Vapaus, April 2, 1925

              Toretsdnsu hMSL^Z p^Thnr^ Apnk 2!id, 1025 No. 40
VAPAUS
^rSomm Oat. jok» täit.1, torfUi j» IsumM.
T o i m i t t a j a t :
A,mUXSmJL ABVO VAABA,
VAPAUS (libertj) ,
Tbe oöir^assn of FinnUh WorkeM fn CaiuU^ Pnb»
hed ia SodbarjvJ[>ot, every Toeiday, Tbnnday «ad
'tgtcativf»
S^E^ered at tlie Post Office Departeun^ Ottswa,
as aecoad dass matter., ——
General advertirinir rate» 76c p e r cot ineh. M i -
Bimmn ebarse f o r aini^e insertion 76e. The Vapanx
Is tbe best advertiiincr mediom among the Finnish
, BeoiJe In Canada, ————--===,
1
ttMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
•Natoallmotakset 11.00 kerta, $2.00 Icaksi kertaa.
vPi^rJMo^^ 50e palstatunma.
Kimennrantosarootakset 50e kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymaUmotnkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa,
AvioeroUmotakset $2.00 kerta, $3,00 kaksi kertaa.
Knolemanflmotoksct $2.00 kerta, $60c UflSmakstt
*.,t«iito«bo«eelta tai mnfctovansylta. .
;Balataant{edot j a osoteilmotnkset 60c kerta, $1,00
jjoliaakertaa.-'^ •••
' ' ^pOapSi^mottaJien j a ilmotasakenttnmrien on, vaa-
' ;dittaessa. lähetettävä JlraotnBhlnta ctnkSteen.
fordissa on iuljairta, paitsi%kstomot luiyvSt' Hamil-toniKd
ei ole monta odotettavissa knin ebka rakenno»»
toita keväämmällä, Kitchenerissa on kjrvin vahan
työtä tarjona, sitävastoin, kun työnetsijäin Idui yhä l i '
säantyy, Londonissa ja Niagara Fallsissa^ei ole tj»*
dossa moifa töitä koin mahdollisesti joitakin rakennus*
töitä tuonnempana,'
Siis ei pienintäkään merkkiä siitä aina honotusta
ajan parantumisesta^
T I L A U S H I N K A T :
Canadaan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
^S.6& i a ykä kk. 766.
..IIidyBvaltoihin j a Suomeen, yksi -^k. $6.60, pooli vk.
48.00 i a kolme kk. $1.76, ^ «
maoksla. jolta el seoma raha, ei ttk.1a lähettämään.
y a i t r i asiamiesten ioUla on takaakset
Vapaoden konttori j a toimitoa; Liberty, BIdg Lome
S t : Puhelin 1038. PoStiosote; B»x 60^ Sodbory, Ont.
Jos ette: mUNin tahansa saa vastaosta ensimaiseen
-fcfrieesecnne, kirjoittakaa oodelltin UikkeenboitaJa.i
persoonallisella nfauellfi.
J. V. XAKJ?4ST0. Uikkeenhoitaja.
1 * Vyött/Qmyys pahin Ontariossa
Toronton lehdet ovat kauhuissaan siitä, kuinka työt-
[ lomia ön m^lta paildcakunnllta tulvinut Torontoon
Lkuin mihinkin «tyottdmäin MeSckaan»^ toivoen, sieltä
latvansa tyoiä, jota «idlä kuitenluian ei ole saatavana.
Hallituksen julkaiseman viimeisen työttömyystilaston
' ^ mukaan oli, .luetteloihin vietyjä työttömiä koko Cana*
l^^dassa 27,227 (jokalukumäärä on vain osa todellisesta
''5työttömien lukumäärästä). Niistä oli Toronton osalje
^'^^lnCTkiÖy 7,909, . Toronton asiAaslukir; on noin viides»
Kt^iovitirm \ Canadan koko asukasluvusta, mutta' sieHä
/j'plevän ^työttömien luku on enemmän kuin neljäs-osa
;i!<Cattadan^ työttömien kokonaismäärästä,
\/ ,^ 'Melkein samoin on kdco Ontarion maakunnan laita.
''P.Ontarion asukasluku on,ylemmän kiun kolmas-osa
Canadan ,koko asukasmäärästä, mutta,Ontarion oBaHe
^ tiilee'paljoa enemmän Icuin puolet kaikista Canadan
iyÖttokni^ eli 116,970. Hifissään muussa maakunnassa
^;ei:työttömäin lukumäärä ole likimainkaan niin sojiri
^«^^ikttin Ontariossa. Lähhinä seuraava on British Colum*
v^Ha, jossa virallinen työttoxnien M u on a,710'. Mitä
j^iiX' ^rHii^i Colombiaan'tulee^'niin «uine, samoin kuin On^
Vi^ariooidcin, näyttää tulvineen työttömiä < keskilänn«i
l^jtuadbinbista, koskapa Vancouverissa ja Victoriassa
ly^ifpViommn IvSat lopputalvella on nopeasti^ noussut,
inutta kei&ilännellä laskenut.
{fTfih/ttn jmaaktmtien osalle o^ tyottömämlukumäärä
Saksan rautatielakko
Melkein kautta Saksan yhtäkkiä leimahtanut rauta­tielakko
osoittaa niin hyvin Sdcsan ^kuin koko maail­man
työväenluokalle, mitä petollista peliä on harjoi­tettu
ja yhä harjoitetaan'xaotatielusiä vastaan. Se aset
taa salamavalaistokseen Davres-suunnitelman , Saksan
Tuleeko maapallo liian
ahtaaksi
rautatieläisille ja koko kansalle tuottaman vahingon ja
muut raskaat seuraukset. Luokkatietoisten työläisten
edustajain ennakolta antamat varoitukset tämän suunni
ml
i l vjknolettu (Seuraavasti: Quebec, 1,443; Alberta 1,261;
' Mam'toba, 1,20;2;' Noy^ Sootia, 1J06; Saduitchefwiip,
V l ^ ; NeW Brunswick 776. Ottaw^ tilastosta näyy
llmryöe etta kahden viikon ajalla, maaliskuun «15 prsta
c.j28 piään, on kaikkiaait 5,142 faenldlöä saatu sijotetuksi
, yiridnajsiitt työpaiUcoihin — «vakmaisilla työpaikoilla»
';.;tarkotetaan kaksi viikkoa tai, enemmän kestävää työtä.
; - Tämän lislScsi oli 3,563^ saanut satunnaista työtä.
Koko Canadan 27,227:^ta virallisissa työttömäio
l^iliietteloiasa olevista oli midbiä 23,960; loput naisia.
^'^^'}i7äniiä numerot eivät kuitenkaan iikimamkaan vastaa
todellista^ ,tilBnnetta, sillä hallituksen' luetteloihin ote-
^ taan ainoastaan ne työttömät, jodca ovat kysyneet työ-
' t a hallituksen työnvälitystoimistoista eri kaupungeissa.
MotU fco^ amoastaan pieni L<i$ai> ammattitaitoisista
'^^työmidiiAta ilmottautuu nä^in tonnistoiliin, on työttö
'1 ^ mäin todellinen Iidcuqiäärä noin neljä kertaa suurempi.
'^'''^ Virallinen selostus työoloista Ontariossa ei millään
' ' päftkahtiroaHa osota' buomattavampaa helpotusta ny-
Itsessä kireässä tilanteessa., Joissakin kaupungeissa
tosin on bitdcan vilkastumisäi oireita; Ainoa työhön
'päasy-mahdoUiäuus on farmeille, jonne önL^kjnsyntää
melkoisesti eri työnvälitystoimistoissa. ^Muttav palkat
ovat mitättömän pienet—-tottuneille farmityöläisille
taijotaan 2S1istä 40:een dollariin kudltajft ylöspito.
. P<Ajosesta tulevat tiedot osottavat t ö i i ^ vähj^ene-mistä,
sensijaan että odotan työnsaannin parantii
van. Syynä enimmäksi osaksi on metsätöiden loppu
minen. Cobaltissa toivottiin byväätyöhönpääsyä, kun
Sw8stika-Larder • Ldcen rataa ruvetaan jadcamaan
Rouyn Jkultakentille Quebecin pohjo9H9sassäi mutta Sii
hen mennessä ei ole juiiri mitään töitä saatavissa. Tuo­ta
rautatietyötä odottelemassa on tuhansia muualta
saapuneita ^ miehiä, suurinta kurjuutta Iäisien* Nordi
Bayhin on J saapunut paljon työnhakijoita, mutta .ktm^
mitään töitä ei ole tiedossa, on kaupungin hallinto va­rottanut
työttömiä sinne.^tulemasta. Sault Ste, Marie^
jossa on kärsitty pitkällistä työttömyyttä, ei enää ole
huonommassa asemassa kuin muudcaan paikkakunnat;
/Jgoma yhtiön terästehtaat ovatT käynnissä, ja uuden
ilnudiuaseman r^ennuksdlla an moni saanut työtä;
palvelijattarilla ilmotetaanrolevaii kysyntää. Sudburyn
koko ympäristöllä ovat työt lamaannuksissa^ metsätöi­den
lopetettua kevään tullen. : 1 1 ^ ^
ovat käynnissä ja joitakuita kaivosmidiiä silloin tällöin
pääsee työtön, mutta mnita töitä ei"ole.^^
Ala-Ontanossa pn tilanne sama koin jonolloddn;
St Catharines ilmottaa «olevan faitdEan toivoa parane­misesta
». Sannassa arvellaan kesällävtolevanjonknn
verran rakemnistöitä. St. Thomas ilmottaa työtä ole>
van saatavissa ainoastaan farmityqläbille ja perhepal-idlijoille-
Wtndsorissa ovat tehtaat ja muut liikkeet
Ikovis Iraonossa käyniussa, Chatdunnissa Vöi Jotain sa-
^i',|Bmiat8ta tjrata «aada kaopungitt ympäristöHä; Qud(^
hm tedlismnlaitokset ovat fvihi' vilkastonecd^^
telman suhteen ovat osoittautuneet täysin pemstelluiks
Rautatieläisten osana oli saada ensimäi^dksi kokea
suunnitelman tuhoisat seuraukset ei ainoastaan sen
kautta, että valtiopäivät ovat hyväksyneet rautatielain,
miokä kautta rautatieläisiltä vuosittain kiristetään '.
miljaardi 90 miljoonaa kultamaikkaa ylityön ja pahin
ta laatua olevan hiestytyksen avulla, vaan myös räike:
den eroittamismääräysten ja henkihieveriin- asti .«ajet
tuihin» suunnatun provokatorisen diktatuurisysteemin
kautta, jota eräät - «dawes8oidutJ^ rautatieyhtiöt -rajot
tamaUomine valtuuksineen Jiarjoittavat
Vuonna 1924 erditettiin 300,000 rautatieläistä, työ­aika
venytettiin 8 tunnista 9-tunti8e^i, j 'a viHcailijain
virantoimitusaftaa pidennettiin samalla, kun palkat
poljettiin niin alhaiselle tasolle, että suuret rautatieläis-joukot
elivät alituisessa nälässä.
Mutta ei siinä kylliksj, DäWesvoudit eivät jättä.
neet rautatieläisiä rauhaan myöskään v. 1925. Enti^
raaemmin on tänä vuonna suoritettu joukkoeroittami
sia, ja tällöin ei ole oteltu lapiokaan lukuun perhesuh
teitä, ikää taikka palveIi|$aiWi. Valtion; rautateiden
hallrato on kieltäytynyt kör^tamasta palkkoja pienim-f
massakaan • määrässä* ^ Onko tällöin ihmeellistä^ että
rautatieläisiin on tarttunut todellinen epätoivon mieli
ala?
Rautatieläiset ja muut kansanjoukot, jodca saavat
kärsiäkseen nykyisten olosuhteiden painon^ ovat ja täy*
tyy olla selvillä siitä, että he saavat kiittää tästä tilasta
porvarillisia puolueita sosialidemokratiasta sdcsalais-kansallisiin
asti. Luodduttietoisten työläisten taistelu
pawes-suunnitelmaa vastaan on Dawes-puolueiden ta­holta
leimattu cvastuuttomaksi kiihoftukseksi» ja «kei
kaustaktiikfiksi», ja: ykiinpä sosialidemokraattiset joh­tajat
ovat olleet kylliksi 'julkeita väittääkseen, että
Davres-suunnitelman toteuttaminen tietäisi Saksalle pa-
|rempia; aikoja menneisiin raskaihin vuosiin verraten.
Nytljon kuitenjkin rautatieläisten sosialidemokraat
tisten johtajain itsensä käytävä taisteluun oman poli­tiikkansa
seurauksia vastaan. Mutta rajattomalli vai
lalla varustetut rautatiehallinnot sanelevat edelleen
taistelumääräyksiään kaädsta sosialidemokraattisten
apurien tähänastisista palveldcsista huolimatta.
.Saksissa, missä sosialidemokratia on fayv^ynyt la­kon,
kutsuu rautatiehallitus lakkojohtoa yhtäkaikki
fed^vastuuttomaksi, velvollisuutensa 4inohtanedbi ai
neksdcsi».
.Kommimistien v^tustaessa valtionrautateiden luo­vuttamista
yksityiskapitalistien haltuun^ vastasivat so
sialidemokraatit eritoten, että luovutus tapahtuu vain
muodollisesti ententen p^oittamana toimenpiteenä, mi
kä ei siiinkaan merkitsisi sitä; ettei valtiopäivillä enää
olis^,mitään .sananvaltaa heidcilökunnan palldka- ja työ-suKteihin
nähden.
Lakko ja sen syyt osoittavat kuitenkin, että valtion
rautateidm hallinto on menetellyt niin omavaltaisesti
jä häikäilemättömästi, etteivät xiiston kaHckein pahim­min
sokeuttamat yksityiskapitalistit .olisi voineet me­netellä
häijymmin.
. >Kun rautatiehallituksen provokatorinen esiintymi
nen on pdtoittanot työläiset taisteluun, turvautuu se
«Teknilliseen bätäapuun»' ja erottaa lakkolaiset. Mut
ta hämmästyttävintä on kuiteidun se, että oikeusistuimet
saavat täsmällisen käskyn olla langettamatta tuomioita;
jotka Sisältäisivät; että laittom&sti erotetulle tunnustet
täisiin mitäänv oikeutta valtakunnan rautatieyhtiön sub
teen!
Tämä määräys on räikeintä prbvokationia mihin
minkään yksityisen taikka valtion taloudellisen-taitok­sen
johtaja on milloinkaan ryhtynyt. Iisaksi odote­taan
uusia ;suuria vjoidckoerottamisia rautateiden vers­taissa,
jolloin ei' liioin kiinnitetä mitään huomiota
ikään, palvelusaikaan jji.e. ^ '
Rautatieläiset Ovat selvillä siitä, ettei heillä ol^ mi^
tään odottamista nykyiseltä Dawes-hallitukselta, vaan
että Heidän on etujensa puolesta taisteltaya. Sen vuoksi
laajeneekin rautatieläislakko laajeneOiistaan;
Mutta ei ainoastaan rautatieläisten ole käytävä tais­telua
tyovoimanostajia vastaan 8 tunnin työajan ja ih­misarvoisten
elinehtojen puolesta. Useilla teöUi^us-aloilla
sanelevat työvoimanostajat ihtnan muuta piden­netyn
työajan. \
Tällaiset ovat Davres-suunnitelman vaikutukset, Ids-kurisuunnitelman,
joka on ajettu läpi sosialidom^aät-tien
myötävaikutubeUa. Mutta nämä-va&uttiksetei^i^ät
kohtaa ainoastaan Saksan lyöväeDlu<J^a,iJraan ko^te-vat
ne myös kaikkiai maidai työväenluokkaa. Jos
Saksan työvoinianostajat onnistuvat nujertainam
Iäisensä, tulevat myös muiden maiden ty<Sv«>il&ano6tajal
«itisUi titdremmin .vaatimaan 8 tunnm tyoajaii lö^
lista poistamista, palkka- ja muiden työdrtojenhoönbn^
tamista edelleenkin j JB.e.
Kaikkien maiden työläisten velvollisoutena on sen
vufdcsi ssdcsalaiäoi työläisten tukeminen,, vaiIdcapa^^W^
nyt omassa ;niaassaan torjumalla tyovoimanöstajain
hyökkäykset, jotka.saattavat merlatii vain, osdiiaijnatä
kt^itäiBlin kansanvälisessä^ tarl^caan 'suunnitellussa ja
Suunnattoman läaiassa
Se ei kaiketi ole ihan päivän
polttavimpia kysymyksiä, matta aV
na sitä-on Jottuturassa hienostaan
pidetty vireillä siitä asti, kun V a ­paudessa
oli lyhyt artikkeli lapsira-^
jotoksesta ~ sen' saantainen, että
tuollekin l^^symykselle sietäisi \ an­taa
hnomiota. Eikä voi kieltää, et-teil^
i sille sitä o l i n annetta — asia
on sen loontoinen, että siihen on
jokaisella jotakin sanomista
mutta toistaiseksi e i ole terveellistä
näin jolkisandessa kaikkiin sen ky­symyksen
puoliin syventyä. Ne,
joille työväen suurista lapsijoukois­ta
on etoa :—.tydn riistäjät •—ovat
pitäneet hoolenvsiitä, ettei lapsira-jotns-
agitatsionia «aa vaikuttavassa
määrässä harjottaa; joka sAä y r i t ­tää,
jontau tekemisiin lain kanssa.
Mutta Jottutuvassa ei olla niin tark­koja
kaikkien laiden noodattamises-sa,
tämä k u n e i laillisessa mielessä
ole mikään "julkinen" laitos.
Nyt ' t u l i itsfe ajassa sama kysy­mys^
esiin, mutta toiselta kannalta,
ei Inokkataictefan, vaan ' olemisen
teisteloD kannalta. Eräässä länte-
Iäisessä englanninkielisessä työväen-lehdessä
oli lyhyt selostus professori
Eastin kirjasta ^'Ihniiskunta tien­haarassa".
' Lehti, 'sanoo 'kirjassa
tuotavan esille joitakin hämmästyt­täviä
tosiasioita Ttansoituskysymyk-sen
suhteen, sitäkin ^hämmastyttä-;
vampiä, koska hänen ennustamansa
tuho "näyttää olevan nopeasti lä-inemässä"^
Lel)den selostaja D-meisesti
^ n täydelleen, yhtä mieltä
professori Eastin kanssa,^ koska ke­huu
tämän todistelua 8ekä^"helppo-iajuiseksi"
että ^"huolellisesti .harM-t
a k s i " . Nykyinen - maapallon asu­tustilanne
on professorin todistelun
mukaan-^yhykäisesti seuraava:
"Suurimmalla o^Ua : maapalloa
vallitsee j o liikakansoitus, - jonka
täytyy saada Taviafotäipeita muista
maista. Pohjois-Amerilcka - — y k si
niinsanottuja mailman vilja-aittoja
- on lähellä sitä ajankohtaa, jol­loin
sieltä ei enää riitä elintarpeita
maihin mäihin vVietäväksl;Austraa-l
l a saavuttaa saman asteen mnuta-maln
vuosikymmenien kuluessa, ja
EtelärAmerikan lauhkeailmastoiset
osat (missä viljaa kasvatetaan) seu­raavat
' Austraaliaa' vielä nykyisen
sukupolven ajalla".
Kaapro oli heristänyt korviaan
heti, kun kuuli, että kir/an tekijä
oli professori.
vanhemmiten hnomaamaan itses­säänkin
professorin v i i t a a .— mUIoin
nnehtuu .piippu, milloin silmälasit,
milloin jotain muuta tärkeää. Tässä
kohden hän hnomantti, että profes­s
o r i Eastmannilta on unohtunut
mainita, että hän edellyttää vallan-knmoaksen
tapahtuvan noissa mais­sa
vielä nykypolven - eläessä, nimi
vUjankasvattajain j a ^öväen^ v a l -
lankamonksen. Nähtävästi h ^ ai­t
a edeUyttää, aillä nykyisen kapita­listisen
jäijestelmän vallitessa ^ i
viljanviennillä ole mitään tekemistä
maan oman tarpeen kanssa. Hait­taako
se yhtään Canadan viljan-vientiä,
jos Nova Scotiassa nähdään
nälkää? Ifahi jos työttömät" ovat
koko talven olleet nälässä? Kauka­na
siitä! Nyt • keväällä^ joUoin
kiila työaloina, j a atitä Injemman
otteen riistäjät'Dawes- y, m , snon-nitelmiensa
avuliat saavaa työläisistä,
sitä vähemmän välitetään näiden
terveydelliästä j a muista' olosuh­teista.
Eävisipä vaan professori
katsomassa meidän Canadan,' ^män
"tHaisiraksien-maan", meträkäminl-lä
t a i C ^ Bretonin kaivosmiesten
hökkelikylissä. Ainainen puute,
"alaravitsemus^ lapsuudesta alkaen,
tekee työväenluokan alttiikBi kai­kille
taudeille j a heikoksi niitä kes­tämään.
Niin kanan kuin kapitalis­mi
syöksee/yhä uusia aioekda knr-jalistoon,
täytyy yleisen kes^iän
alentaa, kaikista seerameista hnoli-mattä.
Nälkää vastaan ei kuiten­kaan
ole muuta seerumia kuin r i i t ­tävä
ravinto, eikä sitä työväki saa
omassa maassa viljan tarvis on k i -
peimmillään, tarjotaan sitä ulko­maille
vietäväksi yhä alenevilla hin­noilla,
että siitä vain päästäisiin.
Intia on myös viljanidentamaa, hyvi­nä
vuosina koko huomattava, vaik­ka,
-yhdeksän kymmenes-psaä väes^
töstä on aina nälässä, varsinkin
maatyöläiset luurangoiksi laihtunei­t
a . Ainoastaan /Sillä edellytyksellä,
että. kapitalismi lähitolevaisundessa
kukistuu, pitääl tämä professorin
perustelu paikkansa, miiat^n ei en-
.sinkaan.',-.^v.
Sitte professori jatkaa: '
"Luultavasti. .siis puolen - vuosisa­dan
kuluessa, mutta varmasti vuosi­sadan
kuluessa täytyy itsekuiikin
^ a a n valmistautua/, elämäänoman
maanviljelyksensä tuotteilla. Silloin
tulee olemaan taistelu ; elintarpeiden
hankkimisesta yhä lisääntjrvälle vä­estölle.
.Nykyisellä menolla lisään­tyy
maapallon väestö ^ ikaksinkertai-seksi
aina. 60 vuodessa, J a mitä E a^
Toppaan tulee, ori' sen* väkiluku l i ­sääntynyt
kolmenkertaiseksi sadan
vuoden aikana. Ja yäestönlisäy»
prosentti yhä snurenee sen. johdos^
ta, että nykyaikana tehdään kaikki,
mitä tiede osaa j a taloudelliset olot
myötenahtavat, ihmisten eliniän p i -
tentämiseksi. Tervieydellisten olo;
j e n valvonta on parempi, kulkutau­dit
ovat härvinaisetnmat; seerumi­en
ykeksimlartj, ' suojelusrokon , j a
muiden varokeinojen tehokkaäden
takia voi.- odottaa keski-ian. pitene­vän."^
':v:^:-:^v:^-K.'-/^^
Tätäkin järkeilyä pHi iKaapro lisä­todisteena
. s i i h e n , että prOfesäori
t>Ii I unhottanut elettävän kapltalis^
läsessa ajaäsa j t kuvittelee yallai^
kumouksen j o ' tapahtui»een.Tei>^
lisuustuotannon >yhä kiihtyessä t a -
Sanoo ruvenneensa petaan työläisiä kuin kärpäsiä: kai-haltnan^^
ennenkuin kapitalistila ~
kaita on niskat nnJerrettu j a ihrat
sulatettu. ' Jos muntamain rikkait­ten
rähmästelijäin ' roikalel^mista
täällä m^päällä voidaankin j a ^
kaa työläisiltä rosvotuilla rauhasilla,
on se niin pieni asia, ettei se mi­tään
vaikuta kesld-ikätilasfoihin.
Professorilla on vielä muitakin
syitä, jotka turhanpäiten edistävät
ihmiskunnan lisääntymistä:
"Eräitten valtiollisten puolueit­t
e n . vallanlaajennus-politiikka, ne
kun pelkäävät valkoisen rodun-tu­houtumisia-
tahi oman- erikoiskansal-
Usuatensa vähentymistä; samaten
muutamain kirkko- j a lahkokuntain
opetukset vaikuttavat myös. paljo
syntyväisyyden lisääntymiseen".
Voivat vähä vaikuttaa, arveli
Kaapro. : Enemmän vaikuttanevat
verohelpotukset, rahapalkinnot ja
kaikenlaiset taloudelliset edut, k u ­ten
Ranskassa. Mutta niistä kai­kista
Kuolimatta, Ranskassa synty-välsyysprosentti
yaan vähenee. Kei­notekoiset
harrastelut tässä asiassa
eivät suuria merkitse puoleen eikä
toiseen.
Sitte selostetaan /j^rofessori Eas­tin
päätelmiä kysymyksen toisesta
puolesta, lisääntyvän .väestön ravin
nonsaunistat c . •'
"Maanviljelys ei pysy väestölisä­yksen
rinnalla.' Niinkuin edellä'on
viitattu, ne maat; joista mailma on
riippuvainen vehnätarpeensa tyy-tyttämiseksi,
ennen pitkää lopetta­vat
tuotantonsamaastaviennin. Sil­lä
eihän voida ajatella niiden tyy­tyvän
Intian kohtaloon, jossa väes­tön
suuri enemmistö elää j a tekee
työtä. toisen rodun. elättämiseksi,
saamatta tuskin k e r t a h a n elämäs­sään
syödä kylläkseen,nähdeij a i ­naista
nälkää, vaikka maasta vie­dään
viljaa",
Miks'el sitä voida ajatella, koska
sitä voidaan nähdäkin, kuten äs­ken
tuli sanotuksi, ihan näinä päi­vinä
täällä Canadasse, 'samaten
kuin jokaisessa muussakin kapitalis­tisessa
maassa. Professoreilla vaan
0^ se paha tapa, että istuvat kama­rissaan
ja kirjottavat kirjoja, mut­ta
eivät katso 'ympärilleen» Joshan
työväki ei kaikissa- maissa tee työ­tä
toisen rodun hyväksijtek^e ^se
sitä oman rotunsa toisen InoKu
Halutaan
toimittaja
Canadan '-, KommunistipBolneea
Soomalaisen Järjestön Toimeenpa­neva
i komitea julistaa täten Järjes­tön
' virallisen • äänenkannattajan
"Vapauden" toimittajan toimen ha­ettavaksi.
^elpoisnnsehdot ovat:' knolcnat
Canadan K , S. Järjestöön tai Yh­dysvaltain
Workers* Party'n Suo­malaiseen
-Järjestöön viimeiset kak­s
i jmotta, .omata mahdollisimman
hyvä suomen- j a englanninkielen
tuntemus, sekä kokemasta suomen­nos-
j a toimitustyössä.
Hakemukset palkkavaatimaksi-neen
j a mahdollisine suosituksineen
tulee lähettää allaolevalla osotteeQa
huhtikuun 18 päivään, 1925, men­nessä,
' h a l i t u k s i tulleen tolee as­tua
toimeen toukokaan viimeinen
päivä,
S. G. NEIL, •ihteeri.
957 Broadviev Ave.,
Toronto, Ont.
elätt|uniseksi, joka^ on aivan yhtä
typerää.
Edelleen järkeilee professori:
"Mitä. tnlee viljelemättömiin poh-jos-
j a etelänavan seutuihin, joista
eräissä > piireissä toivotaan suuria,
niin niistä ei koskaan^ voi tulla veh-nänviljelysalueita,
sillä vehnän j a .
muiden jyväkasvien kestävyysraja
« i riipu syyshallojen varhaisuudesta,
vaan oikullisista sydänkesän hal­loista.'
Siihen astij että saadaan
kehitetyksi hallankestävä vehnälaji,
tulee edullisen vehnänviljelyksen
kylmyysraja pysymään jokseenkin
siinä, missä se nyt o n " . /
Professorilta näyttää: taas ufieh-tuneen,
että vehnänviljelykseen so­pivia
maita on käyttämättöminä
muuallakin kuin pohjanperillä tai
etelänavaUa. Esim. Siperiassa, mat-kailljain
kuvauksista päättäen,' on
•melkein yhtä laajat, hyväpohjaiset
tasangot. kuin Amerikankin vilja-aavikot,
joita vasta vähän siellä
täällä on otettu viljelykseen, mutta
vehnää saatu tuhottomasti. iSitä-paltsi
tel vehnä ole ainoa eikä kes-täyin
viljakasvi. Kylmemmissä mais­sa
-eletään rukiilla j a ohralla, jotka
ovat kestävämpiä, j a pärjätään veh-nänsyöjille
joka koetuksessa. Pal­j
o j e n myös mailmassa seutuja, jois­sa
hyvin vähä tai e i ollenkaan vil­jellä
jyväkasveja,'vaan eletään pää­asiallisesti
perunoilla, karjan-anti-milla,
kalalla-jne. Hätätilassa voi­si
ihmiskunta kyllä elää j a keittää,
vaikka' vehnä tykkänään katoaisi
mailmasta.
'Mutta professorillamme on vielä
muitakin huolla: ; ...
'^51'aat laihdutetaan: nykyisellä
ryöstöviljelyksellä. 'Monet.. käytän-
Työttäinii siirtolaisten hokaDiioen
J
Ednataja J. S. Wood«wortIun pahe läheisessä yhteistoiminnassa, mah-parlamentin
«lähnoneeMa.
Kuten maalisk. 28 ^ pnä numerosi
sa jo lyhyesti mainitsimme, teld
Työväenpuolueen edustaja J . S.
Woodsworth Canadan , parlamentin
alahuoneessa maalisk. 23 pnä seu­raavanlaisen
vtyöttöm^n siirtolaisten
huoltamista koskevan^ .päätösesityk­sen:
i
Että, jos siiiitolainen jolloinkin
kahden vuoden ajalla 'Canadaan saa-pnmuksensa
jälkeen e i voi hankkia
itselleen työtä, on Dominion hallir
tus velvollinen pitämään huolen hä­nen
toimeentulostaan." '
(Esityksensä perusteluksi sanoi
Woodsworth:
Katevi huomattaneen päätösesityk-seeni
ei sisäUy työt^myyskysyn^
kokonaisuudessaan, vaan , se rajotr
tuu ^etupäässä työttömäin siirtolaia^
ten huoltamiseen. Tosiasiallisesti sir^
äältyy siihen vähän «nemmän kuin
säädöstely, joka ehk^dsi hallituksen
siirtolaisten haaKmisetivtehoisintta.
Jos' hiölitnksen toimesta tuoda oi
maahan ainoastaan sellal^a siirto-aisia,
joita täällä tarvitaan^ niin
hallituksen e l tarvitse ryh^ä mihin­kään
erikoisiin huoltotoimenpiteisiin
leidän suhteensa. Jos taasen lial-litus
ei sHä tee, voiko se^-rftten
sysätä siitä johtuvan vastuunalai­suuden
Jnmtaln j a maakuntain k a a -
netUvaka? Jos esittämäni i»ato>
esitys hyt^ksytään; ' johtanee se
airtoUus^ jayiyovirastöt^sopustdilai-
«untfeeiii «Hei ^ydeffisSBn yhteistoT-mintaaxK
>, >4Syiy5öi' "laoidÄ'. vi­rastojen
väfiliä aayt& <a«an'mln«
cäänlaista 'sop!tisuhtaJsduU&. Helliä
on. kaasomme t;9rixiuton.: raport-^
6, joka osottaa tyS^Ä^maa oleyatt
ärjolla p)ä}on 'en%mman,^c
rysyntia, vaan .aSta - ,)moBnudaa
surtolmsvirasto tuBseHa .kSreeOä
hankkii ulkomailta -äUme jsekatyö-aisiä.
' On ^ ^sonoastaaa'Johdonmn-doUisesti
parhain olisi liittää ne y h ­teen.
Nykyään vallalla: olevasta työttö­myystilanteesta
ei tarvinne paljoa­kaan
.sanoa. Nykyinen hallitus on
viimeisien kuukaosien aikana tullut
kirjaimellisesti upotetuksi lähiym­päristön
• kaupunkien > työttömäin
lähetystöllyn, sekä edempänä ole­vista
kaupungeista lähetettyilUn
päätösesityksiin. En. kuitenkaan aio
esittää! eduskunnalle sitä päätösesi­tyksien
paljoutta,' j o k a viime aikoi-n
^ ^ n saapunut hallitukselle. Luul­lakseni
me kaikld myönnämme', että
Halifaxista Atlanniii' rannalla, Syd­neyhyn
Tyynen* meren rannalla
ulottuvat valitukset. - toteavht san­gen
suuren työttömyyden olemassa^
olon. /
Vaikkakin sanoin, että<päätösesi
tys , on erikoisesti tähdätty < työttö­mäin
siirtolaisten tilanteeseen,, em-me
silti- saa Jättää, huomioonotta­matta
-^öttömyyskysymyftö kaikes­sa
laajundeSsaan, .'sillä^ /jos siirtolain
sille--hankitaan työtä, on se mahr
dollista ;ainoastaan siten, ^ttä toi­sia
erotetaan: työstään.- Sitäkin «n
tapahtunut kerta- toisensa .jälkeen,
siirtolaisviraston painostuksen joh­dosta.
^ KuA vasta maahantulleille
on nopeaa hanMttu työpaikkoja, oh
siirtolaisvirasto v siitä: rehennellyt,
vaikkakin : kauemman maassa olleet
työläiset ovat j u u r i samaan iaikfan
harhailleet V ^ o j i a i k k ^ n ; etannässä.
sia-, maakunnallisia- j a Dominion
hallitusta, sekä erilaisia tehtailijain
yhdistyksiä. EIripuolella Canadaa
todettiin olevan : suuresti . työttör
myyttä. Kaupunkien pormestarit ja
vastuunalaiset - virkailijat kautta
maan totesivat kireäksi käyneen
työttömyystilanteen vallitsevan use­assa
maan. kaui>angissa, j a konfe-,
ferenssin lopussa seuraavanlainen
tärkeä päätösesitys hyväksyttiin:
'Nykyinen tilanne käy yhä
pahemmoaksl sentähden, että
maahan tuodaan^yhä uusia siir­tolaisia,
j o t k a satunnäistöitä et­sien
kulkeutuvat suuriin teolli­suuskeskuksiin,
joissa työnsaan­timahdollisuudet
. o v a t hyvin
niukat Koska moisen tilanteen
korjaamiseksi on heti ryhdyttä­vä,
tolmenpiteisiinv vaadimme
me maakunta- j a liittoHallituk-
. sen ehkäisemään siirtolaisuuden
siihen saakka, kunnes todetaan
olevan riittävästi työvoiman ky-
• syntää, j a kunnes sitä voidaan
; käyttää.
Tuo näyttää olevan sangen ym­märrettävä
johtopäätös; mutta mei­dän
siirtolaisunspolitiikkaamme näh-
I Kuten muiste^tanee, pidettiin Ot­tavassa:,'
joku^ kuukausi sitten v tyot^
^tömyyskonfeienss,''' t a i - oikeammin
sanoen kansalliskonferrösa, s^jossa
kästelän tahnkauden työttömyys^
tilannetta Canadassa. Vmldmkin
den näyttää se kttmmalliseltä, että
lyhmä vastuuvelvollisia, virkailijoin
ta hyväksyvät;moisen päätösesityk­sen
j a lähettävät sen kaikkeen maa­ilmaan,
julistaen / «ttemme me tar^
vitse lisää siirtolaisia,, maassa; val­litsevan
suuren työttömyyden täh­den.
Aikomukseni.^ ei ole pitem­mältä
^esittää, tuon konferenssin: r a ­porttia,
vaikkakin .'jokaisen edusta­jan
pitäisi siihenTperin pohjin t u ­tustua.
Siinä .kuitenkin '^enee
eräitä sangen mielenkiintoi^^ Skan-dinavianmaiden
ednsta|ien tekemiä
toolonfetcns^'0^1 ett^^Ss^ kut­sutta
. koolle karttelemaan - ainoas­taan
talvikauden tyottön^yttä, kä-ent^
tiln ains; taitenkuf ittrott^
kysymystä kmkessa ilaaöuudessaan.
Kon&RCnsaissa.Oli noin.BO edusta-tiedotuksia,
jotka „ pätevästi totea­vat,
että.äirtolaiset, j o i t a melftlem-pumisensa
jälkeen . e i v o i hanUda
eivät niinkään l i ^ ^ s t i n saa ; t y ö p ; ^
kaa tähän .maahan saavuttuaan.
Tässä on yksi-sdlainen, jonka Van­couverin
- k a a p u n i ^ pormestari on
saanut Skandi]i!anan~" mirtolaisas^
malta:
Vancouverin pormestarille j a
'Valtuustolle:*;
meiden - kuukausien aikana on
tänne saapunut useita satoja
s k a n d l n a v i a l a l s i a . siirtolaisia.
Mutta meidän täytyy myöntää, •
• että usein joudumme kiusalli-;
s e e n , asemaan, nähdessämme
nuorten naisten:ja miesten saa- •
puvan tänne rahattomana, eikä
>^täällä heillä o l t ystäviä, ei ole'
; työtä saatavana . j a eivätkä he
osaa maan' kieltä; Olemme ko-_y
•ettaneet etsiä työtä heiUer^^
mutta kun kaupun^ on täynnä
työttömiä entuudestaan, niin
> uusilla , tulokkailla on hyvin
pienet mahdollisuudet. Heidän
/joukossaan ori useita valistunei-'
takin, kuten : mekanikkoja, ke­mistejä,
musiikfcereja, j a mel-k
e i n . nälkäkuoleman - partaalla.
He selittävät meille :• että hal-litulöen
toimesta levitetään te-hoisäa
propagandaa Norjassa,
Ruotsissa j a V Tanskassa, houku-iellakseeriäieltä
Canadaan siir­tymään-
niin-monta siirtolaista^
knin .mahdollista;:
Minä. puolestani en kuiten­kaan
iisko haflhuksen taholta
sellmsta tehtävän. Bfinä »ue-luummh^
n' uskon, - että moista -
propagandaa leyjietään: etupääs­sä-
laivaa jäirautatieyhtiöitten
taholta, jotka tulisi pakottaa
huolehtimaan tänne- houkuttele-
. mistään siirtolaisista./
Nyt kuitenkin heatä on j o
täällä, j a nuiria- yhä saapuu. ;
K u k a nyt voisi keksiä suunnl-
_tdman, jolla voitaisiin auttaa
noita hätäiin joutuneita rotevia
norjalaisia?
"Tntsi seikka vielä. Jos nuo
yhtiöt edelleenkin samaDa tapaa
houkuttdevat-tänne uutisasi^-
k a i t a , pidämme* -jjelvollisnute-naifine
i i y h ^ ; i w i s t a t o i m e n p i t e i -
, siin^ n i m . : knjötsQnme pontevan
protestinr joidta~ juDousenuJ»
epropalairiasa sanomalehdissä,
selostaen heidän katalan pelin­sä.
Antakaa mdlle rehellinen
' kohtelu. * _ .
'^jnmioitiaäi tddän, '
- J, X t^terson,-johtaja. i |
Sitten vSme" syksyni' pidetyn
iyattsiB^jäki^^
^ okvat viUelysl^v
^ ^ j s e a tuhoisia j a
yhtään väEtefc
' ^ k o h d e n profess
^ j ^ ^ a s s a . Mutta.
S!"«4ottaneen entise
« ^ t a k a i s e n ajatuj
taas nykyisessa ]
aikakaudessj
r ^ o t a n t o on ryo^
^ msanviljelykse^
SSifeessa, m e t ^ ^
j^jessa muussa. Koyl
j Uibdutetunkin maai
^ j o i n e n ei ole miki
S t o n T Nykyaikame
muutakin kmn 1
^ e j a ia myrkkykaasa
^ s a maanviljelyslc^i
^ €sim. saksalaiset
jaaiai mestarit — otta
iaonosta maaperäsSäa^
^ paremmat sadot li
jjaiaet vdmäfarmaiÄ,
j j , paremmat bria ei
liai, joilla "°
ja jotka yrittävät niits
Jesfi-riljdlä. Tudönro
BBonlaatua, jota
^ttää käyttää j_ohon]
nuDoin tarvitaan,
jijsellä viljelylBdIä SI
kertainen maaperä
pajjos paremmat sadot
,iljel3*sBTIä,' ja «sähkön
notian tnotantoa voib
taa aSran -u^omaÄonui
JbXba professori E a
jjinls äsönoa i am
jyottanusen. AinoastaJ
igjn ihmiskunnpn xiai
juys ra&aista.
Kaapro taas -vOTtti i
Jätkästäni vallankonio
t i lakataan kurittamasi
iaiffia miiita tarpeita
-rojt&si, j a tudtetaan t
taan työtätekevän yi&eii
s.
jgkiärai?yydessäj nuri
«äin, -näyttää 'ihnririen/i
tenanmmoriläläen älsSne
to pitää sääntönä, ^että
xSa -se ityöiltää rm^ubna
laudoita, mitä suurei
Isous niillä on tuhout
«kä tietämättöm]^ e l i
— :iferiflfi -peEim^i
(älfetön -suureen 390
i ^ paremmis^i « io
vanhemmat ovat, ;Äti
mÄadUisuns -on laps
ebim ja sukuaan j t ^ ai
ta&n huolettomissa tj
«loissa i^vät 'luokat "vä
' mVtSM bed^lmällisyyti
Inontoa «iidä 'erityisesti
u —
jm
fmMialliiesii «ajotttto tj^jSnsaanti taxaatfvhm. Brant- ^uunnattranan laajassa hyoUuyksessa. ^ ^ ikäistä, etta inio,ldkä;lini»stoa «nft^ |«a. ^aapvviBi^ leda^aen' fcunnaDi- Olemme.iloi^ sSiS, m-, tySttgmyyskaaftteiisain, 4ai ^
, jossa eräin
«anuTangtse virran ti<
aan tm suoressa. määrin
tosta, kävi 'eräs 'iinnl:
nuiva tässä. -täkavnoäi
massa lastenhoidosta,
seen ktralijäkunnalleen x
symyksen täriceyttä "hS
että 'filaätollisten tietoj
jobusesta kymmeneltä 1
tä Jangtse-ahreella. syn
jaflravastä paTieittumrt.'
«nrats pääministerin
nikemalla tätä asiaa Ici
jeitä. Mpä ykslnkerti
totean, että melkein joTc
fiaraskesknksesta' on tti
tejs nykyistä menetelm
^nten nraistettanee -tiffi
t»; «itten kotikaupungisl
P«gista pKtöeäiys, jöss
Bottiin:
; Ja koska hätäapu
ta henkilöistä ^ on
prosenttia p a l ^ e it
tai henkilöitä, jotkj
. neet Manitohassa ali
hyen ajan, j a j o t k i
voidaan luokittaa' *'
dan kansalaisiksi**, ji
ten henkilöitten :
pitäisi kuulaa maal
' saadessaan. ;^
JPoo pykälä toteaa sen
tä i haomattava määrä t
olevia puutteenalaisia,
«kett«n saapuneet rinn
Porke: Kuka on
ifiätösesityksen?
: Bd. .•Wood8Worth: S«
^innipegin valtuusto Ic
Jten- Olen lainannut
^ osottaakseni mtäa
hädänalaisef ovat. A
^PmJgin hätäapukönrit
•^.raportin mukaan on
onpanb* tämän ^oderi
«rttanut hätäapuun yhU
000 dollaria, avustettnje:
«n Inkunäärän noustei
11,304.
.Moisen tilanteen valli
M^JPegissä, suuri työttömi
« yoi suopein äimin .fa
" B i a siirtolaisia aiotaan.
]m tukkukaupalla. - L P««B«cissa vallalla oleva
^ e n selvästi «itcttj
^*««f calgarylaisessa fc
I »«»alla tavalk: •
Viimeisen kahden
f t t a Albe^toan saai
^eeDiset a i r t i l a i ^ ?^
j a liikjittavineäi
muodostavat
^Prohleennn kanpnn^
«»fivSt.lie ä y