Vapaus, March 21, 1925

              Snomn
Kurssi
.39.30
Dollarista
LSHETYSKULUT:
40c lähetjksistä aUe $30.00,
50c lähetyksistä ?30--?59.99
asti 75c lähetylcsisät $60.00
j a $1.00 k a M l ta
$100.00 taikka sitä «aorem-niUta
lähetyksiltä. SähkSsano-;
malähetyksille on knlnt f3.50.
Torontossa ottaa rahaväli-tylisiä
vastaan S . C N E t L,
957 Brcadview Ave. - .
Sudburyssa j a yrapäristölla
asavat voivat käydä Vapauden
konttorissa tiednstamassa eri-kobkurssia.
Lalvapiletteja «yyÄin.
Tieda*t«kaa ptleCtiatioiU.
VAPAUS
Bo3t 69. — Sodbury, O n t
lAiiiftiitaina> maallflk Blareli 2l8t, 1925
r i on inaakimtaa kasittävaia vtto-toiseen
edostajakokookseen jäätet'
tiin ottas osaston puolesta, osaa ja
maksaai: anne kolme dollaria, joka
Tässä lyhykäisesti ilmaistaaa !ty5t-tömyynlmJön
todellineh syy j a sen
. mahdoUiset seuraukset. Kapitalisti­sen
yhteiskuntajärjestelmän piiit-teissa
ei siis työttömyyskysymystä
voida saada tyydyttävänä , itävällä
ratkaistua, mutta juuri siitä syystä
olisi nykyisten Tallanpätäjien tehtä­vä
edes jotain "niiden, kärsimyksien
lieventämiseksi, jotka hEfiflän yllä­pitämänsä
epävakainen tuotantojär­jestelmä
•uhreilleen saaaflggt. Tässä
tarkoituksessa on työläisten j a työ­väenjärjestöjen
taholta eri maissa
tehty useampiakin ehdotuksia. Tär­kein
on kuitenkin se, että kuntien
jä hallitusten on työtääömänä olevil­le
työläisille järjestettävä yleishyo
dyllisiä töitä ja, että -nämä työt e i ­vät
saisi olla mitään nälkäpalköilla
teetettäviä 'liSLtäaipiäiBML"^ JJseessa
maassa onkin saatu pakoitettua
konnat ja valtio - j^E^^ssMn maätSssi.
, tällaisia töitä järjestämään, mutta
yksityisyrittäjät ovat aina tällaisLSsa
tapauksissa nousseet jyrkkään cvas-,
tarintaan ja päästämeet. iauTiean
hätähuudon, kmn3ca ölmä mdk& aah
"epätervettä" taknäenboätoB, "lomi­aan
lamaannuttamaan y i s i l y i s y r i t.
teliäisyyttä" j.ii.e. TodelBiäinidessa
on syy vain se, että l e aflaö sväl-.
miina, tnnnottomasrtä Tiy^äkseBn
käyttämään työläisten äärimmäistä
hädänahJBta t i l a ^ jpelkaiTät aiaiSen;
toimenpiteiden kautta menettävänsä
tilaisuuden ostaa. työmariäänoiltB
halpahintaista lyövoimaa. He ovat-'
Idn tavallisesiä tällä, sneMlaaai a i - '
kaansaMeet sen, että aasia,'Vliatä
aputöissä" maksetut palkat <o:eat.
pndotetnt yleistä paDdcatasoa tmxtaii
vasti alemmaksi.
^ Outton varunaiteMa koJuatktCB-sa
Biaaliskuun 15 päivällä y i i y i * -
Bastoon jäseneksi Paal Mamafcei?,
Väinö SUver, J . T. Kiviranta, i
Hämäläinen, Urpo Aaltonen, Jila
Tanskanen, Einar Aitol& 3& Dag­mar
Riutto, jotka kaikki liyväii^yt-tiin
täysillä oikeuksiHa osaston j ä ­senyyteen.
Muottokortijla c Timiajo-an
osastosta I^mpi j a ; ^ i n ^
nen sekä Lydia itfacMii:;^^
toverit puheenjohtaja lausui 'terve­tulleeksi
osastomme yhteyteen ja
8?n kautta kommunistiseen työvä­enliikkeeseen,
sekä lausui ^iyOmuk-
B«n, että osastoon nyt j a edelleen
yhtyvät, muatoyat yelvblliBUudet
jotka yhtjrinisen kautta jokaiselle
lankeaa, ennra kaikkea jokj^inen
ottaa osaa osasto^in^taan; ollen
läsnä osaston kokoukrisM • j a M
M tUaisujiksissa; jolloin- vasta ;puo.
jueemnje ifikä yhtyneet jäsenet t u -
leyat hySiymään yhteenliittymises-
Bruce Mineii osaston talon r a ­kennusrahastoa
teräysKstalla kerää­jään
vaUttiia toveritar Irene L i n -
dala. Toveritar . l y y d i Wilenin
pyydetään mttSxmai keräämänsä
varat osaston, kautta^ iöska hän en­tisenä
Bruce Minen asukkaana on
saanut sanotun keräydfetan suoraan
Bruce Minen osastolta, jnutta ko­kous
katsoi sopiyakri, ^tteistnlok-
«een nähden, etÖ toveritar Wilen
osaston kantta tilittää ^iSämäiibi
rahat
Toveritar Laurilan Meadow Porta-f
" t a . Man., keräydistalla tcrSa^
jaksi lupautui toveritar O l i v f a - K a u -
hanen. Toveritar Laurila on m f l -
tei kokonaan näkönsä menettSnyt
Ja sen johdosta nykyään hoidettava-
»a sairaalassa, oHen käyhän tyS-
^isperheen äiti, lännen ^isviOo-gmareita,
joten apu hänelle aina.
" n on välttlmätSin.
John Mäen hyväksi k e r i i y s H s t i^
f n ''T*''^ «"»rtnBta yhteensä $21.
j o l u asianomaisdle taitetiSn.'
*^^wdafl TyövaetopiKte«en Onta-on
alin naksu, jonka perusteella
eri yhdistyksiä sanottuun puoluee-
{seen hyväksytään. Edustajakokous
pidetään Hamiltojaissa huhtikuun 10
j a 11 pairanä. Osaston edustajik-<
ö vaUttiin S- G . N e i l , E r k k i Nyran
j a John Johnson. Naisedustajan v a ­linta
jätettiin seuraavaan kokouk­seen.
Suomessa ilmestyvään Tiedonan­tajaan
päätettiin alkaa kertaamaan
vappuonnittelnja. Keräyksen jär­jestäminen
jätettiin agitatäoniko-mitean
-huolehdittavaksi - sanomaleb-tiasiamiesten
kanssa.
Järjestön keskusriraston kierto­kirjeessä
erikoisesti «Iestettiin
Suomen vallankumoukaälisen työ­väen
omistaman lehden. Tiedonan­tajan
tukalaa asemaa j a kehoitet-tiin
osastoa mikäli on mahdollista
ryhtymään avnstusto'imenpiteisiin.
Päätettiin että jbkaänen osaston jä­sen
lahjoittaisi yhden dollarin Tie­donantajan
hyväksi. Mitään pak­koa
ei kuitenkaan kohdisteta jäse­nistöön,
mutta tofvbtaan että Jo­kainen
jäsen käsittäisi sen tuka­lan
aseman, missä Tiedonantaja
tällä kertaa xm.
Nova Scötian kaivostyöläisten lak­koa
päätettiin ryhtyä avustuksen
hankKmalla turvaamaan. Keräyk­sen
^ j e s t ä m i n e n jätettiip johto­kunnan
liudleksi.
Kaupungin keskuskomiteassa ole­va
osaston edustaja toi komitean
toivomuksen jäsenistölle, että se
suurilukuisemmin alkaisi ottamaan
osaa kaikkiin keskuskomitean jär­jestämiin
^ yhteisiin kokouksiin ja
•muiKiri keskuskomitean järjestä­miin
tiläisuiiksiin.
t u e t t i i n puolueen toimeenpane­van
'komitean lausunto Beaver^La-
'ken 'osaöton puolueesta erottamises­t
a j a 2 -piirin neuvottelukokoaiksen
päätöksen johdosta. Puolueen tp.
komitean tekemä päätös, ettei se
voi "hyväksyä piirineuvostelukokouk-sen
t^keniää päätöstä, jonka mu­kaan
Beaver Laken osasto pitäisi
ottaa -puolueeseen takaisin, hyväk­syttiin.
Puolueen tp. komitea, puolueen
menettelytapoja seuraten, on e d d -
i k e n J&ttänyt erotetulle Beayer L a -
Eri * l I 1 *tm
CHASE RIVER, B. C
ken osastolle tilaisuuden astua a n -
delleen puolueemme riveihin itse i l -
^ntoittamalla tp. komitealle alkavan­sa
noudattamaan puolueen edustaja­nkokouksien,
tekemiä ja hyväksymiä
päätöksiä. Kun Beaver Laken oa.
sen tekee,'yon tp. komitea vahms
palauttanman Beayer Laken osas­tolle
:lupäkirjan. Joten nyt on
iIBeaver Jlöken erotetun ^oslaston jä­senien
omassa kädessä avain pääs­tä
uudelleen kommunistisen ppolu-een-
yhteyteen.
Sanomalehtiasiamiesten kuiikaus
jrapQxtfi liuettiin, joista yhteensä i l -
Iliikettä tehdyn kuluneen kuu­kauden
ajalla $1^7-40. Asiamie-liistä
pafhäiten kunnostjautunut oi
toveritar t ) l i y i a 'Kauhanen, joka oi
•tdfai^ lUkdt& $102.40 arvosta.
Tm.. lEaiifaanen on Toverittarelle
"hankkirint (BB tilausta. Se on hy­v
i n ttahfcy.
Jtthtfdcunta ^velvoitettiin antamaan
tananntonsa fseuraavaan kokoukseen
KomiBBBist^aoIaecn englannin-kielinen
puhuja tov. J . Kavanagh
puhui täällä Nanaimossa t.k. 8 p.
Kuulijakunta käsittäen noin viiti­senkymmentä
henkilöä, jota muu­ten
ei näe aina niinkään suurta
joukkoa kokoontuneena tämän saa­ren
englanninkielisen työväestön
keskuudessa. Tov. Kavauagh; sel­vitteli
laajahkossa puheessaan ^en-siksikin
yleispiirtein tämän mante­reen
työväenluokan asemaa, sen
taistelukuntoisuutta, Nova Seotaan
työläisten tämänpäiväisiä. t u s t e l u i -
ta "Bescoa" vastaan, kuin myöskin
U. M. W . of A. 18 » t a piirin yleis­tä
tilannetta. Vedoten saaaSa iko-ko
maailma^ työväenluoikan tämän-pmväiseen
Olotilaan j a mihin se on
painumassa Yhdysvaltain pankki-kapitalistien
Mristystoimenpiteiden
johtamana, kosMen taQä kertaa k i ­peimmin
Saksan työväestöön n. s.
Davessuunmtehnan •rauoäossa. —-
Vaan jonka suunnitelman tuotta­mat
iskut, saavat kaiikkein maitten
työläiset tuntea lähitulevaisuudessa
selkänahoissaan. Selvitellen sen
yhteyd^i» mitenkä taksan työläi­set
ovat jonnenettäneet 8 tuntisen
työpäivänsä j a käytännössä on sen
?ijalla 10- j a 12-tuntinen työpäivä.
Tämän peroBteella painostaen myös-,
kin mitenkä välttämätöntä on kan­sainvälinen
työväenliikkeen yhteis­toiminta,
itmstiutunutta finanssi-pääomaa
^vastaan. Myöskin selvi­tellen
Tijagyistä yleistä työttömyys-probleemiB.
, l u o d e n puineensa sii­hen,
miteiikä '.välttämätöntä olisi jo
tämänkin saaren kaivostyöläisten
järjestäytymisen -tarpeellisuus. Y -
leensä puhuja selosti asioita selvä-piirjteisesti.
Kdnunuiiistiselta näkö­kannalta
katsottuna, jotain puoli-toästa
i^untiä kestävässä ^puheessaan
ja sen lisäksi *°Welä tunnin verran
selvitellen j a vastaillen kaiken suun-taisäin
"kautskyläisten" y. m. k y -
sDotä, /amten tntee 'Osasto suhtautu­maan
sellaisiin -osaston jäseniin,
jotka '^QXEKvai ^ i s ' ammattialansa
naiosltia.' ' ' ,••
Saksan m^l k ä i t i t e n hyväksi
Torontoma toiminut kansainväli­nen
avnstsBskomitea «on nyt lo­pettanut
toSrmSntansa j a jos joil­lakin
vidä «n •fceräyälistoja tältä
komitealta on ne Iteii.palautetta­va.
Osaston yliafiSrfineo ^työkokous
päätettiin i ^ f ^ sunnimtaiina, maa-lisk.
22 pSivSaS Isieilo adtse il-lalla.-:-'^,:..-:''^-':
•
' - OiMtM mart^. diAetUn "Ho'
miaan" laa«ert«i on Isaaataa-illalla
inaaUdcunn 28 päivänä. Oskesteri
iesittaä useita aivan «uuda k3f3>alei
ta j a lisäksi .-esihitysr osaston seka­kuoro.
Paljon monta ohjehnaa, j o ­ten
paikkakunnan snomalaisen työr
väestön toivotaan antavan tanssan
kannatuksen osastonuna nuorten
konsertti-iltamalle.
Osaston snnatmUulcoBla1«st«fi toi­meenpanema
iltama on snnnnntal
illalla maalidcuun 20 päivänä. Jo
pitkän aikaa ovat lapset valmistel­leet
tätä iltamaansa varten oh­jelmaa^
kuten näytehnäkappaleen
sekä monS'muita arvokluuta nume­rolta.
Tilaisuuteen sisäänpääsykin
on -vapaa, vain 15 senttiä mak-javiaj
r u a ^ lapset myy­mään,
saadakseen sunnuntaikorölu-laisille
käyttövaroja. Snuremmastf
ei itrnri tarvitse yleisöä kehoittäa
sftapnmaan ^asten järjestämään ti­laisuuteen,
eJUä yleisö on aina a t i -
tänvtlrunBaan kannatuksen lasten
ti^Beenpanemille Iltamille, joten ei
oU. sdcottavaa että- h^ tälläl^an
symyksiii^, joitä niin kirjayan, vaik­kakin
pienen, /kuulijakunnan kes­kuudesta
tehtiin. Muuten olisi mie-'
lestäni suotavaa, että olisi mahdol­lisuus
isaada (useamminkin tänne
saarelle englanninkielisiä puolueem­me
puhujia, selvittelemään tälle vä-
Enpitämättömälle raatajajoukolle
kommuhisniin j a kumouksen aakko­sia.
Sillä tilanne kehittyy täälläkin
päiVä -päivältä kireämmäksi. Viime
Mrjees^Tii mainitsin miten t ä ^ä
on työssäölevilla tilaisuus raataa
joka päivä, siten hankkiakseen niuk­kaa
toimeentuloaan, tällä kertaa
ei tilanne öle enää samanlainen,
sinä viimeksi kuluneilla viikoilla on
lämäh saaren käivolcsissa, melkein
poikkeuksetta, tehty työtä vaan 8
j a 4 liäivää viikossa.' Saimalla o l ­len
luihut liikkeellä, että lähes k o ­ko
saaren käivöksisMi tullaan-lähi­tulevaisuudessa
järjestämään työt
käyntiin ainoastaan yhdelle; vuo­rolle.
Nykyään tehden Osa k a i
voteiÄta työtä kolmellakin vuorol­la.
Jos isanotut huhut toteutuvat
kuten voi miähdollisesti käydä, niin
se tarholttaa satoibin nousevaa l i ­sää
työttömäin armeijaan tälläkin
kittavalcsi ja toisten osastojen mie­lipiteiden
aelville saamiseksi, jos­ko
olisi tazpedlista kutsua osasto-jemme
neavottdakokous Vancouve­riin
ennen piirin edustajakokousta
(lukuunottamatta. Sointulan osas­toa
matkan etäisyyden takia), kes­kustelemaan
j a päättämään yhteis­ten
kesäjuhlien viettämisestä y. m.
kysymyksistä. Cbase Kiverin osas­to
ilmoittaen samalla kantansa e-dellisten
kokemusten perusteella et­tä,
niin' agitatsionillisen merkityk­sensä
kuin myöskin aineellista pnol
ta silmällä pitäen, katsoisimme nii­den
saavan enemmän todellisen työ­läisten
joukkojuUain luonteen, jos
ne vietettäisiin. kaikkien osastojem-me
osanotolla, yhteisvoimin, ylv-teisymmärryksin
ja yhdessä pai­kassa.
— F . Kivdä.
ROSE GROVE, ONT.
. Osastomme työkokouksesta t.k.
8 päivänä hyväksyttiin uusina jä­seninä
osastoomme Janne Poutiai­nen
j a Jani Lahti, molemmat täy­dellä
toveriluotoUa. Poutiainen
kuului jo aikaisemmin osastoon,
mutta jäänyt nyt välillä jäsenmak­sut
maksamatta.. Lahti on ollut
Cobaltin osafet. vapaa jäsenenä •vii­me
kesään saakka. Tervetuloa kom-munistiseeri
taistelurintamaan!
Luettiin C. K. P. keskusviraston
kirjelmä koskien Beaver Lakfen o-saston
asiaa. Ja toimeenpanevan
komitean kirjelmä koskien Worke-rin
avustamista.
Keräyslista Bruce Minen osastolta
oli kokouksessa esillä. Keräyksen
toimeenpanijaksi rupesi tov. P.
Muttilainen. V
Väliaikaiseksi taloudenhoitajaksi
V. Mäen sijalle tuli tov. K . Sor-senniemL
.
T . k . 7 päivän iltana vietettiin
osaston haalilla kansainvälistä nais­ten
päivää. Suoritettiin vapaata
ohjelmaa. Joukkoa olikin tullut
runsaanpuoleisesti. '
TimSn kuun 28 päivänä on ne
niin sanotut jätkäin iltamat vaih­televalla
ohjelm^la. Muistakaapa
silloin tulla jokainen joka vähän­kin
kynnelle kykenee, sillä olen
kuullut kuiskeita että niistä kehit­tyy
sellaiset kemut, joita ei ole
tämä kansa nähnyt. Alkaa täsmäl­leen
kello 7. illalla. — Raportteri.
Maapallon^ navoista
Maapallolla on ainakin kuusi hy-vintunnettua
napakohtaa, ollen ne
kolmet kaksoset. <• Yhdenkään n i l
den yli ei ole vielä koskaan ihmi­nen
kulkenut, mutta jOs amerika-laiöten
tiedemiesten varustama i l ­malaiva
Sheiiandoah lähtee napa-entomatkalleen,
se mahdollisesti s i i ­oin
lentää Pohjoisnavan y l i . Muut
viisi: napaa ovat etelänapa,' kaksi
"kylmyysnapaa" j a maapallon kaksi
magneettinapaa, eteläinen j a poh-sia
maapallon leveysasteiisa vastaa-vassa
suhteessa.
Kun amiraali Peary seisoi maa
pallomme pohjoisen navan nokalla,
'kääntyi hän sen mukana sen ver­ran,
että olisi tullut ympäri pyöräh
täneeksi 24 tunnin ajalla maan pyö-rinnan
mukaisesti. Mutta kun hän
viipyi siellä vaan muutamia tunte-j
a , ei hän tullut pyörähtäneeksi
kuin vain pienen osan koko ympy­rästä
—- mikä pyörähdysliike ei
suinkaan ole niin kiivas että siitä
"tulisi pyörälle". Sen sijaan ihmU
nen, jos asuu Guiton kaupungissa
Equatorissa, joka paikka on päivän­tasaajan
kohdalla, tulee saman 24
tunnin ajalla kiitäneeksi avaruuden
läpi suunnattomassa ympyrässä hui­maavalla
nopeudella.
Toinen ikuisen jäätikön paikka
maapallollamine on etelänapa, joka
on pohjoisnavan kaksoinen. Vaikka
näitä napoja eroittaa koko maapal­lon
mitta, ovat olosuhteet kummal­lakin
lähes samanlaiset. Vain maa-ja
vesistösuhteet ovat hieman eri­laiset.
Etelänavalla on maaperä,
jota ympäröivät laajat meret. Poh­joisnavalla
sen sijaan on meri, jota
ympäröivät jäätikkömaat. Eteläna­valla
ovat kesät kylmempiä, niin
kylmiä ja niin tuulisia, että mih-käänlafnen
kasvullisuus, ei vähäpä­töisinkään,
menesty koko eteläha-paseudulla.
Näistä seikoista huoli­matta
on kaksi retkikuntaa käynyt
etelänavalla, kapteeni Ronald
Amundsenin j a kapteeni Robert F.
Scottin, joista jälkimäinen sai hen-gellänsä
maksaa rohkeutensa.
Magneettiset navat ovat enem­män
kuin tuhannen mailia varsinai­sista
maan navoista, pohjoinen mag­neettinapa
Hudson Bayhin päin ja
eteläinen magneettinapa 'Uuteen
Seelantiin päin. Ne ovat aivan e r i -
koisluontoisia maan napojen perhe­kunnassa.
Pohjoinen, magneettina­pa
aikaansaa sen, että jnagneetti-ncula
seisoo suoraan kärjellään, jo­ta
vastoin eteläinen magneettinapa
vaikuttaa, että magneettineula sei­soo
jalallaan. Kumpikin vaikuttaa
omalla tavallaan kaikenlaisiin mo-talljkoneisiin
joko saattamalla ne
magneettisiksi taikka taasen pois­tamalla
niistä kaiken magneetin.
Magneettinapojen vaikutus selite­tään
siten, että maapallo itsessään
on magneetti, joka nähtävästi joh-tuu
siitä, että maapallon ympäri
kulkevat sähkövirrat idästä länteen
päin. Kumpikin magneettinapa liik­kuu
säädetyllä alalla.
"Kylmyysnavat" ovat maanpa
koon- ajetuita hylkyjä napaperhe
kunnan jäseniä, jotka ovat harha
leviä j a paikoillaan pysymätt&miä.
'Ne asustelevat siellä, missä ky >
myys on suurin, tavallisesti manner­maan
sisäosissa. Vaikka 'vuoden
keskilämmön kylmyys on /suurin
pohjoisnavalla, Iftytyy Grönlannissa
jääaavikko, missä on pohjoisen pa
Elämän tovereiksi toisilleen ovat
yhtyneet
MANDI VESALA
. — j a —
ROBERT M A K l ^
A. C Ry Mile 163
ONNITTELEMME
Uno j a Aino Kaiho
Desar ja Enni Possamai.
Seimi ja Hilma Karhula.
Olli ja Anna Liljebock.
Heikki j a Alma Muhonen.
Hormavirta perheineen.
K i j a j a Hulda Lankoski.
Alex Hakala.
Toivo Mark.
Van Koivumäki.
Victor -Rimpelä.
John ja Hilda Nelson.
Werner Aho.
Julius, ja Sandra Hansen.
Hilda Niemi.
; Nfuorelle toverille
saazdla, 'ja työläisten eosisestäkin
kireällä lillutta :snölivyn kiristämis­tä,
taas s&den lenkin tiukemmalle
Mikä nähdäkseni taasen onkin eh­kä
paiiainta joukkolääkettä, m i ­tään
välttämättömille, vaan silti
kaiken porvarillisen humpuukin pe­rässä
ju'(ÄBeviIle työläisjoukoille,'
Sillä k n n ^vatsaf ovat herättäjänä
joukkojen jövoja tdiniintaan, niin
se toiminta -on «iUoin .-.vilkkaampaa,
todellista j a kianas kantavampaa-
YlatempSi lasAoa «ojista osas-toasioista
sanaen. Cfsastomme vii­me
kokouksessa monien mtiit^n a-sioitten
yhtejdessä ItMlfflDSfed^
päätettiin aenraavaa? Koska kes-kustoimeienpaneva
[ komitean päätök­sen
mukaisesti (ÖeUjärjeriiSnimetp
komitean snoätteleniana) pidetään
kansalliskonv^ntsioni e d ä SSHjss^
tömme edustajakokous tänä vsonna
vasta syyskuun alussa, niin lokoini
ottamatta niitä periaatteelKnafcsan
puolia j a kysymyksiä m i t ä on v i ­reillä
puolueessamme, ja jotka näin
ollen jäävät hiukan kuten rempal-een
näin kanani, koska konventäo-nien
pito siirrettiin näin myöhäi­seen
tänä vuonna, tuottaa se sitS-jaitsi
meille 7 mnen piirin osastoU-e
hankaluutta myiöskin käytänndl-iaessä
toiminnassamme,, nim. yli-te{
«eB kesajoUien victtamukysy
myfaen ratHisnssa. Sillä jos osas­tomme
katsoisivat edelleenkin öH^
van karkotustaan yastaaväa hyötyä,
niin-raineellisesti kuin periaatteelli-
Bostikin j^teisten kesäjnhfien v i e -
olla, o l i n niillä k a i k i n , p u o l i n o n ­nistumismahdollisuus
- a i n o i t a an
Vahcouverissa lieinälraun 1 jdivan
tienoilla ja koska, siihen mennes­sä
d viielä talisi ehka olemaan p i i -
rinniie edustajakokfouskaaif ja juh-ain
valmisteluun nyt j o t o l i d r y h -
'tya hetimiten, j i l i n päätti osastom­me
jättää tamin kycynyksen kir*
. eeUisesti piiritofmSIcnDtaoinie Jia»',
jomen.
Enimmäri on aina puhuttu j a yhä
puhutaan pohjoisnavasta, V Se on
maapallon ylimmällä huipulla, mis­sä
maapallon leveysaste on 90 ja
pituusasteet yhtyvät. Tällä paikal­la
on käynyt aikojen kuluessa vain
yksi ihmisten vierailuretkikunta.
Vara-amiraali Robert F . ; Peary viet­t
i siellä eskimolaisten oppilaittensa
kanssa muutamia tunteja, tehden
huomioita sen "jäähdytyslaitosjär-jestelmästä".
Tiedemiehet tietävät kertoa, että
tämä jäähdytyslaitos, jonka on jär­jestänyt
j a jota ykShomaan hoitaa
luonto, e l millqinkaian edes heinä­kuulla
osoita lämpöä, missä ei suo­laton
vesi jäätyisi. Talvella on siel­lä
keskilämpö suunnilleen sama
kuin mannerilmaston kylmimmillä
seuduilla. •
E i vanha, uskollinen aurinkomme-kaän
ole voinut särkeä tuota jääh-
'djrtyslaitosta, kun se vuosittain pa­laa
vierailulle pohjoisnavalle, vaik­ka
se siellä säteilee kelisiä kuu-muussäteitään
enemmän jä voimak­kaammin
kuin missäiln. muussa osas­sa
maapalloa, paitsi etelänavalla.
Ellei aurinko alinomaa liikkuisi,
saattaisi se pohjoisnavan maapal­lon
kuumjmmaksi paikaksi. Mutta
nyt aurinko ei vöi muuta kuin sula­tella
ikuisen jääpeitteen ulompia
kuoria. Kun aurinko vierailee poh-j
f ^ n a v a l l a , op siellä kuusi kuukaut­t
a kestävä yhtämittainen päivä,
mutta kosteus, pilvet j a usvat t u r -
ifflelevat auringonsäteiden: synnyttä­män
Idmalteinn valkoisilla lumipa-larilla.
Kun aurinko jättää pohjoisnavan,
syntyy della kuusi' kuukautta kes­tävä
y9. S i i o i n valaisevat pohjois­t
a pitkää yötä taruniriiset valot.
Pohjoisella t^vaalla ön silloin vaa­leahko,
vihreähkö ja ruusunväriä
muistuttava valokaari^ josta näkyy
pitkin j a poikin taivasta valkeita
taikka . värilUsiä valontöteitä, va­laisten
taivaan j a ikuiset lumet ja
jäät. Tätä valoa kutsaimne revon
t u l i k s i
lonpuoliskon kylmin heinäkuun ai
ka. Verkoyanskin. aineella koillises
sa Siperiassa, aivan napaseudun l ie
peiliä on kylmempi tammikuu kuin
itse pohjoisnavalla. Siellä painuu
elohopea Fahrenheitin mittarin mu
kaan 94 astetta alle nollan, vaikka
keskimääräinen kylmyys tammikuun
ajalla on 64 astetta alle nollan
Heinäkuulla on kylmin paikka maa­pallolla
Fort Congerissa, Orinnel
maassa, Ellesmeren saarella, pohjoi­sella
napa-alueella, missä keskimaa
räinen kylmyys koko kuukauden
ajalla on 40 astetta alle rtollan F ah
renheitin mukaan.
Nämä ovat maapallon "kylmyys-napoja",
joiden paikka ei aina ole
tarkoin määritelty, vaan saattaa
seutu huomatustikin muutella.
RUKOUS J A KURKKUMÄTÄ
SEERUMI
Vaikka pohjoisnapa ei\ milloin­kaan
voi muuttua asemfltaan ja
vaikka luonto sen on kiinteästi kät­kenyt
asemilleen, heilahtelee se
kaarnakin ympyrässä.. , Tämä l i i -
kebtinUiC»aikaansaa aroavalsuBk'
Winnipeg. — "Jumalan lapsen
puhdasta verta ei saa myrkyttää
minkään alhaisemman eläimen ve­restä
otetulla visvalla j a saastalla,^'
oli yksi niitä syitä, joiden nojalla
Robert Watsori sanoi kieltäneensä
ruiskuttamasta kurkkumätäsecrumia
12-vuotiaa8een tyttäreensä* joka v i i ­me
marraskuun 22 p. kuoli kurkku
mätään. Häntä kuulusteltiin vai
tion todistajana rukouksella-paran­tajaa
William Elderiä vastaan nos­tetussa
jutussa, jossa tätä »)^tetään
taposta, mainitun Watsonin tytön
kuolemantapauksen takia; Samoin
tulee Wat8on itse sekä David S.
Rpbb, toinen uskolla-parantaja, t a ­posta
syytettäväksi.
Todistuksessaan Watson kertoi
kauan olleensa, rokotuksen eli see­rumin
ihmisruumiiseen ruiskuttami
sta' vastustaja. Jo ennen K r i s t i l l i ­sen
tieteen kirkkokuntaan yhtymis­tään
oli hän ollut duossa käsitykses-sä,
« jdca oli varmistunut hänen luki­essaan
Kristillisen tieteen kirjalli-suutta.
"Me uskomme rukoukseen," hän
sanoi, "ja kaikkivaltiaan jumalan
voimaan palauttaa ihmiselle tervey­tensä,
kun sitä häneltä oikealla t a ­valla
anotaan."
"Jos mies asettdu rautatiejunan
eteen maata, j a juna murskaa hä­net
» koipensa, uskotteko miehen t u -
Icvan rukouksella ehyeksi jälleen?"
kysyi valtion syyttäjä John Allen.
VHinä uskon sen voivan tapahtua
sopivissa oloissa," vastasi Wat8on.
Elder ei oHat tehnyt muuta kuin
Kun sinulla nyt on Punikin kun­niakas
asiamiestoimi hoidettavana,
niin sinulla e i ole mitään syytä
painaa päätäsi alas. Punikin val­takirjalla
— proletaarisen ivan ja
huumorin valtakirjalla — on vapaa
pääsy kaikkialle. Iske sinisilmäsi
jokaiseen, joka ci ole vielä Puni­kin
tilaaja, j a selitä asiasi;
Itavaltioiden naisväki
ei ole koskaan esiintynyt kovin suu­rilukuisena
Punikin luetteloissa.
Johinineeko se siitä, että tyttölap-silla
olisi huonompi huumorintaju?
Sitä on vaikea uskoa, koskapa y-leensä
surullista naista ei tapaa.
Kaikkihan ne nauravat — asiatta­kin,
saatikka asialla, 'ja Punikkia
lukevan ei tarvitse asiatta komen­taa
itseään nauramaan.
Pojat j a tytöt! Käykää siis t a ­paamaan
tätiä!
Canadan höpeamalnarit
j a farmarit ovat pahempinakin päi­vinä
höystäneet elämäänsä ^ Puni-ikijla.
, Mutta vielä on tässältin k u ­ningaskunnan
osassa sellaisia, j o i l ­le
ei tule varsinainen naurattaja.
PunikkL Vielä nauraa moni "tyh--
jää naurua", eikä ole yhtynyt sii­hen
yleisnauruun, johon voikin yh­tyä
vasta Punikin tilaajaksi ryhdyt-tyään.
Canadalafset pikkupojat j a -tytött
PiUikää "setää" l u j i l l a . Vaikkapa
hopean kaivaminen toi farmaami-nen
ei olekaan kovin tuottavaa työ­tä
työntekijälle, jää kai viikossa o-maankin
taskuun sen verran kirk­kaita
hopeoita, että Punikkiin pys-tyy-''
• • \
Lohikalaa
luulevat muualla kuin lännellä, asu­vat
kaikkien länteläisten syövän, j a
kala, kuten tunnetaan, on aivoston
ruokaa ~ jossa ei ole perää, kos­kapa
hyvässä kunnossa olevan a i ­voston
olisi jo aikoja sitten pitä­nyt
sanoa omistajalleen, että on a i ­ka
tilata -se,' joka aivoston todella
saa vorkkimaan, nimittäin Punikki.
Pojat j a tytöt j a asiamiehet
yleenskl Kalamies ensimfiiseksi ti-iausverkkoonnel
^
Levltysotasto.
rukoillut tytön puolesta, eikä hän
ollut koskaan kieltänyt todistajaa
hakemasta lääkärinapua tyttärel­leen.
Saatuaan tietää, että lapsi
sairasti kurkkumätää, oli ' todistaja
noudattanut lääkärin määräyksiä
kaikissa muissa kohdissa, paitsi see­rumin
käyttämisessö. " E n olisi kos­kaan
antanut anteeksi itfeUenl",
hän sanoi, "jos olisin antanut käyt-
VANHAT IHMISET VOIVAT LÖY<
TAA LÄÄKKEEN MONEEN
TAUTIIN
Tuhannet ihmlist ottavat «riUtil
nutta lääkettä Ja he saaovat, «t.
tä se antaa ihmeteltSväa t*r>-'
' vaydan aivan muutamaa päi--
vän sisällä
Jos lääkärisi ei ole sinulle sfttf
vielä määrännyt, niin mene apteek-.
k i i n j ä hanki pullollinen tätä uutta
lääkettä. Sen nimi on Nuga-Totae.
tää seerumia, j a lapsi biisi kuollut". Ota sitä ainoastaan muutaman päi-
Juttu on herättänyt suurta mle*
lenkiintoa kaupungissa. Oikeushuo-ne
• o l i täpösen täynnä kuulijoita,
enimmäksi osaksi naisia.
ISÄNMAALLINEN TARJOILUA
Pariisissa pidettiin taannoin suu­ret
juhlapäin^lliset maanpakolaisuu­desta
palanneen sodanaikaisen ulko­ministerin
Caill8ux'n kunniaksi ja
ikäänkuin alkusoitoksi hänen palaä-anisellcen
taas ^ Ranskan valtioÄi-seen
elämään, * Tilaisuudessa sat­tui
kuitenkin melkolailla häiritse^
välikohtaus. Caillaux'lle pidettyjen
ylistyspiiheitten loppumattomassa
sarjassa esiintyi puhujana myös
Sorbonnen yliopiston professori
Basch. Kun'tämä korkealentoisessa
puheessaan suuntasi rajun hyökkä­yksen
Poincareta vastaan, tarttui
yksi pöytäpalveliiksessa olevista tar­joilijoista
asiaan erittäin vaikutta­valla
tavalla. Heitti koko kanta­muksen
lautasia lattialle j a bihkasi
mhujalle:
"Suus' kiinni! Eläköön Poin-care!"
Salissa tietysti syntyi kauhea
hämmink!i. Professori riepu e i saa­nut,
sanaa suustaan, jpelkästä häm­mästyksestä.
Caillaux oli - yhtä
lämmästynyt. Muutamat' lähfnnä
stuvat ^eraat kuitenkin hoksasivat,
mitä tilanne vaati: kaappariyat
sänmaallisen tarjoilijan niskasta
k i i n n i ' j a heittivät ulos. Mutti «il­oin
tuli flmi, etta hänellä oli jubla-vieraitten
joukossa useita kannat­tajia,
jotka ryhtyivät samansuuntai­seen
mielenosotukseen. Sali kaikui
'eläköön-huudoista Poincarclle, i C l e -
menceaulle y. m . kansalliskiihkeili-oiUe.
'^Alas HerriotrVhuutoja k u u ­ni
myös. Kesti hyvän aikaa, en­nenkuin
juhlan järjestäjät saivat
rauhan palautettiksi.
o /
AVUTON "LAPSI"
Bordeaux'n läheisyydessä, Rans-kassa,
elää 149 vuoden vanha mies
nimeltä Jean Baptiste Bolland. Hän
ei ole koskaan ollut sodassa, syystä
«tta hänen toinen jalkansa on 3
centimetrifi lyhempi kuin toinen.
Scntähden hänet hyljättiin »ota^
mies-otossa v. 1792, j a niin hän on
saanut olla kotona pleiitä viinitar-iäbtemästä.
vän j a jos et ala tuntea itseäsi
paremmalta ja terveemmältä, niin •
ei se maksa sinulle mitään. Luki- v
jamme oppivat tuntemaan ; Nuga-
Tonen vaarattomaksi, mieluisaksi j a
vaikuttavaksi lääkkeeksi, joka lisää <
ruokahalua, rakentaa hermostoa,
verta j a ruumista, antaa mieluisan
j a virkistävän unen, puhdistaa mak­saa
ja'suolistoa sekä järjestää vat­san
j a suoliston toimintaa^ edistäen
siten ruuansulatusta. Nuga-Tonen -
valmistajat tietävät mitä se voi teh»
dä sellaisissa tapauksissa j a sen-tähden
he vaotivat kaikikia apteek­keja
takaamaan sen tai palautta­maan
rahanne, jos ette sattuisi ole­maan
siihen tyytyväiset. Katsokaa
takausta jokaisessa paketissa^ Suo­siteltu,
taattu ja myytävänä kai- -
kissa apteekeissa,
haansa viljelemäsi^. Lapsistaan hän
kertoo:
"Lapseni ovat jo kuolleet, paitsi
kolnie poikaa on vielä elossa. Ne
eivät öle vielä kovinkaan vanhoja.
Nuorin on 83 vuotta vanha, sitä lä<
hin 87 vuotias. He asuvat kaupun­gissa
j a tulevat toimeen varsin hy­vin.
Mutta vanhin elossa oleva poi­kani
Michel on 'viheliäinen raukka.
Häii ei vielä ole täyttänyt 95 vuot- .
ta, j a miehestä ei ole 'mihinkään:
umpikuuro j a puolisokea, eikä ky- ^
kene kerrassaan mihinkään työhön.
Surkeata, että lapset jo tuossa ijäs-
Sä ovat niin avuttomat mihinkä -
hän joutuu^ kun tulee vanhaksi?" v
NAISILiLA ON KEINONSA
Toronto, — Poliisi on vanginnut
Mildred Parker nimisen nuoren nai­sen,
syyttäen häntä väärästä valas­ta.
Nainen oli jonkun aikaa taka­perin
vannonut : vangitsemiskäskyn;:
eräs^ James Freeman nimistä mies­tä
vastaan, vaimonsa Ja perheensä v
elatuksen laiminlyömisestä, esiinty­en
muka Freemanin vaimona. Mut­ta
oikeudessa Freemsn väitti; j a t o -
distiUn sen, ettei hän ole eikä ole
koskaan ollut tämän naisen mies,
jonka tähden kanne häntä vastaan
oU pemntettava. Nainen kuuloa
nyt ^poliisille tunnustaneen esiinty­neensä
väärällä nimellä*;koska oli
rakastunut Freemaniin ^ j a ' peUcäst
tämän menevän Yhdyav^tain puo­lelle,
eikft tiennyt mnttta keindb,
millä saisi hänet pidätetyksi sinne