Vapaus, April 2, 1925

              Torgtaina, hniitik, 2 p^Hmr^ April 2nd, 1925
TilaDM Sflomen InoMftistelDrintaniallft Kirj.iCULLERVO HANNES.
(Jatkos nioon S7.)
m
te
li
dis
Mm.
"h -
Tr'
i i i i
i i i
- lyövien ammatnUoen / yhteis-
JicJestS on QumeroUiK«Ai > vieli
lieikko. Ehkä ei sahteellisesti aea-t
i i n paljonkaan heikonipi knin nio-
Biaa keUtijmeeauniasäkäSn Ja lie
VenuoSn *pox^^ naisr
aa. -Tästä faaolioiattarty/9väen tm-
OiatilUneo Joak^ «aa»
fava paljon aooriloknisenunakaf,
jaotta enninkai]dc«a aiink jdtäiai
viHita - t m v i a ^ ja Idihkeiaipi
UhUlAinäd. Matta sitäpä Jaori
onkin fcoetettn tylsyttää Ja hidas-
^ tetta aiten aen kasvuakin. Siinä
ovat porvarit, koko- Ja poolinodcet
parhaansa telmeet Ja saavatta*
neetUn ntäärättyji^' tuloksia. Mais­takaa,
mitä pääministeri Ingman
jnhui "tySrajBhasta", vaikka' ty5-
Tien Joukkoja «n ~ ' libcnpiaä'
äilh» kai» kyUibyys. Xuokkatais-,
^Jnn tulta el kuitenkaan ole saa?
to sammutetuksi ' XmmtilKsesti
iärjestyneitten : Joukkojen 'paras;
tarmokkain; tietoisin osa, i\opsj, ^
irfm/ viime isyyskcsällä Ja syksyllä
uljaaseen taisteluun reformistisia
iohtajiä> noskelaisia Ja pjioUnoske*
lsl«i8 tydväenluokan Bniputtajia
vastsan^ > kun ne kapitalistien «las­kuun
jolkolvat ruveta rakentamaan
Amsterdamiin «ikein "pysyvää" sil-kommunistit
Ja heidän mokanaan
koko vallankumouksellinen tydväen-liikkeen
<^vasta paljastaa nämä pefr-tnrit
tydv^n edessä, osottaa tyä-väenjonkoille
Ja varsinkin sosiali­demokratian
kannattaJaJonkoiHe nii­den
Jokaikisen kavalluksen. Jokaiki­sen
porvaristolle tekemän palve­luksen,
mitä tarmokkaammin kom­munistit
taistelevat tydvSen etujen
puolesta, sitä nopeammin nosket
Jäävät kokonaan ilman Joukkoja.
Suomen ' soidalidemokratian pikku-;
porvarillinen Johto onkin Jöitses^
tään antanut riittävästi aineistoa.
Että sen Oli täytynyt käytännössä
osottaa itsensä porvariston rinta­man,
"vasemmaksi" sivustsdcsi,' «n
suuressa määrässä .työväen vallan-kumouksellisen,
icommunistisen/^eto-
Joukon ansio, Jolw -on tätä vihollis­ta
ahdistanut.- '
. Kon^munistisesta ^ puolueestakin
muutama sana. Eihän sillä kyUä
öl&'jblklsta'töimrn£avapantta. Mut­ta
• kommunistisen »^^puolueen ^ i k u -
tus kuitenkin tuntuu. ^Ei/tässa tar-viisc
'siitä" paljon puhua. Jos tah­toisimme
kommunistista puoluet­tamme
kehua, niin voisi leikata
Suomen poi^aristön yhden kaikkein
kylmäverisimmän Ja aelväpäisimmän
ahtaripäämjehen Ja sosialidemo­kraattisten
jQhtaJain mitä srunrinta
taa, rohkaistonetna sMiti&tä , «eft#taä J4o/, l„u„ tortttia. -m, ia{ „nia» "Suomen Sosialidc-:
tk.a.k! .s.i. - !k.e- -r*ta- -a olivat saanee•t il-a.stk, ^e ­mokraatm
omain lausuntojen mu-tuksi
pörrasriuvut luokkataistelu
jtfoksttHaodan yli Kansainliiton Työ^
toimistoon. Mutta työväen par-itaimmisto
nootuUaan pakotti luokf
kasovinnon /bler<»J0t pyaäyttämään
«tenemtsensä sekä osittain peräyty-ttäänkin.
Kdpenhaminaa ' konfe-
»«»ssi Ja A J : n toimikunnan päS-tdk$
et sejn'yhteydessä siitä puhu-yH^
ii^ julktsaudessa olleet tiedot
lrftlW»Vpi!ÄinM. ' Yailttamässft
ylhleydessä tämän taisielai> bätlUA
on Itiokkatietoisten ty«l&i8t6n tar-mokas
taistelu, kanttinviUlsan am-tnatiUlsm.,
ybteitliayydeo puölfestaf
Jota kAkinatUvut Vatkki, rehelliset
työmteköi, «osialldemdkraattisetkin
^ nöskeliUsherratn kiukusta ja har­mista
kIpenSidessä nähdessään tä-
. niän. Sillä heille, porvarien agent*
tiina, on iäriceiUM^ettft :ty^a«plIiko^
olisi, aina^dh Imjanainen, "ei äina-
, kaan taistelisi, kun eivät ole saa-
^«pet sitä porvariston käytettäväksf.
'•^pHä on monessa yhteydessä J6u-
•dntttt\!toteaniaan, ottft sosialidemo­kratian
^-Jphtajain vaikutus työväen-iöukkoihinon
vielä huomattava. Se
on ihn^nyt ennen kaikkea vaaleis*
aa,. Myöal^n .aatteellisestL , Mutta
no8^elai«jo|itajain vaikutns ei ole
«nää'horjumaton» Taistelu ammat*
, tij&rieatön'. yhtenäisyydestä, taistelu
mformisUsia ja opportunistisia vit-taaksi
» vastaan ammattijärjeBtössä,
teistein työväen * raittiusliikkeessä,
otunstoiminnassa Ja monilla muilla
' alöiBa osottaa, että noskelaisjoltta»
Jäin käsistä liukuu Joukkoja, ensin
paraimmat, tietoisiromat, Tehellislm-
''nvSt,%^l&^n^<'t Ja sitten maita
' vfUtemmän tietoisia perässä. Sosta-lidembkraatiinen'
puolue on, kuten
ainakin pikkuporvarillinen puolue
"hajanainen Joukko" sekin; niinkain
"Suunta", sanoi noskein Isäntämie-hlstS,
porvareista. Noskelaisleirissä
tunnetaan kalvava kuoleman, tauti.
Ellei sit& tuhtoa olisi, niin ei Tan-:
. nerin «akki aaUisi.eikä J . F . Aallon
sakki tannerien luvalla niin har-
::taa8d.yrittäin syytää suustaan .edes
lookkataistelttfraa^ja,, sillä nekin
Jo kiusottavat lahtaria, koska soida-lidemokraattiset
rehelliset työläiset
voivat ne-ottaa todesta ja ajautua
' todelliselle' taistelun tieUe, samaUe
tielle, ndllä Icommonistit kulkevat
r J a semmoistahan ei^t noskelaiset
herrat irähimmässäkään määrässä
t a i n t a , Mllä sehän häiritsid porva­rillisen
tasavallan ^säistä rauhaa ja
porvaxlllisen isänmaan ihanaa tule-vaisQtttta,
Joka noskelaisherroille on
ludken ^yläpuolella. Löytyy tukut­tain
todistuksia sosialidemokraattis­ten
työläisten kapinallisista ajatuk-ästa,
vaikka ne eivät vielä suuresta
ole tekoihin Johtaneet . Eräs toveri
kirjoittaa tästä mm., että hänelle
eräät rehellisiksi aikaisemmin tun
L1 iemansa sos.dem.; työläiset ^sanoivat
aoskdaisten «hranan. puolesta ää-
; nesfämisen Johdosta: Jo* nyt on p-1e,
täytyykö sittenkin uskoa, mitä
ikonmiunisti,: sanoo, nimittäin että
aos.dcm. Johto. veU^
"kanssa; aamat^fl^
'-^ömidiet sanoivat että heidän
puolueensa on nylcyään^ kuin .vene,
i o i ^ on laidat jnntta koko perä-pnott^^
on .poissa, mutta uhkasivat
sentään vielä jonkun aikaa katsella,
aaadaanko dihen rnnkoon perää
nJtenn^ttua, ennenknin laidat ra-
. v i a i ^ ^ sillä enää
Jralkemaan . pääse." — Täsunöiidin
t o h t i a on vienjft aosialid^nokra-tfatn
Johdon pcttoripbKtiadca Ja por-vinflstott
kanssa rintunaveljeyteen
mpeabsioen. Ja ^näJtt . pitennABe
icaan —-nauttivan pääministeri Ing­manin,
syksyllä pitämis^. kahdesta
PMheesta annetut kuvaukset kom-muniftisen
r puolueen Ja komrnunis-tien
toiminnasta^ lisäämällä niiHii;
vielä saman porvarijohtäjktt parista
aikasemmssta puheesta kommunisti--
puolueen työtä koskevat kohdat;;
Hutta kommunistien ei ole syytä
itseänsä Ja työtänsä ylisteUä, kun
herravalta kuitenkin vielä on liiaa-
]ian lyömättä, PeMämät^mftrti »a-nömmabin,
«itä vaikka päöliieetthn^
onkin jparhaattM yrittänyt Ja y h^
ja toista aikaankin saanut ni>n ei
se töki vielä :sentään niin ideaalinen
ole kuin pääministeri Inginan ku­vailee.
Mutlä siitä huoUmatta ei
komm. «puolneello enää mikään työ­ala
ole vieras. Joukot • sen. Jo tun­tevat
Se ei. tee työtä eikä taistele
IcuUan'- -voimiill» ;,eil(ä i palkka) dieren-täiila.
Sen Jäsenistö on työmiehiä
kaupungissa Ja inaaseudulla> eikä
talonpoikaisl^nsan miehet Ja naiset­kaan
'dhää sen rivejä kammoa.
Xaikkialla, missä, työväenjoukkoja
oni siellä kommunistit Järjestävät
•kutsuvat työväkeä taisteluun kapita-li
«äia Ja kapitälistivaltaa i vastaan;
Mtäkin huolimatta että tie'kommu­nisteilla
on tällä kertaa >- älkääm­me
sitäkään itseltämme salatko
hyvin: lyhyt vankilaan, siitäkin huo-'
limatta kommunistiset työmiehet Ja
työnais^t. saamatta, palkkaa, .mut­t
a . sitävastoin jäsenmaksuilla avus­tamalla
puolueen työtä ponnistele­vat
Ja uurastavat maan päällä ja
maan alla, rakentavat puoluetta,
kulkevat Joukkojen edellä
luokkasovintoa Ja luokkarauhaa
kohden vaan vallankumousta Ja
kansalaissotaa kohden. Kommunis­mi-
on Jo todellinen mahti Suomen
valtiollisessa elämässä, luokkien;
taistelussa. >S9 on paldco tunnus­taa
sekä porvarien että noskelais-^
Johtajien. Ne vain miettivät Ja voi-^
mainsa takaa ponnistelevat päästäk­seen
siitä mahdista. Mutta se on
turhaa. Sillä kommqnismin aate,
kommunismin tämänpäivän taistelu-ohjelma
on työtätekevien Joukko­jen;
teollisuuden Ja maatalouden
riistettyjen, sorrettujen joukkojen
aisimpäin pyrkimysten kanssa so­pusoinnussa.
Yksinkertainen talon-polkaisraataja,
jäleUeJäänyt, ehkä
monessa eohteessa itsetiedotonkin
työmies,; aosialidemokraattiaeh re­hellinen
palkkatyöläinen^ työtäteke­vä
nainen, orjuutettu työiMivaan
perheen emäntä -r-. kaikki ne hala?
javat muuta kuin sitä, mitä heillä
nyt on, mitä heille herravalta on
antanut ja .mitä se vastaldn; uhkaa
antaa, halajavat'.irti. kahleista, pii­nata
Ja ahdistuksesta. Tämä kiih­keä-
halu .saattaa. tyotäteke%t Jou­kot
^ ymmärtämään kommunistisen
puolueen kutsumuksen: porvarien,
kapitalistien, rikkaiden ' ^ t a on ku­kistettava^
jotta aukenisi tie kai
kinpnolin ihmisarvon mukaisiin oloi­hin.':
Kommunistinen puolue on jo
Suomessakin tullut työtätekevien
Jottkkojenelinvaatimusten- kantajaa­si
Ja sen taistelujen etumaisimmak-si
jo>ikoksi.- Sellaista mahtia ei
olekaan. Joka sen pystyy pois laka-semaan.
.5) Amdja Ja Saojeliukmuat.
Näistäkin on -vähän puhuttava, kos^
ka porvaristo pitää niitä valtansa
nyk]^nä j a ,tulevina tukipylväinä,
nodcelaiset hikihatossa ponnistelevat
saadaksensa ne pysymään sellusina.
Ja monet työläistoverit niitten pis*
tinmetsien takaa eiintt pysty näke­mään
nunkäänlidsta valonpiDcahdus-vät
pääpiirteissä samat virtaukset
Scoin niissä luolassakin, mistä soti­laat
ovat peräisin. Edellinen erit'
tely sanoo meille siis, minkälaiset
virtaukset liikkuvat suorin piirtein
Icatsottnna armeijan työläis» Ja ta-lonpoikais^
tilaissa. Jo pitkän ai­kaa
on Suomen Johtava porvaristo
tiennyt, että armeijassa on paljon
punaista ainesta. Ovatpa Johtavat
sotaherrat siitä yrittäneet tehdä l i -
kimääräisiä laskelmiakin. Ja ne
laskelmat ovat vieneet tulokseen;
että: iso Joukko, y l i puolet armeijas-'
ta. on herravallan vihollisia. Emme
sitä rahtuakaan epäile. Päinvas'
toin: kaikld tosiasia! sen todistavat.
Se huolestuttaa porvaristoa. Se pa*
nee ne touhuamaankin toimenpiteitä,
Joilla on tarkotus valtioUisera muo­kata
sotilaat porvariston roielenmo-kaisiksL
Tässä kelpaa sekä "kas^
vatos", houkuttelu^ majrittelu että
ennen kaikkea pakkokuri Ja epäilyk­senalaisten
vainoaminen. Entä tu­lokset?
Tiedetään, että punaisuust
vaan kasvaa; Jopa se siirtyy talouf
poikaissotilaisiinkin. Kasarmeissa­kin
siis työväen J a talonpoikain l i i ­ton
siteitä vahvistetaan. Osotukse-na
siitäj^uinka arkeillaan Japelois-^
saan^^pomHsto "j(i7 varsinkin sen
edustajat upseerit ovat armeijan
miehistön suhteen, kannattaa mai"
pita, että Viiron äskeisten taistelu­jen
Johdosta Vironi kysymys Ja eri­koisesti
sotilaitten suhtautuminen
sellaisiin tapahtumiin upseerien toi-^
mesta otettiin puheenalaiseksi Her­rat
upseerit pitivät icsitelmiä Viron
tapahtumista, antoivat opetasta,
kuinka ^'sotamiehen muka tulee puo­lustaa,
pankkiireja^, kapitalisteja,
työläisten riistäjiä^ - valtion kassa-varkäita,
sotamiesten ruokien käh-veltäjiä,
sotilaitten kiduttajia ja
rääkkääjiä. Mutta mitä luulette so­tilaiden
keskenttän: Jouhelleen? Hy­vin
moniäsa, monissia huonekunnis­sa
sanoivat sotilaat, että eivät vaan
he lähde herroja auttamaan, jos
työväki kommunistien 'johdolla her­roja
.'vastaan tappelemaan lähtee,
vaan työkansan puolelle he mene­vät
Tämä on merkittävää. Monet
suojeluskuntalaiset^ ovat armeijassa
parantuneet vaUmisutaudistaankin.
Se osottaa, että armeijassa työläisr
ja talonpoikaissotilaat^ eivät ole rii­dattomasti
kapitalistivallan ystäviä,
vaan tuntevat laajassa ^mitassa vel­vollisuutensa
• omaa^ luokkaansa^ työ­tätekevää
laokkaa. kohtaan. Näin
on huomattavassa määrässä asian­laita
Jo, mitä mieUaloihin.tulee.. Ja
olisi tekojakin osotettavissa.
tohatlapposta Jäisi kuntain kassaan
p a r ^ p i a tarkotoksia varten tai
säästyisi talonpoiicain omaa ahdasta
taloutta kohottamaan. Toinenkin
esimerkld. : Viron tapahtumat He­rättivät
v suojeluskunnissakin häm­mennys^,
varsinkin maalla. Niinpä
parisen itäsuomalaista snojelusknn-talaistalonpo&
aa kaapunkiraatkalla
näkivät porvarien lehdistä ensimäi-set
uutiset että Säävelissä tapel­laan.
Kiireen kaupalla miehet lait­tautuivat
kotipuoleen. Puhelivat
janassa, että: Suomen heirät pa­nevat
poikia vissiin taas Viron ret­kelle,
laittavat kukaties Karjalan
seikkailun, ^ tulee sojta Neovosto-Ve-näjän-
kanssa,' siinä'saadaan selkään.
Edelleen .puhuivat "että:'.kommunis­tein'
kanssa ei pidä leikidä, matta
ei ne meikäläiselle mitään p^diaa
tee. Jos ei niitä aseilla vastusta:
(Muuten—^ tuo viimeinen oikein
arvioitu.) Näin juteltuaan i^nnät
kotikylään tultuaan; menivät suo­raan
suojeluskunnan esikuntaan ja
ilmoittivat että nyt «aa pyyhkiä
heidän J a : he'idää poikainsa nimet
ka'-lehti kertoi eräästii^'^
kokouks^stii; jpssä oli I Q ^ ^
vosi^n jafm^^^
jetuskuntaih kSytettäväksi "mahdol­listen
tarpeitten sattuessa**. KokoK
uksessa et ^^^^1^^
jtodoApbika
ira^dittaa a^^ ei^t' o ^ her-raisSnmaallfeia.
Lopuksi ykn kni-t
«Dkin ilmoitti feu^
kettä, vaatien kokonsta tähän "isän-^
maaUkeien^te^^
Oiyät^ n S h t a i ^
:pinni:"yaÄ
osotba," ^ ^ ^ 1 ^ tafonpolai
\^ « i , - *. Armeija on tyoläiidstä Ja talon- Ifanaa anirten lahtarihemnn pakt^
ttemt tiellS Jatkavat, m i » hqo-pojista kokoonpanta. Sellaiaena sen tosta jVkirtstystii,-vapaasö Kantti
Jt^mtfmmln, hiikäilfmittlimimain uieKstön valtavassa «saasa cäln^ aidcasi Mdtaaa nSa aoSta.
takaan.
Suojeluskunnat ovat ;epäilemättä
porvariston vahvin tuki. Sen porva-rihbrrat
itsekin ymmärtävät J a sen
käsittävät hoskelaisetkin; Jotka tah­tovat
tehdä suojeloskunnat senvuok-si
vieläkin luotettavammiksi kapita-listivaUalle.
Suojeluskuntain var-sindsen
^ pääosan muodostavat ta­lonpojat.
On siellä jonkun verran
maalaistyöläisiäkin, kaikkein itsetie-dottomimpia,
Joita heidän isäntäur
sä ovat, lahjoilla j a pakotuksella saa--
neet niihin menemään.; Mutta suo­jeluskunnatkaan
eivät enää ole sitä;
mitä ne olivat lähempänä kansalais­sotaa.
Sit|l mukaa kun talonpoikain
keskuudessa on tapahtunut Jakau-tumisliike,
irti herroista kehitys, -si-
\& mukaa on suojeluiskuntien sisällä
myöskin alkanut hajoamisprosessL
Porvariston keskenäiset hankaukset
sitä edistävät Esim. Maalaisliiton
johtajain ärhentely fasclsteja vas­taan.
On paljon yksityisiä esimerk­kejä
' suojeluskuntain lahtarikuntot^
suuden vähentymisestä, jos toiselta
puolen vielä tavattoman; tavatto­man
paljon enemmän esimerkkejä
on siitä; että kapitalistien, porva­riston,
herrain > vaikutus niissä oh
vahva. Mutta kiila jo on. 3a. se
levenee, sitä mukaa kan porvaril­linen
yhteiskunta hajoaa ja luokka­taistelu
terävöityy, jakaen yhä sy-
•vemmin riistäjät j a Riistetyt vastak­kain.
Monet talonpojat ovat Jo
vieneet kiväärinsä takaisin—-ajat-telenattomasti
kyUä, sillä pitiiä hei­dän
ne olisi tullut puolustaakseen
itseään fasdsteja vastaan. Löytyy
kokonaisia . ryhmiä sellaijda: suoje­luskunnasta
luopujoita. Eikä se
harrastus suojeluskuntiin rtalonpoi-kain-
keakaudessa aina niin^ehjä ole
kuin näyttää, jos katselee asaa
vain: kunnanvaltuustojen apuraha­päätösten
nojalla; "Sana ja Miek-ljyoväen vallankomouksellisen taiäter
pois soojeloskunnan listoista j a ki-!
vaarit, saa takasin! — E i dis- por^
värien Ja ammattilahtarien ' suoje^
luslnintain sisässä Ja - ulkopuQlella:
saarnaama herrakoinennon ylistyk­sen
Ja kommnnisidlla pelottamisen
teksti näy voivan estää hajoamista
porvariston tärkeimmässä tukijou­kossa.
Mutta olisimme sokeita, Jos
kuvittelisimme, että suojeluskunnat
eivät ole enää vakava vaara työ-*
tätekevien vapausasiaDe. Sitä ne
ovat Ja ojrittain ne pysy^tkin sii­hen
asti, kunnes vallankumouksel­listen
työläisten Ja talonpoikain
mahti on niiden niskat nujertanut
Samalla önvkoitenkin todettava, et­tä
vallankumouksen Ja kommunis­min
valtava voima on niitäkin. Jo
huojuttanut Ja yhä enemmän huo­juttaa
Jälellä on nyt yhteenveto'vielä
kaikesta. edelläolevasta. 4^Toi™itetan
tarkastelun .vZtoJalla voidaan sanoa:
porvariston valtiollinenkaan Xasema'
ja mahti ei ole horjumaton. Päin
vastoin: Jo porvariston itsensä' si
sässä on, ristiriitojaf j a hajaannusta,
joskin komnt^nismin pelko' yhdistää
vakavasti, .mUä uhkaavammaksi se
nousee, porvariston tietoisimmat' air
nekset ^Porvariston apuvoimissa ja
tukipylväissä (sos.dem. ja .maalais­liitto),
ilmenee' samat hajaantu­misen
Ja rappeutumisen merkit Sa­malla
vallankumouksellinen työvä­enliike
konsolidoituu, vetää puoleen­sa
yhä voimakkaammin työtätekeviä
joukkoja ja siten laskee vankat pe­rustukset
työväen vallai^mouksen
voittoisan armeijan , kehittymiselle.
Suomen porvariston asema ön vielä
lujanlainen, mutta ,se ei ole niin
"tavattoman voimakas". Porvaris­ton
voima oo laskussa, niin että
•näkyy; Työväenluokan voima, tais­televan
työväen voima on nousussa.
Sille tulee liittolaisia maalta mikä
on tämän hetken oleellisimpia piir­teitä.
Se, mitä porvaristolla nyt
on valtansa tuekbiy: heikkenee. Työ­väellä
on jo voimiakin: Ja välineitä,
voidakseen heittää \ tunnuslauseen
"työläisten ja talohpoil^n valtaan".
Ja ne voimat kasvavat, karaistuen
taisteluissa. Olemme - vakuutetut,
että kymmeniä - tuhansia työläisiä
ja talonpoikia ei öle hymyilyttänyt
ennenaikaisena / vaatimus: "olkoon
nyt meidän vuoroihme säätää lake­ja
herroilje". Sillä kymmenien tu
hansien, ehkäpä 'satojen tuhansien
työmiesten, työläisnaisten, köyhäin
talonpoikain v Ja talonpoikaisnaisten,
torpparien j a heidän emäntäinsä,
maaseudun työkansan ajatuksissa
;on jo kauan pyörinyt että kyllä
niille herroille olisi kerrankin sää­dettävä
seU^sei l a i t mitkä tepsii.
Erään toverin se riiitamakatsaus,
mikä tämän kirjoituksen alkuun on
otettu, ei nykyään v näe juuri ollen­kaan
edellytyksiä työväen luokka-taistelurintanlan
etenenuselle. Ne
ainekset mitkä tässä kirjotuksessa
estettyjen toaasiain pohjalla ke-räänt3rvät
taas avaavat laajat nä­köalat
j a vahvat toiveet ei ainoas­saan;
menestykselliselle etenemiselle,
vaan myöskin .lyövSen. vallaakrmio-nksen
voitoUe, r Mdtämättä ollen­kaan
edessä olevia sucria vaikeuk­sia.
Ja dtä selvemmäksi tämä
seikka käy, kun luokkataistelun Ja
mE¥Ä SUOHJILAINM
Kaikki meidäii suomalaiset kotalääkkeemine ovat valmistettu Suo­men
yliopistossa käytäimössa olevain oppiMijäin nmkaan, seka
K G. K. Nyman%erikoiskätsannon alaisina. Me k ä y ^ ^ ai­noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
. KUMMITAVAROITA '
Kunmavesipnssia, hinta $L25
$2.(;0, $3.00, 14.00 j a $5.00
- Kuumavesipussin letkuja,
.; hinta „...........\.$1.00
huiskuja naisille, hinta $3.50
Boiskuja miehille, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .35
Korvamisknja, hinta .... .35
Nenäroisknja, hinta .35
Varmunsesineitä naisille,
hinta ............................$3;50
Varmuusesineitä miehille, -
' hinta $3.00 tus.
-•• y.T9.,'''.y.m- •
Kääreitä, Plaastaria;
Haavapumpulia 25c, 40e, 75e,
$1.60.
Haaväkääreitä V 20e, 2' 26e
-Exemasalvaa, hinta....;..;;—75e
Hoffmanin tippoja, sydän-aluskipnun
.,....^5(1^ ja $1.00
Selkäphiastaria .. . .35
Eintaplaastaria ........... .50
Monoaisplaastazia ........ - .50
Eetteritärpättiä, yskään'
s ja hengenahdistukseen
Halvapsvettä, hinta* w..
Hiusöljyä, hinta
V
,60
.50
.50
.26
.10
25c,
Hammaspulveria, 25c ja 50«
Ihosalvaa, hinta ..........^ 35
Kamferttia, kaivaa 25e moA
KandTerttilinJamenttia 50
Kummiplaastaria .....
Kofmenlaisia • tippoja
Hammastippoja, hinta....
Hammasldttiä, hinta ....
]fTayfitTm«>iaT^njnj lunta
: 40c, 60c Ja 75c.
Hemoroidesalvaa, hinta 75c
Hajupibkaa, hinta 25e unssi
Intinunjamenttiä, hinta .50
Snellmanin koliikkitippoja .60^
Kamferttiviinaa, hinta .... .50
Kamferttiöljyä, hinta .... .50
Emätippoja, koliikkiin Ja sy-dänaluakipnun,
hinta .50
Luulinjamenttia
Nervin tippoja
Parranajosaippuoita ..,„...
Päänlaristyspulveria
Pila^yä . . . . . . M . . . . ..
Puonöljyä
Pahdasta Norjan Klan-maksaöljyä,
hinta ......;,.50c ja $.100
.25
.50
.50
.50
.60
.50
.50
.50
Prinssihtippoja
Preserveeraavia tippoja
Biigapalsamia
Silmävettä ....
SOmäsalvaa ..
Sun- ja hammasvettä
.60
.50 .
.50
.60
.50
.50
TILATKAA meiltä liikeluettelo. ~ Meillä on wuitaT«na kaikkia. Suomen, Canadan ja Amerikaa
liikkeitä, lrammltavaro!ta;ma«keeraiumaaleja y* m. Me maluamme pottiraliaa kaildata $5:00 tai
riti UommUtatilaniuIstä. - - - i Eriiraisliikelaettelot aaianiiel^
KALEVA APTEEKI
K. G. K. NYMAN, Omistaja.
Suomessa ja Canadassa tutkinnon' suorittanut apteekkari. PORT ARTHUR, Ont
lun Suomessa' liittää kansainväliseen
luokkataisteluun, minkä: elimellinen
osa se^ on. Tulevaisuus, on meidän.
Tämä päivä Jo- 'totaa meille aitä
lupauksen. Siis eteenpäin- vaan, tyo-väen
Ja talonpoikain hallitaksen
tasmtdcsella, esteet murtaen.
Nyt on italiaiiiiMlfe^
likööriä. E n n ^ | l i ^ ; k ^ l <^
MnssoHni-saipjijtqu^^^
kavarvasrenkaita^ ]IIi|B^^
teripostimia. sitte arye&vat
UkBöritehtai^Jal^,. eta hädänkin
'äetiM:'vhinkur^^iiääM«ä^
pääU&on koMniQa.iiiiaelfiL
yhtä katäki ja repäsevä koin tuo.
suurmies itsekin.
Florensin Atfiteatterin ryyppyläs-eräs
, herrasmies tilasi -tuikun
Mussolini-likööriä. Mutta herras­mies
nähtävästi oli kohtuuden ys­tävä,
koska likööri hänestä tuntui
liian väkevältä ja pyysi sekotta-maan
siihen miedonnukseksi vähän
seltterivettä. Sitä hänen ei olisi
pitän3rt tehdä. Isäntä Ja saapnviUa
olleet vieraat kuuluivat Mussolinin
nskollisimpaan kaartiin ja ^ suuttui-,
vat silmittömästi 'tuon'miehen en­nenkuulumattomasta
pyhyydenlouk-kauksesta:
' miedontaa Mussolini-likööriä!
Seltterin sijasta mies­parka
sai perinpohjaisen selkäsau­nan;
niin perinpohjaisen, että hä­net
oli vietävä lääkärin paikatta­vaksi.
Kun hänet oli ommeltu Ja
laastaroitu, kulotettiin mies poliisi­asemalle;
jossa komisarjus hänelle
antoi ankara^ nuhteet hallitsevna
epäjumalaa< kohtaan- tekemästään
loukkauksesta; Ennenkuin , hänet
päästettiin irti, täytyi hänen Juhlal-'
lisesti luvata, ettei enää koskaan tee
its^än syylliseksi siihen rikokseen;
että miedontaisi Mussolini-likööriä.
Soo, Ont., Ilmoituksia
Mmwm
Eämppävaljaita ja niiden osia.
Utttokenldi; •akkia, overaleja,. oljyvaatteita, telttoja, vedenpitim
peitekankaita ja fcnormatarpeita.
Telttoja^ vedenpitäviä . p^itekankiuta ja kaormatarpeita.
Pidämme arvossa koetilaostanne.: Pikainen lähetys.
Kirjoittakaa pyytäen hintojamme.
HINSPERGER HARNESS CO., LTD.
Pohelin. 92208, Sanit Ste. Marie, Ont.—Lifaella'kanpoagintaloa.
SAULT STE MARIEN SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ANGLAN fJElPURlUKKEESTA
27 ALBERT ST. EAST. PHONE 1230—J.
rflaukset toimitetaan nopeaan, -r- Kirjeosote (FINNISH. BAEEBT
TARVITSI JUOKSUTAITQAAN.
. Campbellford, Ont — Aikoinaan
kuuluisa intiaanijuoksija Albert
Smokä ei ole oUnt yleisen huomion
esineenä enää pitkään aikaan. Mut­ta
nyt hän eräänä iltapäivänä juok­si
: melkosievän maantie-ennätyksen
Bradley Baystä Campbellfordiin,
jota väliä on kuusi niaiiia, vähem­mässä
kuin puolessa tunnissa; tie
oli sitäpaitsi kurainen.
Smoke von turkiseläinten pyydys­täjä
nykyään ja majaUee perhei­neen
Bradley Bayssä. Yksi hänen
pDcku tytöistään sairastui kovasti,
eikä> vanha juoksija kauan siekail­lut
vaan otti jalat alleen j a nou­ti'
kauppalasta lääkärin, eikä tytöl­lä
enää ole mitään vhätää; . Smoke
kyllä tiesi puhelimen etuisuudet;
mutta hän ei ollut varma, osaisi­ko
lääkäri Mnen majapaikalleen,
eikä hän tuota kuuden mailin: hölk­kää
pitänyt asiana eikä minään.
. H A U R A S L U I S I A LAPSIA S Y N -
T T N Y T .
London, Ont; Pari kuukautta
takaperin syntyi täällä lapsi, Jonka
havaittiin kärsivän erästä sangen
har^msta tautia; sen tieteellinen
mmi on "osteogenesia imperfecta",
joka merUtsee viallista luuaineen
rakennetta; -mutta jpta yksinkertai­sesti^
voisi sanoa luiden kauraudek-si.>:
Luot aiiiiä tandissa ovat niin
hauraat'että ne katkeavat vähästä­kin
painamisesta t u runmiui l i i -
knttamisesta.
Nyt täällä on syntynyt toinen
samaa tautia poteva lapa, .ja.lää-
S A U L T S T E BIARIEN
Suomalainen Osuos-ikaiqipa
välittää kaikenlaista ensiluokan roo-katavaraa
sekä kaikenlaista eläin­ten
relhna: Iänjalla (dijat tehkää os­toksenne
osouskaopasta.
369 WelllBchton St-, West. Oat,
Can. Telefooni 1810 F.
Hyvaa ken^n korjaatta varten '
koettakaa
RAPID SHOE SHOP
Käsin ^vaImistettuja kenkiä. ^>
E. E. NELSON.
108 Gore St. SanIt Ste. Marie, Ont.
Gore St Apteekki
Liikkeitä, foaettitarpeita, sikaat«ja
.'Ja "ngaretteja.' '
"lääkäri palvelukseesa.
Me valmistamme Je kehitämme fil>
mejä 24 tunninsisällä.
Suomalainen kaiqtpa-apalainen.
H. S. Boehmer'
Kemisti ja ApteeUcari.
SAULT STE MABIE. ONTAiSIO
kärU ihmettelevät ndstä noin har­vinainen
yhteensattuma johtua.
Enänmainitolta lapselta oli syn-fyissä
yksi kylkfloo ' poiUd. Nyt
sen käsivarret j a jalat ovat kat­kenneet
Jälkimäiseltä samoin o-
Vat kädet j ä jalat ^ikkisekäkak-a
kylkaooia katke^nt^ Ensimäi-sen
kerran kon^.lap8i tekee-heikon
yrityksen mkottaä jäseniään, mur­tuvat
luut iotka ovat kovat Ja
haoraat ,knin iäahiutale.
Kolonia l a p ^ hoidetaan lasten-niraalaasa.
'B^dldn keinoin yrite-tia^
t K i komrndlJBta^ir^^
fiu, »Btf* HäHJnpTlä ei ^ ^sonria
onhirfuiiilaeii toivetta»
Leipaa
Ja leivoksia'tarjoamme sanomissa' ja
vähltt^n kovaa leipää Ja korppuja
lähetetään, .pyydettäessä.
SI^EELTON B Ä K E RY
* Pohelin 739 J . .
Ifatti Ketohk
304 W«lliactea S t W. SM^ Oal.
J . A. tfadhnes, BJL
MaelNNES 9L
:; ^r.H.C Bnaa
BRIENr ^
Laklndebat ilsianajajat Nototfot
363 Q M M Str,^,
Saolt St*. Mariaa Ontario.
Konttori vsatapiltii Saalt Streettiä.
Rahaa lainataan bahrimmallit korolla
HAUTAPATSAITA^
Kon haluatte hauta- di muistopat­sasta,
nenvotdkaa £tä kanssaiBmie.
Meillä on parham varasto ^kokokas-pon^
saa.
Lafc» SapttSor Graalta A^MibUa Wk*
' W. JL ilePkaraoa HgBT °
Soo,. Ont i PhoM «24.
BARNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkolihaty* apteaUti
Canadan Soossa
Ainoa SOOSM oleva, apteekki, jo»
ka ilmottaa Vapandeua.
McFaddenJ[McMi!lao
Aidanajajat lakimiehet notariot
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.*
Uriafa McFadden. K. C-E.
V . McMiUan.
CÄarlie Häyrinen
A U T O N A J U R O J I K E
_ ^ Phone 1167
354 Albirt SI. W. Soo, Ost
ERIKOINEN HUOMIO ANNE»,
TAAN SUOMALAISILLE
DTC A , R WEST
Sdiäbaakatoktor! _____
Tarkastetaan X-sähkösädekoaeel]''
21«•7» .'••G#»llo.li«.-K_-J«:s.*t««_">':' €»S••L•• '•'. ,, SSoooo, .-'O*.
— Phone 1806 —
i^rmmenea vnoden kokemus
malaistea keskimdtfu.
.iSydellisen kurssin
snorittannt ,
Hieroja ja Sairasvo*^
mistelija
K. A ; LEINa
SS6 AObMt Sfc# Sook Ont.
JbnmX ioWod«i kokea»
Cai.
iDesten pitkav^
S f Tehty Inasti
g t ä nahkasta, on
huoleUisesti teht;
.ruskeasta ja mu
kan nahkasta
; Dominion tekoa,
hinta ?7.00.
VALTIOPETOSJUTTU
HOVIOIKEUOI
Maalisk. 5 pnä jatke
Idlöä vastaan nostetun
jnton" käsittelyä Vii]
icendesaa, joka .istui tä
lääninvankilan kirkossa
luessa ehdittiin kuulust
tyä, ajoita syytettiin
Mrjallisuuden levittäm
jen antamisesta sotilasi
"valtiopetoksellisesta"
£nsimäiseksi kuulusi
Asser Seppää, joka
alikersanttina; Savon"
Bientin 2 pataljoonan.
asaa. Hän oli syntyn
huhtik. 5 pnä 1903,
ole kuulunut mihinki
järjestöön. Joku vn(
IVhäjärven Konnitsan
ran jäsenenä.
Syytetty myönsi V .
koitoksesta käyneensä
siäräperäiseen puuhaa:
kään ei paljon tietänyi
neensa Jäppiseltä VPu
den, jota oli näyttänyi
«niselle, sekä jättäiieei
seHe erään kaavakkeei
tiin; tietoja sotilasasio
oli, täyttänyt erään ;
avnstuksella.
.Työmies Tuomas
oli syntynyt Jääskessä
lot koskaan työväenj
sen, syytettiin rajar
jallisuuden leVrttämis
-keskuuteen.
Syytetty, palvellessr
Savon jäälräriryl
tsljoonan 4 komppan
Joessa, väitti saaneen
1 Ipl. "Punasotilas"
oli: hävittänyt anta
Kielsi ottaneensa mu
toimintaan osaa -ja"'
fannoamista. c
A. Seppä myönsi
Armiselle 2 kpL " F
teä. , '
Työmies Edvard '
«Ii palvellut myös ^ 1
rykmentin 2 pataljoo]
»»jfssa, syytettiin sot
*oien antamisesta,
kostaan, sanottim; sj
oli löydetty eräählai
^PPu", joka olisi piti
*etty Monnolta> joka
l^yy^änyt häntä kir
Juliaa nimellä Enso