kiertopalkinnosta ja jonka on jo
kahdesti voittanut Creighton .Yri­tyksen
pojat. Tällä ' erää taitaa
Ma^atalpuciessa ihmistyövoima yähen-tyy^
mutta tuotanto lisääntyy
Muuan amerikalainen tilastotoi­misto
tehdessään havaintoja lyön-
. tekijäin siirtyihiseslä maalta kau­punkeihin,
sajioq, että maalla muut­taminen
tulee:, tästä ieteenpäin pi­kemmin
lisääntymään; kuin vähen­tymään.
Multa siitä huolimatta
maatalous ei lule kärsimään.
Tämä johtuu siitä, että maatalou­dessa
on-oletlu ja otetaan edelleen
käytäntöön työtä tehoisiavia konei­ta,
joitten- avulla •skyötä^h tuolla-xnaan
enemmän vähemmällä ihmis­työvoimalla.
Jo kauan jatkunut maatalouden
JkdiieellistUDiinen on siirtänyt työn­tekijöitä
maalta ' kaupunkeihin.
Vuosien 1870 ja 1929 välillä vil­jellyn
maan pinta-ala lisääntyi ku­takin
farmeilla työskenhelhllä hen­kilöä
kohden 48 prosentillö * ja
iuotanlomäärä kulakin farmilyö-läistä
kohti lisääntyi 419 prosen­tilla.
loMsiti«titnia tji
asiii fafiifejTflu
tuoli amaan
kommunistisen työväenliikken kan­nattajia
vastaan.
Tällainen ruokoton J:iihoitus nä­kyy
saavan joitakin yhteiskunnal­lisista
asioista kaikkein tietämättö-miropiä
henkilöitä täällä uhrikseen.
He yksinkertaisuudessaan alkavat
kuvitella, että luokkatietoinen työ-,
väenliike ja kommunistit ovat kai­ken
pahan aiheuttajia. Vallitseva ta
louspula, josta hekin kärsivät.' O UA
muka kommunistien ja Neuvostolii­ton
aikaansaamaa. Seurakuntien toi-,
mintaa halvaannuttavat uskonnolli­set
riidat ovat "kommunisteihin pe-
Hävittää työväen ja työtätekeväin .slytyneen paholaisen" aiheuttamia,
farmarien sanomalehden kirjapainon Ja kukapa tietää, eikö kauan val-
— sen voi kuka. tahansa roisto, mi-.'linnut kuivuuskin johdu kommunis-kä
hyvänsä roistojoukko toimeen- tisesti ajattelevain työläisten ja lar-panna
yön hiljaisuudessa. marien "jumalattomuudesta." Fas-;
Mutta me vakavasti kysymme, et- cistisen lehdistön
tä oletteko te, jotka olette uhka­uksia
lehtemme kirjapainon hävittä-ton
tekojen ihailu ja uskonnon Ja
Jumalan nimessä esiintyvä mitä tör- | ^-e^topalkiAtö mennä Sudburyyn
kein demagogia kommupisteja- Ja | j^.^^jj allekirjoittanut uskaltaa en­nustaa.
Sanotaan "että nuorena on
vitsa väännettävä" ja tätä hjrvää
neuvoa muistain ei ole unohdettu
pikku poikiakaan, vaan on heillfl
järjestetty seurainvälinen 4-ottelu
kratzin Hiljan lahjoittamasta kier-tbpalkinnbsta,
jossa kunkin seuran
kolmen parhaan pojan ansiot ote-taah
huomioon seuransa hyväksi.
Kas 'siinä kansaan menevä Kilpailu,
kiih pojat ovat asialla. 3000 m.
juoksusta näyttää tulevan jäimä
kilpailu, sillä kaikki parhaat kilo­metrin
nielijät ottavat peliin osaa.
Nuorten kilometrin, juoksusta, jota
ehkä ensi kerran juostaan Jiittom-me
, alaisessa kilpailussa, tulee kova
yhteenotto Jehun Johnsonin ja . K i ­kan
Myllysen välillä, ellei mahdolli­sesti
joku yUätysmiss 'sekota peliä.
„ . . , demagogian uh. j^^öskih naisten kilpailut tarjoavat
reiksi joutuneitten, uskonnollismie-'
listen ja elämän kovu-aclcsta riih- hähtävää.
. Heilkisen ohjelman suoritus ale-sam
mitom karsineitten ihinispo--.-t iuaua klo 7. Ohjelmasta mai-
Ionia iukana 95 proseriltiÄ',ta-neet
tuöiiamaan juurf
kuin mitä tarvittiin heidän jff?per-heeiisä
jäsenten ruokkimiseen ja
vualettamiseen. ,
\ uonna 1920 Yhdysvaltain asuk­kaista
oli 80 prosenttia maatalou­dessa
työskenteleviä, ja arvion mu­kaan
nykyään on farmeilla vain 2i
prosenttia Yhdysvaltain asukkaista.
Alussa mainittu amerikalainen
tilasloloiniisto arvioi, että vuonna
1950 Yhdysvalloissa tulee luulta­vasti
olemaan 150.000,000 asukas­ta,
multa tämän asukasmäärän
ruokkimisesta tulee pitämään huol-kaiUa?
Se. on vastuunalaisuucien vetämis-tä
harteilleen etukäteen ,te(?istai„ jot-
;Ha.-§aattaisi Joku, suorittaa • :teidän
^isl^upnne. joku tictpinen lapualai-n-^
i^^a.ia^cistf.-- itse livist^äkseeiT ko-
-jipria^n.-.yastuimalaisuudesta.
; .Kun.; tiedämme, että julki tullei­na
uhkaajina tässä tapauksessa ei.
yät ole. tietoiset fascistit. vaan us-konnoUismiehset
ukot. niin me sää­limme.
s>Trästi säälimme heitä.
Sillä tuskhipa he tietoisesta va­kaumuksestaan
ja vapaasta tahdos­taan
kiihkoilevat Uutta Kotimaata
vastaan. He ovat täällä kierrelleiden
fascistipappien ja uskonnolla ja Je-suksella
ratsastavien Amerikan suo.
malaisten pon'arilehtien uhreja.
Eivätkö "Valvoja". "New Yorkin
Uutiset" ja muut Amerikan suo-sekä
puhdistamaan Ruhrin alueen.
Näinollen Ranskan, suuret suunni:,
telmat Jäivät totepttumatta.
Tämän Jälkeen oli Ranskan po­litiikka
tähdätty Englannin vetämi­seen
mukaan suunnitelmiinsa ja si­tomaan
Englannhi,.Sfiksaa vastaan
tähdättyyn po«itiifekaap..y,T^5s,ä.";£ar-koituksessa*
i; pyrki Raiska, .iäi;ji^tä-mään
imahdolUsJmman paljon Eng­lannin
Ja-Yhdysvaltojen välejä. Se
pani laskelmansa siihen, että luva­tessaan
tukea Englantia taistelussa
Yhdjravaltoja vastaan, saa se JEng-
'J,annin • myöntymään isiihen,; että
Ranska saa herruuden Europan
mantereella ja erittäinkin toiminta-vapatrden
Saksaan nähden. Baldwi-nin
Ja^^Chamberlainin . konservatii­vinen
hallitus oli taipuvainen mene.
määtt •>;tähän' '.kauppaan, kärjistäen
samanaikaisesti •:; suhteita YhdysvaL
tojen '.rrkanssa.. "Työväenhallitus",
joka dsettti tehtä-väkseen hengähdys-ajan
tvdittamisen, ei voinut jatkaa
tätä politiikkaa. Tämä johti Eng-i
lahnlhi^jö3.-Ranskan liiton murtu-mis9Ba;..:
SDäOflaisten olosuhteiden val­litessa
Rateka.sitten Haagin konfe­renssissa
kieltäytjrt'poistamasta mie..
hitysjonktojaan Saksan alueilta. .
Nyt i.ipyrfcii ;.osa porvarillista sa^
nomälehdlEtöä.i:-. kuvaamaan ^ i n in
alueen ahdistamisen ranskalaisis-,
ta miehitysjoukoista toimenpiteeksi.
Joka rauhoittaa Europaa. Se on
tietenkin lorua. Päinvastoin, Rei­nin
alueen puhdistaminen tulee en­tistä
voimakkaammin kärjistämään
ristiriitoja. Saksan porvarillinen sa­nomalehdistö
lausuu suoraan, että
Saksan ulkopolitiikan lähimpänä ^
tarkoituksena on "kaikissa suhteis­sa
tasa-arvoisuuden aikaansaaminen
kaikkien valtojen kanssa." Tällä tar.
koitetaan tfisa-arvoisuutta sotava­rusteluissa
ja siirtomaiden omaami­sessa.
y Ranskankin porvarillinen sanoma­lehdistö
tietää vallan hjrvin, ettei
Reinin Ja alueen puhdistaminen
miehitysjoukoista ollenkaan lieven-nä
Ranskan Ja Saksan välisiä suh­teita,
vaan päinvastoin kärjistää nii­tä
entistä enemmän. Ranskan sar
seuraavat
»^"^H_. ^o^een S,\i-^^
en e d u . , u i i a % . :^
tettu työläisille sosialidemokratian «kissan nau"
kaksinaamaisuus ja yhteys porvaris- -'Vaikka me"'^^^^''^'^'''^
^'muiii.<:t:cn j^esSSf''^
.laiset eri maitten koir,
sellisina, rr.3 haiuamine£
ra koasulille huomamtaT
den liinaisten luku Ame^-
Jaiitcn keskuudessa, jotia^
pualahuuita ja .haliitnh-kalIistu.
Hi.sta h.vväksy^"
Paljcn .suurempi kun kaZ
dustalla käynyt piskuina
nunuauma". Raivaajantie^
laisten ottamat alottoet i
iisessä työssä Suomen faai^.,
taan on ^'kissannaukuaiista" ij
tavanphiviiistä touhua. Muöa?
ncastaan tätä kys.vmystä ni
ki muutkin työväenluokan^i
kysymykset, lakkotaisteluka
de«a tapaluuvat yhteenotot(
ten ja viranomaisten täliia t
kat,umie!enosotukset, scta^j
kckoukset y.m. joita työläiseti
vat toimeen. *-oimiensa mol
seksi ja taistellessaan ki ^
luokkaa vastaan Raivaaji"^
kisfan naukujaisiksi.
Minkäs ohieen Raivaaja ; _
ten niille "ihmisills joitten Mil
paljon suurempi kun. kon^\
dustalla käynyt pkkuinen
nistilaiima?" Niin minkä? \
nyttää niitä ja sanoo, että ä
herran nimessä lähtekö \i
liikehtimiseen, älkää -j
joukkoliikettä, se on kisa
mistä. Painiltaan nurkkaan •
laan kansanvaltaa. Kansanvi^
ta tänäpäivänä ei missään 1'
mas.sakaan, eikä tule olera
niin kauan kun työväcnlii
kukistanut kaikbta"maista. .
liss yhteiskunnan ja hävittäDjt,ii
ki vanhat kapitalistisen prjs'
iätteet pois tieltään. Kunseii
ty niin vasta sen jälkeen
ehkä ryhtyä puhumaan
lasta. Siihen saakka cn
kan diktatuuri toisen lue
Kapitalistisissa maissa on!
tiluokan diktatuuri työ
ylitse ja saa yhä räikeäm
tsen; Se turvautua listliidlil i
.•vuhteiden kärjistyessä, t
.Suomessa on käynyt, Nei
sa on proletariaatin dikta
pidetään kurissa vanhan
tajärjestelmän iätteet.
Sosialidemokraatit Ra
eivät uskalla tulla vielä
los täydellisinä fascLsmin
jina • ja puolustajina, Se
kaksinaamaisuutta. Ju
ollaan muka fascLsmin
ja surkutellaan niitten
kohtaloa, jotka ovat jouti
cistien rääkättäväksi, mutta,|
niitä vastaan, leimataan "i
ton kanssa.
Raivaajan mislestä tehdä. Mutta
tässä ei ole kysytty lupaa Raivaajal­ta,
eikä tulla kysymäänkään, enem­pää
kuin muissakaan työväen luok-kataistelukysymyksien
ajamisessa.
Raivaaja on kiemurrelut tämän ky­symyksen
edessä kuin käärme, jon­ka
niskaan on lyöty kuolemaa tuot­tava
pihti ja nostettu tienoheen
pälyän paisteeseen kuolemaan.
Raivaaja on postanut pyhän suut­tumuksen
palstoillaan näitä protes­teja
Ja protestikpkouksia vastaan Ja
eritoten sitä vastaan, että näissä
prot^tilausunnoissa on Amerikan
suomalaista työväestöä kehoitettu
boikottiin Suomen tuotteisiin näh­den,
vetämään talletuksensa pois
Suomen pankeista Ja kieltäytymästä
lähtemästä huvimatkoille Suomeen
Tämä Jo sattui kipeästi Raivaajaan,
Se s^po sitä pöhlöilyksi. Ja vai.
mentaakseen protestien merkitystä
ja agitatslonillista vaikutusta. Rai­vaaja
hätäpäissään turvautuu oljen­korteen.
Kas näin: "Mitä ne Ame-rjkan
suoipalaiset kommpnistit pöh-
Iqilevät, kun Neuvostoliiton halli­tuskaan
ei edes protesteeraa tätä
fäscistien komentoa vastaan." Rai­vaaja
yrittää tällä ruokkia seuraa.
Jiaan ja estää Joukkoliikkeen synty-mästff
joka olisi turmioksi ja va­hingoittaisi
Suomen fascistihallitus-ta.
Se yrittää estää ettei vain ryh­dyttäisi
minkäänlaisiin käytännöl­lisiin
tekoihin. Sihiä on linja jolla
puolustetaan fascisteja ja niiden
kcnnantöitä. Puolustajat ovat yhtä
ruokottomia kuin ovat itse työn te­kijätkin.
'Entäs sitten se Neuvostoliitto Ja
Neuvostoliiton työläiset? Itse Neu­vostoliitosta
Ja Karjalasta työläiset
ovat lähettäneet suuret määrät pro-tsstllausuntoja
Suomen hallitukselle,
joissa tuomitaan fascistlen menettely
ja työläisten rääkkäykset Ja vaa­ditaan
niitten lopettamisia. Tällai­sia
protesteja on ollut jos kuinka
paljon • julkaistuna Neuvostoliitossa
ilmestyvissä silomenkiellsissäkin len-dlssä
kuten • Leningradin "Vapau­dessa"
Ja 'punaisessa Karjalassa."
Haivaaija näkyy olevan myöskin
tietämätön* siltä, että Neuvostolii­ton
hallitus el olisi sanonut kan­taansa
täs5ä kysymyksessä. Pitäisi-h^
n sitä nyt senverran asioita seu­rata
kun kerran yrittää niitä rää­piä,
että tietäisi mitä tapahtuu. Neu­vostoliiton
hallitus on lähettänyt
protestinootin Suomen hallitukselle.
Tämä protesthiootti cn ollut jul­kaistuna
europalaisissa Ja tämänkin
maan lehdissä, mutta Raivaaja ei
näy siitä tietävän mitään. Nootti
on jyrkkäsanainen ja siinä muodos. / kumiseksi." Miksi tällainen
sa kirjoitettu että Suomen halh-tuksen
on siihen vastattava. Noo­tissa
tuomitaan työläisten rääkkä­ykset,
vaaditaan niitten lopettamis­ta
Ja vaaditaan rajarauhan koske­mattomuus.
Sillä Suomen fascis­tlen
«taholta on rikottu rajarauha,
etisin pleksmällä ja rääkkäämällä
työläisiä ja sitten kulettamalla hei­dät
rajan ylitse Neuvostoliiton puo­lelle
metsään kuolemaan. Josta Neu­vostoliiton
rajavartiosto on heitä
monia löytänyt puolikuolleena. Noo­tissa
vaaditaan myöskin suomalai­sen
raJav.artioston sjrytteeseen aset­tamista
ja rankaisua. El siksi ettei­kö
Neuvostoliitto ottaisi vastaan Ja
antaisi hoitoa niille työläisille joi­ta,
on puolikuoliaaksi rääkättynä
kuletettu rajan yli Neuvostoliiton munis.iiin ja fascismm'
misestä Julki lausuneet, valmiita ot­tamaan
vastuun .harteillenne, joa loisten aivoissa saattaa syntyä ihan./^^^'^jjöon'"ju^apuh
joku roisto todellakin jona kuna yö. saaUttavia mielikuvia. Ja mieliku-^;j.vj^, juhlaruno Sanni Mäki, ter-nä
katalan tepn. suorittaisi? .- vat johtavat muutamia* kiihkomieli-j .^.gjj^,.5sanat A Karvimnj-^-lä^^
Käsitättekö te. mitä merkitsee uh. simpiä tekemään ryhmäkeskusteluis. 1 Q^^gj^^ g^^os runo Maria "Johiföon. Inomalehdet .luettelevat
sa uhkailuja sellaisia, jotka saatta-.ijiy^ 'L^iia • JöhnsoD^^>-^iife-' ^ aiheuttavat tämän
vat muodostua hyvin kohtalokkaiksi' - - -
ennenkaikkea^ heille
Tällainen ori'todella'^surseata. -^•..iUi.^x^Ariaii^,iii-^&i7¥A&'^iii<St'.ufi -;ia ii/lttilkaiii!«sllrt»minen.„vhäri enpgjpjän:
Jo kantanut. "Työn Äänen" kirja-1
painon särkijöistä kaksi miestä.
Hissa ja Perämäki, omantuntonsa
soimaamina tekivät Itsemurhan. Ja ; kuulumisia, niin ajattelin vähäsen
nyt viimeksi Suomen fascistlen He!--i pakista. Täällä tehdään sitä niin sa-
BeauliarnOlS, Qtie. ©ie-enää olemassa sellalsla takeita.
— 1 jollaisena oU Reinin\alueen miehl-'
Kun täältä ei paljon ole näkynyt tys. 4) Puolan ja Saksan välisen so-sirikiin
marssilta palatessaan kyinin.
laaksolaisten autonkupettaja Uuno
Armas Salo ohjasi autonsa Kymin-jokeen
huutaen: "Nyt sitä lähde­tään!"
Muut autossa olleet kuitem
kin onnistuivat säilyttämään hen­kensä,
mutta Salpa ei kyetty pelas­tamaan.
Hänenkään tekonsa ei yoU
pimuksen myttyynmeneminen. 5)
Ranskan laskelmien epäonnistumi-.
nottua syvänveden kanavaa, vaikka nen sotakorvauspankin hyväksikäyt-nialal-
set porvarilehdet ole olleet i"ut johtua mistään muusta, kyin
hurmaantuneita Suomen fascistlen : "Siitä. että huomasi Joutuneensa tis-ruokot
lomasta elämöimisestä Ja kii- toisten fascistlen uhriksi,
hoittaeet mieliä kommunistisen e-kyllähän
sen jokainen jo tietää i l ­man
sanomattakin. Mutta hiljaises­sa
käynnissä vielä työt ovat ja näyt^
tää, että ne vieläkin hiljenee, koska
tämän tästä laitetaan miehiä lomal.
le. • -
•: Myrsky. täällä riehui Joku aika
sitten, tehden vähäsen tuhojaan.
Niin, eihän se ihme ole jos luonto­kin
-"xaivoaa, raivoaa ne ihmisetkin.
Tahtovatko Uuden Kotimaan kir-.Täälläkin yksi kersantti suuttui niin jhuolimatta.
tämisen mielessä tarkoituksella lu­jittaa
Ranskan asemaa Europassa Ja
lopuksi 6) Ranskan yrityksen myt­tyynmeneminen
Saksan vetämiseksi
aktiiviseen neuvostovastaiseen rinta,
maan.,
Tästä kaikesta päättäen tulevat
Raiiskan ja Saksan suhteet edeL
leankin kär.«istyniään Reinin alueen
miehitysjoukkojen evakuoimisestr
puolelle, vaan siksi että Neuvos­toliitto
vaatii tiukasti valtakuntien
rajasopimuksien koskemattomuutta
joita 3nitetään porvarivaitojen ta­holta
rikkoa tuhkatiheään ympäri
Neuvostoliiton rajoja-
Raivaaja räkyttää kuin rSkkikoi-ra,
että miksi ei nyt NeuvostoUitto
sekaannu Suomen sisäisiin asioi­hin.
Kas näin: "Kun kommimistit
tässäkin maassa pitävät -Neuvosto-
Venäjää yhteisenä isänmaanaan, jo­ka
edustaa heitä kaikkia kansain­välisessä
politiikassa Ja kun on Var­ma
että -kommunistit luottavat sir-hen.
että Neuvostp-Venäjä tulee vä­liin
jä vapauttaa suomalaiset kom­munistit
-fascistlen' puristuksesta j
n.e." Tämä on proyokatsionla. Rai­vaaja
palvelee tällaiselle agitatsio-niUa
herrojansa imperialisteja, sillä
mikään imperialisteille' ei olisi sen
mieluisampaa-jmiTl .^änä aikana jol-lOto
'öe-*ökevati iaikenlajsia syitä,
^«aaöiatiseen-h^^istettus sodan Neu-rw)
stolii£toa!.':. vastaan kuin Juuri se
»että Neuvostoliitto hyökkäisi rajo­jensa
ulkopuolelle ja saada siitä
sitten syy yhdessä hyökätä Neu-vostoliifon
kiirkknun jä silla sitten
osoittaa että Neuvostoliittohan se
oK syypää sodan alkamiselle. Täl­laisella
provokatsionillajian impe­rialistiset
niaat ovat monia kertoja
jo ennenkin yrittäneet provosoida
Neuvostoliittoa alottamaan sodan,
mutta turhaan. -Neuvostoliitto ei ole
meimjrt häihin viekkaasti asetettui­hin
"trappeihin'.'* Niitähän oU Neu-mäisuus?
Siksi, että
tää ja jonka se jo. ju
on sanonut, että suon
kiiudcss.a on paljon sellai^
givät hyväksy fascismia ja ^
laisia aineksia kulkee
liepeillä. Siksi täytj? voitl
ia tyynnyttää tällaisia ai
eivät nyt. vielä uskalla iaofli
lista karvaansa julki, mi
joukkcjakin mukaansa, pto;
ensin hissun kissun agitatf
tä. Aika ci ole vielä '
kun tilsiä jonkun atoa
teenpä!H-iHin-Baiva.aJ3 i
dellisesli fascismia tuke^g
Raivaajalla ei ole muuta w
de.c.sään. Jakautuminsn m
niin .«-ivästi ja iy^^^M
- - - - - fascismm raljq
mitan n välimaata, torxUi
kommunistit, toisella ^g^^
tiporraristo, KommunL*aj
tajia .ia liittolaisia
teista .^1 koskaan tule j a^
heille jä.i vain ^^^^^^f^
laisia he io toddlisuuja
Tann.r. suomen so^^
-,.n liikkeen Johtohen^loP
jeita Raivaa ,Ki on
erehtymättömästi noud^
taa selvän rati^aismi tai-solle
i.^ määrittelee
demokraattisen liikke^i^
jismiin. Kas Bam.^J^""^^,
demokrao:tis?"a
mitään crini^elia
fa.cis:un'. kanssa_^W3
mimistfihin."
hellinen...työläinen
vaaian iierrat L,: j
Vieläkö
ycstoliitpn- lähettilään murha Puo-tessa,
Lontoossa ja Pekingissä Neu­vostoliiton
kauppalähetyksien hä-vittäpais:
et. Viinielsin ja räikein niis-
-tä oHitäJKilnan rautatien valtaus.
Neuvostoliittoa ei kumminkaan min-telettä
^^^ntaamie^^,
r e i l u s t i--kumTJgS?-
J. K. Saat-aani a ^ ^ l
tuksi sain käteeni
Artik.ke;L=:=3 sanotaan-kohtapuoleen
toin:^
kouksia niiden ieä^^^_
valta isDul ta akussa & ^
kansanvai
kommunistien
koska he toisdt3iW"-
fascismia.
tämistä ja ^
eitä Suome.-a ^
Utusjärjestelmäan.